Kesälomakauden lähestyessä kaupungin tilintarkastajat lähettivät 16-sivuisen kyselylomakkeen hallintokunnille. Haluttiin kartoittaa toiminnallisia riskejä ja saada arvio niiden todennäköisyydestä sekä kustannuksista.

Onneksi minun ja lähimpien työtovereideni ei tarvitse olla huolestuneita luotto- ja sijoitusriskeistä, takuusitoumuksista ja maa-ainesten ottolupatakuista. Siinä mielessä kirjastotoiminta ei kuulu kunnan eniten riskialttiisiin toimintoihin. Mutta on olemassa muita riskejä. Avoimuus, joka on koko toiminnan perustana, on myös suurin riskitekijä kävijöiden ja henkilökunnan turvallisuutta ajatellen. Kynnys kirjastokäynteihin on pidettävä mahdollisimman alhaisena. Me emme siis tee minkäänlaisia turvallisuustarkastuksia emmekä halua sellaisia. Kirjaston käyttösääntöjä on nyt kuitenkin päivitetty. Niissä kerrotaan suoraan häiritsevän käytöksen johtavan kirjastosta poistamiseen ja pahimmassa tapauksessa väliaikaiseen porttikieltoon. Koska käyttösääntöjä on päivitetty tämä on juridisesti mahdollista.

Varteenotettava riskitekijä, joka kannattaa ottaa esiin, on palvelun laatu. Tässä piilee suuria vaaroja, joilla voi pitemmällä aikavälillä olla suuri merkitys. Palvelut rakentuvat monesta eri toiminnasta. Laatu on asiakkaan henkilökohtainen elämys, mutta siihen voidaan myös asettaa ammatillisia kriteerejä. Asiakkaan arvioon vaikuttavat aineistotarjonta, pääsy sekä fyysisesti kirjaston tiloihin että verkkopalveluihin, ajoitus, IT-varustus ja internet-yhteydet, kyltitys, huoneistot (juuri nyt lämpötila monessa paikassa, jäädytyslaitteiden puute) jne. Henkilökunnan asenteet ja ammattitaito ovat tärkeitä prosessin jokaisessa vaiheessa ja varsinkin asiakkaan kohtaamisessa. Henkilökunnan lisäksi jokaisella päättäjällä, joka eri tasolla vaikuttaa kirjastopalveluihin, on oma vastuunsa laadusta.

Juuri nyt teemme voitavamme jotta kävijät viihtyisivät. Kannu täynnä kotitekoista mustaherukkamehua lainaustiskillä voi toimia laadun kohentajana.

Kerstin Sevón

Raaseporin kirjastopäällikkö

Raaseporin kotisivulla tiedotetaan yksiköiden sulkemisesta heinäkuussa, mutta ”välttämätön asiakaspalvelu hoidetaan myös kyseisenä aikana”. Kirjasto palvelee myös loma-aikana ja nyt toivomme lomailevien raaseporilaisten, kesävieraiden ja turistien tulevan käymään sankoin joukoin! Opiskelijat tarvitsevat kirjastoa ympäri vuoden. Pidämme kirjastoja avoinna muutamin poikkeuksin työvuorojärjestelyistä johtuen. Kirjastoauto ei kulje kuljettajan loman aikana heinäkuussa, mutta kaikki kiinteät kirjastot toimivat koko kesän aikana. Ajankohtaiset aukioloajat löytyvät kotisivultamme.

Meillä on haasteellinen kevät takanamme säästövapaineen ja lomautuksineen. Palkkamenojen 4 % säästö ei ollut mikään helppo operaatio, niin laitokselle kuin yksittäiselle työntekijälle. Säästötoimenpiteet keskitettiin toukokuuhun, jolloin lainaus perinteisesti on alimmillaan. Koska palvelujen laadusta ei haluttu tinkiä koko vuoden aikana kirjastot suljettiin tilapäisesti. Se tapahtui samaan aikaan kaikkialla, koska lainaustoiminnot ovat integroituja ja olemme suoraan riippuvaisia toisistamme. Nyt jatkamme työntekoa ja haasteita riittää. Tärkein on ehkä kannustaa lapsia lukemaan kokonaisia, pitkiä kirjoja, koska se antaa helle ainutlaatuisia valmiuksia ja työkaluja elämää varten.

Puutarhateema on vahvasti esillä Raaseporissa ja se viljellään myös kirjastossa. Puutarhoja ei löydy vain käsikirjoista ja inspiraatiokirjoista viljelijöille, vaan myös kaunokirjallisuudesta. Kertomuksissa ja runoissa puutarha voi olla parantaja, piilopaikka ja turvapaikka, murhapaikka, kaipauksen, menetyksen tai hekuman symboli… Perinteisissä lastenkirjoissa, kuten F. H. Burnettin Salainen puutarha tai L. Carrollin Liisa Ihmemaassa, puutarha on tärkeä tapahtumapaikka. Upeita puutarha-aiheisia kuvakirjoja on tehty menneisyydessä ja nykyaikana. Ja meillähän on Muumimamma, joka kaipaa puutarhansa Tove Janssonin kirjassa ”Muumipappa ja meri” kun perhe on muuttanut majakkaan ulkosaaristoon. Hän maalaa kaipauksensa puutarhan majakan seinään. Puutarha avautuu ja hän katoaa maalaukseen.

Kerstin Sevón

Raaseporin kirjastopäällikkö

På Raseborgs stads hemsida meddelas om sommarstängning hela juli månad, men ”nödvändig kundservice erbjuds också under denna tid”. Hit räknar vi biblioteken i semestertider och nu hoppas vi på besök från semesterfirarande raseborgare, sommargäster och turister i stora skaror! Studerande brukar ha behov av bibliotekstjänster året runt. Vi håller öppet med vissa inskränkningar för att få arbetsschemat att gå ihop. Biblioteksbussen står när chauffören tar ledigt i juli, men alla fasta bibliotek fungerar hela sommaren. De aktuella öppettiderna hittar du på hemsidan.

Vi har en tuff vår bakom oss med sparledigheter och permitteringar. Att spara in 4 % av de anställdas löner är ingen lätt operation, varken för institutionen eller för den enskilda arbetstagaren. Sparåtgärderna koncentrerades till maj när utlåningen traditionellt är lägst. För att servicens kvalitet inte skulle försämras under hela året hölls biblioteken tillfälligt stängda. Det skedde samtidigt för att lånefunktionerna är integrerade och vi är beroende av varandra. Nu jobbar vi vidare och utmaningarna är många. Den viktigaste är kanske att inspirera barnen att läsa hela långa böcker, eftersom det ger dem unika färdigheter och redskap för livet.

Trädgårdstemat, som starkt framme i Raseborg, odlas också i biblioteket. Trädgårdar förekommer inte bara i handböcker och inspirationsböcker för odlare. I skönlitterära berättelser och dikter kan trädgården vara en helande plats, ett gömställe och en tillflyktsort, en mordplats, en symbol för längtan, förlust eller vällust… I klassiska barnböcker, såsom F. H. Burnetts ”Den hemliga trädgården” och L. Carrolls ”Alice i underlandet” utspelas viktiga händelser i trädgårdar. Det har gjorts fina bilderböcker med trädgårdsmotiv både förr och i nutid. Och så har vi Muminmamman som saknar sin trädgård i Mumindalen i Tove Janssons bok ”Pappan och havet”. Hon målar sin längtans trädgård på väggen inne i fyren, där familjen flyttat in. Sedan öppnar trädgården sig för henne och hon försvinner in i den.

Kerstin Sevón

bibliotekschef i Raseborg

Dekkarilauantai firades i Karis bibliotek lördagen den 13.3. Som gäster deltog författarna Anja Gustafsson, Johanna Tuomola, Sirpa Tabet och Taavi Soininvaara.

Var kommer alla idéerna  ifrån? Hur avancerar skrivprocessen? Vilka källor använder en författare? Författarna svarade bland annat på dessa och många andra intressanta frågor. Ett varmt tack till Anja, Taavi, Sirpa och Johanna! Publiken fick också delta i en liten frågesport. Som vinst lottades ett presentkort till den lokala bokhandeln och ett litet tröstepris ut.

Men: Trots att annonser om Dekkarilauantai fanns på bibliotekets hemsida, i Facebook, i Etelä-Uusimaa och i Karis, Pojo och Ekenäs bibliotek, lockade programmet bara en handfull åhörare. Vi hade speciellt riktat oss till den finska befolkningen i  Raseborg.

Hurdant program borde vi ha? Förväntas det att biblioteket ordnar program eller är man nöjd med att vi håller oss till basservicen, utlåning och informationssökning? Vilken författare skulle locka åhörare?

Vi försöker dock ännu: tisdagen den 13.4. kl. 18.00 ordnas det i Svartå bibliotek Stickcafé på finska. Vi presenterar stickböcker och andra hobbyböcker. Pirjon Lanka och neule medverkar.

Anne Nylund och Satu Suomela