Tulinpa alkuviikosta takaisin kotiin työmatkalta Intiasta keskelle Raaseporin Hakkarais-/Johansson-/veroprosenttisotkua. Intiasta sen verran, että törmään almuja aneleviin useammin Helsingin keskustassa kuin Intiassa. Elintaso on siellä selvästi nousussa ja pieniä valkoisia autoja on kaikki paikat täynnä. Eivät ole paikalliset kunnanisät kuitenkaan vielä havahtuneet tosiasiaan, että parkkipaikkojakin voisi olla ihan hyvä rakentaa. Intiassa on yksityishenkilöiden maanomistus muuten sallittua (verrattuna esim. Kiinaan missä ei), joten hyvä businessvinkki kaikille että ostakaa maata Intiasta - sen lisäämiseen kun Jumalalla on yksinoikeus eikä kuulemma ole sitä käyttänyt enää muutamaan tuhanteen vuoteen. Kotimatkalla lennon myöhästyessä sain tilaisuuden tutustua Dubaihin Arabiemiirikunnissa. Sieltähän löytyvät ne keinotekoiset palmusaaret (ai niin, kyllähän ihminenkin pystyy maata luomaan, mutta taitaa olla melko kallista puuhaa), maailman suurin suihkuallas ja tietenkin pilvenpiirtäjä - ja bensalitra maksaa n. 20 senttiä. Ei siis ihme että kadunvarret olivat täynnä V8 bensamoottoreilla varustettuja japsimaastureita, myös täällä valkoinen on suosikkiväri. Parhaiten jäi kuitenkin mieleeni se, että paikalliset eivät maksa tuloveroja lainkaan (taksikuskin mukaan), myöskään tavaroissa ja palveluissa ei ole kuulemma minkäänlaisia veroja. Ja kauppa kukoistaa - tietenkin. Sääli etten ehtinyt muutaman tunnin päähän katsomaan kun Kimi Räikkönen valloitti palkintopallin naapurikaupungissa Abu Dhabissa.

Kotona siis vastassa oli nämä kotoiset sotkut. Enpä taida jaksaa niitä sen enempää kommentoida. Lukekaa edellinen tekstini. Toisaalta viimepäivien verokeskusteluun voisi tuoda näkökulmaa yli 3 vuotta sitten tässä blogissa kirjoittamani juttu Raaseporin vaihtoehtoisista visioista vuonna 2020. Länsi-Uusimaa lehti muuten teki tästä kirjoituksesta yli puolensivun jutun lehteensä, mihin paikallispoliitikkomme sitten kommentoivat. Tässä vielä uusintana, miettikää itse mihin suuntaan asiat ovat kaupungissamme menossa ja onko suunta oikea....

Syyskuulta 2009:

Raasepori 2020 - Kesäparatiisi

Kaupungin väestö koostuu muuhun maahan verrattuna huomattavasti iäkkäämmistä ihmisistä. Varsinkin alle 15-vuotiaiden osuus on huomattavan pieni. Kaikki kyläkoulut lakkautettiin jo vuosia sitten samoin kuin suuri osa päiväkodeista. Seminaarikoulu Tammisaaren keskustassa muutettiin pari vuotta sitten suurella rahalla palvelukodiksi samalla kun kaupunki päätti luopua Karjaan suomenkielisestä lukio-opetuksesta kokonaan. Kaupungin veroprosentti on 25%, 6 % suurempi kuin Espoossa, mikä on aivan ok valtuuston enemmistön mielestä, koska kaupunkilaiset ovat hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Valtuuston keski-ikä on 64 vuotta. Kaupungissa asuu vakituisesti 27.000 ihmistä.

Pääkaupunkiseudulta tulevat kesävieraat täyttävät sähköautoillaan 51:sen joka perjantai-ilta rientäessään Bromarvin, Tenholan, Snappertunan ja Skåldön mummonmökeilleen. Mökit kun oli ollut pakko myydä ulkopuolisille, kun paikkakunnan omat nuoret olivat jo aikoja sitten muuttaneet Ruotsiin tai pääkaupunkiseudulle ensin opintojen ja sitten töiden perässä. Eräässä tutkimuksessa kysyttiin pääkaupunkiseutulaisilta, mikä oli suurin syy olla muuttamatta Raaseporiin. Vastauksissa korostui 20-40 vuotiaiden aktiivisessa muuttoiässä olevien kohdalla erityisesti synnyttämisen vaikeus, koska synnyttämään pitäisi lähteä Espoon Jorviin (Lohjan laitos kun lopetettiin pari vuotta sitten liian pienenä) sekä kansallisissa vertailuissa huonosti pärjänneet paikkakunnan koulut – tietenkin sen lisäksi että paikkakunnalta ei löydy työpaikkoja akateemisesti koulutetuille.

Osa pääkaupunkiseudun kesävieraista, varsinkin hieman iäkkäämmät ja varakkaammat, suunnistavat Strömsön ja Västervikin tapaisiin huvila- ja golf-paratiiseihin, mitkä ovat tavallisilta kuntalaisilta suljettuja alueita. Myös suuri osa Raaseporin työvoimavaltaisista yrityksistä oli muuttanut muualle paremman työvoiman saatavuuden takia jo useita vuosia sitten. Mutta onneksi tyhjiin teollisuushalleihin oli saatu erilaisia 1-2 työntekijän kuntoutus- ja hoivapalveluita sekä kesäaikaan toimivia kirpputoreja. Folkhälsan on alueen suurin työllistäjä yhdessä kaupungin kanssa. Kulttuuritarjonta on erittäin monipuolista 3 kesäkuukautena vetureinaan Billnäsin ruukkialue antiikkimessuineen sekä Raaseporin kesäteatteri. Erityisen suosittuja ovat Ruotsista tuotetut allsång-festivaalit, 1960-luvun musiikkitapahtumat sekä Christer Sjögren Show. Valitettavasti Tryckeriteatern jouduttiin sulkemaan liian vähäisen kävijämäärän sekä aktiivisten näyttelijöiden puutteen takia. Kesäisin keskustassa syntyy usein kitkaa nuorempien kesävieraiden ja paikallisväestön kanssa kielikysymyksistä. Paikkakunnan entinen jalkapalloylpeys EIF pelaa 5. divisioonassa ikämiesporukalla.

Raasepori 2020 – Ekologinen opiskelu- ja (etä)työkeskus

Tammisaaren keskustaan muutti lähes kymmenen vuotta aikaisemmin kauaskatseisten kunnallispoliitikkojen tekemän kaupunkistrategian ja lobbauksen siivittämänä Åbo Akademin ja Aalto-yliopiston etätoimintapisteet erityisalueinaan merentutkimus, uusiutuvan energian tuotanto sekä Internetpalvelutuotanto. Keskustan uudelleenkaavoituksen seurauksena opiskelu-campuksen ja merenrannan väliin saatiin rakennettua 200 uutta, edullista puurakenteista ja ekologista pienomakotitaloa sekä Dragsvikin ja Koivuniemen alueille n. 500 uutta asuntoa modernein datayhteyksin rivi- ja pienkerrotaloissa. Nuorille tutkijaperheille, kymmeniin paikkakunnan pienyrityksiin muuttaneille pääkaupunkiseutulaisille sekä paikkakunnan omille nuorille saatiin suht edullinen koti, missä he pärjäävät yhdellä kulkuneuvolla tai kokonaan ilman sellaista jättäen rahaa myös elämiseen. Lisäksi Karjaan keskustaan, lähelle rautatieasemaa kaavoitettiin n. 500 asuntoa lähinnä kerrostaloissa ja yhteenkytketyissä 2-kerroksisissa omakotitaloissa perheille, jotka muuttivat Karjaan Suomen suurimman logistiikkakeskuksen sekä kymmenien energiatekniikan yritysten perässä eripuolilta Suomea.

Raaseporin väkiluku on n. 35.000 ja veroprosentti vain 2% korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla. Valtuusto, keski-ikä n. 35 vuotta, kieltäytyi juuri ostamasta 100 hehtaarin maa-aluetta vapaa-ajan asuntojen tarjoamiseksi Snappertunasta uuden Golf-kentän vierestä, mutta päätti samalla vuokrata uuden kaupungintalon tilat 15-vuoden sopimuksella yksityiseltä kiinteistösijoittajalta, joka lupasi samalla rakentaa ilman kaupungin tukea suuren Raasepori-hallin Karjaan urheilukeskuksen yhteyteen.

Huomattavasti laajentunut Karelia ja Tryckeriteatern Karjaalla voivat hyvin ja täyttyvät vuoden ympäri tarjoten monipuolista ja nykyaikaista ohjelmaa. Sekä Tammisaaren että Karjaan keskustat täyttyvät vielä myöhään illalla ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien puitteissa. Billnäsin ruukkialueella on kesäisin antiikkimessujen lisäksi suuri rock-konsertti. Lastenäänet kuuluvat kaikkialla; onhan paikkakunnalla säilytetty ja edelleen kehitetty BB alueen vetovoimainen tunnusmerkki ja tunnettu naapurimaita myöden hoitaen tuplamäärän synnytyksiä verrattuna 10 vuotta sitten samoin kuin erittäin korkealaatuinen opetus. Paikkakunnalle on saatu houkutettua muutamia koko maan ja Euroopankin parhaita opettajia. Ruotsinkieliset kielikylvyt ja kaksikielisyys ovat suosiossa ja suhtautuminen ruotsin kieleen on erittäin positiivista. Paikkakunnan jalkapalloylpeys EIF on juuri noussut 1-divisioonasta Veikkausliigaan pelaten kotiottelunsa Karjaan uudella ja hienolla stadionilla 3500 ylpeän raaseporilaisen edessä.

Totuus on joskus vettä sakeampaa.....

Nyt voin paljastaa kaikille kuntalaisille suuren salaisuuden, minkä kaupunkimme johto on salannut meiltä kuntalaisilta. Olen päässyt tutustumaan salaiseen "Johanssonin listaan", mitä pidetään tarkkaan suojassa entisen Tammisaaren kaupungintalon yläkerran juhlasalin seinässä olevassa, suuren kirjahyllyltä näyttävän kääntöoven taakse piilotetussa kaupungin salaisuuksia varten rakennetussa suuren huoneen kokoisessa kassaholvissa. Lista on aikoinaan laadittu seudun vapaamuurareiden kokouksessa yhdessä kaupungin johtavien virkamiesten ja yrittäjien toimesta. Pääsin listan jäljille salaisen kaupungin hallinnossa työskentelevän "myyrän" kautta, jonka nimeä en uskalla paljastaa kaupunginjohdon taholta tulevien mahdollisten moitteiden vuoksi, jotka voivat vahingoittaa hänen urakehitysmahdollisuuksiaan kaupunginhallinnossa. Mutta käytettäköön hänestä vaikka nimeä "Jykä". Satuimme Jykän kanssa samaan aikaan yhteen IT-alan seminaariin Helsingissä muutama kuukausi sitten. Jykä kertoi tuolloin vahingossa listan olemassaolosta. Seuraavien viikkojen aikana ahdistin Jykää päivittäin, kunnes hänen oli pakko viedä minut itse tiedon alkulähteelle - ja näyttää mistä oli kysymys.

Listassa oli selvästi ruotsinkielellä todettu seuraavaa: "Kaupungistamme tehtäköön yhteisellä päätöksellämme  "Svensk-Finlandin" (en löytänyt sopivaa suomennosta) kaikkien eläkeläisten ja muuten vain toimettomien veroparatiiseissa rahojaan pitävien yrittäjien ja ns. töissä olevien vanhempien valtion ja kunnan virkamiesten paratiisi. Heille luotakoon sellaiset olosuhteet, ettei heiltä kaupungistamme mitään puuttukoon. Hankitaan kaupunkiin oma verorahoilla pyöritettävämerenrannalla sijaitseva sairaala sekä valmisteltakoon Tammisaaren keskustan Seminaarikoulun muuttaminen korkealaatuisiksi yli 65-vuotiaiden palveluasunnoiksii, joissa kaupunki voi tarjota palveluitaan huokeaan hintaan. Jotta sairaalaan ei tulisi jonoja tai muuta paratiisimme asukkaita häiritseviä tekijöitä rajoitettakoon kuntaan muuttavien ulkopuolisten aktiiviväestön määrää kaikin mahdollisin voimin. Tämä tapahtukoon siten, että ei kehitetä itse oma-aloitteisesti mitään mikä voisi kaupunkimme aktiivista työssäkäyvää kansanosaa meluisine lapsineen yms. kasvattaa. Sensijaan toivottakaamme kaikki jo yllä mainitut "vapaahenkilöt" tervetulleiksi kaupunkiimme kaavoittamalla elitistisiä asuntoalueita merenrannalta. Rahoitettakoon yhteisillä eläkkeistämme yms. kertyvillä veroahoillamme erilaista korkeakulttuuritoimintaa kuten oma ooppera ja arvokkaita muistomerkkejä kaikille ystäväpiirimme ikävän kuoleman kautta jättämään joutuneille. Ajettakoon kaupunkimme myös sellaiseen taloudelliseen kurimukseen ja niin korkeaan veroprosenttiin, että valtio tulee apuun eikä meidän omia tuleville sukupolville säästettyjä varojamme tarvitsi tähän toimintaan aivan liikaa sotkea. Tämä onnistuu parhaiten olemalla puuttumatta mihinkään palvelurakenteissa minkä isämme ja äitimme ovat aikoinaan hyväksi nähneet. Koska tulevaisuus on epävarmaa, usein ikävää ja ongelmallista kohdistettakoon yhteiset katseemme historiaan ja ammentakaamme sieltä voimamme ja innostuksemme. Tämä sopimus pysyköön iäti tämän piirin sisällä ja yhteisellä omalla verellämme painetuilla sormenjäljillämme vahvistettakoon."

Tämän nähtyäni pakenin paikalta paniikissa, revin äänestyslippuni ja aloin katsella pääkaupunkiseudun asuntojen hintoja Oikotie.fi palvelusta......

Historiallisesti kaupunkimme 2 jalkapallojoukkuetta, EIF ja BK-46, ovat sijoilla 2. ja 3. Kakkosdivisioonan eteläisessä lohkossa. Samalla tavalla kuin viime vuonnakin, jolloin BK pääsi karsimaan paikasta valtakunnalliseen Ykköseen, niin tänäkin vuonna lohkovoittaja karsii toisen lohkovoittajan kanssa. Tällä hetkellä mahdollisuus, että jompikumpi raaseporilaisseura voittaa lohkonsa ja pääsee karsimaan on varsin suuri.

Kumpikin raaseporilaisseuroista toimii nykyisellään käsittääkseni n. 100.000 euron vuosibudjetilla. Ongelmaksi tuleekin mahdollisen Ykköseen nousun yhteydessä, että budjettia pitäisi kasvattaa monimkertaiseksi. Ykkösen tämän hetken kärkiseuralla RoPS:lla edustusjoukkueen budfetti on n. 560.000 euroa, viime vuonna BK:n kanssa karsineella (ja voittaneella) SJK:lla budjetti on huimat 750.000 euroa. Ykkösen putoamisviivan alapuolella olevan FC Hämeenlinna budjetti on n. 350.000 euroa. Melkoiset erot siis EIF:n ja BK:n budjetteihin verrattuna. Jotta olisi edes jonkinlaisia mahdollisuuksia säilyttää paikkansa Ykkösessä tarvitaan siis. n. 400-450.000 euron vuosibudjetti.

Onko seuroillamme siis mitään mahdollisuutta päästä käsiksi tällaisiin summiin rahaa? Väitän, että ei ole ilman merkittävää kaupungin avustusta. Kaupungithan antavat varsin harvoin suoraa avustusrahaa tällaiseen toimintaan, sen sijaan rahaa voidaan ohjata ns. kaupungin omana tai sen omistaman liikelaitoksen markkinointirahana. Ongelmaksi tällöin tulevat seurojen nykyiset nimet, koska seuran nimi on se millä on korkein markkinointiarvo - paljon isompi kuin logo tai mainos paidassa. Seurojemme nykyiset nimet EIF ja BK-46 ovat valtakunnallisesti täysin tuntemattomia eivätkä suoraan vie ihmisten ajatuksia sen paremmin itse kaupunkiin kuin sen ainoaan merkittävään liikelaitokseen Ekenäs Energiin. Jos nousijajoukkueen Ykkösen lisenssi siirrettäisiin uudelle seuralle nimeltään "FC Raseborg" (ruotsinkielinen nimi kilahtaa paremmin korvaan kuin pidempi muoto FC Raasepori ja kertoo myös paikkakunnan ruotsinkielisestä taustasta), ei kaupungille olisi ihan mahdoton ajatus myöntää n. 150.000 euroa markkinointirahaa. Sehän vastaa suurinpiirtein yhtä etusivun ilmoitusta Hesarissa. Rahan voisi tarvittaessa vielä jakaa kaupungin (seuran nimi) ja Ekenäs Energin (logo paidassa) kesken.

Kun tämä perusraha saadaan käyttöön, loppuosa saadaan lipputuloista ja sponsorituloista. Ei liene vaikeaa houkutella keskimäärin 1000 katsojaa matseihin, kunhan kaikki nimenvaihtoa myöden hoidetaan hyvässä yhteisymmärryksessä fanien ja kannattajayhdistysten kanssa. Kun lippujen hinnat ovat 10 euroa ja kaudessa pelataan Cup-matseineen n. 16 kotiottelua, saadaan 160.000 euroa ja loput n. 100.000 euroa tulisivat sitten sponsoreilta. Tämä vastaa suurinpiirtein EIF:n ja BK:n yhteisiä sponsorituloja tällä kaudella. Kaikki sen ylimenevä olisi tietenkin plussaa.

Edellytyksenä kaikelle tälle olisi luonnollisesti nykyisten seurojen yhteistyö ja yhteen hiileen puhaltaminen - ja se on se kaikkein vaikein osa palapeliä, vaikka toisin voisi luulla. Kaupungin markkinointiraha voisikin toimia tässä katalysaattorina. Kumpaakaan perusseuraa (EIF, BK) ei tarvitse lopettaa, vaan ne jäävät elämään kaikille alemmille sarjatasoille ja hoitaisivat junioritoiminnan täysin omissa nimissään aina D-juniorien tasolle asti. Jotta uudella FC Raseborgilla olisi myös omia junioreita pelaajabudjettia helpottamassa, tulisi kilpailullinen junioritoiminta keskittää C-junioreista lähtien FC Raseborgin alle kuitenkin niin, että mahdolliset haastejoukkueet voisivat edelleen jatkaa kasvattajaseurojen alla.  Näin annettaisiin myös mahdollisuudet alueen lupaaville junioreille pelata kovia joukkueita vastaan ja kehittyä entistä paremmiksi.

Kuten sanottu, kaikki tämä todennäköisesti kaatuisi nurkkakuntaiseen väittelyyn omasta seurasta ja sen paremmuudesta. Siksi jos näin kävisi, eli jompikumpi joukkueista nousee kauden päättyessä Ykköseen ja samalla alkaa vonkumaan veronmaksajien rahoja, niin kaupungin tulee pistää ehdoton vaatimus markkinointirahalle - yksi joukkue, mikä edustaa koko Raaseporia, myös nimellään. Kannattajat ja katsojat kyllä ottavat seuran omakseen kunhan kaikki ovat yhdessä asian takana - kaupunki, seurat ja fanit!

Raaseporin nykykunnallispolitiikassa haiskahtaa pahasti tunkkaantuneelta ja homeiselta. Lähes 60 luottamusmiestä ja -naista ovat viimeistelemässä kauttaan ennen syksyn uusia vaaleja. Lieneekö syynä vaatimattomat tulokset vai Raaseporin luottamusmies- ja virkamiesjohdon ns. "sikariryhmän" junailema tiedottamiskielto, niin kovin ovat olleet hiljaa ja hissukseen. Kaikki asiaan paneutuneet tietenkin tietävät asioiden todellisen tilan. Luottamushenkilöt ovat 4 vuoden aikana kertakaikkiaan täysin turhautuneet työhönsä ns. enemmistön sanelupolitiikan takia. Vaikka RKP ai saanutkaan aivan enemmistöä valtuustosta, niin kuitenkin niin lähelle että ovat voineet muutaman muissa puolueissa vaikuttavan apupojan ja -tytön avulla ja kaupunginhallituksen enemmistön ja ennenkaikkea täysin hallinnassaan olevan virkamieskoneiston voimin ja turvin käytännössä määritellä Raaseporin linjat ja ratkaisut omissa puoluekokouksissaan. Muiden tehtävänä on ollut lähinnä toimia lautakuntien kumileimasimisina. Ei varmaankaan kovin motivoivaa ja useat muiden puolueiden valtuutetut, kuten Raaseporin Sitoutumattomat, ovatkin jättämässä uudet vaalit kokonaan väliin.

Käytännössä RKP-hekemonia on näkynyt siinä että juuri mitään ei ole tapahtunut - kaikki asiat on haluttu enemmän tai vähemmän pitää ennallaan. Kaavat eivät ole juurikaan edenneet, mihinkään vähänkään ennakkoluulottomaan tai uuteen ei ole haluttu lähteä mukaan (tuulivoimahankkeet, elinkeinoelämän kehityshankkeet, uusien asukkaiden houkutteleminen kaavoittamalla halpoja tontteja sinne missä on kysyntää eli Karjaalle radan lähelle yms.). Sen sijaan on keskitytty terveydenhoitojärjestelmän rukkaamiseen uudelleen niin, että Raasepori on lähdössä 30+ miljoonan euron turvin rahoittamaan uutta Mega-Sairaalaa Tammisaareen ilman että kukaan on tulossa takaamaan mitään (HUS ei tule ikinä tekemään yli 10 vuoden vuokrasopimusta!). Ihmettelempä vaan miten sinne aikanaan aiotaan houkutella pätevää henkilökuntaa. Toinen RKP-läinen linja on ollut viedä eteenpäin erilaisia elitistisiä kaavoitushankkeita kuten Kursand-Rävnäs Pohjanlahden rannalla. Ne olisivat houkuttelevia lähinnä ruotsinkielisille (koulut yms.) oman paikkakunnan asukkaille, jotka haluavat muuttaaa lähelle merimaisemia. Karjaalla ja Fiskarsissa taasen on turvauduttu lähinnä yksityisten tarjoamiin suht kalliisiin tontteihin tuomalla niitäkin maanomistajien vaatimuksesta tarjolle vain pikkuhiljaa ettei hintataso romahda. Myös vimmattu halu Tammisaaren hegemoniaan aluekeskustana tuntuu olleen yksi kaupungin (lue: RKP:n) tärkeimmistä asioista. Minulle itselleni täysin irrelevantti asia, vaikka Tammisaaressa asunkin. Jos tänne joskus halutaan lisää veronmaksajia ja kasvuyrityksiä muualta niin kyllä se vaan on Karjaa ja radanvarsi mitä pitää kehittää. Tammisaari imee kyllä tulevaisuudessa hyvin pääkaupunkiseudun ja omien periferioidensa eläkeläisiä ja turismia, muttei mitään muuta.

Onko uusista puoluepelureista apua? Eipä juurikaan. Kokoomus sai pari paikkaa viime vaaleissa ylisuureen valtuustoon ja ovat nyt kynsin hampain yrittämässä säilyttää edes yhtä paikkaa. Heidän ensimmäinen tekonsa uudessa valtuustossa oli tehdä sopimus RKP:n kanssa lautakuntapaikoista ja valtuuston varapuheenjohtajan paikka itselle. Siis oman sielun myynti itselleen pääpeevelille kuten pastori Luttinen varmaankin sanoisi. Toinen uusi yrittäjä on Perussuomalaiset. Jytkyn jälkiaalto on kuitenkin jo vaimennut sitten eduskuntavaalien ja PerSujen valtakunnallinenkin suosio on pudonnut useita prosenttiyksiköitä. Useille heitä äänestäneille oli suuri pettymys ettei lähdetty mukaan hallitukseen ottamaan vastuuta ja todella muuttamaan politiikkaa. Toisaalta reaalipolitiikka muuttui kaikilla muilla puolueilla kohti PerSujen tavoitteita niin paljon ettei vanhojen puolueiden kannattajilla enää taida olla mitään syytä jättää niitä. Kaikki puhuvat nykyään maahanmuutosta ja tuomitsevat kilvan Kreikan lainajärjestelyt. PerSujen erottuvuus on huomattavasti pienentynyt. Toisaalta meidän Raaseporin PerSut samoin kuin Kokoomuskin ovat täysin profiloituneet pelkästään Karjaan ja pikkaisen myös Pohjan - joka tuntuu välillä olevan se pieni kääpiö ja tuhlaripoika Thyron Lannister Games of Thrones sarjassa, josta ei pidä sen paremmin oma perhe kuin muutkaan; toisaalta tietynlaiset naiset tai pitäisikö sanoa taiteilijaluonteet taasen tykkäävät - asialle. Tästä yhtenä esimerkkinä "Raaseporin" Kokoomuksen julkaisema tuore kunnallistutkimus, missä 3/4 vastanneista oli suomenkielisiä Karjaalta tai Pohjasta. Tammisaari, ruotsinkieliset ja 2-kieliset  ja samalla reilusti yli puolet, jopa 2/3 Raaseporista on kummallekin siis täysin valkea pläntti kartalla. Ei tällaisella nurkkakuntaisella raaseporilaisuutta enemmänkin hajottavilla voimilla voi olla (toivottavasti) kovin ruusuista tulevaisuutta. Paikkakunnan SDP taasen on tupaten täynnä kaupungin omia suorittavan tason työntekijöitä pomoinaan RKP-läiset virkamiehet ja kun tiedetään sen vuosikymmenten suhmurointi ja symbioosi RKP:n kanssa toiseksi suurimpana ryhmänä niin ei paljoa houkuttele - täältä suunnalta ei ainakaan tule mitään innovatiivisia ehdotuksia kaupungin kulujen vähentämiseksi tai kuntalaisten verokuorman laskemiseksi, siitä voitte olla varmat. SDP:n suunta on valtakunnanpolitiikassa ollut jo pitkään alaspäin ja eiköhän se ala jollain muotoa näkyä myös Raaseporissa syksyn vaaleissa.

Mikä sitten avuksi että saadaan tuuletusräppänät auki ja homeenhaju Raaseporin kunnallispolitiikasta? Tammisaaressahan vaikutti aikoinaan välillä hyvinkin menestyksekkäästi Jörn Donner keulakuvanaan"Vårt Ekenäs" liike. Sillä oli varsin liberaalit ja ihmisläheiset perusarvot ja se oli selkeä vastavoima Tammisaaren RKP:lle. Se oli myös selkeästi 2-kielinen liike mikä vetosi varsinkin ruotsinkielisiin, 2-kielisiin ja vihreästi ajatteleviin - suomenkielisethän äänestivät silloin kuin myös nykyään Tammisaaressa lähinnä SDP:tä tai jättivät kokonaan äänestämättä vaihtoehdon puutteessa eikä Vihreitä vielä ollut kunnolla vakiintunut Tammisaaren puoluekartalle. Itse olisin ilolla antamassa ääneni jos joku perustaisi nyt samoille arvoille "Vårt Raseborg" liikkeen - tai jos vaikkapa Vihreät ottaisi selkeän 2-kielisen roolin olla selkeästi vastapeluri RKP-läisille "maanomistajien ja yrittäjien" taantumuksellisille ja vapaata kilpailua rajoittaville nurkkakuntaisille arvoille nimenomaan kunnallispolitiikassa - ruotsinkieli ja sen asema on kunnallispolitiikassamme kuitenkin vain hyvin pieni tekijä. Nykyvihreät ovat valitettavasti mielestäni aivan liian pliisuja olemaan kunnon vastavoima RKP:lle - tuntuu taantumuksellisuus sopivan hyvin heillekin. Tarvitaan kunnon kannanottoja ja välillä asioiden kärjistämistäkin - a la Soini. Uskoisinkin erillisellä kuntatason kansallisliikkeellä olevan paremmat mahdollisuudet kuin jollakin vakiintuneella puolueella onnistumisessa kunnon vastavoiman aikaansaamiseksi RKP:lle. Politiikan dynaamisemmaksi saamisessa tarvitaan nimenomaan myös niiden äänestäjien ääniä, jotka eduskunta- ja EU-vaaleissa äänestävät aina RKP:tä. Uudessa tulevassa valtuustossa pitää  saada paitsi uusia ääniä myös nykyisiä ääniä pois RKP:n laarista. Lisäksi tarvittaisiin karismaattinen, innovatiivinen ja innokas vetäjä (tai useampi) asialla - eli pitää myös olla konkreettista sisältöä tarjota vastavoimaksi. Raaseporin sitoutumattomien pääongelma oli siinä että heidän käytännössä ainoa sanomansa oli että he ovat sitoutumattomia - eli voivat tehdä ihan mitä lystäävät ilman että on vastuussa kenellekkään mistään. Ei sellaisella agendalla voi mennä vaaleihin. Pitää olla kunnollinen ja perusteltu ohjelma, mitä sitten pitää noudattaa koko 4 vuoden jakson.

Nimimerkki "Toivossa eläen"