Kansallinen Kokoomus ehti jo tulevia vaaleja ennakoiden ottaa asian esille puoluekokouksessaan hyväksymällä nuorisojärjestönsä esittämän aloitteen pakollisen ruotsin korvaamisesta valinnaisella kielellä. Elinkeinoelämä ja "Business-Suomi" on ottanut kantaa valinnaisuuden lisäämisen puolesta ja Perussuomalaiset ovat pitäneet asiaa rahvaan tapeteilla jo vuosikausia ja kaikki tietävät Keskustan asenteen toiseen kotimaiseemme - Vanhanen purki pakollisen toisen kotimaisen ylioppilaskirjoituksissa ja Kiviniemeltä ei juuri heru ymmärrystä Kokkolan ruotsinkielisille. Ns. pakkoruotsi tulee aivan varmasti olemaan kuuma aihe seuraavissa vaaleissa ja saattaa olla viemässä RKP:tä vuosikymmenten hallitustyön jälkeen oppositioon - sen verran varmalta näyttää, että pakkoruotsin poistaminen tulee olemaan hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys. On vaikeaa uskoa, että RKP lähtisi itselleen näin tärkeässä asiassa Vihreiden tielle ja hiljaisesti "hyväksymään" pakollisen ruotsin häviämistä 1. ja 2. asteen kouluistamme.

Olen ollut huomaavinani lähinnä pääkaupungin medioissa käydyssä keskustelussa muutamia "vinoutumia" mitä tulee tähän ns. pakkoruotsiin ja sen poistamiseen. Yksi pahimmista on perustuslain sotkeminen kieltenopetuksen pakollisuuteen - räikeimpänä esimerkkinä Kataisen heikko yritys poisselittää Kokoomuksen kentän hyväksymää aloitetta sillä, että se olisi jotenkin ristiriidassa myös samaisen konventin hyväksymää ruotsin kielen perustuslaillisen aseman säilyttämisen kanssa. Ihan vaan tiedoksesi Katainen ja muillekin asiasta tietämättömille. että Suomen perustuslaissa ei puhuta sanaakaan siitä, mitä peruskouluissa ja 2. asteen kouluissa pitäisi opettaa. Suomen perustuslaki kertoo vain ja ainoastaan, että ruotsinkieli on siinä missä suomenkielikin kansalliskieli, millä tulee jokaisen suomen kansalaisen saada valtakunnallisesti tarvitsemansa (valtiolliset) palvelut omalla äidinkielellään sekä tulla kuulluksi omassa asiassaan omalla äidinkielellään. Ei siis sanaakaan siitä, että imatralaisen perukoululaisen olisi pakko lukea ruotsia. Monilla näyttää myös unohtuneen, että perustuslakimme on ollut suurinpiirtein samankaltainen viimeiset 90 vuotta, siis vuodesta 1922 samalla kun pakollinen toinen kotimainen tuli kouluihimme vasta peruskoulua synnytettäessä vasemmiston ja RKP:n lehmänkauppana 1970-luvun alussa. Sitä ennen ruotsinkieli oli pakollinen vain sille osalle ikäluokasta, joka jatkoi opintojaan kansakoulun jälkeen yhteiskouluissa - vastaten nykyajan lukioita.

Aivan samoin voidaan pakollisesta valtakunnallisesta toisesta kotimaisesta luopua perustuslakia rikkomatta (eihän sitä rikottu ennen 1970-lukuakaan). Minulle itselleni sopisi vallan mainiosti, että koko kansa lukisi ruotsinsa ja suomensa pakollisena, se ei ole suurin epäkohta mitä lainsäädännössämme on. Toisaalta ymmärrän hyvin niitä, jotka kokevat sen vääryytenä ja epäoikeudenmukaisuutena varsinkin jos ei eläessään ole tavannut yhtään ruotsinkielistä eikä kieltä koskaan missään kuullut. Ihmisten arvostukset ja ajatusmaailma kun yleensä kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa ja lainsäädännönkin tulisi jotenkin heijastaa ihmisten nykyarvostuksia. En pysty kuvittelemaan, että lainsäädännössämme enää kovin kauaa voi olla kohta, minkä yli puolet väestöstä kokee epäoikeudenmukaisuutena - oli historiamme sitten mikä oli. Muutoinhan ihmisiltä menee usko koko tasavertaiseen lainsäädäntöön ja sen heikompaa, tavallista ihmistä suojelevaan periaatteeseen, mikä on koko länsimaisen lainsäädännön peruskivi. Aivan samalla tavalla ollaan nyt muuttamassa maahanmuuttolainsäädäntöä venäläis- ja egyptiläismummojen takia - ajat ja olosuhteet muuttuvat ja niin pitää lainsäädännönkin.

Itse koen nykyisen (kieli)lainsäädäntömme suurimpana epäoikeudenmukaisuutena valtion ylimmiltä virkamiehiltä vaadittavan ns. kielitodistuksen toisesta kotimaisesta ja hyvää, äidinkieleen verrattavaa osaamista siitä toisesta. Yhtä epäoikeudenmukaisia ovat 2-kielisten kuntien johtavilta virkamiehiltä vaadittavat kielitutkinnot. Mielestäni ne ovat vaikkapa Raaseporissamme yksi iso tulppa, ettei johtaviksi virkamiehiksi saada muita kuin puolivillaisia seurustelu-upseereita. Niille, jotka eivät tiedä, niin voin kertoa, että maahanmuuttajien ei tarvitse lukea kouluissamme molempia kotimaisia vaan voivat korvata toisen niistä omalla äidinkielellään. Maahanmuuttajat, siis useammankin sukupolven jälkeen jos ja kun haluavat lukea myös omaa äidinkieltään, eivät koskaan voi hakea valtion tai 2-kielisten kuntien korkeimpia virkoja. Siinä on epäkohta, mikä tietenkin pahenee vaan entisestään, jos pakollinen toinen kotimainen poistetaan ennen sitä. Silloinhan eivät maahanmuuttajien lisäksi myöskään venäjää opiskelleet imatralaiset voisi hakea niitä virkoja. Olisimme ikuisesti tuomitut kipparihattu päässään ja merihenkinen villapaita yllään rapujuhlia viettäviin ja ryyppylauluja laulaviin virkamiehiin, joilla ei ole pienintäkään ymmärrystä mitä tarkoittaa vaikkapa sellainen asia kuin kilpailutus. Ihan selkäpiitä karmii....

Nyt ovat sitten suuren maailman ongelmat saavuttaneet pienen lintukotomme Raaseporinkin. Annetaanko muslimityttöjen pitää koulutunneilla päässään huivia vai ei? Siinäpä kysymys meille niin omasta uskonnostamme kuin monista vanhoista perinteistämmekin vieraantuneille mammonankerääjille ja hedoinisteille.

Olen itsekin peräänkuuluttanut aiemmissa blogiteksteissäni, että maassa pitää elää maan tavalla mitä tulee lakeihin, asetuksiin ja yleisiin järjestyssääntöihin ja vaikkapa työehtosopimuksiin. Toisaalta mikään ei konfliktitilanteissa toimi paremmin kuin terveen maalaisjärjen käyttö. Tässä surullisessa raaseporilaistapauksessa kahden tytön vanhemmat ovat kieltäneet tyttäriltään kokonaan kunnallisen koulunkäynnin vedoten koulun sisäiseen sääntöön, mikä kieltää päähineiden käytön tuntien aikana. Sääntöhän sellaisenaan on mitä mainioin ja nojautuu pitkälti länsimaiseen käsitykseemme siitä mikä on hyvää käytöstä mikä ei. Meillä ei syödä lakki päässä, miehet avaavat ovia naisille ja antavat paikan bussissa vanhemmille ja vammaisille. Mutta eivät nämä säännöt ole mitään lakeihin verrattavaa eivätkä edes omasta kristinuskostamme suoraan johdettavia - vaan enemmänkin omaan kulttuuritaustaamme, omaan perinteeseemme liittyvää moraalisäännöstöä, mikä sekin monilta nuoremmilta alkaa jo kadota.

Kyse on siis suurelta osin aivan samasta asiasta kuin paimentolaiskansojen osittain kansanperinteestä kumpuavasta, suurin osin toki myös Koraanin tulkintaan perustuvasta huivien käytöstä. Koraanihan sanoo, että naisen tulisi kodin ulkopuolella peittää kaikki naiseuden suloudet(!), paitsi ne mitkä muutoinkin näkyvät. Tuosta termistä "..mitkä muutoinkin näkyvät" on siis kyse eri Koraanin tulkinnoissa. Ovatko muslimityttöjen hiukset vai jopa kasvotkin näitä sulouden merkkejä? Vai ovatko ne niitä ruumiinosia, mitkä näkyvät muutoinkin? Oman Koraanintulkintani mukaan tuo "muutoinkin" on aika- ja paikkariippuvainen. Nykyajan länsimaassa "muutoinkin" tulisi tarkoittaa vallitsevaa käytäntöä - aivan samoin kuin jossain Saudi-Arabiassa taasen se voi tarkoittaa jotakin muuta. Kunkin maan oma tapa ja perinne ratkaisevat asian.

Mielestäni meidän suomalaisten ja raaseporilaisten tulisi kuitenkin suhtautua kasvot paljastavien huivien käyttöön positiivisesti  ja avaramielisesti. Niitä tulisi pitää vain toisen kulttuuritaustan omaavien ihmisten harmittomana tapana samalla tavalla kuin romaaninaisten pitkät hameet. Ne voivat tuntua homogeenisessä kulttuurissamme silmäänpistäviltä - mutta vain hetken ajan. Meillä ihmisillä kun on kyky sopeutua erilaisiin asioihin ajan kanssa. Toisaalta nuoremmilla sukupolvilla on tapana hylätä vanhempiensa tavat ja tottumukset - varsinkin jos ne eivät vastaa heidän omaa arvomaailmaansa sekä yleistä käytännönmukaisuutta uhaten esim. työnsaantia. Vain hiukset peittävän huivin hyväksyminen olisi myös merkki muslimiyhteisöille, että huomattavasti vanhakantaisempaan Koraanin tulkintaan perustuva koko kasvojen peittäminen (burkhat yms.) on täysin järjetöntä naisten alistamista tunnistamattomiksi ja persoonattomiksi käveleviksi perunasäkeiksi sekä vastoin länsimaisia lakeja terrorismista ja ihmisten yleisestä tunnistettavuudesta julkisilla paikoilla. Ihmisille pitää antaa kunniallisia ja järkeviä vaihtoehtoja eikä sulkea jääräpäisesti kaikkia portteja - siinä on kaikkien konfliktienratkaisujen perusta ja myös työkalu ohjata ihmisiä tiettyyn, kaikille sopivaan päämäärään.

Nyt se on sitten nähty, kuultu ja koettu - RKP on Raaseporin paikallisosastonsa nimissä viimeinkin antanut periksi ja lyönyt viimeisen naulan Suomen kaksikielisyyden arkkuun. Ja minä kun aina luulin, että ratkaiseva muutosvoima tulee jostain aivan muusta suunnasta.

Tämä Fredrika Å:n sitaatti omassa blogissaan tulee olemaan ja elämään vielä pitkään: "...Som minoritet säger sfp nej till tvåspråkiga lösningar – om det förverkligas i Raseborg kan det förverkligas i hela landet."

Eikö RKP:n keskuskeittiö todellakaan ole tajunnut, että tässä perustelussa ollaan antamassa kaikille Suomen puolueille, kommentaattoreille ja agitaattoreille vapaat kädet kaksikielisten ratkaisujen vastustamiselle ja jopa olemassaolevien purkamiselle. Ei kai kukaan tosissaan kuvittele, että Suomessa voitaisiin soveltaa yhtä käytäntöä osassa maata ja toista toisessa - Ahvenanmaata lukuunottamatta, jolla on oma itsehallintolainsäädäntönsä. RKP:n oman agendan mukaisesti siis ENEMMISTÖKIELISILLÄ - SIIS MYÖS SUOMENKIELISENEMMISTÖISILLÄ - ALUEILLA TULEE SANOA EI KO. ALUEEN VÄHEMMISTÖKIELTÄ TUKEVILLE 2-KIELISILLE RATKAISUILLE. Aikaisemmin usein käytetty perustelu ns. "Taxellin Paradoksi" lähti siitä, että vähemmistökielisten ei kannata lähteä mukaan 2-kielisiin ratkaisuihin enemmistökielisillä alueilla - koska ne ajanmittaa tahtovat muuttua enemmistökielisiksi. Nyt tätä uutta "Åkerön paradoksia" ollaan siis laajentamassa myös alueille, missä vähemmistökieli on enemmistökieli - kuten Raaseporiin.  Maammehan on täynnä suomenkielisillä, siis enemmistökielisillä alueilla harjoitettavia erilaisia myös ruotsinkielen huomioonottavia 2-kielisiä instituutioita. Aloitetaan vaikkapa 1. ja 2. asteen pakollisesta toisesta kotimaisesta - purkuun. 2-kieliset Yliopistot, Oikeuslaitos, Poliisi, Kela - purkuun. Finnair, VR, Matkahuolto, Rajavartiolaitos - vain suomenkielellä kiitos. Listaa voisi jatkaa enemmänkin ja mikä järkyttävintä ruotsinkielen kannalta, kaikki nuo sanat "purkuun" tarkoittavat säästöjä valtion rahakirstussa ja de facto Suomen virallista valtakunnallista yksikielisyyttä.

On aivan turha yrittää selittää tätä sillä, että ruotsinkieli olisi jotenkin uhattuna ja vaarassa. Ruotsinkielisten määrä Suomessa on 100 vuodessa lisääntynyt kymmenillä tuhansilla ellei jopa tuplaantunut. Suomenkieli on puhujien lukumäärällä mitattuna puolet pienempi kuin ruotsinkieli ja jos lasketaan kaikki skandinaaviset kielet ja suomensukuiset kielet niin suhde on vähintään yhden suhde neljään suomenkielisten tappioksi. EIVÄTKÖ 2-KIELISET RATKAISUT SIIS RKP:N LOGIIKAN MUKAAN OLISI (SUOMENKIELELLE) VÄHINTÄÄN YHTÄ HAITALLISIA SUOMENKIELISILLÄ ALUEILLA? Eihän RKP tietenkään näin ajattele, vaan kyseessä on hyvin itsekäs, kaksinaismoralistinen ja elitistinen rusinat pullasta ajatus, mille on aivan turha pyydellä ymmärrystä suomenkielisiltä.

Haluan lopuksi korostaa, että olen suuri ruotsinkielen ystävä, toivon että ruotsia puhutaan maassamme vielä useita satoja vuosia ja ruotsinkielinen tiede, taide ja kulttuuri jatkavat kukoistustaan. Mutta tällainen agitoitinti RKP:n puolelta ei tee tulevaisuudessa muuta kuin antaa ruotsinkielen vastustajile maassamme vapaat kädet puolustaa omia kantojaan. Logiikkaa ei vain voi tässä ohittaa. Olen täysin samaa mieltä Niklas Anderssonin kanssa menetetyistä mahdollisuuksista Raaseporissa ja tiettyjen tahojen uppoutumisesta vanhoihin poteroihin innovativiisuuden ja uuden ajattelun sijasta. Olisin todellakin odottanut tässä asiassa Raaseporin RKP:lta todellista rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ja esittää ratkaisua (yksi 2-kielinen hallinnollinen lukio Raaseporissa), mikä olisi ollut myös hieno esimerkki suomenkielisenemmmistöisille alueille vastaavien ratkaisujen, kuten pakollisen toisen kotimaisen tai pelkästään ruotsinkielisten koulujen ymmärtämiselle - eipä taida enää löytyä kannatusta. Kiitos Raaseporin RKP! Taitaa vaikutus olla päinvastoin kuin Fredrika toivoo...kun ei olla valmiita omalla alueella 2-kielisiin ratkaisuihin, niin miksi kukaan enää haluaa puolustaa 1-kielisiä vieraalla maalla.

Toivon sydämmestäni, että nämä asiat ovat pinnalla seuraavissa kunnallisvaaleissa - Haluammeko todellakin seuraavaan valtuustoon 1930-luvun kielipoliittisiin poteroihin uponneita "vanhoja jääriä" (vaikka iältään voivatkin olla alle 30-vuotiaita) ja kaikkea mahdollista vastustavia äärikommunisteja vai todellisia kehittäjiä, nykymaailmassa eläviä ja uutta luovia ihmisiä.

Kunnallisten päättäjien antamasta punaisesta lipusta huolimatta on kaupungissamme nostamassa päätään jäähallihanke. Perusteluna hallin välttämättömyydelle käytetään usein sitä, että jopa alle 5000 asukkaan kunnat sellaisia pystyttävät ja oma kaupunkimme on ainoa yli 20.000 asukkaan kunta ilman. Ei kannata käsittää väärin - en ole lainkaan vastaan urheilupaikkarakentamista ja toki jäähallinkin toivottaisin paikkakunnallemme tervetulleeksi, jos siihen ei pistetä veronmaksajien rahoja. Ehdoton maksimi minulle on sama kuin mitä Karjaan tekonurmen lämmittämiseen tai Västerbyn hallin tukemiseen menee.

Tosiasia kun on se, että jäähallit alkavat olla eilispäivän tekniikkaa, ne ovat erittäin huonosti kannattavia, käyttötarkoituksen suhteen erittäin jäykkiä kiinteistöjä. Käytännössä ainoat käyttäjäryhmät ovat jääkiekkoilijat, kaukalopalloilijat, taitoluistelijat sekä curlingin harrastajat. Jokainen voi miettiä miten monta heitä mahtaa kaupungistamme tällä hetkellä löytyä samalla kun nuorten määrä on pienenemään päin - mistä siis käyttäjät ja maksajat? Jäähallit ovat myös epäekologisia energiasyöppöjä ja jään kunnossapitoon tarvitaan satojen tuhansien arvoisia koneita ja laitteita. Halli vaatisi myös käytännössä ainakin yhden täyspäiväisen huoltomiehen työpanoksen. Vuosittaiset käyttökulut nousevat helposti yli 150.000 euron. Sen rinnalla Karjaan tekonurmen n. 30.000 euron lämmityskustannukset ovat todella bean nuts. Ne, jotka ajattelevat saavansa suuren osan rakennuskustannuksista yksityiseltä puolelta yleensä vaikenevat näistä huimista vuosittaisista käyttökustannuksista. Jäähallin pystyttäminen ei todellakaan lisää seutumme vetovoimaa pätkääkään, vaikka Holger W näin esittääkin omassa blogissaan - siinä kun ei itsessään ole mitään erikoista ja kiinnostavaa ilman omaa joukkuetta. Pääkaupunkiseudulta muuttavat käyvät edelleenkin HIFKin, Jokereiden tai Bluesin matseissa. Useimmat perheet taasen tulevat tänne silloin kun lapset ovat vielä hyvin pieniä - ja muitakin harrastusmahdollisuuksia löytyy.

Jos kerran löytyy energiaa tällaisen eilispäivän hankkeen draivaamiseen, niin miksei ajateltaisi kerrankin hieman isommin ja innovatiivisemmin. Muitakin vaihtoehtoja jäähallille löytyy. Todella iso juttu Suomenkin mittakaavassa olisi muovijään käyttönotto kunnollisessa, jalkapallokentän kokoisessa ja kovalattiaisessa sisähallissa. Muovijää ei kuluta sähköa tai kaukolämpöä wattiakaan, se voidaan asentaa ja purkaa tarpeen mukaan ja ennenkaikkea nykyiset laadut vetävät täysin vertoja oikealle jäälle. Huomioarvo olisi todella merkittävä ja delegaatioita lappaisi eri kunnista bussilastittain. Muovijää on sitä mitä tekonurmet olivat 90-luvun lopussa. Ennenkaikkea kannattaa huomioida, että Ruotsin jääkiekkoliitto on hyväksynyt muovijään viralliseksi pelialustaksi kaikille C-junioreille ja nuoremmille. On vain ajan kysymys kun vanhemmatkin alkavat pelata alustalla virallisia pelejä. En myöskään näe miksei Suomen jääkiekkoliitto tukisi myös tällaista hanketta, lisäksi uutena tekniikkana valmistajat antavat tuntuvia alennuksia ensimmäisille asiakkaille.

Tällaisen innovatiivisen hankkeen taakse saataisiin niin jalkapallo-, jääurheilu-, sisäpallopeli- kuin kulttuuriihmisetkin - toimisihan tällainen halli hyvin myös erilaisissa konserteissa yms. Myös Muurainen olisi aivan varmasti hengessä mukana, jos pistetään halli Karjaan urheilupuistoon lähelle Billnäsiä. Vielä yksi tällaista hanketta tukeva asia - halli voitaisiin rakentaa pikkuhiljaa, ensin seinät, katto ja lattia, sitten siirrettävät muovijää ja tekonurmi. Hallissa voitaisiin pitää muovijäätä juuri silloin kuin sitä eniten tarvitaan eli keväällä, kesäll ja syksyllä ja sinne mahtuisi tarvittaessa jopa 2 rinkiä tai jääpallokenttä. Todellinen paikallinen kesäinen turistimagneetti vähän kuin hiihtoputket muutama vuosi sitten, kunnes niitä alkoi tulla joka niemeen ja notkoon. Ydintalvi taasen voisi olla jalkapallokäytössä (jollloin ei tarvitse lämmittää nykyistä tekonurmea, säästöä muutama kymppitonni) ja silloinhan voidaan aina luistella ulkona. Käyttäjämäärät perinteiseen jäähalliin verrattuna olisivat satakertaiset, nettokäyttökustannukset voisivat olla jopa positiiviset.

Tässä muutama linkki niille, jotka eivät minua usko:

http://kotisivut.turunsanomat.fi/radiomelodia/?sivu=993&ts=586657

http://www.nyteknik.se/nyheter/article459957.ece

http://issuu.com/iisi/docs/up08

http://www.xtraice.com