|
Miksi pitää uhkailla väkivallalla toisia ihmisiä - toisinaan jopa tappaa heitä? En varmaankaan ole yksin tällaisten ajatusten kanssa. Sen verran on ajan henki ollut sellainen viimeiset vuodet, että ei voi pieni ihminen muuta kuin päätään pyöritellä.
Koska omaan luonteeseeni kuuluu hakea erilaisille ongelmille vastauksia ja kokea ongelmat mieluummin haasteiksi, otankin tässä käsittelyn kohteeksi länsimaisen ja itämaisen kulttuurin vastakkainasettelun. Tarkoituksella en sekoita tähän uskontoja, koska en usko niiden olevan loppujen lopuksi ongelmien ydin - ovathan vaikkapa kristinusko, juutalaisuus ja islam arvomaailmoiltaan varsin samankaltaisia uskontoja, samoilta seuduilta syntyneitä. Ei, ei Ibrahim Shkupoli surmannut 5 ihmistä Espoon Sellossa ja itseään, koska oli muslimi. Syitä hänen käyttäytymiseensä saa aivan varmasti hakea meidän mielestämme takapajuisesta albaanikulttuurista ja sen miehisestä arvomaailmasta ja kunniakäsityksistä. Vastaavia "kunnianpalautuksia" tapahtunee käsittääkseni Kaukasuksen ja Turkin alueen kulttuureissa kuukausittain - vaikka ei ehkä ihan samassa laajuudessa. Samoista pimeistä paimentolaismaailman lähteistä kumpuavat myös vaikkapa monien talebanien ja arabien arvomaailmat.
Kyseessä on siis loppujen lopuksi metsästys- ja maanviljelyskulttuurien sekä kiertelevien paimentolais-nomadikulttuurien yhteensopimattomuudesta, ei uskontojen valtataistelusta. Historiallisesti aikaisemmin asia hoitui kuin itsestään, kun ei ollut rajoja ja kun "voimakkaammat" ja useampia jälkeläisiä mahdollistavat, paikallaanolevat maanviljelyskulttuurit kaupunkeineen ja sivistyksineen (kaikkien ei tarvinnut osallistua ruoanhankkimiseen, joten osa ihmisistä saattoi erikoistua vaikkapa filosofiaan, tähtitieteeseen, kirjallisuuteen, taiteeseen, jne.) sulauttivat kiertelevät nomadiikulttuurit. Paimentolaiset yksinkertaisesti muuttivat rahan ja mukavamman elämän perässä kaupunkeihin ja/tai naivat ristiin kaupunkilaisten kanssa. Näin arvomaailma muuttui kuin itsestään - muutu tai itke ja muutu oli monen "kovan" taistelujen ja sotien karaisemien sivistyskulttuurien viesti näille nomadeille. Toisin ovat ajat nykyisin. Nykyajan sivistyskulttuurit ovat usein arvomaailmaltaan "pehmenneet" vuosikymmenten rauhan vuosien myötä sille tasolle, että nomadit yhtäkkiä tuovatkin omat tapansa meille ja vaativat muuta yhteiskuntaa ja toisesta kulttuurista naimiaan vaimojaan sopeutumaan niihin. Rikkauksia ja helppoa elämää heille edustavat nykyään tuntuvat sosiaalietuudet, mitkä toisaalta mahdollistavat nomadimaisen elämäntavan säilyttämisen sivistyskulttuurin sisällä.
Ratkaisuna voisi hyvinkin olla se, että ikäänkuin poistetaan nykyiset valtioiden rajat ja tarjotaan näille takapajuisille paimentolaisille selkeä "sivistysvaltion" vaihtoehto - albaaneille ja turkkilaisille paikkaa Euroopassa ja vaikkapa Suomessa, paikallisille heimoille omia "vapaavaltioitaan" Afganistanissa ja Pakistanissa. Mutta tiukoilla ennakkoehdoilla - täydellinen sopeutuminen ja lakien noudattaminen olisi ehdottomana edellytyksenä. Muutoin seurauksena olisi välitön karkoittaminen takaisin omiin maailmoihinsa. Vastapainona annetaan vaikkapa talibanien harjoittaa omia yhteiskuntakokeilujaan aivan rauhassa omilla alueillaan erillään vaihtoehdon tarjoavista paikallisista vapaavaltioista. Katsotaan sitten miten vaikkapa talebanien kokeilut onnistuvat, kun väestöstä 90% on turbaanipäisiä äijänköriläitä . Voivat sitten vaikka hakata toisiaan.
Luonnon laki hoitaa asiat niin, että vahvimmat kulttuurit säilyvät ja heikommat kuolevat - niinkuin on vuosituhansia tapahtunut. Ovatkohan useat nykyiset länsimaiset ns. sivistyskulttuurit tulleetkin liian heikoiksi puolustaakseen itseään ja omaa arvomaailmaansa? Olisikohan niiden aika hävitä ja kuolla vai pitäisiköhän kuitenkin tiukentaa hieman toleranssia? Ihan vaan, jotta emme päätyisi kaupunkilaisnomadikulttuuriin, missä naiset ovat kodeissaan tai kulkevat burkhissaan kun miehet viettävät aikaansa kaduilla ja kahviloissa veitsiään teroittaen ja aseitaan puhdistellen. Työtähän ei voi enää tehdä, kun joku varasti ne lampaat ja vuohet jo vuosia sitten .
|