|
Hanko, Hanko....minne meet? |
|
|
|
Kirjoittanut Harri Lintunen
|
|
16.03.2010 14:55 |
|
Leikitäänpä hieman tulevaisuudella ja muutetaan makrotalouden tapaus Kreikka omaan mikrotalouteemme eli Hankoon. Tässä tapauksessa EU:ta edustaa tietenkin Raasepori ja Suomen valtio. Hankohan, kuten hyvin tiedämme, jättäytyi niin Raasepori- kuin LUST-yhteistyönkin ulkopuolelle - tiedostaen luonnollisesti oman heikon geopoliittisen asemansa meren ja Raaseporin puristuksessa samoin kuin vankan (ehkä hieman lapsenuskoisenkin) uskomuksensa satamansa ikuiseen hyväätuovaan vaikutukseen. Oletetaan, että näin ahtausalan lakon vielä painaessa päälle, paperiteollisuuden alasajon ollessa täydessä käynnissä ja logistiikkavirtojen hakiessa uusia uomiaan Suomenlahden itä- ja etelärannikoilta Hangon satama marginalisoituu kuihtuu ja lopulta menee konkurssiin. Seurauksena kaupungin ja sen asukkaiden osaksi lankeavat kymmenien miljoonien velkataakka - satamaa kun ei ole mitenkään eriytetty omaksi yrityksekseen sen paremmin kuin kunnalliseksi liikelaitokseksikaan. Se on osa Hangon kuntataloutta siinä kuin koulutus ja vanhustenhuolto.
Mitä sitten? Kuntahan ei tietääkseni voi Suomessa mennä konkurssiin, joten edessä ovat valtion pakkotoimet. Ainoa realistinen ratkaisu lienee kaupungin liittäminen Raaseporiin - hyvällä tai pakolla. Raasepori on parhaillaan järkeistämässä omia toimintojaan ja konkreettisia hyötyjä on ilmaantunut jo miljoonkaupalla. Samalla tehdään pakollisia rakenteellisia järjestelyjä - hallintoa keskitetään, koulutuksen rakenteita järkeistetään ja terveydenhuoltoa uudistetaan LUST-puitteissa. Tammisaari ja KArjaa käytänössä (sorry Pohja) sopivat keskenään palveluiden ja rakenteiden roolit ja sijoituspaikat. Näillä näkymin hankolaisten poliitikkojen mainostama "katsotaan 5 vuoden päästä miten Raasepori onnistuu ja mietitään sitten" - politiikka taitaakin olla hyvin suuri riski koko Suomen eteläniemen elinkelpoisuudelle tulevaisuudessa. Esimerkkinä vallitsevasta politiikasta on mm. kieltäytyminen Länsi-Uudenmaan koulutuksen kehityskeskusteluista. Ajatellaan tietenkin, että investoidaan nyt kuin hullu mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa ja siten sementoidaan omat rakenteet omaan kuntaan - eihän kukaan tohtisi juuri remontoituja/rakennettuja rakenteita kyseenalaistaa mahdollisessa kuntaliitoskeskusteluissa. Seurauksena tietenkin Kreikan tapainen mentaliteetti että velkaannutaan vaan - kyllä EU/Raasepori/Suomen valtio sitten auttaa jos talous ei kehitykään niinkuin utopistit ajattelivat.
Ehdotankin, että Raasepori asettaa välittömästi EU:n tapaan selkeät velkakriteerit kaikille mahdollisille (=Hanko) liittymiskunnille ja tarvittaessa useamman vuoden sopeutumisvaatimukset EMUn tapaan ennen liittymistä. Vain tällälailla voidaan ohjata tuhlaajapoikia ja välttää raaseporilaisten joutuminen maksumieheksi. Tämäkään ei toki poista sitä, että hankolaiset ovat jo nyt (esim. kieltäytymällä tarjotusta alueellisesta koulutussuunnittelusta) vailla minkäänlaisia vaikutusmahdollisuuksia tulevaisuuden kuntapalvelujen suurten linjausten osalta - niitä ei missään tapauksessa tule enää muuttaa Hangon mahdollisen liittymisen yhteydessä; päätökset tehdään nyt.
|
|
Viimeksi päivitetty 16.03.2010 15:05 |