<> <>
Kanadassa on noin 22 miljoonaa asukasta, joista 45 % on brittiläis-irlantilaista perua ja 28 % ranskalaista perua. Muita kansallisuuksia on siten noin 27%. Torontossa asuu kaiken kaikkiaan 2,6 miljoonaa ihmistä, joista ranskaa puhuvia on noin 220000 tuhatta. Suomalaisten määräksi Torontossa lasketaan suunnilleen 10000. Torontossa asuu yhteensä 168 erilaista etnistä ryhmää, jotka puhuvat 100 eri kieltä. <> Kanada on jaettu 10 osavaltioon, joita kutakin hallitsee oma parlamentti. Ontarion parlamentissa istuu 103 jäsentä, joista 23 on naista. Koko Ontarion osavaltiossa asuu yli 8 miljoonaa ihmistä. Voi sanoa , että pienellä parlamentilla tullaan toimeen. Koko Kanadaa taas hallitsee liittoparlamentti, joka kostuu senaatista, 102 jäsentä, ja alahuonaasta, 264 jäsentä. Viikon käynnillä ei voi kovin paljon nähdä, mutta ehtii kuitenkin tehdä joitain havaintoja. Kävelin aamuisin hotelliltamme noin 3 kilometriä kohti satamaa. Varrella oli mm. suomalaisen arkkitehdin Viljo Revellin (1910-1964) piirtämä mahtava kaupungintalo . Sen vieressä oli iso aukeama, jossa maanviljelijät myivät joka keskiviikko tuotteitaan. Sitä käytettiin myös erilaisten konserttien pitopaikkana. Satamakadun varrella oli maanalaisasemia, joilta aamuisin kello seitsemän ja kahdeksan välillä pursusi ennennäkemätön monituhantinen ihmismassa työpaikoilleen. Siellä sijaitsi Toronton liike- ja pankki- ja kauppakeskus.Lähes kaikilla oli pahvinen kahvimuki kädessään. Isolla joukolla oli myös tumma puku päällään varustettuna solmiolla. Samalla kadulla tapasi myös Toronton runsaslukuista kerjäläisporukkaa. Useat nukkuivat yönsä kaduilla, jopa keskellä jalkakäytävää. Toisaalta katukuvaa leimasi myös ylipainoisten iso armeija. Satamasta pääsi laivalla kaupungin edustalla sijaitsevalle saarelle, jota torontolaiset käyttivät virkistysalueenaan. Varsinkin lapsille sieltä löytyi paljon toimintoja. Aikuinenkin saattoi harrastaa vaikkapa polkupyöräilyä. Sieltä löysi myös isoja, viihtyisiä ja hyvinhoidettuja puistoja niin kuin muualtakin päin Torontoa. Ne oli tehty englantilaisen mallin mukaan. Turistien suosima paikka oli myös CN Tower. Sitä mainostettiin maailman korkeimmaksi rakennukseksi . Korkeutta sillä oli n. 155 metriä.Koska se sijaitsi melko lähellä keskustaa, niin huipulta näki mukavasti yli koko kaupungin. Pinnanmuodostukseltaan kaupunki on hyvin tasaista. Sattumoisin löysimme Fiskarsia muistuttavan alueen, joissa esiteltiin ja myytiin vanhoja esineitä. Siellä työskenteli myös taiteilijoita. Alue oli aikaisemmin toiminut viinatehtaana ja olutpanimona. Maininnan arvoisia ovat lisäksi yliopistoalue, osaparlamenttirakennus, Queens Park, valtavat ostoskeskukset, suunnattoman suuri kauppahalli ja maailman suurin kirjakauppa. Lisäksi voi käydä eri kansallisuuksien alueilla, joista löytää vaikkapa ryhmän ruoka- ja muuta kulttuuria. Kokeilemisen arvoista on myös maanalaisella, raitiovaunulla ja bussilla ajelu. Taksia en suosittelu, koska se on erittäin kallis Hong Kongiin verrattuna. Suomalaisillekin on merkitty oma alue Torontosta, mutta siellä ei välttämättä paljon suomalaisia asu. He ovat hajaantuneet ympäri kaupunkia. Suomalaisalueelta löytyy kylläkin suomalainen kirkko, jossa on noin 2000 jäsentä. Suomenkielisiä jumalanpalveluksia pidetään joka sunnuntai. Vahtimestarin mukaan jokaisessa palveluksessa on vähintäänkin 100 suomalaista läsnä. Kirkko järjestää myös lapsille suomenkielen opetusta. Kirkon viereen oli pystytetty toisen maailmansodan muistokivi, joka oli tuotu rintamalta. Kivi oli kuulemma pysäyttänyt venäläisen tankin etenemisen. Seurakunta oli juuri valinnut uuden 34-vuotiaan papin nimeltään Sari Rinne. Seurakunta on palkannut vain kaksi työntekijää papin ja vahtimestarin. Tulot tulevat kolehdeista.Torontossa toimii kaksi muutakin suomalaista uskonnolista järjestöä. Muitakin suomalaisia järjestöjä on. Toronto-kirjassa on mainittu noin 20 suomalaista yhteenliittymää. Väitetään , että ensimmäinen suomalainen saapui Torontoon vuonna 1887. Hänen nimensä oli Jaakko Lindala ja ammattinsa räätäli. Ensimmäiset suomalaiset siirtolaiset toimivat etupäässä räätäleinä, puuseppinä, ompelijoina ja pesulatyöntekijöinä. Myöhemmin suomalaisten ammattikirjo on laajentunut huomattavasti. Seuraavia ammatteja ja tittelejä esiintyy: pormestari, pankinjohtaja, yliopiston professori, muotoilija, taiteilija, päätoimittaja, ministeri, toimitusjohtaja jne. Kannatti käydä.
|
