Raasepori tarvitsee kaksikielisyyttä vahvistavan kielistrategian

Raaseporin todellinen vahvuus on sen kaksikielisyys. Kaupungin tulee vihdoin saada aikaiseksi kaksikielisyyttä edistävä kielistrategia, jonka myötä aito, elävä kaksikielisyys pitää saattaa todelliseksi niin hallinnon kuin myös lasten kasvu- ja kouluympäristöjenkin saralla. Positiivisessa hengessä luotu aito kaksikielisyysstrategia tuo myös taloudellista etua talousongelmissa painivaan kuntaamme, kun samalla mahdollistetaan hallinnon tiivistäminen sekä aitoa kielellistä vuorovaikutusta suosiva ja sitä edistävä kaksikielisyys sisäänmuuttoa houkuttelevana elementtinä.

Kielistrategian puitteissa tulee tarjota mahdollisimman aito kieliympäristö toisen kotimaisen kielen oppimiseen sitä haluaville jatkumona päiväkotien kielikylvyistä alakouluun ja aina peruskoulun loppuun saakka sekä mahdollistaa myös kaksikieliset koulukeskukset lukion ja mahdollisesti myös toisen asteen oppilaitosten osalta. Kaksikieliset koulukeskukset eivät vähentäisi kenenkään mahdollisuutta opiskella omalla äidinkielellään, vaan edistäisivät toisen kotimaisen kielen kielitaidon kasvua alueellamme ja kohentaisivat samalla Raaseporin imagoa positiivisesti kaksikielisenä kaupunkina. Imagovoittoa saataisiin toki myös vahvistamalla lähikoulujen asemaa.

Raaseporin aidosti elävän kaksikielisyyden vahvistamisen aloittaminen lapsista olisi luontevinta ja pitkällä tähtäimellä kaikille osapuolille eduksi. Nykyinen alueellamme ajettu yksikielisyyslinja hankaloittaa lyhytnäköisyydessään myös ruotsinkielisten tulevaisuutta: vanhenevan väestön äidinkielisten palvelujen saatavuus tulee käänteisen ikäpyramidin myötä hankaloitumaan vuosi vuodelta kielitaitoisen työikäisen väen vähetessä – ja silti kielitaidon leviämiseen ei ymmärretä panostaa. Lisäksi alueen ikärakenne ja palvelutarpeet tulevat johtamaan systemaattiseen kunnallisveroprosentin nousuun, jos alueelle ei saada houkuteltua lisää veroja maksavaa väkeä ja sitä myöten verotuloja kasvuun. Aito kaksikielisyys olisi vahva valtti sisäänmuutossa – jos niin vain halutaan. Veroeuron kielellä ei todellisuudessa ole kuitenkaan mitään väliä: palvelumme tuotetaan yhtä lailla ruotsinkielisillä kuin suomenkielisilläkin euroilla.

Kieliyhteistyö aiheuttaa monissa henkilökohtaisia pelkoja omankielisen kulttuurin katoamisesta, mutta perusteluja tai näyttöä tällaisesta ei ole – ja todelliset syyt vastustukselle lienevätkin jotain aivan muuta. Kaksikielisyys toimii kuitenkin alueellamme hyvin harrastuksissa laskettelusta jalkapalloon, aivan kuten työelämässäkin. Miksei sitten myös koulujen välitunneilla? Hangossa ja Vaasassa hallinnon ja koulukysymysten puitteissa tehty yhteistyö on ollut todellisuutta jo hyvän aikaa. Eikä kenenkään kulttuuri-identiteetti tai äidinkielen kompetenssi ole ollut missään näissä yhteyksissä hetkeäkään uhattuna.

Raaseporin kokoomus

(Harri Burtsov, Harri Korhonen, Hannu Larinen, Miikka Soivio)

Och samma på svenska:

För de flesta är morgondagen ett oskrivet blad, oftast helt vitt ovikt blad. För en del är detta verkligen skrämmande, men för andra en utmaning och uppmaning till att göra något.  Dagens skrämmande ”spöken” i form av bl.a. intolerans och ojämlikhet i alla dess former vill vi förvisso inte ta med oss in morgondagen. Vi kan alltså konstatera att det finns utmaningar i den värld vi lever i, vid sidan av allt det goda dagens samhälle erbjuder och som utgör tillgångar som vi både vill och skall slå vakt om och bevara. För att fatta mig kort leder utmaningarna i Raseborg, som gör sig påminda som olikheter mellan boningsorterna, olikheter mellan åldersgrupperna, intoleransproblem som en negativ sida av tvåspråkigheten samt sist och slutligen de stora praktiska problemen med sjukvårds- och socialsektorns omställningar till, att stor hänsyn och förståelse måste visas av både stadens innevånare och dess beslutsfattare.

Samlingspartiet i Raseborg har som enda politiskt parti tagit sin till uppgift, att under den inkommande valperioden tillsammans med borgerligt sinnade innevånare i Raseborg identifiera utmaningarna och samfällt finna möjliga och acceptabla lösningar till de frågor som är aktuella.  Under våren 2012 gjorde partiet en enkät bland invånarna i staden och det materialet, som vid olika enskilda tillfällen har presenterats för allmänheten, kommer att utgöra en grund då partiets slutgiltiga ståndpunkt skall fattas i de enskilda frågorna.

Torsdagen den 16 augusti 2012 klockan 18.00 håller Samlingspartiet i Raseborg och föreningen Borgerlig samling i Finland ett möte för allmänheten på Svenska Klubben, adress Bryggerigatan 13 till vilken alla är hjärtligt välkomna. Vid möte presenterar riksdagsmannen Kimmo Sasi frågor som rör tvåspråkigheten i allmänhet och hur de kan verkverkligas i praktiken på ett förnuftigt sätt i Raseborg. På mötet presenteras också tankar som rör traktens framtida möjligheter till energiförsörjning i form av vindkraft, förutom ovannämnda frågor som hänför sig till den gjorda enkäten.

I Pojo i Raseborg den 8 augusti 2012

Kaj Öhman

Samlingspartiet i Raseborg

Otsikko lainattu Nykypäivästä 8.6.2012

Puoluekokous päätti aikoinaan,että pakollisesta ruotsin kielen opiskelusta voidaan luopua ja nyt Kokoomusnuoret tekivät puoluekokoukselle aloitteen " pakkoruotsia " vastaan.

Onneksi molemmat "ideat" on torpattu ja täältä Läntiseltä - Uudeltamaalta katsottuna itse ajatuskin on mahdoton. Ehdotukset puoleen ja toiseen herättävät suuria tunteita ja keskustelusta tulee negatiivissävyinen juupas-eipäs keskustelu.

Asiaa voi lähestyä myös siten, että aletaan keskustella kaksikielisistä kouluista. Ruotsin kielen opiskelun imago ei ole paras mahdollinen. Syynä voisi olla vähäiset oppitunnit ja opetusmetodit. Meillä opetus on liian kielioppipainoinen ja pelko  mahdollisista virheistä puheessa " pelottaa ". Kaksikielinen koulu parantaisi varmasti suomenkielisten ruotsin taitoja. Jos ja kun päiväkoteihin saadaan kielikylpyjä, niin näiden luonnollinen jatke olisi kaksikielinen koulu.

Raasepori olisi varmasti otollinen alue kehittää ja kokeilla kaksikielisiä kouluja. HS on teettänyt tutkimuksen pääkaupunkiseudulla. Kyselyn mukaan 55 % haluaisi kouluja, joissa tarjotaan opetusta suomeksi ja ruotsiksi ja 67 % olisi valmis valitsemaan kaksikielisen koulun. Raaseporissa kaksikielisyyden tarve on paljon suurempi, kuin pääkaupukiseudulla.

Täällä ruotsin kieli ja suomenruotsalainen kulttuuri on osa omaa kulttuuriamme, joten ennakkoluulot kieliryhmien välillä eivät ole niin suuret kuin muualla Suomessa.Kaksikielisten määrä lisääntyy ja ruotsinkielisistä perheistä puolet on kaksikielisiä. Kieli tuo lapselle mukanaan identiteetin, mutta ehkä tulevaisuudeen nuorilla on myös kaksikielinen identiteetti, joka ymmärtää eri kulttuurien ja kielien mukanaan tuomaa erilaisuutta paremmin kuin Persujen ajatusmaailma.

Lainsäädäntö ei estä  kaksikielisiä kouluja. Opetusta maan toisella kielellä voidaan lisätä vapaasti, kunhan se ei ylitä 50 prosettia annetusta opetuksesta.

Näitä asioita pohdin alkavan kouluvuoden ensimmäisenä työpäivänä lukujärjestyksiä tehdessäni.

Teimme Raaseporin valtuustolle pari  vuotta sitten Kokoomuksen ja KD:n yhteisen aloitteen, jossa ehdotimme Raaseporin lukioiden sijoittamista saman katon ja hallinnon alle, kuitenkin niin, että sekä suomen- että ruotsinkieliset lukiot toimisivat opetuksen suhteen omina itsenäisinä kouluinaan omilla opetussuunnitelmillaan

Molemmat Raaseporin suuret puolueet, RKP ja SDP, tyrmäsivät aloitteen. Toisen mielestä väärin sammutettu, ja toisen mielestä väärään aikaan.

Aloitteemme kaksi  keskeistä ideaa olivat

1. taata opiskelijoille mahdollisimman laaja valinnaisten kurssien paletti, myös kielirajan yli jos opiskelija itse haluaa, ja

2. toteuttaa tämä kurssitarjonta nykyisillä opetukseen käytettävissä olevilla resursseilla.

Keskustelu on tässä asiassa valtakunnallisesti ehtinyt kahden vuoden aikana jo pitkälle, joten olisiko nyt oikea aika ottaa aloite uudelleen käsittelyyn ja tällä kerralla myös toteuttaa? Meidän mielestämme ehdottomasti kyllä.

Erkki Rissanen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja

Harri Korhonen, kaupunginvaltuutettu

ps. alla vielä muistin virkistämiseksi Etelä-Uusimaan uutiset 21.4.2010 aloitteen valtuustokäsittelystä:

Seikkaperäinen esitys lukiokoulutuksen uudistamisesta

Raaseporin lukio vastaisi haasteisiin yhteisen hallinnon alla

(Raasepori) Raaseporin kaupunginvaltuustossa jätettiin maanantaina aloite, jossa esitetään lukiokoulutuksen yhdistämistä Raaseporissa yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi, jota ylläpitämään perustettaisiin säätiö ja osakeyhtiö. Seikkaperäisen esityksen mukaan uusi Raaseporin lukio vastaisi tulevien vuosien haasteisiin ja kasvattaisi laskevia opiskelijamääriä alueellisen osaamisen keskittämisellä ja kokoamisella.

-Pienten yksittäisten lukioiden resurssit eivät riitä vastaamaan lukiokoulutuksen vaatimustason nousuun, lukioaloitteen tehnyt ja asian valmistellut kolmihenkinen työryhmä huomauttaa.

Ajatus Raaseporin lukiosta sai tuulta siipiensä alle, kun alueelliseksi kaavailtu lukioselvitys karahti kiville aiemmin tänä vuonna. Raaseporissa on tätä nykyä kolme lukiota, joista yksi suomenkielinen ja kaksi ruotsinkielisiä.

Karjaalle säätiön alle

Aloitteentekijät - valtuutetut Harri Korhonen (kok), Erkki Rissanen (kok) ja Niklas Andersson (kd) - esittävät, että Raaseporiin perustettaisiin uusi suomenkielinen ja ruotsinkielinen Raaseporin lukio saman hallinnon alle. Siitä muotoutuisi kehitys- ja kasvukelpoinen 600 opiskelijan oppimiskeskus.

Samalla oppilaille saataisiin nykyistä merkittävästi laajempi valinnaisten aineiden kirjo m.m. vieraissa kielissä, liikunnassa sekä muissa taito- ja taideaineissa. Alueellinen lukio tulisi perustaa aloitteentekijöiden mielestä logististen syiden perusteella Karjaalle, joka on liikenteen solmukohta läntisellä Uudellamaalla.

Esityksen mukaan Raaseporin lukio toteutettaisiin uuden, samannimisen säätiön avulla, joka tukisi kaksikielisyyttä ja jonka päätehtävä olisi perustaa ja luoda edellytykset Raaseporin oppimiskeskukselle. Sitä varten perustettaisiin Raaseporin Lukion Tuki Oy.

Säätiöön tavoiteltaisiin osapuoliksi myös ruotsinkielisiä säätiöitä ja rahastoja sekä Raaseporin kaupunkia kaksikielisyyden vahvistamiseksi sekä kansainvälisyyden ja koulutuksen tukemiseksi.

Sopivia yhteistyökumppaneita näin syntyneelle uudelle lukiokokonaisuudelle olisivat esityksen mukaan mm. Axxell, Åbo Akademi, TKK, Aalto-yliopisto, Novia ja VNF sekä seudun ruukit ja urheiluseurat. Aloitteentekijöiden mukaan Raaseporin oppimiskeskuksen ja uuden lukion toiminta voisi alkaa jo vuoden 2012 syksyllä.

Kolme opiskelulinjaa

Esityksen mukaan opiskelija voisi uudessa lukiossa valita kuvataidelinjan, liikuntapainotteisen linjan tai yleislinjan, jossa painotetaan kielten tai matematiikan opintoja.

-Oppimiskeskuksella on tavoitteena tuottaa aidosti kaksikielisiä osaajia sekä suomen-, että ruotsinkielisistä opiskelijoista tulevaisuuden kasvavaan tarpeeseen tarjota kaksikielisiä palveluja, aloitteentekijät toteavat.

Aloitteen mukaan houkuttelevan ja kilpailukykyisen lukiokoulutuksen edellytys on monipuolisen valinnaisuuden lisääminen ja opetusteknologian kehittäminen. Lukiokoulutuksen vaatimukset tulevat myös nousemaan ja Raaseporin nykyiset kolme, erillään olevaa pientä lukiota eivät kykene omin voimin siihen vastaamaan.

Kehittäminen onnistuisi aloitteen mukaan yhdistämällä Raaseporin kolme nykyistä lukiota Raaseporin lukioksi (Raseborgs gymnasium). Luonteva ylläpitäjä uudelle lukiolle olisi Raaseporin lukion säätiön omistama osakeyhtiö, aloitteessa ehdotetaan kansallisiin esimerkkeihin viitaten.

(Raasepori) Valtuutetut Harri Korhonen (kok) ja Erkki Rissanen (kok) sekä Niklas Andersson (kd) kehottavat sivistyslautakuntaa ryhtymään pikaisesti toimenpiteisiin uuden kilpailukykyisen lukion perustamiseksi Raaseporiin säätiön ja tukiyhtiön alaisuuteen.

Pitkälle valmistellun aloitteen mukaan Raasepori tarvitsee väkiluvun tasaista kasvua saavuttaakseen asettamansa tavoitteet. Aloite liitteineen oli käsitelty valtuustoryhmissä jo ennen maanantaista kokousta.

Se palautettiin vilkkaan lähetekeskustelun jälkeen valmisteluun kaupunginhallitukseen, josta asia etenee aikanaan sivistyslautakuntaan.

Siellä lukiovalmistelu merkittiin tiedoksi jo maaliskuun alussa.

Lukioajatusta avanneen Korhosen mukaan asiasta tehtiin valtuustoaloite siksi, että siihen liittyy isoja poliittisia ja periaatteellisia kysymyksiä. Korhonen ei ollut väärässä.

Ruotsalaisen Kansanpuolueen Fredrika Åkerö runttasi lukioaloitteen heti kättelyssä ryhmänsä puolesta. Taustalla vaikuttaa vahvasti puolueen omaksuma doktriini, jonka mukaan kaksikieliset ratkaisut ovat yksikielisiä.

-Sanomme ei kaksikielisille ratkaisuille. Jos tällainen ratkaisu tehtäisiin Raaseporissa, se voitaisiin tehdä myös missä tahansa muualla Suomessa, Åkerö kammoksui ja epäili, että lainsäädäntökin voisi estää yksityisen oppilaitoksen toteutuksen. Tiukkaa linjaa yritettiin lievittää toteamuksella “Ei kiitos, mutta kyllä”.

-Lukiokoulutuksen tulee olla Raaseporissa erillään ruotsiksi ja suomeksi. Se ei tarkoita että emme haluaisi kaksikielisyyttä Raaseporiin, Åkerö selvitti.

-Haluamme mieluusti edistää kaksikielisyyttä muilla keinoilla, esimerkiksi kielikylpy- ja kansalaisopistotoiminnalla sekä vapaaehtoistoiminnan kautta, hän jatkoi.

SDP:n Camilla Grundström totesi alueellisen lukioselvityksen kuihtuneen kokoon vasta hiljakkoin naapurikuntien vastustuksen vuoksi, joten lukioasiaa on turha ottaa esiin heti uudelleen. Grundströmin mukaan se veisi virkamiesresurssejakin.

-Lukioiden kurssitarjontaan saadaan houkuttelevuutta muutenkin ja yhteistyötä on yritettävä tiivistää edelleen. Raaseporin kasvutavoitteeseen voidaan varmaan vastata muillakin keinoilla kuin uudella lukiolla, Grundström sanoi, mutta ei kuitenkaan sellaisia keinoja yksilöinyt.

-Jos kaksikielisyys on RKP:lle ongelmallinen, niin meille se on ajatus yksityistämisestä. Aloitteen ajoitus ei ole oikea, Grundström tiivisti. Mahdollinen oikea ajoitus jäi hämärän peittoon.

Niklas Andersson perusteli aloitetta Raaseporin toiminnan tehostamisvaatimuksilla ja sen edellyttämällä uudella ajattelulla - koulujen sulkemisen sijasta - joka on tarpeen myös tekeillä olevaa talouden toimenpideohjelman vuoksi.

-Elävän kaksikielisyyden sanotaan olevan kaupungin valttikortti, silti todellinen kiinnostus siihen on ryhmien kesken todella vaihtelevaa, Andersson näki Åkerön puheenvuoroon viitaten.

-Raaseporin lukion myötä nuoret oppisivat kaksi kieltä, joka lisäisi heidän kilpailukykyään. Tässä olisi mahdollisuus myös kielellisten raja-aitojen kaatamiseen, Andersson jatkoi.

Vihreiden Marko Reinikainen kertoi ryhmänsä suhtautuvan lukioaloitteeseen varovaisen myönteisesti, sillä alue tarvitsee innovatiivisia ratkaisuja myös koulutukseen. Reinikaisen mukaan asiassa tulisi tarkastella vielä kielellistä yhteistyötä käytännössä ja yhteistyökumppaneiden valintaperusteita.

Peter Björklöf (skp) totesi kaupungin suomenkielisen vähemmistön tarvitsevan oman lukion jo identiteettiäkin luomaan ja kummeksui ajatusta, jonka koki omasta lukiosta luopumiseksi.

Björklöf, jonka mielestä Raaseporin lukiot eivät ole aivan pieniä, ei ymmärtänyt huolta lukiokoulutuksen tulevaisuudesta, sillä suomenkielisen ammattikoulutuksen puuttuminen lienee seudulla suurempi puute.

-Suomenkieliset ovat valittaneet myös jo useasti, että kaupunki ja sen palvelut eivät toimi enää kahdella kielellä varsinkaan Karjaalla ja Pohjassa entiseen tapaan, Björklöf huomautti.

SDP:n Jari Salmisen mukaan Raaseporissa tulisi ensisijaisesti pyrkiä kasvattamaan opiskelijamääriä ja lisäämään nuorten tällä hetkellä alhaista halukkuutta lukio-opiskeluun.

Erkki Rissanen kavahti puolestaan vallitsevia jäykkiä asenteita.

-Raasepori halutaan pitää sellaisena kuin se on ja sen annetaan vaikka rapistua. Tästä tulee ryysyranta, jos jatkamme näin. Nyt pitää löytää uusia luovia keinoja. Odotan mielenkiinnolla, mitä rakentavia ehdotuksia kahdella suurella puolueella on toimenpideohjelmaan, Rissanen sanoi.

-Paikkakunnan perinteinen asenne on sellainen, että vaikka idea olisikin hyvä, niin ei se kuitenkaan meillä toimi. Toiselle ongelma on yksityistäminen, toiselle kaksikielisyys. Siksi teimme ehdotuksen, joka toimisi myös täällä, Rissanen sanoi.

-Uusi lukio olisi kunnan omistama ja siinä olisi kaksi yksikielistä lukiota saman katon alla, Rissanen sanoi ja toivoi, että sivistyslautakunta löytäisi asiassa ratkaisun, joka sopii myös Raaseporiin.