Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet suljettiin marraskuun lopussa. Kalatiet olivat auki lähes seitsemän kuukautta. Kesän kalatieseurannassa Åminneforsin kalatieltä havaittiin ennätykselliset lähes 7 000 kalaa, joista 60 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissäkin kaloja havaittiin lähes 2 000. Kaloista suurin osa oli särkikaloja, erityisesti vimpaa ja lahnaa, mutta joukossa oli myös muutamia kookkaita lohia ja meritaimenia. Meritaimenkannan elpymistä halutaankin nopeuttaa istutuksin.
Viime vuoden kalatieseurannassa Åminneforsissa havaittiin kolme poikkeuksellisen aktiivista vaellusajankohtaa. Ruuhkaisinta kalatiessä oli 12.–16. toukokuuta, juuri vimpojen kutuaikaan, jolloin laskuriin kertyi lähes 3 500 kalahavaintoa. Kahtena päivänä (13.–14.5.) havaintojen määrä oli jopa yli tuhat kalaa vuorokaudessa. Kaksi muuta aktiivista vaellusaikaa Åminneforsin kalatiessä olivat 25.–27. toukokuuta (yhteensä 935 kalahavaintoa) ja 8.–9. kesäkuuta (316 kalahavaintoa). Heinä-syyskuun välisenä aikana kalahavaintoja kertyi noin 300 kuukaudessa, mutta lokakuussa enää vain hieman yli 100. Syksyn edetessä vedet jäähtyivät nopeasti ja talvi saapui aikaisin. Marraskuussa kalahavaintoja tehtiin enää alle kymmenen, joskin kalalaskurissa esiintyi jonkin verran myös häiriöitä ja osa kaloista saattoi jäädä siten havaitsematta.
Billnäsissä kalahavaintoja kertyi seurantakauden aikana yhteensä 1 914, joista 76 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissä toukokuu ei ollut erityistä ruuhka-aikaa vaan kalahavainnoista suurin osa, yli 40 % kertyi syyskuussa. Myös Billnäsin kalatien kulkijoista suurin osa on särkikalaa, erityisesti lahnaa, mutta myös pieni määrä lohikaloja havaittiin nousevan Billnäsin kalatien läpi.
Vaikka Mustionjoen kalateiltä kalahavaintoja kertyi ennätyksellinen määrä, lohikaloja on nousijoista kuitenkin varsin vähän. Åminneforsin kalatieltä todennettiin 10 lohikalaa, joista puolet lohia ja puolet kookkaita meritaimenia. Havainnoista ensimmäinen tehtiin jo heti toukokuun alussa kalateiden avauduttua, kun meritaimen laskeutui alaspäin kalatietä pitkin. Myöhäisin lohikalahavainto tehtiin marraskuun lopulla niin ikään alaspäin vaeltavasta. Billnäsin kalatieltä ylöspäin vaeltavista lohikaloista tehtiin varmuudella vain 4 havaintoa.
“Lohikalojen pieni määrä on ehkä pettymys, mutta ei yllätys”, toteaa Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Syyt nousevien lohikalojen vähäiseen määrään ovat alueen lohikalakantojen ja niiden elinympäristöjen heikossa tilassa. Lohien vaelluspoikasten istutusmäärät Mustionjokeen ovat pieniä, lohi-istukkaat ovat olleet viime vuosina huonokuntoisia ja alasvaelluskuolleisuuden tiedetään olevan suurta erityisesti ylemmillä voimalaitospadoilla. Toisaalta taimenen poikasia ei ole viime vuosina päästy istuttamaan Mustionjoen sivupuroihin ja ilman istutuksia meritaimenenkannan palautuminen Mustionjoen sivupuroihin on hidasta ja tällä hetkellä vain muutamien nousutaimenen varassa. Ylempänä Karjaanjoen vesistössä istutuksia on tehty vuosittain runsaastikin ja taimenkanta on elpynyt. “Meillä on valmiudet istuttaa Karjaanjoen taimenta ja siten palauttaa taimenkanta myös Mustionjoen sivupuroihin, mutta tarvitsemme istutuksiin maanomistajien hyväksynnän”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Tällä hetkellä osa maanomistajista suhtautuu lohikalakantojen elpymiseen sivupuroissa varauksella. Myönteisen suhtautumisen edistämiseksi LUVY järjesti Mustionjoen kalaillan viime syyskuussa. Kalaillassa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten kalat vaikuttavat mm. maatalouden harjoittamiseen.
Mustionjoen kalailta 31.10.2023 >>
Lohikalakantojen hitaasta elpymisestä huolimatta työ vaellusyhteyksien ja vesistön tilan parantamiseksi Mustionjoella jatkuu. Raaseporin kaupunki sai joulukuussa aluehallintovirastolta vesitalousluvan luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Mustionjoen Billnäsissä on parannettu ja tutkittu myös lohikalojen alasvaellusmahdollisuuksia. Kesän 2023 alasvaelluksen kehitys- ja tutkimustyöstä on valmisteilla raportti. Tulokset ovat lupaavia, mutta niistä tiedotetaan lisää myöhemmin.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Lohikalakantojen elpyminen on kriittistä erityisesti Mustionjoen jokihelmisimpukalle, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä.
Lisätietoja:
Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
Lue myös
