Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.12.2023 myöntänyt vesitalousluvan Raaseporin kaupungille luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Salo-Inkootien varrella sijaitseva Peltokosken voimalaitos on mereltä katsoen kolmas ja pudotuskorkeudeltaan suurin Mustionjoen neljästä voimalaitoksesta. Kahteen ensimmäiseen rakennettiin kalatiet 2018–2019 osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta yhteistyössä alueen kuntien ja voimalaitosyhtiö Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa. Vesitalouslupa Peltokosken kalatielle mahdollistaa jälleen seuraavan lohikalojen vaelluseteen ohittamisen mereltä Lohjanjärvelle. Peltokosken jälkeen vain Mustionkosken voimalaitospato estää lohikalojen nousun Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin virtavesiin.
Kalatiesuunnittelu ja lupaprosessi Peltokosken kalatien rakentamiselle on ollut monivaiheinen prosessi. Lupakäsittely kesti hieman yli vuoden. Varsin poikkeuksellisen lupakäsittelystä ja päätöksestäkin tekee kaksi rinnakkaista lupahakemusta samaan kalankulkua helpottavaan toimenpiteeseen, padon ohittavalle kalatielle. Hankesuunnitelmat poikkesivat kuitenkin merkittävällä tavalla toteutukseltaan. Vesitalousluvan saanut Raaseporin kaupungin suunnittelema kalatie on noin 600 metriä pitkä luonnonpuromainen uoma voimalaitospadon ohi, kun taas voimayhtiön suunnittelema Borland-kalatie sijoitettaisiin voimalaitoksen sisälle entiseen uittotunneliin.
Molempia kalatiesuunnitelmia ei voisi toteuttaa, sillä Raaseporin kalatiesuunnitelmassa hyödynnetään myös uittotunnelia, mutta kalojen alasvaellusreittinä. Aluehallintovirasto hylkäsi Koskienergia Koskivoima Oy:n lupahakemuksen, koska kahden kalatien rinnakkaiseen toimintaan liittyisi epävarmuutta. Intressivertailussa AVI katsoi luonnonmukaisen kalatien huomattavasti Borland-kalatietä toimintavarmemmaksi ja hyödyt merkittävästi suuremmiksi.
Luonnonmukainen puro mahdollistaa paitsi kalojen kulkemisen, myös niiden ympärivuotisen elämisen ja lisääntymisen purossa. Puroon on suunniteltu myös perustettavan elinaluetta Mustionjoen ainutlaatuiselle jokihelmisimpukalle. Näin ollen purolla olisi merkittäviä muitakin hyötyjä kuin vain kalankulun järjestäminen. Seuraava vaihe projektissa on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen käynnistäminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt käynnistyvät vasta rahoituksen ja rakennussuunnittelun valmistuttua, näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.
– Lupapäätös Peltokosken kalatielle ja kalatien rakentaminen on harppaus vaelluskalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja yksi kaupungin kärkihankkeista, iloitsee tekninen johtaja Jan Gröndahl Raaseporin kaupungilta.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Mustionkosken kalatielle odotetaan vesitalouslupapäätöstä alkuvuodesta 2024. Kalatierakentamisen edistyminen on pitkäjänteisen ja yhteisen vesienhoitotyön tulosta alueen kuntien kanssa. – Yhdessä onnistumme!, riemuitsee toiminnanjohtaja Jaana Pönni LUVYsta.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Vaeltavan lohikalakannan, taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen Mustionjoessa hyödyttää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Lisäksi kalateiden toteuttaminen luo mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantaa koko vesistön virkistyskäyttöä.
Lisätietoja:
Oskar Sjöberg
Projektipäällikkö
Raaseporin kaupunki
oskar.sjoberg@raasepori.fi
019 289 2529
Jan Gröndahl
Tekninen johtaja
Raaseporin kaupunki
jan.grondahl@raasepori.fi
019 289 2550
Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö, Luvy
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727
Lue myös
