Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä

Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä

14.10.2022 / Cynthia Moed-Ring
Horsbäckin hulevesikosteikko puhdistaa vettä ennen sen päätymistä Dragsviksfjärdeniin.

Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä
Tammisaaressa sijaitsevan Horsbäckin yritysalueen hulevesien käsittelyratkaisun ensimmäinen osa on valmistunut. Kosteikkoratkaisu koostuu kolmesta altaasta, joiden välillä on veden virtausta hidastavat kynnykset ja osassa altaita on ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Alueen maaperä lisäksi edesauttaa veden suodattumista pohjavedeksi.

Rakennetun ja päällystetyn kaupunkialueen hulevedet sisältävät haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja. Päällystetyn pinnan kasvaessa virtaamat äärevöityvät eli kuivina jaksoina vettä on vähemmän ja sateitten jälkeen vesi virtaa nopeammin ja runsaammin kuin päällystämättömältä alueelta. Suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat uomien eroosiota ja vettymishaittoja sekä vähentävät imeytymistä pohjavedeksi. Kosteikkokokonaisuuden on tarkoitus ratkoa Horsbäckin alueella näitä haasteita. ”Kosteikon rakennustyöt sujuivat hyvin ja ensimmäisten sateiden perusteella kosteikko vaikuttaa toimivan hyvin”, toteaa Raaseporin kaupungin hankkeesta vastaava katupäällikkö Fredrik Bäcklund.

Tehty kosteikko käsittelee vesiä noin 91 ha valuma-alueelta ja kosteikon oma pinta-ala on hieman yli 1 ha. Horsbäckin hulevesiratkaisun toinen osa tulee rakentumaan myöhemmin yritysalueen itäpuolelle. “Kummankin kosteikkorakenteen kykyä poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja metalleja tullaan säännöllisesti seuraamaan vesinäytteinen”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Horsbäckin hulevesiratkaisu toteuttaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä, missä pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa. Raaseporin rannikkovesivisiotyön pilottikohde on ekologiselta tilaltaan heikentynyt Dragsviksfjärden, jonka valuma-alueella rakennettu hulevesikosteikko sijaitsee. Horsbäckin hulevesirakenteen rakentamishanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen omarahoituksesta on vastannut Raaseporin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Lisätietoja:
Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452


30.09.2022 / Sara Vaskio

Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.

Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä. 

Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella. 

Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.  

Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.

Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.    

Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)

Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.   

Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.   

Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.  

Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.” 

Teksti Henna Björkqvist, LUVY

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 


16.09.2022 / Cynthia Moed-Ring

Täsmälannoituksen avulla täsmennetään lannoitusta sinne, minne sitä tarvitaan, kaksitasouomilla voidaan hillitä paikallista tulvimista ja kipsin levittämisellä peltoon parannetaan maaperän rakennetta – näillä toimilla on myös myönteistä vesistövaikutusta! 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima LUMME-hanke järjestää yhdessä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa ruotsinkielisen pellonpiennartilaisuuden (fältträff) fosforin täsmälannoituksesta ja kaksitasouomien vesienhallinnan hyödyistä tiistaina 27.9. Raaseporin Snappertunassa.
Pellonpiennartilaisuutta edeltävänä lauantaina 24.9. järjestetään Karjaalla (Raasepori) myös kipsinlevitysnäytös, jonka toteuttaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) KIPSI-hanke.  

”Kannustamme kaikkia kenellä on mahdollisuus, osallistumaan molempiin tapahtumiin”, kertoo LUMME-hankkeen koordinaattori Henna Björkqvist. Myös paikallinen maanviljelijä Thomas Björklöf kutsuu maanviljelijät mukaan tapahtumiin, joista kipsin levityksen työnäytöspaikkana toimii Björklöfin kotitila.  ”Tilaisuuksien valitut teemat ovat hyvin ajankohtaisia. Kaikki toimenpiteet ravinteiden pidättämiselle itse pellossa ja lannoitustarpeen vähentämiselle ovat maanviljelijälle maailman nykytilassa hyvin tervetulleita”, Björklöf toteaa.  

Kipsin levityksen työnäytös, lauantaina 24.9. Skriks gård, Karjaa 

Tilaisuudessa pääsee tutustumaan KIPSI-hankkeeseen ja seuraamaan kipsin levityksen työnäytöstä. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi hillitä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista arvokkailta pelloilta. Tilaisuudessa näytillä myös Valtra-traktoreita. Ilmoittautuminen tulee tehdä 20.9. mennessä. Ilmoittaudu ELY-keskuksen tapahtumasivulla tai s-postitse niklas.gronroos@ely-keskus.fi.  

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta >> (https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys -> tapahtumat)

Pellonpiennartilaisuus, tiistaina 27.9. Fagernäs gård, Snappertuna

Tilaisuuden pääaiheena kuullaan fosforin täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja sen tuloksien käytöstä käytännössä. Aiheista kertovat Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -yhdistyksen (NSL) edustaja Emil Hästbacka sekä Hankkijan edustaja Mikael Lindroos. Hankepäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeesta.  

Toisena aiheena kuullaan kaksitasouomista ja niiden hyödyistä peltojen vesienhallinnassa. Aiheesta kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Pasi Valkama. Hankekoordinaattori Henna Björkqvist, kertoo LUMME-hankkeesta, jonka hanketoimenpiteisiin mm. kuuluu kosteikoiden ja kaksitasouomien toteuttaminen Länsi-Uudenmaan alueella.

Tapahtuma on maksuton ja pääosin ruotsinkielinen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 

https://www.luvy.fi/tapahtuma/pellonpiennartilaisuus-27-9-2022/

Lisätietoja: 

Henna Björkqvist
aluekoordinaattori
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 

Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.


18.07.2022 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.

Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.

Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti

Eroon tulvaongelmasta

Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu. 

Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.

Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.

Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen ympäristövaikutuksia Raaseporinjoella tutkitaan Suomen ympäristökeskus SYKEn vetämässä yhteistyöhankkeessa Valumavesi (Suomen ympäristökeskus > Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke (syke.fi))

Lisätiedot:


4.07.2022 / Stina Kreutzman

Viidestä ylämaankarjarotuisesta härästä koostuva lauma auttaa Raaseporin kaupunkia hoitamaan 12 hehtaarin kokoista aluetta Stadsfjärdenin vieressä Tammisaaressa. Alueella on suuret mahdollisuudet toimia muutaman vuoden sisällä jälleen kerran monien harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristönä.

Kyse on kahdesta Raaseporin kaupungin omistamasta luonnonsuojelualueesta, jotka toimivat vielä 1950-luvulla pelto- ja laidunmaina. Alueen laidunnetut rannat ja niityt ovat perinnebiotooppeja, joissa esiintyy erittäin monipuolinen lajisto, mutta jotka nykytilanteessa ovat harvinaisia, koska ne kasvavat nopeasti umpeen ilman laiduntamista tai muita hoitotoimenpiteitä.

Alue on raivattu ja aidattu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti ja Raaseporin kaupunki on saanut hankkeelle avustuksen ympäristöministeriön Helmi elinympäristöohjelmasta.

Västerbyn rantatien varrella sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta pääset laitumelle portaikon kautta sähköaidan yli ja eteenpäin lintutornille, josta on kaunis näkymä Stadsfjärdenille. Härät ovat rauhallisia, mutta ne on jätettävä rauhaan. Eläimiä ei saa ruokkia tai silittää.

Maria Eriksson, Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö: ”Olemme erittäin iloisia, että voimme luoda tärkeitä elinympäristöjä tällä tavalla. On mielenkiintoista seurata, miten alue kehittyy laidunnuksen ansiosta.”

Lisätietoja:

Projektinhallinta ja laidunsuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson@raseborg.fi

Eläinten omistaja: Henrik Ekholm, puh. 044-2772884

henrik.ekholm1@hotmail.com


30.06.2022 / Petra Louhimies

Kesä tuo jälleen jätekeräykset kotikulmille

Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.


Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm.  loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.

Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.

Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.

Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.

Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla.

Raasepori aikataulu

Ti 12.7. Raasepori–Lohja
17.00–17.15 Pohja, tori, Keskusraitti
17.45–18.00 Ansku, Antskogin ruukki, Harabackantie 3
18.15–18.30 Karjalohja, ekopiste, Keskustie 36
19.00–19.15 Mustio, kaupungin varikko, Linderintien ja rautatien rist.

Ke 13.7. Raasepori
17.00–17.30 Vättlax, Vättlaxintie–Brinkbackantie
18.00–18.30 Bromarv, ekopiste, Vättlaxintie–Lillnäsintie
19.00–19.30 Tenhola kk, Tenholan tori, Pitäjäntie 20

To 14.7. Raasepori
17.00–17.30 Sandnäsudd, laituri, Sandnäsuddintie 372
17.45–18.00 Rösund, satama, Rösundintie
18.15–18.45 Box, kauppa, Boxintie 291
19.30–19.45 Höstnäs, laituri, Höstnäsintie

Ma 18.7. Raasepori
16.45–17.15 Sommaröstrand, ekopiste, Sommarönranta 44
17.30–18.00 Baggö, satama, Baggöntie
18.45–19.00 Gammelboda, lähiliikuntapaikan pysäköintialue, Kalliolahdentie 5

Ti 19.7. Hanko–Raasepori
17.00–17.15 Lappohja, Lappohjan laituri, Matruusintie
17.30–18.00 Predium, satama, Järnönsalmentie 140
18.30–18.45 Tammisaari, Pohjoissatama, Pohjoinen rantakatu
19.00–19.15 Tammisaari, Ormnäsin laituri, Pursitie



23.06.2022 / Petra Louhimies

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)

Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.

Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin.  Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.

Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.

“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”

MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 euroa. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


17.06.2022 / Cynthia Moed-Ring

Kesän kynnyksellä parhain kukinta-aika on alkamassa. Samalla nyt on juuri oikea aika poistaa pihoista ja puutarhoista haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputki.
Alle kahden kuution kuormat vieraslajijätettä otetaan maksutta vastaan kotitalouksilta kaikilla Rosk’n Rollin jäteasemilla.
Tietyt vieraslajit on luokiteltu haitallisiksi, koska niiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja horjuttavan ekosysteemiä. Lain mukaan haitalliset vieraslajit on hävitettävä ja niiden leviäminen on estettävä.

Jättipalsami

Nyrkkisääntö on, että kasvit kitketään ennen kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen. Versojen ollessa vielä pieniä jätteen määrä on myös vähäisempi.
Naapurustoissa kannattaa ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajien leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.

Kurtturuusu

”Eritoten kurtturuususta on viime aikoina ollut paljon puhetta ja sitä on myös tuotu jäteasemille”, kertoo Rosk’n Rollin aluepäällikkö Johanna Hynynen.
”Parina viime vuonna myös espanjansiruetanoita on alettu tuomaan jäteasemille enemmän.”

Kurtturuusu on ollut myyntikiellossa Suomessa jo kolme vuotta, mutta 1.6. alkaen sen kasvattaminen on myös kielletty. Käytännössä kielto tarkoittaa, että kaikkien maan- ja kiinteistönomistajien – myös omakotitaloasukkaiden – on poistettava ruusulaji tontiltaan.


Pussiin ja jäteasemalle
Puutarhajätteen vieminen luontoon, esimerkiksi metsänreunaan, on laissa kiellettyä. Varsinkin siemenlevintäiset kasvilajit, kuten jättipalsami ja komealupiini, leviävät herkästi kasvijätteen mukana.
Haitallisten vieraslajien pienkuormat (alle 2 m3) otetaan Rosk’n Rollin jäteasemilla vastaan maksutta palavan sekajätteen joukkoon. Suuremmista määristä kasvijätettä, joita syntyy vaikkapa talkoiden yhteydessä, ota ennakkoon yhteyttä jäteaseman vastaanottoon ja sovi menettelystä. 

Tee näin:
• Käsittele kasvijäte mahdollisuuksien mukaan aina paikan päällä, jolloin riski lajin leviämisestä muualle pienenee.
• Vie kitketyt kasvijätteet jäteasemalle, maa-ainesta ei juurikaan saisi olla seassa. Myös espanjansiruetanat vastaanotetaan jäteasemilla haitallisina vieraslajeina.
• Pakkaa haitalliset vieraslajit tiiviisti suljettuun jätesäkkiin, etteivät kasvinosat pääse leviämään kuljetuksen aikana.

Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa erilaisista haitallisista vieraslajeista ja niiden hävittämisestä.

Lähde: Vieraslajit.fi -sivusto

Lisätietoja:
aluepäällikkö Johanna Hynynen, johanna.hynynen(at)rosknroll.fi, puh. 020 637 7037

Lupiini

9.06.2022 / Salli Ojala

Huom. Tapahtuma on ruotsinkielinen.

Kenelle? Metsänomistajille ja metsätalouden ammattilaisille. Tilaisuus on maksuton.

Milloin? Torstaina 16.6.2022 klo 12-17

Mitä? Keskitymme menetelmiin, joilla voidaan vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia.

Missä? Lähtö YH Novian parkkipaikalta (Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari). Oma auto on välttämätön.

Lue lisää ja ilmoittaudu täältä:
Vattenvård evenemang, Raseborg (lyyti.fi)
Ilmoittautuminen viimeistään 13.6. klo 16.

Järjestäjät: Suomen metsäkeskus, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).


17.05.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti vuonna 2021 yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia neljälle pilottialueille kunnostustarkastelut. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikkovesille laaditaan rannikkovesivisio, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.

Tässä työssä on tarkasteltu Raaseporin Dragsviksfjärdenin veden laatua ja kalaja muita eliöstötuloksia sekä mallinnettu lahteen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää ja tulevaisuuden skenaarioita VEMALA-mallilla. Lisäksi Dragsviksfjärdenin valuma-aluetta on kuvattu ja analysoitu paikkatietomenetelmillä. Suunnitelmassa on tarkasteltu eri kunnostusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia monipuolisesti.

Raaseporin Dragsviksfjärden on laaja matala merenlahti, jolla vedenvaihtuvuus on rajoitettu. Sisimpänä lahdessa löytyy Totalfladan, joka on luokiteltu kansallisesti tärkeäksi lintusuojelualueeksi ja joka on myös osa Persöfladan-Totalfladanluonnonsuojelualuetta. Veneliikenne on Dragsviksfjärdenissä vilkasta, ja rannoilla sekä veneväylillä on tehty paljon ruoppauksia ja niittoja. Iso osa lahden kuormituksesta tulee Storängsbäckenin puroa pitkin koillisesta. Suurin osa valuma-alueen viljelysmaasta sijaitsee vanhalla merenpohjalla puron valuma-alueella.

Veden laatu on Dragsviksfjärdenillä ilmentänyt eri muuttujien suhteen joko välttävää tai huonoa ekologista tilaa. Lahdella ei ole kuitenkaan havaittu hapen vähyyttä, joten sisäinen kuormitus ei todennäköisesti ole alueella merkittävää. Lahden vesikasvillisuus on runsastunut merkittävästi vuosien mittaan ja vaikuttaa huomattavasti lahden virkistyskäyttöön.

Ote suunnitelmasta, kuva 26, valuma-alue sekä osavaluma-alueet.

Dragsviksfjärdenin kunnostustöissä kannattaa keskittyä valuma-alueelle, jotta ulkoinen ravinnekuormitus vähentyisi. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä alueella olisivat maanparannusaineet, kaksitasouomat ja kosteikot sekä rakenteet hulevesien viivytykseen ja puhdistukseen.
Neuvontaa ympäristöystävällisistä käytännöistä olisi levitettävä asukkaille ja alueella toimiville.

Voit lukea suunnitelman täältä (ruotsiksi).


9.05.2022 / Stina Kreutzman

Karjaan jäteasemalla alkavat perusparannustyöt, jotka jatkuvat kesän ajan. Työt tulevat vaikuttamaan myös jäteaseman liikennejärjestelyihin ja toimintojen sijoitteluun.    

Jäteasemalla mm. parannetaan vesienhallintaa, korjataan maan rakennekerroksia sekä uusitaan asfaltointi. Urakan ajaksi suurin osa jätteiden purkupaikoista eli lavat ja kontit siirtyvät jäteaseman takaosaan, jossa tähän asti on ollut mm. risujen ja haravointijätteen vastaanotto. Jäteasemalle ajetaan kuitenkin edelleen vanhasta portista ja jätekuormien vastaanotto pysyy samalla paikalla. Väliaikaisjärjestelyt voivat hieman hidastaa asiointia jäteasemalla.

Urakan on määrä valmistua syyskuun alkuun mennessä.

Lisätietoja medialle: Johanna Hynynen, aluepäällikkö, johanna.hynynen@rosknroll.fi, p. 020 637 7037


28.03.2022 / Minttu Peuraniemi

Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.

Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Laituri Billnäsissä, taustalla taloja
Kuva: Miina Rautiainen/LUVY r.f.

10.02.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja rannikkoalueen kunnat Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi järjestävät maaliskuussa yhteistyössä erityisesti kuntalaisille ja mökkiläisille suunnattuja Rannikkovesi-iltoja. Tilaisuudet ovat webinaareja ja ne järjestetään Teamsin välityksellä (tilaisuuteen pääsee osallistumaan tietokoneen nettiselaimen kautta). Iltojen aikana pääset kuulemaan, mitä ajankohtaista tapahtuu vesiensuojelussa omalla paikkakunnallasi.  

LUVY on valmistellut kunnostussuunnitelmat rannikkokuntien kanssa valituille pilottikohteille, jotka ovat Tavastfjärden Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa, Kyrkfjärden Inkoossa ja Dragsviksfjärden Raaseporissa. 

Webinaareissa esittelemme kyseisen paikkakunnan pilottikohteen kunnostussuunnitelman, ja pääset kuulemaan suunnitelmaan liittyvästä tutkimustyöstä ja mahdollisista toimenpiteistä. 

Kerromme myös karttapohjaisen rannikkokyselyn alustavista tuloksista. Kysely on auki 27.3. asti osoitteessa: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip. Voit siis vielä vastata siihen! Tavoitteena on löytää uusia kunnostuskohteita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai jotka aiheuttavat huolta kuntalaisissa, mökkiläisissä tai muissa alueen käyttäjissä. 

Valuma-aluetoimenpiteitä valmistellaan ja suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kartoitamme myös, onko alueella uusia viljelijöitä tai maanomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita vesistökunnostustoimenpiteistä omilla maillaan. Jos siis olet haaveillut omasta kosteikosta tai pohdit, sopisiko vaikkapa kaksitasouoma maillesi, tule kuulolle! 

Tilaisuuksien kesto: 1,5h. Ohjelma tarkentuu vielä helmikuun aikana.

Ilmoittaudu mukaan tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

Kirkkonummi ti 8.3. klo 16:30
LUVY esittelee Tavastfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Luvassa on myös maatalouden edustajan puheenvuoro sekä Virho ry:n vesiensuojelukunnostuksien esittelyä.

Inkoo to 10.3. klo 17:30
LUVY esittelee Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän lisäksi kuulemme myös WWF:n toteutetuista vesiensuojelurakenteista.

Raasepori ti 15.3. klo 17:00
LUVY esittelee Dragsviksfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän jälkeen kuulemme Raaseporinjoki-hankkeesta.
Ilmoituslomake webinaariin LUVY:n sivuilla, tämän linkin kautta.

Siuntio to 17.3. klo 17:00
LUVY esittelee Pikkalanlahden kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tapahtuman päätteeksi kuulemme Rannikkovesi- ja Siuntionjoki- hankkeesta.   

Mukana myös kuntien ympäristöpäälliköt.

Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

Lisätietoja: 
Henna Björkqvist 
hanketyöntekijä
LUVY
henna.bjorkqvist(at)luvy.fi
045 7884 2810


1.12.2021 / Sara Vaskio

Raaseporinjoki-hankkeen jatko-osa on päättymässä 30.12.2021. Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa kuitenkin jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2022-2023. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, nyt meillä on mahdollisuus jatkaa tärkeää työtämme. Paljon on tehty ja paljon on vielä mahdollista tehdä. Vesiensuojelu on hidasta hommaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä.

Eroon tulvaongelmasta

Seuraava suunniteltu iso toimenpide on Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaus. Luonnonmukaisen perkauksen päätavoite on vähentää tulvia alueella ja samalla perkaus parantaa peltojen peruskuivatusta. Luonnonmukainen perkaus tarkoittaa, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, eli uoman reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. -Näin pitkän jokiuoman luonnonmukainen perkaus on Suomen mittakaavassa merkittävä toimenpide, eikä näin pitkää kaksitasouomaa ole aikaisemmin tehty, kertoo Vaskio. Raaseporinjoen ojitusyhtiö vastaa hankkeesta.  

Tranbokärrin uusi kosteikko vaikuttaa monin tavoin

Tranbokärrin kosteikko on Raaseporinjoki-hankkeen viimeisin toimenpide. Kosteikko sijaitsee Karjaalla Raaseporinjoen sivu-uomassa. Kosteikot ovat tärkeitä ja monivaikutteisia elementtejä vesienhallinnassa, kertoo Vaskio. Kosteikko pidättää sadevettä ja vähentää tulvia tulvaherkässä Raaseporinjoessa. Kosteikko sitoo myös ravinteita. Lisäksi kosteikko tarjoaa ravintoa ja hyvän elinympäristön monille lajeille: vesikasvit, hyönteiset ja niiden mukana myös linnut ja riistaeläimet viihtyvät kosteikolla. Näin kosteikko rikastaa luonnon monimuotoisuutta.

Vastavalmistunut Tranbokärrin kosteikko.

Kosteikon valuma-alue on noin 200 ha ja uusi kosteikko on noin 0,5 ha kokoinen ja sijaitsee Kaj Björklöfin mailla.  -On ollut ilo osallistua tähän projektiin, sanoo Björklöf. Rakentaminen meni hienosti ja jopa kelit olivat meidän puolellamme. Björklöf on myös aikaisemmin ollut aktiivinen hankkeessa ja osallistunut hankkeen vesiympäristöystävällisen maanviljelyn kokeiluun. Tarkoituksena on kokeilla uusia viljelymenetelmiä, joilla parannetaan maan kasvukuntoa ja näin ollen vähennetään ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. 


Toivottavasti linnut löytävät tiensä Tranbokärrin kosteikolle ensi keväänä, toivoo Kaj Björklöf.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Hanke on osa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Uudenmaan ELY-keskus tukee hanketta tulevina kahtena vuotena 244.000 eurolla. Lisäksi hanke saa tukea Raaseporin kaupungilta ja yksityisiltä säätiöiltä. Maanomistajien panos hankkeelle on erittäin tärkeä. Maanomistajat tukevat hanketta sekä talkootyöllä että antamalla omaa maata vesiensuojelun käyttöön.

Lisätiedot:


16.11.2021 / Cynthia Moed-Ring

Jäteyhtiö Rosk’n Roll ryhtyy keräämään poistotekstiilejä 15. marraskuuta 2021 alkaen. Alkuvaiheessa poistotekstiilejä kerätään määrätyillä jäteasemilla sekä muutaman yhteistyökumppanin toimipisteissä. Kerätyistä tekstiileistä jalostetaan uusiokuitua.


Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräys alkaa viidellä paikkakunnalla: Loviisassa, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Vihdissä. Keräyspisteet ovat Loviisan jäteasemalla ja Loviisan Goodwill-lahjoituspisteellä, Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa ja Porvoon Goodwill-myymälässä, Tammisaaren jäteasemalla ja Emmaus Westervikin kirpputorilla Raaseporissa, Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa, Vihdin jäteasemalla sekä Vihdin kierrätyskeskuksessa Nummelassa. Kotitalouksien poistotekstiilejä otetaan vastaan maksutta.
Rosk’n Roll kasvattaa keräyspisteiden määrää lähivuosina. Keräyspisteiden määrän ja sijainnit voi tarkistaa yhtiön verkkosivuilta rosknroll.fi/poistotekstiilit.


Käyttökelvoton, puhdas ja kuiva
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit.
”Nyrkkisääntö on, että kuivat ja puhtaat, loppuun kuluneet eli käyttökelvottomat vaatekappaleet ja kodintekstiilit ovat poistotekstiilejä”, kertoo Rosk’n Rollin projektisuunnitelija Marika Makkonen.
Keräykseen ei kuitenkaan saa laittaa esimerkiksi alusvaatteita tai sukkia eikä myöskään kenkiä, peittoja tai mattoja. Myöskään kosteita, homeisia, vahvasti haisevia tai tuholaisia sisältäviä tekstiilejä ei saa tuoda keräykseen. Nämä kuuluvat sekajätteeseen.
”Jos poistotekstiilin keräyspiste ei vielä sijaitse kohtuullisen etäisyyden päässä, voi kaikki käyttökelvottomat tekstiilit yhä laittaa sekajäteastiaan, josta ne kuljetetaan jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi”, Makkonen lisää.

Poistotekstiilikeräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Myy suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit esimerkiksi kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.


Loppuun kuluneesta uusiokuiduksi
Kerätyt poistotekstiilit lajitellaan laadun mukaan yhteistyökumppaniemme toimesta. Käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan Paimioon, Lounais-Suomen jätehuollon juuri avattuun uuteen laitokseen, jossa tekstiilit käsitellään ja jalostetaan kierrätysraaka-aineeksi. Uusiokuiduista valmistetaan esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja. Uusiokuidulle haetaan jatkuvasti uusia käyttökohteita.
Sellaisenaan käyttökelpoinen materiaali ohjataan takaisin tekstiiliteollisuuteen tai uusiokäyttöön pienyrittäjien työstettäväksi.
”Jos mukaan on eksynyt hyvälaatuisia vaatteita tai tekstiilejä, ne käytetään uudestaan sellaisenaan. Rosk’n Roll kuitenkin kannustaa laittamaan käyttökelpoiset, hyvälaatuiset vaatteet suoraan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, kierrätysmyymälöihin tai kirpputoreille eikä poistotekstiilien keräykseen”, sanoo Marika Makkonen.


Luonto kiittää
Tuomalla loppuun kuluneet vaatteet ja kodin tekstiilit poistotekstiilien keräykseen tekee luonnolle palveluksen. Tekstiiliteollisuus kuuluu suurimpiin ympäristön kuormittajiin, ja pelkästään Suomessa syntyy noin 100 miljoona kiloa tekstiilijätettä vuosittain.
Tähän saakka poistotekstiilejä ei ole ollut mahdollista käsitellä Suomessa, mutta Paimion jalostuslaitoksen myötä kuluneet farkut ja reikäinen mekko voivat saada uuden elämän uusiokuidun muodossa.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden jätealain, jossa määrätään, että koko maassa on aloitettava poistotekstiilien keräys vuoteen 2023 mennessä. Poistotekstiilien keräyksestä kotitalouksilta vastaavat kunnalliset jäteyhtiöt, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk’n Roll.


FAKTA
Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräyspisteet:
Raasepori: Tammisaaren jäteasema, Emmaus Westervik
Lohja: Munkkaan jätekeskus
Vihti: Vihdin jäteasema, Vihdin Kierrätyskeskus Nummelassa
Porvoo: Domargårdin jätekeskus, Goodwill-myymälä
Loviisa: Loviisa jäteasema, Goodwill-lahjoituspiste
Keräyspisteiden lukumäärä kasvaa tulevina vuosina, tarkista ajankohtainen tilanne ja keräyspisteiden tarkat osoitteet verkkosivuiltamme www.rosknroll.fi.


Näin lajittelet poistotekstiilejä
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat puhtaat, kuivat, loppuun kuluneet, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, paidat, hameet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tekstiileistä ei saa irrota likaa tai hajuja, mutta pinttyneet tahrat eivät haittaa.
Keräykseen ei saa laittaa mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, sukkahousuja, tyynyjä, peittoja, pehmusteita tai pehmoeläimiä eikä kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai vahvasti haisevia tekstiilejä.


Tee näin:
• Pakkaa poistotekstiilit jätesäkkiin ja sulje tiiviisti.
• Tuo säkit yllä mainittuihin keräyspisteisiin.
• Tunnistat keräysastiat tarroista, joissa lukee ”Poistotekstiilit” viininpunaisella pohjalla.


28.09.2021 / Cynthia Moed-Ring

Västerbyn lintutornin ympärillä oleva ruovikko on juuri murskattu. Tavoitteena on ennallistaa vanha laidunalue avoimella rantaniityllä, joka hyödyttää kahlaajia ja muita lintuja.

Kyseessä on kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka Raaseporin kaupunki omistaa ja jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Laidunalueen raivaus tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaupunki on saanut hankkeelle avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Alueeseen kuuluu laaja ruovikkovyöhyke ja nuori lehtometsä, jotka olivat aiemmin avoimia laidunalueita tai niittyjä. Osa alueesta (noin 12 ha) ennallistetaan nyt laitumeksi ja aidataan. Aiemmin avoimille alueille kasvanut lehtipuuvesakko raivataan. Arvokkaita puita ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään.

Ensi keväästä lähtien Highland Cattle -rodun lehmät laiduntavat alueella.

– Ulkoilureitti lintutornille ja upeat näkymät tornista paranevat. Lehmät auttavat meitä pitämään huolta maisemasta ja pitämään rantaniityn auki. Se hyödyttää paitsi kaupungin asukkaita ja lintuja myös arvokkaita kasveja, perhosia, kovakuoriaisia, kimalaisia ​​ja mehiläisiä, kertoo Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson.

Lisätietoja

Projektinjohto ja laidunnussuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puhelin 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raseborg.fi

Ruovikon murskaus: Hongiston Konetyö Oy, Arttu Hongisto, puhelin 050 4351927


9.07.2021 / Petra Louhimies

Osana #Rannikkovesivisio-hanketta LUVY kysyy Raaseporin, Kirkkonummen ja Inkoon asukkailta ja mökkiläisiltä rannikkovesiin liittyviä havaintoja ja mielipiteitä.

Hankkeessa etsimme myös mahdollisia kosteikkokohteita ja perkausta kaipaavia uomia tulevia kunnostuksia varten. Niiden kunnostukset alkavat resurssien puitteissa vuonna 2022. Osallistu rannikkovesi-kyselyyn ja vaikuta! Kysely on auki 6.7–30.9.2021 välisen ajan: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip

Lue lisää hankkeesta: https://www.luvy.fi/hankkeet/rannikkovesivisio/


24.06.2021 / Petra Louhimies

Kerro havaintosi Origin by Oceans:in kotisivulla ja olet mukana auttamassa Itämerta.

”Origin by Ocean Oy on kotimainen levänjalostusteknologiaan keskittynyt yritys, jonka erikoistuotteet luovat uusia mahdollisuuksia luonnonpohjaisille tuotteille lukuisilla teollisuudenaloilla. Tavoitteenamme on auttaa Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisemisessa uutta hyvinvointia luovilla ja kaupallisesti kannattavilla keinoilla. Yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologian osaston kanssa kartoitamme Itämeren sinilevätilannetta.”


10.06.2021 / Monica Österblad
Tältä voi näyttää, kun puutarhajätettä heitetään metsään. Nokkosia, ohdakkeita ja jättipalsamia.

On valitettavan yleistä, että puutarhajätteet heitetään metsään, yleisille alueille, tai jopa naapurin tontin hoitamattomalle osalle. Nämä paikat eivät sovellu puutarhajätteelle. On hyvä ymmärtää, että puutarhajäte voi olla väärään paikkaan sijoitettuna haitallista.

Miksi puutarhajätettä ei saa heittää tontin ulkopuolelle?

  • Puutarhajätteen dumppaaminen on yksi merkittävimmästä syistä, miksi haitalliset vieraslajit leviävät. Monet haitalliset lajit on alun perin tuotu ja myyty puutarhakasveina, ennen kuin huomattiin, miten nopeasti ne leviävät. Näiden joukossa on esim. jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu, japanintatar ja lupiini, mutta myös japaninhumala ja värigunnera. Huonolla tuurilla tämän päivän helposta ja rehevästä puutarhakasvista voi tulla huomisen haitallisesti leviävä vieraslaji.
  • Jo paikalla luonnostaan kasvavat kasvit jäävät kilpailussa kakkoseksi esim. vuonankaalille ja nokkosille.
  • Espanjansiruetana (ns. tappajaetana) leviää helposti puutarhajätteen ja mullan seassa, kun niitä siirretään paikasta toiseen.
  • Puutarhajätekasat ovat luonnossa vähemmän kaunis näky. Pudonneet hedelmät houkuttelevat myös jyrsijöitä.
  • Jätelain mukaan jätteen hylkääminen ympäristöön on myös suoraan rikos.
  • Voit näyttää esimerkkiä muille käsittelemällä puutarhajätteesi oikealla tavalla!

Näin pääset eroon puutarhajätteistä oikeaoppisesti

  • Jäteasemat ottavat vastaan kaikenlaista puutarhajätettä. Kotitalouksien pienet puutarhajätekuormat otetaan vastaan maksutta oikein lajiteltuina. Jos haravointijäte kuljetetaan jätesäkeissä, säkit tyhjennetään jäteasemalla.
  • Haravointijätteen voi hyvin kompostoida kehikossa tai avokompostissa omalla pihalla.
  • Oksat voi silputa ja käyttää peitteenä esim. pensaiden alla, tai sekoittaa kompostiin.

Kiitos, kun pidät huolta ympäristöstämme!

Raaseporin kaupungin Ympäristötoimisto ja Yhdyskuntatekninen yksikkö


9.06.2021 / Petra Louhimies

Kuva: Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. (Kuva: LUVY / Jussi Vesterinen)

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Rannikkovesivisio-hanke käynnistyi tänä keväänä. Hankkeessa läntisen Uudenmaan rannikkovesille laaditaan visio ja suunnitelmat, joiden perusteella aloitetaan merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus.

Hankkeessa tehtävän ”Rannikkovesien vesistövision” tavoite on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus ekologisesti hyvään tilaan. Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnat sekä muut toimijat kootaan toimimaan yhdessä rannikkovesien tilan parantamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on pitkäaikainen yhteinen rannikkovesien kunnostuksen tahtotila ja toimenpideohjelma rannikkovesien tilan parantamiseksi.

Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. Lisäksi niihin liittyy taloudellisia intressejä. Hankkeessa tarkastellaan merenlahtien tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia ekologian, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulmista. Valituille pilottialueille tehdään tämän vuoden aikana kunnostussuunnitelmat.

Pilottikohteet on valittu yhdessä alueen kuntien kanssa ja ne ovat:

  • Inkoo, Kyrkfjärden
  • Kirkkonummi, Tavastfjärden
  • Raasepori, Dragsviksfjärden
  • Siuntio, Pikkalanlahti

“Kunnostussuunnitelmien laadinnassa otamme huomioon kunkin kohteen erityispiirteet. Kattava kunnostussuunnitelma luo perustan tehokkaalle kunnostustyölle”, sanoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Kunkin alueen osalta kootaan yhteen saatavilla oleva ja uusin tieto merialueen vedenlaadusta, biologisista tekijöistä sekä morfologiasta, ekologisesta tilasta sekä sen kehityksestä. Lisäksi tärkeimmille uomille tehdään kuormitusselvitykset. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset alueen ominaispiirteet, arvokkaat luontotyypit (kluuvit, fladat), linnustollisesti ja kalastolle arvokkaat kohteet sekä arvokkaat meriympäristökohteet.

”Rannikkovesien vesistövision laatiminen on tärkeä avaus rannikon vesistökunnostustyölle. On hienoa, että kunnat ovat lähteneet yhtenä rintamana mukaan aloittamaan pitkäjänteistä työtä”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta 55 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lisätietoja:

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
LUVY
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY, on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.


1.06.2021 / Sara Vaskio

Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.

Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.

Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:

Luonnonhoitohankkeet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella

Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.

Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan

Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.

Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:

Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


20.05.2021 / Monica Österblad

Ammattikorkeakoulu Novia on käynnistänyt projektin yhdessä Raaseporin kaupungin, Raaseporin Luonto Ry:n ja paikallisten kyläyhdistyksien kanssa, jossa torjutaan neljä haitallista lajia (jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja espanjansiruetana). Järjestetään mm. talkoita, ja opiskelijat kartoittavat esiintymiä. Haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa, tai kuten etanat, lisääntymällä holtittomasti, mikä sekä suoraan että epäsuoranaisesti voi haitata jopa tuotantokasveja. Projekti on ELY-keskuksen ja Svenska kulturfondenin rahoittama.

Ota yhteyttä Kaisa Kauraseen (katso allaoleva tiedote) jos haluat lisää infoa talkoista; ainakin Pumppulahdella (ensimmäinen kerta ma. 24.6 klo 20) ja Mustiossa ollaan jo sovittu etanatalkoista.

Pressmeddelande_Bekämpning av invasiva främmande arter – Vieraslajien torjuntahanke

Ladda nerVisa

17.05.2021 / Monica Österblad
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana

Tappajaetana (tai espanjansiruetana) on taas herännyt, ja kaikesta päätellen talven lumipeite on edistänyt talvehtimista. Nyt kannattaa heti ruveta poimimaan etanoita, jos haluat säilyttää puutarhasi vehreyttä. Jos määrät kasvavat suuriksi, kuten paikoitellen voi, kotitaloukset saa nyt viedä sekä etanoita että haitalliset vieraskasvit ilmaiseksi Rosk’n Roll:in jäteasemille, pakattuna muovisäkkeihei/pusseihin. Muista että nämä menevät jätteenpolttoon, joten kannattaa välttää turhaa nestettä (koskee etanoita). Lue lisää tässä: https://rosknroll.fi/rosknroll/ajankohtaista/tiedotearkisto/kotitalouksien-haitalliset-vieraslajit-voi-h%C3%A4vitt%C3%A4%C3%A4-maksutta/

Meidän nettisivuilta löytyy tietopaketti espanjansiruetanasta ja sen torjunnasta. etanahavainnot voi raportoida Vieraslajit.fi-sivustolle.


15.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on tilannut uuden hoito- ja käyttösuunnitelman Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueelle Tammisaaressa. Nyt valmistunut hoitosuunnitelma on toteutettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella.

Hoitosuunnitelman on laatinut luontoinventointeihin erikoistunut Faunatica Oy. Työtä on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston ja metsätoimen sekä ELY-keskuksen kanssa. Uutta suunnitelmaa on käsitelty tällä viikolla sekä teknisessä lautakunnassa että ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Suunnitelma toimitetaan nyt Uudenmaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.

Hagen-Ramsholmen-Högholmen on yksi merkittävimpiä yhtenäisiä lehtokasvillisuuden keskittymiä Uudellamaalla. Alue on luonnonsuojelualue ja se kuuluu Natura 2000
-verkostoon. Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäluhtiin.

Alueella kasvaa luonnonvaraisena ja osittain istutettuna kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Monet niistä edustavat lajiensa suurimpia Suomessa löydettyjä yksilöitä. Aluskasvillisuus koostuu vaativasta lehtokasvillisuudesta. Alueella on myös runsaasti lahopuuta ja niitä tarvitsevia kovakuoriaisia ja kääpiä.

Alueen kokonaispinta-ala on noin 58 hehtaaria (Hagen noin 26 hehtaaria, Ramsholmen noin 15 hehtaaria, Högholmen noin 13 hehtaaria ja Gåsören noin 4 hehtaaria). Alueen omistaa Raaseporin kaupunki.

Hagenin ja Ramsholmenin välinen silta ja lahopuustoista jalopuulehtoa. (Valokuva: Elina Manninen, Fautanica Oy 2.9.2020)


Aiempi hoitosuunnitelma on ollut tarpeen päivittää, jotta tärkeät luontoarvot saadaan säilytettyä ja alueen virkistyskäyttö saadaan huomioitua. Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson iloitsee uudesta hoitosuunnitelmasta: ”Alue on mahtava ja haluamme hoitaa sitä niin, että asukkaat viihtyvät siellä jatkossakin. Samalla haluamme myös suosia alueen rikasta eliölajistoa ja erityisiä luontoarvoja.”
Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson on myös tyytyväinen: ”Uusi suunnitelma antaa meille aiempaa paremmat mahdollisuudet suosia jaloja lehtipuita, kuten esimerkiksi tammea. Nyt voimme myös viedä pois pääpoluille kaatuneiden puiden sahattuja runkoja ja oksia, mitä kuntalaiset ovat toivoneet useasti.”

Suurimmat muutokset aiempaan hoitosuunnitelmaan:

• pääpolkujen läheisyydessä olevien lahonneiden puiden alle kolmen metrin pituiset rungonpätkät saa viedä pois
• yksittäisiä erityisen hienoja jaloja lehtipuita voidaan suosia kaatamalla kilpailevia puita
• suuremmat lehtikuuset ja hevoskastanjat jätetään paikalleen
• Gåsören ehdotetaan kunnostettavaksi laitumeksi
• on esitetty raivaustarve pähkinäpensaiden ja muiden puulajien kuin vaahteran suosimiseksi
• maastopyöräily sallitaan vain luokan 1 poluilla
• joitakin Ramsholmenin tervaleppiä kaulataan paljon valoa vaativan saarnin uudistumisen edistämiseksi

Raaseporin Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2021

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa:

Hoitosuunnitelma ja Helmi-hanke: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Alueen hoito: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, puh. 019 289 3835,
carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


14.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Nyt on kevätsiivouksen aika puutarhassa. Mutta muistathan että jätteenpolttoa on kiellettyä? Ei edes risujen ja oksien polttoa on sallittua, jos asut taajamassa. Savu häiritsee naapureita, tuli voi levitä. Ja sen lisäksi se on kiellettyä, Uudenmaan jätelautakunnan määräyksien mukaan: https://www.ujlk.fi/jatehuoltomaaraykset/

”Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Haja-asutusalueella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.
Kiinteistön tulipesissä, mukaan lukien ulkona sijaitsevissa tulipesissä, saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja pinnoittamatonta kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa savu-, noki- tai hajuhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa.”

Tässä siis erotellaan tulipesässä leimuavan nuotion äärellä istumista (sallittu) ja risujen polttamista tynnyrissä (tarkoituksella hakeutua risuista eroon – ei sallittua).

Mitä risujen kanssa sitten tehdään? Ajattele niitä uusiutuvana luonnonvarana, silputa ja levitä pensaiden alle tai käytäville. Jos sinulla ei ole silppuria, rakenna risuaita. Toimii yhtä aikaa aitana, tuulensuojana sekä hyönteishotellina. Lisää uutta materiaalia päälle joka vuosi!

Jos kuitenkin on päästävä eroon risuista, tai oksat ovat piikikkäitä, niitä voi viedä jäteasemalle. Sinne saa viedä lajiteltua risu- ja haravointijätettä ilmaiseksijos nämä ovat erikseen lajiteltu!  Lue lisää: https://www.rosknroll.fi/jatteen-vastaanotto/jateasemat/lajitteluohjeet/


22.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, jossa kahdelle luonnonsuojelualueelle Västerbyn rannassa suunnitellaan luonnonhoitoa ja alueen osittaista palauttamista laidunnukseen. Hanke on saanut avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka kattaa hankkeen kulut suurimmaksi osaksi.

Suunnitelma-alue on pääosin reheväkasvuista rantaa, joka on aiemmin ollut laajalti laidunnettua. Osa alueesta on jo kehittynyt arvokkaaksi, lahopuuta sisältäväksi lehdoksi, jolla ei ole hoitotarvetta. Projektin päätavoitteena on umpeenkasvaneiden perinnebiotooppien ennallistaminen. Samalla on huomioitu myös haitallisten vieraslajien torjuntatarve sekä Stadsfjärdenin lintutornille johtavan polun kehittäminen.

Suunniteltuun laidunalueeseen sisältyy laaja merenrantaruovikko ja sukkession alkuvaiheen lehtoa, jotka ovat laajalti olleet avointa laidunta tai niittyä. Osa alueesta (n. 12 ha) palautetaan laitumeksi ja aidataan. Avoimille alueille kasvanutta nuorta lehtipuustoa harvennetaan, mutta arvokkaat puuyksilöt ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään. Ruovikoituneella rantaniityllä tehdään niittoa sekä tervaleppävesakon raivausta.

Kulku Stadsfjärdenin lintutornille ohjataan jatkossa Västerbyn rantatieltä, johon on jo rakennettu parkkipaikka tasoristeyksen eteläpuolelle. Vanhastaan lintutornille on ollut tapana kulkea suoraan radan yli menevää polkua pitkin, mutta turvallisuussyistä tämä polku poistuu käytöstä. Hanko-Hyvinkää-rata sähköistetään lähivuosina, ja laidunalue tulee ulottumaan kiinni rata-alueeseen.

Alueet ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat Raaseporin kaupungin omistuksessa ja kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Laitumen perustaminen ja raivaustyöt ovat vaatineet uutta hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan ELY-keskus helmikuun lopussa hyväksyi. Suunnitelman on laatinut luontoselvityksiin erikoistunut Faunatica Oy yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston, metsänhoidon ja ELY-keskuksen kanssa.

Myös Raaseporin kaupungin tekninen lautakunta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta ovat hyväksyneet suunnitelman, ja käytännön työt luonnonsuojelualueella voivat näin ollen alkaa. Jo aiemmin tänä talvena on käynnistetty laitumen raivausta suojelualueen ulkopuolisissa osissa.

Raaseporin kaupunki etsii nyt kiinnostuneita laiduneläinten pitäjiä alueelle. Laidunnus olisi tarkoitus käynnistää keväällä 2022, kun raivaukset ja aitojen rakentaminen on tehty loppuun. Tavoitteena on useampivuotinen laidunsopimus, johon voi saada myös ympäristötukea. Rantalaitumelle eläimiksi sopivat sellaiset nautarodut jotka syövät myös järviruokoa, esimerkiksi suomenkarja tai highlanderit. Lampaat eivät sovellu tälle alueelle. Kiinnostuneita nautojen omistajia pyydetään ottamaan yhteyttä Raaseporin ympäristötoimistoon.

Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta: ”Hankkeella on saavutettavissa merkittävää luonnonsuojeluhyötyä, kun elinympäristöjen valikoima alueella monipuolistuu. Varsinkin kahlaajat ja muu linnusto hyötyvät umpeenkasvaneiden niittyjen ja ruovikoiden palauttamisesta laidunniityiksi. Hoitosuunnitelmassa on varmistettu, että arvokkaat lehtoalueet saavat jatkossakin kehittyä luonnontilaisina ilman, että niitä raivataan. Suuressa osassa alueesta umpeenkasvu on kuitenkin vasta sen verran alkuvaiheessa, että laitumeksi palauttamisen hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat suuremmat kuin haitat.”

Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson: ”Tämä hanke on ollut jo pidemmän aikaa toiveenamme, koska olemme tunnistaneet, että alueella voisi olla nykyistä suurempi arvo kaupungin lähiluontokohteena, linnuston tarkkailussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Laidunnuksen myötä myös alueelle levinneiden vieraslajien jättiputken ja espanjansiruetanan torjunta helpottuu; alue on ollut kaupungin jättiputken torjuntakohde jo vuosia. Lisäksi alueen maisemallinen ilme paranee, ja ennen kaikkea voidaan edistää arvokkaan lajiston säilymistä. On hienoa, että kaupungilla on ympäristöministeriön Helmi-ohjelman avulla mahdollisuus toteuttaa tällaisia hankkeita, jotka ovat monella tavalla win-win sekä kaupunkilaisille että luonnolle.”

Lisätiedot

Hankkeen johto ja laidunnuksen suunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, p. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Luonnon monimuotoisuus ja Helmi-hanke: Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen, esko.vuorinen(at)ely-keskus.fi

Laitumen perustaminen: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, p. 019 289 3835, carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


12.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tarjoaa jätevesineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Länsi-Uudenmaan kuntien kiinteistönomistajille, vakituisille asukkaille ja mökkiläisille. Neuvoja voi kysyä haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä mm. lainsäädännön vaatimuksista, jätevedenkäsittelyn tekniikoista sekä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmän tilanteesta.


Neuvontapuhelin: 045 7750 7725


Neuvonnan sähköpostiosoite: hajavesineuvonta(at)luvy.fi


25.02.2021 / Petra Louhimies

Kevään 2021 aikana toteutetaan alueellisen energianeuvonnan kampanja, joka kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin.

Kampanjan tavoitteita ovat:

• energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
• ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon
• energianäkökulman huomioiminen huolto- ja korjaustoimissa

Kampanjan ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy alueellisiin taloyhtiöfoorumeihin. Toiminnassa kootaan energianeuvojan avustuksella yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, vaihdetaan kokemuksia energiatehokkuudesta sekä edesautetaan aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Taloyhtiöt päättävät osallistumisestaan foorumin tapaamisiin itsenäisesti, eivätkä sitoudu mihinkään osallistuessaan tapaamisiin.

Energiatehokkuustoimien miettiminen yhdessä lähialueen samankaltaisten taloyhtiöiden kanssa on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kiinteistönpidon kannalta. Parhaimmillaan alueelliset Taloyhtiöfoorumit tarjoavat mahdollisuuksia pienentää taloyhtiöiden energiakustannuksia, parantaa asumisolosuhteita, sekä nostaa kiinteistön ja koko alueen arvoa.

Mikäli haluat kuulla lisää Taloyhtiöfoorumeista tai ilmoittaa taloyhtiösi kiinnostuneeksi toiminnasta, voit mihinkään sitoutumatta jättää yhteystietosi tällä lomakkeella.

Voit myös ottaa yhteyttä alueelliseen energianeuvojaasi: energianeuvonta@ramboll.fi.

Tulevat webinaarit

Alueellinen energianeuvonta järjestää taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kevään aikana webinaareja energiatehokkuusaiheista.

Klikkaamalla webinaari-linkkiä pääset ilmoittautumaan webinaariin.

Energiaviraston rahoittamaa alueellista energianeuvontaa toteuttaa Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Ramboll Finland. Motiva koordinoi kampanjan valtakunnallisia toimia.


19.02.2021 / Cynthia Moed-Ring

Ympäristönsuojelumääräykset ovat paikallisia määräyksiä, jotka täydentävät ympäristönsuojelulakia. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen:

• ehkäistä ympäristön pilaantumista
• turvata terveellinen ja viihtyisä sekä monimuotoinen ympäristö
• ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia

Mustion joki näkymä


Määräykset sitovat kaikkia Raaseporin kaupungin alueella toimivia, niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi määräykset helmikuussa 2021 ja ne astuvat voimaan 22.3.2021.

Ympäristönsuojelumääräyksistä löytyy määräyksiä mm. seuraavista aiheista:
• Jätevesien käsittely
• Ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesu ja kunnossapito
• Mattojen ja tekstiilien pesu
• Lumenkaatopaikat
• Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa
• Kemikaalien varastointi ja käsittely
• Käytöstä poistetut säiliöt ja säiliöiden tarkastaminen
• Polttonesteiden jakelupisteet
• Maalämpöjärjestelmät
• Häiritsevää melua
• Pölyn ja liukkauden torjunta
• Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy
• Eläinsuojat ja lannan levittäminen


Lisätietoa:
• ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, maria.m.eriksson@raseborg.fi, 019-2892375

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Ladda nerVisa

6.11.2020 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80 hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.

Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten! Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020 vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.

Projektipäällikkö Sara Vaskio Raaseporinjoella

Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.

Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä maataloutta.

Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg.

Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee hankkeelle lisärahoitusta edelleen.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kajaakki saaristossa.

Luonnos Raaseporin ympäristönsuojelumääräykseksi löytyy nyt täältä. Voit tutustua luonnokseen ja kommentoida ehdotettuja määräyksiä 2.10 mennessä, osoitteeseen ymparisto@raasepori.fi.

Yhteyshekilö:
Maria Eriksson
Ympäristöpäällikkö
Raaseporin ympäristötoimisto
maria.m.eriksson(at)raasepori.fi
p. 019 289 2375


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Läihikuva lohikalan päästä joka ui kameran ohi.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen

Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista kalatiessä.

Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen perusteella.

”Oli sykähdyttävä hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.

”Lohikalojen nousu on hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen, ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan rakennettujen kalateiden toimivuutta.

”Rakennettujen kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”, muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.

Lisätietoja:
Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom(at)raasepori.fi
019 2893852

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi
045 7750 7727

Logo missä siniset vesipisarat ja aallot valkoisella taustalla kuvan ylhäällä, ja kirjaimet L U V Y kuvan alhaalla.
Logo jossa vihreällä on tyylitelty linna, valkovuokko ja allot vasemmalla, ja teksti raseborg raasepori oikealla.
Kolme logoa missä ensimmäisellä on sininen pyrstö ja allot sekä teksti freshabit oransilla sen alla. Toisella logolla on monta keltaista tähteä ympyrässä joiden keskellä on teksti life ja sininen tausta. Kolmannella on kaksi sinistä lintua, ne lentävät tähtikaaren sekä vihreän maiseman yli. Tämän alla lukee teksti natura 2000.

10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kuusitoista ihmistä rivissä puron läpi. Kiveillä täytetyt ämpärit annetaan rivin kautta eteenpäin.
Kuva: Purokunnostustalkoilu raikkaassa syyssäässä on mitä mainiointa vastapainoa toimistotyölle!

Purokunnostustalkoot Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä keskiviikkona 23.9. klo 17–20. Luvassa käytännön vesienhoitotyötä, jossa lihakset vahvistuvat ja mieli virkistyy mukavassa porukassa!

Mitä? Puron kunnostamiseksi uomaan lisätään kiviä puron elävöittämiseksi, taimenien ja muun vesieliöstön iloksi. Mukaan tarvitset kumisaappaat tai kahluuhousut sekä ulkotyöhön soveltuvat vaatteet. Talkoolaisille on tarjolla janojuomaa ja pientä evästä. Omien työhanskojen käyttö on suositeltavaa.

Missä? Tapaamispaikkana Siuntiontie 560 (kyltti kertoo kun olet perillä)

Milloin? Keskiviikkona 23.9. klo 17–20

Kenelle? Tässä on juuri sinulle ainutlaatuinen tilaisuus hyvin konkreettisella tavalla auttaa Siuntionjoen taimenia ja rapuja. Aiempaa kokemusta purokunnostuksesta ei tarvita. Asiantuntijat opastavat työhön paikan päällä. Talkoisiin voit tulla tunniksi tai vaikka koko illaksi, oman aikataulusi mukaan. Ilmoittautumista toivotaan järjestelyjen sujuvoittamiseksi ja tarjoiluihin varautumiseksi!

COVID-19 tilanteesta johtuen vain etukäteen ilmoittautumalla varmistat itsellesi talkoopurtavat. Eväät pakataan henkilökohtaisiin pusseihin ja paikalta löytyy käsidesiä. Talkoot toteutetaan turvavälit huomioiden.

Ilmoittautumiset puhelimitse044 582 2348 tai sähköpostitse joonas.tammivuori@luvy.fi

Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä toteutettiin vuonna 2019 koneellinen purokunnostus ja yksi talkoopäivä, jossa ennallistettiin purouomaa ja parannettiin vesieliöstön olosuhteita aivan puron alaosalla lähellä Siuntionjoen pääuomaa. Tulevissa talkoissa jatketaan kunnostuksia luomalla taimenen poikasille suojapaikkoja kivi- ja puumateriaalia hyödyntäen. ”Helposti saavutettava talkookohde houkutti viime vuonna paikalle runsaasti osanottajia. Toivotaan, että tänäkin vuonna paikalle saapuisi innokkaita talkoolaisia ja saisimme jatkettua puron hyvin alkanutta kunnostustyötä ja näkisimme taimenen lisääntyvän purossa”, sanoo Siuntionjoen virtavesikunnostuksia toteuttava Joonas Tammivuori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.”

Tule mukaan!

Siuntionjoki 2030 -hanketta rahoittavat vuonna 2020 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -hanketta vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lue lisää Siuntionjoki 2030 -hankkeesta. http://www.siuntionjoki.fi/

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Joonas Tammivuori, hanketyöntekijä joonas.tammivuori@luvy.fi
p. 044 582 2348
Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö juha-pekka.vaha@luvy.fi
p. 045 7750 7727

Tapahtuma löytyy myös Facebookista. https://www.facebook.com/vesijaymparisto/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Lähikuva ruskeasta hevosesta, sininen taivas hevosen takana.
Hevostallien ympäristökuormitus syntyy monista eri lähteistä.
Julkaistut opasmateriaalit auttavat hevosenomistajia ja talliyrittäjiä huomioimaan ympäristönäkökulmaa tallien arjessa.

Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeissa on kuluvana vuonna aloitettu hevostallien ympäristöneuvonnan pilotointiprojekti. Neuvonnan tavoitteena on tarjota talleille tietoa ja ratkaisuja vesistökuormituksen vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Ensimmäisenä toimenpiteenä projektissa on julkaistu kirjallista opasmateriaalia hevostalleille ympäristön- ja vesiensuojeluun. Materiaaleja ovat lyhyempi esite ”Ympäristönsuojelu hevostalleilla” sekä pidempi opas ”Ohjeita hevostalleille ympäristöasioiden ja lupien hoitoon”. Lyhyemmän esitteen tarkoitus on toimia herättelevänä muistutuksena, miksi tallien ympäristöasioista on tärkeää huolehtia. Pidemmässä oppaassa on käyty läpi ympäristönsuojeluohjeistuksen ohella myös hevostallien ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä.

Hevostalleilla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökuormaansa”, kertoo hankkeen neuvoja Hanna Keinänen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. ”Erityisesti lanta ja sen käsittely ovat merkittävässä asemassa ympäristönsuojelun kannalta, sillä hevosenlannan sisältämillä ravinteilla voi saada aikaan niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. Lanta on toisaalta erinomainen maanparannusaine pelloille, mutta ympäristön kuormittuminen on riskinä, mikäli lantaa käytetään liikaa ja liian lähellä vesistöjä. Myös esimerkiksi kuivike- ja kenttien pohjamateriaalivalinnoilla, jätehuollolla sekä asianmukaisilla salaojituksilla on paljon merkitystä niin ympäristön, turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin kannalta”, Keinänen jatkaa.

Hiidenveden ja Siuntionjoen kunnostushankkeissa valmistaudutaan valuma-alueilla tehtävään tallikohtaiseen neuvontaan, joka käynnistyy syksyn aikana. Hankkeissa lähestytään ensimmäisenä erityisesti lähellä rantoja ja pohjavesialueilla sijaitsevia hevostalleja kirjeillä, joissa tarjotaan mahdollisuutta maksuttomaan tallikohtaiseen kartoitus- ja neuvontakäyntiin. Käynnillä on mahdollista päivittää tietojaan hevostallien ympäristökysymyksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi käynti on hyvä mahdollisuus kysyä vinkkejä kaikenlaiseen ympäristöasioiden ja vesiensuojelun huomioimiseen talleilla.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeita vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Oppaat ja lisätietoa verkkosivulla: https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/hevostallit/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kaksi henkilöä tarkastaa jätevesikaivoa.

Siirtymäaika herkkien alueiden riittämättömien jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyi 31.10.2019. Jos järjestelmä on vielä saneeraamatta tai siirtymäajan voimassaolo on epävarma, hajajätevesihankkeen neuvojat auttavat asiassa eteenpäin.

Ympäristönsuojelulain mukaan herkkien alueiden jätevesien käsittely tuli saattaa vastaamaan lainsäädännön peruspuhdistustasoa 31.10.2019 mennessä. Herkkiin alueisiin luetaan pohjavesi- ja ranta-alueet. Mikäli kiinteistön jätevettä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä vesistöstä tai merestä tai on pohjavesialueella, ollaan siirtymäajan piirissä. On hyvä huomioida, että kaupunkien ja kuntien ympäristösuojelumääräykset ottavat paikalliset olosuhteet huomioon ja saattavat tiukentaa olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä herkillä alueilla. Lisäksi vesivessat saattavat olla kiellettyjä ranta-alueella. Herkkien alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmä tulee uudistaa viimeistään, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä, muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä, esim. rakennetaan uusi vesikäymälä.

Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Toimiva jätevesijärjestelmä vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja sekä vähentää vesien rehevöitymistä. Hyvin tehty järjestelmä nostaa kiinteistön arvoa ja suojaa kaivovettä pilaantumiselta. Asianmukaista jätevesien käsittelyä pohtiessa ei tarvitse jäädä yksin. ”Tänä syksynä on loistava tilaisuus saada maksutonta ja puolueetonta neuvontaa jätevesijärjestelmän päivittämiseksi ajantasaiseksi. Hajajätevesihankkeen neuvojilta voi tilata kartoitus-ja neuvontakäynti paikan päälle kiinteistölle, tai neuvoja voi kysyä puhelimitse sekä sähköpostilla”, kertoo hankekoordinaattori Virve Ståhl. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen sivuilta www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi. Koronatilanteesta johtuen käynnit kiinteistöillä toteutetaan vain ulkotiloissa huolehtien suojaetäisyyksistä ja suojauksesta. Toteutustavasta riippumatta neuvonnassa katsotaan yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne, annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi.

Joissain elämäntilanteissa jätevesijärjestelmän uusiminen voi olla mahdotonta. Pilaantumisen kannalta herkillä alueilla kiinteistön omistajan on mahdollista hakea poikkeamista talousvesien käsittelyvaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksen perusteella poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää elämäntilanteen mukaan ja sitä voi edelleen hakea, vaikka siirtymäajan päättymisestä on jo aikaa. Poikkeamishakemuslomake liitteineen löytyy www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/lomakkeet. Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautus ei siis koske vapaa-ajan asuntoja.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa vuosina 2009–2019 toimineelle LINKKI-hankkeelle, jonka tavoitteena oli edistää haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021, ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta (www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi).


21.07.2020 / Petra Louhimies

Haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on tehty yli 8 100 kartoitus- ja neuvontakäyntiä Länsi-Uudenmaan kuntien alueella. Tulokset on koottu kuntakohtaisiin yhteenvetoihin, joissa on käyty läpi mm. yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden uudistamistarve, kiinteistöjen vedenhankinta, kohteiden käyttö sekä sijoittuminen herkille alueille. 

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Pääpaino haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on alusta asti ollut kiinteistökohtaisissa kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joissa käydään paikan päällä läpi kiinteistön jätevesien käsittely sekä annetaan neuvot lainsäädäntöön ja mahdollisiin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuen. LINKKI-hankkeiden aikana näitä kiinteistökäyntejä tehtiin yli 8 100 ja niillä kartoitettiin noin 8 800 kohteen jätevesienkäsittelyn tilanne.

Kartoitus- ja neuvontakäyntejä toteutettiin pääasiassa herkillä ranta- ja pohjavesialueilla sekä tiiviisti asutuilla haja-asutusalueilla. Neuvonta-alueet valittiin vuosittain yhdessä kuntien kanssa. Toteutuneet käynnit kunnittain vaihtelivat 1 851 – 456 kappaleen välillä. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vaihteli merkittävästi alueiden välillä ja siihen vaikutti mm. rakennusten käyttö, vesivarustelu sekä ikä. Kokonaisuudessaan tehtyjen kartoitusten perusteella noin 34 prosenttia jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei käynnin aikaan täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Toisaalta kohteita, joilla muodostui vain vähäisiä määriä jätevettä, kuten perinteiset kesämökit ja muuten varustelultaan yksinkertaiset kohteet, oli yli neljäsosa eli 28 prosenttia. ”Yhteenvetojen tulokset ovat mielenkiintoisia ja kuntien välisiä eroja on havaittavissa. Erityisen selkeästi vaihtelu uudistamistarpeessa seuraa kohteiden käyttötarkoitusta. Mökkivaltaisilla alueilla vähäisten jätevesimäärien kohteiden osuus on usein suuri. Koska Länsi-Uudellamaalla vesistöjen rannat ovat vapaa-ajan asuntovaltaisia ja neuvontaa on myös kohdennettu näille ympäristön kannalta herkille alueille, korostuu kartoitusaineistossa vähäisten jätevesien kohteiden osuus.” kertoo hajajätevesihankkeen neuvoja Hanna Keinänen.

Kuntakohtaiset yhteenvedot on koottu Vesientila-sivun haja-asutuksen jätevedet osioon (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/julkaisut-ja-raportit/). Raportit on tehty kaikista kunnista Kirkkonummea lukuun ottamatta. Kirkkonummen osalta neuvontakäynnit jatkuvat vielä merkittävissä määrin myös vuonna 2020, joten Kirkkonummen yhteenveto julkaistaan myöhemmin. Vesientila-sivulta löytyy myös vuosittaiset tilannekatsaukset kunkin toimintavuoden kaikkien kartoitus- ja neuvontakäyntien tuloksista. Yksittäisten neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyä voi tarkastella havainnollisella kartalla (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/)

Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla myös vuonna 2020 alueen kuntien rahoittamana. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa yhteyttää hankkeen neuvojiin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarpeen mukaan tehdään myös kartoitus- ja neuvontakäyntejä paikan päällä. Neuvojien yhteystiedot sekä kesän 2020 neuvonta-alueet löytyvät hajajätevesihankkeen sivuilta (https://www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/).


10.07.2020 / Petra Louhimies

Tappajaetanoita, toisin sanoin espanjansiruetanoita, esiintyy harvinaisen runsaasti tänä vuonna. Käsin poimiminen ja lopettaminen on ympäristöystävällisin tapa torjua niitä. Tämä voi yksittäiselle ihmiselle olla hyvin haastava, joten kaikki vaan keräämään!

Suomenkielinen infolehtinen löytyy nyt Luonnonsuojelu-sivun alalaidassa:


29.05.2020 / Minttu Peuraniemi

Ensimmäiseksi vuorossa on eroosiosuojauksen rakentaminen Grabbackassa ja maanparannuskuidun levitys Sonassa. Eroosiosuojaus toteutetaan rakentamalla luonnonkauniiseen ja mutkittelevaan uomaan pohjakynnyksiä. Pohjakynnysten tarkoituksena on hidastaa veden virtausnopeutta uomassa ja näin ollen vähentää uoman reunojen eroosiota. Samanlaisia rakenteita rakennetaan myöhemmin kesällä myös Malmkullan suunnalta Raaseporinjokeen laskevaan uomaan.

Ravinnekuitua levitetään Raaseporinjoella.

Maanparannuskuitua levitetään peltolohkoille parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisäämään maaperän mikrobiologista aktiivisuutta. Maanparannuskuidun on todettu parantavan pellon fosforinpidätyskykyä tehokkaasti useiden vuosien ajan. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on käsitelty siten että sitä on turvallista käyttää maanparannusaineena.

– Kuitukäsittely on jatkoa viime vuonna aloitetulle maanparannusainekokeilullemme, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Käsittelimme viime vuonna peltoja kipsillä ja rakennekalkilla, jotka myöskin ovat vesistövaikutteisia maanparannusaineita. Kokemukset näistä ovat tähän mennessä olleet myönteisiä.

Hankkeen työlistalla on kesälle myös Sonaan rakennettava virtaamansäätöpato, nk. putkipato, joka pidättää valumavesiä metsäalueella ennen kuin ne päätyvät pelto-ojiin. Näillä toimenpiteillä pannaan toimeen viime syksynä valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta, sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, selostaa Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, joka on ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu, jota on tehty hankkeen ja Raaseporinjoen ojitusyhtiön yhteistyönä, on loppusuoralla. Koronapandemia on hidastanut suunnitelman viimeistelyä ja estänyt ojitusyhtiön kokoontumisen. – Suunnitelmakuvat näyttävät selkeästi sen, kuinka alueen tulvatilanne tulee parantumaan luonnonmukaisen perkauksen jälkeen, iloitsee ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg. Uskon, että pääsemme etenemään töiden kilpailutusvaiheeseen kesän aikana.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on merkittävästi vähentää Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. – Hankkeen alkuaikoja on luonnehtinut mittavat selvitys- ja suunnittelutyöt, nyt vihdoin päästään rakentamaan, huomauttaa tyytyväinen projektipäällikkö Peuraniemi. Ympäristöministeriön rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksesta, rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:


8.05.2020 / Piia Nordström

Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.

Kurkista videot alta!

Alkuvaiheessa kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.

Åminneforsin kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa. Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting.

”Mustionjoessa haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan täysimääräisenä vuonna 2022.

”Meillä on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne. Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta” kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

Kalateiden rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Lisätietoja antavat

Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)

Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Billnäsin kalatie on nyt auki
Åminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020
Åminneforsin kalatie 4.5.2020

9.04.2020 / Petra Louhimies

Huolehdi vedestä myös vapaa-ajan asunnolla – Länsi-Uudellamaalla neuvonta jatkuu 2020

Jätevesiasiat eivät välttämättä ole päällimmäisenä mökkiläisen mielessä kevään ensikäynneillä. Kesäloman lähestyessä haiseva huussi, pesuvesistä lainehtiva pihamaa tai käyttökelvoton kaivo eivät juuri houkuttele rentoon ajanviettoon. Sen sijaan toimiva käymälä- ja jätevesijärjestelmä mahdollistavat sekä mukavan mökkeilyn että lähivesistöjen kunnossa pysymisen tai tilan parantamisen. Vapaa-ajan asunnon vesivarustelu ja sen käyttöaste vaikuttavat sekä talousveden tarpeeseen että jäteveden käsittelyyn.

Kurkkaa kaivoihin ja tarkista jätevesijärjestelmän sekä talousvesikaivon kunto ennen mökin käyttöönottoa.

Jos käytössä on vedetön käymälä (esimerkiksi ulkohuussi) ja pesuvesiä syntyy suurin piirtein sen verran kuin jaksaa ämpärillä kantaa, voidaan ajatella että syntyvät jätevesimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä sinällään aiheudu ympäristön pilaantumista. Nämä jätevedet voi johtaa käsittelemättäkin hallitusti maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Jos mökille taas hankitaan erilaista vesivarustelua, kuten suihku, tiskikone tai pesukone, täytyy näille nk. harmaille jätevesille järjestää sopiva käsittely ennen maahan johtamista. Monesti tämän likaantuneen veden käsittely on jäänyt liian vähäiseksi varustelun kasvaessa ja käsittelyjärjestelmää tulisi tehostaa. Monilla kesämökeistä on nykyään käytössä myös vesikäymälä, jolloin jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Käsittelyä voikin jo verrata ympärivuotisen asutuksen jäteveden käsittelyn tarpeisiin, mutta vapaa-ajan vaihtelevassa käytössä käsittely voi olla vielä haasteellisempaa. Jäteveden käsittelyyn tarkoitettujen ratkaisujen kirjo on suuri, joten kesämökkiläisen ei kannata jäädä asiassa yksin, vaan oman mökin jätevesitilanne kannattaa tarkistaa jätevesi-neuvojan kanssa. Neuvojien yhteystiedot löytyvät täältä.

Tarkista vedenlaatu

Jos kiinteistöllä on käytössään oma talousvesikaivo, sen vedenlaatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Usein mökkien tapauksessa kaivovettä ei ole koskaan tutkittu tai edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika. Monissa paikoissa myös vältetään turhaan kaivoveden käyttöä talousvetenä, koska sen laadusta ei ole tietoa.

Lisätietoa kaivoveden tutkimuksesta saa esimerkiksi LUVYLabin sivuilta ja yleistä tietoa kaivojen vedenhankinnasta ympäristöhallinnon sivuilta. Monet talousveden ominaisuudet ovat sellaisia, ettei niitä voi havaita aistinvaraisesti. Tästä syystä käytössä olevan kaivon vedenlaatu on syytä tutkituttaa tasaisin väliajoin. 

Alueellinen hajajätevesihanke jatkuu

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa LINKKI-hankkeelle, joka pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätiedot

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
puh 050 447 4993


2.03.2020 / Katja Koli

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Luonnonvarakeskus tiedottavat;

Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita.

Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA) kuvaukset on tehty yhteistyössä lukuisten meriluonnon asiantuntijoiden kanssa kattaviin aineistoihin ja kirjallisuuteen perustuen. Työhön osallistui viitisenkymmentä asiantuntijaa yli kymmenestä eri organisaatiosta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus tärkeimmistä vedenalaisista luontokohteista merialuesuunnittelun käyttöön.

Uudenmaan rannikon ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet. Kuva lainattu Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Jos haluat lukea enemmän aiheesta klikkaa tästä.


11.02.2020 / Katja Koli

Kenttäkaudella 2019 LINKKI-hanke tavoitti kartoitus- ja neuvontakäynneillään yhteensä 641 kiinteistöä ja 1 279 henkilöä liittyen haja-asutusalueiden jätevesiin. Neuvontaa jatketaan myös vuonna 2020 kuntien rahoittamana.

LINKKI-hankkeessa järjestettiin vuonna 2019 postikorttikampanja, jonka tarkoituksena oli muistuttaa ja herätellä ihmisiä tekemään tarvittavia uudistuksia jätevesijärjestelmiinsä.

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on saanut Länsi-Uudellamaalla yli 8 100 kiinteistöä vuosina 2009–2019, mutta arviolta noin 27 000 kiinteistöä on vielä vailla tarjottua neuvontaa. Valtionavusteinen LINKKI-hanke päättyi 31.10.2019 siirtymäajan loputtua, mutta neuvontatyö Länsi-Uudellamaalla jatkuu edelleen vuonna 2020 kuntien rahoittamana. Hajajätevesihankkeen neuvojilta on edelleen mahdollista kysyä neuvoa puhelimitse tai sähköpostilla, tulemalla paikan päälle yleisötilaisuuksiin tai pyytämällä neuvoja maksuttomalle kartoitus- ja neuvontakäynnille. Joidenkin kuntien osalta myös alueelliset kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit jatkuvat.

Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätietoja:

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
0504474993


27.01.2020 / Petra Louhimies

Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.


Perjantaina Ekerön vedenottamolta otetut näytteet osoittavat hyvää laatua ja vesi täyttää nyt myös laatusuositukset. Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.

Lisänäytteitä otetaan helmikuussa tilanteen seuraamiseksi ja rutiininäytteenoton täydentämiseksi.

Asiassa ei anneta enempiä tiedotteita.

Eteläkärjen ympäristöterveys


27.01.2020 / Katja Koli

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus on lähtenyt käyntiin. Heti uudistuksen alussa kuullaan kansalaisten näkemyksiä.

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanha laki tarvitsee kuitenkin uudistusta, jotta se turvaa lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia palveluja entistä paremmin.

Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toimivamman lainsäädännön avulla, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä ja tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Perjantaina 24.1. avatulla kyselyllä kartoitetaan näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta.

Painamalla tästä pääset kyselyn sivuille.


13.01.2020 / Minttu Peuraniemi

Hankinnan kohteena on kahden Raaseporinjoen valuma-alueella olevan eroosioherkän uoman korjausurakointi. Toimenpiteet liittyvät Raaseporinjoki-hankkeeseen, jossa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta.

Hankkeessa on laadittu toimenpidesuunnitelma ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää useita potentiaalisia toimia mm. eroosion vähentämiseksi. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2018-31.12.2020. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.

Kohteisiin on tutustuttava ennen tarjouksen antamista viikolla 4 ja tarjoukset tulee toimittaa viimeistään 31.1.2020 klo 13. Maastokäynnistä sovitaan projektipäällikön kanssa, jolta saa myös tarjouspyyntöasiakirjat.

Projektipäällikkö
Minttu Peuraniemi
019 289 2270
etunimi.sukunimi@raasepori.fi


2.12.2019 / Petra Louhimies

Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.

Tuotanto: Multifoto / Johan Ljungqvist


28.11.2019 / Minttu Peuraniemi

Putkipatoja, saostusaltaita, tulvatasanteita ja kosteikoita, muun muassa näitä vesiensuojelurakenteita tarvitaan Raaseporinjoen Landbofjärdeniin tuoman fosforikuormituksen vähentämiseksi. Raaseporin ympäristötoimiston vetämän Raaseporinjoki-hankkeen upouudessa toimenpidesuunnitelmassa on lueteltu monipuolinen ja kattava paletti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ravinnekuormituksen vähentäminen 14 %:lla lyhyellä ja puolittaminen pitkällä tähtäimellä.

Kuva: Mikael Kopra.

Toimenpidesuunnitelman keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto. Rakenteita veden virtausnopeuden pienentämiseksi, ylivirtaamien pidättämiseksi ja vesiuomien sortumien estämiseksi ehdotetaan sekä Raaseporinjoen pääuomaan, sivupuroille että latvavesiin. Vesienhallinta valuma-alueen latvoilla helpottaa vesitaloutta myös pääuomassa, jonka pellot kärsivät tulvehtimisesta.

– Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet auttavat pitämään veden uomassaan ja tulvavedet poissa pelloilta, iloitsee viljelijä Stefan Holmberg. Holmbergin toiveissa on, että jatkossa sekä kylvetyt viljelyskasvit, että ravinteet pysyisivät pellossa, eivätkä joutuisi tulvavesien mukana mereen sitä rehevöittämään.

Toimenpidesuunnitelmassa nostetaan myös esille useita, viljelijöille jo ennestään tuttuja toimenpiteitä maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelun kannalta fosforilannoituksen optimointi kasvin todellisen tarpeen mukaan on merkittävässä roolissa. Ravinnehuuhtoumia voidaan myös tehokkaasti vähentää talviaikaisella kasvipeitteisyydellä sekä kerääjäkasveilla.

– Yksittäistä kaiken pelastavaa toimenpidettä ei ole olemassa, vaan parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä toimenpidevalikoimalla, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Johan Sundberg, joka toimii myös Raaseporinjoki-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokaiselle viljelijälle löytyy yksi tai useampi toimenpide, joka on jo käytössä tai jonka käyttöä voidaan tilalla tehostaa, huomauttaa Sundberg ja lisää, että suunnitelma auttaa viljelijöitä kohdistamaan toimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

– Toimenpidesuunnitelman ajatuksena on löytää tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen hanketta pidemmälläkin aikavälillä, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Suunnitelma näyttää, että ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen on mahdollista, mikäli työtä tehdään pitkäjänteisesti. Raaseporin kaupunki on vastikään sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoteen 2022 asti. Ympäristötoimisto hakee hankkeelle lisärahoitusta myös mm. Uudenmaan ELY-keskuksesta. Nykyisellä Raaseporinjoki-hankkeella on kuitenkin jäljellä vielä yksi toiminnantäyteinen vuosi. Hankkeen työlistalla vuodelle 2020 on mm. Raaseporinjoen perkaushankkeen edistäminen yhteistyössä ojitusyhtymän kanssa, vesiensuojelurakenteiden toteutus valuma-alueella, maanparannusaineiden levityksen jatkaminen sekä vesistö- ja maaperäseurannan toteuttaminen.

Toimenpidesuunnitelma tehtiin Raaseporinjoki-hankkeessa ja se toteutettiin hankkeen työryhmän ja konsultin yhteiskehittelynä. Työryhmään kuuluivat hankkeen puolelta Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Aapo Ahola, Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari sekä maanomistajien ja ojitusyhtymän edustajat Stefan Holmberg ja Torbjörn Nyberg. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jonka asiantuntijaryhmään kuuluivat vesistösuunnittelija Virve Kupiainen, johtava asiantuntija Pertti Keskitalo sekä suunnittelija Elina Heikkala. Suunnitelmaan voi tutustua tässä.

Lisätiedot:


25.09.2019 / Petra Louhimies

Mustionjoen Billnäsin kalatie on valmistunut.. Kalatietä rakentaneet, suunnitelleet, rahoittaneet ja muuten tukeneet kokoontuivat 25.9. seuraamaan kun kalatie vesitettiin ensimmäisen kerran.

”Raaseporin kaupungin puolesta olemme iloisia, että tämä tärkeäksi koettu hanke on nyt tässä pisteessä ja voimme juhlistaa harjakaisia. Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita sekä varsinkin urakoitsijaa ja suunnittelijoita, vaativa hanke on valmistunut,” iloitsee Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.

Billnäsin kalatien avajaisissa vieraat katselevat sillalta alas kalatietä pitkin juoksevaa vettä.

Billnäsin kalatie on tyypiltään ns. pystyrakokalatie, jossa kalat uivat portaalta toiselle ja voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien pohjalla on kerros erikokoisia luonnonkiviä, joiden avulla kalatiestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo myös heikommin uiville kalalajeille ja esim. äyriäisille,. Amfin muotoinen Billnäsin kalatie sijoittuu padon alla olevalle kalliolle, voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja ohjataan vedenkorkeus- ja virtaamatietojen pohjalta siten, että kalatien virtaama on 0,55 m3/s. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, vaelluskalojen vuodenkiertoa seuraten.

”Kalateiden rakennuttua joen vedenlaatu sekä mahdollisuudet kunnostaa pääuomassa olevia lohikaloille soveltuvia kutusoraikkoja ja elinympäristöjä nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Luonnonvarakeskuksen kartoituksen mukaan pääuomassa on 3,5 hehtaaria lohenpoikasille soveltuvaa elinympäristöä ja sivupuroissa 3 km heti soveltuvaa ja 7 km kunnostettavaa puroympäristöä,” muistuttaa Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet perustuvat Maveplan Oy:n vuonna 2015 laatimiin vesilupasuunnitelmiin. Hallituksen kärkihankerahoituksen varmistuttua niiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2018. Pääurakoitsijana hankkeessa on toiminut GRK Infra Oy sekä lukuisat aliurakoitsijat. Pääsuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Ponvia Oy ja kalateiden toimivuussuunnittelusta on vastannut Kala- ja Vesitutkimus Oy. Mustionjoen alin, Åminneforsin voimalaitospadon ohittava kalatie valmistuu vuodenvaihteessa.

Hankkeen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio -yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO sekä Pohja-Tammisaari ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kalatierakentaminen on  saanut myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-hankkeesta. Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet  saivat myös vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä. Tuki Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen suunnalta on ollut korvaamatonta ja yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa saumatonta.

Keväällä 2020 Mustionjoki voidaan 65 vuoden tauon jälkeen avata vaelluskaloille. Raaseporin kaupunki ja Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio-ryhmä esittävät lämpimän kiitoksen jo tässä vaiheessa sekä kaikille rahoittajille että eri tavoin hanketta asiantuntijarooleissaan tukeneille.

”Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden valmistumisen myötä ajatus kääntyy joen yläosalle, jossa odottavat Peltokosken tuleva luonnonmukainen kalatie ja rakennusteknisesti vaikea Mustionkoski. Uuden hankkeen valmistelu on jo käynnissä, mutta rahoitus jatkolle auki,” toteaa jatkosuunnitelmista Piia Nordström, vastaava katupäällikkö, Raaseporin kaupunki.

Lisätiedot:

Jaana Pönni
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh. 050 575 1738

Piia Nordström
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 3852

Jan Gröndahl
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2550


23.08.2019 / Minttu Peuraniemi
Kipsin levitystä pilottialueella syksyllä 2019.

Yhteensä 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia levitetään ja muokataan viljelysmaahan Raaseporinjoen valuma-alueella alkavan syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Mukana kokeilussa on viisi viljelijää yhteensä 70 peltohehtaarillaan. Kokeilu liittyy Raaseporin kaupungin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen.

Rakennekalkkia levitetään
Rakennekalkkia levitetään. Kuva: Johnny Wickström.

Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella.

– Haluamme esitellä molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja vaikutusta paikallisella tasolla, kertoo Raaseporinjoki-hankeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Ilahduttavaa on, että käytännössä kaikki pilottialueemme viljelijät ovat mukana kokeilussa!

– Kipsi ja rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia viljelijälle, huomauttaa viljelijä Mårten Holmberg. Vesienhoitovaikutus on plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi paremmin, Holmberg lisää.

Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään sekä kipsiä että rakennekalkkia, lohkon tarpeen mukaan. Tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille, joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, tämän lisäksi kipsi toimii myös rikkilannoitteena.

– Maanparannusaineiden käytössä on myös rajoituksia, lisää Heikkinen. Kipsi ei sovellu sellaiselle pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon rakennekalkki ei sovellu lainkaan, kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle.

Rakennekalkki muokataan maahan
Rakennekalkkia muokataan maahan. Kuva: Johnny Wickström.

Nyt käsiteltävät pellot Raaseporinjoen sivuhaarassa, Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvehdi. Raaseporinjoen pääuoma on sen sijaan tulvaherkkä, jolloin sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu pelloilta uomaan. Maanomistajien ja Raaseporinjoki-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja ravinteet pelloilla, toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat suunnitteluvaiheessa.

Kun tulvehtimisongelma saadaan ratkaistua, voidaan ottaa käyttöön laajempi kattaus vesienhoitotoimia. Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään. Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 km2 savipitoista peltomaata.

Lisätiedot:


11.07.2019 / Minttu Peuraniemi

Epävakaisesta säästä huolimatta viljelijät saapuivat sankoin joukoin Maaperäpäivään Siuntion Gårdskullaan 27.6. Maaperän saloihin tutustuttiin yhdessä Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa.

Aamupäivä koostui luennoista. VILKKU-hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen perehdytti kuulijat maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin sekä maanparannuskuitujen ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin. Tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä esitteli puolestaan maatalouden vesistökuormituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia, joissa näkyi talviaikaisen kasvipeitteisyyden merkitys kuormituksen vähentäjänä. Carbon Action -hankkeen viljelijäkouluttaja Juuso Joona johdatti kuulijat hiiliviljelyn maailmaan ja kertoi maatalouden valtavasta potentiaalista ilmastonmuutoksen hillinnässä. ”Maaperästä on vuosikymmenten ja –satojen aikana vapautunut ilmakehään hiiltä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Viljelijä voi maan kasvukuntoa parantamalla sitoa hiiltä takaisin maaperään ja näin hidastaa ilmastonmuutosta sekä sopeutua siihen. Samalla voidaan kasvattaa satotasoja”, Joona kertoi.

Iltapäivällä osallistujat jalkautuivat pellolle etsimään konkreettisia vastauksia maaperän hoidon haasteisiin. Pellon pientareella perehdyttiin muun muassa traktorien rengaspaineisiin, jotka usein ovat liian korkeita aiheuttaen maan tiivistymistä. ”Huonoimmalla tuurilla jo yksi ajo märällä pellolla liian korkeilla rengaspaineilla voi tuhota maan mururakenteen”, totesi ProAgrian asiantuntija Kalle Laine. Mururakenteen palauttaminen vaatii puolestaan pitkäjänteistä, vuosia kestävää työtä.

Kasvipeitteisyyden silminnähtävää eroosiosuojaa esitteli agronomi Jussi Knaapi sadevesisimulaattorillaan. Simulaattorissa vettä suihkutettiin kasvipeitteiselle ja paljaalle maalle, ja seurattiin syntyvää valuntaa. Kasvipeitteinen maa pidätti vettä hämmästyttävän hyvin, kun taas paljaalla maalla sadanta aiheutti eroosiota ja kiintoainespitoista pintavaluntaa.  

Toimiva salaojitus tärkeä osa pellon vesitaloutta. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden rooli nousi esiin myös salaojapisteellä, jossa viljelijät pääsivät kurkkaamaan Gårdskullan salaojakaivoon ja perehtymään Salaojakeskuksen tutkimuksiin salaojavesien laadusta ja määristä vuodenaikojen muuttuessa. Tärkeää oli huomata, että kesällä haihdunta ja kasvit hyödyntävät sadannan niin tehokkaasti, ettei vettä liiku salaojissa kuin vähäisiä määriä. Tilanne muuttuu täysin kasvukauden ulkopuolella, kun syyssateet saapuvat.

Lierojen määrää peltomaassa selvitettiin kaatamalla kaivettuun kuoppaan sinappijauheella terästettyä vettä. Lierot pahastuvat sinappivedestä ja kaivautuvat pintaan. Tällä kertaa maan pintakerroksista löytyi lieroja kuitenkin vain muutama, ja nekin olivat sykkyrällä johtuen kuivasta alkukesästä. Ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, yleistyessä, myös viljelijät joutuvat uusien haasteiden äärelle. ”Maaperäpäivän kaltaisten tapahtumien tarkoitus on lisätä niin viljelijöiden kuin muiden maatalouden parissa työskentelevien tietämystä toimenpiteistä, joilla muuttuvaan ilmastoon voidaan varautua ja parhaimmassa tapauksessa muuttaa sen suunta”, toteaa Eija Hagelberg BSAG:sta. Tapahtuman järjestäjät, ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki, kiittävät kaikkia osallistujia antoisasta päivästä.

Maaperäpäivän aineistot: https://carbonaction.org/materials/maaperapaiva/




12.06.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän rakenne on avain hyvään satoon. Siuntion Maaperäpäivässä 27.6. pureudutaan pellon kasvukuntoon Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa. Maaperän rakennetta kannattaa parantaa, jotta saadaan hyviä satoja myös muuttuvassa ilmastossa.

Matoja
Maaperäpäivä Siuntiossa 27.6.2019

ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki kutsuvat maanviljelijät mukaan Maaperäpäivään Siuntioon Gårdskullan kartanoon 27.6. klo 10-15.30. Tapahtumassa kuullaan asiantuntijaluentoja muun muassa maanparannusaineista ja hiilen varastoinnista. Luentojen jälkeen asiantuntijat esittelevät peltoympäristössä esimerkiksi pinta- ja salaojavalunnan mittauksia, rengaspaineiden merkitystä maan rakenteelle ja maan laatuarviointimittauksia. Maaperäpäivässä on mukana myös maatalousalan yrityksiä tuote-esittelyineen.

Päivän tavoitteena on esitellä työkaluja maan kasvukunnon parantamiseen käytännönläheisesti. Usein kasvukuntoa parantavat toimet kohentavat myös ympäristön tilaa. Esimerkiksi hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä voi kasvattaa satoa ja parantaa maaperän rakennetta sekä tietysti hidastaa ilmastonmuutosta. ”Maaperän kykyä sitoa ilmakehästä hiiltä tutkitaan parhaillaan ympäri Suomea. Uutta viljelijöille hyödyllistä tutkimustietoa on tärkeä saada välitettyä eteenpäin”, toteaa Maaperäpäivän asiantuntija, tutkija Juuso Joona. Maan rakenteen parantaminen on tärkeää myös vesistöjen kannalta. Hyväkuntoinen multava viljelymaa pidättää sadevesiä ja ravinteita, jolloin kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin vähenevät.

Maan rakenteen parantaminen palkitsee

Haasteiden purkaminen alkaa pellon ongelmakohtien tunnistamisesta ja maaperän laadun ja vesitalouden tarkastelusta. Kun on tietoa maan rakenteesta ja kasvukunnosta, myös ratkaisut löytyvät helpommin. On palkitsevaa nähdä, miten vuosien saatossa tiivistynyt peltomaa kuohkeutuu, mururakenne paranee ja vedenläpäisy tehostuu.

Koulutuspäiviä on järjestetty Länsi-Uudellamaalla useita, ja ne ovat vetäneet mukaan jo 160 osallistujaa. Verkossa tilaisuuksilla oli lähes 900 seuraajaa. ”Koulutukset ovat saaneet myönteistä palautetta uusien näkökulmien avaamisesta ja viljelijöille tärkeiden aiheiden käsittelystä. Nyt on mainio tilaisuus päivittää osaaminen maan kasvukunnosta,” toteaa WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.Tapahtuman järjestäjät toivottavat viljelijät lämpimästi tervetulleiksi Siuntion Maaperäpäivään!

Maaperäpäivä
Aika: Torstai 27.6.2019 klo 10:00 – 15:30
Paikka: Gårdskulla gård, Gårdskulla 108, 02570 Siuntio

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu to 20.6. mennessä: https://etela-suomi.proagria.fi/tapahtumat/maaperapaiva-jordmansdag-11671

Lisätietoja:
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi 040 5006968

Järjestäjät:
ProAgria Etelä-Suomi / Elina-hanke, Baltic Sea Action Group / Järki-hanke, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Siuntionjoki 2030-hanke ja Hiidenveden kunnostus -hanke, WWF / Vesiensuojelu 4K -hanke sekä Raaseporin kaupunki / Raaseporin joki -hanke

Maaperäpäivän ohjelma

LataaNäytä

17.05.2019 / Katja Koli

LUVY kerää karttapohjaisella kyselyllä kansalaistietoa Raaseporin kunnan vesi- ja ranta-alueista. Kyselyn avulla voit tallentaa havaintosi, toiveesi ja huolesi vesienhoidon suunnittelun tueksi.

Juuri sinä tiedät parhaiten, miten uimapaikkasi ja lähipurosi voivat!

Vastaa kyselyyn osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/6273/.

Koottua tietoa hyödynnetään kunnan vesistöjen hoidon toimenpideohjelmaan valittavien vesienhoidon painopisteiden määrittelyssä sekä kunnostushankkeiden toimenpiteiden valmistelussa.

Raaseporin kunnan kysely on auki 30.8.2019 saakka. Voit vastata kaikkiin tai vain haluamiisi kysymyksiin. Voit myös palata uudestaan kyselyyn lisätäksesi uusia tietoja.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö käsittelee vastaukset luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Päätät itse jätätkö nimesi vai vastaatko nimettömästi. Osallistujien kesken arvotaan kolme 20 euron arvoista lahjakorttia. Arvontaan osallistumista varten jätä yhteystietosi kyselyn lopussa olevalla erillisellä lomakkeella.

Kysely toimii parhaiten Firefox tai Chrome Internet-selaimella. Koska kartta on suuri, parhaiten toimii iso näyttö, mutta tiedot voi täyttää toki älypuhelimellakin.

Kysely on osa ”Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanketta”, joka saa rahoitusta hallituksen kärkihankkeena.

Lisätietoja:

Maija Venäläinen 
Hankepäällikkö 
Verkostoilla tehoa vesienhoitoon 
0445285019 
maija.venalainen(at)luvy.fi
Sini Pöytäniemi 
Projektipäällikkö ja paikkatietosuunnittelija 
04577500106 
sini.poytaniemi(at)luvy.fi

14.05.2019 / Katja Koli

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.

Suomessa myydään voiteluaineita vuosittain noin 60 000–80 000 tonnia. Käytetty voiteluöljy pitäisi kierrättää, jolloin siitä voidaan valmistaa jälleen uutta voiteluöljyä. Vuosina 2010-2016 Suomessa kerättiin ja käsiteltiin jätteenkäsittelylaitoksissa vuosittain keskimäärin 36 000 tonnia jäteöljyä.

Jäteöljy voi ympäristöön päästessään pilata maaperää tai pinta- tai pohjavesiä. Yksi litra jäteöljyä riittää esimerkiksi pilaamaan miljoona litraa vettä. Jäteöljyn laittomasta polttamisesta pääsee ilmaan haitallisia aineita ja pienhiukkasia. Ne heikentävät lähiympäristön ilmanlaatua ja kulkeutuvat maaperään ja vesistöön.

Täältä voit lukea lisää.


29.04.2019 / Katja Koli

LINKKI-hankkeen kenttäkausi starttaa toukokuussa. Hankkeen neuvojat ovat myös tavattavissa eri tapahtumissa kesän aikana.

Jätevesineuvonta kohdistetaan edellisvuosien tapaan pilaantumiselle herkille alueille, kuten pohjavesi- ja ranta-alueille sekä tiiviisti asutuille alueille. Neuvonta-alueet on valittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kyseisten alueiden asukkaita lähestytään kirjeellä, jossa tarjotaan maksutonta kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Käynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta.

Neuvojat lähtevät nyt keväällä liikkeelle Kirkkonummella Veikkolassa sekä Raaseporissa ja Karkkilassa pohjavesialueilla. Myöhemmin neuvojat siirtyvät mm. Inkoon pohjavesi- ja ranta-alueille, Lohjan ranta-alueille, Siuntionjoen rannoille sekä Vihtijärven alueelle. Käyntejä tehdään lokakuulle asti ja käyntien aikataulut tarkentuvat hankkeen verkkosivuille www.hajavesi.fi/fi/kalenteri. Kalenterista voi myös tarkistaa, missä kesätapahtumissa LINKKI-hankkeen neuvojat ovat paikalla. Touko-kesäkuussa neuvontaa on tarjolla:

Valtakunnallisella jätevesiviikolla 6.–12.5. kiinteistönomistajia kannustetaan tarkistamaan, koskeeko jätevesijärjestelmän kunnostaminen heitä ja millä aikataululla. LINKKI-hanke osallistuu jätevesiviikkoon facebook-kampanjalla. Viikon aikana tiedotetaan haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisista aiheista sekä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. LINKKI-hankkeen hajajätevesiviikkoa voi seurata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Facebookissa (https://www.facebook.com/vesijaymparisto/). Lisätietoa hajajätevesiviikon tapahtumista ja materiaaleista ympäristöministeriön sivulla (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Jatevesiviikko/Jatevesiviikko_61252019(28466)).

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä kuntien yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi

Lisätietoja:

Virve Ståhl hankekoordinaattori / projektkoordinator
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
0504474993
virve.stahl@luvy.fi


17.04.2019 / Petra Louhimies

Kotitalouksien keräykseen viemien vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Edelleen jätevoimalaan menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Tämä on omituista, sillä kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden, kuten Rosk’n Rollin jäteasemilla.

Kevät tuo lisäksi monelle alueelle vaarallisen jätteen kiertävät keräykset sekä erilaiset keräystempaukset. Rosk’n Rollin alueelle kiertävät Otto ja Romulus -keräykset lähtevät liikkeelle jälleen 6.5. Kierrosten aikataulut ja pysäkit löytyvät torstaina 18.4. jaettavasta Roskis-asiakaslehdestä sekä kotisivuilta osoitteesta https://www.rosknroll.fi/vastaanottopisteet/kiertavat-keraykset/.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita poistamaan. Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa juuri vaarallisista jätteistä.

“Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon”, muistuttaa viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima KIVO ry:stä.

Vastaanottoon 5,1 kiloa asukasta kohden

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi esimerkiksi lannoite- ja metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet on palautettava apteekkiin. Kunnallinen jätehuolto on järjestänyt maksuttoman lääkejätteen vastaanoton lähes kaikkiin Suomen apteekkeihin.

Suomen Kiertovoiman vetämä kampanja nostaa tänä vuonna erityisesti esille tietoutta vaarallisesta jätteestä. Pääsiäisenä tuodaan aiheesta asukkaille tietoa Helsingin Messukeskuksessa American Car Showssa. Huhtikuussa vaarallisen jätteen vaarallisuudesta muistutetaan kampanjavideolla, jota näytetään sekä televisiossa että elokuvateattereissa.

Internetsivustolle vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun.

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.


1.04.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hanke on saanut avukseen merkittävän yhteistyökumppanin, kun se solmi yhteistyösopimuksen Raaseporinjoen ojitusyhtiön kanssa joen kunnostamiseen liittyvien selvitysten laatimisesta. Raaseporinjoen ojitusyhtiö on jokivarren maanomistajien muodostama peruskuivatuksesta vastaava yhteisö.

Projektipäällikkö ja pääasiamies iloitsevan yhteistyöstä
Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi (vas.) ja pääasiamies Petra Troberg iloitsevat alkaneesta yhteistyöstä. Kuva: Robert Harling.

Raaseporinjoen valuma-alueen pellot kärsivät paikoitellen mittavasta tulvehtimisesta jopa pienillä sademäärillä. Tulvat huuhtelevat peltoja vieden mukanaan maa-ainesta, mikä heikentää viljelyolosuhteita ja kuormittaa vesistöä. Raaseporinjoki-hankkeen ja ojitusyhtiön yhteistyö liittyy juurikin alueen vesienhallinnan parantamiseen.

Yhteistyön tavoitteena on ensivaiheessa saada aikaiseksi peruskuivatuksen kunnostussuunnitelma, joka tähtää ravinnekuormituksen vähenemiseen. Suunnitelmaan sisällytetään mm. Raaseporinjoki-hankkeen kosteikko sekä tulvanhallinnan rakenteet, kuten tulvatasanne. Kyse on melko mittavasta projektista, joka vaikuttaa vähintään 6,5 neliökilometrin alueeseen jokivarressa.

– Tämän mittaluokan projektin toteuttaminen vaatii paljon taustatietoa joen luontoarvoista ja hydrologisista olosuhteista. Valitettavasti olemassa oleva tieto Raaseporinjoen osalta on riittämätöntä, harmittelee projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Suurin osa selvityksistä on kuitenkin mahdollista toteuttaa tulevan kesäkauden aikana.

Mikäli selvitykset ja suunnitelma saadaan tehtyä syksyyn mennessä, olisi itse kaivuutyöt mahdollista toteuttaa talvella 2020. Näin ollen myös toimenpiteet saataisiin sijoitettua Raaseporinjoki-hankkeen toimiajalle. Aikataulu on tiukka, sillä on mahdollista, että projektin toteutus vaatisi vesilain mukaisen luvan. Silloin toteuttamisaikataulu siirtyy vähintään vuodella eteenpäin.

– Lupatarve selviää pyytämällä lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta. Olemme jo olleet yhteydessä ELY-keskukseen ja saaneet listan selvitettävistä asioista, toteaa ojitusyhtiön asiamies Petra Troberg. Raaseporinjoki-hankkeen apu projektin käynnistämisessä on ollut tarpeen, sillä lausuntoa varten tarvitaan sellaisia taustaselvityksiä, joita emme maallikkoina osaisi laatia.

Ympäristötarkastaja Maria Eriksson on mielissään yhteistyöstä ojitusyhtiön kanssa. – Tämä osoittaa, että Raaseporinjoen maanomistajat ovat valmiita panostamaan vesienhoitoon. Pian myös muut asiasta kiinnostuneet voivat osallistua hankkeessa tehtävään vesienhoitoon keväällä avattavan joukkorahoituskanavan kautta.

Lisätiedot

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


20.03.2019 / Minttu Peuraniemi

Noin 60 henkilöä osallistui Vesitalousillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko paneelikeskustelun ajan.

Vattenhushållningslandskap
Maaperä ja vesi herättivät vilkkaan keskustelun Vesitalousillassa. Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki järjestivät tiistaina 19.3.2019 Vesitalousillan Siuntion kylpylässä. Tapahtumassa oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua.

Asiantuntijoina tilaisuudessa toimivat: agronomi Jussi Knaapi, professori Kristina Lindström Helsingin yliopistosta, viljelijä Mathias Weckström (Pargas Gård), projektipäällikkö Katrine Möller Sörensen Tullstorpså-projektista Ruotsista, Helena Äijö Salaojayhdistyksestä sekä erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta. Gårdskulla gårdin Gustav Rehnberg toimi illan puheenjohtajana.

Vesitalousillan paneelikeskusteluun oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin he saivat asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, mikrobiston ja maan rakenteen merkitystä, kosteikkojen ja kaksitasouimien merkitystä tulvasuojelulle ja vedenlaadulle, sekä ojien kunnostuksen läpivientiä.

Asiantuntijoiden mukaan vesienhallinta, maaperän rakenne, ravinnetase, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kosteikot ovat tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden vesienhoitotyössä.

Vesitalousillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Lähetyksen tallenne on edelleen nähtävissä:

Asiantuntijoiden esitykset ovat myös nähtävillä: https://www.vesientila.fi/fi/vesistokunnostus/tapahtumakalenteri/?a=viewItem&itemid=14750.

Vesitalousilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, joka konkretisoitui jo Lohjalla 4.12.2018 järjestetyssä Maaperäillassa. Onnistuneista tilaisuuksista innostuneina hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Kesällä on luvassa tilakäynti Gårdskullan tilalle.

Järjestäjähankkeet ja -organisaatiot

  • Järki-hanke, Baltic Sea Action Group
  • Siuntionjoki- ja Hiidenveden kunnostus-hankkeet / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
  • Vesiensuojelu 4k-projekt / WWF
  • Raaseporinjoki-hanke / Raaseporin kaupunki

Lisätiedot

Minttu Peuraniemi

projektipäällikkö

019-28922790

etunimi.sukunimi@raasepori.fi


26.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki tuo mukanaan Barösundin merialueelle laskiessaan vuosittain jopa 4000 kg fosforia. Fosfori on valtaosin peräisin joen vaikutuspiirissä olevilta maa-alueilta; pelloilta, metsistä ja asutusalueilta, eli joen valuma-alueelta. Fosforilla on vesistöä rehevöittävä vaikutus. Valuma-alueen kunnostaminen paremmin fosforia ja muita ravinteita pidättäväksi on avain Barösundin merialueen ja Raaseporinjoen tilan parantamiseen.

Elokuvan on tuottanut Raaseporin kaupungin ympäristötoimisto Havsmanualen-hankkeessa. Elokuva on toteutettu vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiön tuella. Elokuva kertoo rannikkomeren tilasta sekä siitä mitä jokainen voi osaltaan tehdä sen parantamiseksi.

Valuma-aluekunnostuksen keinoja ovat mm. suojakaistat, suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja altaat. Suojavyöhyke pidättää pintavalunnan mukana tulevaa kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko hidastaa uomassa kulkevan veden vauhtia ja antaa kiintoainekselle mahdollisuuden laskeutua altaan pohjalle. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä “Suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Raaseporin ja Inkoon alueilla” on tunnistettu useita potentiaalisia kosteikko- ja suojavyöhykekohteita Raaseporinjoen valuma-alueella.

Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma 2013

LataaNäytä

Suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan. Kosteikot toimivat lintujen levähtämis- ja pesintäpaikkoina sekä vesivarastoina.

TEHO-hankkeen kuva kosteikosta
TEHO-hankkeen kuva kosteikosta, Ville Heimala 2012

Mikäli suojavyöhykesopimusta ei jostain syystä ole voitu tehdä, kannattaa näillä alueilla miettiä muita mahdollisia vesienhoitokeinoja, kuten kerääjäkasvien käyttöä, muokkausmenetelmän valintaa, pellon pinnan muotoilua tai maanparannusaineiden käyttöä. Raaseporinjoki-hankkeessa rakennetaan valuma-alueelle kosteikko yhteistyössä maanomistajien kanssa.


20.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän hoito on tärkeä osa vesienhoitoa. Toimiva vesienhallinta on edellytys maan kasvukunnolle. Tule ja kysy asiantuntijalta!

Illan monipuolisten asiantuntijaluentojen aiheina ovat maaperän hoito ja peltojen vesitalous. Tapahtuman yhteydessä järjestettävillä minimessuilla esittäytyvät alan yritykset ja kehittämishankkeet. Voit esittää kysymyksiä suoraan agronomi Gustav Rehnbergin johtamalle asiantuntijapaneelille, tai lähettää kysymyksesi etukäteen tapahtuman yhteyshenkilölle. Tapahtuma on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. TERVETULOA!

Lisätietoa ja päivitetty ohjelma:

https://www.vesientila.fi/fi/vesistokunnostus/tapahtumakalenteri/?itemid=14750&a=viewItem

https://www.facebook.com/events/2237544279899870/

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

040-500 6968

jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki-hanke oli mukana järjestämässä Maaperäiltaa, joka kokosi noin 90 viljelijää ja muuta asiantuntijaa Lohjan kisakallioon sekä noin 50 etäosallistujaa pohtimaan ajankohtaisia maaperäasioita. 

Spridning av gips. Kipsin levitystä.

Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, syyskasvien viljelyn merkitystä pintamaan hallinnassa, maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen tarvetta ja merkitystä, peltojen tiivistymisen välttämistä sekä toimivan peltomaan mikrobistoa.

Huomionarvoista on, että hyvä ja toimiva peltomaa on tärkeä tekijä vesienhoidossa ja maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä! Huippuasiantuntijajoukon viesti oli, että pellon kasvukuntoa lisäävät ja vesienhoitoa edistävät toimet on valittava lohkon tarpeiden pohjalta.

Asiantuntijoina Maaperäillassa toimivat agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Illan ohjelma on videoitu ja esitykset tallennettu Pro Agrian verkkosivuille.

Alla oleva taulukko* esiteltiin tilaisuudessa ja se valottaa eri maanparannusaineiden ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta.

RakennekalkkiKuituKipsi
pHnostaakalkkistabiloitu: nostaa, muut: ei nosta/nostaa vähänei vaikutusta
Johtolukunostaa maltillisestinostaa selvästi
Lannoite-
vaikutus
Ca/Mg (tuotekohtaisesti)nollakuitu: ei; ravinnekuitu: N, P, K, S, Ca, MnCa, S, P
Maaperäsavimaatsavimaat ja karkeat maatsavimaat
Luomuei sovellusoveltuuei sovellu
Vesistövaikutusvähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiotavähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiotavähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiota
Suositeltava
levitysmäärä
6-8 tn/ha (jopa 15 tn/ha)ravinnekuitu 30 tn/ha ≈ 78 m34 tn/ha
Muuta huomioitavaaMuokataan välittömästi (max 48 h) levityksen jälkeen (ei kyntö)Lisää maahan orgaanista ainestaEi sovellu järvien valuma-alueelle eikä pohjavesialueelle

*Taulukko mukailtu Janne Heikkisen (Vilkku Plus-hanke) Maaperäillassa 4.12.2018 pitämän esitelmän “Maanparannusaineiden merkitys” pohjalta.

Tilaisuudessa mainitut OSMO-hankkeen laskurit:


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö Minttu Peuraniemi aloitti työnsä.

– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa, toteaa projektipäällikkö.

Peuraniemi on työskennellyt yli kymmenen vuotta vesienhoidon parissa läntisellä Uudellamaalla ja ollut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kautta mukana mm. kehittämässä ja toteuttamassa haja-asutuksen jätevesineuvontaa, edistämässä kalaston hoitoa ja hyödyntämistä vesistökunnostuksissa, sekä käynnistämässä valuma-aluekohtaista kunnostushanketta Siuntionjoella.

Rovaniemeltä, Suomen suurimpien jokien, Ounasjoen ja Kemijoen, varrelta kotoisin oleva Peuraniemi osaa innostua myös pienemmistä virroista.

– Pienetkin vesistöt ovat tärkeitä elinympäristöjä ja lisääntymisalueita pohjaeläimille, hyönteisille ja kaloille. Raaseporissa on uskomattoman hienot vesivarannot, innostuu retkeilyä ja liikuntaa harrastava projektipäällikkö ja jatkaa
– Saariston ja merialueen lisäksi raaseporilaisille luontoelämyksiä tarjoavat laajat metsämaat järvineen ja lammikoineen.

Raaseporinjoki-hankkeessa on varattu rahoitusta erityisesti maatalouden vesienhoitotoimenpiteisiin Raaseporinjoen valuma-alueella.

– Itsekin valuma-alueella asuvana katson, että jokainen voi tuoda kortensa kekoon paremman ympäristön puolesta. Tehtäväni hankkeen projektipäällikkönä on auttaa maanomistajia ja viljelijöitä löytämään ja toteuttamaan tilalleen sopivat vesienhoitotoimet. Työtä helpottaa, että hankkeessa on kerrankin rahoitusta myös toimenpiteiden toteuttamista varten.

Projektipäällikkö esittäytyy. Projektledaren presenterar sig.

Yhteystiedot:
Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi
019-289 2270
etunimi.sukunimi@raasepori.fi
Twitter: @peuraniemimint

Hankkeen verkkosivut: www.raasepori.fi/raaseporinjoki
Hankkeen Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/2170471003275517/


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän hoito on vesienhoitoa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan maaperäasioista!

Maaperänhoito on tärkeä osa vesienhoitoa.
Maaperänhoito on tärkeä osa vesienhoitoa.

Maaperäillassa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä muun muassa maaperästä ja sen hoidosta sekä maanparannusaineista. Mukana agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Aika ja paikka: ti 4.12.2018, klo 16–20:30, Kisakallion urheiluopisto, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja. Kahvitarjoilu klo 16 lähtien. Tapahtuma on maksuton, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.

Ilta huipentuu paneelikeskusteluun maaperäasioista. Tule kysymään sinua askarruttavista asioista illan panelisteilta! Kysymyksiä voi toimittaa myös etukäteen. Illassa mukana myös alan yrityksiä omilla messu-standeillaan.

Tapahtuman järjestää yhteistyössä:

  • ProAgria Etelä-Suomi, Elina- hanke
  • Baltic Sea Action Group, Järki- hanke
  • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Siuntionjoki 2030-hanke ja Hiidenveden kunnostushanke
  • WWF, Vesiensuojelu 4K-hanke
  • Raaseporin kaupunki, Raaseporinjoki-hanke

15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö ja hankkeen ohjausryhmä aloittivat työnsä. Alueen maanomistajien ja viljelijöiden toivotaan osallistuvan toimenpiteiden suunnitteluun.

Hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kosteikot, peltojen kipsikäsittely, kaksitaso-ojat ja tulvatasanteet sekä muut vastaavat maatalouden ravinnekuormitusta vähentävät toimet sekä pellolla että uomissa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Hankkeeseen on varattu rahoitusta toimenpiteiden toteuttamista varten. Jotta työ tuottaisi toivottua tulosta, halutaan toimenpiteet kohdentaa ja suunnitella huolellisesti. Pitkäaikaiselle vesienhoitotyölle luodaan raamit yleissuunnitelman muodossa. Yleissuunnitelman on määrä valmistua keväällä 2019. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan sekä vesistössä että maaperässä, seuranta voidaan aloittaa tarvittaessa jo syksyllä.

– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa. Barösundin ekologinen tila on nykyisin valtakunnallisessa mittakaavassa poikkeuksellisen huono” toteaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi ja iloitsee samalla motivoituneesta ja paikalliset tahot yhteen kokoavasta ohjausryhmästä, joka perustettiin syyskuun lopulla.

Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Snappertunan kyläyhdistyksestä, Raaseporinjoen ojitusyhtiöstä, SLC:n Raaseporin paikallisosastolta, Metsähallituksesta, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, ympäristöministeriöstä, Raaseporin ympäristötoimistosta sekä Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnasta.

– Hienoa, että kunta on ottanut vahvan roolin rehevöityneiden vesistöjen hoidossa tavalla, jossa vesienhoito ja merenhoito lyövät kättä. Yhteistyö viljelijöiden ja muiden maanomistajien kanssa luo vahvan pohjan hankkeen onnistumiselle ja tulosten hyödyntämiselle rehevöityneiden rannikkoalueiden hoidossa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiittelee.

Raaseporinjoki-hanke kutsuu alueen maanomistajat ja -viljelijät koolle 6.11. klo 18 Tunaborgiin (Snappertunan kirkkotie 129, Snappertuna) kuulemaan hankkeesta ja jakamaan parhaat vinkkinsä yleissuunnitelman tekoa varten.

Raaseporinjoki laskee Landbofjärdeniin. Raseborgsån mynnar ut till Landbofjärden.
Raaseporinjoki laskee Landbofjärdeniin.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan erityisesti alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2018-31.12.2020 ja sen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Tervetuloa Raaseporinjoki-hankkeen viljelijätapaamiseen!

Paikka: Tunaborg, Snappertuna kyrkoväg 129, Snappertuna

Aika: 6.11.2018 klo 18

  • Projektipäällikkö esittelee hankkeen
  • Osallistujien vinkit valuma-alueen yleissuunnitelmaan
  • Kahvitarjoilu

Kutsutut: Raaseporin valuma-alueen maanomistajat ja viljelijät, tilaisuus on avoin myös muille kiinnostuneille.

Viljelijätapaamisen infokuva

14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle.

Ravinnekuormituksen vähentyessä joen ja merialueen ekologinen tila paranee ja vesialueet tuottavat entistä suurempaa iloa asukkaille ja vapaa-ajan viettäjille. Vesien tehokkaan hallinnan myötä myös maatalouden toimintaedellytykset alueella paranevat.

Hankkeessa luodaan raamit pitkän aikavälin vesienhoitotoimille koko valuma-aluetta koskien. Raamit esitetään yleissuunnitelman muodossa. Hankkeessa toteutetaan yhteistyössä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa suunnitelman mukaisia vesienhoitotoimenpiteitä, kuten kosteikoita, kaksitaso-ojitusta ja kipsikäsittelyä. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja retkiä kiinnostuksen herättämiseksi vesienhoitotoimenpiteitä kohtaan.

Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankeaika on 1.7.2018-31.12.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki on pieni, suoraan mereen laskeva joki. Se kulkee Karjaan Lepinjärveltä Snappertunan ikiaikaisten kulttuurimaisemien läpi Landbofjärdenille ohittaen matkallaan mm. Raaseporin linnanrauniot.

Raaseporinjoki kuljettaa vettä n. 68 km2 kokoiselta alueelta, muutaman sivu-uoman avustuksella jopa Inkoosta asti. Joen sivu-uomissa on muutama pieni järvi: Lepinjärvi, Gålisjön, Myllylampi ja Lähdejärvi. Joen pituus on noin 13,5 km ja sen yläosaa kutsutaan myös nimellä Kungsån. Joki tarjoaa vaelluskaloille esteettömän kulun merestä Lepinjärveen asti.

Raaseporinjoen valuma-alue on hyvin alavaa ja pudotuskorkeus Lepinjärvestä mereen on vain 5,3 m. Valuma-alueesta noin neljännes on maatalousaluetta. Pellot ovat enimmäkseen savipohjaisia ja pellonreunat viettävät uomiin monin paikoin jyrkästi. Pääuoman varressa ja laaksojen keskiosissa on myös loivapiirteisiä, tulvaherkkiä tasankoja – entisiä järviä ja kosteikkoja. Osa sivupurojen latvoista on luontaisesti mutkittelevia, mutta pääsääntöisesti uomat on oiottu.

Alue on kulttuurisesti hyvin merkittävä. Peltoalueet ovat ikivanhoja, alueelta on mm. löydetty yksi vanhimmista ohranjyvistä koko maassa. Snappertuna-Fagervikin alue on yksi Suomen 27:stä kansallis­maisemasta ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen maatalous tänä päivänä on pääasiassa viljatiloja – eläintiloja on nykypäivänä alueella hyvin vähän.

Joen viimeinen 2,5 km osuus Raaseporin linnanrauniolta mereen on hyvin lähellä merenpinnan tasoa; korkean veden aikaan merivesi virtaa pitkälle sisämaahan päin. Tämä joen osuus on ammoisista ajoista lähtien ollut perinteinen kulkuväylä mereltä linnalle, mutta maankohoamisen ja umpeenkasvun seurauksena väylä sopii nykyään lähinnä melontaan.

Joki laskee Barösundin merialueeseen, joka on hyvin suojaista sisäsaaristoa. Merialue on rehevöitynyt ja sen ekologinen tila on poikkeuksellisen heikko. Aiemmin merialue on ollut mm. tärkeää hauen ja kuhan poikastuotantoaluetta, mutta kalakannat ovat kokeneet romahduksen viime vuosikymmeninä. Alueella on myös havaittu  kalakuolemia 1970-luvulta asti, viimeksi vuonna 2015. Raaseporinjoen mukana merialueelle kulkeutuu jopa 4000 kiloa fosforia vuosittain ja joki on näin ollen merkittävä merialueen kuormittaja.

Infograafi Raaseporinjoesta ja sen valuma-alueesta.

23.01.2019 / Minttu Peuraniemi

Ympäristöministeriö tiedotti 22.5.2018 päätöksestään jakaa rahaa vesiensuojelun kärkihankkeille. Kyseessä on pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihanke vuosille 2016-2020. Rahoitusta saaneiden hankkeiden joukossa on Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (ympäristötoimiston) Raaseporinjoki-hanke, jolle myönnettiin haettu 300 000 euron rahoitus.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on parantaa alueen sisäsaariston tilaa, joka on nykyisin poikkeuksellisen huono valtakunnallisessa mittakaavassa. Projektin päätavoite on jokea pitkin mereen tulevien ravinnepäästöjen merkittävä prosentuaalinen vähennys. Lisäksi tähdätään virkistysarvojen paranemiseen, kala- ja vesilintukantojen elpymiseen sekä maatalouden ympäristötietoisuuden lisäämiseen.

Merkittävä osa hankerahoituksesta on tarkoitus kohdistaa konkreettisiin toimiin. Ympäristöministeriöltä saatu perusrahoitus yhdessä Raaseporin kaupungin omarahoituksen kanssa kattavat suunnittelun lisäksi joukon konkreettisia toimia sekä seurantaa, jolla saavutetut tulokset voidaan todentaa.

– Nyt saamamme rahoitus on hieno saavutus. Lisärahoitus esimerkiksi säätiöiltä tai yrityksiltä on toki tervetullutta, sillä kaikki lisäraha suunnataan konkreettisiin toimenpiteisiin, sanoo Raaseporin kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store.

Ympäristöministeriö sai yhteensä 108 hakemusta. Rahoitusta jaettiin 27 hankkeelle, yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Raaseporinjoki-hanke kuului eniten rahoitusta saaneisiin kohteisiin. Muita suurimpia avustushankkeita olivat mm. Vantaanjoen valuma-alueen peltojen kipsikäsittely (hakija: John Nurmisen säätiö, summa: 375 000 €), Jätevesilietteiden ravinteiden kiertoa parantava hanke (HSY, 320 000 €) ja Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistusaloilla (Tapio, 240 000 €).

Raaseporin kaupungin hanke sijoittui hankkeiden pisteytyksessä ykkössijalle yhdessä Hämeen AMK:n Opi ravinteista –projektin kanssa.

– Se, että YM on arvostanut hankkeemme korkealle, antaa tietysti hyvän selkänojan, kun hanketta nyt lähdetään käytännössä viemään eteenpäin, toteaa hankehakemuksesta vastannut ympäristötarkastaja Aapo Ahola Raaseporin kaupungilta.

Jo alkukesän aikana tullaan Snappertunassa järjestämään asukastilaisuus hankkeen käynnistymisestä. Tilaisuudesta tiedotetaan paikallisissa medioissa. Hankkeelle tullaan myöhemmin avaamaan myös verkkosivut. Hankkeesta tiedotetaan myös Raaseporin kaupungin virallisissa kanavissa (mm. verkkosivuilla ja Facebookissa).

Lisätietoa antaa:

Ympäristötarkastaja Aapo Ahola, puh. 019 289 2369
Kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store, puh. 019 289 3843

Linkki YM:n tiedotteeseen: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Karkihankerahoituksella_parannetaan_vesi(46836)

LiiteRahoitetut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) kärkihankkeet 2018