• Lapset, nuoret & opetus
• Perusopetus
• Tänk om -projekti

Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.

Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle

Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.

Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.

Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.

Lukuvuoden luennot

Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.

Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.

Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.

Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.

Pienryhmätapaamiset

Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.

Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen

Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.

Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.

Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.

• Lapset, nuoret & opetus
• Perusopetus
• Tänk om -projekti

Olen Pia Sjöberg ja toimin projektissa pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Teen töitä neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Harrastaan monipuolisesti liikuntaa, ulkoilua koiran kanssa ja mökkeilyä. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Lepo, hyvä ravitsemus ja liikunta . Kahvitauot kollegoiden kanssa.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Anna aikaa luottamuksellisen suhteen luomiselle.

Olen Tuula Henriksson, projektissa toimin pienryhmänohjaajana. Koulutukseltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja AMK ja työskentelen nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

Mitä teet vapaa-ajalla, jaksaaksesi paremmin?

Liikunta on mnulle tärkeää; kesällä pyöräily ja uinti, talvella hiihto ja sählyn peluu. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä.

Mikä on paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Itsestään huolta pitäminen, tarpeeksi lepoa ja liikuntaa sekä hyvien suhteiden ylläpito työkavereihin.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Pidä hyvää huolta sekä kehosi että mielen hyvinvoinnista. Siten pystyt paremmin hallitsemaan stressiä arjessa.

• Lapset, nuoret & opetus
• Perusopetus
• Tänk om -projekti

Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:

”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”

-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri

Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.

Autismin kirjo ja stressi

Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.

Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.

Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).

Stimmaus

Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.

Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.

Apukeinoja

Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.

Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.

Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.

Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.

• Lapset, nuoret & opetus
• Perusopetus
• Tänk om -projekti

Olen Maria Pörtfors, Tänk om projektissa toimin luennoijana ja ryhmänohjaajana. Työskentelen psykoterapauttina ja työnohjaajana. Vastaanottoni on Tammisaaressa.

Joitain ajatuksia nykypäivän koulukulttuurista:

Koulu on kohtaamispaikka, jossa oppilaat ja kouluhenkilökunta tapaavat viitenä päivänä viikossa useiden tuntien ajan. Kaikki opetus tapahtuu näiden ihmisten välisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa.

Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että on erityisen tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista. Stressi aktivoi ihmisten puolustusmekanismit, jotka vaikuttavat siihen, ettemme ole vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajatustoimintamme heikkenee samalla kun puolustusvalmius aktivoituu. Turvaton oppilas ei pysty vastaanottamaan uutta informaatiota eikä stressaantunut opettaja pysty välittämään sellaista rauhallisuuden tunnetta, jota opetustilanne vaatii. Tämän vuoksi koulukulttuuri kehittyisi paremmaksi, jos enemmän aikaa varattaisiin vuorovaikutukselle ja tarjottaisiin pieniä hetkiä palautumiselle.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Tapaan ystäviä, meditoin, laulan ja liikun.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Huomioi viihtymisen ja omien arvojen mukaisen työskentelyn tärkeys. Pidä kahvitauko sellaisen henkilön kanssa, josta pidät. Tee hengitysharjoitus, venyttele, kävele hetki ulkona tai avaa ikkuna.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Usko itseesi. Jos uskot, että jonkun pitäisi muuttua, olet todennäköisesti oikeassa.

Maria

Olen Teija Larsson. Tänk om projektissa toimin ryhmänohjaajana. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ammattikoulu Omnian hyvinvointialan koulutuksissa. Lisäksi työskentelen yrittäjänä ja teen työnohjauksia sekä terapiatyötä, olen taideterapeutti.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä ja vuodenajasta riippuen sauvakävelen, hiihdän, melon tai pyöräilen. Rakastan käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

On tärkeää kuunnella omia tuntemuksia ja hakea ajoissa apua työterveydestä, jos työ tuntuu liian raskaalta. Työnohjaus auttaa myös voimaan paremmin, kun voi jakaa omat ajatuksensa sekä negatiiviset ja positiiviset tunteensa muiden kollegojen kanssa. Lisäksi on hyvä olla harrastuksia, joista saa energiaa myös arkeen.

Paras vinkkisi koulouhenkilökunnalle?

Luota itseesi ja jaa omia ajatuksiasi ja tunteitasi kollegojen kanssa. Muista että riität omana itsenäsi.

Teija

• Lapset, nuoret & opetus
• Tänk om -projekti

Tällä viikolla juhlittiin Naisten päivää. Naisten asema suuressa osaa maailmaa on kohentunut paljon. Suomessakin on alue, jossa naiset ja tytöt jäävät poikien ja miesten varjoon. Tyttöjen neuropsykiatriset piirteet jäävät usein piiloon ja siten myös hoitamatta.

Tässä muutamia menestyneitä naisia, joilla on nepsydiagnoosi: Greta Thunberg (ilmastoaktivisti),  Simone Biles (Maailman paras voimistelija), Billie Ellish (muusikko), Emma Watson (poliittisesti aktiivinen näyttelijä),  Jessica McCabe ( youtube, How to ADHD), Hannah Gadsby (koomikko), Jahla Osborne (tutkija), Dr Temple Grandin (tutkija) och René Brooks (yrittäjä, Black Girl Lost Keys).

Neuropsykiatriset pojat usein näkyvät ja kuuluvat. Kouluhenkilökunnan huomio menee näihin näkyvästi oireileviin oppilaisiin.

Onko luokassasi tyttö, joka on hiljainen, tekee useimmiten tehtävänsä kovinkin tunnollisesti ja kuitenkin näyttää ajoittain istuvan omiin ajatuksiinsa uppoutuneena? Hän ei aiheuta suurempia häiriöitä, mutta hyvien kaverisuhteiden löytäminen ja säilyttäminen on vaikeaa. Hän voi myös möläytellä sopimattomaan aikaan asioita, olla näsäviisas ja touhuta omiaan, kun pitäisi keskittyä tekemään jotain ihan muuta.

Miksi tytöt jäävät näkymättömiin?

Yhteiskunnassa on erilaiset odotukset tytöille ja pojille. Tytöt oppivat usein maskeeraamaan piirteitään hyvin. He seuraavat ympäristöä ja yrittävät sovittaa toimintansa siihen sopivaksi. Tätä tapahtuu niin ADHD-, autismin kirjo- kuin tourettetytöillä. Maskeeraaminen kuitenkin vie voimia ja stressikynnys ylittyy helpommin niinä päivinä, kun on oltava sosiaalinen. Tämä saattaa näkyä jumittumisina, raivokohtauksina sekä esimerkiksi koulupoissaoloina. Stressi vaikuttaa myös siihen, että nepsytytöt masentuvat ja ahdistuvat muita helpommin.

Tytöt myös helpommin oppivat kompensoimaan paremmin nepsypiirteitään. He saattavat kehittää systeemejä muistamiseen, ajanhallintaan ja keskittymisen tukemiseen. Joillain tytöillä kompensointikeinoista kehittyy pakko-oireinen häiriö.

Miksi nepsytyttöjen huomaaminen on niin tärkeää?

Tytöt kärsivät nepsypiirteistä paljon. Useimmat tytöt ovat sosiaalisesti hyvinkin taitavia ja nepsytyttö huomaa usein olevansa erilainen. Jos sosiaaliset taidot ovat heikot, on vaikea löytää paikkaansa toisten tyttöjen joukosta. Jotkut liikkuvatkin enemmän poikien kanssa, mutta eivät sielläkään koe täysin kuuluvansa porukkaan. Tytöt saattavat kärsiä paljon ystävävaikeuksista ja oppia häpeämään itseään.

Tyttöjen itsetunto saa useimmiten kouluaikoina suurempia kolauksia kuin poikien. Tämä johtaa monesti alisuoriutumiseen ja mielenterveysongelmiin. Usein tyttö vasta aikuisena alkaa itse tutkia mahdollisia syitä ongelmilleen. Sitä ennen elämään on mahtunut epäonnistuneita tai keskeytyneitä koulutuksia, vaihtuvia ihmissuhteita, haasteita työpaikoilla, työttömyyttä, jatkuvaa epävarmuutta sekä pelkoa epäonnistumisista ja joskus päihteiden väärinkäyttöä.

Jos nepsytytöt huomattaisiin aiemmin, olisi heillä huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja onnistumisiin arjessaan. Kouluhenkilökunta on tässä tärkeässä roolissa. Katso huomenna luokkaasi uusin silmin. Onko sinun luokassasi nepsytyttö joka tarvitsee sinun ja meidän tukea?

Jos haluat tutustua aiheeseen lisää, tässä muutamia kirjavinkkejä. Suomeksi aiheesta on julkaistu hyvin vähän kirjallisuutta.

Flickor med autism och adhd : en guidebok för föräldrar och professionella, Maria Bühler

Flickor med ADHD – Hur de känner och varför de gör som de gör, Kathleen G Nadeau, Ellen B Littman, Patricia O Quinn

Adhd – Från duktig flicka till utbränd kvinna, Lotta Borg Skoglund

Flickor med aspergers syndrom/Högfungerande autism och flickor med AD/HD, Brigitte Oxelqvist

Understanding ADHD in Girls and Women, Andrea Bilbow

Understanding Girls with ADHD: How They Feel and Why They Do What They Do, Kathleen Nadeau , Ellen Littman , Patricia Quinn

Autism and Girls, Temple Grandin , Tony Attwood , Michelle Garnett ym.

Life on the Autism Spectrum – A Guide for Girls and Women, Karen McKibbin , Dr Anthony Attwood

Artikkeli Helsingin sanomissa, Mielen päällä, mielenterveyden professori Anna-Kesi-Rahkonen, avautuu vain tilaajille 9.3.2022 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008426255.html

• Lapset, nuoret & opetus
• Tänk om -projekti

Hei!

Olen Merja Koponen, toimin projektissa projektikoordinaattorina, luennoitsijana ja pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen sairaanhoitaja YAMK, psykoterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.  

Tänk om ajattelutapa on minulle tärkeä. Työskentelen paljon neuropsykiatristen ja haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus mahdollisimman hyvään elämään ja koulu antaa siihen hyvän pohjan. Tämän takia kouluhenkilökunnan täytyy osata kohdata myös haastavasti käyttäytyviä lapsia oikein. Oikea toimintatapa auttaa myös kouluhenkilökuntaa: työ koulussa on usein jo itsessään haastavaa.

Kun luokassa on lapsia, joilla on erityistarpeita, saattaa kouluhenkilökunta tuntea keinottomuutta ja avuttomuutta. Tämä lisää työssä uupumisen riskiä. On tärkeää, että kouluhenkilökunta voi hyvin ja saa työssään onnistumisen kokemuksia.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin? 

Vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa, liikun, luen ja kuuntelen paljon musiikkia. 

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista? 

Huumori auttaa jo pitkälle. Ja pienet tauot. 

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle? 

Muista, että jollekin oppilaalle jo lyhyt kohtaaminen voi olla se päivän kannustavin hetki. 

Merja

Hei!

Olen Ida Ehrstedt ja Tänk om projektissa työskentelen
pedagogisena suunnittelijana, luennoitsijana ja pienryhmäohjaajana.
Koulutukseltani olen erityispedagogi ja neuropsykiatrinen
valmentaja.  

Koulu on suuri ja tärkeä osa lasten elämää.  Kaikilla
lapsialla on oikeus onnistua koulussa, haasteista riippumatta. Koulun aikuisina
meillä on velvollisuus kohdata oppilaat kunnioittavasti ja antaa heille sitä
tukea, jota he tarvitsevat.  On myös tärkeää tietää, millaista tukea
koulun ulkopuolella on saatavana.  Tänk om projektissa on kyse
toimintakulttuurin kehittämisestä niin, että kouluhenkilökunta saa välineitä
kaikenlaisten oppilaiden kanssa työskentelemiseen ja heidän tukemiseen. 

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin? 

Jaksaakseni paremmin harrastan liikuntaa ja musiikkia. Jos haluan
rauhoittua, luen mielelläni tai kävelen luonnossa. Mieluiten meren lähellä.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista? 

Kahvitauot ja nauru.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Tärkein tehtäväsi koulussa on olla turvallinen aikuinen oppilaille, mutta se
ei tarkoita, että olisi oltava täydellinen koko ajan. 

 Ida

• Ajankohtaista
• Tänk om -projekti

Tänk om

(Verbi 1) Ajattele jos esim. asiat olisivat toisin, 2) Ajatella uusiksi)

Tänk om kehittää toimintakulttuuria ja sitä kautta lisää viihtyvyyttä sekä oppilaiden että kouluhenkilökunnan keskuudessa. Kouluhenkilökunnan kouluttaminen ja ohjaaminen ovat projektin keskeisiä toimintatapoja. Tämän lisäksi kiinnitetään huomiota tukikeinoihin ja niiden prosessien selkeyteen. Tänk om koostuu luentojen ja workshopien  yhdistelmästä.

Koko kouluhenkilökunta saa koulutusta:

• Oman hyvinvoinnin tukemiseen
• Oppilas- ja huoltajasuhteiden rakentamiseen ja parantamiseen
• Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamiseen ja tukemiseen
• Neuropsykiatristen häiriöiden tuntemukseen
• Asiantuntijaryhmä- ja verkostotyön tekemiseen niin, että ne tukevat sekä oppilasta että huoltajia

Workshopien aikana käsitellään luennon teemoja syvemmin, henkilökunta saa ohjausta ja vinkkejä työhönsä. Jokaisella ryhmällä on oma ohjaaja, joka tuo turvallisuutta keskusteluihin.

Työryhmä, joka luennoi ja ohjaa pienryhmäkeskusteluita koostuu asiantuntijoista, joilla on pitkä kokemus erityispedagogiikasta, lastensuojelusta ja nuorisotyöstä, lasten- ja nuorisopsykiatriasta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta.

Pilottiprojektissa koulut saavat kuusi luentokokonaisuutta, joista osa on läsnäololuentoja, osa toimitetaan linkkeinä kouluhenkilökunnalle. Luentoa seuraavana kuukautena kokoontuvat workshopit.

Kouluhenkilökunta on kokenut luennot ajatuksia herättävinä. Workshopit ovat olleet kouluhenkilökunnalle tapahtuma, jossa voi reflektoida omaa työntekoaan ja puhua työstä kollegoiden kanssa. 

Tänk om-projekti on vuosina 2021-2022 toteutuva pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä kouluhyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluissa. Projektia hallinnoi Raaseporin kaupunki, muut mukana olevat kunnat ovat Hanko, Kemiö ja Parainen. Projektiin osallistuu kahdeksan koulua, joista neljä sijaitsee Raaseporissa. Koska mukana olevat kunnat ovat kaksikielisiä, on projekti myös kaksikielinen. Kaksi mukana olevista kouluista on suomenkielisiä ja kuusi ruotsinkielisiä. Projektin rahoittajina toimivat mukana olevat kunnat sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kiinnostuitko kuulemaan lisää Tänk om-projektista tai haluaisitko kehittää toimintakulttuuria myös omassa koulussasi?  

Ota yhteyttä Tänk omin vastaavaan projektikoordinaattoriin Merja Koposeen.
Tänk omia on mahdollista saada yksittäisinä luentoina ja workshopeina, luentosarjoina tietyistä teemoista ja tarvittaessa räätälöimme paketin, joka sopii juuri teidän koululle. 

Merja Koponen, merja@mkoponen.fi

Mahdollisuuksia ajatellen,

Merja Koponen, vastaava projektikoordinaattori. Luennoija ja workshop-ohjaaja.
Ida Ehrstedt, pedagoginen kehittäjä. Luennoija ja workshop-ohjaaja.
Maria Pörtfors, luennoija ja workshop-ohjaaja
Kati Sell, luennoija ja workshop-ohjaaja.
Katja Väänänen, luennoija ja workshop-ohjaaja
Eivor Aspholm-Lindqvist, workshop-ohjaaja
Tuula Henriksson, workshop-ohjaaja
Teija Larsson, workshop-ohjaaja
Pia Sjöberg, workshop-ohjaaja