Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla tapaamme kolme raaseporilaista, jotka ovat tulleet tänne pakolaisina. Kaupunginjohtaja Petra Theman ja kotouttamispalveluiden päällikkö Karin Ljung-Hägert keskustelevat Francoise Uwingeneyen, Musawar Shahzadin ja Souman Ahmadin kanssa heidän kokemuksistaan ja elämästään Raaseporissa. Rataskuvaketta klikkaamalla voit valita videon tekstityskielen. Video on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi.
Maahanmuuttajapalvelut on osa kaupungin elinkeinoelämä- ja työllistämisyksikköä ja vastaa Raaseporin ja Hangon kotouttamistyön koordinoinnista. Yksikkö on tärkeä linkki maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Karjaalla Elina Kurjenkadulla työskentelee tiivis kuuden hengen tiimi, johon kuuluu maahanmuuttajakoordinaattori, neljä maahanmuuttajaohjaajaa ja sairaanhoitaja. Avoimella ja kannustavalla lähestymistavalla he auttavat maahanmuuttajia luomaan sujuvan siirtymisen uuteen elämään Raaseporissa ja Hangossa.
Raaseporin kaupunki toimii lainsäädännön mukaisesti kotoutumisen edistämiseksi: ”Kotoutumisen edistämiseksi ja sektorien välisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan tai useamman kunnan tulee yhdessä laatia yhdentymisen edistämisohjelma, jonka kunkin kunnan valtuusto hyväksyy ja joka tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja rahoitussuunnitelmaa laadittaessa.”
Ensimmäinen Läntisen Uudenmaan integraatio-ohjelma laadittiin vuonna 1996 ja koski Hankoa, Tammisaarta, Karjaa, Pohjaa ja Inkoota. Uusin integraatio-ohjelma oli voimassa vuosina 2019–2023. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan kaudelle 2024–2026, ennen kotouttamislain tulevaa uudistusta, joka tulee voimaan 1.1.2025. Tämä heijastaa kaupungin sitoutumista integraatiotyön kärjessä pysymiseen ja muuttuvien tarpeisiin vastaamiseen.
Raaseporiin voi tulla maahanmuuttajana eri tavoin. Monet tulevat avioliiton ja perheiden kautta, jotka ovat jo integroituneet tänne, kun taas toiset tulevat turvapaikanhakijoina. Raaseporilla on suhteellisen pitkä historia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja yhteiskuntaan integroimisesta. Vuodesta 1990 lähtien, jolloin ensimmäinen ryhmä saapui silloiseen Karjaan kaupunkiin, Raasepori on vastaanottanut ja integroinut noin 480 ihmistä eri puolilta maailmaa. Raasepori on siis pisimpään yhtäjaksoisesti kiintiöpakolaisia vastaanottanut kunta Suomessa.
– Ensimmäiset kiintiöpakolaiset olivat 33 hengen ryhmä, joka pakeni sotaa ja vainoa Irakin kurdiosasta. Olemme vuosien varrella vastaanottaneet Kosovon albaaneja, pakolaisia Myanmarista (Burmasta), irakilaisia, syyrialaisia, ihmisiä Pakistanista, Ruandasta, Eritreasta ja Sudanista, Raaseporin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert kertoo.
Nykyisen kiintiöpakolaisten vastaanottoa koordinoivan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Raaseporin kaupungin tulee ottaa vastaan noin 25 kiintiöpakolaista joka kolmas vuosi. Sopimus solmittiin vuonna 2014, jolloin kaupunki vastaanotti 25 hengen ryhmän Syyriasta. Koronapandemian vuoksi kiintiöpakolaisten vastaanotto viivästyi ja vaikeutui vuonna 2020. Viimeinen kiintiöpakolainen saapui siten vasta keväällä 2023, samana vuonna, kun kaupunki valmistautuu ottamaan vastaan seuraavaa pakolaiskiintiötä.
– Viime kerralla saapui 26 henkilöä muun muassa Sudanista ja Eritreasta. Tänä syksynä otamme vastaan ryhmän samoista lähtömaista kuin viimeksikin. Ruandan pakolaisleiriltä saapuu näinä päivinä 19 henkilöä, ja valmistelut heidän vastaanottamiseksi ovat loppuvaiheessa, Ljung-Hägert toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Camilla Wallén, Laura Malin, Fehmi Bushi ja Karin Ljung-Hägert. Tiimiin kuuluu myös sairaanhoitaja Mirja Koponen (LUVN:in kautta) ja Tiina Kinnunen (kuntakokeilu).
Maahanmuuttajaohjaajat ovat keskeisessä roolissa pakolaisten ja maahanmuuttajien ensimmäisenä kontaktina Raaseporissa ja Hangossa. He tarjoavat tukea muun muassa yhteydenpidossa viranomaisiin, avustavat oleskelulupa-asioissa sekä neuvovat ja ohjaavat elämää ja asumista Suomessa koskevissa asioissa. Maahanmuuttopalveluihin voi ottaa yhteyttä oleskeluluvan tyypistä tai Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta.
Maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen tarpeet vaihtelevat. Kiintiöpakolaisena suoraan Raaseporiin saapuva tarvitsee yleensä kattavampia tuki- ja kotoutumispalveluita verrattuna henkilöön, joka on saapunut Suomeen työvoimaperäisen maahanmuuton kautta tai turvapaikanhakijana. Perhesiteiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt tarvitsevat ensisijaisesti ohjausta ja tietoa erilaisten kuntien ja valtion palvelujen käytössä. Tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja se voi vaihdella kotoutumiskauden aikana ja kotoutumiskauden päätyttyä. Kaikille maahanmuuttajille on yhteistä se, että kotoutumiskauden alussa heille tulee tarjota mahdollisuus opiskella suomea tai ruotsia ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajapalvelut pyrkivät tarjoamaan palvelujaan matalalla kynnyksellä. Tiistaisin on ns. drop-in-vastaanotto, jolloin palvelupisteeseen voi tulla asioimaan ilman ajanvarausta. Muina aikoina vierailut tehdään pääsääntöisesti ajanvarauksella, joko saapumalla palvelupisteeseen ja pyytämällä aika tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.
Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat aina mahdollisuuden tulkkaamiseen, joko paikallisen tai välittömän puhelintulkkauksen kautta. Puhelintulkkaus on halvempaa ja helpommin järjestettävissä, varsinkin jos tulkilla on pitkä matka Hankoon tai Raaseporiin. Muissa tilanteissa, joissa esimerkiksi useat ihmiset tai lapset tarvitsevat tulkkausapua, suositaan yleensä läsnä olevaa tulkkia.
Integraatiokoulutuksessa opiskelet yhtä äidinkielistä ja tutustut suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään. Paikan tällaiselle kurssille saa kuntien työharjoittelujen henkilöstön kanssa laadittavan kotoutumissuunnitelman päätöksillä. Kurssit voivat olla joko työvoimapoliittisia tai Lärkkullassa järjestettäviä vapaaehtoisopintoja. Niille, joilla ei ole latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaitoa, järjestetään suomen kielen LUKI-koulutusta Raaseporin kaupungin kulttuuriopistossa. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus valita suomen tai ruotsin opiskelun välillä mieltymystensä ja aikaisempien kielenyhteyksiensä mukaan. Suurin osa maahanmuuttajista valitsee kotoutumisen suomeksi, koska se tarkoittaa esimerkiksi parempia koulutusmahdollisuuksia. Jos valitsee ruotsin, on yleensä jo jonkinlainen yhteys kieleen, kuten perhe, tuttavat tai tukihenkilöt.
Agora Raasepori -yhdistyksen toiminnan sydän on kokoustila Agora osoitteessa Keskuskatu 59 Karjaalla. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kotoutumista ja lisätä eri toimintamuotoihin osallistuvien psykososiaalista hyvinvointia. Vakiintuneena kohtaamispaikkana Agora toimii olohuoneena, joka helpottaa pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssakäymistä paikallisväestön kanssa ja edistää yhteenkuuluvuutta heidän uudessa elinympäristössään.
Keväästä 2019 lähtien Agora on pyörittänyt Suomikerhoa, joka kerran viikossa avaa ovensa pakolaisille, maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille auttaakseen heitä oppimaan uuden kotimaansa kieltä.
– Yksi Agora Raaseporin aktiivisimmista ryhmistä on Suomikerho, joka toimii kohtauspaikkana ja kotouttaa tulokkaat uuteen kotipaikkakuntaan ja tuo yhteen uussuomalaiset ja paikalliset asukkaat. Samalla vapaaehtoiset tukevat heitä suomen kielen oppimisessa. Se tapahtuu esimerkiksi keskustelujen ja läksyissä avustamisen kautta, Raaseporin maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin kertoo.
Kielikoulutuksen lisäksi tiistaikokouksissa Suomikerho on järjestänyt myös kesäretkiä, järjestänyt kokkauskursseja talvella 2023 ja liikuntaryhmän syksyllä 2023. Suomikerho on osoittanut olevansa tärkeä yhteisö maahanmuuttajille, ei vain ryhmän tarjoaman kielellisen tuen, mutta myös sosiaalisen kontekstin ja luotujen kontaktien vuoksi. Anneka Pitkänen toimii Suomikerhon yhteyshenkilönä.
Tammisaaressa on alkanut Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten aloitteesta keskustelukahvila maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella suomen kieltä. Sekä Karjaan että Tammisaaren ryhmä on avoin uusille osallistujille, niin suomalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset ovat tervetulleita kokouksiin.
Agoran vuokrahuoneisto on maksuttomasti kolmannen sektorin samanhenkisten yhdistysten ja ryhmien käytettävissä niiden järjestäessä kokouksia ja tapaamisia. Siellä järjestetään monia erilaisia aktiviteetteja Punaisen Ristin kansainvälisestä kahvilasta URA-yhdistyksen lapsiystävällisiin perhetapaamisiin, muutamia mainitaksemme.
Agora-kerhotalon toiminnan taustalla on kaksivuotinen EU:n tukema hanke nimeltä Resurssipankki, joka päättyi vuonna 2020. Tavoitteena oli tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa yhteistyötä kolmannen sektorin ja Raaseporin, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan välillä. EU-hankkeen päätyttyä toiminnot jatkuivat ja kattojärjestön ja juridisen roolin otti RATA ry. Kokoustilan käytön kasvaessa ja eri toimijoiden lisääntyessä oli aika perustaa oma yhdistys, Agora Raasepori ry, joka rekisteröitiin lokakuussa 2023. Yhdistys tekee läheistä yhteistyötä Raaseporin maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja toiminnan mahdollistavat Svenska kulturfondenin, Sophie von Julinin säätiön, Karjaa-Pohjan säästöpankkisäätiön ja Raaseporin kaupungin tuki.
Kokonaisvastuu tapahtumapaikasta on yhdistyksellä, mutta varaukset hoitaa Raaseporin maahanmuuttopalvelut. Tietoa Agoran toiminnasta löytyy Facebook-sivulta Järjestötila – Föreningshuset Agora.
Tärkeä osa kotouttamistyötä on ystävinä tai ystäväperheinä toimivien vapaaehtoisten osallistuminen. Maahanmuuttajapalvelut järjestävät myös koulutusta vapaaehtoisille, jotka voivat toimia ystävinä, pakolaisten tukihenkilönä. Viimeinen kurssi järjestettiin keväällä 2023 ja uusilla ”ystävillä” on nyt mahdollisuus tutustua ryhmään, joka saapuu tänä syksynä Raaseporiin.
– Uusia ystäväperheitä tarvitaan aina. Ystävänä toimit yhteyshenkilönä uuteen asuinpaikkaan ja
uuteen kulttuuriin. Voit esimerkiksi ottaa maahanmuuttajan mukaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan, kehottaa maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin.
Kolmannen sektorin yhdistyksillä ja järjestöillä on keskeinen rooli maahanmuuttajien yhteisöllisyyden luomisessa. Raaseporissa ja Hangossa mm. Emmaus, Punainen Risti, RHL, Lions, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat Tammisaaressa, Tenholassa ja Karjaa-Pohjassa, Folkhälsan, Martta ry ja eri yhdistykset ovat tärkeässä roolissa integroitumisen ja sopeutumisen edistämisessä. Erilaisten toimintojen ja tapahtumien kautta luodaan mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Liikuntayhdistysten kautta maahanmuuttajataustaiset voivat tutustua Raaseporin ja Hangon vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Raaseporin kaupunki pyrkii olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana. Kaupungin organisaatiouudistuksen myötä Maahanmuuttajapalveluiden nimi vaihtuu vuodenvaihteessa Kotouttamispalveluiksi. Kotoutumisohjelman, vapaaehtoisten tuen ja eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta kaupunki pyrkii olemaan osallistava ja kannustava paikka, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana ja jossa maahanmuuttajat ja pakolaiset voivat
tuntea itsensä tervetulleiksi.
Fakta
Raaseporissa on yhteensä noin 1 645 maahanmuuttajataustaista, eli muualla kuin Suomessa syntynyttä henkilöä. Näitä ihmisiä on noin 6 prosenttia Raaseporin väestöstä.
Raaseporin suurimmat kieliryhmät äidinkielten jälkeen ovat viro (213 henkilöä), venäjä (204), arabia (153), englanti (114), kurdi (113), thai (70), ukraina (51) ja albania. (47).
Maahanmuuttajapalvelut koskee Raaseporin ja Hangon asukkaita. Hangon kaupunki ostaa palvelut Raaseporilta.
Raaseporin kaupungissa on ollut maahanmuuttajaneuvosto vuoden 2017 lopusta lähtien. Valtuusto nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siinä on seitsemän jäsentä. Maahanmuuttajakoordinaattori toimii valtuuston sihteerinä ja ehdottaa jäseniä maahanmuuttajaneuvostoon. Neuvoston tehtävänä on toimia asiantuntijana monikulttuurisissa kysymyksissä, edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja osallistua aktiivisesti ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen.
Kotouttamisohjelma on päivitetty kaudelle 2024–2026 ja Maahanmuuttajapalveluiden nimi muutetaan Kotouttamispalveluiksi kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä. Maahanmuutossa ja kotouttamisessa on myös kyse elinvoimaisuudesta, jota kunnat tarvitsevat. Kotouttamislaki muuttuu, mikä vaikuttaa toimintaan vuonna 2025.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alussa. Palvelut löytyvät samasta tutusta paikasta kuin aiemminkin. Palveluissa käytössä olevat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihdetaan porrastetusti uusiin.
Katso ajantasaiset tiedot Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.luvn.fi.
Lähde: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, www.luvn.fi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 1.1.2023 alkaen Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin asukkaille.
Asukkaiden ja henkilöstön näkökulmasta suuri osa asioista säilyy täysin ennallaan. Palveluja saa samasta tutusta paikasta kuin ennenkin. Huomioi kuitenkin, että vuodenvaihteessa voi joissakin palveluissa ilmetä tilapäisiä viiveitä ja häiriöitä.
Hyvinvointialueella on viisi palvelualuetta:
Keskeisimpiä lähiajan muutoksia asukkaiden näkökulmasta ovat:
Voit ottaa yhteyttä terveysasemalle aikaisempaan tapaan. Puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain ensi vuoden alussa. Tiedotamme puhelinnumeroiden vaiheittaisesta muuttumisesta www.luvn.fi –sivustolla sekä uuteen puhelinnumeroon ohjaavin äänittein vanhassa puhelinnumerossa.
Kyllä, kaikki nykyiset palvelut ja annetut ajanvaraukset säilyvät ennallaan vuodenvaihteen jälkeen.
Verkkosivut
Sosiaalinen media
Uutiskirjeet
Tämän lisäksi Suomeen saapuu myös suuri joukko pakolaisia, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet.
Pakolaisista huolehtii pääasiassa maahanmuuttovirasto, jolla on myös päävastuu järjestää
pakolaisille tarvittavat palvelut. Maahanmuuttovirasto keskustelee kuntien kanssa, miten tarjota
paras apu sekä tuki tässä vaikeassa tilanteessa. Myös Raaseporin kaupunki keskustelee jatkuvasti
maahanmuuttoviraston kanssa valmistautuessaan ottamaan vastaan pakolaisia.
Monet tarjoavat apuaan pakolaisten kuljettamisessa Suomeen, mutta kaupunki haluaa muistuttaa,
että maahanmuuttovirastolla on päävastuu koordinoida pakolaisten vastaanottoa Suomessa ja
pyytää tarvittaessa apua kunnilta.
Raaseporin kaupunki tarjoaa tietysti pakolaisille myös koronarokotuksen.
Koska Suomessa jo olevat tai vielä matkalla olevat pakolaiset pääosin ovat lapsia, naisia sekä
vanhuksia on myös kaupungin koulut valmistautuneet uusiin oppilaisiin, mikä on tapa normalisoida
lasten arkea.
Raaseporin maahanmuuttajapalveluista saa tarvittaessa lisätietoa sekä neuvontaa.
Maahanmuuttajakoordinaattori:
Karin Ljung-Hägert
puh. 019 289 2291
karin.ljung-hagert@raasepori.fi
Raaseporiin on tulossa uusia kiintiöpakolaisia, jotka tarvitsevat apua kaupunkiin tutustumiseen ja asettumiseen. Haluaisitko sinä tai perheesi toimia heille ystävänä? Pääset tutustumaan mahtaviin tyyppeihin, heidän tapoihinsa ja kulttuuriinsa sekä tutustuttamaan heitä omaasi. Aikaa tähän voit käyttää pari tuntia kuussa tai viikossa, aivan miten itsellesi sopii.
Raaseporin Järjestötilassa toteutetaan kahden illan mittainen kurssi kotoutumista tukevasta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille.
Kurssipäivät ovat maanantait 16.3. ja 6.4. klo 17-19.
Koulutuksen toteuttavat yhteistyössä Raaseporin maahanmuuttajatoimisto ja Resurssipankki-hanke. Mahdollisia kysymyksiä koulutusta ajatellen voi lähettää etukäteen osoitteeseen jarjestotila@gmail.com.
Järjestötila Raasepori ja maahanmuuttajapalvelut etsii vapaaehtoisia läksykerhoon tiistaisin klo. 13-15 25.2 alkaen. Läksykerhon vapaaehtoisena pääset ohjaamaan ja neuvomaan lapsia koulutustehtävissä ja jakamaan onnistumisen sekä oppimisen kokemuksia. Tarkoitus on että kerho toimisi yhteisprojektina Karjaan lukiolaisten kanssa. Toimintaan tarvitaan kuitenkin myös muita aikuisia.
Tule suunnittelemaan ryhmän toimintaa maanantaina 24.2 klo. 15 Järjestötilaan, Keskuskatu 59 (Karjaa).
Lisäätietoja: vapaaehtoistoiminnan ohjaaja Laura Malin 0440421613 laura.malin@vihti.fi tai maahanmuuttpkoordinaattori Karin Ljung-Hägert 019 2892291 karin.ljung@raseborg.fi
Sinustako vapaaehtoinen?
OLETKO POHTINUT RYHTYVÄSI VAPAAEHTOISEKSI?
OLETKO KIINNOSTUNUT MUISTA KULTTUUREISTA?
ONKO SINULLA JOKIN TAITO TAI HARRASTUS,
JOTA VOISIT OPETTAA MYÖS MUILLE?
Tervetuloa mukaan Raaseporin kotoutumista tukevan
vapaaehtoistoiminnan porukkaan!
Vapaaehtoisena voit itse määritellä kuinka usein,
millaista toimintaa ja kuinka paljon teet.
Tekemistä ja toimintaa riittää monenlaisille ihmisille tai vaikka koko
perheelle kaupungissa asuvien maahanmuuttajien parissa.
Vapaaehtoisena voit olla mukana joko yksittäisissä
tapahtumissa tai säännöllisemmässä toiminnassa.
Tällä hetkellä toimintaa on esimerkiksi kielen opetuksessa,
koululaisten läksyapuna, harrastuskavereina, perheystävänä ja
erilaisilla retkillä. Mahdollisuuksia kehittää juuri ”oman näköistä”
tekemistä on paljon!
JOS ET PÄÄSE TULEMAAN PAIKALLE,
MUTTA SILTI HALUAT KUULLA LISÄÄ, OTA YHTEYTTÄ
VAPAAEHTOISTOIMINNAN OHJAAJA LAURA MALINIIN,
P. 0440 421 613, LAURA.MALIN@VIHTI.FI
TAI
MAAHANMUUTTAJAKOORDINAATTORI KARIN LJUNG-HÄGERT
P. 019 289 2291, KARIN.LJUNG@RASEBORG.FI
RYHMÄSSÄ PUHUTAAN ELÄMÄSTÄ SUOMESSA:
Työelämästä, vanhemmuudesta, koulutuksesta,
suomalaisesta kulttuurista, kotoutumisesta,
vapaa-ajan harrastuksista, jne.
Arabiankielinen tulkkaus.
Maanantaina 2.12.2019 klo 18.30
Teema: Suomen historia ja suomalainen kulttuuri
Maanantaina 16.12,2019 klo. 18.30
Teema: vapaa-aika Karjaalla
Paikka: Järjestötila, Keskuskatu 59, Karjaa
Ohjaajat: Isak Vilander ja Bassel Badawieh
Lisätietoja: Isak, puh. 0503108150
tai maahanmuuttajatoimisto, puh. 019 2892291
للرجال
في المجموعه نتحدث عن الحياة العمليه عن الإباء والمدرسه والثقافه الفنلنديه والاندماج في المشتمع الفنلندي والكثير من المواضيع في أوقات الفراغ
الانشطه الترفيهيه سوف تكون مترجمه للعرب
الموضوع: التاريخ الفنلندي والثقافه الفنلنديه
يوم الاثنين 2.12.2019
الساعه 6.30
ويوم الاثنين 16.12.2019 الساعه 6.30
الموضوع: التحدث عن أوقات الفراغ في كاريا
المكان كاريا قرب بيتزريا تورو
Keskuskatu 59 karjaa 10300
المنظمين:
Isak Vilander . Bassel B
للاستفسار والمعلومات اكثر يرجى لاتصال
Isak. 0503108150
او مكتب الهاجرين 0192892291
Syksystä 2015 lähtien monet ihmiset ovat tukeneet turvapaikanhakijoita eri tavoin – mitä kuuluu aktivismille nykyisin? Mitä tehdään turvapaikanhakijoiden ja paperittomien auttamiseksi, kuka tekee, ja missä? We see you-kampanjan aktiivit Turusta ja Helsingistä vierailevat Raaseporin järjestötilassa ja kertovat toiminnastaan lauantaina 23 marraskuuta klo. 15-17. Keskustelun aiheena turvapaikkaprosessiin liittyvät kysymykset, käännytykset ja paperittomuus. Tilaisuus on monikielinen ja siinä on pienimuotoiset tarjoilut. Lämpimästi tervetuloa! Osoite: Keskuskatu 59, Karjaa (pizzeria Toron vieressä).
Suomikerho järjestetään tiistaisin klo. 17.30-19 Järjestötila Agora, Keskuskatu 59, Karjaa. Lisätietoja toimminasta: Anneka Pitkänen anneka.pitkanen@gmail.com.
