Rantaradan varrella, Raaseporin kunnan alueella on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä 29 kappaletta. Se on huomattava määrä kohteita sijoittuneena yhdelle alueelle ja kuvastaa hyvin seudun yleisilmettä jota täplittää arvokkaat kulttuurimaisemat linnoineen, ruukkeineen ja kartanoineen. Tämän takia moni muuttoa suunnitteleva, mökkeilijä ja kotimaan matkailija on suunnannut katseensa kohti Raaseporia.
Hautaröykkiöistä linnoihin ja ruukkialueisiin
Raaseporissa on löydetty asumisen jälkiä jo pronssikaudelta lähtien. Esimerkiksi pronssikautisia hautaröykkiöitä tunnetaan koko Uudellamaalla noin 150 ja niistä kolmasosa on Raaseporissa. Rautakaudelle siirryttäessä, Raaseporin alue on pysynyt asuttuna ja Tammisaari-Karjaa akselilla onkin ollut esinelöytöjen perusteella verrattain paljon asuinpaikkoja.
Raaseporin alue on ollut merkittävä kauppapaikka hyvine maa- ja meritieyhteyksiensä takia koko historiansa ajan. 1300-luvulla Karjaan Junkarsborg oli liikenteen merkittävässä solmukohdassa ja Raaseporin linnan ympäristössä on hierottu kauppoja jo 1400-luvulla. Muutama vuosisata myöhemmin alue täyttyi useista ruukeista kun tänne perustettiin Suomen ensimmäisiä ruukkeja; Mustio, Antskog, Billnäs ja Fiskars, sekä hieman myöhemmin Skogbyn masuunialue.
Merkittäviä kartanoalueita
Kuninkaantie on kulkenut jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Osloon ja sieltä Ruotsin halki Tukholman kautta Suomeen Maarianhaminaan, josta matka jatkui saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Pietariin saakka. Kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat sekä armeijat ovat kulkeneet tietä, joka on oletettavasti rakennettu Turun ja Viipurin linnojen väliseksi ratsupoluksi. Myöhemmin tie toimi vanhana postitienä. Reitti kulki kylästä kylään ja matkan varrelle syntyikin kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, joissa matkalaisten oli mahdollista yöpyä ja ruokailla.
Nykypäivänä useassa kartanossa voi edelleen yöpyä ja ruokailla. Niistä löytyy runsaasti aktiviteetteja aina joogaviikonlopuista metsästysretkiin asti. Myös moni perinteisestä maataloudesta tuottonsa saanut tila on laajentanut toimintaansa matkailupalveluihin.
Rantaradallakin pitkä historia alueella
Rantaradan ensimmäinen osuus kulki Turusta Karjaalle ja se avattiin yleiselle liikenteelle vuonna 1899. Tätä varten rakennettiin Pohjankuruun Suomen ensimmäinen rautatietunneli, pituudeltaan 156 metriä. Loppuosa Karjaalta Helsinkiin valmistui vuonna 1903.
Junalla matkustaminen onkin kestävä tapa liikkua ja edelleen moni alueelle matkustava toivoo pääsevänsä perille ilman omaa autoa. Raaseporin kaupunki on luonut uuden pyöräilyä edistävän strategian jonka avulla pyritään lisäämään tavoitettavuutta nimenomaan yhdistämällä raideliikenneyhteyksiä kattavaan pyöräverkostoon.
Pian on esimerkiksi mahdollista polkypyöräillä turvallisesti Karjaan ja Tammisaaren väliä uudella kevyen liikenteen väylällä.Suosituksi reitiksi on myös muodostunut Karjaalta Billnäsin ruukin kautta Fiskarsiin kulkeva Ratavallin-reitti joka on mukava päiväretkireitti junalla Karjaalle saapuville matkustajille.
Lue myös
Laituripaikka Pohjoissatamasta
28.03.2023
Tekninen lautakunta päätti 21.2.2023 §:ssä 45, että Pohjoissataman nostopaikan länsipuolinen laituri varataan tilausliikenteelle, saaristoristeilyille ja yritysliikenteelle. Laiturin on oltava käytettävissä mainitulle liikenteelle, joten kiinteää venepaikkaa ei osoiteta. Paikka on merkitty…
Yhteistyökysely raaseporilaisille yrityksille
13.01.2023
Millaisia kokemuksia sinulla on yrittäjien yhteistyöstä? Vastaamalla oheiseen kyselyyn pääset vaikuttamaan toiminta-alueesi palveluiden kehittämiseen liittyvissä asioissa. Kyselyllä analysoidaan myös yrittäjien kokemuksia verkostomaisesta ja ekosysteemimäisestä toiminnasta oman liiketoiminnan näkökulmasta. Kyselyn toteuttaa…
Raasepori 2050 -tulevaisuushanke etenee – asukkaiden ideat yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin
31.10.2022
Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla Raaseporia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana. Hankkeen…
