Lukuvuosi Tänk om-projektissa

20.05.2022

Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.

Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle

Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.

Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.

Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.

Lukuvuoden luennot

Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.

Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.

Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.

Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.

Pienryhmätapaamiset

Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.

Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen

Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.

Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.

Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.