Oppilaskuntatyön tavoitteena on saada oppilaiden ajatukset ja mielipiteet kuuluviin koulun arjessa ja sillä halutaan edistää oppilaskeskeistä keskustelukulttuuria luokissa ja koko koulussa. 

Oppilaskunnan hallitus

Kullakin luokalla on oppilaskunnan hallitukseen vaaleilla valittu edustaja ja tällä varaedustaja. Oppilaskunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Oppilaskunnan hallituksen käsiteltäväksi valikoituvat asiat liittyvät läheisesti oppilaiden koulupäivään, esimerkiksi välitunteihin. Oppilaskunnassa hallituksessa voidaan käsitellä myös ympäröivän yhteiskunnan ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita.

• Oppilaskunnan ohjaavana opettajana lukuvuonna 2020-2021 toimii Minna Parkkonen.
• Oppilaskunta vaali pidetään elo-syyskuussa 2020.
• Uusi oppilaskunta suunnittelee lukuvuoden toimintaa ja laatii toimintasuunnitelman sekä
• tarkastelee oppilashuollontoimintakertomusta ja tekee oman ehdotuksena.
• Oppilaskunnan jäsen voi tarvittaessa olla kutsuttuna oppilashuoltoryhmän kokoukseen.

Oppilasagentit

• Oppilasagentteja vetää lukuvuonna 2020-2021 Riikka Lankinen
• Oppilasagentit toimivat muiden oppilaiden apuna iPadin käyttöön liittyvissä asioissa.
• Oppilasagenttien osaamista päivitetään yhteisissä tapaamisissa ja koulutuksissa.
• Oppilaat opettavat ja toimivat tukena oman koulun opettajille ja muille oppilaille tieto- ja viestintäteknologian käytössä.
• Malli rakentuu kiinnostuneiden oppilaiden kouluttamisesta, koulun digitarpeiden kartoittamisesta sekä käytännön toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.

Verso – vertaissovittelu

Koulumme on kouluttautunut Verso- eli vertaissovittelutoimintaan. Toimintaa kouluttaa Suomen sovittelufoorumin VERSO-ohjelma, joka on kouluttanut koulumme aikuiset sekä vertaissovittelijoina toimivat oppilaat. Vertaissovittelutoimintaa toteutetaan sadoissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Lisätietoa VERSO-ohjelmasta, vertaissovittelusta ja tuoreimmista tutkimustuloksista löydät VERSO-ohjelman verkkosivuilta

www.sovittelu.com/vertaissovittelu.

Sovittelu pohjaa restoratiiviseen lähestymistapaan, jossa on kyse ihmissuhteet, tunteet ja tarpeet huomioon ottavasta konfliktien hallintamenettelystä. Tarkoituksena on käsitellä mielipahaa aiheuttanutta tilannetta riidan osapuolia voimaannuttavalla tavalla, mikä tuottaa vastuunottoa ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Restoratiivinen lähestymistapa korostaa kohtaamiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön perustuvaa myönteistä prosessia, jossa pyritään osapuolten välisen ymmärryksen lisääntymiseen. Osapuolia kunnioitetaan oman konfliktinsa asiantuntijoina ja keskeisenä ajatuksena on tapahtuneen teon palauttaminen asianosaisille siten, että he voivat itse olla aktiivisia osallisia asiansa ratkaisussa. Toiminnan tavoitteena on eheyttää rikkoutuneet ihmissuhteet ja sopia, miten jatkossa toimitaan niin, että konflikti ei toistu. Samalla tulee harjoiteltua elämän kannalta tärkeitä vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja. Sovittelu on rauhanomainen tapa ratkaista ristiriitoja ja käytössä laajalti myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Verso eli vertaissovittelu on selkeä toimintamalli, jonka avulla sovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat riidan osapuolia itse löytämään ratkaisun ristiriitaansa. Vertaissovittelijat ohjaavat keskustelua, jossa osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia molemmille sopivia ratkaisuvaihtoehtoja. Mallia noudattamalla riidan osapuolet etenevät niin halutessaan kirjalliseen sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Mikäli osapuolet eivät löydä molemmille sopivaa ratkaisua, asian käsittely siirtyy koulun aikuisten vastuulle.

Sovittelutoiminta tukee muita koulussa olemassa olevia puuttumisen menetelmiä ja antaa hyvän työvälineen eritasoisten konfliktien lapsiystävällisen ja varhaisen käsittelyn toteuttamiseen. Tavoitteena on puuttua mahdollisimman varhain mieltä pahoittavaan toimintaan ja ehkäistä isompien konfliktien syntymistä. Sovittelutoimintaa ohjaa aina henkilökunnan jäsenistä koulutettu tiimi, joka arvioi kunkin tilanteen soveltuvuuden vertaissovitteluun ja vastaa siitä, että koko sovittelun prosessi käydään läpi. Mikäli sovittelussa ei saada aikaan sovintoa tai sovituista asioista ei seuranta-aikana pidetä kiinni, koulun aikuiset vastaavat tarvittavista jatkomenettelyistä. Mikäli tilanne on sovittu ja korjaantunut, käydyistä sovitteluista ei välttämättä tiedoteta huoltajia, sillä vertaissovittelussa sovitellaan lasten keskenään ratkaistavissa olevia riitatilanteita. Koulun sovittelutoiminta ei vähennä kodin ja koulun yhteistyötä.

Päiväkodissa tai koulussa jo varhain opittu sovittelun taito vähentää tutkitusti häiriökäyttäytymistä ja mallintaa myönteistä sosiaalista konfliktinhallintaa myös myöhemmässä elämässä. Perusteet sovittelutoiminnalle oppilaitoksissa löytyvät muun muassa perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Lapsen vahva toimijuus omien riitatilanteiden käsittelyssä ja ratkaisussa on lasten oikeuksien sopimuksen mukaista.

Miten oppilaat näkevät Verson?

• ”On opittu käsittelemään riitatilanteita ja soveltamaan näitä taitoja arkeen.”
• ”Versossa oppii käytöstapoja, itsehillintää, yhteistyökykyä. Samalla oppii virheistään.”
• ”Versossa voi oppia tasavertaisuutta, yhteenkuuluvuutta, anteeksiantoa, vastuullisuutta ja pitämään lupauksensa.”
• ”Aina ei voi turvautua siihen, että muut ratkaisevat riidat.”
• ”Täs ollaan opittu hyvii taitoi meijän tulevii avioliittoi varten.”

Sovitteluterveisin,

Kiilan koulun väki