Yhteensä 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia levitetään ja muokataan viljelysmaahan Raaseporinjoen valuma-alueella alkavan syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Mukana kokeilussa on viisi viljelijää yhteensä 70 peltohehtaarillaan. Kokeilu liittyy Raaseporin kaupungin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen.

Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella.
– Haluamme esitellä molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja vaikutusta paikallisella tasolla, kertoo Raaseporinjoki-hankeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Ilahduttavaa on, että käytännössä kaikki pilottialueemme viljelijät ovat mukana kokeilussa!
– Kipsi ja rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia viljelijälle, huomauttaa viljelijä Mårten Holmberg. Vesienhoitovaikutus on plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi paremmin, Holmberg lisää.
Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään sekä kipsiä että rakennekalkkia, lohkon tarpeen mukaan. Tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille, joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, tämän lisäksi kipsi toimii myös rikkilannoitteena.
– Maanparannusaineiden käytössä on myös rajoituksia, lisää Heikkinen. Kipsi ei sovellu sellaiselle pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon rakennekalkki ei sovellu lainkaan, kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle.

Nyt käsiteltävät pellot Raaseporinjoen sivuhaarassa, Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvehdi. Raaseporinjoen pääuoma on sen sijaan tulvaherkkä, jolloin sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu pelloilta uomaan. Maanomistajien ja Raaseporinjoki-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja ravinteet pelloilla, toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat suunnitteluvaiheessa.
Kun tulvehtimisongelma saadaan ratkaistua, voidaan ottaa käyttöön laajempi kattaus vesienhoitotoimia. Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään. Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 km2 savipitoista peltomaata.
Lisätiedot:
- projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, etunimi.sukunimi@raasepori.fi, 019-2892270.
- Hankkeen verkkosivut: www.raasepori.fi/raaseporinjoki
- Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/2170471003275517/
Lue myös
Raaseporinjoki hankkeelle tulee jatkoa vuosille 2022-2023
01.12.2021
Raaseporinjoki-hankkeen jatko-osa on päättymässä 30.12.2021. Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa kuitenkin jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2022-2023. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, nyt meillä on mahdollisuus jatkaa…
Monia uusia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjoki-alueelle
01.06.2021
Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella. Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja…
Raaseporinjoki-hankkeen vahti vaihtuu vauhdissa
06.11.2020
Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80 hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi…