Raaseporinjoella kokeillaan maanparannusaineita vesienhoitokeinona

Yhteensä 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia levitetään ja muokataan viljelysmaahan Raaseporinjoen valuma-alueella alkavan syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Mukana kokeilussa on viisi viljelijää yhteensä 70 peltohehtaarillaan. Kokeilu liittyy Raaseporin kaupungin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen.

Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella.

– Haluamme esitellä molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja vaikutusta paikallisella tasolla, kertoo Raaseporinjoki-hankeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Ilahduttavaa on, että käytännössä kaikki pilottialueemme viljelijät ovat mukana kokeilussa!

– Kipsi ja rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia viljelijälle, huomauttaa viljelijä Mårten Holmberg. Vesienhoitovaikutus on plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi paremmin, Holmberg lisää.

Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään sekä kipsiä että rakennekalkkia, lohkon tarpeen mukaan. Tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille, joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, tämän lisäksi kipsi toimii myös rikkilannoitteena.

– Maanparannusaineiden käytössä on myös rajoituksia, lisää Heikkinen. Kipsi ei sovellu sellaiselle pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon rakennekalkki ei sovellu lainkaan, kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle.

Nyt käsiteltävät pellot Raaseporinjoen sivuhaarassa, Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvehdi. Raaseporinjoen pääuoma on sen sijaan tulvaherkkä, jolloin sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu pelloilta uomaan. Maanomistajien ja Raaseporinjoki-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja ravinteet pelloilla, toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat suunnitteluvaiheessa.

Kun tulvehtimisongelma saadaan ratkaistua, voidaan ottaa käyttöön laajempi kattaus vesienhoitotoimia. Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään. Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 km² savipitoista peltomaata.

Lisätiedot:

• projektipäällikkö Minttu Peuraniemi, etunimi.sukunimi@raasepori.fi, 019-2892270.
• Hankkeen verkkosivut: www.raasepori.fi/raaseporinjoki
• Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/2170471003275517/