Maaperäpäivässä etsittiin ratkaisuja parempiin satoihin ja ilmastonmuutokseen

11.07.2019

Epävakaisesta säästä huolimatta viljelijät saapuivat sankoin joukoin Maaperäpäivään Siuntion Gårdskullaan 27.6. Maaperän saloihin tutustuttiin yhdessä Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa.

Aamupäivä koostui luennoista. VILKKU-hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen perehdytti kuulijat maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin sekä maanparannuskuitujen ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin. Tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä esitteli puolestaan maatalouden vesistökuormituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia, joissa näkyi talviaikaisen kasvipeitteisyyden merkitys kuormituksen vähentäjänä. Carbon Action -hankkeen viljelijäkouluttaja Juuso Joona johdatti kuulijat hiiliviljelyn maailmaan ja kertoi maatalouden valtavasta potentiaalista ilmastonmuutoksen hillinnässä. ”Maaperästä on vuosikymmenten ja –satojen aikana vapautunut ilmakehään hiiltä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Viljelijä voi maan kasvukuntoa parantamalla sitoa hiiltä takaisin maaperään ja näin hidastaa ilmastonmuutosta sekä sopeutua siihen. Samalla voidaan kasvattaa satotasoja”, Joona kertoi.

Iltapäivällä osallistujat jalkautuivat pellolle etsimään konkreettisia vastauksia maaperän hoidon haasteisiin. Pellon pientareella perehdyttiin muun muassa traktorien rengaspaineisiin, jotka usein ovat liian korkeita aiheuttaen maan tiivistymistä. ”Huonoimmalla tuurilla jo yksi ajo märällä pellolla liian korkeilla rengaspaineilla voi tuhota maan mururakenteen”, totesi ProAgrian asiantuntija Kalle Laine. Mururakenteen palauttaminen vaatii puolestaan pitkäjänteistä, vuosia kestävää työtä.

Kasvipeitteisyyden silminnähtävää eroosiosuojaa esitteli agronomi Jussi Knaapi sadevesisimulaattorillaan. Simulaattorissa vettä suihkutettiin kasvipeitteiselle ja paljaalle maalle, ja seurattiin syntyvää valuntaa. Kasvipeitteinen maa pidätti vettä hämmästyttävän hyvin, kun taas paljaalla maalla sadanta aiheutti eroosiota ja kiintoainespitoista pintavaluntaa.  

Toimiva salaojitus tärkeä osa pellon vesitaloutta. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden rooli nousi esiin myös salaojapisteellä, jossa viljelijät pääsivät kurkkaamaan Gårdskullan salaojakaivoon ja perehtymään Salaojakeskuksen tutkimuksiin salaojavesien laadusta ja määristä vuodenaikojen muuttuessa. Tärkeää oli huomata, että kesällä haihdunta ja kasvit hyödyntävät sadannan niin tehokkaasti, ettei vettä liiku salaojissa kuin vähäisiä määriä. Tilanne muuttuu täysin kasvukauden ulkopuolella, kun syyssateet saapuvat.

Lierojen määrää peltomaassa selvitettiin kaatamalla kaivettuun kuoppaan sinappijauheella terästettyä vettä. Lierot pahastuvat sinappivedestä ja kaivautuvat pintaan. Tällä kertaa maan pintakerroksista löytyi lieroja kuitenkin vain muutama, ja nekin olivat sykkyrällä johtuen kuivasta alkukesästä. Ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, yleistyessä, myös viljelijät joutuvat uusien haasteiden äärelle. ”Maaperäpäivän kaltaisten tapahtumien tarkoitus on lisätä niin viljelijöiden kuin muiden maatalouden parissa työskentelevien tietämystä toimenpiteistä, joilla muuttuvaan ilmastoon voidaan varautua ja parhaimmassa tapauksessa muuttaa sen suunta”, toteaa Eija Hagelberg BSAG:sta. Tapahtuman järjestäjät, ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki, kiittävät kaikkia osallistujia antoisasta päivästä.

Maaperäpäivän aineistot: https://carbonaction.org/materials/maaperapaiva/