Sillä, miten sade- ja sulamisvedet kulkeutuvat valuma-alueelta ojia, puroja ja jokea pitkin lopulta mereen, on suuri merkitys ravinnekuormituksen syntymiselle. Raaseporinjoen pääuoma ja osittain myös sivupurot ovat tulva- ja eroosioherkkiä, jolloin kiintoainesta pääsee kulkeutumaan uomien reunoista ja pelloilta veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Kiintoainekseen on sitoutuneena mm. vesistöjä rehevöittävää fosforia. Tulvat vaikeuttavat myös viljelyä jokivarren pelloilla. Kiintoaines myös kasaantuu uoman pohjalle ja aiheuttaa pohjan liettymisen. Liettyminen huonontaa uoman vedenjohtokykyä entisestään ja pahentaa tilannetta. Lisäksi se huonontaa monien vesieläinten, kuten rapujen, kalanpoikasten ja simpukoiden elinolosuhteita.
Vesienhallinnan parantaminen on siis monella tapaa hyödyllistä. Raaseporinjoen kohdalla tärkeimmiksi keinoiksi on todettu sade- ja sulamisvesien viivyttäminen valuma-alueen latvoilla, eroosion hillintä uomissa sekä pääuoman ja sivu-uomista Idbäckenin perkaaminen luonnonmukaisin menetelmin. Toimenpidesuunnitelmassa tunnistettuja vesienhallinnan parannuskohteita, kuten putkipatoja, putousportaita ja eroosiosuojauksia, on tarkoitus toteuttaa Raaseporinjoki-hankkeessa yhteistyössä maanomistajien kanssa.
Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Tästä niin kutsutusta peruskuivatuksesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta, eli useimmiten maatalouskäytössä olevat kiinteistöt.
Raaseporinjoki-hankkeessa edistetään peruskuivatuksen parantamista yhteistyössä ojitusyhtiön kanssa. Yhteisenä tavoitteena on vähentää jokeen pelloilta joutuvaa ravinnekuormitusta. Hanke on mittakaavaltaan kohtuullisen suuri ja se on suunniteltava ammattitaitoisesti ja huolellisesti. Tämän tyyppisiin hankkeisiin voidaan tarvita myös vesilain mukaista lupaa.
Vuonna 2019 hankkeessa tehtiin seuraavat selvitykset peruskuivatussuunnittelun pohjaksi:
- Joen pituus- ja pohjaprofiilit sekä tulvaprofiili
- Joen ja jokivarren kasvillisuusselvitys ja luonnontilaisuusarvio
- Suursimpukoiden sukellusinventointi vuollejokisimpukan esiintymisen selvittämiseksi
- Kala- ja rapukantaselvitys
- Happamien sulfaattimaiden esiintyminen
- Alustava perkaussuunnitelma, joka sisältää mm. mallinnetun vedenkorkeuden eri virtaamilla
Selvitysten pohjalta pyydettiin Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoa hankkeen luvanvaraisuudesta sekä tukikelpoisuudesta. Lausunnon mukaan hankkeen toteuttaminen ei vaadi vesilain mukaista lupaa, mikäli muutamat reunaehdot täyttyvät. Vuonna 2020 työ jatkuu varsinaisen peruskuivatussuunnitelman viimeistelyllä siten että nämä reunaehdot täyttyvät, peruskuivatustuen hakemisella sekä olosuhteiden salliessa, myös rakentamistöiden käynnistämisellä. Tavoitteena on, että ojitusyhtiö toteuttaisi perkauksen peruskuivatustuella ja Raaseporinjoki-hanke toimisi työssä taustatukena.
Lue lisää aiheesta:
- Purokunnostusopas, Maa- ja metsätalousministeriö 2008
- Opas ojitusyhteisölle uoman kunnossapito- ja peruskorjaushankkeeseen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2014
- Maankuivatus ja ojitus-sivusto, ELY-keskukset
- Luonnonmukainen peruskuivatus-sivusto, ELY-keskukset
Tutustu Raaseporinjoen perkaussuunnittelun esiselvityksiin:
