Maahanmuuttajapalvelut on osa kaupungin elinkeinoelämä- ja työllistämisyksikköä ja vastaa Raaseporin ja Hangon kotouttamistyön koordinoinnista. Yksikkö on tärkeä linkki maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Karjaalla Elina Kurjenkadulla työskentelee tiivis kuuden hengen tiimi, johon kuuluu maahanmuuttajakoordinaattori, neljä maahanmuuttajaohjaajaa ja sairaanhoitaja. Avoimella ja kannustavalla lähestymistavalla he auttavat maahanmuuttajia luomaan sujuvan siirtymisen uuteen elämään Raaseporissa ja Hangossa.
Raaseporin kaupunki toimii lainsäädännön mukaisesti kotoutumisen edistämiseksi: ”Kotoutumisen edistämiseksi ja sektorien välisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan tai useamman kunnan tulee yhdessä laatia yhdentymisen edistämisohjelma, jonka kunkin kunnan valtuusto hyväksyy ja joka tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja rahoitussuunnitelmaa laadittaessa.”
Ensimmäinen Läntisen Uudenmaan integraatio-ohjelma laadittiin vuonna 1996 ja koski Hankoa, Tammisaarta, Karjaa, Pohjaa ja Inkoota. Uusin integraatio-ohjelma oli voimassa vuosina 2019–2023. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan kaudelle 2024–2026, ennen kotouttamislain tulevaa uudistusta, joka tulee voimaan 1.1.2025. Tämä heijastaa kaupungin sitoutumista integraatiotyön kärjessä pysymiseen ja muuttuvien tarpeisiin vastaamiseen.
Raaseporiin voi tulla maahanmuuttajana eri tavoin. Monet tulevat avioliiton ja perheiden kautta, jotka ovat jo integroituneet tänne, kun taas toiset tulevat turvapaikanhakijoina. Raaseporilla on suhteellisen pitkä historia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja yhteiskuntaan integroimisesta. Vuodesta 1990 lähtien, jolloin ensimmäinen ryhmä saapui silloiseen Karjaan kaupunkiin, Raasepori on vastaanottanut ja integroinut noin 480 ihmistä eri puolilta maailmaa. Raasepori on siis pisimpään yhtäjaksoisesti kiintiöpakolaisia vastaanottanut kunta Suomessa.
– Ensimmäiset kiintiöpakolaiset olivat 33 hengen ryhmä, joka pakeni sotaa ja vainoa Irakin kurdiosasta. Olemme vuosien varrella vastaanottaneet Kosovon albaaneja, pakolaisia Myanmarista (Burmasta), irakilaisia, syyrialaisia, ihmisiä Pakistanista, Ruandasta, Eritreasta ja Sudanista, Raaseporin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert kertoo.
Nykyisen kiintiöpakolaisten vastaanottoa koordinoivan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Raaseporin kaupungin tulee ottaa vastaan noin 25 kiintiöpakolaista joka kolmas vuosi. Sopimus solmittiin vuonna 2014, jolloin kaupunki vastaanotti 25 hengen ryhmän Syyriasta. Koronapandemian vuoksi kiintiöpakolaisten vastaanotto viivästyi ja vaikeutui vuonna 2020. Viimeinen kiintiöpakolainen saapui siten vasta keväällä 2023, samana vuonna, kun kaupunki valmistautuu ottamaan vastaan seuraavaa pakolaiskiintiötä.
– Viime kerralla saapui 26 henkilöä muun muassa Sudanista ja Eritreasta. Tänä syksynä otamme vastaan ryhmän samoista lähtömaista kuin viimeksikin. Ruandan pakolaisleiriltä saapuu näinä päivinä 19 henkilöä, ja valmistelut heidän vastaanottamiseksi ovat loppuvaiheessa, Ljung-Hägert toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Camilla Wallén, Laura Malin, Fehmi Bushi ja Karin Ljung-Hägert. Tiimiin kuuluu myös sairaanhoitaja Mirja Koponen (LUVN:in kautta) ja Tiina Kinnunen (kuntakokeilu).
Vaihtelevia integraatiopalveluita
Maahanmuuttajaohjaajat ovat keskeisessä roolissa pakolaisten ja maahanmuuttajien ensimmäisenä kontaktina Raaseporissa ja Hangossa. He tarjoavat tukea muun muassa yhteydenpidossa viranomaisiin, avustavat oleskelulupa-asioissa sekä neuvovat ja ohjaavat elämää ja asumista Suomessa koskevissa asioissa. Maahanmuuttopalveluihin voi ottaa yhteyttä oleskeluluvan tyypistä tai Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta.
Maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen tarpeet vaihtelevat. Kiintiöpakolaisena suoraan Raaseporiin saapuva tarvitsee yleensä kattavampia tuki- ja kotoutumispalveluita verrattuna henkilöön, joka on saapunut Suomeen työvoimaperäisen maahanmuuton kautta tai turvapaikanhakijana. Perhesiteiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt tarvitsevat ensisijaisesti ohjausta ja tietoa erilaisten kuntien ja valtion palvelujen käytössä. Tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja se voi vaihdella kotoutumiskauden aikana ja kotoutumiskauden päätyttyä. Kaikille maahanmuuttajille on yhteistä se, että kotoutumiskauden alussa heille tulee tarjota mahdollisuus opiskella suomea tai ruotsia ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Matalan kynnyksen palvelut ja yhteistyön voimin
Maahanmuuttajapalvelut pyrkivät tarjoamaan palvelujaan matalalla kynnyksellä. Tiistaisin on ns. drop-in-vastaanotto, jolloin palvelupisteeseen voi tulla asioimaan ilman ajanvarausta. Muina aikoina vierailut tehdään pääsääntöisesti ajanvarauksella, joko saapumalla palvelupisteeseen ja pyytämällä aika tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.
Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat aina mahdollisuuden tulkkaamiseen, joko paikallisen tai välittömän puhelintulkkauksen kautta. Puhelintulkkaus on halvempaa ja helpommin järjestettävissä, varsinkin jos tulkilla on pitkä matka Hankoon tai Raaseporiin. Muissa tilanteissa, joissa esimerkiksi useat ihmiset tai lapset tarvitsevat tulkkausapua, suositaan yleensä läsnä olevaa tulkkia.
Integraatiokoulutuksessa opiskelet yhtä äidinkielistä ja tutustut suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään. Paikan tällaiselle kurssille saa kuntien työharjoittelujen henkilöstön kanssa laadittavan kotoutumissuunnitelman päätöksillä. Kurssit voivat olla joko työvoimapoliittisia tai Lärkkullassa järjestettäviä vapaaehtoisopintoja. Niille, joilla ei ole latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaitoa, järjestetään suomen kielen LUKI-koulutusta Raaseporin kaupungin kulttuuriopistossa. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus valita suomen tai ruotsin opiskelun välillä mieltymystensä ja aikaisempien kielenyhteyksiensä mukaan. Suurin osa maahanmuuttajista valitsee kotoutumisen suomeksi, koska se tarkoittaa esimerkiksi parempia koulutusmahdollisuuksia. Jos valitsee ruotsin, on yleensä jo jonkinlainen yhteys kieleen, kuten perhe, tuttavat tai tukihenkilöt.
Agora Raasepori edistää integraatiota
Agora Raasepori -yhdistyksen toiminnan sydän on kokoustila Agora osoitteessa Keskuskatu 59 Karjaalla. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kotoutumista ja lisätä eri toimintamuotoihin osallistuvien psykososiaalista hyvinvointia. Vakiintuneena kohtaamispaikkana Agora toimii olohuoneena, joka helpottaa pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssakäymistä paikallisväestön kanssa ja edistää yhteenkuuluvuutta heidän uudessa elinympäristössään.
Keväästä 2019 lähtien Agora on pyörittänyt Suomikerhoa, joka kerran viikossa avaa ovensa pakolaisille, maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille auttaakseen heitä oppimaan uuden kotimaansa kieltä.
– Yksi Agora Raaseporin aktiivisimmista ryhmistä on Suomikerho, joka toimii kohtauspaikkana ja kotouttaa tulokkaat uuteen kotipaikkakuntaan ja tuo yhteen uussuomalaiset ja paikalliset asukkaat. Samalla vapaaehtoiset tukevat heitä suomen kielen oppimisessa. Se tapahtuu esimerkiksi keskustelujen ja läksyissä avustamisen kautta, Raaseporin maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin kertoo.
Kielikoulutuksen lisäksi tiistaikokouksissa Suomikerho on järjestänyt myös kesäretkiä, järjestänyt kokkauskursseja talvella 2023 ja liikuntaryhmän syksyllä 2023. Suomikerho on osoittanut olevansa tärkeä yhteisö maahanmuuttajille, ei vain ryhmän tarjoaman kielellisen tuen, mutta myös sosiaalisen kontekstin ja luotujen kontaktien vuoksi. Anneka Pitkänen toimii Suomikerhon yhteyshenkilönä.
Tammisaaressa on alkanut Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten aloitteesta keskustelukahvila maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella suomen kieltä. Sekä Karjaan että Tammisaaren ryhmä on avoin uusille osallistujille, niin suomalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset ovat tervetulleita kokouksiin.
Agoran vuokrahuoneisto on maksuttomasti kolmannen sektorin samanhenkisten yhdistysten ja ryhmien käytettävissä niiden järjestäessä kokouksia ja tapaamisia. Siellä järjestetään monia erilaisia aktiviteetteja Punaisen Ristin kansainvälisestä kahvilasta URA-yhdistyksen lapsiystävällisiin perhetapaamisiin, muutamia mainitaksemme.
Agora-kerhotalon toiminnan taustalla on kaksivuotinen EU:n tukema hanke nimeltä Resurssipankki, joka päättyi vuonna 2020. Tavoitteena oli tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa yhteistyötä kolmannen sektorin ja Raaseporin, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan välillä. EU-hankkeen päätyttyä toiminnot jatkuivat ja kattojärjestön ja juridisen roolin otti RATA ry. Kokoustilan käytön kasvaessa ja eri toimijoiden lisääntyessä oli aika perustaa oma yhdistys, Agora Raasepori ry, joka rekisteröitiin lokakuussa 2023. Yhdistys tekee läheistä yhteistyötä Raaseporin maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja toiminnan mahdollistavat Svenska kulturfondenin, Sophie von Julinin säätiön, Karjaa-Pohjan säästöpankkisäätiön ja Raaseporin kaupungin tuki.
Kokonaisvastuu tapahtumapaikasta on yhdistyksellä, mutta varaukset hoitaa Raaseporin maahanmuuttopalvelut. Tietoa Agoran toiminnasta löytyy Facebook-sivulta Järjestötila – Föreningshuset Agora.
Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa avain onnistuneeseen kotouttamiseen
Tärkeä osa kotouttamistyötä on ystävinä tai ystäväperheinä toimivien vapaaehtoisten osallistuminen. Maahanmuuttajapalvelut järjestävät myös koulutusta vapaaehtoisille, jotka voivat toimia ystävinä, pakolaisten tukihenkilönä. Viimeinen kurssi järjestettiin keväällä 2023 ja uusilla ”ystävillä” on nyt mahdollisuus tutustua ryhmään, joka saapuu tänä syksynä Raaseporiin.
– Uusia ystäväperheitä tarvitaan aina. Ystävänä toimit yhteyshenkilönä uuteen asuinpaikkaan ja
uuteen kulttuuriin. Voit esimerkiksi ottaa maahanmuuttajan mukaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan, kehottaa maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin.
Kolmannen sektorin yhdistyksillä ja järjestöillä on keskeinen rooli maahanmuuttajien yhteisöllisyyden luomisessa. Raaseporissa ja Hangossa mm. Emmaus, Punainen Risti, RHL, Lions, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat Tammisaaressa, Tenholassa ja Karjaa-Pohjassa, Folkhälsan, Martta ry ja eri yhdistykset ovat tärkeässä roolissa integroitumisen ja sopeutumisen edistämisessä. Erilaisten toimintojen ja tapahtumien kautta luodaan mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Liikuntayhdistysten kautta maahanmuuttajataustaiset voivat tutustua Raaseporin ja Hangon vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Raaseporin kaupunki pyrkii olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana. Kaupungin organisaatiouudistuksen myötä Maahanmuuttajapalveluiden nimi vaihtuu vuodenvaihteessa Kotouttamispalveluiksi. Kotoutumisohjelman, vapaaehtoisten tuen ja eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta kaupunki pyrkii olemaan osallistava ja kannustava paikka, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana ja jossa maahanmuuttajat ja pakolaiset voivat
tuntea itsensä tervetulleiksi.
Fakta
Raaseporissa on yhteensä noin 1 645 maahanmuuttajataustaista, eli muualla kuin Suomessa syntynyttä henkilöä. Näitä ihmisiä on noin 6 prosenttia Raaseporin väestöstä.
Raaseporin suurimmat kieliryhmät äidinkielten jälkeen ovat viro (213 henkilöä), venäjä (204), arabia (153), englanti (114), kurdi (113), thai (70), ukraina (51) ja albania. (47).
Maahanmuuttajapalvelut koskee Raaseporin ja Hangon asukkaita. Hangon kaupunki ostaa palvelut Raaseporilta.
Raaseporin kaupungissa on ollut maahanmuuttajaneuvosto vuoden 2017 lopusta lähtien. Valtuusto nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siinä on seitsemän jäsentä. Maahanmuuttajakoordinaattori toimii valtuuston sihteerinä ja ehdottaa jäseniä maahanmuuttajaneuvostoon. Neuvoston tehtävänä on toimia asiantuntijana monikulttuurisissa kysymyksissä, edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja osallistua aktiivisesti ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen.
Kotouttamisohjelma on päivitetty kaudelle 2024–2026 ja Maahanmuuttajapalveluiden nimi muutetaan Kotouttamispalveluiksi kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä. Maahanmuutossa ja kotouttamisessa on myös kyse elinvoimaisuudesta, jota kunnat tarvitsevat. Kotouttamislaki muuttuu, mikä vaikuttaa toimintaan vuonna 2025.
Terminologia
- Maahanmuuttaja – henkilö, joka muuttaa toiseen maahan.
- Pakolainen – Vainoa pakeneva henkilö. Pakolaisstatus myönnetään henkilölle, joka saa turvapaikan jossakin valtiossa tai jota UNHCR:n mukaan pidetään pakolaisena. Ulkomaalainen, joka pelkää perustellusti vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi.
- Kiintiöpakolainen – henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR katsoo pakolaiseksi ja jolle on myönnetty oleskelulupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön rajoissa. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750–1 050 henkilöä. Hallitus on päättänyt 500 henkilön pakolaiskiintiöstä vuodelle 2024.
- Turvapaikanhakija – henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa valtiossa. Tällaisella henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikanhakija saa pakolaisstatuksen, jos hänelle myönnetään turvapaikka.
- Integraatio – maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehittäminen, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 3 §)
Lue myös
