Haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on tehty yli 8 100 kartoitus- ja neuvontakäyntiä Länsi-Uudenmaan kuntien alueella. Tulokset on koottu kuntakohtaisiin yhteenvetoihin, joissa on käyty läpi mm. yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden uudistamistarve, kiinteistöjen vedenhankinta, kohteiden käyttö sekä sijoittuminen herkille alueille.
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Pääpaino haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on alusta asti ollut kiinteistökohtaisissa kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joissa käydään paikan päällä läpi kiinteistön jätevesien käsittely sekä annetaan neuvot lainsäädäntöön ja mahdollisiin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuen. LINKKI-hankkeiden aikana näitä kiinteistökäyntejä tehtiin yli 8 100 ja niillä kartoitettiin noin 8 800 kohteen jätevesienkäsittelyn tilanne.
Kartoitus- ja neuvontakäyntejä toteutettiin pääasiassa herkillä ranta- ja pohjavesialueilla sekä tiiviisti asutuilla haja-asutusalueilla. Neuvonta-alueet valittiin vuosittain yhdessä kuntien kanssa. Toteutuneet käynnit kunnittain vaihtelivat 1 851 – 456 kappaleen välillä. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vaihteli merkittävästi alueiden välillä ja siihen vaikutti mm. rakennusten käyttö, vesivarustelu sekä ikä. Kokonaisuudessaan tehtyjen kartoitusten perusteella noin 34 prosenttia jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei käynnin aikaan täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Toisaalta kohteita, joilla muodostui vain vähäisiä määriä jätevettä, kuten perinteiset kesämökit ja muuten varustelultaan yksinkertaiset kohteet, oli yli neljäsosa eli 28 prosenttia. ”Yhteenvetojen tulokset ovat mielenkiintoisia ja kuntien välisiä eroja on havaittavissa. Erityisen selkeästi vaihtelu uudistamistarpeessa seuraa kohteiden käyttötarkoitusta. Mökkivaltaisilla alueilla vähäisten jätevesimäärien kohteiden osuus on usein suuri. Koska Länsi-Uudellamaalla vesistöjen rannat ovat vapaa-ajan asuntovaltaisia ja neuvontaa on myös kohdennettu näille ympäristön kannalta herkille alueille, korostuu kartoitusaineistossa vähäisten jätevesien kohteiden osuus.” kertoo hajajätevesihankkeen neuvoja Hanna Keinänen.
Kuntakohtaiset yhteenvedot on koottu Vesientila-sivun haja-asutuksen jätevedet osioon (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/julkaisut-ja-raportit/). Raportit on tehty kaikista kunnista Kirkkonummea lukuun ottamatta. Kirkkonummen osalta neuvontakäynnit jatkuvat vielä merkittävissä määrin myös vuonna 2020, joten Kirkkonummen yhteenveto julkaistaan myöhemmin. Vesientila-sivulta löytyy myös vuosittaiset tilannekatsaukset kunkin toimintavuoden kaikkien kartoitus- ja neuvontakäyntien tuloksista. Yksittäisten neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyä voi tarkastella havainnollisella kartalla (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/)
Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla myös vuonna 2020 alueen kuntien rahoittamana. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa yhteyttää hankkeen neuvojiin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarpeen mukaan tehdään myös kartoitus- ja neuvontakäyntejä paikan päällä. Neuvojien yhteystiedot sekä kesän 2020 neuvonta-alueet löytyvät hajajätevesihankkeen sivuilta (https://www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/).
Lue myös
