Hei nuori hae ilmaiseen Digivirtaa! -koulutukseen ja opi digitaalista tapahtumatuotantoa

Hei nuori hae ilmaiseen Digivirtaa! -koulutukseen ja opi digitaalista tapahtumatuotantoa

18.08.2021 / Julia Ingo

Nuorten virtalähde eli Digivirtaa! -hanke tarjoaa nuorille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutusta verkko-oppimisympäristössä. Koulutuksen keskiössä ovat oman tuotantoprojektin rakentaminen sekä perehtyminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannon eri vaiheissa. Hankekoulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka eivät opiskele tai työskentele päätoimisesti. Muutkin voivat osallistua, jos jää vapaita paikkoja. Koulutukseen mahtuu mukaan 30 osallistujaa.

Koulutuksen aikana nuoret oppivat tapahtumatuotannon perusteita, projektinhallintataitoja sekä tutustuvat digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannoissa. Näiden opittujen taitojen ja suoritettujen osaamismerkkien sekä koulutukseen sisältyvän uraohjauksen tavoitteena on sujuvoittaa nuorten hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Osallistujat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan oman tapahtuman, joka toteutetaan verkkoympäristössä. Ennakko-osaamista tapahtumatuotannosta ei tarvita.

Projektin esittelyvideo löytyy YouTubesta osoitteesta https://youtu.be/6rxZnMxHxog

Projektin koulutuskokonaisuuksista vastaavat kulttuurituotannon ja digitaalisen tuotannon ammattilaiset. Syksyn Digivirtaa!- koulutus starttaa 30.9 ja loppuu 9.12. Koulutus toteutetaan etäopetuksena, tapaamisia on kaksi kertaa viikossa ja näiden lisäksi on tarjolla valmennusta oman tuotannon toteuttamiseen. Ensimmäisen koulutuksen ilmoittautuminen on avoinna 11.8-10.9.2021. Toteutus on osallistujille maksuton. Toinen koulutusjakso on 9.3.-26.5.2022. Koulutuksen sisältö on sama molemmilla toteutuksilla eli tule mukaan joko syksyn tai kevään koulutukseen.

Projektin toteutuksesta vastaa Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Hankeen toteutusaika: 12.4.2021-18.11.2022. Rahoittajana hankkeessa on Hämeen ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Lisätietoa ja ilmoittautumislomake löytyvät osoitteesta https://digivirtaa.humak.fi/

digivirtaa@humak.fi

Lisätietoja hankkeesta

Paula Kostia, projektipäällikkö
paula.kostia@humak.fi
p. 050 4355308

Sara Rapo, valmentaja
sara-elina.rapo@humak.fi
p. 050 4730531


1.03.2021 / Julia Ingo

Suomen työllisyyspalveluissa eletään monella tapaa jännittäviä aikoja. Maaliskuun 1. päivä alkaa työllisyyden kuntakokeilu, jossa suuri osa TE-toimiston asiakkaista siirtyy kokeilukuntien työllisyyspalvelujen piiriin. Kokeilulla etsitään keinoja tehostaa työnhakijoiden pääsyä töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on päästä paremmin kiinni pitkäaikaistyöttömyyden syihin. TE-toimisto ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti, eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

Uudeltamaalta kokeilussa mukana ovat Helsinki, Vantaa-Kerava, Espoo, Porvoo sekä Raasepori-Hanko. Uudellamaalla viiden kuntakokeilun asiakkaaksi siirtyy kaiken kaikkiaan 92 000 asiakasta. Esimerkiksi Helsingissä hieman alle 50 000 työnhakijaa siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin. Vantaalla ja Keravalla kunnan työllisyyspalvelujen piiriin siirtyy yli 21 000 työnhakijaa, Espoossa 18 000 ja Raasepori-Hankon alueella noin 1800.

Kuntien asiakkaiksi siirtyvät työnhakijat, jotka ovat alle 30-vuotiaita,  vieraskielisiä tai eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiksi taas jäävät ansiopäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, työssä olevat työnhakijat, yritykset sekä tietenkin kaikki Uudenmaan työnhakijat, joiden kotikunta ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa.

TE-palveluja ja kunnan palveluja joustavasti samalta luukulta

Kokeilun asiakkaat saavat kunnalta ne palvelut, jotka he aiemmin saivat TE-toimistolta. TE-toimiston tutut, työllistymistä edistävät palvelut eivät sinällään muutu, mutta palveluiden saanti helpottuu ja nopeutuu. Asiakas voi siis saada TE-palveluja, muita työllistymistä edistäviä palveluja sekä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yrittäjyyspalveluja saman katon alta. Asiakkaat saavat työnhaun tueksi kunnalta myös oman vastuutyöntekijän, joka auttaa heitä kokonaisvaltaisesti.

– Kokeilu on tarpeellinen, sillä työttömyyden syyt ovat yhä moninaisemmat. Tarvitsemme yksilöllisempiä ratkaisuja työllistymiseen. Kokeiluun siirtyvät työnhakijat pääsevät täysin uudenlaisen palvelusuunnittelun piiriin, sanovat Espoon työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.

Uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen

Kunnat ovat valjastaneet palvelumalliin mittavat verkostonsa, mm. Kelan, oppilaitoksia, yrityksiä, järjestöjä ja palveluntuottajia. Kokeilu tarjoaakin kunnille oivan mahdollisuuden sovitella ketterämmin yhteen työnantajien osaamis- ja työvoimatarpeita, paikallista koulutustarjontaa sekä työnhakijoiden työllistymis- ja koulutustarpeita. 

Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus tukevat kuntakokeiluja uudessa tehtävässä

TE-toimistolle jää kuntakokeiluun siirtyvien asiakkaiden osalta joitakin tehtäviä, muun muassa työttömyysturvaa koskevia lausuntoja ja työvoimakoulutusten koulutusvalinnat.
– Kaikki uudet työnhakijat ilmoittautuvat myös jatkossa työnhakijoiksi Oma asiointi -palvelussa tai  TE-toimistossa , myös kuntakokeiluihin siirtyvät asiakkaat, projektipäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-palveluista kertoo.  

Myös Uudenmaan ELY-keskus tukee monin tavoin kuntakokeilujen ja TE-toimiston työtä. 
– ELY-keskus muun muassa hankkii useita valmennus-, koulutus- ja arviointipalveluja, jotka ovat sekä TE-toimiston että kuntakokeilujen asiakkaiden käytössä, kehittämispäällikkö Henna Koivula Uudenmaan ELY-keskukselta sanoo. Lisäksi ELY -keskus tukee kuntakokeilujen toimintaa tuottamalla tilastotietoa työllisyystilanteen kehityksestä kuntien käyttöön.

Tähtäimessä tehokkaampi palvelumalli

Kokeilun tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja. Konkreettinen työ alkaa maaliskuussa ja palveluita kehitetään koko kokeilun ajan, kertovat Sipilä, Haahtela ja Taipale-Vuorinen. Kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.

Lue lisää kuntakokeilusta täällä.

Tämä on etelä-Suomen kuntakokeilukaupunkien yhteistiedote.


26.02.2021 / Julia Ingo

Raasepori ja Hanko osallistuvat yhdessä työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. Kokeilussa osa valtion TE-toimistojen tehtävistä siirtyy kunnille. Työllisyyskokeilun tavoitteena on parantaa ja tehostaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutusohjausta sekä löytää uusia ratkaisuja pätevän ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualueella Te-palveluista siirretään noin 1800 asiakasta kunnalle. Muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkailta. Kuntakokeilun piiriin kuuluville asiakkaille tiedotetaan henkilökohtaisesti asiakassuhteen muutoksesta.

Ketkä kuuluvat kuntakokeilun piiriin?

Kuntakokeilun piiriin kuuluvat seuraavat Raaseporissa ja Hangossa asuvat asiakkaat:

  • työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan
  • kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa
  • kaikki, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai joiden, kansalaisuus on muu kuin Suomi, riippumatta iästä tai työttömyyteen liittyvistä etuuksista.

Kokeilun aikana työnhakija ilmoittautuu normaalisti TE-toimistoon, joka ohjaa kuntakokeilun piirissä olevat asiakkaat kuntaan. Asiakkuus on voimassa koko kuntakokeilun ajan. Kuntakokeilun asiakkaat saavat oman valmentajan, joka antaa henkilökohtaista ohjausta eri palveluihin liittyen.

Mitä muutos tarkoittaa Raaseporille ja Hangolle?

Kuntakokeilun asiakkaana sinut siirretään TE-palveluista kunnan asiakaspalvelun piiriin. Se tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa asiakaspalvelua hoitaa kunta ja asiakaspalvelupisteen osoite muuttuu. Lisätietoa asiakaspalvelupisteistä ja muut yhteystiedot löydät Kuntakokeilun verkkosivuilta.

– Olemme hyvin iloisia siitä, että saamme osallistua kuntakokeiluun. Tämä avaa meille mahdollisuuden auttaa jo aiemmassa vaiheessa mm. pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, jotka tarvitsevat apuamme eniten, kertoo Raaseporin työllisyyspalvelujen päällikkö Stefan Fri.

Kokeilun myötä työllisyyspalveluiden asiakaspalvelu paranee, sillä Hankoon avataan pian uusi asiakaspalvelupiste. Raaseporin ja Hangon kuuluessa samaan kokeilualueeseen, Raaseporin asukkaat voivat halutessaan asioida Hangon palvelupisteessä, ja toisin päin.

Raaseporille kuntakokeilu tarkoittaa ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana pilotoimassa koko Suomelle tärkeää kehityshanketta. Raasepori ja Hanko edustavat kaksikielisiä kaupunkeja, jotka saavat kokeilun myötä äänensä kuuluviin, kun toimia Suomen työllisyyden parantamiseksi kehitetään. Käytännössä kuntakokeilu tarkoittaa kunnalle sitä, että kuntaan luodaan uusi palvelukokonaisuus. Henkilöstöä siirretään osin TE-palveluista ja/tai rekrytoidaan uusien asiakkaiden palvelemiseksi kunnalla.

Lue lisää Työllisyyden kuntakokeilusta Raaseporin työllisyyspalveluiden,
TE-palveluiden, ja Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.