Kuntaliiton kuntalaisstutkimus 2024 osoittaa, että raaseporilaiset ovat pääosin tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin. 46 tutkimukseen osallistuneesta kunnasta Raasepori sijoittui sijalle 10 keskiarvolla 3,81 (asteikolla 1–5), kun kysyttiin yleistä tyytyväisyyttä kunnan palveluihin.
Tutkimuksessa kunnan palvelut jaettiin kolmeen eri luokkaan: koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika sekä tekniset palvelut. Raaseporin keskiarvot näissä luokissa olivat:
Koulutuspalvelut 3,96 (sijoitus 18/46)
Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 4,15 (sijoitus 18/46)
Tekniset palvelut 3,70 (sijoitus 6/46)
Kaikista palveluista raaseporilaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin, joiden keskiarvo on 4,43, kun taas kaavoitus sijoittuu viimeiselle sijalle keskiarvolla 3,06. Kuntaliiton mukaan kaavoitus herättää kuitenkin erityisen vahvoja tunteita puolesta tai vastaan vain harvoissa asukkaissa ja oli kunnallinen palvelu, jota monet kyselyyn vastanneet eivät osanneet lainkaan arvioida. Tämä viittaa siihen, että asukkaat eivät tiedä kaavoituksesta erityisen paljon tai eivät koe sitä merkitykselliseksi arjessaan.
Parhaat sijoitukset osallistuneiden kuntien joukossa Raasepori sai seuraavista palveluista:
Kulttuuripalvelut (5/46)
Taiteen perusopetus, esimerkiksi musiikkiopisto (5/46)
Viheralueet (5/46)
Jätehuolto (7/46)
Kevyen liikenteen väylät ja ulkoilureitit (9/46)
Ympäristönhoito (9/46)
Vedenjakelu ja viemäröinti (9/46)
Tutkimus osoittaa myös, että raaseporilaiset ovat 15. tyytyväisimpiä (keskiarvo 3,12) joukkoliikenteeseen kotikaupungissaan. Raaseporin edellä listalla ovat muun muassa Turun seudun Föli-kunnat Turku, Raisio ja Naantali, Pirkkala, jonka joukkoliikenteen järjestää Tampereen Nysse, sekä pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Espoo ja Vantaa.
Tietoa tutkimuksesta
Tiedot perustuvat Kuntaliiton asukastutkimukseen, johon vastasi noin 10 500 suomalaista touko-kesäkuussa 2024. Kyselytutkimus on osa Kuntaliiton tutkimusohjelmaa “Muutosten KuntaSuomi 2025”. Ohjelmaan osallistuu yhteensä 46 erilaista ja erikokoista kuntaa eri puolilta maata.
Asukastutkimuksen osatuloksia julkaistaan aina huhtikuun 2025 kuntavaaleihin asti. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavia laajoja asukaskyselyitä vuodesta 1996 lähtien. Raasepori on osallistunut tutkimukseen kaupungin perustamisesta vuodesta 2009 lähtien.
Onni on tehdä työtä lasten parissa! Haemme työntekijöitä varhaiskasvatukseen ja tarjoamme monipuolisia työtehtäviä sekä hyvän työyhteisön, jossa voit kasvaa ja kehittyä.
Opetuspalveluissamme on tarjolla monipuolisia työmahdollisuuksia. Voit työskennellä esimerkiksi luokanopettajana, tuntiopettajana tai erityisluokanopettajana. Työpaikkoja on saatavilla sekä perusopetuksessa että lukioissa.
Kesätyöhaku Raaseporissa on käynnissä – nyt on sinun mahdollisuutesi!
Etsitkö hauskaa ja kehittävää kesätyötä? Tarjoamme monia mahdollisuuksia sinulle, joka haluat työskennellä ja oppia uutta. Työtehtävät voivat olla erilaisia, esimerkiksi puistotyöntekijä, siivooja, asiakaspalveluhenkilöstöä museotoimintaan, toimistosihteeri, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, apuohjaaja, kulttuurityöntekijä, kiinteistönhoitaja ym.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyneitä vuonna 2009 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 830 €/kk, ammattioppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevien 1 580 €/kk sekä muiden nuorten 1 430 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika jatkuu 16.2.2025 klo. 23:59 saakka. Tavoitteenamme on ilmoittaa sinulle maaliskuun aikana, mikäli sait kesätyöpaikan.
SAVE THE DATES! Nuorisopalvelut järjestävät talvilomaohjelmaa ympäri Raaseporia ja myös retkiä Himokselle ja SuperParkiin. Kaikki ohjelmat ovat maksuttomia, paitsi retket, joista peritään maksu ja jotka vaativat ennakkoilmoittautumisen. Myös osallistuminen Taidekuplaan vaatii ennakkoilmoittautumisen. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta julkaistaan pian!
Maasillan sillan saneeraustyö on valmis. Silta avataan liikenteelle torstaina 16.1 klo. 12.00. Viimeistelytyö tullaan tekemään myöhemmin keväällä. Viimeistelytöihin kuuluu asfaltointi.
Kirjalliset tarjoukset jätetään mittausyksikölle, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari viimeistään 6. helmikuuta 2025 klo 14.00 mennessä. Tarjousten tulee olla suljetussa kirjekuoressa ja varustettuna merkinnällä ”Viljelysvuokra”.
Tervetuloa kulttuuritreffeille! Kulttuuritreffit ti 28.1. klo 14.30 Tenholan Bygdegårdenissa (Pitäjäntie 22, 10520 Tenhola)
Aluksi vt. kulttuuripäällikkö Sanna Himmelroos kertoo kaupungin avustushakemusprosessista. Tämän jälkeen kulttuuripalveluiden henkilökunta kertoo ajankohtaisista tapahtumista ja asioista, jonka jälkeen sana on vapaa ja kuulemme mielellämme teidän suunnitelmistanne ja projekteistanne. Mikäli meitä on monta, jaamme enintään 3 minuutin puheenvuoroja per osallistuja, jotta kaikki varmasti saavat suun vuoron. Aivan lopuksi ehdimme toivottavasti keskustella yhdessä Raaseporin kulttuurielämästä. Tervetuloa!
Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia ja avoinna kaikille.
Muutoksia voi esiintyä. Seuraathan meitä sosiaalisessa mediassa (linkit löytyy päävalikon kautta).
Tammisaaren kirjasto
Keskiviikko 19.2. Hiihtolomaaskartelua, drop in klo 9–11.30, lastenosasto.
Tiistai 4.3. Diktgruppen (runoryhmä) Svalan esiintyy ruotsinkielisillä rakkausrunoilla, klo 18.
Tiistai 18.3. Kirjailijavierailu: Tomas Lundin kertoo kirjastaan ”Tjo, hopp och kärlek”. Häntä haastattelee Johanna Lindholm (ruotsiksi). Klo 18, kokoushuone Pääskynen.
14–17.4 Munajahti lastenosastolla.
Lukukoira Scooby-Doo kuuntelee vapaavalintaista ääneenlukua keskiviikkoiltaisin ajalla 5.2.–16.4., tauko hiihtolomalla. Varaa 15 minuutin aika kirjaston kautta viimeistään päivä ennen klo 17.
Karjaan kirjasto
Maanantai 17.2. Hiihtolomalystiä: Pelaa lautapelejä, drop in klo 10–16, Maresi.
Tiistai 18.2. Hiihtolomaaskartelua koko perheelle, drop in klo 17–19, Maresi.
Lauantai 12.4. Pääsiäismunajahti klo 10–13.
Torstai 17.4. Pääsiäisaskartelua, drop in klo 13–17, ExLibris
Lukukoira Atlas kuuntelee vapaavalintaista ääneenlukua seuraavat tiistai-illat: 4.2., 4.3., 18.3., 1.4., 15.4. ja 13.5. Varaa 15 minuutin aika kirjaston kautta.
Pohjan kirjasto
Maanantai 17.2 Hiihtolomaaskartelua, drop in, klo 15–17.
Hakuaika kielikylpyyn on 20.–31.1.2025. Hakuaikaa jatketaan, jos vapaita paikkoja jää jäljelle hakuajan päätyttyä. Jos hakemuksia on enemmän kuin kielikylvyn vapaita paikkoja, paikat arvotaan hakuajan aikana saapuneiden hakemusten kesken.
Raaseporissa on kielikylpyryhmiä varhaiskasvatuksessa 3–5-vuotiaille lapsille neljässä eri päiväkodissa.
Kielikylpy suomenkielisille lapsille, jotka oppivat ruotsia, järjestetään Karjaalla Kiilan päiväkodissa ja ruotsinkielisille lapsille, jotka oppivat suomea Solbackan päiväkodissa.
Kielikylpy ruotsinkielisille lapsille, jotka oppivat suomea, järjestetään Tammisaaressa Rasebon päiväkodissa ja Mäntykodon päiväkodissa.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti CGI Vesan kautta. Kirjoita Kielikylpy lisätietoihin.
Hakemus esiopetukseen tehdään ensisijaisesti sähköisesti CGI Vesan kautta.
Esikoululaiset jotka aloittavat Bromarvin koulussa, hakevat erillisellä lomakkeella, jonka koulun rehtori toimittaa.
Mikäli lapsenne tarvitsee täydentävää varhaiskasvatusta esikoulun lisäksi (4h, yleensä klo 9-13 välillä), tämä hakemus tehdään samanaikaisesti esiopetushakemuksen kanssa.
Viikottainen hoitoaika, tähän sisältyy esikoulutunnit 20h/viikko. 20-31 tuntia/viikko 31-41 tuntia/viikko 41-46 tuntia/viikko 46-46 tuntia/viikko
Jos esikoululaisen matka lähiesikouluun on 3 kilometriä tai pidempi, lapsella on oikeus maksuttomaan esikoulukuljetukseen. Jos esikoululainen ei ole oikeutta maksuttomaan esikoulukuljetukseen, voidaan hakea maksullista esikoulukuljetusta. Esikoulukuljetuksen, saamiseksi vaaditaan erillinen hakemus, joka on jätettävä viimeistään 28.2.2025.
Esikoulukuljetus järjestetään koulukuljetusten yhteydessä ja lapsen voidaan odottaa kävelevän jonkin matkaa esikoulukuljetuksen noutopaikalle. Lapsella ei ole oikeutta kuljetukseen varhaiskasvatukseen ennen esikoulua tai esikoulun jälkeen varhaiskasvatuksesta. Esikoulukuljetusta koskevissa kysymyksissä voi ottaa yhteyttä palvelusihteeri Katja Roni, puh. 019 289 2143, katja.roni@raasepori.fi.
Raaseporin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelman koordinointi jatkuu jo kolmatta peräkkäistä vuotta. Hakusanalla “kulttuurikasvatussuunnitelma” kotisivulla: raasepori.fi voit lukea lapsille tarjottavista ohjelmista kouluissa ja päiväkodeissa.
15.3 klo 10-12 Koko perheen askartelutyöpaja Kirjakekkereiden yhteydessä Järj. Luovat pajat ja Nylands hantverk. Fokus, Maresi 2 krs. (https://kirjakekkerit.fi)
Raaseporin kaupunginkirjasto
17.2. klo 10-16 Hiihtolomalystiä: Pelaa lautapelejä, drop in, Karjaan kirjasto, Maresi, Fokus. 17.2. klo. 15-17 Hiihtoloma-askartelua, drop in, Pohjan kirjasto 18.2. klo 17-19 Hiihtoloma-askartelua koko perheelle, drop in, Karjaan kirjasto, Maresi, Fokus 19.2. klo 9–12 Hiihtoloma-askartelua koko perheelle, drop in, Tammisaaren kirjasto. 14–17.4. Pääsiäismunajahti lastenosastolla, Tammisaaren kirjasto, raasepori.fi/kirjasto 12.4. klo 10-13 Pääsiäismunajahti, Karjaan kirjasto 17.4. Pääsiäismunajahti, Pohjan kirjasto 17.4. klo 13-17 Pääsiäisaskartelua koko perheelle, drop in, Karjaan kirjasto, ExLibris
Kulttuuritalo Karelia
14.3 klo 18 Mycket skoj, Alfons Åberg – Lasten Estradi, ruotsiksi Liput: netticket.fi, lisätietoja kulttuuritalo Karelian sivuilta kulturhusetkarelia.fi/fi
Raaseporin musiikkiopisto
12.3. klo 9.30 Kadonnut soitin (fi), Snåren sali, Tammisaari 18.3. klo 16.30-19 Soitinpolku, Tammisaaren talo, Tammisaari 22.3. klo 11.45-13.30 Soitinpolku, Fokus, Karjaa 17.5. klo 13.00 CoGlobe yhteistyössä Hurja Piruetin kanssa 17.5. klo 16.00 CoGlobe yhteistyössä Hurja Piruetin kanssa
Galleria Elverket: Ilmainen sisäänpääsy näyttelyyn, opastetuille kierroksille ja päiväkoti- ja koululaisryhmien työpajoihin. Lisätietoja yleisötyön kuraattorilta kia.orama@proartibus.fi.
Chappe ja Raaseporin museo: Alle 18-vuotiaille on ilmainen sisäänpääsy näyttelyihin, ja koulu- ja päiväkotiryhmille voi varata ilmaisen vierailun. Varaa vierailusi museopedagogin Emman kautta: emma.kullberg@raseborg.fi
La 22.3. klo 11–11.45 Dhamal World Collective (Finland/Intia), liput 5 e/henk. TryckeriTeatern, Karjaa
LUCKAN PERHEKAHVILA, KULTTUURITALO FOKUS, KARJAA LillaLuckan/Maresi 2. krs. tiistaisin kevätkaudella 2024 (ruotsiksi ja suomeksi). Tarjoilua ja vapaata leikkiä. Ohjaaja: Ann-Katrin Finell. Ti 4.2. klo 9.30–11.30 Ti 4.3. klo 9.30–11.30 Ti 1.4. klo 9.30–11.30 Ti 6.5. klo 9.30–11.30
LUCKAN LASTENKULTTUURIKESKUS TARJOAA VAUVOJEN VÄRIKYLPYÄ (11–24 KK.) KULTTUURITALO FOKUS, KARJAA LillaLuckan/Maresi 2 krs. kuukauden toinen tiistai. Ohjaaja: Camilla Pulkki. Hinta 60 e / lukukausi, mukaan mahtuu 8 Ti 11.2. kl. 10–11 Ti 11.3. kl. 10–11 Ti 8.4. kl. 10–11 Ti 13.5. kl. 10–11
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille vuoden 2025 alussa. Uudistuksen myötä sekä henkilö- että yritysasiakkaiden työvoimapalveluista tulee osa jokaisen kunnan lakisääteisiä tehtäviä. Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Samalla reilut 4000 työvoimapalveluiden ammattilaista siirtyy liikkeenluovutuksella valtiolta kuntiin tai kuntayhtymiin.
Hangon, Inkoon ja Raaseporin kunnat muodostavat yhdessä Raaseporin työllisyysalueen. Raasepori toimii vastuukuntana ja johtaa työllisyysalueen toiminnan valmistelua.
Nyt toteutuva historiallinen uudistus vahvistaa kuntien monipuolisia peruspalveluja entisestään ja tuo kunnille toivottuja työkaluja työllisyyden edistämiseen.
Uudistus tuo palvelut lähemmäs kuntalaisia, mikä lisää työvoimapalvelujen saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat työntekijöiden nopeamman työllistymisen tavoitetta sekä edistävät työllisyyden lisäksi koko alueen elinvoimaa.
Työvoimapalvelujen avulla sekä henkilö- että yritysasiakkaat saavat neuvontaa ja ohjausta työnhakuun ja työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen.
Vuoden 2025 alussa astuu voimaan myös uusi kotoutumislaki, jonka myötä kunnille tulee kokonaisvastuu myös kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumispalvelut ovat maahanmuuttaneille tarkoitettuja palveluja, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.
Miksi TE-palvelut siirretään kuntiin?
Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Jatkossa työvoimapalvelut löytyvät samasta paikasta kuin kunnan muut palvelut.
Kunnat tuntevat asukkaansa ja elinkeinoelämänsä parhaiten, mikä mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin sopivien ja yksilöllisesti räätälöityjen palvelujen toteuttamisen. Uudistus on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla.
Järjestämisvastuun siirto valtiolta kunnille on hyvin mittava uudistus. Henkilöasiakkaiden rinnalla tärkeänä kohderyhmänä uudistuksessa ovat myös yritysasiakkaat.
Uudistuksen tavoitteena ei ole vain siirtää palveluja ja henkilöstöä valtiolta kunnille vaan kehittää työvoimapalveluita entistä vaikuttavammaksi esimerkiksi suuntaamalla ammatillista koulutusta tukemaan paremmin alueen työllisyyttä ja yritysten tarpeita, edistämällä sekä kotoutumisen roolia työllisyyden hoidossa että kuntien roolia osaajien aktiivisessa houkuttelussa, tarvittaessa maan rajojen ulkopuolelta.
Valmisteluissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset osatekijät. Kunnissa uudistus nähdään vahvasti mahdollisuutena edistää paikallista elinvoimaa, mikä puolestaan vahvistaa kuntien veto- ja pitovoimaa.
Miten työ tai sen tekijät jatkossa kohtaavat?
Suomeen muodostuu uudistuksen myötä 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden järjestämisestä hallinnollisesti. Suurin osa alueista järjestää palvelunsa vastuukuntamallilla, neljä kuntaa järjestää palvelunsa itse ja kaksi aluetta kuntayhtymämallilla.
Huolimatta TE-palveluiden hallinnollisesta järjestämisestä ja työllisyysalueiden rakenteista, asukkaat voivat jatkossa kääntyä oman kunnan puoleen työvoimapalveluihin liittyvissä kysymyksissä samaan tapaan, kuin etsiessään esimerkiksi teknisiä palveluja tai tietoa päivähoitopaikasta. Omasta kunnasta saa minimissään ohjausta ja neuvontaa. Raaseporin työllisyysalueella palveluista löytyy tietoa kuntien verkkosivuilta, ja yrityspalvelut löytyvät Business Eteläkärjen kautta.
Jo olemassa olevien asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, vaikka palveluntarjoaja vaihtuu. Heidän asiointikanavansa säilyvät ennallaan ja sähköisenä asiointipaikkana toimii sekä henkilö- että yritysasiakkaiden osalta jatkossakin Työmarkkinatori.
Palauttamattomien lainojen myöhästymismaksut nousevat takautuvasti. Jos laina on ollut myöhässä jo 2024 vuoden puolella, mutta se palautetaan vasta vuonna 2025, maksu on jokaisesta päivästä 0,20 € per laina (myöhästymismaksu nousee 0,15 € > 0,20 €).
1.1.2025 alkaen liikuntapalveluiden arvonlisävero nousee 10 %:sta 14 %:iin. Samalla hintoja on muutenkin tarkistettu. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti 12.12.2024 alla olevat hinnat mukaan lukien ohjatun toiminnan hinnat:
Uimahallin hinnasto
Hinnat sis. alv. 14%. Alle 5-vuotias lapsi on maksavan aikuisen seurassa maksuton, muutoin lapsilipun hinta. Yksi vierailu oikeuttaa kahden tunnin oleskeluun uimahallissa.
Sarjalippujen voimassaoloaika kaksi (2) vuotta ostopäivästä. Korttimaksu 6,00 €.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue teki syksyllä 2024 kyselyn hyvinvointialueelle kuuluvien kuntien päihdetilanteesta. Kyselyssä tutkittiin yli 13-vuotiaiden asukkaiden mielipiteitä päihdetilanteesta heidän asuinalueellaan. Vastaukset kerättiin erikseen nuorilta (13–17-vuotiaat) ja aikuisilta (18 vuotta täyttäneet). Raaseporissa kyselyyn osallistui 77 nuorta ja 171 aikuista, mikä tarkoittaa, että vastausprosentti oli melko alhainen. Kyselyn tuloksia ei siten voida pitää edustavina Raaseporin osalta kokonaisuudessaan, mutta vastaukset voivat silti tarjota arvokasta tietoa kaupungin ehkäisevään päihdetyöhön.
Raaseporissa 40–50 % sekä nuorista että aikuisista vastaajista kokee, että heidän asuinalueillaan käytetään yleisesti liikaa alkoholia ja erilaisia nikotiinituotteita. Aikuisten keskuudessa suunnilleen yhtä suuri osuus kokee, että käytetään liikaa muita huumeita, kun taas nuorten keskuudessa tämä osuus on hieman pienempi. Yli puolet vastaajista on viimeisen vuoden aikana nähnyt tilanteita, joissa alaikäiset ovat käyttäneet alkoholia tai nikotiinituotteita julkisilla paikoilla. Jotkut ovat myös viimeisen vuoden aikana nähneet tilanteita, joissa alaikäisille on välitetty alkoholia ja nikotiinituotteita. Useat sekä nuoret että aikuiset Raaseporissa katsovat, että päihtyneiden henkilöiden käyttäytyminen julkisilla paikoilla voi tuntua uhkaavalta ja heikentää turvallisuuden tunnetta.
Päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Raaseporin nuoret pitävät tärkeänä lisätä tietoa ja tiedotusta päihteiden käytön riskeistä, tehdä päihteistä vähemmän saatavilla olevia ja tarjota hyviä mahdollisuuksia järkevään vapaa-ajanviettoon. Myös aikuiset korostavat muun muassa hyvien harrastusmahdollisuuksien tärkeyttä, eri kohderyhmille suunnattua tiedotusta, ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista sekä useampia turvallisia aikuisia nuorten lähellä. Sekä nuoret että aikuiset katsovat, että he voivat itse toimia hyvänä esimerkkinä olemalla käyttämättä päihteitä ja kannustamalla läheisiään tekemään samoin. On myös tärkeää, että kaikki tietävät, mihin voi kääntyä, jos tarvitsee apua päihdeongelmissa, ja että apua todella saa, kun sitä tarvitsee.
Kunnallinen lietteen keräys ja kuljetus on alkamassa Raaseporissa suunnitellusti heti vuodenvaihteen jälkeen. Inkoon ja Lohjan urakoihin, jotka alkavat myöhemmin ensi vuonna, on puolestaan valittu kuljetusyrittäjät.
Kunnallisena toimijana Rosk’n Roll kilpailuttaa kaikki lieteurakat hankintalain mukaisesti. Uusien urakkasopimusten kesto on kolme vuotta. Raaseporin urakka-alueen kilpailutuksen voitti Sjöbloms Tankservice. Rosk’n Roll ei tavoittele voittoa eikä jaa osinkoa, vaan tavoitteena on palveluiden tuottaminen tehokkaasti.
Paikalliset yrittäjät pärjäävät kilpailutuksissa
Kun kunnallisista lietekuljetuksista päätettiin, monet pelkäsivät paikallisten yritysten jäävän suurten, monikansallisten toimijoiden jalkoihin.
– ”Onneksi näyttäisi käyvän toisin. Pienet yritykset ovat pärjännet kilpailutuksissa hienosti: tähän mennessä tehdyistä neljästä urakkasopimuksesta kolme on mennyt paikalliselle toimijalle ja neljäskin on perheyritys”, kertoo Rosk’n Rollin kuljetuspäällikkö Mika Toivari.
Hangon kunnallisesti järjestettyjä lietekuljetuksia on lokakuun alusta lähtien hoitanut Martti Poutiainen Oy. Inkoossa kunnallisesti järjestetty lietteen keräys käynnistyy 1.3.2025 ja Lohjalla 1.9.2025.
Tyhjennykset kannattaa tilata ajoissa
Kunnallisen lietekeräyksen alkamisen jälkeen tyhjennykset on tilattava kuntayhtiö Rosk’n Rollilta. Toivari kehottaa raaseporilaisia lietesäiliöiden omistajia varmistamaan, että Rosk’n Rollin asiakastiedot ovat ajan tasalla sekä tekemään ajoissa ensimmäisen tilauksen. Tyhjennyksiä voi tilata sähköpostitse tai soittamalla asiakaspalveluun, ja Hangon ja Raaseporin asukkaat nyt myös netistä löytyvällä lomakkeella. Toivari suosittelee vakiotyhjennystä eli säännöllistä tyhjennysrytmiä, joka on edullisin ja vaivattomin.
-”Sen jälkeen Rosk’n Roll huolehtii, että tyhjennykset tulee tehtyä ajallaan. Itse on toki muistettava huolehtia, että lieteautolla on pääsy säiliölle.”
Lisätietoa kunnallisesta lietekeräyksestä, tyhjennysmalleista ja hinnoista löytyy sivulta https://rosknroll.fi/liete.
Raaseporin kaupunki ottaa joulukuun aikana käyttöön uusia sähköautojen latausasemia. Ne asennetaan useille kaupungin kiinteistöille yhteistyössä Korttelilataus-yrityksen kanssa. Latausasemat tulevat käyttöön sitä mukaa kun asennustyöt valmistuvat.
Hankkeen tarkoituksena on tarjota sähköautoa käyttäville asukkaille, työntekijöille ja vierailijoille turvallinen ja helposti saavutettava latausmahdollisuus kaupungin kiinteistöillä. Asennuspaikat on valittu niin, että ne ovat hyvin saavutettavia yleisillä palvelupisteillä sekä mahdollistavat latauksen myös maaseudulla. Lisäksi asennukset täyttävät voimassa olevat lakivaatimukset kiinteistöille, joilla on yli 20 pysäköintipaikkaa.
-Sähkö- ja hybridiautojen käyttö lisääntyy tasaisesti, ja latausasemat ovat vastaus kasvavaan kysyntään. Sijoittamalla asemat työpaikoille ja palvelupisteisiin, joissa auto yleensä pysäköidään, lataamisesta tulee luonnollinen ja sujuva osa arkea, sanoo Jonas Hägglund, Korttelilataus Oy:n toimitusjohtaja.
Uudet latausasemat ovat mallia Tyyppi 2, ja niiden latausteho on jopa 22 kW. Asemien käyttö- ja operaattoripalveluista vastaa Korttelilataus.
Asemia käytetään Korttelilataus-mobiilisovelluksen tai verkkosivuston http://app.korttelilataus.fi kautta. Sitä mukaa kun asemat otetaan käyttöön, ne näkyvät verkkosivuston latauskartalla yhdessä muiden julkisten latausasemien kanssa.
Korttelilataus on aiemmin asentanut ja hoitaa vastaavien latausasemien käyttöä myös Hangossa, Siuntiossa ja Kemiönsaarella.
Latausasemat Raaseporissa sijaitsevat seuraavissa paikoissa: Tammisaaren kirjasto, Tammisaaren uimahalli, kaupungintalo Tammisaaressa, Karis svenska högstadium, Karjaan keskusta (rautatieasema), Solglimtenin päiväkoti/Tenhola, Tenholan tori, Askersin koulukeskus, Pohjan kirjasto, Bromarvin saaristosatama.
Kulutussähkön osalta Hinku-tavoite on saavutettu. Tieliikenteessä sen sijaan riittää vielä tekemistä.
Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedon mukaan Raaseporin ilmastopäästöt ovat laskeneet viime vuonna 6,5 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kaikkien kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat vastaavasti laskeneet noin 9 prosenttia. Myönteinen kehitys koko maassa johtuu pääosin energiasektorin eli sähkön- ja kaukolämmöntuotannon puhdistumisesta. Kulutussähkön päästöt pienenivät koko Suomessa peräti noin 32 prosenttia ja sähkölämmityksen päästöt noin 35 prosenttia. Raasepori on vuodesta 2013 lähtien ollut Hinku-kunta, jonka ilmastotavoite on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä kokonaispäästöt ovat vähentyneet 44,5 prosenttia. Suunta on oikea, mutta lisätoimia tarvitaan.
-”Olemme vielä kaukana vuoden 2030 päästötavoitteesta ja sen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien yhteistyötä. Kaupunkina pyrimme omien päästövähennysten lisäksi näyttämään esimerkkiä myös yrityksille ja asukkaille”, sanoo Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman.
Raaseporin kaupunki on hankkinut vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä jo vuodesta 2019 ja parantanut useiden rakennusten energiatehokkuutta esim. ilmanvaihtokoneita ja muuta talotekniikkaa uusimalla. Öljylämmityksen osuus päästöistä on Raaseporissa edelleen 8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan Raaseporissa oli vuonna 2023 yhteensä 3268 öljy- tai kaasulämmitteistä rakennusta. Niistä yli 2500 on omakoti- ja paritaloja. Kaupungin omistamista öljylämmitteisistä kiinteistöistä suurin osa on jo vaihdettu pääasiassa kaukolämpöön. Öljylämmitteisiä kiinteistöjä on jäljellä seitsemän.
-”Ilmastotavoitteen saavuttaminen asetettuun määräaikaan mennessä on kunnille yhä vaikeampaa, koska helpot ja merkittävät toimenpiteet on jo toteutettu ”, sanoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Tieliikenne on suurin yksittäinen päästölähde ja sen osuus päästöistä on Raaseporissa 34 prosenttia. Paketti-, linja- ja kuorma-autojen läpiajoliikenteen aiheuttamat päästöt eivät ole mukana kuntien päästölaskennassa. Tieliikenteen päästöihin voi meistä siis jokainen vaikuttaa suoraan omien liikkumistapojen kautta. Siksi kaupunki haluaa parantaa asukkaiden mahdollisuuksia julkisen ja kevyen liikenteen käyttämiseen ja sähköautoiluun. Raaseporissa on käytössä oma sisäinen joukkoliikenne Bosse. Lisäksi viime vuosina on lisätty kevyen liikenteen väyliä, ja tänä vuonna rakennettu uusia pyöräpysäköintipaikkoja 17 kohteeseen sekä 9 sähköautojen latausasemaa eri puolille kaupunkia.
Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -hanke käynnistyi vuonna 2008 viidessä kunnassa. Nyt mukana on jo 99 kuntaa. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Suomen ympäristökeskus laskee käyttöperusteiset päästötiedot kunnille Hinku-laskentasäännön mukaan.
Ympäristöministeriö on tiedottanut, että nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) nojalla myönnettyjä poikkeamislupia ja suunnittelutarveratkaisuja ei voida käyttää perustana rakennusluvan myöntämiselle uuden rakennuslain (RL) mukaan, joka astuu voimaan 1. tammikuuta 2025.
Tämän johdosta kaupunki haluaa Kuntaliiton suosituksen mukaisesti kehottaa kaikkia asianomaisia kiinteistönomistajia jättämään rakennuslupahakemuksen viimeistään 31. joulukuuta 2024. Rakennuslupahakemuksen ei tarvitse olla täydellinen, riittää että hakemus on jätetty. Mikäli rakennuslupahakemusta ei jätetä ennen tätä päivämäärää, on riskinä, ettei rakennuslupaa voida myöntää jo myönnetyn poikkeamisluvan perusteella.
Kirje on lähetetty postitse niille, joille on myönnetty poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu vuosina 2023 tai 2024.
Jos olette jo jättäneet rakennuslupahakemuksen tai ette aio hakea rakennuslupaa myönnetyn poikkeamisluvan tai suunnittelutarveratkaisun perusteella, ette tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin.
Rakennuslupia koskevat kysymykset voi esittää rakennusvalvonnalle päivystyspuhelimen kautta tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–11.30, puh. 019 289 3810, tai sähköpostitse osoitteeseen rakennusvalvonta@raasepori.fi.
Kestävä kehitys on keskeinen teema Raaseporin koulujen opetuksessa, ja koulut toteuttavat erilaisia kestävän kehityksen projekteja lukuvuoden aikana.
Billnäsin koulu on lisäksi jo 15 vuoden ajan ollut mukana kestävän kehityksen Vihreä lippu -ohjelmassa. Myös Billnäsin päiväkoti on mukana Vihreän lipun toiminnassa, joten toimintamalli tulee tutuksi monille lapsille jo pienestä pitäen.
Suomesta toiminnassa on mukana yli 370 koulua, oppilaitosta, päiväkotia ja lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijaa. Parhaita onnistumisia ovat Billnäsin koulun rehtori Susanna Ojalan mukaan ne, kun vanhemmat kertovat lasten vieneen koulussa opittuja asioita ja tapoja kotiin ja opettavat samalla myös omia vanhempiaan.
Tässä Billnäsin koulun kuudesluokkalaisten vinkit ympäristön huomioivaan arkeen:
Sulje vesihana käsien pesun jälkeen
Sammuta valot, kun menet pois huoneesta
Ota vain sen verran ruokaa kuin syöt
Osta vain se, mitä tarvitset
Lajittele jätteet ja vie roskat roskikseen
Käytä uudelleen aina kun mahdollista, esim. suttupaperi
Kouluarjessa arjen ekotekoja auttavat muistamaan laput, jotka on teipattu seinään valokatkaisijoiden, käsipyyhepaperien ja vesihanojen viereen.
Vihreä lippu -sertifikaatin saavuttamiseksi koulu tai päiväkoti laatii suunnitelman ja toteuttaa 1-2 vuoden mittaisia projekteja vaihtuvien kestävän kehityksen teemojen ympärille, esim. luonnon monimuotoisuus, vastuullinen kuluttaminen tai vesi. Suunnitelman lisäksi koulu raportoi toteutuneesta toiminnasta ja saa palautetta toiminnastaan. Vihreän lipun käyttöoikeus on voimassa aina kaksi vuotta kerrallaan.
Raaseporin kaupunki on aloittanut yhteistyön Commu-sovelluksen kanssa. Commu tarjoaa Raaseporin asukkaille ja yhdistyksille matalan kynnyksen mahdollisuuden pyytää ja antaa apua naapurustoissa. Sovelluksen kautta voi hoitaa arjen naapuriapua ja järjestää esimerkiksi kimppakyytejä, lemmikkien hoitoa, ruoka-apua, juttuseuraa tai talkooapua paikallisissa yhdistyksissä. Commu on maksuton sovellus, jossa asukkaat voivat tarjota ja pyytää apua muutamalla napin painalluksella.
Raasepori näkee yhteisöllisyyden kaupungin vahvuutena ja haluaa edistää asukkaiden omaehtoista toimintaa ja lisätä aktiivista osallistumista yhteisölle tärkeisiin asioihin. Commu-sovellus tukee näitä tavoitteita mahdollistamalla helpon tavan olla mukana arjen pienissä, mutta merkityksellisissä teoissa. Hyvät teot, toisten huomiointi ja arjen naapuriapu edistää paitsi yksittäisten asukkaiden hyvinvointia myös koko Raaseporin yhteishenkeä.
– Toistemme auttaminen on kaupungissamme tärkeää, ja Commu-sovelluksen ansiosta se on nyt helpompaa kuin koskaan. Sovellus helpottaa asukkaita sitoutumaan ja tutustumaan paikallisyhteisöihinsä uudella tavalla, kertoo Jennifer Gammals, Raaseporin kaupungin kehityspäällikkö.
– Naapuriapu on yhteisön peruspilari, joka tukee sekä yksilöiden että koko kaupungin hyvinvointia. Avun pyytäminen saattaa kuitenkin olla monelle haastavaa, Commun perustanut Karoliina Kauhanen kertoo.
– Commu madaltaa kynnystä pyytää ja antaa apua. Auttamisen kautta tutustumme toisiimme ja luomme yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan, Kauhanen jatkaa.
Commu tukee tätä tavoitetta mahdollistamalla avun antamisen ja vastaanottamisen turvallisessa ympäristössä. Sovelluksen käyttämiseksi luodaan käyttäjäprofiili, jossa jaetaan tietoa itsestä ja omista kiinnostuksen kohteista, mikä helpottaa yhteydenpitoa muihin. Sovellusta voidaan myös käyttää paikallisten tapahtumien järjestämiseen ja niissä osallistumiseen, mikä edistää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista vuorovaikutusta.
– Sovelluksessa voi vahvistaa henkilöllisyyden pankkitunnistautumisella, mikä tekee auttamisesta ja avun pyytämisestä turvallisempaa kuin muissa somealustoissa, Kauhanen korostaa.
Sovellus lanseerataan yhteistyössä Raaseporin Kyläfoorumin kanssa ja on ladattavissa joulukuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Kaupungin verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista löytyvät lisätietoja sovelluksesta lanseerauksen jälkeen.
Commu on kolmen nuoren yrittäjän rakentama mobiilisovellus, jossa voi pyytää ja antaa apua. Commussa yksityishenkilöt, yhdistykset ja yritykset kohtaavat toisensa auttamisen, talkoilun ja vapaaehtoistyön merkeissä. Commuun on jo rekisteröitynyt lähes 100 000 käyttäjää ympäri Suomen. Commu tarjoaa yrityksille helpon tavan tehdä vapaaehtoistoimintaa ja osallistaa henkilöstöä hyviin tekoihin, sekä yhdistyksille tavan löytää vapaaehtoisia ja hallinnoida vapaaehtoistoimintaa. Kunnille Commu tarjoaa valmiin naapuriapualustan, jossa asukkaat voivat pyytää ja antaa apua, lisäten yhteisöllisyyttä ja vähentäen yksinäisyyttä.
Ohjelmassa on monipuolinen kokoelma kauneimpia joululauluja sekä Vivaldin “Talvi” viulisti Frida Backmanin kanssa. Vierailevina taiteilijoina ovat Kaisa-Mari Hartikainen piano, Paulus Hartikainen baritoni sekä 7-vuotias paikallinen viulistilahjakkuus Lucia Skog.
Villa Fridan tapaan ohjelmassa on perinteiset kauneimmat joululaulujen lisäksi myös viulukonsertto – Antonio Vivaldin “Talvi”, vierailevia taiteilijoita, ripaus virtuositeettiä, kamarimusiikkia, sekä jokunen yllätys.
Joulukonsertissa esitetään Reinecken Joulusonatiini viululle ja pianolle 1800-luvulta, jossa erottuu melodioita m.m. Bachin Jouluoratoriosta, “Jouluyö, juhla yö” ja muita saksalaisia joulumelodioita. Vaudikas Vivaldin “Talvi” kuvailee musiikilla kalesivia hampaita, viiltävä pohjoistuuli,liukastumista jäällä sekä lämmin hetki kamiinan edessä vaikka ulkona sataa, konserttisarjan taiteellinen johtaja viulisti Frida Backman kuvailee.
Järjestää: Villa Frida musikvänner rf yhteistyössä Frida Backman Svenska kulturfondenin tuella. Villa Frida rf järjestää kuukausittain monipuolisia kamarimusiikkikonsertteja Pohjan kirkonkylän Villa Fridassa ja kasvattaa kiinnostusta viulunsoittoon ja nostetta antavaan elävään musiikkiin.
Pohjan kirkonkylän Villa Frida kamarimusiikkikonserttisarja vierailee joulukuussa poikkeuksellisesti Karjaan FOKUS-kulttuuritalolla Tryckeriteaternissa. Ohjelmassa on väliaika ja kestää alle 2 h.
Hinta: 20€ / 10€ eläkeläiset ja työttömät / alle 18-v ilmaiseksi mutta varaa istumapaikka.
Liput joko ovelta 1h ennen tai varattavissa sähköpostitse: backmanconcerts@gmail.com
Käteismaksu tai mobile pay ovelta. Pankkisiirtotiedot sähköpostitse.
Raaseporin Energia keskittyy ydinliiketoimintaansa eli sähköverkkoon, kaukolämpöön, katuvalaistukseen, sähköasennuksiin ja sähköntuotantoon.
Raaseporin Energia ja Helen ovat sopineet järjestelystä, jossa kaikki Raaseporin Energian sähköenergian myyntisopimukset siirtyvät Helenille. Järjestely edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Tavoiteaikataulu sopimuksien siirtymiselle on helmikuun alku 2025 ja aikataulu tarkentuu viranomaiskäsittelyn jälkeen. Raaseporin Energialla on noin 10 000 sähköenergian myyntisopimusta pääasiassa läntisellä Uudellamaalla.
Sopimusten siirto ei vaikuta sähkösopimusten hintoihin, voimassaoloon tai muihin ehtoihin, vaan ne jatkuvat ennallaan muuttumattomina. Raaseporin Energia ja Helen hoitavat kakki järjestelyyn liittyvät asiat, eikä muutos vaadi asiakkailta toimenpiteitä. Raaseporin Energia palvelee sähköenergian myyntisopimuksiin liittyvissä asioissa kuten ennenkin sopimuksien siirtymiseen saakka.
Järjestely koskee vain sähköenergiaa koskevia sopimuksia. Raaseporin Energian sähköverkko, kaukolämpö, katuvalaistus, sähköasennukset ja sähköntuotanto jatkuvat entiseen tapaan. Raaseporin Energian sähköverkkoalueen asiakkaat saavat jatkossakin Raaseporin Energialta sähkölaskun sähkönsiirrosta.
Järjestelyn taustalla ovat sähkömarkkinoilla viime vuosina tapahtuneet muutokset.
– Sähkömarkkinoita on yhä vaikeampi ennustaa, mikä aiheuttaa taloudellisia riskejä. Riskienhallinta sekä uusien järjestelmien ja digitaalisten palveluiden kehittäminen edellyttävät investointeja, jotka lisäävät kiinteitä kustannuksia. Kaikki tämä johtaa siihen, että sähköenergian myynti vaatii entistä suurempia myyntivolyymejä, jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa. Siirtämällä sähköenergian myyntisopimukset Helenille pystymme keskittymään paremmin ydinliiketoimintoihin, joilla on vahva paikallinen yhteys, kuten sähköverkkoon, kaukolämpöön ja sähköasennuksiin. Meillä on esimerkiksi kauaskantoisia suunnitelmia hyödyntää sähkömarkkinoiden hintavaihteluita eduksemme kaukolämmön tuotannossa, kertoo Raaseporin Energian toimitusjohtaja Frank Hoverfelt.
Helenin suuremmat resurssit tarjoavat asiakkaille modernit digitaaliset työkalut sähkönkäyttöön liittyen, laajan tuotevalikoiman ja kilpailukykyiset sähkösopimukset myös jatkossa. Helen palvelee asiakkaitaan monipuolisesti useissa asiointikanavissa suomeksi, ruotsiksi, ja englanniksi.
– Haluamme huolehtia niin uusista kuin vanhoista asiakkaistamme tarjoamalla juuri heille sopivia ensiluokkaisia sähköenergiatuotteita ja -palveluja sekä niitä tukevia jatkuvasti kehittyviä digitaalisia työkaluja. On tärkeää, että jokainen asiakas tuntee olevansa hyvissä käsissä ja heidän tarpeensa tulevat huomioiduiksi, kertoo Helenin Asiakkuudet ja palvelut -liiketoiminnasta vastaava johtaja Anu-Elina Hintsa.
Lisätietoja:
Frank Hoverfelt, Raaseporin Energia Oy, 040 579 9724, frank.hoverfelt(at)re.fi Helenin konserniviestintä, 040 148 9064, viestinta(at)helen.fi
Valtatie 25 on tärkeä Uudellemaalle, koko Suomelle ja kansainvälisesti. Sen sisäpuolisella alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Valtatie 25 yhdistää valtakunnalliset päätiet turvaten yhteydet eri puolille Suomea, ja sen parempi toimivuus keventää pääkaupunkiseudun kehäväylien kuormitusta ja turvaa alueen saavutettavuutta poikkeustilanteissa. Tie toimii tärkeänä väylänä huoltovarmuuskriittisille tuotteille Hangon ja Kilpilahden satamien kautta.
Talvipäivä Karjaalla. Kuva: Johan Ljungqvist
Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari sekä Hangon, Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kaupungit ja kunnat ovat tilanneet valtatien 25 tilaa käsittelevän selvityksen. Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.
Selvityksessä todetaan, että pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu tie ei vastaa nykyvaatimuksia. Alueen yritykset ovat hyvin kasvuhakuisia, mutta tien tila huolestuttaa laajasti. Vyöhykkeelle on suunnitteilla yli 7 miljardin euron arvosta investointeja. Logistisen toiminnan laajentuminen Kehä III:n alueelta pohjoiseen näkyy kasvavina liikennemäärinä valtatien 25 vaikutusalueella. Hangon satama Suomen toiseksi suurimpina kappaletavaran satamana ja tiheällä Euroopan linjaliikenteellään houkuttelee kuljetuksia eri puolilta Suomea. Myös geopoliittisen toimintaympäristön muutos on kasvattanut tien merkitystä: geopoliittisesti tärkeän DCA-sopimuksen kannalta valtatie 25 on tärkeää infrastruktuuria.
Elinkeinoelämän kasvu ja Suomen toimintavarmuuden turvaaminen tulevat lisäämään liikennettä valtatiellä 25. Yrityskyselyyn (n=140) vastanneista yrityksistä 70 prosenttia näkee toimialallaan tapahtuvan kasvua lähivuosina. Logistiikka-alan investointien kehitys ennustaa raskaan liikenteen määrän lisäystä huomattavasti ennustettua suurempana, erityisesti valtateiden 3 ja 4 välillä. Kasvua on tuettava hyvällä liikenneinfralla. Tässä tilassa tie ei vastaa nykyisiin eikä tuleviin tarpeisiin.
Kansalaisinfon keskustelutilaisuuden avasi kansanedustaja Henrik Wickström. Selvityksen esitteli professori Jorma Mäntynen Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksiköstä. Kansanedustaja Johan Kvarnström ja Keskon aluejohtaja Mika Sivula pitivät kommenttipuheenvuorot.
VALTATIE 25 TULEE LAITTAA SEN MERKITYSTÄ VASTAAVAAN KUNTOON
Valtatie 25 eli Uudenmaan kehäväylä ei vastaa nykyisiin eikä tuleviin elinkeinoelämän tarpeisiin, todetaan tuoreessa valtatien varren kuntien ja kauppakamarien selvityksessä.
Pääosin 1960- ja 70-luvuilla rakennettu tie ei vastaa nykyvaatimuksia, mikä näkyy turvallisuus- ja sujuvuusongelmina. Alueen yritykset ovat hyvin kasvuhakuisia, mutta tien tila huolestuttaa laajasti. Vyöhykkeelle on suunnitteilla yli 7 mrd. € arvosta investointeja. Logistisen toiminnan laajentuminen Kehä III:n alueelta pohjoiseen näkyy kasvavina liikennemäärinä valtatien 25 vaikutusalueella. Hangon satama Suomen toiseksi suurimpina kappaletavaran satamana ja tiheällä Euroopan linjaliikenteellään houkuttelee kuljetuksia eri puolilta Suomea. Myös geopoliittisen toimintaympäristön muutos on kasvattanut tien merkitystä.
Valtatie 25 on tärkeä Uudellemaalle, koko Suomelle ja kansainvälisesti
Valtatien 25 sisäpuolisella alueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Tien parempi toimivuus keventää pääkaupunkiseudun kehäväylien kuormitusta ja turvaa alueen saavutettavuutta poikkeustilanteissa. Valtatie 25 yhdistää valtakunnalliset päätiet turvaten yhteydet eri puolille Suomea. Tie toimii tärkeänä väylänä huoltovarmuuskriittisille tuotteille Hangon ja Sköldvikin satamien kautta.
Elinkeinoelämän kasvu ja Suomen toimintavarmuuden turvaaminen tulevat lisäämään liikennettä valtatiellä 25. Yrityskyselyyn (n=140) vastanneista yrityksistä 70 prosenttia näkee toimialallaan tapahtuvan kasvua lähivuosina. Vyöhykkeelle on suunnitteilla yli 7 mrd. € arvosta investointeja. Logistiikka-alan investointien kehitys ennustaa raskaan liikenteen määrän lisäystä huomattavasti ennustettua suurempana, erityisesti valtateiden 3 ja 4 välillä. Kasvua on tuettava hyvällä liikenneinfralla. Tässä tilassa tie ei vastaa nykyisiin eikä tuleviin tarpeisiin. Geopoliittisesti tärkeän DCA-sopimuksen kannalta valtatie 25 on tärkeää infrastruktuuria.
Liikenneturvallisuutta parannettava pian
Vuosien 2019–2023 aikana valtatiellä 25 on tapahtunut yli 200 liikenneonnettomuutta, joista 16 kuolonkolareita. Joka kolmannessa onnettomuudessa oli mukana raskas ajoneuvo. Onnettomuudet heikentävät kuljetusten toimintavarmuutta. Jokainen onnettomuus aiheuttaa inhimillisen kärsimyksen ohella mittavia kustannuksia yhteiskunnalle.
Liikenneonnettomuuksien lisäksi valtatiellä 25 tapahtuu lähes 300 riistaonnettomuutta vuodessa. Liikenneturvallisuutta on parannettava mahdollisimman pian.
Toimitusketjut ja työmatkaliikenne edellyttävät sujuvaa liikennettä
Valtatie 25 on suurten tavaravirtojen välittäjä. Toimitusketjut ulottuvat eri puolilta Suomea Hangon sataman kautta maailmalle ja päinvastoin. Hangon satamasta on päivittäiset tiheät laivayhteydet Eurooppaan, minkä vuoksi sen kautta kulkee tavaraa Suomessa pitkienkin matkojen takaa. Hanko on myös tärkeä kaupan tuontisatama. Valtatien 25 vyöhykkeellä on paljon työmatkaliikennettä. Tiellä on eniten nopeustason vaihteluja Suomen pitkistä valtatieosuuksista, mikä heikentää liikenteen sujuvuutta.
Valtatie 25 vaatii parannuksia vastatakseen liikenteen ja kuljetusten kasvuun
Tien sujuvuutta ja turvallisuutta voidaan parantaa mm. liittymiä kehittämällä ja tien kapasiteettia kasvattamalla. 2+2-kaistaisella tiellä mahdollistetaan sekä liikenteen sujuvuus että turvallisuus suurillakin liikennemäärillä molempiin suuntiin. 1+2-kaistaisella tiellä saavutetaan turvallisuusetuja, mutta sujuvuusedut saavutetaan vain toiseen suuntaan. Joillakin osuuksilla riittää tie, jonka kaistat ja pientareet ovat tarpeeksi leveät.
Valtatie 25, Uudenmaan kehäväylä -selvityksen ovat julkaisseet Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Länsi-Uudenmaan kauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari sekä Hangon, Raaseporin, Lohjan, Vihdin, Nurmijärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kunnat 26.11.2024. Työn on toteuttanut Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö.
Olemisen ulottuvuuksia Satu Loukkola, Tiina Salmi & Annukka Visapää
Luonto ja mieli nivoutuvat ikiaikaisesti meidän ihmisten olemukseen. Vaikka ihminen on vain yksi eläinlaiji maailman laijien joukossa, on ihminen ottanut yliotteen planeetastamme. Vasta viime aikoina on alettu myös tieteellisen tutkimuksen kautta hyväksyä luonnon kokonaisvaltainen merkitys ja sen energeettinen yhteys sekä vaikutus ihmiseen. Tiedämme vähän, mutta intuitiolla voimme kokea yhteyttä kaiken maa- planeetalla kasvavan, elävän ja olevan kanssa. Etenkin tässä epävakauden maailmantilanteessa, luonnon energia ja sen tasaava voima ihmismielen auttajana korostuu.
Galleria Centrum (Laaksokatu 4, kulttuuritalo Fokus ) on avoinna ma, ti & to 11–19, ke & pe 9–17, la 10–14, su suljettu Lämpimästi tervetuloa!
Tammisaaren taideyhdistys Joulukuun salonki – Valo Avajaiset ma 2.12. klo 18-20
Tammisaaren taideyhdistyksen Joulukuun salonkiin osallistuu 35 taiteilijaa 56 teoksella. Näyttelyn teemana on ”Valo”. Esillä on öljy- ja akryylimaalauksia, akvarelleja sekä sekatekniikalla tehtyjä teoksia.
Galleria Perspektiivi (Raaseporintie 8/ Tammisaaren kirjasto) on avoinna ma-ke 10-19, to-pe 10-17, la 10-14, su suljettu Lämpimästi tervetuloa!
11.12. klo 18.30 Inkoon kirkko 12.12. klo 18.30 Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, TryckeriTeatern 16.12. klo 19.00 Tammisaaren kirkko 17.12. klo 18.30 Hangon kirkko
Konsertteihin on vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
Ennakkoilmoittautuminen vesivoimisteluun, liikuntaryhmiin sekä uimakouluihin keväälle 2025 avautuu tiistaina 3.12.2024 klo 14.00tämän sivun.
Ilmoittautuminen vain yhteen vesijumppaan sekä uimakouluryhmään lukukauttakohden, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua.
Kun ilmoittaudut verkkosivujemme linkin kautta, sinulla on 5 minuuttia aikaa täyttää kaikki tietosi sen jälkeen, kun olet aloittanut ilmoittautumisprosessin.
Suosittelemme, että päivität sivun, jos näyttää siltä, että kaikki paikat on jo varattu, sillä varaustilanne voi muuttua ja tilanne päivittyy säännöllisesti.
Uudenmaan ELY-keskus korjaa Fiskarin tunnelia Raaseporissa. Korjaustyöt alkavat maanantaina 11.11.2024 ja kestävät noin neljä viikkoa. Korjaustyön aikana tunnelista suljetaan yksi ajokaista ja käytössä on liikennevalo-ohjaus. Urakoitsijana toimii Destia Oy, Työmaapäällikkö Otto Suominen puh. 040 661 3845.
Lisätietoja antaa Uudenmaan ELY-keskuksen siltainsinööri Henna Pakarinen puh. 029 502 1146.
E-palvelu Helle-Biblio, eli sovellus jonka kautta on ollut mahdollista lainata e-kirjoja ja äänikirjoja Helle-kirjastokortilla, suljetaan vuoden 2024 lopussa. Palvelusta voi lainata uusia kirjoja 30.11. asti. Sen jälkeen uusia lainoja ei voi enää ottaa, mutta jo lainattuja kirjoja voi lukea tai kuunnella 31.12. asti.
Valtakunnallinen E-kirjasto avattiin huhtikuussa 2024. Palveluun lisätään jatkuvasti uusia e- ja äänikirjoja. Sieltä löytyy myös runsaasti suomenkielisiä e-aikakauslehtiä.
Raaseporin kaupunki on lukuvuodesta 2021-22 järjestänyt opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Harrastamisen Suomen malli -hanketta. Hanke on suunnattu peruskoululaisille ja hankkeeseen osallistuu 258 kuntaa ympäri maata. Raaseporin kaupunki hakee ministeriöltä avustusta hankkeen toteuttamiseen myös lukuvuodelle 2024-25.
Kartoitamme taas halukkaita harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita tulevalle lukuvuodelle. Haluamme tarjota raaseporilaisille lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia, joista oppilaat valitsevat mieleisensä vuodenvaihteen harrastusäänestyksessä.
Mikä on Harrastamisen Suomen malli?
Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevat hyvät käytänteet ja toimintatavat sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä koulujen ja harrastustoimijoiden kanssa.
Toiminta Raaseporissa
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 63 harrastuskerhoa. Toiminnassa on säännöllisesti mukana n. 840 lasta ja nuorta. Raaseporissa toiminnan järjestämiseen osallistuu 17 eri paikallista harrastustoiminnan järjestäjää ja ohjaajia kerhoissa on 26. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisessa verkostossa ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Haluaisitteko olla mukana tarjoamassa harrastustoimintaanne vaihtoehdoksi Raaseporin lapsille ja nuorille Suomen mallin äänestykseen? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 24.11.2024 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi . Joulu-tammikuussa koulujen oppilaat äänestävät ensi vuoden toiminnasta.
Video on tekstitetty suomeksi! Huom! Jos videosoitin ei näy, tarkistathan, että olet hyväksynyt sivuston evästeet. Vaihtoehtoisesti voit katsoa vlogin YouTube-kanavallamme (ulkoinen linkki).
Kirjallisuusfestivaali Bokkalaset järjestetään 6.–12.11. Vuoden teema on ”Yhteisö”, jota käsitellään festivaaliohjelmassa eri näkökulmista. Kaikkiin ohjelmiin on vapaa pääsy, lukuun ottamatta olut & siideri-tastingia keskiviikkona ja kirjallisuusillallista lauantaina, joihin on ennakkoilmoittautuminen ja osallistumismaksu.
– House of horror kellarissa klo 17–20 – Disko uimahallissa klo 18–20 – Arvonta – Ilmapalloputous klo 19
Kummituskierroksen ohjeet:
Kummituskierros klo 17–20 uimahallin kellarissa, jonotus ulkopuolella. Kummituskierrokselle voi osallistua vain oppaan johdolla, odota vuoroasi jonossa. Kummituskierros on ilmainen. – Valokuvaus ja kuvaaminen kielletty. – Yksi kummituskierros / henkilö. – 10 henkilöä / ryhmä. – Kummituskierroksen aikana on pidettävä kiinni nauhasta. – Suositus: ei alle 7-vuotiaille.
Disko
Disko uimahallissa perjantaina 1.11 klo 18–20. Diskon aikana valaistus on himmennetty, diskovalot ja musiikki ovat päällä.
Mats Wikström, Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri, esitteli Västerbyn ulkoilualuetta, jossa virkistysarvo on merkittävä. Metsä koostuu suurelta osin kuusimetsästä, joka on istutettu vanhalle peltomaalle 1960-luvun alussa. Nykyään metsä on melko pahoin juurikäävän vaurioittama ja edessä on metsän uudistaminen. Vesi virtaa sieltä lähellä olevien järvien kautta aina Pohjanpitäjänlahteen asti. Yrkeshögskolan Novian projektikoordinaattori Romi Rancken antoi katsauksen alueen nykytilaan ja historiaan kuvamateriaalin avulla aina 1940-luvulta lähtien. Käsiteltävänä oleva kysymys on, kuinka hakkuut tulisi suunnitella, erityisesti ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisen näkökulmasta. Metsätalouden edellytykset vanhalla peltomaalla ovat erilaiset johtuen maaperän erilaisista olosuhteista.
Senior advisor Henry Schneider TAPIO:sta antoi esimerkkejä siitä, mitä alueella voi olla tarpeen ottaa huomioon. Osissa aluetta on havaittavissa, että maa on painunut. Tämä tapahtuu helposti peltoistutuksissa, joissa on hienojakoista maaperää ja paljon orgaanista ainesta. Tämä johtaa puolestaan pinnalliseen juuristoon, joka ei kuivina kausina ole kuuselle edullinen vaan lisää kirjanpainajatuhojen riskiä. Ilmastonmuutos johtaa tulevaisuudessa korkeampiin kesälämpötiloihin ja pidempiin kuivuusjaksoihin. Tämä nopeuttaa maaperän hajoamista ja aiheuttaa enemmän ravinteiden huuhtoutumista. Talvitulvat johtavat siihen, että enemmän ravinteita ja kiintoaineita kulkeutuu vesistöihin. Metsätalous kivennäismailla vaikuttaa vesistöihin, mutta turvemaiden metsien ojituksella on suurin vaikutus.
Happamat sulfaattimaat, eli savimaat, jotka sisältävät rikkiä, ovat yleisiä rannikkoalueilla. Maankäsittely voi johtaa siihen, että rikki joutuu kosketuksiin hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi, joka voi vuotaa vesistöihin. Alueita, joilla on riski kohdata happamia sulfaattimaita, voidaan tarkistaa Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).
Yrkeshögskolan Novian bioekonomian osaston vt. prefekti Johnny Sved kertoi, että koululla on omia opetuskäytössä olevia metsiä, mutta se tekee myös yhteistyötä Raaseporin kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa. Yrkeshögskolan Novia laatii yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa toimenpidesuunnitelman Västerbyn ulkoilualueen tapaustutkmuskohteille. Tulevaisuuden kannalta on myös tärkeää tuoda esille, mikä metsänhoitotoimenpiteissä on mennyt pieleen, jotta muut voivat oppia virheistä. Västerbyn tapaustutkimusaluetta käsitellään Yrkeshögskolan Novian ja TAPIOn suositusten mukaisesti. Seurannan hoitaa Yrkeshögskolan yhdessä Raaseporin kaupungin kanssa.
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ragnar Höckerstedt kertoi, että tukea vesiensuojelutoimiin ja luonnonsuojeluhankkeisiin on mahdollista hakea METKA-rahoituksena tämän vuoden alusta vuoden 2029 loppuun. Höckerstedt mainitsee, että TAPIO tuottaa paljon hyödyllistä materiaalia metsänhoidosta ja suosittelee suometsänhoidon verkkokurssia. Mielenkiintoista kurssimateriaalia löytyy myös Metsäkeskuksen verkkosivuilta.
Yksi metsätalouden ajankohtaisista asioista, jonka SLC:n metsäasiamies Anders Portin nosti esiin, on EU:n ennallistamisasetuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma, joka Suomella on kaksi vuotta aikaa toteuttaa. Asetus on osa EU:n strategiaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Metsäkatoasetuksen, joka puolestaan astuu voimaan 30.12.2024, tavoitteena on osaltaan vähentää maailmanlaajuista metsäkatoa.
Fredrik von Limburg Stirum kuvailee Kosken tilalla toteutettuja vesienhoitotoimenpiteitä. Uudistusalojen reunoille on jätetty suojavyöhyke, joka ei ainoastaan sido ravinteita ja suodata kiinteitä hiukkasia, vaan myös auttaa tasapainottamaan sekä taloudellisia että vesienhoidollisia tarpeita.
Seminaaripäivän aikana vierailtiin Kosken tilalla, jossa Fredrik von Limburg Stirum esitteli tilan toimintaa ja metsätalouden vesiensuojelutoimia. Tilan toimintaan kuuluu muun muassa luomunaudanlihan tuotanto ja maatilamatkailua. Viimeisen 30 vuoden aikana metsäisiä peltoja ja laitumia on kunnostettu. Metsäkävelyllä yhdessä Limburg Stirumin ja entisten ja nykyisten metsänhoitajien Fredrik Bäcklundin ja Robin Järvelän kanssa tutustuimme tilan vesiensuojelurakenteisiin ja metsänhoitomenetelmiin. Vesienhoitorakenteet toimivat osittain myös karjan juomapaikkana. Vuonna 2014 Kosken tila valittiin Suomen ympäristöystävällisimmäksi tilaksi WWF:n ja MTK:n Itämerikilpailussa. Ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä.
Tilalla on myös kokeiltu erilaisia luontaisia metsän uudistamismenetelmiä, muut osa alueista on istutettu perinteisesti. Taimikkovaiheen alku on tuottanut vaihtelevia lopputuloksia riippuen siitä, onko istutettu metsää tai käytetty luonnollisia uudistusmenetelmiä, mutta lopputulos on ollut sama.
– Tällä hetkellä huomioitavaa on paljon, vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokysymys, Limburg Stirum huomauttaa.
VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025.
Tämän vuoden osallistuvassa budjetoinnissa annettiin yhteensä yli 800 ääntä. Voittanut ehdotus on liikennekaupungin rakentaminen Karjaalle lapsille ja nuorille. Ehdotus osoittautui selväksi suosikiksi ja keräsi yhteensä 252 ääntä.
Liikennekaupungin (liikennepuiston) tarkoituksena on edistää lasten ymmärrystä liikenneympäristöstä. Liikennepuisto tarjoaa turvallisen ja pedagogisen ympäristön, jossa lapset voivat oppia liikennesääntöjä leikkisällä tavalla. Vaasassa on äskettäin avattu vastaava projekti, jossa on luotu pienoismalli yhteiskunnasta liikenteineen, risteyksineen ja suojateineen.
– Arvostan todella kaikkia tällä tavalla saamamme ehdotuksia. Ne antavat arvokasta tietoa ja uusia ideoita, pieniä ja suuria, Raaseporin kehittämiseksi. Hyvin toteutettu ja innovatiivinen liikennekaupunki lapsille houkuttelee todennäköisesti sekä Raaseporin asukkaita että vierailijoita. Odotan innolla hauskaa, paikallisuuden huomioivaa ja pedagogista liikennepuistoa, iloitsee Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman.
Liikennepuisto voi sisältää seuraavat toiminnot:
• Pienoistiet ja risteykset: Lapset voivat pyöräillä tai kävellä pienillä teillä, jotka on suunniteltu jäljittelemään oikeita liikenneympäristöjä. • Liikennevalot ja liikennemerkit: Toiminnalliset liikennevalot ja liikennemerkit asennetaan opettamaan lapsille, miten liikkua liikenteessä. • Leikkipaikat: Alueet leikkivälineineen, joissa lapset voivat leikkiä ja pitää hauskaa samalla kun oppivat liikenteestä. • Pedagogiset oppitunnit: Mahdollisuus kouluille ja päiväkodeille järjestää oppitunteja liikennesäännöistä ja -turvallisuudesta.
Äänet jakautuivat seitsemän äänestykseen päässeen ehdotuksen kesken seuraavasti:
1. Pumptrack -rata Tammisaareen
173
2. Penkit, istutukset ja piknikpöydät Raaseporin kylissä ja keskustoissa
110
3. Luontopolku Karjaan-Pohjan alueelle
161
4. Ulkokuntosali Gammelbodaan
92
5. Lasten liikennepuisto Karjaalle
252
6. Ulkoshakkilauta Karjaalle
4
7. Esiintymislava Pumppulahden saareen
24
Ääniä yhteensä
816
Voittava ehdotus toteutetaan vuosina 2025–2026
Ehdotuksen mukaan puisto sijoitetaan sopivalle alueelle Karjaalle. Seuraavaksi kaupunki ryhtyy laatimaan projektisuunnitelmaa ehdotuksen toteuttamiseksi.
– Odotamme innolla jännittävää prosessia. Tärkeä osa projektia on myös tiedon levittäminen, kertoo nuorisopalvelujen päällikkö Fredrika Åkerö. Liikennepuiston myötä toteutuu sekä mahdollisuus ulkona liikkumisen iloon että parempi liikenneturvallisuus lapsillemme. Liikennepuisto on avoin kaikille ja houkuttelee monia innokkaita pieniä ja suuria liikkujia turvalliselle ja liikuntaa edistävälle alueelle.
Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa asukkaat voivat myöhemmin seurata, miten osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotus toteutetaan.
Osallistuva budjetointi, jota kutsutaan myös asukasbudjetoinniksi, on menetelmä, jossa kunnan asukkaat osallistuvat keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon siitä, miten kunnan taloudellisia resursseja käytetään.
Vuodelle 2024 Raaseporin valtuusto on varannut 100 000 euron määrärahan, joka oli mahdollista jakaa useisiin ehdotuksiin.
Asukkaat saivat osallistuvan budjetoinnin ensimmäisessä vaiheessa antaa ehdotuksia ja ideoita, minkä jälkeen kaupungin työryhmä valitsi toisessa vaiheessa seitsemän kriteerit täyttävää ehdotusta. Lopuksi asukkaat saivat kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa äänestää, mikä ehdotus toteutetaan osana kaupungin toimintaa vuonna 2025.
Omakotitontteja on mahdollista varata Espinginkujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 052 -1 387 m² ja hinta on 20 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.
Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526. S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.
▪️ Raaseporin kaupunki laatii päivitetyt katusuunnitelmat sekä Tammisaaren Länsivallille (Raippatori-Kilohailitori) että Karjaalla Karjaantielle (Maasillantie – Keskuskatu), loppuvuoden 2024 aikana.
▪️ Suunnittelutyön tueksi asukkailta pyydetään näkökulmia/ huomioita suunnitelmien toteuttamiseen. Huomioita voit jättää projektiryhmälle sähköpostilla tatu.troberg@raseborg.fi.
▪️ Mainittujen hankealueiden osalta katusuunnitelmia ei ole vielä laadittu, eikä siten ole vielä suunnitelmia, joita voi kommentoida. Tässä prosessin vaiheessa asukkailla on mahdollisuus nostaa esiin asioita, joita suunnittelussa olisi hyvä ottaa huomioon. Tällaisia voivat olla esimerkiksi nykyisellään toimimattomat ratkaisut tai toisaalta vaikkapa erittäin tärkeät säilytettävät ratkaisut.
▪️ Huomioihin ei tulla vastaamaan erikseen, mutta ne pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunnittelutyössä.
▪️ Mikäli tekninen lautakunta myöhemmässä vaiheessa hyväksyy projektiryhmän katusuunnitelmaehdotuksen, tullaan se asettamaan nähtäville, jonka myötä asukkailla on mahdollisuus uudelleen antaa huomautuksia suunnitelmista.
Tervetuloa mukaan Raaseporin Nuorisopalveluiden järjestämälle syyslomareissulle Vantaan Superparkiin, torstaina 17.10.2024 klo 10.00–18.00. Osallistumismaksu on 25 €, sisältäen matkan ja 4 h pääsylipun. Osallistujan alaikäraja on 7 v, mutta edellytämme että osallistuja pärjää itsenäisesti. Myös vanhemmat ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen ja lisää infoa löydät osoitteesta: https://www.lyyti.in/syysloma2024
Tammisaaren Södra Vikenissä tehdään viimeistelyruoppauksia vk 38 alkaen
Työ kestää tämänhetkisen arvion mukaan lokakuun loppupuolelle asti
Venepaikkojen haltijoiden ei tarvitse siirtää veneitään työn takia, mutta vesialueella liikkumisessa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota alueella liikkuvaan ruoppauskalustoon
Gåsörenin ja Ramsholmenin parkkipaikan välille tullaan asentamaan silttiverho, jonka takia kyseistä reittiä ei voi käyttää
Liitteen kuvassa silttiverhon ohjeellinen sijainti
Raaseporin Vesi ja Raaseporin kaupunki saneeraavat Kuningattarenkadun ja Pitkäkadun johtoverkostoa sekä katua. Urakan arvioitu kesto: 09.09-01.11.2024. Työ aiheuttaa tilapäisiä liikenneratkaisuja, pahoittelemme häiriöitä!
Villimpi Raasepori -kampanja päättyi elokuun lopussa. Kaupungin neliöiden lisäksi 95 kuntalaista ilmoitti yhteensä yli 46 000 neliömetriä villimpiä neliöitä mukaan kampanjaan. Mukana oli myös muutamia yrityksiä ja yhdistyksiä.
Kaupungin omien villimpien alueiden kanssa loppusummaksi tulee 274 022 neliömetriä eli noin 4 kertaa Kaskimaan lammen kokoinen alue tai alue, joka vastaa 38 täysikokoista jalkapallokenttää tai jopa 843 uimahallin allasta!
Kampanjatiimi iloitsee kampanjan herättämästä keskustelusta. Nurmikon leikkaaminen ja leikkaamatta jättäminen jakaa yllättävän paljon mielipiteitä.
Etenkin kaupungintalon edustalla vapaasti kasvanut nurmialue ei miellyttänyt kaikkia. Toiset taas nauttivat uudesta väriläikästä, eläimiä myöten. Kaupungintalon pihalla nähtiin kesän aikana tavallista enemmän hyönteisiä syöviä lintuja ja myös jäniksiä temmeltämässä pitkässä heinikossa.
Aluetta ei ole hylätty, vaikka kasvit saavat kasvaa vapaasti.
– Joidenkin mielestä leikkaamaton nurmikko tarkoittaa hoitamatonta, vaikka asia ei ole niin, sanoo puistopäällikkö Maria Eriksson.
Kauneus on katsojan silmässä, sanotaan. Ja kauneuskäsitys myös muuttuu ajan mukana.
Moni ei nykypäivänä ole edes tullut ajatelleeksi, että nurmikkoa voisi hoitaa muutenkin kuin leikkaamalla. Historian valossa pihanurmi ja sen leikkaaminen on kuitenkin vielä melko tuore asia.
Raasepori on yksi monista kunnista, joissa tehdään työtä luonnon monimuotoisuuden puolesta ja jätetään nurmialueita villiintymään. Kampanjan avulla moni on alkanut nähdä omien tekojen merkityksen luonnon monimuotoisuudelle. Vaikka omaa pihaa ei haluaisikaan päästää villiksi, voi ainakin ymmärtää ja nauttia muiden tekemästä työstä pölyttäjien ja muiden hyönteisten hyväksi.
Vuosikaudet leikattu pihanurmi ei muutu kukkivaksi keitaaksi hetkessä. Voi viedä vuosia, että kukat alkavat ilmestyä ja levitä nurmen tilalle. Jos haluaa nopeita tuloksia, voi perustaa kukkaniityn.
– Omalla pihallani olen jo muutaman vuoden ajan leikannut nurmikon vain pari kertaa kesässä ja nyt alan nähdä, että kukkien määrä on lisääntynyt selvästi. Ja sammal on hävinnyt kokonaan, sanoo Eriksson.
Kiitos kaikille, jotka tekivät Raaseporista villimmän tänä kesänä!
Lukemisen oppiminen saattaa joillekin olla helpompaa koira kainalossa. Lukukoira on kärsivällinen kuuntelija, joka ei arvostele eikä huomauttele virheistä, hitaudesta tai epäröinnistä. Koiran läsnäolo rentouttaa lukijaa ja lievittää stressiä.
Tammisaaren kirjasto
Lukukoira Scooby-Doo on paikalla Tammisaaren kirjastossa (lastenosasto, Tornissa) keskiviikkoisin klo 17.30–18.30 ajalla 23.10.–20.11.
Koiran kanssa voi viettää kerrallaan 15 minuuttia omavalintaista kirjaa lukien. Ilmoittaudu etukäteen infotiskille, kirjasto@raasepori.fi tai 019-2892950 viimeistään edellisenä päivänä klo 17 mennessä. Muistathan myös peruuttaa varauksesi, jos et pääsekään paikalle.
Scooby-Doo on australialainen labradoodle, joka rakastaa kaikenikäisiä ihmisiä.
Karjaan kirjasto
Lukukoira Atlas on paikalla Karjaan kirjastossa seuraavat tiistait klo 18-19: 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 26.11. ja 10.12. Paikka: Maresi. Koiran kanssa voi viettää kerrallaan 15 minuuttia omavalintaista kirjaa lukien. Ilmoittaudu etukäteen infotiskille, sähköpostitse karjaan.kirjasto@raasepori.fi tai 019-2892970 viimeistään edellisenä päivänä. Muistathan myös peruuttaa varauksesi, jos et pääse paikalle.
Atlas on myös rodultaan australialainen labradoodle.
Lukukoira Lukukoira Scooby-Doo on paikalla Tammisaaren kirjastossa (lastenosasto, Tornissa) keskiviikkoisin klo 17.30–18.30 ajalla 23.10–20.11.
Koiran kanssa voi viettää kerrallaan 15 minuuttia omavalintaista kirjaa lukien. Ilmoittaudu etukäteen infotiskille, kirjasto@raasepori.fi tai 019-2892950 viimeistään edellisenä päivänä klo 17 mennessä. Muistathan myös peruuttaa varauksesi, jos et pääsekään paikalle.
Pioniluento 16.9. klo 18, kokoushuone Pääskynen Mikko Uusi-Honko Pionien koti -puutarhatilalta pitää luennon pioneista. Aiheet käsittelevät pioneja kasveina, istutusta, hoitoa, vinkkejä ym. Keskustelua sekä suomeksi ja ruotsiksi.
Viiru & Pesonen-päivä lauantaina 5.10. klo 10.30–13 Viiru ja Pesonen-kirjat täyttävät tänä vuonna 40 vuotta, ja juhlimme sitä näyttelyllä ja ohjelmilla kirjastossa. Koko viikon kirjastossa on esillä tietovisa, jolla voit testata kuinka hyvin tunnet kissan ja hänen ukonsa, ja lauantaina 5.10 luvassa on satutuokioita, askarteluja ja muklajahti.
Suomenkielinen satutuokio klo 11, ruotsiksi klo 10:30 ja 12:30.
Kirjailijavierailu, dekkarikirjailija Martta Kaukonen keskiviikkona 16.10. klo 15.
Syyslomaaskartelua perjantaina 18.10. lastenosastolla klo 10–15.
Pimeä viikonloppu lauantaina 26.10. Dekkareita ja jännitystä kaiken ikäisille.
Satutuokio 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille: Ruotsiksi klo 10:15 Suomeksi klo 10:45
Dekkareita koululaisille: Ruotsiksi 12:45 Suomeksi klo 13.15
Dekkariarvoitus ryhmille koko päivän, ilmoittaudu tiskillä. Jokaisessa ryhmässä jonkun on osattava lukea, muuten ei ikärajaa.
Heijastinrazzia! Agenttimme jakaa heijastimia mahdollisille lainrikkojille.
Bokkalaset 6.–11.11. Ruotsinkielinen kirjallisuusjuhla, vuoden teema on yhteisöllisyys. Program och mera info.
La 9.11. Teater nära: Sånger för små öron, Torni + Maria Sundell
Ma 11.11. kirjailijavierailu, Marie Allen: Pensionatet Hohenhausen, Galleria Perspektiivi klo 18.
Kirjailijavierailu ke 13.11. klo 12, Katja Weiland-Särmälä Katja Weiland-Särmälä kertoo kirjastaan Huvilaelämää: Hangon huviloiden historiaa. Hangon kauniit ja historialliset pitsihuvilat ovat yksi Hangon tärkeimmistä nähtävyyksistä. Ne kiehtovat niin paikallisia kuin vierailijoitakin, niillä on rikas historia ja ne ovat osa kesäkaupungin kulttuuriperintöä, mutta mitä niiden seinien taakse ja niiden menneisyyteen kätkeytyy? Vapaa pääsy. Kokoushuone Pääskynen, Tammisaaren kirjasto.
Tiistai 19.11. klo 18–18.30 Tarinatuokio ruotsiksi kirjailija Filippa Hellan kanssa. Lasten oikeuksien viikkoon liittyvä ohjelma.
Joulusatu ja askartelua tiistaina 10.12. klo 17.30–18.30 lastenosastolla.
Karjaan kirjasto
Lukukoira – Lukukoira Atlas vierailee kirjastossa klo 18-19. Varaa aika kirjastosta soittamalla 019-289 2970, lähettämällä sähköpostia karjaan.kirjasto@raasepori.fi tai kirjastokäynnin yhteydessä. Lukukoira käy 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 26.11. ja 10.12. Lukuaikaa on 15 min/lapsi. Paikka: Maresi.
Runoja rakkaudesta ti 8.10. Teatteriryhmä Svalan esittää ensi viikon tiistaina (8.10.) klo 18–19 “Lyckans minut – Dikter om kärlek” (ruotsiksi) Karjaan kirjaston Maresi huoneessa.
Viiru & Pesonen-päivä lauantaina 5.10. Asartelua klo 10.30–13, kokushuone ExLibris. Satutuokio ruotsiksi klo 11. Satutuokio suomeksi klo 12.
Tunnista digihuijaus – luento ma 14.10. klo 13–14.30 Kaikille avoin ja maksuton luento. Luennolla käymme esimerkkien avulla läpi ajankohtaisia netti- ja puhelinhuijauksia ja niiden tunnusmerkkejä. Saat myös tietoa siitä, miten toimia, jos tulet huijatuksi. Luento pidetään suomeksi ja ruotsiksi. Luennon asiantuntijana on Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Syyslomalla askarrellaan koko perheen kanssa, torstaina 17.10. klo 11–19 (drop in!)
Haamujahti lauantaina 26.10 klo 10–14. Löydätkö kirjastossa piileskelevän kummituksen?
Gardberg Center – kirjaesittely 12.11. klo 18. Uusi kirja Handelsmän och hantverkare.
Tonttujahti ja satutuokio lauantaina 30.11. Tonttujahti pidetään klo 10-14 ja satutuokio pienimmille (3-6 v) pidetään suomeksi klo 10.15 ja ruotsiksi klo 11.
Jouluaskartelua 3.12. klo 17–19. Sopii koko perheelle, tervetuloa! Paikka: Maresi.
Pohjan kirjasto
Haamujahti ja satutuokio perjantaina 25.10. Löydätkö kaikki kirjastossa piileskelevät kummitukset? Satutuokio pienimmille (3–6 v): suomeksi klo 13 sekä ruotsiksi klo 13.30.
Peliturnaus ma 4.11. klo 16. Tule osallistumaan “Choose the right darn color” -peliturnaukseen! Luvassa pieniä palkintoja, ja voittajan tulokset lähetetään valtakunnallisen kilpailun tulospalveluun. Tapahtuma on osa valtakunnallista peliviikkoa, ja “Choose the darn right colour” toimii peliviikon virallisena turnauspelinä.
Pohjan kirjasto on auki la 30.11. klo 10–13 Pohjan joulumarkkinoilla. Tonttujahti lapsille!
Drop-in jouluaskartelua Pohjan kirjastossa 2.12. klo 13-17! Sisäänkäynti nuorisotilan kautta; klo 14 alkaen kulku myös kirjastolta. Jouluaskartelu järjestetään yhteistyössä Pohjan nuorisotalon kanssa.
Bromarvin kirjasto
Satutuokioita ruotsiksi
su 29.9. klo 12–12.30 su 27.10. klo 12–12.30 su 24.11. klo 12–12.30 su 15.12. klo 12–12.30
Satutuokiot ovat avoinna kaikille. Kuvakirjoja 3–8 vuotiaille sekä myös nuoremmille. Klo 12.30–13 on mahdollista lainata kirjoja automaatilla. Tuokiot järjestävät Bromarf biblioteks vänner r.f. ja Folkhälsan i Bromarf r.f.
Kirjailijavierailu: Eva Frantz La 28.9. klo 13. Järj. Bromarf Biblioteks Vänner rf
Kirjailijavierailu la 12.10. klo 13, Philip Teir ja Rosanna Fellman Pietarsaaren vaikutukesta kahden kirjailijan elämään. Ohjelma on ruotsiksi. Järj.: Bromarf Biblioteks Vänner rf
Raaseporin kaupunki jakaa joka vuosi toiminta-avustuksia yhdistyksille ja muille toimijoille, kuten kulttuuritoimijoille ja tiekunnille. Vuonna 2024 jaetaan yli 300 000 euroa avustuksina.
Alla listattuna kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sekä kaupunginhallituksen jakamat avustukset.
Ekenäs Jaktvårdsförening rf aloittaa peuran kyttäysmetsästyksen Västerbyn ulkoilualueella ja sen lähialueilla 1.9.2024. Peuran ajometsästys on sallittu 28.9.2024–15.2.2025 välisenä aikana.
“Suomikerho” on keskustelukerho kaikille aikuisille maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella ja kehittää suomen kielen taitoa ja saada uusia ystäviä. Ryhmä kokoontuu joka tiistai klo 17:30-19:00 Agorassa, Keskuskatu 59, Karjaa. Yhteyshenkilö Anneka Pitkänen 0503259792
Tammisaaren Kielikahvila on rento paikka harjoitella suomen kielen puhumista. Kaikki maahanmuuttajat ovat tervetulleita mukaan. Etsimme myös Suomessa syntyneitä henkilöitä, joilla on vahvaa suomen kielen taitoa, toimimaan keskustelukumppanina. Tapaamme joka torstai klo. 18-20, Betesdan tiloissa, Pitkäkatu 19, Tammisaari. Yhteyshenkilö Olena Dniprovska.
Yleinen arvonlisäverokanta nousee 24 prosentista 25,5 prosenttiin 1.9.2024 alkaen. Muutos koskee ainoastaan niitä tuotteita ja palveluita, joiden alv on tähän asti ollut 24 %.
Muutos tulee näkymään myös joissakin Raaseporin kaupungin lähettämissä laskuissa siten, että ne tuotteet ja palvelut, jotka on aiemmin laskutettu 24 %:n verokannalla, laskutetaan jatkossa 25,5 %:n verokannalla.
Verokannan muutoksen takia Raaseporin Veden vesi- ja jätevesilaskujen laskutusaikaväli muuttuu. Asiakkaat saavat tänä vuonna laskun heinä–elokuulta (alv 24 %), syys–lokakuulta (alv 25,5 %) ja marras–joulukuulta (alv 25,5 %).
Raaseporin kaupunki aloittaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Fiskars Oyj:n kanssa hankkeen, jossa Fiskarsin ruukin kohdalla toteutetaan maantien 104 parantamistoimenpiteitä. Maantie 104 päällystetään, kevyen liikenteen järjestelyitä parannetaan ja tarvittavia kuivatusjärjestelmiä rakennetaan. Hankealue on noin 1,4 kilometriä pitkä, ja hanke toteutetaan elo-joulukuun 2024 aikana.
Hankkeen yhteyshenkilöt:
Urakoitsija: A. Berglund Oy, vastaava työnjohtaja Robin Stenström
Raaseporin kaupunki: investointipäällikkö Tatu Troberg ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Fredrik Bäcklund
Jos olet täyttänyt 65 vuotta, olet lämpimästi tervetullut osallistumaan ulkoilupäiville Raaseporissa. Lähdemme kävelylle lähiympäristöön, jonka jälkeen järjestetään kevyttä toimintaa, jota voimme tehdä yhdessä ulkona.
HUOM! Osallistuminen on maksutonta eikä edellytä ennakkoilmoitusta. Osallistujille tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa niin kauan kuin tarjoiltavaa riittää.
Ulkoilupäivät järjestetään yhteistyössä paikallisten eläkeläisjärjestöjen, Ikäinstituutin ja Voimaa Vanhuuteen – hankkeen kanssa.
Pohja – Tiistai 10.9 klo 10.00-12.00 Tavataan Gumnäsin juhlapaikalla klo 10.00 (Gumnäsintie 71)
Tammisaari – Torstai 19.9 klo 13.00-15.00 Tavataan Tammisaaren liikuntapuistossa, Kipparipuistossa klo 13.00 (Kuressarenkatu)
Karjaa – Torstai 26.9 klo 13.00-15.00 Tavataan seikkailuradalla Pumppulahden puistoalueella klo 13.00 (Tragmaninkuja 1)
Raaseporin kaupunki järjestää yhdessä Bio Forumin kanssa kaikille avoimen elokuvanäytöksen Itämeripäivänä torstaina 29.8.2024.
Ari Heinilän tuore elokuva on meren ja ihmisen vuoropuhelu, jossa meri on pääosassa ja ihminen sivuosassa. Se vie seikkailuihin niin veden alle, syvyyksiin kuin saariston sokkeloihin ja vauhtiin tuulten viemänä, aaltojen kuljettamana erilaisten meri-ihmisten vanavedessä.
Meren käyttäjä törmää myös kääntöpuoleen, kaltoin kohdeltuun ystävään. Äänensä merelle ovat antaneet Irina Björklund, Martti Suosalo ja Taneli Mäkelä.
Minun mereni -elokuvanäytös järjestetään yhteistyössä Bio Forumin kanssa. Tammisaaren vanhassa kaupungissa sijaitseva Bio Forum on Suomen vanhin käytössä oleva elokuvateatteri.
Tilaisuus alkaa klo 17.30 esittelyllä paikallisista projekteista, joissa tehdään konkreettista työtä Itämeren hyväksi. Elokuva alkaa klo 18.
Osoite: Bio Forum, Helene Schjerfbeckin katu 5, Tammisaari.
Elokuvan kesto on noin 45 min. Tilaisuus on maksuton. Elokuva on tekstitetty ruotsiksi.
Pikku Papun orkesteri konsertoi ke 4.9. klo 18 TryckeriTeaternissa, Laaksokatu 4, 10300 Karjaa. Konsertti on ilmainen, mutta varmistaaksesi paikkasi tulee sinun ilmoittautua oheisesta linkistä. https://link.webropol.com/ep/pikkupapu
Pikku Papun Orkesterin konsertissa perheen pienimmätkin pääsevät mukaan lauluihin ja leikkeihin. Myös riemunkiljahtelu ja tanssiminen on sallittua – jopa toivottavaa!
Pikku Papun Orkesteri on Jenny ja Antti Wihurin säätiön tunnustuspalkinnolla vuonna 2018 palkittu lastenmusiikkia säveltävä, sovittava ja esittävä yhtye. Orkesterin papulaulut syntyvät yhteistyössä kirjailija-kuvittaja Liisa Kallion kanssa. Orkesteri on ollut ehdolla Emma-gaalassa vuoden lastenlevy-kategoriassa, sekä voittanut vuonna 2018 Vuoden lastenmusiikkiyhtye-palkinnon lastenmusiikkipäivän Jellona-gaalassa. Orkesteri on aiemmin julkaissut kaksi levyä, Pikku Papun laulut (Tammi, 2012) ja Pikku Papun Orkesteri (Tammi, 2016). Orkesterin energinen esiintyminen, akustiset soittimet, moniääninen laulu ja eri tyylilajeilla leikittelevät sovitukset ovat sulattaneet niin pienten kuin varttuneempienkin kuulijoiden sydämet. Pikku Papun laulut ovat tulleet monille tutuiksi Yle TV2:n Pikku Kakkosesta ja Musarullaa-konserttisarjasta. Papulaulujen lisäksi orkesteri on tulkinnut ja sovittanut muun muassa Yleisaradiolle uusiksi perinteisiä lastenlauluja Mörri-Möykystä Lennä Lennä Leppäkerttuun.
Ennakkoilmoittautuminen ohjattuun toimintaan syksylle 2024 avautuu torstaina 8.8.2024 klo 13.00 alla olevien linkkien kautta, tai puhelimitse 019 289 2185, 019 289 2191, 019 289 2194, 019 289 2197.
Maasillan silta saneerataan kokonaisuudessaan ja suljetaan liikenteeltä maanantaina 12.8.2024 ja palautetaan takaisin liikenteelle joulukuun 2024 aikana.
Sillan sulkeminen aiheuttaa luonnollisesti merkittävää liikenteellistä haittaa alueella, mutta sillan saneeraus mahdollistaa sillan turvallisen käytön myös tulevaisuudessa. Pahoittelemme saneerauksen aiheuttamasta liikennehaitasta.
Itä- ja Länsi-Uudellamaalla siirrytään kuntien järjestämään asumislietteiden keräykseen alue kerrallaan vuosina 2024–2026. Vastuu saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennysten ja lietekuljetusten järjestämisestä siirtyy kiinteistön haltijalta kunnalliselle jäteyhtiölle. Rosk’n Rollin kilpailuttamat kuljetukset alkavat toimialueen länsiosista ja etenevät kahden vuoden siirtymäaikana alue kerrallaan kohti itää. Ensimmäisenä kunnallisiin kuljetuksiin siirrytään Hangossa lokakuussa 2024.
Kuntien omistama Rosk’n Roll vastaa lietesäiliöiden tyhjennyksistä ja lietteen kuljetuksista Raaseporissa 1.1.2025 alkaen. Asukkaat voivat vielä syyskaudella tilata lietesäiliöidensä tyhjennykset suoraan valitsemaltaan yritykseltä.
Lietesäiliöiden omistajien kannattaa olla loppuvuodesta valppaina. Rosk’n Rolliin on hyvä olla yhteydessä ja varmistaa lietesäiliöiden tyhjennykset hyvissä ajoissa ennen toivottua tyhjennysaikaa, jotta siirtymästä tulee mahdollisimman sujuva.
Kunnan järjestämisvastuulle siirtyviä lietekuljetuksia on Raaseporissa valittu hoitamaan paikallinen perheyritys Sjöbloms Tankservice. Urakkasopimuksen kesto on kolme vuotta. Keräyksen järjestämistä edesauttaa, että valittu kuljetusyritys on hoitanut tyhjennyksiä alueella ennenkin ja tuntee asiakkaat sekä kohdekiinteistöt.
Vielä löytyy vapaita paikkoja muskarissa! Muskarissa lapsesi saa musisoida turvallisesti yhdessä muiden lasten kanssa. Varmista paikkasi pian!
Vapaita paikkoja löytyy seuraavista ryhmistä: Karjaa: 0-2-åringar, ti klo 14.00-14.45 (ruotsinkielinen opetus) Mustio: 0-2-vuotiaat, ma klo 14.15-15.00 5-6-vuotiaat, ma klo 13.00-14.00 Inkoo: 4-5-vuotiaat, to klo 16.15-17.00 5-6-vuotiaat, to klo 17.00-18.00 Tammisaari: Vauvaryhmä, ti klo 9.00-9.45 (ruotsinkielinen opetus) Joitakin hajapaikkoja löytyy myös muista ryhmistä.
Ilmoittautuminen on avoinna osoitteessa https://raseborg.eepos.fi/
Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastusrajoitukset lohen ja meritaimenen kutuvaelluksen suojelemiseksi astuvat voimaan ensimmäisenä päivänä elokuuta. Rajoitusten noudattaminen parantaa pitkällä aikavälillä kalakantoja. Rajoituksia valvovat kalatalousalueen kalastuksenvalvojat.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on päättänyt Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen hakemuksesta seuraavista kalastusrajoituksista ajalle 1.8–30.11. vuosille 2024–2028:
Viehekalastus ja kalastus seisovilla pyydyksillä on kielletty Mustionjoessa aina Åkerforsin voimalaitokselle asti. Kielto koskee myös järvet Kyrksjön ja Päsarträsket sekä sivu-uomia, kuten Krabbäcken, Storängsbäcken, Bråtabäcken ja Mossabäcken. Sama kielto koskee Fiskarsinjokea Borgbyträsketiin ja Brunkombäckeniin asti sekä jokisuistot Pohjanpitäjänlahdessa.
Pohjanpitäjänlahdessa ja Vitsandströmmenin suurjännitejohdolle asti pintaverkoilla kalastaminen on kielletty, ja Pohjanpitäjänlahden siltojen alla kaupungin keskustassa ja Vitsandströmmenillä kalastus verkoilla ja rysillä on kielletty.
Vitsandströmmenin suurjännitejohdolta Fiskarsinjoen ja Mustionjoen suistoalueelle saakka on kielletty yli 75 cm pitkien lohien ja yli 65 cm pitkien taimenien ottaminen saaliiksi. Rasvaevälliset taimenet on aina vapautettava. Lohen pienin sallittu saaliskoko on kalastusasetuksen mukaisesti 60 cm ja taimenen (eväleikattu) 50 cm.
Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen toiminnanjohtaja Gabi Lindholm kertoo, että seisovilla pyydyksillä tarkoitetaan muun muassa verkkoja, katiskoja, rysiä, pitkäsiimoja ja muita koukkupyydyksiä. Viehekalastus on kalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa. Onkiminen ja pilkkiminen ei ole viehekalastusta.
Kalatalousalueen kalastusrajoitusten lisäksi on olemassa lakisääteisiä valtakunnallisia kalastusrajoituksia. Tarkemmat tiedot näistä ja kalatalousalueen määräyksistä löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta www.tammisaari-pohjankalatalousalue.fi.
Mikä on kalatalousalue ja mitä se tekee?
Suomen vesialueet on jaettu 118 kalatalousalueeseen, joista Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on yksi. Kalatalousalue suunnittelee muun muassa kalavarojen käyttöä ja hoitoa käyttö- ja hoitosuunnitelmansa avulla.
– Olemme huomanneet, että moni ei oikein tiedä, mikä kalatalousalue on ja mitä kaikkea se tekee. Ja että jokainen, joka omistaa vesialueita, on tosiasiallisesti kalatalousalueen jäsen”, sanoo kalatalousalueen puheenjohtaja Tomas Gripenberg.
– Olemme siksi koonneet tiedotuslehtisiä, niin sanottuja pähkinänkuoria, joissa esittelemme lyhyesti kalatalousalueen toimintaa ja tärkeimmät kohdat käyttö- ja hoitosuunnitelmasta. Vesialueen omistajille, vapaa-ajankalastajille sekä kaupallisille kalastajille ja kalastusoppaille suunnatut pähkinänkuoret löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.
Areenan yleiset aukioloajat ovat arkisin klo 07–21 ja viikonloppuisin klo 10–18. Toivotamme kaikki asukkaat sekä liikunnan ystävät tervetulleeksi käyttämään kenttää harjoitusaikojen ulkopuolella.
Valitettavasti Tammisaaren Säästöpankki Areenalla on ollut luvatonta oleskelua ja ilkivaltaa sen jälkeen, kun avasimme toukokuussa. Tehostamme nyt valvontaa sekä muistutamme, että asiaton oleskelu esimerkiksi katsomoissa sekä kentällä on kiellettyä. Tämän linkin kautta löydät varausjärjestelmämme ja voit tarkistaa miten kenttä on varattu.
Yksinkertaisilla keinoilla voi auttaa hyönteisiä ja lisätä monimuotoisuutta omalla pihalla.
Hyönteishotelli
Hyönteishotellin rakentaminen on melko helppoa eikä siihen tarvita kalliita materiaaleja. Jo maitopurkista voi tehdä pienen hotellin. Vähän tukevampaan rakennelmaan muutama laudan kappale riittää. Hotellin lokerot täytetään luonnosta löytyvillä materiaaleilla. Sopivia ovat esimerkiksi kävyt, kaarna, järviruoko ja puukappaleet, joihin on porattu reikiä.
Talveksi hotellin voi viedä ulkovarastoon suojaan linnuilta.
Hellepäivinä hyönteisetkin kaipaavat juotavaa. Niille voi tehdä juoma-astian pienellä vaivalla. Asettele matalan ja laakean astian pohjalle kiviä ja/tai marmorikuulia ja kaada astiaan vettä. Laita vettä vain sen verran, että hyönteiset voivat istua kivillä hukkumatta.
Raaseporin Vesi -liikelaitoksen palvelujen arvonlisävero nousee 24 %:sta 25,5 %:iin 1.9.2024 alkaen. Tämän vuoksi Raaseporin Veden vesi- ja jätevesilaskujen laskutusaikaväli muuttuu. Asiakkaat saavat tänä vuonna laskun heinä–elokuulta (alv 24 %), syys–lokakuulta (alv 25,5 %) ja marras–joulukuulta (alv 25,5 %).
Raaseporin kaupungin metsäsuunnitelma 2024–2034 on nyt yleisesti nähtävänä ja kommentoitavana. Suunnitelma sisältää suuntaa antavia toimenpide-ehdotuksia osalle kaupungin metsäalueista.
Metsäsuunnitelma esitellään kaupungin karttapalvelussa karttatasona. Kartalla näkyvät eri väreinä alueet, joille suunnitellaan toimenpiteitä sekä vihreinä alueina ne metsäalueet, jotka ovat kaupungin omistuksessa mutta joille ei ole suunniteltu toimenpiteitä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kartan aluetta napsauttamalla saa lisätietoa suunnitelmista, kuvion numerosta ja alueen kiinteistötunnuksesta.
– Karttapalvelussa on helppo zoomata eri alueille, joille on suunniteltu toimenpiteitä. Onhan kyse aika monesta alueesta eri puolella Raaseporia. Keräämme kommentteja verkkokyselyllä, kertoo Raaseporin kaupungin metsätalousinsinööri Mats Wikström.
Näin lähetät kommenttisi
Tutustu karttaan. Etsi alue, jota haluat kommentoida.
Napsauta aluetta, jota haluat kommentoida, ja katso, mitä toimenpiteitä on suunniteltu.
Avaa kysely uudessa välilehdessä. Linkin kyselyyn saat samasta tietoruudusta, jossa on suunnitelma, kiinteistötunnus ja kuvionumero.
Kirjoita kommenttisi kyselyyn. Muista täyttää kiinteistötunnus ja kuvionumero.
Jos haluat kommentoida useita eri alueita, täytä kysely uudelleen.
Voit myös kopioida tästä suoran linkin kartalle: https://karta.raseborg.fi/link/V9vCt
Voit kommentoida metsäsuunnitelmaa 15.9.2024 asti.
Suunnitelmassa käytetyt termit
Harventaminen Harventaminen on kasvatushakkuu, jossa harvennetaan osa puustosta niin, että jäljelle jää runkoluku, joka takaa parhaat kasvuedellytykset metsälle. Harvennuksessa poistetaan riukuuntuneet ja huonolaatuiset puut hyväkasvuisten puiden tieltä, jotta parhaat yksilöt saavat enemmän kasvutilaa, ravinteita ja valoa.
Ensimmäinen harvennushakkuu: puiden halkaisija alle 16 cm
Harvennus: puiden halkaisija yli 16 cm
Uudistaminen Uudistaminen voi tarkoittaa avohakkuuta. Avohakkuussa vanha puusto kaadetaan lähes koko kuviosta. Jäljelle jätetään vain luonnon monimuotoisuutta ja lahopuita edistäviä säästöpuita. Hakkuun jälkeen istutetaan uusi metsä.
Uudistuminen voi myös tarkoittaa uudistamista siemenpuilla. Tällöin jätetään terveitä, hyvälaatuisia ja hyvälatvuksisia siemenpuita, 20–100 puuta hehtaarille.
Metsää voi myös uudistaa suojuspuumenetelmällä, jolloin jätetään 100–300 runkoa hehtaarilta suojaamaan uusia taimia pakkaselta ja ruohikolta.
Ylispuiden poisto Ylispuuhakkuu on siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen uudistamisen alalta.
Poimintahakkuu Poimintahakkuu on harvennuksen ja avohakkuun yhdistelmä. Luonnollisen uudistumisen käynnistämiseksi alueelle luodaan pienempiä aukkoja.
Stallörinpuiston uusi yleisövessa on nyt valmis ja avoinna yleisölle 1.7.2024 alkaen. WC sijaitsee Albatross-ravintolan ja Leijonapuiston välissä. WC on suunniteltu niin, että se on helppo pitää puhtaana.
Hyödyllistä tietää yleisövessan käytöstä
Rakennuksessa on kaksi vessaa, joista toinen on esteetön WC-tila.
Ovi avautuu sekä ulkopuolelta että sisäpuolelta painamalla oven vieressä olevaa nappia.
Ovi lukittuu painamalla sisäpuolelta löytyvää nappia. Nappi on lähellä ovea ja se on helppo löytää kuvitusten avulla. Lukitus näkyy myös ulkopuolelta. Kun avaat oven sisäpuolelta, se avautuu automaattisesti.
WC-istuimen rengas laskeutuu painamalla WC:n vieressä olevaa nappia. Huuhtelunappi on vieressä. Istuin nousee automaattisesti huuhtelun jälkeen.
Käsienpesu on automaattinen. Huuhtelu ja kuivaus tapahtuvat samassa paikassa. Ensimmäiset vesisuihkut sisältävät saippuaa.
Lattia pestään automaattisesti joka viidennen käyttökerran jälkeen.
Esteettömässä WC:ssä on hälytyspainikkeita, joista yksi on lattiatasolla. Hälytyspainiketta painettaessa ovi avautuu ja hälytys menee suoraan Etelävartiointiin. Vartija saapuu paikalle noin 15 minuutissa.
WC-tiloissa on myös keräyspiste ruiskuille ja neuloille. Tämä estää esineiden löytymisen yleisistä käymälöistä.
Ovien vasemmalla puolella on vesipiste, josta saa vähän vettä kerrallaan.
Raaseporin asukkaat äänestivät viime vuonna luonnon ennallistamisprojektit osallistuvan budjetoinnin voittajaksi. Nyt ennallistamiskohteet on valittu ja tarkempi suunnittelutyö pääsee alkamaan.
Kaikissa kohteissa tärkeintä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä alkuperäisen kasvillisuuden lisääminen.
Entinen pelto, Tammisaari
Pålarvintien varrella Bromarvissa sijaitsee juolavehnän valtaama entinen savipelto. Tavoitteena on luoda kohteeseen pääasiassa jaloista lehtipuista muodostuvaa lehtimetsää ja avoimia niittyjä. Kasvivalinnoilla pyritään auttamaan pölyttäjiä ja siitepölyä hyödyntäviä hyönteisiä.
Pohjan kirkonkylällä, Vanhan Fiskarsintien ja Turuntien risteyksen koillispuolella, sijaitsee heinittynyt entinen savipelto. Pellolla kasvaa runsaasti komealupiinia, joka on haitallinen vieraslaji. Tavoitteena on päästä eroon lupiinista ja lisätä alueen monimuotoisuutta sekä luoda lähiretkikohde paikallisille asukkaille ja koululaisille.
Esikunnankadun vieressä Karjaalla virtaa puro, joka toimii hulevesiuomana. Alueen eteläosassa ja reunoilla on puistomaista nurmikkoaluetta. Kasvillisuuden joukossa on runsaasti vieraslajeja kuten japanintatarta. Maaperä on kostea ja rehevä. Tavoitteena on luoda monimuotoinen kokonaisuus ja huomioida myös uomassa viihtyvät linnut ja eläimet. Toivomus on, että alue toimisi myös esimerkkikohteena vaikkapa kotipuutarhureille.
Kaupungin hallintoyksiköiden toiminta on rajoitettua lomakauden aikana 24.6-2.8.2024. Kesätauko ei koske puhelinvaihdetta, tarpeellista asiakaspalvelua kuten liikelaitoksen palveluja tai matkailuinfoa. Rakennusvalvonta on suljettu viikoilla 28–30, viikoilla 27 ja 30 palvelu on rajoitettua.
Jos tarvitset lomakkeita tai muuta tietoa, voit kääntyä kaupungintalon asiakaspalvelun puoleen. Asiakaspalvelupiste sekä kaupungin vaihde on avoinna arkisin klo 8–16 puhelimitse 019 289 2000.
Helsingissä, Tunturikatu 7:ssä sijaitseva asunto annetaan vuokralle opiskelijoille Raaseporista. Asunnon jakavat kaksi muuta opiskelijaa. Kuukausivuokra on 350,08 €. Asunto arvotaan ensisijaisesti opiskelijalle, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuottaan. Jos ensimmäisen vuoden opiskelijoita ei ole, arvotaan asunto muiden hakijoiden kesken. Vuokrasopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan pidentää enintään viisi vuotta.
Vapaamuotoinen hakemus ja opiskelijatodistus on jätettävä viimeistään 8.7.2024 klo 12.00 osoitteeseen: Raaseporin kaupunki, Asuntosihteeri Carina Nyholm, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari tai sähköpostitse: carina.nyholm@raasepori.fi
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt myöntää Comitatus Raseburgensis Sigillum -ansiomitalin, niin kutsutun Raasepori-mitalin Karin Widnäsille.
Karin Widnäs otti ansiomitalin vastaan kaupungintalolla torstaina 13. kesäkuuta. Mitalin Widnäsille luovuttivat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls yhdessä kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtajan Henrik Lindholmin kanssa.
Vasemmalta valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, Karin Widnäs, kaupunginjohtaja Petra Theman ja kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm.
Widnäs otti ansiomitalin vastaan iloisena ja liikuttuneena.
Karin Widnäs Raasepori-mitalin kanssa.
– Keramiikka on intohimoni, ja haluan tuoda esiin ja näyttää myös muiden keramiikkataiteilijoiden kaunista ja arvokasta keramiikkataidetta, kertoo Widnäs, joka on löytänyt Fiskarsiin Ingmar “Inko” Lindbergin takia.
– Että olen nyt raaseporilainen, on oikeastaan Inkon syy. Hänhän aikoinaan sai idean houkutella Fiskarsin ruukkiin taiteilijoita, muotoilijoita ja käsityöläisiä, Widnäs jatkaa.
Rohkaisevat vanhemmat Widnäsin menestyksen takana
Karin Widnäs haluaa myös nostaa esiin vanhempansa, jotka aina rohkaisivat häntä luomaan.
– He eivät koskaan sanoneet minulle “eihän noin voi tehdä!”. Uskon, että kaikki lapset ovat jollain tapaa lahjakkaita, ja on todella tärkeää rohkaista ja antaa lapsen kehittää kykyään, Widnäs sanoo.
Perustelut
Valtuuston puheenjohtajan Anders Wallsin ehdotus
Karin Widnäs
Karin Widnäs on yksi Suomen eturivin taiteilijoista nykykeramiikan saralla. Widnäs aloitti toimintansa jo 1970-luvulla, ja hän on tehnyt pitkän uran keraamikkona ja taiteilijana. Hän on ainutlaatuinen taiteilija, jolla on paitsi uskomattomat tekniset taidot myös syvä ymmärrys taiteen voimasta ja merkityksestä. Käyttämällä saven luonnollista muotoiltavuutta sekä värin ja rakenteen tuntemusta Widnäs on luonut teoksia, joissa perinteiset tekniikat yhdistyvät moderneihin vaikutuksiin ainutlaatuisella ja innovatiivisella tavalla. Widnäs edistää taiteensa avulla myös ympäristötyötä.
Karin Widnäs on halunnut edistää oman taiteen lisäksi myös keramiikkataidetta laajemmin. Hänen suurin saavutuksensa tällä saralla on Karin Widnäsin keramiikkamuseo ja galleria KWUM Fiskarissa. Täällä sijaitsevat Studio Widnäs, taiteilijan koti, työtilat ja ateljee. KWUMin arkkitehtuuri yhdistää luonnollisella tavalla puun ja keramiikan. KWUMissa on esillä Suomen eturivin keramiikkataiteilijoiden keramiikkaa kautta aikojen, ja näin tämän rikkaan taidemuodon historia Suomessa pääsee esille.
KWUMissa ei ole esillä vain historiallista keramiikkaa. Talossa on sekä kotimaisten että ulkomaisten taiteilijoiden nykytaiteen vaihtuvia keramiikkanäyttelyitä. Tämä edistää merkittävästi taidemuodon kehittymistä.
Museo on Suomen ensimmäinen keramiikkamuseo ja suosittu vierailukohde, joka osaltaan on edesauttanut tekemään Fiskarista suosittua taideklusteria.
Karin Widnäs on ansainnut huomionosoituksen panoksestaan Raaseporin hyväksi. Työllään keramiikan parissa hän on auttanut monia ihmisiä löytämään Fiskarin ja Raaseporin.
Raasepori-mitali on aiemmin jaettu
Saraste Jukka-Pekka, 2011
Charalambides Alexis, 2011
Ntallaris Anthony, 2011
Wickholm Kaj, 2012
Peltonen Matti, 2013
Nybom Jan, 2014
Grünn Torolf, 2015
Johansson Mårten, 2015
Höglund Nils-Gustav, 2017
Simola Tom, 2017
Sid Sven, 2019
Forsström Tua, 2020
Lindberg Ingmar, 2020
Ekblom Henrik, 2020
Lundqvist Ragnar, 2022
Oxley, Paul, 2022
Widnäs, Karin, 2024
Mitalin jakoperusteiden mukaan ehdotuksia sen vastaanottajasta voivat tehdä kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja punnittuaan panoksen merkitystä, laatua, laajuutta ja pysyvyyttä. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Nyt on aika aloittaa laiduntaminen pienellä Gåsörenin saarella Ramsholmenin pohjoispuolella Tammisaaressa. Hakamaa ja rantalaidun on kunnostettu luppokesän ja talven aikana 2023-24. Alue on aidattu sähköaitauksella ja puita on harvennettu avoimeksi hakamaaksi, jossa puusto on harvassa.
Toimenpiteet noudattavat Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi vuonna 2021. Hanketta vetää Raaseporin kaupunki ja sitä rahoitetaan ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelman varoin.
Mikä on hankkeen hyöty? Gåsören on umpeenkasvanut, pääosin tervalepällä ja nuorella koivulla, rantoja on peittänyt korkea ruovikko ja vesakkoa. Tavoitteena on luoda monipuolisempi ympäristö, joka suosii kahlaajia ja muita matalakasvuisia rantoja suosivia lintuja.
Hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut siihen, että monet niistä riippuvaiset lajit, kuten monet hyönteiset, ovat uhanalaistuneet. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja auttaa uhanalaisia lajeja. Hakamaan ja sen puistomaisen ympäristön odotetaan lisäävän alueen maisemallista arvoa.
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, itäsuomenkarja (viisi nuorta eläintä), ehkä paremmin tunnettu nimellä kyyttö, muuttavat tällä viikolla Gåsöreniin. Sami Nylund/Torparrian Tenholasta vastaa eläimistä.
Kuntalaiset voivat tienata rahaa tililleen hävittämällä Raaseporista löytämiään jättipalsameja. Tempaus toteutetaan Crowdsorsa-mobiilipelillä, jolla torjuttavia vieraslajiesiintymiä videoidaan ja merkitään kartalle.
Raaseporin joukkoistettu jättipalsamitorjunta käynnistyi 3. kesäkuuta. Kasvit kukkivat nyt ja ovat helposti tunnistettavissa. Tehtävä on kaikille avoin ja vaatii ainoastaan Crowdsorsa-mobiilipelin lataamisen omaan älypuhelimeen. Palkkioksi pelaajat voivat ansaita jopa 25 senttiä torjuttua neliömetriä kohden.
– Peliin osallistutaan poistamalla joko itse löytämiään tai kartalle jo merkittyjä jättipalsamiesiintymiä. Kohteet kuvataan ennen ja jälkeen torjunnan, ja lopuksi videot ladataan Crowdsorsan tarkistettavaksi. Kun videot on hyväksytty, voi palkkion pyytää virtuaalilompakosta omalle pankkitililleen, kertoo Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju.
Pelin automaattisesti laskema torjuntapalkkio perustuu esiintymän pinta-alaan, tiheyteen ja lajiin. Tehtävä pysyy käynnissä niin kauan kuin palkkiobudjettia riittää, ja sen edistymistä voi seurata sovelluksesta. Jotta esiintymien viimeisetkin haittakasvit saadaan tehokkaasti hävitettyä, voi tehtävän jälkipuoliskolla torjua ainoastaan vanhoja esiintymiä uudelleen.
– Tänä vuonna osallistuva budjetointi on antanut meille mahdollisuuden tutkia uusia menetelmiä biologisen monimuotoisuuden parissa työskentelyyn, mikä johti siihen, että tutkimme mobiilipelien käyttöä haitallisten vieraslajien torjunnassa. Tällä tavoin voimme innostaa nuoria ja muita aktiivisia osallistumaan biologisen monimuotoisuuden edistämiseen leikkisällä tavalla yhteisenä toimintana – uusi tapa ajatella, toteaa Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson.
Luonnon monimuotoisuutta uhkaavia haitallisia vieraslajeja torjutaan tänä kesänä Crowdsorsan avulla jo yli 30 kunnassa ympäri Suomea ja Ruotsia. Palkkioita peliin osallistuville on luvassa yhteensä jopa 100 000 euroa.
Mikä on Crowdsorsa?
Crowdsorsa on tamperelainen startup-yritys, jonka konsepti on otettu käyttöön Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Briteissä. Crowdsorsa-mobiilipeli on kehitetty datankeruun ja mikrotöiden joukkoistamiseksi kuntalaisille. Pelillä on kartoitettu ennätysvauhtia muun muassa katuja, pyöräteitä, kaivonkansia ja puistonpenkkejä.
Näin helposti osallistut:
1. Lataa ilmainen Crowdsorsa-mobiilipeli puhelimeesi ja luo itsellesi käyttäjätunnus. 2. Avaa tehtävistä Raaseporin jättipalsamitorjunta ja tutustu huolellisesti sen ohjeistukseen. 3. Kun tehtävä käynnistyy 3.6. klo 9, lähde etsimään ja torjumaan jättipalsameja. Esiintymät videoidaan sovelluksella sekä ennen että jälkeen torjunnan. 4. Lataa videot Crowdsorsan tarkistettavaksi. 5. Kun videot on hyväksytty, voit pyytää niistä palkkion pankkitilillesi.
Mikäli tarvitset apua tai lisätietoa tehtävään liittyen, voit olla yhteydessä Crowdsorsaan sovelluksen kautta.
Hakarinteen koulun pihalla Tammisaaressa käy kuhina. Rakennuksen edustalla olevalle nurmialueelle on kaivettu viisi niittylaikkua, joihin kylvetään kukkaniityn siemeniä. Lisäksi vieressä on upouudet penkit, joilta kukkien kasvua ja hyönteisten touhuja voi seurailla.
”Tämä on hieno esimerkki yhteistyöstä, jossa palaset ovat loksahtaneet yhteen”, sanoo koulun rehtori Niina Hillervo. Oppilaiden ja projektia vetäneen opettaja Riina Torstenssonin lisäksi kiitoksen ansaitsevat kiinteistöpuoli, joka auttoi penkkien asentamisessa ja vesipisteen kanssa sekä kaupungin puistoyksikkö, jolta saatiin lainaan työkaluja.
”Idea lähti alun perin oppilaskunnalta jo viime syksynä”, sanoo nelosluokkalaisia opettava Torstensson.
Oppilaat toivoivat pihaan penkkejä sekä kukkia lisäämään viihtyisyyttä. Luonnon monimuotoisuutta käsitellään usein opetuksessa ja nyt tuli mahdollisuus toteuttaa siihen liittyvä projekti käytännössä. Syksyllä on tarkoitus istuttaa vielä sipulikukkia, jotka piristävät pihaa heti keväällä.
Parin päivän aikana toukokuussa oppilaat eskareista yseihin saivat käydä niittytöissä. Osa ryhmistä viipyi pidempään, osa vain lyhyesti. Työt oli suunniteltu niin, että jokaiselle löytyi jotain tekemistä kuten kaivamista, haravointia, siementen kylvämistä, kastelua tai pörriäisämpärin koristelua.
”Tämä on lapsille ja aikuisillekin rauhoittavaa tekemistä, kun voi kastella, kaivaa, rikkoa multapaakkuja tai vain keskittyä kivien etsimiseen”, Torstensson sanoo.
Kukat ovat tärkeitä hyönteisille mutta tuovat iloa myös ihmisille. Sillä kuten eräs tokaluokkalainen oli todennut: ”Niitty luo kauneutta koulun pihalle.”
Kiitos Hakarinteen koulun oppilaille ja opettajille osallistumisesta Villimpi Raasepori -kampanjaan!
Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien kuha. Sekä Tammisaari-Pohjan että Inkoon kalatalousalueilla kalastusta on rajoitettu eräillä lahdilla ja matalikoilla kuhan kudun turvaamiseksi ajalla 15.5.–15.6.
Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät sitten laajemmalle alueelle.
Kuha kutee Etelä-Suomessa touko-kesäkuun aikana riippuen siitä, kuinka nopeasti vesi lämpenee. Kutu alkaa, kun veden lämpötila on noin 12 astetta. Sitä ennen koiraat ovat jo vallanneet reviiriensä. Kudun jälkeen koiras jää paikalle ja puolustaa hyvin aggressiivisesti mätiä, mikä tekee niistä erittäin alttiita kalastukselle.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä on viehekalastus, verkko- ja rysäkalastus kielletty Gammelbodanin, Jomalvik kanavan, Edesvikenin, Totalfladanin ja Kopparöfladanin alueilla 15.5.–15.6 vuosina 2024–2028.
Kesäpuutarhaa suunnitellessa ja kukkia ostaessa kannattaa suosia kasveja, jotka houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä. Samalla hyötyvät myös hedelmäpuut ja marjapensaat, jotka tarvitsevat pölyttäjien työtä sadon tuottamiseen.
Hyönteiset etsivät kukista ravinnokseen mettä ja siitepölyä. Ne löytävät kukat värin, muodon ja tuoksun perusteella. Kaikki pitkälle jalostetut kukat eivät kuitenkaan välttämättä tuota mettä. Kannattaakin valita yksinkertaisia kukkia, joita löytyy Suomesta myös luonnosta. Ne myös kestävät paremmin paikallisia sääoloja.
Hyviä kasveja pölyttäjille ovat esimerkiksi: krookus, kurjenpolvet, vadelma, laventeli, mäkimeirami, ajuruohot, kehäkukka, auringonkukka, ruohosipuli.
Karjaan alue: Kiilan päiväkoti – auki Labyrintin päiväkoti – auki Päiväkoti Karusellen – auki Mustion päiväkoti – suljettu 1-28.7.2024 Solbacka daghem – auki Lövkulla gruppis – suljettu1-28.7 Nalle ryhmis – suljettu 24.6 – 28.7
Pohjan alue: Knattebo gruppfamiljedaghem – auki Fiskarin päiväkoti – suljettu 1-28.7.2024 Pohjan päiväkoti – auki Pinjaisten päiväkoti – suljettu 24.6-28.7.2024
Tammisaaren alue: Langansböle daghem – auki Solglimtens daghem – auki – Snicknäs Solglimteniin viikoilla 26-31 Bromarv daghem – suljettu 1.7-4.8.2024 Skogsgläntans daghem – auki Båssaboda daghem – suljettu1.7-28.7 Tunabo daghem – suljettu 24.6-28.7 Björkebo daghem – auki Österbo daghem – suljettu 1-28.7.2024 Mäntykodon päiväkoti – auki – Röllit suljettu 2.6-12.8, Myttyset suljettu 23.6-5.8 Rasebo daghem – auki
Väylävirasto poistaa Hyvinkään ja Karjaan väliseltä rataosuudelta riskipuita ja puuston poisto jatkuu loppuvuoteen 2024 saakka. Työt aloitettiin syksyllä 2023. Riskipuiden poistot liittyvät Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien poistaminen -hankkeeseen.
Väylävirasto aloitti viime vuoden 2023 syksyllä puiden ja korkeiden pensaiden poiston Hyvinkään ja Karjaan välisellä rataosuudella. Tavoitteena on saada korkeat puut ja pensaat poistettua Hyvinkään ja Karjaan välisen radan varrelta vielä vuoden 2024 aikana.
”Riskipuuston poistoon liittyvät työt ovat olleet käynnissä viime syksystä lähtien. Niitä maanomistajia, joita puuston poistot koskevat, on tiedotettu asiasta myös kirjeitse viime vuoden lopulla”, Väyläviraston projektipäällikkö Harri Sakki kertoo.
Puiden kaatuminen rautatielle voi aiheuttaa merkittävää haittaa rautatieliikenteelle. Riskipuita poistetaankin rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi ja poistolla ehkäistään esimerkiksi puiden kaatumista radalle.
Riskipuustoa poistetaan rautatien suoja-alueelta, jolla tarkoitetaan radan molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä. Mahdollisista puuston poistoa koskevista korvauksista sovitaan erikseen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyvät lisätiedot:
Kaj Grönqvist, maankäytön asiantuntija, Etelä-Suomen rata-alueiden rataisännöinti, p. 040 573 5226, kaj.gronqvist@rrm.fi
Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot:
Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, harri.sakki@vayla.fi
Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa sähköistetään 149 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta. Seuraa hanketta Väyläviraston sivuilla (ulkoinen linkki).
Meillä on ilo avata toinen Open Call haku näyttelyille Galleria Centrumissa Kulttuuritalo Fokuksessa.
Hakuaika: 13.5-14.6.2024
Näyttelyjakso: 3 kuukautta
Haettavat näyttelyjaksot:
3.3.-31.5.2025
2.6. -29.8. 2025
1.9. -29.11.2025
1.12.2025-28.2.2026
2.3.-30.5. 2026
1.6.-31.8.2026
1.9.-30.11. 2026
1.12.2026-27.2.2027
Haku on avoinna kaikille sekä yksittäisille taitelijoille että työpareille ja -ryhmille.
Hakemus tulee sisältää vapaamuotoisen hakemuksen yhteystietoineen, näyttelysuunnitelman, 3-5 teoskuvaa ja ansioluettelon. Muista merkitä myös hakemasi näyttelyajankohta, mikäli haet vain yhtä tiettyä ajankohtaa.
Hakemus lähetetään viimeistään 14.6.2024. yhtenä PDF-tiedostona sähköisesti osoitteeseen: kult@raseborg.fi
Näyttelytoimikunta tekee valinnat hakemusten perusteella elokuussa 2024.
Taiteilijoille ilmoitetaan viimeistään 30.9.2024.
Näyttelyn järjestämiseen liittyviä käytäntöjä
•Näyttelyaika on 3kk ja se sisältää ripustus- ja purkupäivät. •Näyttelytilasta ei peritä vuokraa. •Taiteilija vastaa kuratoinnista sekä hoitaa näyttelyn ripustamisen ja purkamisen. •Taiteilijan käytössä on rajoitettu määrä työkaluja, veistos- ja laitejalustoja sekä esityslaitteistoa. – Seinä 1: 4m x 3m, Seinä 2: 6m x 3m. – Jalustat: 2 kpl 120x120x10cm; 2 kpl 100x100x85cm och 1kpl 130x40x105cm – Tilassa on mahdollista olla esillä mm. maalauksia, valokuvia, videotaideteoksia, veistoksia jne. •Taiteilija hoitaa teosten kuljetukset ja niihin mahdollisesti liittyvät vakuutukset. •Kaupunki hoitaa näyttelytilan siivouksen ja näyttelyvalvonnan. •Näyttelytiedote, sähköinen kutsu ja juliste •Kulttuuripalvelut lähettää sähköisen näyttelykutsun ja -tiedotteen omien postituslistojensa mukaisesti. •Avajaiset pyritään järjestämään ensimmäisen näyttelyviikon perjantaina. •Taiteilija hoitaa avajaisjärjestelyt ja laatii näyttelyä koskevan kirjallisen materiaalin (esim.teoslista ja CV). •Taiteilija hoitaa teosmyynnin, myyntiprovisiota ei peritä.
16.5. klo 18.30 Hankoniemen yläaste ja lukio, auditorio 17.5. klo 18.30 Inkoon kirkko 20.5. klo 18.30 Tammisaaren talo, Sigurd Snåren sali 21.5. klo 18.30 Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, TryckeriTeatern
Kaikkiaan 32 900 kansalaista ympäri Suomea on lähiviikon aikana saanut postitse kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita. Samalla selvitetään, mitä vastaajat ajattelevat kunnallisista palveluista ja miten he osallistuvat kuntansa päätöksentekoon. Kyselyn postitukset on aloitettu.
Nyt toteutettava kysely on yksi laajimmista kuntalaisten näkemyksiä kartoittavista selvityksistä. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavia ja vastaavan laajuisia kuntalaiskyselyitä säännöllisesti aina 1990-luvulta lähtien. Viimeisin vastaava kuntalaiskysely toteutettiin keväällä 2020.
Kysely tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi. Ensimmäisiä tuloksia on odotettavissa alkusyksyllä 2024.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan on äärimmäisen tärkeää, että ne kuntalaiset, jotka saavat kyselylomakkeen, tuntevat asian omakseen ja vastaavat aktiivisesti kyselyyn.
– Tutkimuksen kattavuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi kyselyn vastausprosentti olisi hyvä saada mahdollisimman korkeaksi. Edellisessä vastaavassa kyselyssämme vastausprosentti oli 35,4, Pekola-Sjöblom sanoo.
Mukana 46 kuntaa – edustava otos Suomen kuntakentästä
Kysely lähetetään Väestörekisterikeskuksen otoksen avulla kaikkiaan 32 900 täysi-ikäiselle kuntalaiselle. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat 300:sta 2 200 henkilöön. Kuntakohtaiset otokset määräytyvät pääosin kuntakoon mukaan.
Kuntalaistutkimuksessa 2024 on mukana 46 kuntaa, jotka muodostavat edustavan otoksen erikokoisista ja erityyppisistä kunnista eri puolilta Suomea. Mukana ovat Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.
Kysely lähetetään suomen- ja ruotsinkielisenä. Postikyselyn saavat voivat vastata kyselyyn myös sähköisesti.
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
Varhaiskasvatusmaksut perustuvat varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin (1503/2016), sekä sivistyslautakunnan päätökseen.
Varhaiskasvatusmaksu lasketaan prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Korkein maksu on 311 euroa per kuukausi ja alin maksu on 30 euroa. Jos samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa, on ikäjärjestyksessä seuraavan kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa olevan lapsen asiakasmaksu enintään 40% nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on enintään 20% nuorimman lapsen maksusta. Määrättäessä perheen muiden kuin nuorimman lapsen maksua käytetään määräytymisen perustana nuorimman lapsen laskennallista kokoaikisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Tulorajat 1.8.2024 alkaen:
Perheen koko/henkilöä
Maksu alkaen 30€, tulot vähintään
Maksuprosentti
Maksu 311€, jos tulot enemmän kuin
2
4 346
10,7
6 968
3
5 525
10,7
8 147
4
6 236
10,7
8 858
5
6 947
10,7
9 569
6
7 656
10,7
10 278
Mikäli perheeseen kuuluu enemmän kuin 6 jäsentä, nostetaan tulorajan perusteena oleva maksua 275 eurolla seuraavasta alaikäisestä lapsesta perheessä.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus lähtevät kevätkierrokselle toukokuun alussa. Piipahda pysäkillä kotikulmillasi ja pääset turvallisesti eroon nurkkiin kertyneestä vaarallisesta jätteestä ja metalliromusta.
Jätteiden keräysautot lähtevät liikkeelle 6. toukokuuta ja kiertävät ympäri Itä- ja Länsi-Uuttamaata keräämässä kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden vaarallista jätettä ja metalliromua. Karkkila on Länsi-Uudenmaan kierroksen lähtöpiste, ja pysähtyessään Hankoon 29.5. autot ovat keränneet jätteitä lähes yhtä monesta eri paikasta.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ottaa vastaan muun muassa loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, torjunta-aineita, jäähdytin- ja jarrunesteitä sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda keräykseen alkuperäisessä pakkauksessa. Jokin muu ehjä ja tiiviisti suljettu astia käy myös, mutta silloin on tärkeää merkitä selvästi, mitä pakkaus sisältää. Otto-keräysautoon voi tuoda enintään 50 kg vaarallisia jätteitä per asiakas.
Kotitalouksien vaarallista jätettä voi myös ympäri vuoden viedä jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokontteihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomiksi ja suurin osa hyödynnetään joko materiaalina tai energiana.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Kyytiin sopivat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, metallipurkit ja puulämmitteiset kiukaat, joista kivet on poistettu. Keräykseen tuoduista metalleista jopa 95 prosenttia kierrätetään uusioraaka-aineeksi, muun muassa teollisuuden tarpeisiin. Sähkölaitteet sen sijaan eivät sovi Romuluksen kyytiin, mutta kuten metalliromut, myös sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.
Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla ja ne on tarkoitettu kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden jätteille. Huomaa, että jätteitä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto ja metalliromua vastaanottava Romulus kiertävät Länsi-Uudellamaalla 6.–29.5. Kuva: Rosk’n Roll.
Katso tarkat aikataulut ja lajitteluohjeet verkkosivuilta www.rosknroll.fi, huhtikuun lopussa kaikkiin koteihin jaetusta Roskis -lehdestä tai Rosk’n Rollin seinäkalenterista.
Monet kalalajit kutevat keväällä, mukaan lukien suosittu saaliskala hauki. Länsi-Uudenmaan kalatalousalue haluaa nyt muistuttaa kalastajia siitä, että viehekalastus ja verkkokalastus on kiellettyä 31.5 asti Nitlaxvikenissä, Heimlaxissa ja Bölsvikenillä hauen kudun turvaamiseksi.
Matalat merenlahdet, jotka lämpenevät nopeasti, jokisuut ja myös pienet purot ovat tärkeitä kutualueita kevätkutuisille kaloille. Rannikolla melko pienet alueet tuottavat suuria määriä kalanpoikasia. Kun poikaset ovat kasvaneet, kalat leviävät laajemmalle alueelle.
Hauki aloittaa kutunsa aikaisin keväällä, kun veden lämpötila on 1–4 astetta. Jos kevät on myöhässä, kuten tänä vuonna, myös kutu myöhästyy. Hauki kuuluu nopeimmin kasvaviin kalalajeihimme; ensimmäisen kesän jälkeen se on jo 10–14 senttimetriä pitkä.
Kevään kalastuskielto Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Länsi-Uudenmaan kalatalousalueella on voimassa seuraava kalastusrajoitus vuosille 2024-2028. Viehekalastus ja verkkokalastus on kielletty 15. huhtikuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana merenlahdissa Nitlaxviken, Heimlax ja Bölsviken. Viehekalastus tarkoittaa vavalla ja keinotekoisella syötillä kalastamista, uistelua ja kelaongintaa. Onkiminen luonnollisella syötillä ja vavalla ilman heittokalastukseen soveltuvalla kelalla on sallittua. Tarkemmat tiedot, kuten kartat, löytyvät kalatalousalueen verkkosivuilta.
Uusien soitin-, laulu- ja karusellioppilaiden ilmoittautuminen lukuvuodelle 2024–25 on avoinna 5.5. asti osoitteessa raseborg.eepos.fi
Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä riippuen vapaana olevien paikkojen määrästä toivotussa soittimessa. Piano- ja kitarapaikat ovat valitettavasti täynnä!
2016-17 syntyneet lapset voivat ilmoittautua myös Soitinkaruselliin (yhteinen karusellitunti + soittotunti kerran viikossa). Karusellissa on mukana 2–4 vuosittain vaihtuvaa soitinta. Tiedotamme viimeistään lukuvuoden alussa, mitkä soittimet ovat mukana karusellissa. Karuselliopetusta järjestetään Tammisaaressa ja Karjaalla.
Tutustu soitinvalikoimaan: Opetustarjonta – Raasepori (Huom. Soitinvalikoima vaihtelee paikkakunnittain)
Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Kymmenettä kertaa vietettävän Avoimet Kylät -päivän ilmoittautuminen on avoinna 12.5. saakka. Joko teidän kylänne on ilmoittautunut mukaan Suomen suurimpaan kylätapahtumaan?
Tapahtuma tuo sadat kylät parrasvaloihin ja lähimatkailukohteiksi, sillä päivä on täynnä kylien lumoa ja elämää. Päivä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä lähelle kyläelämää ja suomalaista maaseutua. Tavoitteena on nostaa kylät matkailukohteiksi ja sekä rohkaista uusia asukkaita löytämään kodin kylien sydämestä.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä paikalliset yhdistykset, kylät, Suomen Kylät ry, maakunnalliset kyläyhdistykset ja Leader-ryhmät. Kylien tapahtumat julkaistaan toukokuussa Avoimet Kylät -kartalla.
Uusin numero Uudenmaan Kylät -digilehdestä on julkaistu. Lehdessä tutustutaan m.m. Uudenmaan vuoden kylään, Pohjan kirkonkylään, käydään Hangossa ja pohditaan, kuinka saataisiin lisää vapaaehtoisia mukaan kyläyhdistysten toimintaan.
Tervetuloa Pumppulahden seikkailuradan avajaisiin keskiviikkona 8. toukokuuta 2024 kello 15–17!
Seikkailurata on Raaseporin ensimmäisen, vuonna 2022 toteutetun osallistuvan budjetoinnin lopputulos. Rata valmistui marraskuussa 2023.
Tapahtuma alkaa kello 15, kun juhlallisin menoin leikkaamme nauhan ja elinkeinojohtaja Sebastian Risku pitää avajaispuheen. Liikuntaohjaajamme on paikalla kertomassa, miten sekä isot että pienet voivat käyttää rataa. Tarjoamme mehua ja keksejä, ja jaamme kukansiemeniä sopivasti alkavaa puutarhakautta ajatellen.
Skolmusik-festivaali järjestetään vuonna 2027 Raaseporissa. Festivaali on suunnattu ruotsinkielisten peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille, ja se houkuttelee tuhansia osallistujia ympäri ruotsinkielistä Suomea.
– On hauskaa ja inspiroivaa saada tulla Raaseporiin Skolmusik-festivaalin kanssa. Jokainen isäntäpaikkakunta voi antaa oman paikallisen leimansa tapahtumalle, ja se onkin osa kiertävän tapahtuman charmia. Odotamme myös hyvää yhteistyötä kaupungin ja kaikkien paikallisten toimijoiden kanssa. Näin suuren tapahtuman voi luoda vain yhdessä työskentelemällä, sanoo Hanna Kronqvist, DUNK – De Ungas Musikförbund i Svenskfinland rf:n puheenjohtaja.
Kolmen vuoden välein järjestettävä festivaali on aiemmin järjestetty muun muassa Turussa, Helsingissä, Pietarsaaressa ja Maarianhaminassa. Tänä vuonna osallistujat ovat kokoontuneet Tampereelle kahden päivän ajaksi. Ohjelmassa on ollut työpajoja, konsertteja ja myös tanssia.
– Olemme Raaseporissa tietysti erittäin iloisia siitä, että saamme olla isäntänä tapahtumassa, joka on täynnä luovuutta ja hienoja musiikillisia hetkiä, sanoo Tina Nordman, Raaseporin sivistys- ja hyvinvointijohtaja.
– Skolmusik-festivaali on vuosien varrella muodostunut Stafettkarnevalin vastineeksi musiikista kiinnostuneille oppilaille. Osallistujille tämä tarkoittaa elinikäisiä muistoja, yhteenkuuluvuutta ja uusia ystäviä, järjestäjille taas tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä. Raasepori toivottaa teidät tervetulleeksi monipuoliseen kaupunkiin, joka panostaa kulttuuriin ja hengittää kulttuurihistoriaa jokaisessa taajamassa ja kylässä, lisää Petra Theman, Raaseporin kaupunginjohtaja.
Oletko pienen lapsen vanhempi ja haluaisit, että lapsesi (0-6 vuotta) saisi mahdollisuuden musisoida turvallisesti yhdessä toisten samanikäisten kanssa? Siinä tapauksessa musiikkiopiston muskari on täydellinen paikka lapsellesi.
Muskarin tavoitteena on herättää lapsen kiinnostus ja rakkaus musiikkia kohtaan ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä musikaalisilla kokemuksilla. Muskarissa lauletaan, soitetaan, leikitään, tanssitaan, kuunnellaan ja maalataan. Lapset saavat myös uusia ystäviä ja arvokkaita kokemuksia.
Tarjoamme perheryhmiä 0-2-vuotiaille oman aikuisen kanssa sekä musiikkileikkiryhmiä 3-6-vuotiaille. Muskariopetusta järjestetään Tammisaaressa, Karjaalla, Hangossa, Inkoossa ja Mustiolla. Ryhmäjaon sekä aikataulun löydät osoitteesta raseborg.eepos.fi (6.5. alkaen) sekä täältä: Muskariryhmät / Musiklekgrupper 2024-25 (raseborg.fi)
Kevään tullen on aika ryhtyä siivoamaan, myös ulkona. Tule mukaan koko Suomen yhteisiin siivoustalkoisiin. Raaseporin kaupunki osallistuu Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan tänäkin vuonna.
Tiesitkö, että Raaseporissa on kävelyteiden varsilla ja puistoissa yhteensä 230 roskista, joiden tyhjentämisestä kaupungin puistoyksikkö vastaa? Niitä käyttämällä voimme yhdessä pitää lähiympäristömme siistinä ympäri vuoden.
Yle käynnisti 15.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, johon kuka tahansa voi osallistua. Kampanja päättyy maailman ympäristöpäivänä 5.6
Viime vuonna me raaseporilaiset keräsimme ja ilmoitimme kampanjaan yhteensä 642 roskapussia. Olisiko aika tehdä uusi ennätys?
Näin osallistut kampanjaan 15.4.-5.6.2024 välisenä aikana:
Kerää roskia yksin tai porukalla ja lisää keräämiesi roskapussien määrä oman kaupungin kohdalle Ylen verkkosivuilla tai Yle-sovelluksessa. Kerättyjen roskien lisäämiseen tarvitaan Yle Tunnus. Lopuksi vie keräämäsi roskapussit sekajätteeseen.
Raaseporin kaupungin varhaiskasvatus siirtyy CGI Vesa – palveluun CGI Vesa on varhaiskasvatuksen sähköinen palvelu, jota käytetään verkkoportaalin kautta. Palvelun käyttäminen edellyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Vesassa huoltajat voivat hakea varhaiskasvatus- ja esikoulupaikkaa, ilmoittaa hoitoaikoja, toimittaa tulotietoja ym. Huoltajat voivat seurata hakuprosessin etenemisen Vesassa. Päätökset näkyvät heti Vesa- ja Suomi.fi palveluissa. Päätökset voidaan halutessa lähettää myös postitse kotiin
Lasten hoitotunteja seurataan leimaamalla laspet sisään ja ulos CGI Vesa – sovelluksella.
Kun lapsesi on varhaiskasvatuksen asiakas, voit:
lähettää hakemuksen varhaiskasvatukseen ja esikouluun
lähettää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun tuloselvityksen
saada päätöksen varhaiskasvatus- ja esikoulupaikasta Vesa – palvelussa. HUOM! päätöksessä ei näy osastoa, vaan pelkästään päivähoitoyksikkö
saada asiakasmaksupäätökset ja tarkistaa asiakasmaksut Vesa-palvelusta
ilmoittaa lapsen hoitoajat – otetaan käyttöön myöhemmin keväällä, ja asiasta tiedotetaan, kun se tulee ajankohtaiseksi
lisätä tietoja lapsen allergioista ja erityisruokavaliosta
antaa varhaiskasvatuksen lupia (esim. julkaisulupa)
päivittää omat ja varahakijan yhteystiedot
Haku varhaiskasvatukseen ja esikopetukseen tehdään ensisijaisesti sähköisesti TÄÄLTÄ.
HUOM! Mikäli lapselle on jo haettu esikoulupaikkaa ja saatu esikoulupäätös, mutta tarvitaan vielä täydentävää varhaiskasvatusta, tulee hakemus tehdä paperilomakkeella. Lomakkeen saa kansliasta, varhaiskasvatusyksiköstä tai tulostettu kaupungin kotisivulta.
Hoitotunnit CGI Vesassa
Pelkästään varhaiskasvatusta koskevat hoitotunnit (0-5 vuotiaat lapset, sekä kun esikoululaisella ei ole esiopetusta esimerkiksi kesäkuukausina).
Hoitoaika viikossa: 11-21 tuntia/viikko – vastaa 88 tuntia/kuukausi (60% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 21-26 tuntia/viikko – vastaa 110 tuntia/kuukausi (70% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 26-37 tuntia/viikko – vastaa 150 tuntia/kuukausi (80% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) yli 36 tuntia/viikko – vastaa 210 tuntia/kuukausi (100% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta)
Täydentävän varhaiskasvatuksen (esikoululapsi) hoitotunnit. Esiopetus seuraa sivistyslautakunnan vahvistamia esikouluaikoja. Alla olevat hoitotunnit ovat voimassa lapsen varhaiskasvatusjakson ajan. HUOM! Esikouluaika 4 tuntia/päivä sisältyy viikkotunteihin.
Hoitoaika viikossa: 20-31 tuntia/viikko – vastaa 44 tuntia/kuukausi (20% osuus kokoaikasesta kuukausimaksusta) 31-41 tuntia/viikko – vastaa 88 tuntia/kuukausi (60% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 41-46 tuntia/viikko – vastaa 110 tuntia/kuukausi (70% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 46-46 tuntia/viikko – vastaa 150 tuntia/kuukausi (80% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta)
Valittu aika voidaan jakaa perheen tarpeiden mukaan siten, että sitä käytetään päivittäin tai vain muutamana päivänä viikossa.
Mikäli teillä on kysyttävää, olkaa yhteydessä kansliaan sähköpostitse: varhaiskasvatus@raasepori.fi tai puhelimitse palvelusihteeriin/palveluohjaajiin.
Rekisteröidyt yhdistykset, joiden kotipaikka on Raasepori ja jotka haluavat käyttää kaupungille kuuluvia tiloja toimintoihinsa, voivat jättää kirjallisen hakemuksen.
Yhdistykset, jotka haluavat vuokrata tilaa suuren, kertaluontoisen tapahtuman järjestämiseen, on mieluiten jätettävä hakemus kuusi kuukautta ennen tapahtuman alkua.
Hakemus tehdään sähköisesti alla olevien linkkien kautta viimeistään 30.4.2024. Jo saapuneet hakemukset huomioidaan.
Hakemuksia voi jättää 30.4.2024 jälkeen, mutta harjoitteluvuoroja jaettaessa 30.4.2024 jälkeen jätetyt hakemukset huomioidaan vasta ajoissa saapuneiden hakemusten käsittelyn jälkeen.
Raaseporin kaupunki hakee kahvilayrittäjää Tammisaaren uimahalliin. Sopimukseen sisältyy kahvilatuotteiden-, uimahalli- ja kuntosalilippujen myynti sekä uimapukujen, pyyhkeiden ja muiden uimahallitoimintaan liittyvien tuotteiden vuokraus. Yrittäjä maksaa kahvilatilasta kuukausivuokran (vuokra sisältää toiminnan edellyttämät peruslaitteet) ja saa provision (5 prosenttia) myydyistä lipuista. Vuonna 2023 kävijöitä oli 86 779.
Kahvilan aukioloajat ovat samat kuin uimahallin aukioloajat, eli tällä hetkellä maanantaisin ja torstaisin klo 6–21, tiistaisin ja perjantaisin klo 8–21, keskiviikkoisin klo 9–21, lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11–18. Uimahallin ollessa suljettuna (kuusi viikkoa kesä–heinäkuussa) vuokraa ei peritä.
Sopimuskausi alkaa sopimuksen mukaan, mutta viimeistään 1.8.2024.
Kiinnostuitko toiminnasta?
Ota yhteyttä liikuntapalvelupäällikkö Julia Salmelaan, puh. 040 758 5715, tai julia.salmela@raasepori.fi
Helle-kirjastot liittyvät kuntien yhteiseen E-kirjastoon, joka avautuu 29.4.2024. Alkuvaiheessa E-kirjastossa on e-kirjoja, äänikirjoja ja e-aikakauslehtiä. Myöhemmin valikoimaan tulee mahdollisesti muita aineistoja.
Aluksi E-kirjasto toimii vain sovelluksessa. Sellainen rakennetaan sekä Android- että iOS-käyttöjärjestelmille. Myöhemmin E-kirjastosta tehdään myös selainversio.
E-kirjastoon kirjaudutaan vahvan tunnistautumisen avulla. Asiakkaan oikeus käyttää E-kirjastoa määräytyy sen mukaan, asuuko hän vakituisesti kunnassa, joka on liittynyt E-kirjastoon. Kun asiakas muuttaa asuinpaikkaa, oikeus E-kirjaston käyttöön voi lakata.
E-kirjaston käyttö ei ole sidottu kirjaston käyttöön tai kirjastokorttiin, mutta kirjastot auttavat asiakkaita kirjautumisessa ja neuvovat muutenkin E-kirjaston käytössä.
Lukuoikeuksia on rajallinen määrä, joten suosituimpia aineistoja voi jonottaa varaamalla niitä. Aineistoja hankitaan jatkuvasti lisää, joten uutta luettavaa ja kuunneltavaa tulee viikoittain.
Palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa.
HUOM! Helle-kimpan e- ja äänikirjapalvelut Biblio ja Ellibs eivät lakkaa toimimasta välittömästi huhtikuussa. Ellibs jatkaa kesäkuun ja Biblio syyskuun loppuun saakka.
Länsi-Uudenmaan kuntien ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyö haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta on jatkunut pitkään. LUVY on tarjonnut Länsi-Uudenmaan asukkaille jätevesineuvontaa jo 14 vuotta. Jätevesineuvonta on vuosien aikana muuttanut muotoaan olemassa olevan neuvonnan tarpeen mukaan. Vuoden 2019 siirtymäajan umpeutumisen jälkeen neuvonnassa on hiljalleen siirrytty kohti ylläpitävää puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Kiinteistökohtaista neuvontaa on kuitenkin edelleen asukkaiden pyynnöstä toteutettu mahdollisuuksien mukaan.
“Länsi-Uudellamaalla tehty hajajätevesiyhteistyö on tuonut arvokasta tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilasta kunnissa. Nyt kuntien on aika käynnistää hajajätevesien valvonta ja löytää siihen toimintatavat ja linjaukset. Koordinoitu hajajätevesiyhteistyö on tärkeää myös tulevaisuudessa, jotta valvojien kokemusten vaihdon kautta pystytään luomaan yhtenäistä valvontaa koko Läntiselle Uudellemaalle”, kommentoi Lohjan kaupungin ympäristötarkastaja Eija Kanninen.
Vuonna 2023 neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin tuli yhteensä 38 yhteydenottoa, selviää toiminnan vasta julkaistusta vuoden 2023 loppuraportista. Neuvojat olivat mukana neuvontapisteellä ympäri Länsi-Uuttamaata seitsemässä toritapahtumassa. Kirkkonummella tarjottiin kiinteistökohtaista neuvontaa valituille alueille ja toteutettiin kertausneuvontaa aiempina vuosina hankkeessa neuvontaa saaneille kiinteistöille valituilla alueilla. Kertausneuvonnalla tavoitettiin 21 kiinteistönomistajaa ja yhteydenottoon suhtauduttiin myönteisesti.
LUVYn ja Länsi-Uudenmaan kuntien välinen hajajätevesiyhteistyö jatkuu myös vuonna 2024. Neuvontaa on saatavilla aiempien vuosien tapaan sähköpostitse ja puhelimitse. Järjestelmällistä kiinteistökohtaista neuvontaa ei vuonna 2024 toteuteta. Neuvontamateriaalia on saatavilla monista Länsi-Uudenmaan kuntien kesätapahtumista. Neuvojat tavoittaa myös neuvontapuhelimesta 045 7750 7725 ja sähköpostitse hajavesineuvonta@luvy.fi. Neuvontamateriaalia on runsaasti saatavilla myös Vesientila-sivustolta.
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanketta koordinoi LUVY. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa! Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla tapaamme kolme raaseporilaista, jotka ovat tulleet tänne pakolaisina. Kaupunginjohtaja Petra Theman ja kotouttamispalveluiden päällikkö Karin Ljung-Hägert keskustelevat Francoise Uwingeneyen, Musawar Shahzadin ja Souman Ahmadin kanssa heidän kokemuksistaan ja elämästään Raaseporissa. Rataskuvaketta klikkaamalla voit valita videon tekstityskielen. Video on tekstitetty suomeksi ja ruotsiksi.
Onni on tehdä työtä lasten parissa: tarvitsemme Raseporiin lisää innostuneita ja työnsä kehittämisestä kiinnostuneita varhaiskasvatuksen ammattilaisia!
Varhaiskasvatuksen haussa on avoinna monta työpaikkaa. Töitä on mm. tarjolla varhaiskasvatuksen opettajille, sosionomeille sekä lastenhoitajille.
Tutustu toimintaamme lähemmin Kuntarekry-palvelussa (ulkoinen linkki). Kuntarekrystä löydät myös kaikki avoimet varhaiskasvatuksen työpaikat ja voit samalla jättää hakemuksesi.
Tervetuloa mukaan tiimiimme! Tulet varmasti viihtymään.
Syyhytartunnat ovat olleet esillä julkisuudessa viime aikoina. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on välittänyt tietoa syyhystä päiväkotilasten ja koululaisten huoltajille Raaseporissa.
Mikä on syyhy?
Syyhyn aiheuttaa hyvin pieni (n. 0,4 mm) syyhypunkki, joka kaivautuu ihon sarveiskerrokseen ja muodostaa sinne muutaman millimetrin mittaisen käytävän. Syyhypunkki selviää ihmiskehon ulkopuolella 48–72 tuntia.
Syyhy tarttuu ihokontaktissa ja esimerkiksi yhteisten vuodevaatteiden kautta. Syyhy tarttuu tavallisimmin perhepiirissä ja seurustelusuhteissa. Harvemmin syyhy voi tarttua läheisten leikkikavereiden kesken ja päiväkodissa.
Jos päiväkoti-ikäisellä lapsellasi on todettu syyhytartunta, pyydämme ilmoittamaan siitä päiväkotiin. Jos päiväkotiryhmässä on kaksi tai useampi syyhytartunta, syyhytiedote ja toimintaohjeet annetaan kaikkien ryhmän lasten koteihin.
On erittäin harvinaista, että syyhy leviäisi laajemmin kouluolosuhteissa. Kouluikäisen lapsen syyhystä on hyvä ilmoittaa sellaisiin kaveriperheisiin, joiden kanssa lapsi on läheisissä tekemisissä: esim. yökyläily tai leikit/harrastukset, joissa on fyysistä kontaktia.
Syyhy ei ole vaarallinen, mutta on epämiellyttävä kokemus. Syyhystä pääsee eroon, kun seuraa ohessa olevia ohjeita.
Syyhyn oireet
Syyhyn tyypillisin oire on kutina. Voimakasta kutinaa on etenkin iltaisin ja öisin. Iholla näkyy pieniä vesirakkuloita, näppylöitä ja raapimisjälkiä, tavallisimmin sormien välissä, ranteissa, kyynärvarren etupinnalla, kainaloissa, alavatsalla, nilkoissa ja genitaalialueilla. Yli 5-vuotiailla on syyhyä kasvoissa erittäin harvoin.
Ensimmäisen kerran syyhytartunnan saanut alkaa oireilla 3–8 viikon kuluttua tartunnasta. Jos on aiemmin ollut syyhytartunta, voivat oireet alkaa jo 1–4 päivän kuluessa altistumisesta. Syyhyn liittyvä kutina jatkuu usein jopa 4 viikkoa onnistuneenkin hoidon jälkeen.
Miten syyhy hoidetaan?
Syyhyyn voi käyttää itsehoitona apteekista ilman reseptiä ostettavaa lääkehoitovoidetta (5 % permetriini). Yksi 30 g:n voideputki riittää aikuiselle ja yli 12-vuotiaalle lapselle koko vartalon voiteluun.
Kaikki samassa taloudessa asuvat, sekä läheisessä kanssakäymisessä olleet ihmiset, kuten seurustelukumppanit, tulee hoitaa samanaikaisesti. Jos lapsella on useampi koti, tulee kaikkien kotien perheenjäsenet hoitaa samanaikaisesti.
Hoito tehdään kaksi kertaa jokaiselle henkilölle, myös oireettomille. Hoitokertojen välillä pidetään taukoa 7–10 vuorokautta. Lapsi voi mennä päiväkotiin seuraavana päivänä ensimmäisen hoitokerran jälkeen.
Koti siivotaan molempien hoitokertojen jälkeisenä päivänä. Huolellinen siivous on tärkeä, pelkkä lääkehoito ei riitä. Katso erillinen ohje siivoukseen täältä.
Milloin yhteys terveydenhuoltoon?
Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos syyhytartunta on vaikeaoireinen, tulehtunut, jos itsehoito ei auta tai jos syyhydiagnoosi on epävarma. Lääkärin on mahdollista määrätä syyhyn myös tablettilääkehoitoa ja muita voidehoitoja.
Hallitus on viime syksyn budjettiriihen yhteydessä päättänyt kohdentaa hallitusohjelman investointiliitteessä olevan 80 miljoonan euron määrärahan Kauklahti–Karjaa-rataosuudelle.
Rantaradan osuudelle Kauklahti–Karjaa ja Karjaa–Hanko on Väylävirasto tehnyt hankearvioinnin. Karjaa–Hanko-rataosuudelle on teetetty infraselvitys.
Rantaradalla on keskeinen vaikutus Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kasvun sekä elinvoiman myönteiseen kehittymiseen. Nykyinen Rantarata palvelee Suomen kasvukolmion kaukoliikennettä vähintään vuosikymmenien ajan, ja samalla paikallisliikenteellä on tällä rataosuudella voimakas kehittymispotentiaali: alueen omaan maankäyttöarvioon perustuva ennuste näyttää Kirkkonummi–Karjaa-rataosalla tehtävien matkojen määrälle 25 prosentin kasvua nykytilanteesta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi rata liittyy myös Etelä-Suomen huoltovarmuuden ja niin sanotun Military Mobilityn kannalta kriittisiin väyliin.
Tämän vuoksi Rantarata-työryhmä ehdottaa, että hallituskauden määräraha 80 miljoonaa euroa on kohdistettava jo tehtyjen hallituspäätösten mukaisesti Kauklahti–Karjaa-rataosuuden kehittämisvaihtoehdon 2 (K-Ve2) toteuttamiseen.
Rantarata-työryhmän mukaan kehittämisvaihtoehto 2 tarjoaa parhaan mahdollisuuden kauko- ja lähijunaliikenteen kehittämiseksi nykyisellä Rantaradalla, sekä lisää huomattavasti radan häiriösietoisuutta.
Kaupunki seuraa tarkasti Tilastokeskuksen väestölukuja (ulkoinen linkki), jotka kertovat muun muassa kuinka moni syntyy ja kuolee Raaseporissa, kuinka moni muuttaa tänne muista kunnista ja maista sekä kuinka moni muuttaa kaupungin rajojen sisällä.
Vuoden 2023 tilastot on äskettäin julkaistu ja nettomuuttoliike on taas positiivinen! Raaseporiin on siis muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut pois: tänne muuttaneet miinus täältä pois muuttaneet, muista kunnista/muihin kuntiin muuttaneet sekä muista maista/muihin maihin muuttaneet. Viimeisten viiden vuoden aikana meillä on joka vuosi ollut positiivinen nettomuutto, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.
Asukasmäärään ei kuitenkaan vaikuta pelkästään muuttoliike, vaan myös se, kuinka moni syntyy raaseporilaiseksi ja kuinka moni kuolee täällä. Tätä kutsutaan luonnolliseksi väestömuutokseksi. Myös Raaseporissa, kuten niin monessa muussakin kunnassa, on negatiivinen luonnollinen väestömuutos: Raaseporissa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy lapsia.
Koska muuttoliike ei kompensoi luonnollista väestön vähenemistä, kokonaisväestö pienenee hieman joka vuosi. Olemme kuitenkin erittäin iloisia ja ylpeitä positiivisen muutonliikkeen jatkumisesta ja toivotamme tervetulleiksi kaikki uudet raaseporilaiset!
Entä se viime vuoden “lopullinen lukema”? 27 211 raaseporilaista 31.12.2023.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilun toimipiste Hangossa on muuttanut uuteen osoitteeseen, ja palvelee nyt osoitteessa Bulevardi 6.
Uudet tilat ovat sopivammat ja tarjoavat paremmat mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen erityisesti TE2024-uudistusta ajatellen, kun kaikki työ- ja yrityspalvelut (TE-palvelut) siirretään valtiolta kunnille. TE-palvelujen uudistus astuu voimaan 1.1.2025.
Kuntakokeilu palvelee asiakkaitaan Hangon uudessa toimipisteessä ilman ajanvarausta keskiviikkoisin klo 9.00–12.00 ja klo 13.00–16.00.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilu on kokeilu, jossa osa valtion työ- ja yrityspalveluista (TE-palveluista) on siirretty kokeiluun osallistuville kunnille 1.3.2021. 1.1.2025 alkaen kaikki TE-palvelut siirtyvät pysyvästi kuntien vastuulle. Tällä hetkellä Raaseporin ja Hangon kuntakokeilun piirissä on noin 1700 rekisteröitynyttä työnhakijaa.
Suomen Yrittäjät mittaa jälleen kuntien onnistumista yrittäjyyden edistämisessä. Järjestö kartoittaa yrittäjien mielipiteitä kotikuntansa yrittäjämyönteisyydestä, sen onnistumisista ja kehittämistarpeista.
Miksi kyselyyn vastaaminen kannattaa?
Pääset antamaan palautetta ja arvioimaan oman kuntasi toimintaa: Mitkä asiat toimivat ja mitä pitää parantaa?
Kunnat saa tärkeää palautetta toiminnastaan mm. kunnan tekemien julkisten hankintojen merkityksestä yrittäjille.
Yrittäjäyhdistykset saavat tietoa siitä, mihin asioihin yhdistysten pitää jäsenten puolesta kunnassa vaikuttaa.
Kunnat ja niiden yrittäjiä palvelevat yhtiöt saavat yrittäjiltä tärkeää palautetta tarjoamistaan yrityspalveluista.
Jotta tuloksissa näkyy aidosti yrittäjien mielipiteet, on tärkeää, että jokainen yrittäjä kertoo oman näkemyksensä.
Vastaa ja vaikuta
Kyselyyn voi vastata 1.4. saakka. Kyselyyn voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kysely toteutetaan yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa. Kuntabarometrin tulokset julkaistaan Kunnallisjohdon seminaarin yhteydessä Turussa, 14.5.2024.
Vuoden raaseporilainen on tuttuun tapaan valittu avoimella äänestyksellä, joka tänä vuonna keräsi yli 1600 ääntä, enemmän, kuin koskaan aiemmin. Voittaja, Raaseporin jouluapu, keräsi 51,5 % äänisaaliin. Anne Ingman keräsi 25 % ja Sepi Sundman 23,5 % prosenttia äänistä.
Muissa kategorioissa voittajan ovat valinneet kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta (kulttuuri- ja urheilupalkinto), nuorisovaltuusto (nuorisopalkinto) sekä kaupunkikehitysjaosto (kestävän kehityksen palkinto).
Voittajat palkittiin torstaina 15.2.2024 palkintojenjakotilaisuudessa, joka lähetettiin Raaseporin kaupungin Facebook-sivujen kautta. Lähetys on katsottavissa myös jälkikäteen.
Palkintosumma on jokaisessa kategoriassa 1000 euroa.
Kuvassa vuoden 2023 Raasepori-palkintojen vastaanottajat yhdessä viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Kuva: Ramona Lindberg/Raaseporin kaupunki
Raaseporin jouluapu auttaa apua hakeneita perheitä, joilla ei eri elämäntilanteitten takia ole jouluna varaa lahjoihin tai jouluruokaan. Perheissä voi esimerkiksi esiintyä köyhyyttä, työttömyyttä tai sairauksia. Vuonna 2015 toimintansa aloittanutta jouluapua on vuodesta 2022 pyörittänyt ”neljä J:tä”, Jenna Nyman, Jannica Nyman, Jenna Ahlroth-Ragnell ja Jenny Romberg-Valkeapää.
Ryhmä on ollut yhteyksissä yrityksiin, ja yksityishenkilöt ovat saaneet myös lahjoittaa tarvitseville. He ovat olleet vastaanottamassa tavaroita ja järjestäneet niin, että kaikki hakijat, vuonna 2023 yhteensä 70 perhettä, ovat saaneet jouluksi apua. Sen lisäksi he jakavat lahjoja yksinäisille ja vähävaraisille vanhuksille. He tekevät työn täysin vapaaehtoisesti omien päivätöidensä ja perheidensä ohella.
Vuoden kulttuuripalkinto – Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys on hienon työnsä kautta kohottanut kulttuuriympäristön arvoa. Yhdistys työskentelee luovalla tavalla vuoden ympäri järjestäen tapahtumia, jotka hyödyttävät myös kaupungin matkailua. Erityisesti yhdistys on onnistunut tarjoamaan lapsille ja lapsiperheille muun muassa kurpitsanmetsästystä ja joulukalenterin.
Vuoden urheilupalkinto – EIF ab:n miesten joukkue ja BK-46 Käsipallon miesten joukkue SM-liigassa
Vuoden urheilupalkinto jaetaan kahdelle vastaanottajalle, jotka jakavat 1000 euron palkintosumman.
Ekenäs idrottsförening Ab:n edustusjoukkue, joka voitti jalkapallon Suomen ykkösdivisioonan 2023
Joukkue voitti jalkapallon Suomen ensimmäisen divisioonan vuonna 2023 ja nousi maan korkeimpaan jalkapallosarjaan, Veikkausliigaan vuonna 2024, jossa EIF pelaa ensimmäistä kertaa 90 vuoteen. Jalkapallon historiaa kirjoitettiin Tammisaaressa syksyllä 2023. Tämän menestyksen eteen joukkue on tehnyt töitä pitkään ja se on ihailtavaa. Loistava urheilusaavutus ja valtakunnallisesti paljon huomiota herättävä menestystarina, joka inspiroi ja toimii esikuvana muille.
BK-46 Käsipallon SM-liigajoukkue, joka voitti käsipallon Suomen mestaruuden 2023
BK-46 Käsipallo ry:n miesten joukkue palkitaan vuoden urheilupalkinnolla vuoden 2023 Suomen mestaruudesta, jonka se voitti toista vuotta peräkkäin. BK-46 on palannut Suomen käsipallon huipulle ja voitti SM-kultaa uskomattoman jännittävän finaalisarjan jälkeen keväällä 2023. Joukkue osoitti loistavaa taisteluhenkeä ja että yhdessä on mahdollista nousta. Paikallinen ja pitkäjänteinen työ on kantanut hedelmää ja on uskomattoman arvokasta. Hieno urheilusaavutus, joka ansaitsee huomion.
Vuoden nuorisopalkinto – Malin Wikström
Malin Wikström saa nuorisovaltuuston jakaman vuoden nuorisopalkinnon.
Wikström on toiminut Backgrändin vapaapalokunnan vastaavana nuoriso-ohjaajana vuodesta 2010 lähtien. Vapaaehtoisen palokunnan nuoriso-osasto järjestää viikoittain harjoituksia ja osallistuu leireille, yhteisharjoituksiin ja kilpailuihin yhdessä muiden suomenruotsalaisten palokuntien kanssa.
Malin Wikström osallistuu aktiivisesti kaikkeen toimintaan ja saa nuoret mukaan yleishyödylliseen harrastukseen. Hän vastaa toiminnasta, suunnittelee ja valmistelee sekä työskentelee aktiivisesti ryhmähengen vahvistamiseksi nuoriso-osastolla, johon kuuluu 20 nuorta.
Wikström toimii myös puheenjohtajana Backgrändin kotiseutuyhdistyksessä, joka järjestää kaiken ikäisille lapsille ja nuorille aktiviteetteja, kuten diskoja ja peli-iltoja. Hän on myös perustanut yhdistykselle nuorisovaltuuston saadakseen kylän nuoria paremmin mukaan yhdistyksen toimintaan.
Wikströmin sitoutuminen nuoriin huomataan, ja hänen vapaaehtoista panostaan arvostetaan suuresti. Ilman hänen kaltaisiaan henkilöitä ei olisi olemassa isoa osaa siitä, mitä Raaseporissa nykyään järjestetään lapsille ja nuorille. Suuri kiitos Malinille panoksestasi lasten ja nuorten hyväksi.
Vuoden kestävän kehityksen palkinto – Ylva Rancken-Lutz
Ylva Rancken-Lutz saa tämän vuoden kestävän kehityksen palkinnon elämäntyöstään: monen vuoden monipuolisesta työstä vastuullisuuden eteen Raaseporissa.
Ylva Rancken-Lutz on ollut mukana perustamassa ja johtamassa lukemattomia kestävän kehityksen aloitteita, hankkeita ja yrityksiä. Hän elää ja hengittää kaikkia kestävän yhteiskunnan komponentteja, mutta on viime vuosina keskittynyt sosiaaliseen kestävyyteen. Rancken-Lutz tarjoaa analyysipalveluita yrityksille ja yhteisöille, jotka haluavat parantaa sosiaalista kestävyyttä, sekä seminaareja ja mukaansatempaavia työpajoja. Vuonna 2018 Rancken-Lutz perusti RekoSkolanin voidakseen muuttaa sosiaalista kestävyyttä koskevia teorioita ja visioita konkreettisiksi teoiksi. Hän uskoo, että tehokkain ja paras tapa saada muutos aikaan on yhdistää keskustelu ja käytännön toiminta.
Rummut: Musiikkiopiston Hangon toimipisteessä on vielä tilaa rummuissa. Soittotunnit järjestetään Hankoniemen yläasteella & lukiossa. Kevätlukukauden hinta on 120 € (normaalihinta 220,-/240,-).
Bändikerho: Haluaisitko soittaa tai laulaa bändissä ja olet n. 10–20-vuotias? Ilmoittaudu rohkeasti mukaan! Bänditunnit järjestetään Hangossa tiistaisin klo 19.00–20.00. Tunnit ovat ilmaisia musiikkiopiston oppilaille. Jos et ole musiikkiopiston oppilas, on lukukauden hinta 35 € kevätlukukaudelta 2024 (normaali lukukausimaksu 70 €).
Opetuspäivä on tiistaisin alkaen 27.2. Opettaja on kaksikielinen.
Ilmoittaudu osoitteessa https://raseborg.eepos.fi viimeistään26.2. mennessä. Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten varmistathan paikkasi nopeasti!
Mustionjoen kalatielaskurin kamera tallensi upean hetken, kun taimen elehti vapaasti Åminneforsin kalatiessä pyrkien kohti Billnäsiä, jonka yläpuoliset kutupurot kutsuvat kutemaan. (LUVY / Juha-Pekka Vähä)
Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet suljettiin marraskuun lopussa. Kalatiet olivat auki lähes seitsemän kuukautta. Kesän kalatieseurannassa Åminneforsin kalatieltä havaittiin ennätykselliset lähes 7 000 kalaa, joista 60 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissäkin kaloja havaittiin lähes 2 000. Kaloista suurin osa oli särkikaloja, erityisesti vimpaa ja lahnaa, mutta joukossa oli myös muutamia kookkaita lohia ja meritaimenia. Meritaimenkannan elpymistä halutaankin nopeuttaa istutuksin.
Viime vuoden kalatieseurannassa Åminneforsissa havaittiin kolme poikkeuksellisen aktiivista vaellusajankohtaa. Ruuhkaisinta kalatiessä oli 12.–16. toukokuuta, juuri vimpojen kutuaikaan, jolloin laskuriin kertyi lähes 3 500 kalahavaintoa. Kahtena päivänä (13.–14.5.) havaintojen määrä oli jopa yli tuhat kalaa vuorokaudessa. Kaksi muuta aktiivista vaellusaikaa Åminneforsin kalatiessä olivat 25.–27. toukokuuta (yhteensä 935 kalahavaintoa) ja 8.–9. kesäkuuta (316 kalahavaintoa). Heinä-syyskuun välisenä aikana kalahavaintoja kertyi noin 300 kuukaudessa, mutta lokakuussa enää vain hieman yli 100. Syksyn edetessä vedet jäähtyivät nopeasti ja talvi saapui aikaisin. Marraskuussa kalahavaintoja tehtiin enää alle kymmenen, joskin kalalaskurissa esiintyi jonkin verran myös häiriöitä ja osa kaloista saattoi jäädä siten havaitsematta.
Billnäsissä kalahavaintoja kertyi seurantakauden aikana yhteensä 1 914, joista 76 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissä toukokuu ei ollut erityistä ruuhka-aikaa vaan kalahavainnoista suurin osa, yli 40 % kertyi syyskuussa. Myös Billnäsin kalatien kulkijoista suurin osa on särkikalaa, erityisesti lahnaa, mutta myös pieni määrä lohikaloja havaittiin nousevan Billnäsin kalatien läpi.
Vaikka Mustionjoen kalateiltä kalahavaintoja kertyi ennätyksellinen määrä, lohikaloja on nousijoista kuitenkin varsin vähän. Åminneforsin kalatieltä todennettiin 10 lohikalaa, joista puolet lohia ja puolet kookkaita meritaimenia. Havainnoista ensimmäinen tehtiin jo heti toukokuun alussa kalateiden avauduttua, kun meritaimen laskeutui alaspäin kalatietä pitkin. Myöhäisin lohikalahavainto tehtiin marraskuun lopulla niin ikään alaspäin vaeltavasta. Billnäsin kalatieltä ylöspäin vaeltavista lohikaloista tehtiin varmuudella vain 4 havaintoa.
“Lohikalojen pieni määrä on ehkä pettymys, mutta ei yllätys”, toteaa Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Syyt nousevien lohikalojen vähäiseen määrään ovat alueen lohikalakantojen ja niiden elinympäristöjen heikossa tilassa. Lohien vaelluspoikasten istutusmäärät Mustionjokeen ovat pieniä, lohi-istukkaat ovat olleet viime vuosina huonokuntoisia ja alasvaelluskuolleisuuden tiedetään olevan suurta erityisesti ylemmillä voimalaitospadoilla. Toisaalta taimenen poikasia ei ole viime vuosina päästy istuttamaan Mustionjoen sivupuroihin ja ilman istutuksia meritaimenenkannan palautuminen Mustionjoen sivupuroihin on hidasta ja tällä hetkellä vain muutamien nousutaimenen varassa. Ylempänä Karjaanjoen vesistössä istutuksia on tehty vuosittain runsaastikin ja taimenkanta on elpynyt. “Meillä on valmiudet istuttaa Karjaanjoen taimenta ja siten palauttaa taimenkanta myös Mustionjoen sivupuroihin, mutta tarvitsemme istutuksiin maanomistajien hyväksynnän”, toteaahankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.
Tällä hetkellä osa maanomistajista suhtautuu lohikalakantojen elpymiseen sivupuroissa varauksella. Myönteisen suhtautumisen edistämiseksi LUVY järjesti Mustionjoen kalaillan viime syyskuussa. Kalaillassa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten kalat vaikuttavat mm. maatalouden harjoittamiseen.
Lohikalakantojen hitaasta elpymisestä huolimatta työ vaellusyhteyksien ja vesistön tilan parantamiseksi Mustionjoella jatkuu. Raaseporin kaupunki sai joulukuussa aluehallintovirastolta vesitalousluvan luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Mustionjoen Billnäsissä on parannettu ja tutkittu myös lohikalojen alasvaellusmahdollisuuksia. Kesän 2023 alasvaelluksen kehitys- ja tutkimustyöstä on valmisteilla raportti. Tulokset ovat lupaavia, mutta niistä tiedotetaan lisää myöhemmin.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Lohikalakantojen elpyminen on kriittistä erityisesti Mustionjoen jokihelmisimpukalle, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä.
Raaseporin kaupunginkirjasto järjestää lapsille omat presidentinvaalit Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kirjastoissa ajalla 17.1–12.2, toisin sanoen samaan aikaan kun on tasavallan presidentinvaalit. Ehdokkaat ovat kuusi pehmolelua, joilla on erilaiset vaaliteemat ja mielipiteet. Äänestää voi kirjastojen aukioloaikoina ja Karjaalla myös omatoimiajalla.
Ennakkoäänestys presidentinvaaleihin alkaa kirjastoissa 17.1.2024. Ota siis koko perhe mukaan äänestämään samalla! Pehmoleluvaaleissa jokaisella on äänioikeus.
Pehmolelupresidentti tulee esiintymään edustushahmona ja toimii arvojohtajana lastenosastolla seuraavat kuusi vuotta. Vaalitulos virallistetaan 16.2.2024.
Ehdokkaat
Lisää kirjoja kansalle!
Hubert-pöllö asuu Pohjassa ja pitää iltasaduista. Hänen mielestään jokainen pitää saada äänensä kuuluviin. Hubertin suosikkikirja on Felicity Brooksin kirjoittama “Monen sortin tunteet“.
Siistiä pitää olla!
Roberta-robotti asuu Fiskarsissa ja pitää matkustamisesta. Hänen mielestään kukaan ei saa heittää roskia ja suosikkikirja on Linda Bondestamin “Hyvää huomenta avaruus“.
Lisää haleja kansalle!
Teddy-nalle asuu Karjaalla ja pitää mustikoista. Hänen mielestään kaikkien pitäisi olla ystävällisiä toiselleen. Teddyn suosikkikirja on “Tam-Tam metsäretkellä“, kirjoittanut Josefine Sundström.
Kaikkien pitää osata uida!
Jussarön ympäristössä asuva Debbie-delfiini pitää eniten ystävien kanssa uimisesta. Hänen mielestään jokaisella pitää olla uima-allas kotona. Debbien suosikkikirja on Björn Bergenholtzin “25 kalaa – joko tunnet?”
Snappertunassa asuva Henry-hevonen pitää porkkanoista ja laiskoista kesäpäivistä laitumella. Hänen mielestään kaikkien pitäisi ottaa rauhallisemmin ja olla stressaamatta. Henryn suosikkikirja on Maria Nordinin kirjoittama “Taikamatka – meditatiivinen satukirja, joka rauhoittaa ja rentouttaa“.
Hangon ja Karjaan välinen junayhteys muuttuu VR:n lähiliikenteeksi maanantaina 8.1.2024. H-juna ajaa kolmena päivänä viikossa myös Helsinkiin.
Maanantaina 8.1.2024 reitillä aloittaa lähijuna H, jonka pysähdyspaikat Hangon ja Karjaan välillä ovat Hanko-Pohjoinen, Santala, Lappohja, Skogby, Tammisaari ja Dragsvik.
Suora yhteys Hangon ja Helsingin välillä kolmena päivänä viikossa
Karjaalla pysähtyy 30 kaukojunavuoroa joka arkipäivä. H-junan aikataulut palvelevat vaihtoyhteyksien matkustajia sekä Helsinkiin että Hankoon.
H-juna kulkee keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin myös suoraan Helsingin ja Hangon välillä. H-juna lähtee Helsingistä kello 20.53 ja saapuu Hankoon kello 22.45, Hangosta H-juna lähtee kello 20.05 ja saapuu Helsinkiin kello 21.53.
H-junassa voi matkustaa ainoastaan VR:n lipulla. Helsinki-Karjaa on ensimmäinen väli, johon lipun voi ostaa Helsingistä, sillä aiemmat pysäkit (Pasila, Leppävaara, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio) ovat HSL alueen asemia. HSL lipulla ei voi matkustaa H-junassa.
Liput lähijunaan
Lähijunalipun voi ostaa VR Matkalla -sovelluksesta, vr.fi:stä, asemien lippuautomaateista sekä R-kioskeista. Lipun tulee olla mukana ennen junaan nousua. Konduktööri voi määrätä VR:n lähijunissa liputtomalle asiakkaalle 80 euron valvontamaksun.
Nordcenter Golf & Country Club Åminneforsin kylän ja Pohjanlahden tuntumassa on yksi Raaseporin maisemakonttoreista vuonna 2024. Valokuva: Sebastian Barner-Rasmussen.
Raaseporin suosittu Maisemakonttori-kampanja, joka pyöri eri digimedioissa ajalla 6.-30.11.2023 oli menestys ja keräsi yli kaksi kertaa enemmän osallistujia kuin vuonna 2022. Kolme onnekasta voittajaa arvottiin heti kampanjan päätyttyä. Maisemakonttori-kampanjan idea on tarjota ihmisille mahdollisuus koeasua Raaseporissa yhdistämällä etätyö ja hienot vapaa-ajan elämykset kaupungin kauniissa ja monipuolisissa taajamissa ja kylissä.
– Kampanjan vastausten määrä yllätti meidät täysin ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä näin hienoon tulokseen – yli kaksinkertainen osallistujamäärä ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Saimme todella hyvää näkyvyyttä ja aktiviteettiä valitussa digikanavissa, ja kaiken kaikkiaan 1 025 vastausta, joista 934 oli suomenkielisiä ja 91 ruotsinkielisiä. Edellisvuoden tavoin, kilpailulomakkeessa oli nytkin avoin kysymys, jossa pyysimme ihmisiä kuvailemaan itseään, työtään, harrastuksiaan ja miksi he halusivat tulla tänne etätöihin. Lähes kaikki osallistujat ovat myös tänä vuonna kirjoittaneet pitkiä, henkilökohtaisia ja ilahduttavan yksityiskohtaisia vastauksia siitä, miksi Raasepori kiinnostaa paikkana. Saamme vastauksista myös erittäin mielenkiintoista tietoa siitä valtavan vaihtelevasta ihmisjoukosta ja eri ammattikategorioista, jotka haluavat yhdistää etätyön ja lomailun Raaseporissa, kertoo kampanjan konseptista ja tuotannosta vastaava markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist.
Kolmen voittajan ammatit ja toivemaisemakonttorit ovat seuraavat:
Turkulainen tutkija ja yliopettaja, joka muun muassa vetää kansainvälisiä verkkokursseja, päätti nauttia Skogshyddan Airin persoonallisesti entisöidystä hirsitalosta merenläheisessä Skogbyssä.
Siuntiolainen henkilöstötyytyväisyyden parissa työskentelevä tutkimuskoordinaattori halusi kokeilla nostalgista ja kodikasta maalaiselämää Villa Dönsbyssä Karjaan lähistöllä.
Teollisuuden IT- ja muutoskonsultti Lahdesta, joka myös kirjoittaa tietokirjoja, vaihtaa kotitoimistonsa korkeatasoiseen ja viihtyisään Nordcenter Golf & Country Clubiin luonnonkauniin Pohjanlahden vieressä Åminneforsissa.
Voittajat ovat saaneet lahjakortin, joka oikeuttaa 2–5 päivän etätyölomaan. Lahjakortti on käytettävä vuoden sisällä, mutta jotta voittaja saisi realistisemman kuvan siitä, millaista Raasepori on muina vuodenaikoina, lahjakortti ei ole voimassa kesäsesongin aikana 15.6.–15.8. eikä juhlapyhinä. Lisäksi etätyöloman tulisi tapahtua maanantain ja perjantain välisenä aikana, niin että voittajat saavat oikeasti kokeilla etätyöskentelyä Raaseporissa.
– Tietysti näin valtavan onnistunut kampanja innostaa jatkamaan. Minulla on jo ideoita siitä, miten voisimme kehittää konseptia edelleen, jos meillä on resursseja kolmanteen kierrokseen myös ensi vuonna, Rosenqvist summaa.
Syksyn aikana 13 kirjastoa ja 3 kirjastoautoa ympäri maata osallistuivat kirjastojen hiilijalanjäljen laskentaa. Tässä joukossa olivat mukana myös Tammisaaren kirjasto ja Raaseporin kirjastoauto.
Helsingin kaupunginkirjastojen ja Gaia Consulting Oy:n johdolla kävimme läpi kirjastojen omaisuudesta ja toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen myötä parannettiin hiilijalanjäljen arviointia niin, että laskenta on mahdollista suorittaa muillekin toimipisteille.
Monet päästöjä synnyttävät asiat ovat haastavia tunnistaa ja ihan alkuun kävimmekin ryhmässä lävitse, mitkä mittarit ovat olennaisia ja mitkä eivät. Yksittäisen kirjaston kohdalla tarkasteltiin täten muun muassa toimitilan energiankulutusta, aineiston määrää ja kiertokulkua, kaikkia tarvittavia tietotekniikkatarvikkeita, kuljetuksia kirjastoon ja poispäin, sekä esimerkiksi henkilöstön työmatkaliikkumista ja asiakasmääriä. Kirjastoauton kohdalla näiden lisäksi mukaan tulivat auton ominaisuudet, ajokilometrit ja polttoainekulutus
Hiilijalanjälki kuvataan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määränä tonneissa (tCO2e). Hankkeessa arvioimme vain vuoden 2022 toimintaa.
Tammisaaren kirjaston kokonaishiilijalanjälki oli 194 tCO2e vuonna 2022. Suurin osa päästöistä syntyy aineistoista ja erilaisista kuljetuksista. Tammisaaren päästöt olivat suunnilleen yhtä suuret muiden osallistuneiden keskisuurten kirjastojen, Porvoon ja Valkeakosken, kanssa.
Kirjastoauton kokonaishiilijalanjälki oli 18 tCO2e vuonna 2022. Päästöt syntyivät suurimmaksi osaksi auton polttoainekulutuksesta. Verrattuna muihin autoihin Raaseporin auto käytti vähäisesti sähköä ja lämpöä ollessaan parkissa. Autolla on talli Pohjan kirjaston rakennuksessa, siinä missä muiden kaupunkien autoja säilytetään erillisessä hallissa.
Hankkeen aikana keskusteltiin myös kirjastojen hiilikädenjäljestä. Hiilikädenjälki pyrkii kuvaamaan niitä toimia, jotka auttavat asiakkaita vähentämään omia ympäristövaikutuksiaan. Kirjastojen hiilikädenjälki on suuri, koska resurssien jako on kirjastojen ydintoimintaa. Tällöin sinun ei tarvitse ostaa jokaista kirjaa kokeillaksesi, pidätkö siitä. Sen lisäksi sinun ei tarvitse välttämättä omistaa tietokonetta, tulostinta, yksittäisiä aikakausilehtiä, jokaista urheiluvälinettä tai vaikkapa lautapeliä. Hiilikädenjäljen tarkastelu auttaakin meitä kehittämään lainaus- ja jakamispalveluita tulevaisuudessa.
Helle.Finnan sivuilla voit tutkia, kuinka paljon säästät euroissa, kun lainaat aineistoja kirjastojen kautta. Klikkaa tästä laskuriin.
Kirjastojen hiilijalanjälkilaskenta on osa Yleisten kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanketta. Katso hankkeen sivulta lisää tuloksia meiltä ja muilta kirjastoilta kirjastot.fi.
Kaupunginjohtajan talvivlogia varten suuntasimme tällä kertaa talviselle Skåldölle. Vlogissa kaupunginjohtaja Petra Theman vastaa muun muassa kysymykseen, mikä Raaseporissa maksaa. Ja tietysti puhutaan myös sananen huippu-urheilusta ja hyvinvoinnista.
Raaseporin kaupungissa hakuaika esiopetukseen on 8-21.1.2024. Esiopetushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti tämän linkin kautta: Esiopetushakemus
HUOM! Mustion koulun esikoulussa aloittavat, saavat erillisen hakulomakkeen koulun rehtorilta.
Mikäli lapsenne tarvitsee varhaiskasvatusta esiopetuksen lisäksi, tulee teidän täyttää kaksi erillistä hakemusta. Toisessa haette esiopetukseen ja toisessa varhaiskasvatukseen.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.12.2023 myöntänyt vesitalousluvan Raaseporin kaupungille luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Salo-Inkootien varrella sijaitseva Peltokosken voimalaitos on mereltä katsoen kolmas ja pudotuskorkeudeltaan suurin Mustionjoen neljästä voimalaitoksesta. Kahteen ensimmäiseen rakennettiin kalatiet 2018–2019 osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta yhteistyössä alueen kuntien ja voimalaitosyhtiö Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa. Vesitalouslupa Peltokosken kalatielle mahdollistaa jälleen seuraavan lohikalojen vaelluseteen ohittamisen mereltä Lohjanjärvelle. Peltokosken jälkeen vain Mustionkosken voimalaitospato estää lohikalojen nousun Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin virtavesiin.
Kalatiesuunnittelu ja lupaprosessi Peltokosken kalatien rakentamiselle on ollut monivaiheinen prosessi. Lupakäsittely kesti hieman yli vuoden. Varsin poikkeuksellisen lupakäsittelystä ja päätöksestäkin tekee kaksi rinnakkaista lupahakemusta samaan kalankulkua helpottavaan toimenpiteeseen, padon ohittavalle kalatielle. Hankesuunnitelmat poikkesivat kuitenkin merkittävällä tavalla toteutukseltaan. Vesitalousluvan saanut Raaseporin kaupungin suunnittelema kalatie on noin 600 metriä pitkä luonnonpuromainen uoma voimalaitospadon ohi, kun taas voimayhtiön suunnittelema Borland-kalatie sijoitettaisiin voimalaitoksen sisälle entiseen uittotunneliin.
Molempia kalatiesuunnitelmia ei voisi toteuttaa, sillä Raaseporin kalatiesuunnitelmassa hyödynnetään myös uittotunnelia, mutta kalojen alasvaellusreittinä. Aluehallintovirasto hylkäsi Koskienergia Koskivoima Oy:n lupahakemuksen, koska kahden kalatien rinnakkaiseen toimintaan liittyisi epävarmuutta. Intressivertailussa AVI katsoi luonnonmukaisen kalatien huomattavasti Borland-kalatietä toimintavarmemmaksi ja hyödyt merkittävästi suuremmiksi.
Luonnonmukainen puro mahdollistaa paitsi kalojen kulkemisen, myös niiden ympärivuotisen elämisen ja lisääntymisen purossa. Puroon on suunniteltu myös perustettavan elinaluetta Mustionjoen ainutlaatuiselle jokihelmisimpukalle. Näin ollen purolla olisi merkittäviä muitakin hyötyjä kuin vain kalankulun järjestäminen. Seuraava vaihe projektissa on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen käynnistäminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt käynnistyvät vasta rahoituksen ja rakennussuunnittelun valmistuttua, näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.
– Lupapäätös Peltokosken kalatielle ja kalatien rakentaminen on harppaus vaelluskalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja yksi kaupungin kärkihankkeista, iloitsee tekninen johtaja Jan Gröndahl Raaseporin kaupungilta.
Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Mustionkosken kalatielle odotetaan vesitalouslupapäätöstä alkuvuodesta 2024. Kalatierakentamisen edistyminen on pitkäjänteisen ja yhteisen vesienhoitotyön tulosta alueen kuntien kanssa. – Yhdessä onnistumme!, riemuitsee toiminnanjohtaja Jaana Pönni LUVYsta.
Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Vaeltavan lohikalakannan, taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen Mustionjoessa hyödyttää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Lisäksi kalateiden toteuttaminen luo mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantaa koko vesistön virkistyskäyttöä.
Raaseporin kaupunki on tilannut uuden yleisen käymälän Stallörinpuistoon. Käymälä on hiljattain toimitettu leikkipuiston läheisyyteen, mutta se ei ole vielä käytössä, vaan valmistuu ensi keväänä. Ennen käyttöönottoa käymälä koteloidaan teräs- ja puurunkoon ja rakennetaan liikuntarajoitteista helpottava luiska.
Kaupunki tiedottaa lisää keväällä, kun käymälä on valmis.
Raaseporin kaupunki on luovuttanut ranta-alueita järviruo’on korjuuseen kertakäyttöastioita ja pillejä korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Aloite on osa kaupungin sitoutumista edistämään kestäviä tuoteratkaisuja ja tukemaan ympäristöystävällistä yritystoimintaa. Ruokoa korjataan Trollbölen läheiseltä ranta-alueelta ja Estholmenin ranta-alueilta. Hanke on kokeilu yhteistyössä suomalaisen yrittäjän ja tuotekehityksestä vastaavan ruotsalaisen yrityksen kanssa.
Korjuutyöt on suunniteltu viikolle 50, mikäli sääolosuhteet ovat suotuisat. ELY-keskus on antanut suostumuksensa suunnitelluille toimenpiteille.
Raaseporin alueella esiintyy laajoja ruokokasvuisia lahtia, jotka tarjoavat runsaasti raaka-ainetta järviruo’on muodossa. Ranta-alueiden luovuttaminen korjuukäyttöön talveksi 2023-2024 on osa Raaseporin kaupungin pyrkimystä edistää kestävien tuoteratkaisujen kehittämistä.
– Järviruoko on ekologisesti kestävä raaka-aine, joka voi mahdollistaa uusia innovaatioita ja yrittäjyyttä, ympäristötarkastaja Juha Laiho sanoo.
Kestävä ruovikoiden hyödyntäminen tukee yrittäjyyden lisäksi kaupungin laajempaa ympäristötyötä, niin ilmaston kuin vesiensuojelunkin merkeissä.
– Ruovikot sitovat huomattavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja korjatun ruo’on mukana poistuu myös orgaanista materiaalia, mikä vähentää kuormitusta rannikkoalueillamme ja edistää vesiensuojelua, Laiho toteaa.
Lisätietoja:
Juha Laiho, ympäristötarkastaja, Raaseporin kaupunki
Kesällä 2024 laiduntaminen alkaa pienellä Gåsörenin saarella Ramsholmenin pohjoispuolella Tammisaaressa. Ennen kuin lehmät voivat aloittaa laiduntamisen siellä, on tuleva hakamaa ja rantalaidun kunnostettava. Laidun on aidattu syksyllä 2023 ja pian on vuorossa Gåsörenin puuston ja pensaikon raivaus. Työt tehdään talvella 2023–2024, sääolosuhteiden ollessa suotuisat. Raivauksella pyritään luomaan avointa laidunmaata harvalla puustolla.
Toimenpiteet noudattavat Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi vuonna 2021. Hanketta vetää Raaseporin kaupunki ja sitä rahoitetaan ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelman varoin.
Mikä on hankkeen hyöty?
– Nykyään Gåsören on umpeenkasvanut, ja saarta hallitsee tervaleppä sekä nuori koivikko. Rantoja hallitsee sekä korkea ruoko että nuori vesakko. Tavoitteena on luoda monimuotoisempi ympäristö, joka hyödyttää kahlaajia ja muita matalakasvuisia rantoja suosivia lintuja, ympäristötarkastaja Juha Laiho kertoo.
Hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut siihen, että monet niistä riippuvaiset lajit, kuten monet hyönteiset, ovat uhanalaistuneet. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja auttaa uhanalaisia lajeja. Hakamaan ja sen puistomaisen ympäristön odotetaan lisäävän alueen maisemallista arvoa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut, että Hangon, Inkoon ja Raaseporin hakemus yhteisen työllisyysalueen perustamiseksi jatkaa valtioneuvoston käsittelyyn. Esitys on tarkoitus käsitellä valtioneuvostossa marraskuun lopussa, jonka jälkeen myös poikkeusluvan saaneet työllisyysalueet pääsevät jatkamaan valmistelua.
Mistä on kysymys?
Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi keväällä 2021 TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyi hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus toimeenpanee uudistuksen.
Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025.
Miksi yhteinen työllisyysalue Hangosta Inkooseen?
Uudistuksessa palvelut siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonkatyövoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Hanko, Inkoo ja Raasepori eivät täytä tätä vaatimusta mutta yhdessä muodostamme alueen, jonka työvoimapohja on lähes riittävä ja jossa on tarpeeksi selkeitä tarpeita ja etuja yhteistyölle. Syitä yhteistyölle ovat muun muassa etäisyydet, kaksikielisyys, saaristokysymykset ja yhteistyö muilla alueilla, muun muassa elinkeinokysymyksissä.
Maahanmuuttajapalvelut on osa kaupungin elinkeinoelämä- ja työllistämisyksikköä ja vastaa Raaseporin ja Hangon kotouttamistyön koordinoinnista. Yksikkö on tärkeä linkki maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä. Karjaalla Elina Kurjenkadulla työskentelee tiivis kuuden hengen tiimi, johon kuuluu maahanmuuttajakoordinaattori, neljä maahanmuuttajaohjaajaa ja sairaanhoitaja. Avoimella ja kannustavalla lähestymistavalla he auttavat maahanmuuttajia luomaan sujuvan siirtymisen uuteen elämään Raaseporissa ja Hangossa.
Raaseporin kaupunki toimii lainsäädännön mukaisesti kotoutumisen edistämiseksi: “Kotoutumisen edistämiseksi ja sektorien välisen yhteistyön vahvistamiseksi kunnan tai useamman kunnan tulee yhdessä laatia yhdentymisen edistämisohjelma, jonka kunkin kunnan valtuusto hyväksyy ja joka tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja rahoitussuunnitelmaa laadittaessa.”
Ensimmäinen Läntisen Uudenmaan integraatio-ohjelma laadittiin vuonna 1996 ja koski Hankoa, Tammisaarta, Karjaa, Pohjaa ja Inkoota. Uusin integraatio-ohjelma oli voimassa vuosina 2019–2023. Ohjelmaa päivitetään parhaillaan kaudelle 2024–2026, ennen kotouttamislain tulevaa uudistusta, joka tulee voimaan 1.1.2025. Tämä heijastaa kaupungin sitoutumista integraatiotyön kärjessä pysymiseen ja muuttuvien tarpeisiin vastaamiseen.
Raaseporiin voi tulla maahanmuuttajana eri tavoin. Monet tulevat avioliiton ja perheiden kautta, jotka ovat jo integroituneet tänne, kun taas toiset tulevat turvapaikanhakijoina. Raaseporilla on suhteellisen pitkä historia kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ja yhteiskuntaan integroimisesta. Vuodesta 1990 lähtien, jolloin ensimmäinen ryhmä saapui silloiseen Karjaan kaupunkiin, Raasepori on vastaanottanut ja integroinut noin 480 ihmistä eri puolilta maailmaa. Raasepori on siis pisimpään yhtäjaksoisesti kiintiöpakolaisia vastaanottanut kunta Suomessa.
– Ensimmäiset kiintiöpakolaiset olivat 33 hengen ryhmä, joka pakeni sotaa ja vainoa Irakin kurdiosasta. Olemme vuosien varrella vastaanottaneet Kosovon albaaneja, pakolaisia Myanmarista (Burmasta), irakilaisia, syyrialaisia, ihmisiä Pakistanista, Ruandasta, Eritreasta ja Sudanista, Raaseporin kaupungin maahanmuuttajakoordinaattori Karin Ljung-Hägert kertoo.
Nykyisen kiintiöpakolaisten vastaanottoa koordinoivan ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Raaseporin kaupungin tulee ottaa vastaan noin 25 kiintiöpakolaista joka kolmas vuosi. Sopimus solmittiin vuonna 2014, jolloin kaupunki vastaanotti 25 hengen ryhmän Syyriasta. Koronapandemian vuoksi kiintiöpakolaisten vastaanotto viivästyi ja vaikeutui vuonna 2020. Viimeinen kiintiöpakolainen saapui siten vasta keväällä 2023, samana vuonna, kun kaupunki valmistautuu ottamaan vastaan seuraavaa pakolaiskiintiötä.
– Viime kerralla saapui 26 henkilöä muun muassa Sudanista ja Eritreasta. Tänä syksynä otamme vastaanryhmän samoista lähtömaista kuin viimeksikin. Ruandan pakolaisleiriltä saapuu näinä päivinä 19 henkilöä, ja valmistelut heidän vastaanottamiseksi ovat loppuvaiheessa, Ljung-Hägert toteaa.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Camilla Wallén, Laura Malin, Fehmi Bushi ja Karin Ljung-Hägert. Tiimiin kuuluu myös sairaanhoitaja Mirja Koponen (LUVN:in kautta) ja Tiina Kinnunen (kuntakokeilu).
Vaihtelevia integraatiopalveluita
Maahanmuuttajaohjaajat ovat keskeisessä roolissa pakolaisten ja maahanmuuttajien ensimmäisenä kontaktina Raaseporissa ja Hangossa. He tarjoavat tukea muun muassa yhteydenpidossa viranomaisiin, avustavat oleskelulupa-asioissa sekä neuvovat ja ohjaavat elämää ja asumista Suomessa koskevissa asioissa. Maahanmuuttopalveluihin voi ottaa yhteyttä oleskeluluvan tyypistä tai Suomessa oleskelun pituudesta riippumatta.
Maahanmuuttajien kotouttamispalvelujen tarpeet vaihtelevat. Kiintiöpakolaisena suoraan Raaseporiin saapuva tarvitsee yleensä kattavampia tuki- ja kotoutumispalveluita verrattuna henkilöön, joka on saapunut Suomeen työvoimaperäisen maahanmuuton kautta tai turvapaikanhakijana. Perhesiteiden perusteella oleskeluluvan saaneet henkilöt tarvitsevat ensisijaisesti ohjausta ja tietoa erilaisten kuntien ja valtion palvelujen käytössä. Tuen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti ja se voi vaihdella kotoutumiskauden aikana ja kotoutumiskauden päätyttyä. Kaikille maahanmuuttajille on yhteistä se, että kotoutumiskauden alussa heille tulee tarjota mahdollisuus opiskella suomea tai ruotsia ja tutustua suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
Matalan kynnyksen palvelut ja yhteistyön voimin
Maahanmuuttajapalvelut pyrkivät tarjoamaan palvelujaan matalalla kynnyksellä. Tiistaisin on ns. drop-in-vastaanotto, jolloin palvelupisteeseen voi tulla asioimaan ilman ajanvarausta. Muina aikoina vierailut tehdään pääsääntöisesti ajanvarauksella, joko saapumalla palvelupisteeseen ja pyytämällä aika tai ottamalla yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse.
Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat aina mahdollisuuden tulkkaamiseen, joko paikallisen tai välittömän puhelintulkkauksen kautta. Puhelintulkkaus on halvempaa ja helpommin järjestettävissä, varsinkin jos tulkilla on pitkä matka Hankoon tai Raaseporiin. Muissa tilanteissa, joissa esimerkiksi useat ihmiset tai lapset tarvitsevat tulkkausapua, suositaan yleensä läsnä olevaa tulkkia.
Integraatiokoulutuksessa opiskelet yhtä äidinkielistä ja tutustut suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaiseen työelämään. Paikan tällaiselle kurssille saa kuntien työharjoittelujen henkilöstön kanssa laadittavan kotoutumissuunnitelman päätöksillä. Kurssit voivat olla joko työvoimapoliittisia tai Lärkkullassa järjestettäviä vapaaehtoisopintoja. Niille, joilla ei ole latinalaisten aakkosten luku- ja kirjoitustaitoa, järjestetään suomen kielen LUKI-koulutusta Raaseporin kaupungin kulttuuriopistossa. Maahanmuuttajilla on mahdollisuus valita suomen tai ruotsin opiskelun välillä mieltymystensä ja aikaisempien kielenyhteyksiensä mukaan. Suurin osa maahanmuuttajista valitsee kotoutumisen suomeksi, koska se tarkoittaa esimerkiksi parempia koulutusmahdollisuuksia. Jos valitsee ruotsin, on yleensä jo jonkinlainen yhteys kieleen, kuten perhe, tuttavat tai tukihenkilöt.
Agora Raasepori edistää integraatiota
Agora Raasepori -yhdistyksen toiminnan sydän on kokoustila Agora osoitteessa Keskuskatu 59 Karjaalla. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kotoutumista ja lisätä eri toimintamuotoihin osallistuvien psykososiaalista hyvinvointia. Vakiintuneena kohtaamispaikkana Agora toimii olohuoneena, joka helpottaa pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssakäymistä paikallisväestön kanssa ja edistää yhteenkuuluvuutta heidän uudessa elinympäristössään.
Keväästä 2019 lähtien Agora on pyörittänyt Suomikerhoa, joka kerran viikossa avaa ovensa pakolaisille, maahanmuuttajille ja maahanmuuttajataustaisille auttaakseen heitä oppimaan uuden kotimaansa kieltä.
– Yksi Agora Raaseporin aktiivisimmista ryhmistä on Suomikerho, joka toimii kohtauspaikkana ja kotouttaa tulokkaat uuteen kotipaikkakuntaan ja tuo yhteen uussuomalaiset ja paikalliset asukkaat. Samalla vapaaehtoiset tukevat heitä suomen kielen oppimisessa. Se tapahtuu esimerkiksi keskustelujen ja läksyissä avustamisen kautta, Raaseporin maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin kertoo.
Maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin Agora Raasepori –järjestön tiloissa.
Kielikoulutuksen lisäksi tiistaikokouksissa Suomikerho on järjestänyt myös kesäretkiä, järjestänyt kokkauskursseja talvella 2023 ja liikuntaryhmän syksyllä 2023. Suomikerho on osoittanut olevansa tärkeä yhteisö maahanmuuttajille, ei vain ryhmän tarjoaman kielellisen tuen, mutta myös sosiaalisen kontekstin ja luotujen kontaktien vuoksi. Anneka Pitkänen toimii Suomikerhon yhteyshenkilönä.
Tammisaaressa on alkanut Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten aloitteesta keskustelukahvila maahanmuuttajille, jotka haluavat harjoitella suomen kieltä. Sekä Karjaan että Tammisaaren ryhmä on avoin uusille osallistujille, niin suomalaiset kuin maahanmuuttajataustaiset ovat tervetulleita kokouksiin.
Agoran vuokrahuoneisto on maksuttomasti kolmannen sektorin samanhenkisten yhdistysten ja ryhmien käytettävissä niiden järjestäessä kokouksia ja tapaamisia. Siellä järjestetään monia erilaisia aktiviteetteja Punaisen Ristin kansainvälisestä kahvilasta URA-yhdistyksen lapsiystävällisiin perhetapaamisiin, muutamia mainitaksemme.
Agora-kerhotalon toiminnan taustalla on kaksivuotinen EU:n tukema hanke nimeltä Resurssipankki, joka päättyi vuonna 2020. Tavoitteena oli tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja parantaa yhteistyötä kolmannen sektorin ja Raaseporin, Lohjan, Vihdin ja Karkkilan välillä. EU-hankkeen päätyttyä toiminnot jatkuivat ja kattojärjestön ja juridisen roolin otti RATA ry. Kokoustilan käytön kasvaessa ja eri toimijoiden lisääntyessä oli aika perustaa oma yhdistys, Agora Raasepori ry,joka rekisteröitiin lokakuussa 2023. Yhdistys tekee läheistä yhteistyötä Raaseporin maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja toiminnan mahdollistavat Svenska kulturfondenin, Sophie von Julinin säätiön, Karjaa-Pohjan säästöpankkisäätiön ja Raaseporin kaupungin tuki.
Kokonaisvastuu tapahtumapaikasta on yhdistyksellä, mutta varaukset hoitaa Raaseporin maahanmuuttopalvelut. Tietoa Agoran toiminnasta löytyy Facebook-sivulta Järjestötila – Föreningshuset Agora.
Yhteistyö vapaaehtoisten kanssa avain onnistuneeseen kotouttamiseen
Tärkeä osa kotouttamistyötä on ystävinä tai ystäväperheinä toimivien vapaaehtoisten osallistuminen. Maahanmuuttajapalvelut järjestävät myös koulutusta vapaaehtoisille, jotka voivat toimia ystävinä, pakolaisten tukihenkilönä. Viimeinen kurssi järjestettiin keväällä 2023 ja uusilla “ystävillä” on nyt mahdollisuus tutustua ryhmään, joka saapuu tänä syksynä Raaseporiin.
– Uusia ystäväperheitä tarvitaan aina. Ystävänä toimit yhteyshenkilönä uuteen asuinpaikkaan ja uuteen kulttuuriin. Voit esimerkiksi ottaa maahanmuuttajan mukaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan, kehottaa maahanmuuttajaohjaaja Laura Malin.
Kolmannen sektorin yhdistyksillä ja järjestöillä on keskeinen rooli maahanmuuttajien yhteisöllisyyden luomisessa. Raaseporissa ja Hangossa mm. Emmaus, Punainen Risti, RHL, Lions, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat Tammisaaressa, Tenholassa ja Karjaa-Pohjassa, Folkhälsan, Martta ry ja eri yhdistykset ovat tärkeässä roolissa integroitumisen ja sopeutumisen edistämisessä. Erilaisten toimintojen ja tapahtumien kautta luodaan mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja suomalaisen yhteiskunnan ymmärtämiseen. Liikuntayhdistysten kautta maahanmuuttajataustaiset voivat tutustua Raaseporin ja Hangon vapaa-ajan aktiviteetteihin.
Raaseporin kaupunki pyrkii olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana. Kaupungin organisaatiouudistuksen myötä Maahanmuuttajapalveluiden nimi vaihtuu vuodenvaihteessa Kotouttamispalveluiksi. Kotoutumisohjelman, vapaaehtoisten tuen ja eri toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta kaupunki pyrkii olemaan osallistava ja kannustava paikka, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana ja jossa maahanmuuttajat ja pakolaiset voivat tuntea itsensä tervetulleiksi.
Fakta
Raaseporissa on yhteensä noin 1 645 maahanmuuttajataustaista, eli muualla kuin Suomessa syntynyttä henkilöä. Näitä ihmisiä on noin 6 prosenttia Raaseporin väestöstä.
Raaseporin suurimmat kieliryhmät äidinkielten jälkeen ovat viro (213 henkilöä), venäjä (204), arabia (153), englanti (114), kurdi (113), thai (70), ukraina (51) ja albania. (47).
Maahanmuuttajapalvelut koskee Raaseporin ja Hangon asukkaita. Hangon kaupunki ostaa palvelut Raaseporilta.
Raaseporin kaupungissa on ollut maahanmuuttajaneuvosto vuoden 2017 lopusta lähtien. Valtuusto nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja siinä on seitsemän jäsentä. Maahanmuuttajakoordinaattori toimii valtuuston sihteerinä ja ehdottaa jäseniä maahanmuuttajaneuvostoon. Neuvoston tehtävänä on toimia asiantuntijana monikulttuurisissa kysymyksissä, edistää eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja osallistua aktiivisesti ennakkoluulojen, syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen.
Kotouttamisohjelma on päivitetty kaudelle 2024–2026 ja Maahanmuuttajapalveluiden nimi muutetaan Kotouttamispalveluiksi kaupungin organisaatiomuutoksen yhteydessä. Maahanmuutossa ja kotouttamisessa on myös kyse elinvoimaisuudesta, jota kunnat tarvitsevat. Kotouttamislaki muuttuu, mikä vaikuttaa toimintaan vuonna 2025.
Terminologia
Maahanmuuttaja – henkilö, joka muuttaa toiseen maahan.
Pakolainen – Vainoa pakeneva henkilö. Pakolaisstatus myönnetään henkilölle, joka saa turvapaikan jossakin valtiossa tai jota UNHCR:n mukaan pidetään pakolaisena. Ulkomaalainen, joka pelkää perustellusti vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi.
Kiintiöpakolainen – henkilö, jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR katsoo pakolaiseksi ja jolle on myönnetty oleskelulupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön rajoissa. Suomen pakolaiskiintiö on viime vuosina ollut 750–1 050 henkilöä. Hallitus on päättänyt 500 henkilön pakolaiskiintiöstä vuodelle 2024.
Turvapaikanhakija – henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraassa valtiossa. Tällaisella henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikanhakija saa pakolaisstatuksen, jos hänelle myönnetään turvapaikka.
Integraatio – maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehittäminen, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä tukea maahanmuuttajan mahdollisuuksia ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 3 §)
Kaupunki tiedottaa kaupungin hoitamista talvikunnossapidoista koskien hiihtolatuja sekä jääkenttiä/jääkaukaloita talvikaudella 2023-24.
Jaksolla 1.12.2023-29.2.2024 kaupungilla on talvipäivystystä hiihtoladuilla sekä jääkentillä.
Seuraavat hiihtoladut ylläpidetään Karjaalla: Urheilupuiston ladut, Mäntynummen kuntoradalla
Seuraavat hiihtoladut ylläpidetään Tammisaaren alueella: Markkinakenttä, Dragsvikin kuntoilurata, Västerbyn ulkoilualueen hiihtolatu yhdessä Österby Sportklubb:in kanssa kunnossapitosopimuksen mukaisesti.
Västerbyn ulkoilualueen pysäköintipaikat ovat Tammisaaren portilla, Grabbskogin ranta ja missä Peikkometsänpolku alkaa. Myös Västerbyn koulun pysäköintialuetta voi käyttää iltaisin ja viikonloppuisin.
Seuraavat jääkentät ylläpidetään Karjaalla ja Pohjassa:
Urheilupuiston kaukalo ja jääkenttä
Pohjassa kaukalon ja jääkentän
Seuraavat jääkentät ylläpidetään Tammisaaressa:
Markkinakentän kaukalo ja jääkenttä
Gammelbodan kaukalo ja jääkenttä
Langansbölen kaukalo ja jääkenttä
Kunnossapitosopimuksella yhdistyksien kanssa toteutuvia:
hiihtoladut Oxbergetilla Mustiolla sekä Pohjan kirkonkylässä ja Fiskars
hiihtoladut ja jääkentät Bromarvin urheilukentällä sekä kaukalo, Skogbyn urheilukenttä ja kaukalo
Tenholan koulun kaukalo
jääkenttiä Västerbyn koulukentällä, Österbyn lähiliikuntapaikalla ja Snappertunan koulukentällä
Kaupungin liikuntapaikkahuollolla ei ole mahdollisuutta toteuttaa hiihtolatuja tai jääkenttiä muualle kuin yllämainituille alueille.
Karjaan Pumppulahden puistoalueen uusin vetonaula seikkailurata on nyt valmis. Koko perheelle sopiva rata on lopputulos Raaseporin ensimmäisestä osallistuvasta budjetista, ja se on suunniteltu yhdessä Pumppulahden puistotoimintojen uudistamista ehdottaneen ryhmän kanssa.
– Raaseporissa on useita pienille lapsille sopivia leikkipuistoja mutta uusi seikkailurata on koko perheen paikka, jossa lapset ja aikuiset voivat leikkiä yhdessä, liikkua ja pitää hauskaa. Keskusteluissa aloitteentekijöiden kanssa kävi nopeasti selväksi, että haluamme panostaa johonkin, josta on iloa koko perheelle, Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson sanoo.
Seikkailurata koostuu erilaisista esteistä ja aktiviteeteista, ja kulminoituu noin 20 metrin pituiseen köysirataan, josta muodostuu varmasti kaikenikäisten lasten ja lapsenmielisten aikuisten suosikki.
– Nyt kun sää on vaihtelevaa ja illat pimenevät nopeasti, emme vietä virallisia avajaisia. Sen sijaan suuntaamme katseemme lämpimämpään ja valoisampaan vuodenaikaan, ja suunnittelemme avajaistapahtumaa keväälle 2024. Mutta rata on valmis ja avoinna, joten kannattaa ehdottomasti tehdä retki ”Pumppikselle” ja kokeilla rataa, puutarhuri Tanja Liljeqvist kehottaa.
Vuoden 2022 ensimmäisen kansalaisbudjetin summa oli 50 000 euroa ja voittajaehdotus keräsi 181 ääntä 581 äänestä.
Raaseporin kaupunki on lukuvuodesta 2021-22 järjestänyt opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Harrastamisen Suomen malli -hanketta. Hanke on suunnattu peruskoululaisille ja hankkeeseen osallistuu 262 kuntaa ympäri maata. Raaseporin kaupunki hakee ministeriöltä avustusta hankkeen toteuttamiseen myös lukuvuodelle 2024-25.
Kartoitamme taas halukkaita harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita tulevalle lukuvuodelle. Haluamme tarjota raaseporilaisille lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia, joista oppilaat valitsevat mieleisensä vuodenvaihteen harrastusäänestyksessä.
Mikä on Suomen malli?
Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevat hyvät käytänteet ja toimintatavat sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä koulujen ja harrastustoimijoiden kanssa.
Miltä toiminta näyttää Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 71 harrastuskerhoa. Toiminnassa on säännöllisesti mukana yli 900 lasta ja nuorta. Raaseporissa toiminnan järjestämiseen osallistuu 15 eri paikallista harrastustoiminnan järjestäjää ja ohjaajia kerhoissa on 34. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisessa verkostossa ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Haluaisitteko olla mukana tarjoamassa harrastustoimintaanne vaihtoehdoksi Raaseporin lapsille ja nuorille Suomen mallin äänestykseen? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 30.11.2023 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi. Joulu-tammikuussa koulujen oppilaat äänestävät ensi vuoden toiminnasta. Tämän vuoden kerhot löytyvät Suomen mallin sivulta.
Raaseporin kaupunki kunnostaa Fiskarsin ruukin ydinalueella sijaitsevaa Gästerbyntien siltaa. Työssä kunnostetaan sillan kaiteet sekä siltaan liittyviä muita rakenteita.
Koko silta-alue on työmaa-aluetta, eikä siltaa tulee missään nimessä käyttää, vaikka työmaalla ei työt olisikaan käynnissä.
Pahoittelemme työstä aiheutuvaa vaivaa alueen asukkaille ja toimijoille.
Haluaisitko oppia, miten voit käyttää Instagramia yrityksesi markkinoinnissa? Tässä lyhytkoulutuksessa saat peruskäsityksen Instagramista työkaluna ja voit aloittaa oman markkinointisi heti.
Nykyajan matkailijat luottavat vahvasti toisten matkailijoiden jakamaan sisältöön – olipa kyseessä sitten valokuva, arvostelu tai blogikirjoitus. Tämän tyyppinen sisältö, tunnettu myös nimellä User Generated Content (UGC), on erittäin tehokas työkalu matkailualan markkinoinnissa. Koulutus on tarkoitettu jokaiselle matkailualan yrittäjälle, joka haluaa parantaa yrityksensä markkinointistrategiaa ja ymmärtää, kuinka asiakkaiden tuottama sisältö voi toimia yrityksen hyväksi.
Someviestintä Aika: 27.11. klo 14-16 Kouluttaja: Laura Johansson, Lvngroom
Sosiaalinen media on nykyään yksi tehokkaimmista kanavista tavoittaa potentiaaliset asiakkaat ja luoda pitkäaikaisia suhteita heihin. Tässä koulutuksessa saat selkeät opit, kuinka voit tehdä someviestintää omalla persoonallisella ja houkuttelevalla tyylillä, sekä tavoitteellisesti ja tehokkaasti.
Webinaarista saat uusia ideoita siihen, miten tuotteistaa omasta asiantuntijuudesta myytäviä palveluita tai kuinka virkistää nykyisiä palveluita, jotta markkinointi, myynti ja palveluiden toimittaminen olisi helpompaa ja kannattavampaa. Miten tuotteistaminen helpottaa markkinointia ja myyntiä? Millainen on hyvin tuotteistettu palvelu? Tilaisuus on maksuton ja suomenkielinen.
Welcome II -palvelu tarjoaa matkailualan mikro- ja pienyrityksille kehittämispalveluita Länsi-Uudellamaalla. Kehitystyön pääpaino on matkailualan toimijoiden yhteistyössä ja uusien tuotteiden luomisessa, kestävässä matkailussa ja markkinoinnissa. Palvelun rahoittaa Uudenmaan ELY-keskuksen maaseuturahasto ja toteutusaika on 19.4.2021 – 31.12.2023.
Kausirokotuksia annetaan marraskuusta alkaen. Talvella 2023-2024 kausirokotukset kattavat kausi-influenssarokotuksen ja koronarokotuksen tehosteannoksen. Samalla sinun on mahdollista saada pneumokokkirokotus, mikäli kuulut sen kohderyhmään. Sinun ei tarvitse varata kolmea eri rokotusaikaa, vaan yksi ajanvaraus riittää.
Haemme nyt kirjastovirkailijaa vakinaiseen toimeen Pohjan kirjastoon.
Virkailijan päätehtäviin kuuluu asiakaspalvelu ja -neuvonta, kokoelmatyö sekä ohjelmatoiminta nuoremmille lapsille (pääosin varhaiskasvatus- sekä alakouluryhmille). Muut tehtävät muovautuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan.
Jätevesijärjestelmän huolto on tärkeä osa kiinteistön ylläpitoa, joka kannattaa ottaa säännöllisesti tehtäväksi toimenpiteeksi ympäri vuoden. Kesän jälkeen, ennen lumipeitteen tuloa on hyvä huoltaa ja tarkistaa jätevesijärjestelmän kunto ja toimivuus.
Jätevesijärjestelmän asianmukainen huolto varmistaa lähiympäristön suojelun ja estää hajuhaittojen sekä jätevesijärjestelmän toimintahäiriöiden syntymisen. Alla on vinkkejä jätevesijärjestelmän hyvän kunnon ylläpitämiseen:
Säännöllinen tarkastus: Tarkista säännöllisesti jätevesijärjestelmän eri osat kuten säiliöt, kannet, putket ja saostuskemikaalin riittävyys. Kenttien osalta tarkista myös, että tuuletusputket ovat tyhjät vedestä ja yltävät lumenpinnan yläpuolelle. Laitepuhdistamoissa tarkkailtavia kohteita ovat mm. sähkölaitteet ja pumput, saostuskemikaalin riittävyys sekä purkupaikan avoimuus/toimivuus.
Käyttöohjeiden noudattaminen: Noudata laitevalmistajan käyttö- ja huolto-ohjeita. Vältä laittamasta järjestelmään mitään, mikä voisi tukkia putkia tai aiheuttaa vaurioita, kuten liuottamattomia rasvoja. Ohjeita noudattamalla varmistat järjestelmälle hyvät edellytykset toimia ja järjestelmän käyttöikä säilyy mahdollisimman pitkänä.
Tyhjennykset: Lietteen kertymistä kaivoihin on hyvä seurata kaikkina vuodenaikoina, myös talvella. Saostuskaivot joko esikäsittelynä tai sellaisenaan tulee huoltaa tyhjennyksen muodossa, jotta kiinteää ainesta ei pääse kulkeutumaan maaperään. Myös useissa laitepuhdistamomalleissa on lietteen tyhjennys tehtävä tarvittaessa. Lisäksi myös mökkien pienemmille jätevesijärjestelmille, kuten imeytyskaivoille tai vähäisten pesuvesien saostuskaivoille, suositellaan kunnon tarkastamista vuosittain sekä tarvittaessa lietteen puhdistamista.
Jätevesiopas-sivustolta löydät käyttö- ja huolto-ohjeita yleisimmille jätevesijärjestelmille. Jos olet epävarma oman kiinteistön jätevesijärjestelmän toimivuudesta, kannattaa järjestelmän kunto ja toimivuus tarkistaa yhdessä jätevesineuvojan kanssa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) hajavesihankkeen neuvojat vastaavat neuvontapuhelimeen: neuvontapuhelin 045 7750 7725 (tiistai ja keskiviikko klo 9–15) ja sähköpostiin: hajavesineuvonta@luvy.fi.
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanketta koordinoi LUVY. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa! Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
Hyvinkään ja Karjaan välisen rataosuuden varrelta poistetaan riskipuita turvallisuuden parantamiseksi. Työ aloitetaan loppusyksystä 2023 ja tavoitteena on poistaa riskipuut loppuvuoteen 2024 mennessä. Riskipuita poistetaan osana Väyläviraston Hyvinkää−Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien poistaminen -hanketta.
Puita ja korkeita pensaita poistetaan rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi. Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatien molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä.
“Riskipuiden poistolla ehkäistään esimerkiksi puiden kaatumista radalle. Kaatumisesta aiheutuisi merkittävää haittaa rautatieliikenteelle”, projektipäällikkö Harri Sakki kertoo puuston poistosta.
Maanomistajia tiedotetaan riskipuiden poistosta erikseen kirjeitse. Puiden ja pensaiden poistamisesta ei aiheutu maanomistajille erikseen kuluja. Mahdollisista korvauksista puuston poistoa koskien sovitaan erikseen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyvät lisätiedot: Kaj Grönqvist, maankäytön asiantuntija, Etelä-Suomen rata-alueiden rataisännöinti, p. 040 573 5226, etunimi.sukunimi@rrm.fi
Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot: Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, etunimi.sukunimi@vayla.fi
Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa ähköistetään 49 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos uusii väestöhälytinlaitteistoja Raaseporin, Hangon ja Inkoon alueilla syksyn 2023 aikana. Vuosihuollon yhteydessä vaihdetaan Hangonkylän koulun, Hangon paloaseman, Inkoon vesitornin ja Karjaan paloaseman alueilla sijaitsevat laitteistot. Lisäksi Tenholan uudelle paloasemalle Raaseporissa asennetaan väestöhälytin. Hälyttimet vaihdetaan uuteen, entistä tehokkaampaan malliin, jolloin hälyttimen kuuluvuus paranee ja sen ääni kattaa aiempaa suuremman alueen. Uusien laitteistojen huoltovarmuus on myös entisiä parempi. Asennustyöt tehdään viikoilla 39 ja 40.
Kuukausittainen koesoitto kuuluu aiempaa voimakkaammin
Muutos kuuluu alueen asukkaille ja muille hälytinten läheisyydessä oleville viimeistään asennustyön jälkeisenä kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina, jolloin on kuukausittainen, valtakunnallinen väestöhälytinten testaus aina klo 12. Hälyttimistä kuuluu silloin seitsemän sekuntia kestävä tasainen kokeilumerkki. Samalla voidaan testata myös puhetiedotetta ”hälyttimien kokeilu, provalarm, testing sirens”.
Hälytinlaitteiston vaihtotyön jälkeen koesoitto kuuluu uusien hälyttimien alueella huomattavasti aiempaa voimakkaammin ja kantautuu aiempaa etäämmälle. Muutos ei edellytä toimenpiteitä asukkailta, mutta asia on hyvä tietää ja huomioida koesoittoaikojen osalta.
Väestöhälyttimet varoittavat ulkona liikkuvia
Väestöhälyttimillä voidaan antaa yleinen vaaramerkki esimerkiksi, jos ilmassa on vaarallista savua tai kaasua, joka uhkaa asukkaita. Vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni. Yleinen vaaramerkki kertoo, että ulkona olevien tulee suojautua sisätiloihin. Sisätiloissa suljetaan ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä pysäytetään ilmanvaihto, jos mahdollista. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.
Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen. Niiden ääni ei siis välttämättä kuulu sisätiloihin. Maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat myös hälyttimien kuuluvuuteen. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä.
Osa monikanavaista hälytysjärjestelmää
Väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi annetaan aina vaaratiedote, joka luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote näkyy myös muun muassa sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi. Vaaratiedote lähetään lisäksi 112 Suomi -sovelluksen kautta. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi -sovelluksen lataamista puhelimiin.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 80 väestöhälytintä. Hälyttimiä uusitaan ja huolletaan tarpeen mukaan. Pelastuslaitos myös kartoittaa onko rakennettu uusia asuinalueita, joihin väestöhälytin olisi hyvä sijoittaa.
Lisätiedot:
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, viestimestari Juha Sundqvist
Tammisaaressa saneerataan Kaivokatua syksyn 2023 aikana. Hanke käsittää koko Kaivokadun sekä osan Kustaa Vaasan kadusta sekä pienen osan Kuningattarenkadusta.
Olemassa olevat katurakenteet sekä vesi- ja viemärilinjat saneerataan kauttaaltaan, jonka lisäksi hankkeessa rakennetaan uusi huleveden runkolinja.
Työt aiheuttavat liikenteen poikkeusjärjestelyjä, jotka elävät hankkeen etenemisen mukaan. Pahoittelemme poikkeusjärjestelyistä aiheutuvaa vaivaa.
Lokakuussa Tammisaaren ja Karjaan kirjastot tarjoaa pakopelin Kirottu amuletti. Kerää porukka ja tule mukaan!
Harvinainen kirottu amuletti on kadonnut ja sotkenut taikatarvikeliikkeen mullin mallin. Kaupan apulainenkin on hävinnyt teille tietämättömille. Onnistuuko ryhmänne löytää amuletti ajoissa ja palauttaa se paikoilleen ennen kuin kirouksen vaikutuspiiri kasvaa?
Kohderyhmä: 9-vuotiaasta ylöspäin, jos ryhmässä on vanhempiakin pelaajia, voi nuorempiakin pelaajia ottaa hyvin mukaan.
Ryhmäkoko jopa 14 henkilöä
Pelin kesto: noin 30 min
Pelin tekijä on Ääres eduEscape.
Tammisaaren kirjasto, Torni
Torstai 19.10. ja perjantai 20.10. klo 9–16 (viimeinen ryhmä aloittaa klo 15.15).
Syyslomalla, torstaina 19.10.2023, matkaamme Superpark Vantaalle. Ilmoittautuminen reissulle on nyt auki ja ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin paikkoja riittää (viimeistään 11.10.2023). Reissun hinta on 25€ (sis. linja-auton ja 4h pääsylipun) ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Lisää infoa reissusta ja ilmoittautuminen osoitteessa:
Ekenäs Jaktvårdsförening rf aloittaa peuran kyttäysmetsästyksen Västerbyn ulkoilualueella ja sen lähialueilla 1.9.2023. Peuran ajometsästys on sallittu 30.9.2023–15.2.2024 välisenä aikana.
Tarvitsetko apua älypuhelimen,tabletin tai tietokoneen käytössä?
ENTER ry:n ja EKL ry:n vapaaehtoiset seniorit antavat henkilökohtaista ja maksutonta vertaisopastusta. Opastusta voi saada sekä suomeksi että ruotsiksi. Opastukset toteutetaan yhteistyössä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n kanssa.
Symphonia Natura – Soinnukas pohjoinen Andi Balogh
Näyttelyssä nähdään unkarilaisen Andi Baloghin luomia valokuvia, joissa käsitellään pohjoista luontoa. Sinfonia tarkoittaa eri elementtien kombinaatiota miellyttävällä tavalla, eli “yhteen helisevää”. Symphonia Natura viittaa tässä yhteydessä pohjoisen luonnon soinnukkuuteen, joka virtaa luonnon estetiikasta, sen idyllisyydestä, dramaattisuudesta, mystisyydestä tai melankolisuudesta.
Näyttely koostuu 4 osasta, jotka ovat sidoksissa toisiinsa ja luovat yhdessä sinfonian. Nämä komponentit ovat Maaruska, Lumi, Valo ja Pohjoistuuli, jotka ovat analogisia 4 elementin kanssa: Maaruska – Maa, Lumi -Vesi, Valo- Tuli, Pohjoistuuli – Ilma.
“ Teokset syntyivät vaelluksilla Lapissa, Pohjois-Norjassa ja Etelä-Suomessa viime 8 vuoden aikana. Käytän itseäni sekä kuvaajana että kuvien hahmona. Omakuvien ottamisen sijaan pyrkimykseni on kuvata ihmishahmoja ilman persoonaa osana ykseyttä. Kuitenkin kuviin vankiutuu myös omia kokemuksia ja arvoja, kuten syvää yhteyttä luontoon, pohjoisen ilmapiirin rakentavaa vaikutusta elämääni henkisesti sekä luonnon ja elämän kunnioittaminen ja arvostaminen. Valokuvien toteuttaminen tapahtuu aina paikan päällä spontaanisti kameran, jalustan ja itselaukaisimen avulla. Lisäksi käytössäni on erilaisia kangaspaloja, joilla on tietty symboliikka valokuvissa.
Näyttelyn kautta tarkoitukseni on välittää ja visualisoida pohjoisen luonnon soinnukkuutta, joka koskee ihmissielua ja soi siinä. Toiveeni on, että näyttelyn kautta vierailijoita saavat ammentaa intoa, havaita luonnon lumousta, inspiroitua, olla läsnä. Luonto antaa soinnukasta rauhaa, jota moni meistä tarvitsee, varsinkin nykypäivinä. “
Andi Balogh on pääkaupunkiseudulla asuva valokuvaaja, joka muutti Suomeen vuonna 2009. Suomalaisen metallimusiikin kautta kohtaama luonto ja kulttuuri ajoi hänet opettelemaan suomen kieltä ja muuttamaan Suomeen. Nykyään hän tekee kaupallisia kuvauksia sekä yksityisille että yrityksille, lisäksi hän luo taidekuvia pohjoisessa luonnossa.
Nuorisotalot aukeavat jälleen viikolla 33. Aukioloajat ja muu info koskien nuorisotalojamme löydät kotisivuiltamme Nuorisotalot palstan alta. Nuorisotalot ovat avoinna kaikille 3 luokalta aina 18 vuoden ikään asti. Lämpimästi tervetuloa mukaan Raaseporin Nuorisopalveluiden avoimeen toimintaan.
Suomessa leviää tällä hetkellä korkeapatogeeninen lintuinfluenssa useilla paikkakunnilla. Ruokavirasto sekä paikallisesti Eteläkärjen Ympäristöterveys seuraa tilannetta aktiivisesti. Raaseporin kaupunki välittää Eteläkärjen Ympäristöterveyden tietoa tällä sivulla sekä tarpeen mukaan sosiaalisissa kanavissaan.
Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella tulee ilmoittaa valvontaeläinlääkärille.
Myös omaa siipikarjaa suositellaan suojaamaan huolellisesti. Jos siipikarjassa havaitaan lintuinfluenssan oireita, kuten esimerkiksi veden ja rehukulutuksen tai munatuotannon vähenemistä, on asiasta ilmoitettava valvontaeläinlääkärille, katso yhteystiedot yllä.
Lintuinfluenssa ja ihminen
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai niiden eritteisiin.
Lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan elintarvikkeiden välityksellä ja elintarvikkeiden käyttötottumuksia ei ole tarpeen muuttaa lintuinfluenssan takia.
Marjojen, hedelmien tai muiden kasvisten käyttöä ei tarvitse rajoittaa lintuinfluenssan takia. Vihannekset ja hedelmät kannattaa pestä ennen käyttöä kuten normaalistikin. Näkyvästi likaisten marjojen syömistä kannattaa välttää.
Maaseudun yritys- ja hanketukien haut EU-rahoituskaudelle 2023–27 ovat alkaneet uudistetussa Hyrrä-asiointipalvelussa. Nyt haettavissa ovat kaikki yritystukimuodot sekä hanketuista yhteisöjen investoinnit, koulutus- ja tiedonvälityshankkeet.
Uudenmaan ELY-keskuksella on tänä vuonna jaettavana 2,7 miljoonaa euroa yritys- ja hanketukiin. Tukien päätöksenteko ja maksaminen alkavat vaiheittain syksyn 2023 aikana. ELY-keskus ja paikalliset Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat kohteet ja neuvovat tukien haussa. Rahoituslinjaukset yritys- ja hanketukien osalta ovat luettavissa ELY-keskuksen verkkosivuilla.
Raseporin kaupunki jakaa joka vuosi toiminta-avustuksia yhdistyksille sekä muille toimijoille, kuten kulttuuritoimijoille ja tiekunnille. Vuonna 2023 jaetaan lähes 300 000 euroa avustuksina.
Alla listattuna kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sekä kaupunkikehitysjaoston jakamat avustukset.
Kadun rakennekerrosten uusiminen, kadun kuivatuksen päivittäminen, kadun näkyvän osuuden päivittäminen vastaamaan hyväksyttyä katusuunnitelmaa. Tällä kertaa hankkeessa ei saneerata Raaseporin veden hallinnoimia vesi- ja viemärilinjoja. Saneeraus on meneillään 26.6.–11.8.2023.
Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.
Äänet kahdeksan ehdotuksen välillä jakautuivat seuraavasti:
3. Pohjoisen rantakadun ja Kutomonkadun välisten portaiden kunnostus
130
4. Uusi (uima-)laituri Ramsholmenin uimarannalle
107
5. Puistojen kunnostaminen eri puolilla Raaseporia
78
6. Ulkokuntosali Tenholaan
86
7. Karjaan aseman istutusten uudistaminen
33
8. Luonnon ennallistamisprojektit eri puolilla Raaseporia
201
Ääniä yhteensä:
906
Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024
Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.
– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.
– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminenm kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.
– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.
Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla voi seurata osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotuksen toteuttamista.
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuosittain kulttuurielämyksiä jokaiselle raaseporilaiselle lapselle päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria sekä esitellä heille taiteen ja kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurikasvatussuunnitelman ohjelmat kytkeytyvät täydentävästi varhaiskasvatus- ja opetussunnitelmaan samalla tuoden kaivattua vaihtelua arkeen. Kulttuuri kuuluu kaikille!
Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2023-2025. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, lisärahoituksen ansiosta jatkamme työtä Raaseporinjoen valuma-alueella ja lisäksi voimme laajentaa hankealuetta sisäsaaristoon.
Raaseporinjoki-hanke on jatkossa nimeltään Raaseporinjoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hanke. Uusi hankekausi alkoi 1.6. ja jatkuu 30.6.2025 saakka. Työ aloitetaan koko alueen toimenpidesuunnitelman päivityksellä. Toimenpidesuunnitelmassa kartoitetaan kustannustehokkaat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. – Tavoite ja periaate ovat samat kuin ennenkin, teemme töitä maalla vähentääksemme ravinteiden karkaamista mereen, Vaskio sanoo. Uutta tälle projektikaudelle on, että laajennamme aluetta ja työskentelemme myös uusien erityisesti saaristoa koskevien toimenpiteiden parissa.
Raaseporijoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hankkeen uusi hankealue.
Raaseporijoen pääuomassa on tehty laajoja kaivuita talven ja kevään aikana.
Kevään aikana on tehty iso toimenpide Raaseporijoessa, luonnonmukainen perkaus, jonka tavoitteena on vähentää tulvia alueella. Paikallisen ojitusyhtiön toteuttama peruskuivatus tehtiin luonnonmukaisella tavalla, uomaa levennettiin niin, että joella on tilaa tulvia hallitusti uoman sivuilla oleville tulvatasanteille. Tämä noin 5 km pitkä kaksitasouoma on nyt valmis. Leveiden tulvaterassien pitäisi ajan myötä edistää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinnevuotoja pelloilta. Mutta tämän mittakaavan ympäristötyö vie aikaa. Joudumme vielä odottamaan, että toimenpiteiden positiiviset vaikutukset näkyvät ja nyt odotellaankin ensin luonnon elpymistä, Vaskio kertoo.
Tärkeä osa uutta hankekautta onkin toteutettujen toimenpiteiden seuranta. Hankkeen aikana Raaseporissa on toteutettu useita vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, eroosiosuojia ja laskeutusaltaita. Lisäksi hanke tukee ja motivoi maanviljelijöitä löytämään keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jatkossa toivommekin, että myös saariston asukkaat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeen toimintaan.
Tutkijoita Aalto yliopistolta ja Suomen ympäristökeskuksesta seuraa kaksitasouoman kehitystä. Kuvassa istutetaan matalakasvuista pajua tulvaterassille. Kuva: Kaisa Väistilä
Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta 198 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.
Ekenäs högstadieskolan valmistuskeittiö saneerattiin kokonaisuudessaan. Keittiötä laajennettiin 128 m2:n lisärakennuksella. Suunnittelu aloitettiin elokuussa 2021. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2022. Saneeraus ja laajennus saatettiin valmiiksi kesäkuun alussa 2023. Koko konekanta uusittiin. Keittiössä tuotetaan tällä hetkellä noin 500-700 annosta päivittäin. Valmiutta on annosten määrän lisäämiseen. Lisärakennuksen katolle rakennettiin uusi lämmön talteenottojärjestelmällä varustettu tuuletustila.
Mikaelskolanin vesikaton uusiminen on valmis. Hanke on ollut mukana vuoden 2023 rakennusten perusparannussuunnitelmassa. Vanha peltikatto on purettu ja uusi konesaumakatto on asennettu. Vesikaton uusimisen yhteydessä parannettiin rakenteita.
Kuuntele kaupunginjohtaja Petra Themanin ajatuksia muun muassa Raaseporin kehityksestä kesävlogissa, joka tällä kertaa tulee Pohjan Kasberget-kukkulalta.
Lähisuhdeväkivalta on vakava kansanterveydellinen ongelma, joka voi koskettaa ketä tahansa – yhteiskuntaluokasta, kulttuurista, iästä tai sukupuolesta riippumatta. Kaupungin työryhmä on laatinut toimintamallin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Toimintamalli sisältää tietoa siitä, kenen puoleen voi kääntyä ja miten toimia, jos väkivaltaa tiedetään tai epäillään esiintyvän.
Kesä vaikuttaa hieman kirjastojen aukioloaikoihin. Tähän kootaan tiedot.
Tammisaaren kirjasto
Ajalla 1.6.–31.8.2023 Tammisaaren kirjasto on lauantaisin suljettu. Perjantaina 23. kesäkuuta kirjasto on suljettu.
Karjaan kirjasto
Perjantaina 23. kesäkuuta vain omatoimi.
Karjaan kirjastossa on ainoastaan omatoimipalvelu lauantaisin ajalla 1.6.–31.8.2023.
Pohjan kirjasto
Lauantaina 10. kesäkuuta kirjasto on poikkeuksellisesti auki klo 10–14. Maanantaina 19.6., tiistaina 20.6. ja perjantaina 23. kesäkuuta kirjasto on suljettu.
Tenholan kirjasto
Vain omatoimi ajalla 26.6.–26.7. Vain omatoimi ke 2.8.
Bromarvin kirjasto
Mahdollista lainata laina-automaatilla lauantaisin ajalla 10.6.–26.8. klo 11–13. 23.–24. kesäkuuta kirjasto on suljettu.
Raaseporin uudet latausasemat on nyt virallisesti avattu Tammisaaren, Prediumin ja Sommaröstrandin vierassatamaan.
Latausasemissa voit lukita pyöräsi, ladata kannettavan laitteesi ja sähköpyöräakkusi ilmaiseksi, käyttää ilmaista wi-fi verkkoa, pumpata ilmaa pyörän renkaisiin ja etsiä tietoa Raaseporin tapahtumista, pyöräilyreiteistä ja palveluista infokosketusnäytöltä.
Asemat on suunniteltu ja rakennettu EU Interreg Central Balticin tukirahalla yhteistyössä Tukholman alueen, Paraisten ja Kemiönsaaren kanssa.
Tammisaaren vierassataman läheisyydestä löytyy yksi Raaseporin uusista latausasemista.
Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman testaa latausasemaa.
Torstaina 15.6. klo 18-20 järjestetään kaikille avoimet palsamitalkoot! Tapaamispaikka on Söllerödintie, Flyetin jalkapallokentän parkkialue. Lue enemmän Facebook-tapahtumassa.
Maisemanhoitohankkeen tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta paikallisella tasolla, läntisellä Uudellamaalla. Hankekonsortion muodostavat Raaseporin, Lohjan ja Hangon kaupungit, Uudenmaan virkistysalueyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Rahoittajia ovat ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma sekä konsortion jäsenet.
Hankkeella on 25 luonnonhoitokohdetta. Suurin yksittäinen kohde on Flyetin tervaleppäkorpi Tammisaaressa. Kyseessä on arvokas luonnonsuojelualue. Alueelta poistetaan kahta haitallista vieraslajia, jättipalsamia ja rikkapalsamia, jotka kilpailemalla hävittävät alueen luontaiset kasvilajit. Nelihenkinen luonnonhoitajaryhmä aloittaa työn Flyetissä lähiviikkoina. Työtä jatketaan koko kesän ajan.
Lisää tietoja koko hankkeesta tässä ja Flyetin leppäkorvesta tässä.
Raaseporin kaupunki on viemässä läpi joukkoliikenteen vaiheittaista uudistusta. Isona muutoksena joukkoliikenteen taustajärjestelmien digitalisoiminen, kun joukkoliikenteessä otetaan käyttöön valtakunnallinen lippujärjestelmä Waltti. Sähköisten järjestelmien käyttöönotto on muuttamassa oleellisesti myös joukkoliikennesuunnittelua. Digitaalisella harppauksella mahdollistetaan muun muassa reitti- ja aikataulusuunnittelun kehitys, jonka tueksi saadaan kerättyä ajantasaista liikennöintitietoa. Joukkoliikenne nimettiin keväällä uudestaan ja on nyt Bosse.
Ensimmäinen vaihe valmis kesäkuun alussa
Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otetaan sähköinen maksu- ja lippujärjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että asiakas voi ladata puhelimeen ilmaisen Waltti Mobiili -sovelluksen Google Play ja App Store sovelluskaupoista. Waltti Mobiili -sovellus tulee olemaan asiakkaan helpoin ja lähin lippukauppa, josta voi ostaa kertalippuja, päivälippuja sekä kausilippuja. Vaihtoehtoisesti voi tilata uuden Bosse-matkakortin lähiviikkoina avattavasta Waltin verkkokaupasta. Matkakortti postitetaan kotiin ja tämän jälkeen asiakas voi ostaa matkakortille Waltin verkkokaupassa kausilippuja tai ladata arvoa.
Lippuja voi ostaa myös Karjaan Luckanista ja Tammisaaren R-kioskilta. Myynnin aloituksesta tiedotetaan myöhemmin.
Sähköinen reittiopas helpottaa matkasuunnittelua
Jatkossa sopivan bussiyhteyden voi etsiä joko Waltti Mobiili -sovelluksessa tai verkossa löytyvästä reittioppaasta. Reittioppaaseen syötetään lähtöpaikka, määränpää sekä ajankohta ja palvelu ehdottaa olemassa olevia yhteyksiä kartalla. Kesän aikataulut astuvat voimaan 5.6.2023 jolloin myös ensimmäinen versio reittioppaasta on käytettävissä.
Muutoksia lipputuotteisin
Samaan aikaan kesän aikataulujen kanssa (5.6.2023) Raaseporin joukkoliikenteessä astuu voimaan tasataksa-malli. Se tarkoitta sitä, että hinta on sama koko alueella, riippumatta matkan pituudesta. Samalla lippujen hintaa lasketaan.
Matkahuollossa myynnissä olleiden Raaseporin kaupunkilippujen myynti loppuu 31.5.2023 ja niiden voimassaoloaika päättyy 30.6.2023.
Linja-autoissa voi jatkossakin maksaa matkansa myös lähimaksulla sekä käteisellä.
Joukkoliikenneuudistuksesta tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla raasepori.fi/bossesekä sosiaalisessa mediassa.
Mikä on Waltti?
Waltti on joukkoliikenteen valtakunnallinen lippujärjestelmä, jonka toiminta kattaa tällä hetkellä useita kaupunkiseutuja. Waltti-palvelua pystyy käyttämään paitsi omalla asuinpaikkakunnallaan, myös muissa Waltti-kaupungeissa. Lue lisää https://waltti.fi/
Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin neljättä kertaa 2.5. Nyt kalat voivat jälleen ohittaa voimalaitoksen padot kalateiden kautta. Tänä vuonna uutta on se, että kalojen alasvaellus voimalaitosten ohi on parannettu. Niitä seurataan tarkasti kauden aikana varmistaakseen, että toimenpiteet toimivat. Tervetuloa tutustumaan kalateihin.
Lohikalat Karjaanjokeen 2030-vesistövisio vuosille 2022–2029 on kansallisesti merkittävä ja laaja yhteistyö, joka vaikuttaa koko vesistön tilaan ja alueen pitoon.
Keskuskadun saneerauksen viimeistelytyöt jatkuvat asfaltoinnin ja kiveystöiden merkeissä. Alueella on väliaikaisia liikennejärjestelyjä. Samassa yhteydessä viimeistellään Fokuksen viereinen piha-alue.
Pohjan torinkorttelin kunnostus jatkuu toukokuun aikana ja työt pyritään saamaan valmiiksi elokuuhun mennessä. Alueella on väliaikaisia liikennejärjestelyjä. Urakoitsijana on Ralf Jung Oy.
Raaseporin päivitetty, kouluihin ja päiväkoteihin keskittyvä palveluverkkoselvitys esiteltiin eilen illalla Karjaalla Tryckeriteaternissa. Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esitteli selvityksen noin 40 kuulijalle. Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl sekä sivistysjohtaja Tina Nordman.
Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.
Karjaan yhteiskoulun pihalle on nousemassa moduulipäiväkoti, jossa on tilat kolmelle ryhmälle! Rakennuksen koko on n. 550 m2 ja päiväkoti on muuttovalmis kesäkuussa 2023.
Joulukuun puolivälissä 2022 kaupunginhallitus hyväksyi uuden kolmen osaston moduulipäiväkodin hankkimisen Karjaan alueelle. Tekninen lautakunta päätti päiväkodin kilpailutuksesta tammikuun 2023 puolivälissä ja rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa. Ja muutaman viikon kuluttua päiväkoti on valmis ottamaan vastaan uudet käyttäjänsä!
Novagon ja Uudenmaan Yrittäjien järjestämä tapahtuma on tarkoitettu kaikille Länsi-Uudenmaan yrityksille kokoon ja toimialaan katsomatta. Myös oppilaitokset, kunnat, yhdistykset ja liiketoimintaansa vasta aloittelevat toimijat sekä naapurikuntien yritykset ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan.
Yritystreffeillä tapaat uusia potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Sinulla on erinomainen tilaisuus jakaa ajatuksia samanhenkisten yrittäjien kanssa, ja loistava mahdollisuus harjoitella hissi- ja myyntipuhettasi.
Hyödyt tapahtumasta:
Tavata potentiaalisia uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
Päästä harjoittelemaan myyntiä tositoimissa ja tositarkoituksella.
Päästä vaihtamaan ajatuksia mielenkiintoisten kollegojen kanssa.
Kaksikielinen ja maksuton tilaisuus järjestetään Fennia Arenalla Siuntiossa. Rekisteröintiin ja tapaamisten luomiseen käytetään Tavata-alustaa. Lue lisää ja ilmoittaudu
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa muun muassa loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, sekä torjunta-aineita. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda keräykseen alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Otto-autolle voi tuoda vaarallisia jätteitä enintään 50 kg/asiakas.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää. Sähkölaitteet, muutkin metalliromut sekä vaaralliset jätteet voi viedä ympäri vuoden maksutta kierrätykseen jäteasemille.
Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla ja ne on tarkoitettu alueen kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden jätteille.
Otto ja Romulus-kierrosten tarkat aikataulut sekä ohjeet löytyvät verkkosivuilta, huhtikuun puolivälissä kaikkiin koteihin jaetusta Roskis-lehdestä sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista. Jätteitä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen. Lisätietoa ja ohjeita saa tarvittaessa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000 arkisin klo 8.30–15.30.
Lumet sulavat ja kevät etenee vauhdilla. Talven jäljiltä luonnosta paljastuu monenlaista sinne kuulumatonta roskaa – kasvomaskeja, karkkipapereita ja yksinäisiä lapasia. Kaunis kevätaurinko houkuttelee ulos ja samalla voimme tehdä hyvää keräämällä turhat roskat pois ympäristöstä. Raaseporin kaupunki kannustaa raaseporilaiset mukaan roskatalkoisiin!
Yle käynnisti keskiviikkona 13.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa. Kampanja on käynnissä kaksi kuukautta, 14.6.2023 klo 20 asti.
Miten sitten osallistut? Tämä on erittäin helppoa:
Lähde ulkoilemaan itse tai innokkaan porukan kanssa. Varusta itsesi minkä tahansa kokoisella roskapussilla ja suojaa kätesi hanskoilla.
Kerää luonnossa näkemäsi roskat pussiin. Katso, etteivät lapset yritä kerätä vaarallisia roskia kuten lasinsiruja.
Merkitse keräämäsi pussit reaaliaikaiseen laskuriin osoitteessa https://yle.fi/aihe/a/20-10004613 Voit kerralla ilmoittaa maksimissaan 30 pussia. Päivittämällä sivun voit ilmoittaa lisää. Huom. Sinun täytyy olla kirjautunut sisään Yle tunnuksella.
Vie roskapussi sekajätteeseen. Mikäli talkoilette isolla joukolla voi roskapussit koota yhteen ja viedä Tammisaaren tai Karjaan jäteaseman sekajätekeräykseen. Tiedot jäteasemien aukiolosta täällä: Tammisaari / Karjaa.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) uudessa VALUME II -hankkeessa parannetaan pilottialueiden luonnonmukaista vesienhallintaa ja vähennetään kuormitusta merenlahtiin. Hankkeen aikana rakennetaan kaksitasouomia ja kosteikkoja. Rakenteilla pyritään mahdollistamaan maatalouden paremmat toimintaedellytykset ilmastonmuutoksen edetessä sekä lisäämään myös alueen luonnon monimuotoisuutta.
Maatalouden vesienhallinta lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Kuvassa näkyy kosteikko.
Suunnittelussa yhdistetään olemassa olevia digitaalisia paikkatietoja maastokartoituksiin, jotta löydetään sopivimmat paikat vesienhallintarakenteille. Maastokartoituksia tullaan tekemään Raaseporissa Totalfladanin valuma-alueella Storängsbäcken- ja Lillängsbäcken-purojen varsilla, Siuntiossa Bölebäcken-puron varsilla sekä Kirkkonummella Jolkbyån-puron varsilla.
Maanomistajiin tullaan ottamaan yhteyttä, kun mahdollisia vesiensuojelurakenteita haluttaisiin suunnitella yhdessä maanomistajan kanssa tarkemmin. “Meihin voi mielellään olla yhteydessä myös muidenkin alueiden maanomistajat, jos teillä olisi tarjota hyviä paikkoja vesiensuojelurakenteille”, kannustaa LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.
VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025.
Minkälaisia palveluja tulevaisuuden Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella suunnitellaan nyt tulevaisuuden hyvinvointialuetta – millä periaatteilla hyvinvointialue järjestää ja uudistaa asukkaidensa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluja tulevina vuosina.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kutsuu asukkaat, hyvinvointialueen henkilöstön ja tärkeimmät kumppanit mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden sote- ja pelastuspalveluja. Mitä hyvinvointialueen palveluissa pitäisi sinun mielestäsi jatkossa huomioida?
Lue lisää osallistumisen tavoista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta:
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen strategia | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Arkkitehti Hilding Ekelundin (1893-1984) kadun avajaisia vietettiin 18.4.2023 aurinkoisissa merkeissä Karjaalla vesitornin luona. Ekelundia kunnioitettiin omalla nimikkokadulla työstään Raaseporin rakennetun ympäristön puolesta, erityisesti Karjaalla. Ekelund on suunnitellut muun muassa ruotsinkielisen Katarina-koulun, Karjaan entisen kaupungintalon ja suomenkielisen Kiilan koulun.
Raaseporin valtuuston puheenjohtaja Anders Walls piti puheen ja paljasti uuden katukyltin. Katu oli aiemmin nimeltään Töyrymäenkatu ja Mustikkakatu. 22 metriä korkea vesitorni on Ekelundin teos ja se kunnostettiin 70-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2021. Avajaisissa opas Mia Lindström esitti Hildingin vaimoa Eva Kuhlefelt-Ekelundia, joka oli myös arkkitehti.
Raaseporin valtuuston puheenjohtaja Anders Walls paljasti uuden katukyltin Karjaalla.
Georg Hilding Ekelund (1893-1984) oli merkittävimpiä 1900-luvun suomalaisia arkkitehteja. Hänen arkkitehdinuransa kesti vuosikymmenien ajan 1920-luvulta 1970-lukuun asti. Hänen laaja-alainen toimintansa ulottui asuinalueiden suunnittelusta sekä asemakaavoituksesta kirkkoihin, tehtaisiin ja julkisiin rakennuksiin. Ekelundin arkkitehtisuunnittelu näkyy erityisen voimakkaasti Karjaalla. Hänen varhaisin työnsä Karjaalle on 1930-luvulla rakennettu apteekki ja muun muassa kauppalantalo (myöhemmin kaupungintalo), siunauskappeli, vesitorni, Lärkkullan kansanopisto, Axxellin ammattioppilaitoksen vanhat rakennukset Pumppulahden alueella sekä monet koulut ja vanhainkodit. Ekelund osallistui lukuisiin arkkitehtuurikilpailuihin ja sijoittui niissä yleensä hyvin. Hän voitti muun muassa Eduskuntatalon sijoituskilpailun vuonna 1923. Ekelundin muita päätöitä ovat Helsingin Taidehalli (yhdessä Jarl Eklundin kanssa), Töölön kirkko, Luther-kirkko, Velodromi, Suomen suurlähetystö Moskovassa ja Olympiakylä Käpylässä.
Haemme nyt IT- ja digipäällikköä johtamaan Raaseporin kaupungin tietohallintoa ja kohtaamaan digitaalisten palvelujen kehittämisen jatkuvasti kasvavia sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia. Kaupungin IT-verkossa on noin 100 palvelinta, 1 300 työasemaa ja kasvava määrä mobiililaitteita. Yksikköön kuuluvat myös kaupungin asiakaspalvelu ja puhelinvaihde. Työntekijöitä on 14.
Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii • tehtävään soveltuvan korkeakoulututkinnon • kokemusta tietohallinnosta • hyvää suullista ja kirjallista ruotsin ja suomen kielen taitoa • hyvää toimialan tuntemusta sekä aktiivista ja strategista kehittämisotetta • tietosuojan ja tietoturvan tuntemusta • kykyä koordinoida suuria kokonaisuuksia ja hankkeita • johtamiskokemusta tai -potentiaalia (Raaseporissa esimiestyö on avointa, tasa-arvoista ja osallistavaa) • paineensietokykyä ja palveluhenkistä työtapaa • perehtyneisyys kunnallishallintoon luetaan ansioksi
Tarjoamme • työn kehittyvässä ympäristössä, jossa panostetaan digitalisaatioon ja jossa ei seurata kehitystä, vaan johdetaan sitä • työpaikan Suomen hienoimmassa kaupungintalossa sekä mahdollisuuden hybridityöhön • lounasedun ja muita henkilöstöetuja
IT- ja digipäällikkö palkataan virkasuhteeseen, jonka koeaika on 6 kuukautta. Työ alkaa sopimuksen mukaan.
Hakemus palkkatoivomuksineen tehdään sähköisesti Kuntarekryssä. Hakuaika päättyy 5.5.2023 klo 16.00.
Valituksi tulleen henkilön tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Kaupunki on savuton työpaikka.
Lisätietoja virasta antaa kaupunginsihteeri Thomas Flemmich, puh. 019 289 2100 sekä erikoissuunnittelija Jeanette Söderlund 019 289 2053.
Vastausaika naapurien kuulemiselle pidennetään kahdesta kolmeen viikkoon (21 päivää). Muutos koskee poikkeuslupien, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien yhteydessä tehtäviä kuulemisia. Muutos on heti voimassa. Muutos johtuu pidemmistä postitoimitusajoista. Muutoksella haluamme varmistaa, että naapurit ehtivät vastaamaan ennen vastausajan umpeutumista. Vastausaika on kolme viikkoa myös ulkomaan toimituksille.
Poikkeuslupien naapurinkuulemiset ovat nyt ilmaisia
Naapurin kuulemisen voit hoitaa joko itse tai antaa meidän hoidettavaksi. Poikkeuslupien yhteydessä naapurin kuuleminen on nyt ilmaista ja hoidamme mielellään asian puolestasi. Toivomme muutoksen vähentävän väärintäytettyjä hakemuksia ja siten nopeuttavan poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisupäätöksien valmistelua.
Huomaa, että rakennuslupien ja ympäristön toimenpidelupien yhteydessä tehtävät naapurin kuulemisten maksut pysyvät samana. Maksu on 62€ kiinteistöltä, jos hoidamme asian puolestasi. Voit myös vastaisuudessa tehdä kuulemisen halutessasi itse, silloin emme tietenkään peri maksua.
Mikä on naapurin kuuleminen?
Poikkeuslupaa, suunnittelutarveratkaisua, rakennuslupaa ja tiettyjä ympäristön toimipidelupia hakiessa, täytyy useimmissa tapauksissa tehdä naapurin kuuleminen. Naapurin kuuleminen varmistaa, että lähinaapurit tietävät, mitä naapuritontilla suunnitellaan. Naapureilla on tämän avulla mahdollisuus kommentoida suunnitelmia halutessaan.
Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.
Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.
Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.
Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.
Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta.
Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:
1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.
2. Aluetaloudelliset vaikutukset Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana. Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.
3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.
Hallitusohjelmatavoitteet
Tulevalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.
Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.
Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022-2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. euroa. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.
Alueella vahva sitoutuminen vesistövisioiden kautta
Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.
Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900.000 eurolla vuosina 2019-2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200.000 eurolla. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.
Musiikkiopisto toivottaa sinut tervetulleeksi Soitinpoluille tutustumaan eri soittimiin!
Kevään 2023 Soitinpolut järjestetään musiikkiopiston tiloissa: Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, pe 24.3. klo 16-17.30 – Tervetuloa myös kansanmusiikkiyhtye Tallarin jammailukonserttiin Tryckeriteaternissa klo 14.45-15.45! Inkoo, Merituulen koulu, pe 24.3. klo 18-19 Tammisaari, Tammisaaren talo, ti 28.3. klo 16.30-19 Hanko, Hankoniemen yläaste ja lukio, ke 29.3. klo 17.30-19.30
Uusien soitin-, laulu- ja karusellioppilaiden ilmoittautuminen lukuvuodelle 2023-24 on avoinna 24.3.-7.5. osoitteessa https://raseborg.eepos.fi Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä riippuen vapaana olevien paikkojen määrästä.
2015-16 syntyneet lapset voivat ilmoittautua myös Soitinkaruselliin (yhteinen karusellitunti + soittotunti kerran viikossa). Karusellissa on mukana 2-4 vuosittain vaihtuvaa soitinta. Tiedotamme viimeistään lukuvuoden alussa, mitkä soittimet ovat mukana karusellissa.
Raaseporin kaupungin liikuntapalveluilla on kaksi kuntosalia, joissa käyttäjän tulee olla vähintään 65 vuotta tai eläkkeellä.
Seniorikuntosalien käyttö edellyttää rekisteröitymistä (liikuntaneuvoja puh. 019 289 3085) ja avaimen aktivointiehtojen hyväksymistä. Jos liikuntaneuvoja ei vastaa, jätä viesti vastaajaan niin hän soittaa sinulle. Liikuntaneuvojalta voit lunastaa avaimen sovitulla tavalla.
Kuusi kuukautta maksaa 35 euroa ja 12 kuukautta 60 euroa. Maksusta lähetetään lasku. Samaa avainta voit ilman ylimääräistä kustannusta käyttää sekä Karjaalla että Pohjassa. Sinun ei tarvitse asua Raaseporissa voidaksesi kuitata avaimen.
Kuntosalien henkilökunta Kaupungin liikuntapalvelujen liikuntaneuvoja on paikalla sovittuina viikkoaikoina. Liikuntaneuvoja opastaa, miten käytät laitteita turvallisesti, sekä palvelee sinua asiakasasioissa. Kuntosalit ovat myös avoinna omatoimista harjoittelua varten, mutta silloin kaupungin liikuntapalvelujen liikuntaneuvoja ei ole paikalla.
Villa Anemonen kuntosali Karjaalla on avoinna omatoimista harjoittelua varten vuonna 2023.
Aukioloajat: maanantai ja perjantai klo 7–20 tiistai–torstai klo 7–9 ja 14–20 lauantai–sunnuntai klo 8–18
Liikuntaneuvoja paikalla maanantaisin klo 13-15 tiistaisin klo 9-12 torstaisin klo 12-15
Ohjattua ryhmätoimintaa (Villa Anemone)
Hyvinvointialueen kuntoutusyksikkö järjestää ohjattua ryhmätoimintaa. Nämä ajat on varattu sellaisille henkilöille, joille omatoiminen harjoittelu ei fysioterapeutin mielestä sovi.
Näinä aikoina kuntosalissa ei voi harjoittaa omatoimista harjoittelua: tiistaisin klo 13-14 keskiviikkoisin klo 11-12 torstaisin klo 9-11
Mariakodin kuntosali Pohjassa
Uusi kuntosali on avoinna maaliskuussa arkisin klo 8–16. Tule kokeilemaan!
Liikuntaneuvoja paikalla maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-12
Voit rekisteröityä kuntosalin käyttäjäksi 15.4.2023 alkaen, jonka jälkeen Pohjan kuntosali on auki iltaisin ja viikonloppuisin myös omatoimiseen harjoitteluun.
Ryhmätoimintaa (Pohjassa)
Yksi Voimaa vanhuuteen-ryhmä käyttää Pohjan seniorikuntosali alla olevat ajat, jolloin sali ei ole avoinna yksittäisille käyttäjille.
Tiistaisin 18.4, 25.4, 9.5, 16.5 klo 9.00-11.00 Keskiviikkona 24.5 klo 9.00-11.00 Torstaian 20.4, 25.5 klo 9.00-11.00 Perjantaina 28.4 klo 14.00-16.00 sekä perjantaisin 5.5, 12.5, 19.5 klo 9.00-11.00
Muista, että hyvä käsihygienia on tärkeää. Pese ja desinfioi kätesi tullessasi kuntosalille ja poistuessasi siitä. Toivomme, että jokainen puhdistaa laitteet käytön jälkeen.
Raaseporin joukkoliikenteen matkalippujen hinnat laskevat merkittävästi Raaseporissa kesän kynnyksellä, kun uusi Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä otetaan käyttöön. Waltti-järjestelmää ylläpitää TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy, joka on suurten ja keskisuurten kaupunkien omistama IT-hankinta- ja palveluyhtiö.
Suurin järjestelmän mukanaan tuoma muutos on hinnoittelun muuttuminen niin, että koko Raasepori kuuluu samaan vyöhykkeeseen, josta matkustaja maksaa tasataksaisen hinnan matkan pituudesta riippumatta.
Uusien edullisempien hintojen ja houkuttelevampien lipputuotteiden odotetaan lisäävän matkustajamääriä merkittävästi. Hinnoittelussa on otettu huomioon erilaisten matkustajaryhmien, muun muassa matkailijoiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tarpeet.
Uudet matkalippujen hinnat, jotka astuvat voimaan 5.6.2023 ovat:
käteinen/ lähimaksu
matkakortti/ mobiili
vrk /24 h
kuukausi
10 kpl x arvo
polkupyörä
lapset
3,40 €
3,20 €
8,00 €
60,00 € *
32,00 €
ilmainen
7–16 v. -50 % **
Kerta-/arvolipun voimassaolo- eli vaihtoaika 2 tuntia.
* Eläkeläis- ja opiskelija-alennus -25 % kuukausilipusta ** Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi
Raaseporin joukkoliikennelipun voi kesäkuusta alkaen ostaa linja-autossa kuljettajalta, palvelupisteeltä, mobiilisovelluksesta tai Waltti-verkkokaupasta usealla eri maksutavalla. Matkakortin voi hankkia palvelupisteestä tai tilata verkkokaupasta. Kortille ladattavia lipputuotteita ovat kausi- ja arvolippu. Lisäksi käyttöön tulee mobiililaitteilla sekä työpöytäselaimilla käytettävä reittiopas.
Mikä nimeksi Raaseporin joukkoliikenteelle?
Järjestelmän käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta kaupunki tiedottaa verkkosivuillaan sekä sosiaalisen median ja paikallismedioiden kautta kevään aikana.
– Mutta aivan ensimmäiseksi joukkoliikenteemme kaipaa osuvaa nimeä! Tampereella kuljetaan Nyssellä, Turussa Fölissä, mutta mikä olisi hyvä nimi Raaseporin joukkoliikenteelle? Raaseporilaisilla on varmasti hyviä ehdotuksia, ja olemmekin juuri avanneet kyselyn, johon asukkaat voivat nyt jättää nimiehdotuksiaan. Nimen valitsee kaupunkikehitysosasto maaliskuun loppupuolella, kertoo tiedottaja Petra Louhimies.
Kysely on päättynyt 13.3.2023. Kiitos kaikille osallistuneille! Kaikkien nimiehdotuksen sekä sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken olemme arponeet kolme 10 matkan matkakorttia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Uudet lippujen hinnat sekä tasataksajärjestelmä pohjautuvat suureen joukkoliikenneuudistukseen, jota on suunniteltu jo vuosia.
– Raaseporin kaupunki sai vuonna 2019 viranomaisstatuksen joukkoliikenneasioissa. Tämä muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on oikeus päättää joukkoliikenneasioista (bussiliikenteestä) paljon suuremmassa mittakaavassa, mitä aiemmin, ja tämä tietysti antaa meille paljon vapaammat kädet kehittää joukkoliikennettämme, iloitsee Raaseporin kaupungin kehityspäällikkö Jennifer Gammals.
Uudistuksen taustalla on myös vuonna 2021 toteutettu palvelutasoselvitys sekä kaupungin selkeät strategiset linjaukset, jossa kestävän kehityksen periaatteet, hyvät liikenneyhteydet ja luovat joukkoliikenneratkaisut nousevat vahvasti esiin.
– Palvelutasoselvityksessä halusimme kartoittaa asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia joukkoliikenteestä. Selvitys vahvisti meidän näkemyksiämme siitä, miten joukkoliikennettä tulisi alueellamme kehittää. Yksi näistä selkeistä kehitysalueista oli juuri lippujärjestelmän muokkaaminen selkeämpään ja edullisempaan suuntaan, kertoo henkilöliikennelogistikko Henri Nevakivi.
– Waltin myötä Raaseporin joukkoliikenne siirtyy uudelle aikakaudelle. Edullisen hinnoittelun, sekä houkuttelevien ja helppokäyttöisten lipputuotteiden myötä toivomme ihmisten siirtyvän yksityisautoilusta enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi, Nevakivi jatkaa.
Osana Raaseporin varhaiskasvatuksen systemaattista arviointi- ja kehittämistyötä teemme kahdesti vuodessa (syksy & kevät) huoltajille kyselyn ”Lapsen aloitus” jossa huoltajat vastaavat minkälaisena he kokivat lapsen alun varhaiskasvatuksessa.
Syksyn 2022 tulokset osoittavat, että huoltajien mielestä varhaiskasvatuksen aloittaminen sujui useimmissa tapauksissa hyvin, suurelta osin ammattitaitoisen henkilöstömme ansioista.
Kommentteja kyselystä:
” Kiitos lasten ja vanhempien hyvästä vastaanotosta lapsemme viihtyy erittäin hyvin ja tuntee olonsa turvalliseksi ”
”Henkilökunta on upea”
Raaseporin varhaiskasvatuksessa näemme lapsen aloituksen tärkeänä. Lapsen aloituksen yhteydessä henkilökunta tutustuu sekä lapseen että perheeseen, jolloin luodaan pohja kasvatuskumppanuudelle, jossa henkilökunta ja huoltajat yhdessä työskentelevät lapsen turvallisuuden, kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen eteen kotona ja päiväkodissa/perhepäivähoidossa.
Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa jo siinä vaiheessa kuin ajatukset varhaiskasvatuspaikan hakemisesta heräävät. Meille on tärkeää, että myös se toimii hyvin. Kyselyn toimistolle suunnattu osa osoittaa, että suurin osa huoltajista kohdattiin ystävällisesti.
Kyselyssä esiin tulleet kehittämistarpeet suuntautuvat pääasiallisesti loma aikojen järjestelyihin, koko henkilökunnan esittelyyn sekä tiedottamiseen päivähoitoyksiköistä, hakuprosesseista ja varhaiskasvatusmaksuista.
Kiitos kaikille huoltajille, jotka vastaamalla kyselyyn auttavat meitä kehitystyössämme!
Kuvassa vasemmalta oikealle: Jörgen Engroos ja Maggi Ahlfors (kulttuuripalkinto), Andrea Hällfors ja Linus Mäkelä Raaseporin Sateenkaari -yhdistyksestä (nuorisopalkinto), kaupunginjohtaja Petra Theman, Vuoden raaseporilainen Andreas Rönnberg, Tommy Friman ja Arja Kvick Tamfixista sekä Jouko Riihimäki Jalofoodsilta (kestävän kehityksen palkinto).
Vuoden 2022 Raasepori-palkinnot on nyt jaettu! Palkintojenjakotilaisuuden voi katsoa kaupungin Facebook-sivuilta, lähetys alkaa noin 12 minuutin kohdalla.
Palkintojen vastaanottajat ovat:
Vuoden raaseporilainen – Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on voittanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Vuoden kulttuuripalkinto – Margareta ”Maggi” Ahlfors ja Jörgen Engroos
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on päättänyt palkita kaksi raaseporilaista vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä.
Margareta ”Maggi” Ahlfors
Maggi Ahlfors vastaa TryckeriTeaternin teatteripuvustamosta. Hän on tehnyt suuren työn vapaaehtoistyöntekijänä Teatteripuvustamossa monta vuotta. Västnyländska Ungdomsringen ylläpitää teatteripuvustamoa, joka sijaitsee TryckeriTeaternin tiloissa. Puvustamosta löytyy yli 6000 vaatetta ja erilaisia asusteita. Ahlfors pitää näitä järjestyksessä ja teki ison urakan viime kesänä, kun koko puvustamo siirrettiin vanhasta Tryckiksestä uuteen Fokustaloon. Siellä hän on suunnitellut järjestelmän uudestaan sopimaan paremmin uusiin moderneihin ja juuri tähän tarkoitukseen rakennettuihin tiloihin. Teatteripuvustamo ja Maggi Ahlfors ovat tärkeitä koko kaupungille, koska puvustamo on auki myös yksityishenkilöille, yhdistyksille ja muille toimijoille, joilla on tarve vuokrata asuja eri tilanteisiin.
Jörgen Engroos
Kun Jörgen Engroos vuonna 2016 muutti Raaseporin Skogbyhyn, hän osallistui Rintamamuseon tiedotustilaisuuteen, jossa hän kuuli Bunkkeri Irman kunnostussuunnitelmista. Restaurointia ei ollut aloitettu, koska työhön ei ollut vapaaehtoisia. Engroos kiinnostui hankkeesta ja vastasi sitten bunkkerin entisöimisestä. Päättäväisenä ja määrätietoisena ihmisenä hän sai mukaan myös useita muita vapaaehtoisia. Hän on kehittänyt bunkkeria mm. äänimaailmalla, sotahistorian esineillä ja sotapolun bunkkerin vieressä sijaitsevan panssaroidun aidan vieressä.
Oppaana Engroos on uskomattoman hyvä. Hän saa kaikki osallistujat kiinnostumaan kiehtovalla ja mielenkiintoisella tavallaan puhuessaan eläytyneesti, innostuneesti, selkeästi ja intohimolla. Sitoutumisellaan alueemme sotahistoriaan, Jörgen Engroos on tehnyt uskomattoman suuren ja korvaamattoman kulttuurisen panoksen
Vuoden urheilupalkinto – Oliver Helander
Tämän vuoden urheilupalkinnon saa keihäänheittäjä Oliver Helander. Oliver on kotoisin Karjaalta ja edustanut IF Raaseborgia, kunnes siirtyi kaudella 2022 Vaasaan ja Oulun Pyrintö -seuraan.
Kaudella 2022 hän voitti kultaa Paavo Nurmen kisoissa ja teki uuden henkilökohtaisen ennätyksen (89,83 m), mikä merkitsi viidettä sijaa vuoden maailmantilastoissa sekä neljättä sijaa Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Hän edusti Suomea yleisurheilun MM-kisoissa Eugenessa (USA) kesällä 2022 ja pääsi finaaliin, jossa sijoittui kahdeksanneksi. Sitä ennen Oliver on kilpaillut muun muassa EM-kisoissa, MM-kisoissa ja olympialaisissa, ja nyt hänen tähtensä on vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa.
Vuoden nuorisopalkinto – Raseborgs Regnbåge – Raaseporin Sateenkaari
Raseborgs Regnbåge – Raaseporin Sateenkaari -yhdistys saa Raaseporin nuorisovaltuuston nuorisopalkinnon kiitokseksi siitä, että yhdistys jatkaa tärkeää työtä Raasepori Priden järjestämisessä. Tällä tavoin nuorisovaltuusto haluaa kiinnittää huomiota siihen tärkeään työhön, jota yhdistys tekee HBTQIA+ -kysymysten ja monimuotoisuuden puolesta Raaseporissa. Nuorille on erityisen arvokasta kokea vahvistusta sekä nähdä, että oma identiteetti voi näyttää monelta eri tavalta.
Vuoden kestävän kehityksen palkinto – Jalofoods (Oy Soya Ab)
Jalofoods on osoittanut pitkäjänteistä työtä kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisen liiketoiminnan kehittämiseen. Uusi biokaasulaitos on osoitus siitä, että yritys suhtautuu vakavasti näihin periaatteisiin.
Jalofoods on ilmoittanut, että haluaa luovuttaa summan edelleen kuntouttavan työtoiminnan TAMFIX-työpajalle Tammisaaressa. Varat toivotaan ohjattavaksi yksikön työviihtyvyyteen tai muuhun toiminnan kehittämiseen.
Väylävirasto aloittaa riskipuiden poistamisen Karjaa–Hanko-rataosan varrella keväällä 2023. Puita poistetaan turvallisuuden parantamiseksi. Puuston poistot liittyvät Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeeseen.
Karjaan ja Hangon välisellä rataosuudella tullaan poistamaan rautatien suoja-alueella sijaitsevia riskipuita. Riskipuiden poisto aloitetaan kevään 2023 aikana ja puiden poisto kestää arvion mukaan vuoden 2023 loppuun saakka. Riskipuiden poistotyöt ovat osa käynnissä olevaa Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hanketta.
Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatien molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä. Puita ja korkeita pensaita joudutaan poistamaan rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi. Puiden kaatuminen radalle aiheuttaa merkittävää haittaa rautatieliikenteelle, ja riskipuiden poistolla ehkäistään puiden kaatumista.
“Puita voidaan joutua poistamaan tarvittaessa myös tonteilta, jotka sijaitsevat rautatien suoja-alueella. Tarkastamme tonteilla olevat pihapuut kohdekohtaisesti tontinomistajan pyynnöstä puuston poiston varalta. Maanomistajille ilmoitetaan puuston poistoista erikseen kirjeitse”, kertoo projektipäällikkö Harri Sakki Väylävirastosta.
Radanpitäjänä Väylävirastolla on oikeus poistaa rautatien suoja-alueilta puita ja korkeita pensaita turvallisuuden parantamiseksi. Väyläviraston suorittamista riskipuiden poistoista ei aiheudu maanomistajille erikseen kuluja. Mahdollisista puuston poiston korvauksista sovitaan erikseen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyviä lisätiedot:
Kaj Grönqvist, isännöitsijä, Etelä-Suomen rata-alueiden alueisännöinti, p. 040 573 5226, kaj.gronqvist@rrm.fi
Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot:
Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, harri.sakki@vayla.fi
Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa sähköistetään 149 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta. Seuraa hanketta Väyläviraston sivuilla (ulkoinen linkki).
Raaseporin kaupunginhallitus (16.1.2023 § 13) on päättänyt käynnistää tehostetun palveluasumisen toteuttamiseen osoitetun tontinluovutusmenettelyn seuraavien ehtojen mukaisesti:
Tammisaaressa sijaitsevalle Liljedahlinkadulla olevalle asemakaavan mukaiselle tontille 710-006-0101-0014 on tarkoituksena toteuttaa n. 60-70-paikkainen muuntojoustava pääasiallisesti tehostetun palveluasumisen yksiköksi tarkoitettu rakennus.
Kaupunki vuokraa (ensisijainen vaihtoehto) tontin hankkeen toteuttajalle tällä luovutusmenettelyllä. Tontin pinta-ala on 4 000 m2. Tontinluovutusmenettelyn voittaja vastaa kohteen rakennuttamisesta, on rakennuksen omistaja ja vuokraaja.
Tämän luovutusmenettelyn voittaja vastaa hankkeen toteuttamiseen ja toimintaan liittyvistä neuvotteluista ja sopimuksista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
Kaupunki on asettanut seuraavat tavoitteet ja edellytykset tontinluovutusmenettelylle:
Toteutettavan asumiskohteen vuokrien odotetaan olevan kohtuulliset ja ARA-kohteiden osalta omakustannusvuokran periaatetta noudattavia. ARA-hintaisten tonttien enimmäishinta on ko. alueella ARA-päätöksen 03.05.2023-4 mukaan 60 €/k-m2.
Lähtökohtana on, että rakennushankkeen toteuttaminen ei edellytä poikkeamispäätöstä, voimassa oleva asemakaava on huomioitava hankkeen suunnittelussa. Raaseporin kaupungin tekninen keskus toimittaa pyynnöstä tonttiin liittyvät tiedot, tontilla suoritetut maaperätutkimukset ja sen tulosten vaikutukset sekä tontilla olevaa infrastruktuuria koskevat tiedot. Tiedot eivät sido Raaseporin kaupunkia. Erillinen tietopyyntö liittyen näihin osoitetaan; marcus.julin(at)raseborg.fi.
Mikäli hankkeeseen haetaan ARA-rahoitusta, sitoutuu Raaseporin kaupunki puoltamaan valitun toteuttajan hanketta sekä hakemaan hyvinvointialueen lausunnon. Tontin luovutuksen ehtona on kaikissa rahoitusmalleissa rahoittajan myönteinen ja sitova avustus- ja rahoituspäätös. Mikäli valittu toteuttaja ei saa ARA-hakemusta toimitettua 1.5.2023 mennessä, umpeutuu kaupungin tontinluovutusmenettelyn päätöksen voimassaolo 1.5.2023 mennessä. Tarjouksen on oltava voimassa 1.5.2023 saakka.
Tarjouksen (toimintakonseptiehdotus) tulee sisältää seuraavat yksilöidyt tiedot:
Luonnos suunnitellun hankkeen laajuudesta; alustava havainnekuva tai muu havainnollinen esitys toteutuksesta sekä konseptin sanallinen kuvaus, sisältäen myös tiedon asuntojen lukumäärästä sekä asukasmäärästä.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio.
Kuvaus rahoitusmallista.
Selvitys toteuttajasta sekä toteuttajan taloudellisesta tilanteesta, joka osoittaa riittävät voimavarat hankkeen läpivientiin.
Lisäksi toteuttajalla tulee olla vähintään kolme vastaavaa toteutettua kohdetta viimeisten viiden vuoden ajalta (vastaanotettu helmikuussa 2017 tai myöhemmin). Vastaavaksi kohteeksi katsotaan Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 2018 mukaiset 014 (eritysryhmien asuinrakennukset) ja 06 (hoitoalan rakennukset). Eduksi katsotaan, mikäli ehdokkailla on kokemusta sekä 014 että 06 hankkeista. Rakennukset voivat olla yksityisen tai julkisen sektorin käytössä. Referensseistä tulee ilmetä hankkeen nimi, laajuus, rakennustyppi, arvo, ajankohta ja tilaaja yhteystietoineen.
Tiedot tontista, luotettava rakennuspaikka:
Tehostetun asumisen yksikkö on suunniteltu sijoitettavaksi Tammisaaren keskustan tuntumaan Rautatienkadun ja Liljedahlinkadun risteykseen, kiinteistötunnukseen 710-006-0101-0014. Tontin pinta-ala on 4 342 m2. Kiinteistö on entuudestaan rakentamaton. Alueen lainvoimainen asemakaava on vuodelta 2019.
Asemakaavassa on esitetty kiinteistön 710-006-0101-0014 rakennusoikeudeksi 4 000 kem2. Kiinteistö luokitellaan asemakaavan mukaan YS-alueeksi (YS Sosiaalitoimintaa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Kaavailtu tehostetun asumisen yksikön kiinteistö (710-006-0101-0014) on saavutettavissa usealla kulkuvälineillä. Etäisyys jalan Tammisaaren liikennekeskuksesta on 600 m. Liikenneskeskukseen pysähtyy sekä juna- että linja-autoliikenne.
Mikäli tarjous ei sisällä edellä mainittuja tietoja tai ne eivät täytä niille asetettuja vaatimuksia, tai ehdotus olennaisilta osin muuttuu, käyttää kaupunki okeuden hylätä tarjouksen.
Toteuttajaehdokkaiden kunnalle toimittamien ja ehdokkaita sitovien ehdotusten tulee olla kunnalla viimeistään 1.3.2023.
Tontinluovutuksen valintaperusteena on hanke-esitys ja toteuttaja, joka kykenee täyttämään kaikki tässä käsittelyssä esiin tulleet Raaseporin kaupungin vaatimukset ja tavoitteet. Mikäli useampi kuin yksi tarjoaja osoittaisi kykeneväisyytensä, valitsee kaupunki voittajan neuvottelumenettelyn kautta, tehden kokonaisarvion kaupungille soveltuvimmasta toimijasta.
Tontin luovutus/vuokraus vaatii Raaseporin kaupunginhallituksen päätöksen. Päätös asetetaan nähtäville ja päätöksestä on kuntalain mukainen valitusaika. Lopullinen vuokra-/esisopimus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kulututtua myyntipäätöksen lainvoimaisuudesta. Rakennusvelvollisuus tontille on kolme vuotta. Muutoin noudetetaan kaupungin yleisiä tontin luovutusehtoja soveltuvin osin.
Erilliset tarjoukset/toimintakonseptiesitys vuokrattavasta kohteesta jätetään suljetuissa kuorissa merkittynä “LILJEDAHLINKADUN TEHOSTETTU ASUMINEN” Raaseporin kaupungin vaihteeseen, osoite Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari tai sähköpostitse osoitteeseen jan.grondahl(at)raseborg.fi viimeistään 1. maaliskuuta 2023 klo 15.00. Mikäli materiaali toimitetaan sähköpostitse, tulee tarjouksen jättäjän huolehtia siitä, että sähköpostilähetys on kuitattu vastaanotetuksi.
Lisätietoja antaa tekninen johtaja Jan Gröndahl, jan.grondahl(at)raseborg.fi tai puh. 019 289 2550. Tietopyyntö liittyen tonttiin liittyviin teknisiin tietoihin osoitetaan marcus.julin(at)raseborg.fi.
Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.
Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:
vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.
Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen
Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.
Marianne Liitelä
Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.
Raaseporissa hyväksyttiin marraskuussa kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liite, josta löytyy rakennustyömaavesiä koskevia määräyksiä ja ohjeita.
Viime vuosina tietoisuus huleveden mukana vesistöihin huuhtoutuvien roskien, hiukkasten ja haitallisten aineiden haitallisista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Maaperästä tulevan ravinnevuodon hillitsemiseksi rakennetaan yhä enemmän kosteikkoja. Myös eri rakennustyömaiden vesi voi aiheuttaa suurta vahinkoa, vaikka veden virtaus onkin tilapäistä, kertoo ympäristötarkastaja Monica Österblad.
Tältä voi näyttää, kun eroosiosuoja puuttuu, suuri määrä hiukkasia huuhtoutuu pois.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan vahvistamia uusia sääntöjä tulee noudattaa nyt lähes kaikissa Raaseporin rakennushankkeissa.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa pintavesiin vaikuttavissa rakennushankkeissa on otettava huomioon uudet säännöt. Ne koskevat talonrakennusta ja maanrakennusta, purkutöitä ja saneerauksia, räjäytyksiä, kallioporausta ja niin edelleen, ympäristöpäällikkö Maria M Eriksson sanoo.
Lyhyesti sanottuna uudet säännöt tarkoittavat, että ennen hankkeen aloittamista tulee laatia suunnitelma, jos hanke vaikuttaa pintavesiin.
Ennen hankkeen aloittamista tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Voiko hanke aiheuttaa kiintoaineen (lietteen) tai muiden haitallisten aineiden (myrkkyjen, öljyjen, roskien) huuhtoutumista alueelta?
Minne, kuinka paljon?
Onko alueella herkkiä vesistöjä tai muita herkkiä luontotyyppejä, jotka voivat vahingoittua?
Onko olemassa hulevesijärjestelmiä tai ojia, jotka voivat mennä tukkoon?
Jos hanke voi vaikuttaa pintaveteen, tulee laatia suunnitelma. Seuraavat seikat saattavat olla tarpeen ottaa huomioon:
Miten vaikutus minimoidaan?
Virtaako alueen läpi vettä tai syntyykö vettä alueella?
Voiko vesistöjen lähelle jättää kasvillisuuden peittämän suoja-alueen?
Tarvitaanko laskeutusaltaita tai muuta suodatusta?
Tarvitaanko eroosiosuojausta?
Onko hulevesikaivoja suojeltava liettymiseltä?
Miten toimien riittävyyttä seurataan?
Suojatoimenpiteet toteutetaan ennen hankkeen aloittamista. Esimerkiksi:
Tee ohjeet/suunnitelmat pintamaan ja maamassojen sijoittamiseksi (ei vesistöjen/ojien läheisyyteen).
Suunnittele ajoreitit ojien välttämiseksi (tai rakenna kuiva ylitys).
Vältä koko alueen tiivistämistä raskailla koneilla – tiivistettäessä maaperä imee vettä huonommin. Säästä suojavyöhykkeet vesistöjen läheisyydessä.
Rakenna laskeutusaltaat, padot ja eroosiosuojat hyvissä ajoin.
Työmaan hulevesiohje löytyy kaupungin verkkosivuilta (sisäinen linkki). Sivun alareunassa on myös linkki oppaaseen, josta löytyy lisää käytännön tietoa.
– Kannattaa myös tutustua maaliskuussa 2021 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelumääräyksiin, jotka koskevat kaikkia Raaseporissa asuvia ja toimivia, lukuun ottamatta ympäristöluvalla säänneltyjä toimia. Siinä säädetään muun muassa öljysäiliöistä, haja-asutusalueiden viemäröinnistä, betonimurskeen pienimuotoisesta kierrätyksestä maanrakennuksessa, ajoneuvojen ja veneiden pesusta jne. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksissä on melua koskevia sääntöjä. Säännöt sisältyivät aiemmin kaupunkien järjestyssääntöihin. Ne lakkautettiin 20 vuotta sitten ja korvattiin järjestyslailla, mutta niitä kysytään edelleen paljon, Monica Österblad vihjaa.
Uusien sääntöjen ja ohjeiden huomioon ottaminen rakennushankkeissa on kaupungin teknisen toimialan yksiköiden välistä yhteistyötä. Käytännössä rakennusvalvonta voi tarvittaessa liittää rakennuslupaan ehtoja, ja sama koskee yhdyskuntateknistä yksikköä maanrakennushankkeiden tarjouspyynnöissä.
– Sekä kollegat että hankevastaavat, joilla on kysymyksiä, voivat pyytää ympäristöyksiköltä neuvoja ja vinkkejä siitä, miten uudet säännöt otetaan huomioon rakennushankkeissa,Österblad lisää.
Hyvinvointialueuudistuksen johdosta tiedotetaan jälleen Kanta-palveluista, niihin tallennetuista tiedoista ja siitä, miten tietojasi voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa, apteekissa ja Kanta-palvelussa.
Kirjaudu Kanta-sivuillesi (ulkoinen linkki) ja lue päivitetty teksti. Vahvistamalla, että olet vastaanottanut Kanta-tiedot, ilmaiset, että olet saanut tietoa Kanta-palveluista, tietojen käsittelystä ja oikeuksistasi vaikuttaa tietojen käsittelyyn.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alussa. Palvelut löytyvät samasta tutusta paikasta kuin aiemminkin. Palveluissa käytössä olevat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihdetaan porrastetusti uusiin.
Katso ajantasaiset tiedot Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.luvn.fi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 1.1.2023 alkaen Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin asukkaille.
Asukkaiden ja henkilöstön näkökulmasta suuri osa asioista säilyy täysin ennallaan. Palveluja saa samasta tutusta paikasta kuin ennenkin. Huomioi kuitenkin, että vuodenvaihteessa voi joissakin palveluissa ilmetä tilapäisiä viiveitä ja häiriöitä.
Hyvinvointialueella on viisi palvelualuetta:
ikääntyneiden palvelut,
lasten, nuorten ja perheiden palvelut,
yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut,
vammaispalvelut ja
pelastuslaitos.
Mikä säilyy ennallaan?
Palvelut asukkaille tuotetaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka.
Digitaaliset palvelut ovat asukkaiden käytössä sellaisena kuin nyt.
Siirtymän aikana kiireettömissä asioissa ohjataan hakeutumaan pääosin oman kunnan alueella oleviin palveluihin.
Vuoden 2023 alussa käytössä ovat pääosin nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään jatkossakin oppilaitoksissa.
Kiireellisiä terveyspalveluita saa kaikilta hyvinvointialueen terveysasemilta.
Pelastustoimen palvelut säilyvät ennallaan, samoin vapaaehtoisten palokuntien toiminta.
Hätäkeskustoiminta ei muutu – yleinen hätänumero on 112.
Mikä muuttuu?
Keskeisimpiä lähiajan muutoksia asukkaiden näkökulmasta ovat:
Asiakkaiden käyttämien palvelujen puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain.
Palvelut löytyvät jatkossa www.luvn.fi verkkosivustolta suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi.
Asukkaille tulee yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä tukien myöntämisen periaatteet. Asiakasmaksut on säädetty lailla ja maksut sovitetaan maksukykyyn. Asiakasmaksuista päätetään joulukuussa.
Seniori-info palvelee jo nyt – tietoa ja tukea saa yhdestä paikasta. Raasepori (sekä Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) kuuluu läntiselle aluelle, puh. 029 1512 280.
Puhelinnumeroihin tulevat muutokset
Hyvinvointialueelle siirryttäessä 09- ja 019-alkuisten puhelinnumerojen tilalle tulee 029 151 -alkuinen puhelinnumero.
Hyvinvointialueella otetaan käyttöön yksi yhtenäinen asiakaspalvelupuheluiden hoitamiseen tarkoitettu järjestelmä.
Vanhojen järjestelmien ja puhelinnumeroiden käyttö päättyy, kun uusi puhelinjärjestelmä tulee käyttöön. Siirrot uuteen järjestelmään tehdään vaiheittain ja palvelulinjoittain.
Asiakaspalvelunumeroon soittavat asukkaat soittavat jatkossa uuteen numeroon. Vanhoihin numeroihin tulee siirtohetkenä ”numero on muuttunut”-tiedote.
Hyvinvointialue informoi uusista puhelinnumeroista ensisijaisesti luvn.fi-verkkosivujen kautta.
Minne otan ensi vuonna yhteyttä, jos sairastun?
Voit ottaa yhteyttä terveysasemalle aikaisempaan tapaan. Puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain ensi vuoden alussa. Tiedotamme puhelinnumeroiden vaiheittaisesta muuttumisesta www.luvn.fi –sivustolla sekä uuteen puhelinnumeroon ohjaavin äänittein vanhassa puhelinnumerossa.
Olen varannut ajan hoitajan vastaanotolta, säilyykö se ennallaan?
Kyllä, kaikki nykyiset palvelut ja annetut ajanvaraukset säilyvät ennallaan vuodenvaihteen jälkeen.
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja. Huomioi että vuoden 2023 hakuaika on päättynyt.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyneitä 2007 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 800 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevien 1 550 €/kk sekä muiden nuorten 1 400 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika jatkuu 10.3.2023 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Raaseporin kaupunki vastaa Ukrainan ulkoministeriön vetoomukseen osallistumalla Lights for Ukraine -kampanjaan. Tänään keskiviikkona 21. joulukuuta klo 19.00 kaupungin joulukuusien valaistukset Tammisaaressa, Karjaalla, Pohjassa sekä kaupungintalolla sammutetaan kahdeksi minuutiksi. Kampanjan tarkoituksena on osoittaa tukea ja solidaarisuutta Ukrainalle.
Kaupungin joulukorttirahat lahjoitetaan tänä vuonna Raaseporin ukrainalaisten hyväksi. 1000 euron lahjoitus tehdään Tenala-Bromarv Ukrainahjälp-ryhmälle.
Tervetuloa mukaan ilmaiseen liikuntamaratoniin 27 joulukuuta!
Päivän aikana on tarjolla neljä erilaista treeniä – kaksi niistä palloiluhallissa ja kaksi uima-altaassa. Voit osallistua yhteen tai useampaan treeniin päivän aikana, ja ilmoittautuminen kuhunkin ryhmään on sitovaa, koska paikkoja on rajoitetusti.
Tarjottavat treenit ovat:
Kiertoharjoittelu
Core
Syvän veden voimistelu
Suppama HIIT
Uimahallin puolella järjestettäviin treeniin on maksettava sisäänpääsymaksu, joka maksetaan uimahallin kassalla. Ne, jotka osallistuvat ryhmiin palloiluhallissa- muistakaa ottaa oma alusta mukaan!
Palkinto arvotaan niiden kesken, jotka ovat ilmoittautuneet ja osallistuneet kaikkiin neljään treeniin!
Pumppulahden puiston toimintojen parannukset nousivat yleisön suosikiksi osallistuvassa budjetoinnissa, jossa asukkaat saivat viimeisessä vaiheessa äänestää kahdeksan eri ehdotuksen välillä.
– Pumppulahti on yksi Raaseporin kauneimmista puistoalueista, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Monet ohittavat puiston, mutta kannustimet ajanviettoon puistossa ovat rajalliset. Siksi olen erittäin iloinen, että lapset ja lapsiperheet tulevat pian saamaan enemmän iloa irti puistosta, sanoo Sandra Ahtola, joka oli yksi Pumppulahden aluetta koskeneen ehdotuksen jättäjistä.
Yhteensä neljä henkilöä, Sandra Ahtola, Hanna Al-Gburi, Elena Horttana ja Linda Martelius ehdottivat Pumppulahden puiston toimintojen parannuksia.
– Asumme itse kävelyetäisyydellä Pumppulahdesta ja liikumme siellä yleensä sekä kesällä että talvella. Kävelyihin puistoalue on täysin hyvä sellaisenaan, mutta potentiaalia on paljon enemmän. WC:t, leikkipaikka, grillipaikat, ulkokuntosali ja miksei kesäkahvila voisi piristää paikkaa ja houkutella lisää asukkaita viettämään aikaa mukavassa puistossamme, ehdottaa Hanna Al-Gburi.
– Nyt käyttämällä asukasbudjettia puiston toimintamahdollisuuksien kehittämiseen toivon minäkin, että se houkuttelee lisää kävijöitä ja että siitä muodostuu luonnollinen kesätila kaiken ikäisille asukkaille, jatkaa Linda Martelius.
Ehdotus Pumppulahden puistotoimintojen uudistamisesta keräsi 181 äänellään ylivoimaisesti eniten kannatusta. Kaikkiaan äänestykseen osallistui 581 asukasta. Äänet jakautuivat seuraavasti:
1. Infotaulut kaupungin puistoihin, keskeisiin jalopuihin jne. 43 ääntä
2. Puistoalue Cederblominkadun ja Fleminginkadun välillä kunnostetaan, 44 ääntä
3. Pumppulahden puistotoimintoja päivitetään, 181 ääntä
4. Pohjoisen Rantakadun ja Kutomonkadun välisiä portaita paranneltu, 123 ääntä
5. Sköldargårdin leikkipuistoa kunnostetaan, 21 ääntä
6. Pumptrack (pyörille) rakennetaan, 62 ääntä
7. Osa kaupungin linja-autokatoksista uusitaan, 17 ääntä
8. Pohjan kirkonylän leikkipuiston toimintoja parannetaan, 84 ääntä
+ 6 tyhjää ääntä.
Suunnitelmasta toteutukseen 2023
Seuraavassa vaiheessa pallo vierii nyt yhteiskuntatekniselle osastolle, joka ottaa ensin tehtäväkseen suunnitella, miten ehdotus toteutetaan.
– Olemme saaneet erittäin positiivista palautetta Pumppulahden alueella jo tehdystä toimenpiteistä, ja olemme iloisia siitä, että investointeja arvostetaan ja asukkaat haluavat lisää! Nyt on istuttava alas ja alettava suunnittelemaan jatkoa, Raaseporin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson sanoo.
On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2022 Raasepori-palkintojen saajiksi!
Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2023 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.
Tänä vuonna kaupunki jakaa:
kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
urheilupalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee,
kestävän kehityksen palkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysjaosto valitsee sekä
palkitsee Vuoden raaseporilaisen, jota asukkaat saavat äänestää vuoden 2023 alussa.
Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin. Ehdotukset tehdään tällä lomakkeella, viimeistään 19.12.2022 klo 12.00.
Raasepori-palkintojen kanssa samaan aikaan kerätään ehdotuksia vuoden urheilusuorituksien palkitsemiseksi. Urheilusuoritukset palkitaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan määrittämien perusteiden pohjalta. Ehdotukset voi jättää tämän linkin kautta. Tutustu periaatteisiin alla olevasta dokumentista.
Mahdollisuus maalata sitä mitä haluan nähdä, tuntea ja kokea on auttanut minua selviytymään loppuunpalamisesta. Nyt tässä iässä maalaan ilman vaatimuksia ja kaikella mikä täyttää sieluni. Voimakkaat värit, lehtikulta, kimallus ja impasto. Elämää muuttavan tapahtuman jälkeen tunsin selittämätöntä kaipuuta maalaamiseen. Maalauksesta tuli tärkeämpää kuin mikään muu. Yhtäkkiä tuli visioita ja ideoita, joita aloin toteuttaa kankaalle. Joidenkin takana on tarinoita. Todellisia. Epätodellisia. Omia.
Jaan nämä näyttelyssä Galleria Promenadessa.
Galleria Promenade (Laaksokatu 4, kulttuuritalo Fokus ) on avoinna ma-to 9-19, pe 9-18, la 10-14, su suljettu
Tarjoukset vierassataman hoitamisesta kausilla 2023-2024 yhden + yhden vuoden (2025+2026) optiomahdollisuudella pyydetään HILMA-hankintakanavan kautta. Tarjoukset tulee jättää viimeistään perjantaina 9.12.2022 klo 12.00. Kyseessä on avoin tarjousmenettely. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.
Yöpymisiä vierassatamassa on noin 3 000/sesonki. Tarjouksessa hinta ilmoitetaan prosenttina vieraspaikkamaksuista. Kiinnitysmaksu on tällä hetkellä 20 euroa/vrk ja sivukiinnitysmaksu 40 euroa/vrk. Hintoihin sisältyy arvonlisävero. Sähkömaksu (5 euroa/vrk) peritään kiinnitysmaksun yhteydessä ja tilitetään kokonaisuudessaan edelleen kaupungille.
Kuvailkaa kokemustanne vierassataman hoidosta ja/tai matkailutoiminnasta sekä suunnittelemaanne toimintaa, henkilökuntaa, siivouksen hoitoa jne. Kuvaus saa olla enintään yhden A4:n pituinen.
Kuvailkaa myös kielitaitoanne. Edellytämme hyvää ruotsin ja suomen kielen taitoa sekä arvostamme muuta kielitaitoa.
Vierassataman hoitajan valinnassa huomioidaan seuraavat seikat:
Hinta (60 p.)
Kokemus, suositukset ja tarjouspyynnön muut vaatimukset (40 p.)
Yhteensä (0-100 p.)
Tarjouksesta on käytävä ilmi tarjoajan Y-tunnus sekä sähköpostiosoite, johon päätöksestä voi lähettää ilmoituksen. Raaseporin kaupunki soveltaa tilaajavastuulakia.
Tekninen lautakunta valitsee vierassataman hoitajan kokouksessaan 13.12.2022.
Lisätietoja antaa Kjell Holmqvist, kjell.holmqvist(at)raasepori.fi, puh. 019 289 3900.
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuokralle seuraavat jäätelökioskipaikat vuosiksi 2023-2025.
Asematie (Tammisaari)
Ruiskuhuoneen puistikko (Tammisaari)
Stallöreninpuisto (Tammisaari)
Paikat on merkitty liitteenä oleviin karttoihin.
Vuokra-aika on kolme kesäkautta, 15.3.-30.9., vuosina 2023-2025. Vuokrauksen periaatteet on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnössä.
Kirjalliset tarjoukset, jotka sisältävät vuosittaisen vuokran, jätetään tekniselle keskukselle, PL 58, 10611 RAASEPORI viimeistään 9.12.2022 klo 12.00. Tarjoukset jätetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä “Kioskipaikat”.
Lisätietoja antaa hallintopällikkö Jens Rosendal, jens.rosendal(at)raasepori.fi, puh. 019 289 2522.
Kausiluonteisten kioskipaikkojen vuokraus vuosina 2023-2025_tarjouskysely
Raaseporin Energia ja Raaseporin kaupunki järjestävät kaikille avoimet energiaillat joulukuussa 2022. Energiaillat valaisevat ajankohtaista tilannetta sähkömarkkinoilla, sekä avittavat kaupunkilaisia pienentämään omaa sähkönkulutustaan.
Tapahtumat järjestetään keskiviikkona 7.12. Karjaalla ja torstaina 15.12. Tammisaaressa. Ohjelma on molempina iltoina sama, joten saat saman informaation riippumatta minä iltana osallistut.
Illan aluksi Raaseporin Energia selventää sähkömarkkinoiden kriisin taustoja ja tulevaisuuden näkymiä. Epävarmuudet sähköntuotannon riittävyydessä lisäävät sähköpulan riskiä tulevana talvena. Raaseporin Energia kertoo, milloin mahdollinen sähköpula voi syntyä ja miten tilanteessa toimittaisiin.
Raaseporin kaupunki jakaa kuluttajille sopivia vinkkejä oman sähkölaskun pienentämiseen lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi esitellään tulevat avustukset, joilla valtio tukee kotitalouksia suurissa sähkölaskuissa kevään 2023 osalta.
Esitykset ovat kaksikielisiä kumpanakin iltana. Illan lopussa on varattu aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle.
Alta löydät tarkemmat tapahtumatiedot sekä ohjeet ilmoittautumiseen.
Missä ja milloin?
Karjaalla 7.12. Västra Nyland folkhögskolanin auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa
Tammisaaressa 15.12. Raaseporintie 5:n auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Raaseporintie 5 (ent.sairaanhoito-oppikoulu) Raaseporintie 5 10600 Tammisaari
Ohjelma
17.30: Ovet avautuvat, kevyt tarjoilu
18.00: Sähkömarkkinat kriisissä – miten tähän on tultu ja miltä tulevaisuus näyttää? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
18.45: Mahdollinen sähköpula tulevana talvena – miten sellainen voi syntyä ja miten siinä tilanteessa toimitaan? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
19.15: Energiansäästöä pienesti ja suuremmin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
19.45: Ajankohtaiset tuet korkeisiin sähkölaskuihin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
20.00: Aikaa keskustelulle
Ilmoittautuminen
Tapahtumiin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 30.11. mennessä.
Ilmoittautua voit alla olevalla verkkolomakkeella, tai puhelimitse Raaseporin Energian asiakaspalvelun kautta.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 30.11.2022. Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Netinkäyttö lisääntyy jatkuvasti ja on olennainen osa nuorten vapaa-aikaa.
Raaseporin kaupungin sivistystoimi on yhdessä Folkhälsanin ja Karjaan Puhelimen kanssa tuottaneet videosarjan, jonka tarkoituksena on opettaa nuoria käyttämään nettiä oikealla tavalla.
Svenska kulturfonden jakaa tänä vuonna Uudenmaan svenska dagen -palkinnon lehtori Jan-Erik Tillille.
Kuva: Nina Ahtola/Svenska kulturfonden
Ruotsalaisuuden päivänä Svenska kulturfonden palkitsee henkilöitä, jotka ovat työpanoksellaan vaikuttaneet positiivisesti alueensa ruotsinkieliseen kulttuurielämään tai sivistykseen. Turunmaan svenska dagen -palkinto jaetaan näyttelijä Riko Eklundhille, kuvittaja, pelisuunnittelija ja kuvataideopettaja Ludwig Sandbacka saa Pohjanmaan palkinnon ja historian ja yhteiskuntatieteiden lehtori Jan-Erik Till palkitaan siis Uudenmaan palkinnolla.
Svenska kulturfondenin svenska dagen -palkinto on 5000 euroa. Joka alueella valitaan yksi palkinnon saaja.
Jan-Erik Till opettaa historiaa ja yhteiskuntatieteitä Karjaan ruotsinkielisessä yläkoulussa (Karis svenska högstadium) sekä lukiossa (Karis-Billnäs gymnasium).
Raaseporin Maisemakonttori-kilpailu on päättynyt ja kolme onnekasta voittajaa on arvottu kampanjassa, joka pyöri somessa ja digimedioissa ajalla 30.9.–20.10.2022. Maisemakonttori-kilpailun ideana oli tarjota ihmisille mahdollisuus kokeilla, millaista on yhdistää etätyöskentely ja upeat vapaa-ajan elämykset monipuolisen Raaseporin kauniissa kaupunginosissa ja kylissä. Kaikki kolme voittajaa ovat tällä kertaa suomenkielisiä naisia, jotka asuvat Raaseporin itäpuolella.
Raaseporin kaupungin järjestämä Maisemakonttori-kilpailu kiinnosti ihmisiä: kilpailuvastauksia saatiin yhteensä 468 kappaletta, joista 400 oli suomenkielisiä ja 68 ruotsinkielisiä.
– Kaikesta päätellen tämä oli kyllä teema, josta ihmiset innostuivat, ja varsinkin kampanjan kahtena ensimmäisenä viikkona vastauksia tipahteli ripeään tahtiin. Kilpailulomakkeessa oli avoin kysymys, jossa pyysimme ihmisiä kuvailemaan itseään, työtään, harrastuksiaan ja sitä, miksi he halusivat tulla tänne etätöihin. Monet kirjoittivat ilahduttavan pitkiä ja jopa liikuttavia vastauksia, ja ne antoivat meille mielenkiintoisen katsauksen siihen ammattiryhmien kirjoon, joka halusi yhdistää etätyön ja loman Raaseporissa, Raaseporin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo.
Villa Matkasto Tammisaaren Vanhassa kaupungissa oli yksi Maisemakonttori-kilpailun valinnaisista kohteista. Kuva: Päivi Laajanen.
Kilpailun voittajien ammatit ja toivemaisemakonttorit olivat seuraavanlaiset:
Pääkaupunkiseudun kulttuuritoimittaja halusi kokeilla idyllistä pikkukaupunkielämää Villa Matkastossa Tammisaaren Vanhassa kaupungissa.
Kirkkonummen alueelta kotoisin oleva verkkopedagogi päätyi nauttimaan Kansjerfin kulttuuritilan maisemista lähellä Bromarvin saaristolaiskylää.
Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva ministeriön asiantuntija päätti vaihtaa kotitoimistonsa perinteikkääseen Billnäsin ruukkiin Mustionjoen rannalla.
Voittajat ovat nyt saaneet lahjakortin, joka oikeuttaa 2–5 päivän etätyölomaan. Se on voimassa vuoden verran 1.11.2022 alkaen. Ja jotta voittajat saisivat realistisemman käsityksen siitä, millaista Raaseporissa on muina vuodenaikoina, lahjakortti ei ole voimassa kesällä 15.6.–15.8. Lisäksi etätyöloma pitää ajoittaa maanantain ja perjantain väliselle ajalle, jotta voittajat oikeasti pääsevät kokeilemaan työntekoa maisemakokemusten lomassa.
– Kilpailun osallistujamäärä olisi voinut olla suurempi, mutta digimarkkinointipalvelumme häiriön vuoksi kampanjavideot eivät pyörineet lainkaan osan kampanja-ajasta. Palveluntarjoaja oli todella pahoillaan ongelmista ja aikoo tietenkin korvata ne kaupungille. Ilman tätä ongelmaa olisimme luultavasti saaneet 700–1000 osallistujaa, mutta sille ei enää voi mitään. Olen silti todella tyytyväinen tuloksiin ja haluankin kiittää kaikkia osallistujia heidän antamasta positiivisesta palautteesta, jonka perusteella meillä on hyvät eväät kehittää tätä konseptia edelleen, Martina Rosenqvist sanoo.
Lisätiedot: Raaseporin kaupungin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist martina.rosenqvist@raasepori.fi, puh. 019 289 2016
Tulevan talven lämmityskausi, joka ajoittuu noin marras-maaliskuulle, tulee olemaan energian saatavuuden osalta haastava, kun saatavuudessa on Venäjän sotatoimien vuoksi ongelmia. Energian saatavuuteen tulevana talvikautena vaikuttavat lisäksi pakkasjaksot ja tuuliolosuhteet, pohjoismaisen vesivoiman saatavuus, tuotannon huolto- tai käyttökatkokset ja sähkön kysyntä.
Raaseporin kaupunki varautuu energian saatavuuteen liittyviin talven mahdollisiin ongelmiin monin eri tavoin. Kaupunki myös ennaltaehkäisee energiansäästöllä sitä, että sähkön tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta.
– On erittäin tärkeää, että kaikki toimijat: kaupunki, yritykset ja asukkaat yhdessä ymmärtävät kulutuksen säästön merkityksen, jotta kykenemme turvaamaan energian saatavuuden kaikkein kriittisimmille toiminnoille, sanoo kaupunginjohtaja Petra Theman.
Kaupungin omat toimenpiteet energian säästämiseksi
Raaseporin kaupunki on jo pitkään tehnyt toimenpiteitä suunnitelmiensa mukaisesti energian kulutuksen alentamiseksi.
– Kaupungin toimintojen osalta suurin vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä, mikäli jatkossa edetään kaupungin investointiohjelman mukaisilla parannuksilla. Näin ollen valtaosa kaupungin tiloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, katuvalaistusta on muutettu led-valaistukseksi ja mm. aurinkopaneeleita, muita energialähteitä, lisäeristyksiä ja kulutusta vähentävää automatiikkaa asennetaan remonttien yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan. Kulutusta on jo vähennetty n. 10 % viime vuodesta, kertoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Tänä talvena tarvitaan kuitenkin myös määräaikaisia täsmätoimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on liittynyt kansallisen Astetta alemmas -energiansäästökampanjan (ulkoinen linkki) kumppaniksi. Kampanjaa koordinoi valtionyhtiö Motiva. Kampanjan puitteissa kaupunki ilmoittaa toimenpiteistä energian kulutuksen alentamiseksi, jo muiden toimenpiteidensä lisäksi.
Kaupungin kiinteistöjen kulutusta (sähkö, lämmitys ja käyttövesi) seurataan kuukausitasolla, kuten normaalistikin. Erityistä huomiota annetaan nyt niille muutamille suoran sähkölämmityksen piirissä oleville kiinteistöille, joissa sisälämpötilaa lasketaan asteen verran 21 asteeseen sekä muutoinkin pyritään alentamaan sähkönkulutusta.
Kaupunki varautuu sulkemaan kaikki hallitsemissaan tiloissa olevat sähkösaunat joulukuusta 2022 maaliskuun loppuun 2023, jos tilanne sähkön saatavuuden kannalta näin vaatii. Joulusaunat olisivat kuitenkin mahdollisia. Saunoja on noin 30 rakennuksessa ja niiden käyttö on merkittävä sähkönkulutuksen lähde. Kaupunki seuraa tilannetta jatkuvasti ja pystyy tarpeen vaatiessa harkitsemaan päätöstä uudelleen nopealla aikataululla.
Katuvalaistusta himmennetään sopivina aikoina niissä paikoissa, joissa se teknisesti onnistuu. Valaistusta ei sammuteta pienen sähkönkulutuksen säästön sekä liikenne- ja yleisen turvallisuuden vuoksi.
Kaupunki järjestää loppuvuodesta yhdessä Raaseporin Energian kanssa asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan sähkön kulutuksen alentamisesta, varautumisesta sähköpulaan sekä muista energian kulutukseen ja tukiin liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.
Tärkeää varautua myös mahdollisiin sähkökatkoksiin
Sähkön säästämisen lisäksi on myös ajankohtaista varautua tulevan talven mahdollisiin sähkökatkoksiin, joita ongelmat sähkön saatavuudessa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa, kuten tavallisestikin.
– Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, mitä tuleva talvikausi voi varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tarkoittaa. Haluamme valmistautua niin hyvin kuin mahdollista yhdessä mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, sähkönjakelutoimijoiden ja Raaseporin veden kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Theman.
– Tutut kanavamme; kaupungin verkkosivut, laajan yleisön tavoittava Facebook-sivumme sekä aktiivinen paikallismediamme tulevat jatkossakin olemaan tärkeimmät viestintäkanavamme. Tähän hyvän lisän tuovat asukastilaisuudet. Tämän lisäksi meillä on työkalupakissamme tietysti muitakin tapoja tavoittaa asukkaita, kuten esimerkiksi koulujen käyttämä Wilma-palvelu sekä kirjastoverkostomme, jatkaa tiedottaja Petra Louhimies.
Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi! Teemavuodella halutaan tunnustaa Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa. Euroopan nuorison teemavuosi tarjoaa tilaisuuden astua pandemian jälkeiseen tulevaisuuteen täynnä luottamusta ja toivoa.
Ruotsalainen lastenkirjaklassikko Mikko Mallikas täyttää 50 vuotta vuonna 2022. Gunilla Bergströmin rakastetun kuvakirjasarjan ensimmäinen osa God natt, Alfons Åberg ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1972 (suomennos Mikko Mallikas on oikukas ilmestyi 1977). Juhlimme ympäri Raaseporin kirjastoja mm. näyttelyin ja tapahtumin.
Mikko Mallikas 50 vuotta mini-näyttely esillä 1.10.2022-31.1.2023 Maresi-monitoimihuoneessa, Fokus, 2. krs.
Bokkalaset-tapahtuman yhteydessä pidetään ruotsinkileinen satutunti Tammisaaren kirjastossa lauantaina 12.11. klo 12.
Teema- ja kirjanäyttely jossa inspiraatiota Mikko Mallikas-kirjoista, Tammisaaren kirjasto, 2 krs.
Lainaa Mikko Mallikas -kirjoja kaikista meidän kirjastoista.
Aika: Maanantaisin klo 9-11.30, alkaa maanantaina 17.10.2022
Paikka: Folkhälsan-talo Seniora
Osoite: Papinniitynkatu 14 B, sisäänkäynti pihalta
Järjestäjä: Folkhälsan yhteistyössä Raaseporin kaupungin perhesosiaalityön kanssa
Yhteystiedot: charlotte.kullberg@raasepori.fi tai susanna.kalliomaki@raasepori.fi
Puhelinnumero: Lotta 040 642 1599 tai Susanna 040 630 8193
Tarjolla voileipiä, hedelmiä ja kahvia/teetä hinta 2euroa perhe/kerta. Löytyy Mikro jossa voi lämmittää vauvanruokaa. Välillä järjestettyä ohjelmaa, mutta pääasiassa vapaata seurustelua. Perhekahvila on katutasolla ja siinä on isot ikkunat, joten siitä näkee helposti myös lastenvaunut. Tervetuloa!
Raaseporin Vesi järjestää lähiaikoina asukasinfotilaisuuksia saneerausohjelmastaan, joka koostuu sekä vesi- että viemäriputkien kunnostuksesta. Infotilaisuudessa asukkaat saavat lisätietoja siitä, missä ja milloin saneeraustoimenpiteet toteutetaan.
Infotilaisuudet järjestetään kahdessa paikassa: Tammisaari Aika: 26.10. klo 18.00 Paikka: Entisen Sjukvårdsskolanin auditorio, Raaseporintie 5, 10600 Tammisaari
Nyt on jälleen aika ilmoittautua mukaan Pomovästin seuraavaan viestintäkoulutustapahtumaan! Teemana on ”Verkkosivut; perusteet ja päivitykset” torstaina 20.10.2022 klo 17.30-20.30. Kurssi on suomenkielinen ja kouluttajan toimii Laura Johansson Lvngroom-yrityksestä.
Koulutus koostuu teoriaosasta jossa käydään läpi keskeiset käsitteet: verkkosivujen rakenne, verkkosivujen suunnittelu ja design, lyhyesti hakukoneoptimointi, eri verkkosivualustat, mitä tulee ottaa huomioon verkkosivuja tilattaessa ja ostettaessa sekä verkkosivustojen ylläpitäminen ja päivittäminen. Teemme myös verrokki-harjoituksen jossa perehdymme eri verkkosivuihin pienissä ryhmissä ja esittäen sitten havaintomme muille osallistujille. Illan lopuksi kaikki osallistuneet saavat muistilistan asioista, jotka tulee huomioida omia verkkosivuja tehdessä, taikka vaihtoehtoisesti niitä ostettaessa.
Koulutus on ilmainen ja pidetään suomeksi Zoomia käyttäen. Osallistumislinkki koulutustapahtumaan lähetetään kaikille ilmoittautuneille viimeistään aamulla ennen luentoa. Ilmoittaudu viimeistään kaksi päivää ennen kyseistä tilaisuutta sähköpostitse: juha.rautalahti@pomovast.fi tai soita 044-700 3920
Horsbäckin hulevesikosteikko puhdistaa vettä ennen sen päätymistä Dragsviksfjärdeniin.
Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä Tammisaaressa sijaitsevan Horsbäckin yritysalueen hulevesien käsittelyratkaisun ensimmäinen osa on valmistunut. Kosteikkoratkaisu koostuu kolmesta altaasta, joiden välillä on veden virtausta hidastavat kynnykset ja osassa altaita on ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Alueen maaperä lisäksi edesauttaa veden suodattumista pohjavedeksi.
Rakennetun ja päällystetyn kaupunkialueen hulevedet sisältävät haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja. Päällystetyn pinnan kasvaessa virtaamat äärevöityvät eli kuivina jaksoina vettä on vähemmän ja sateitten jälkeen vesi virtaa nopeammin ja runsaammin kuin päällystämättömältä alueelta. Suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat uomien eroosiota ja vettymishaittoja sekä vähentävät imeytymistä pohjavedeksi. Kosteikkokokonaisuuden on tarkoitus ratkoa Horsbäckin alueella näitä haasteita. ”Kosteikon rakennustyöt sujuivat hyvin ja ensimmäisten sateiden perusteella kosteikko vaikuttaa toimivan hyvin”, toteaa Raaseporin kaupungin hankkeesta vastaava katupäällikkö Fredrik Bäcklund.
Tehty kosteikko käsittelee vesiä noin 91 ha valuma-alueelta ja kosteikon oma pinta-ala on hieman yli 1 ha. Horsbäckin hulevesiratkaisun toinen osa tulee rakentumaan myöhemmin yritysalueen itäpuolelle. “Kummankin kosteikkorakenteen kykyä poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja metalleja tullaan säännöllisesti seuraamaan vesinäytteinen”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.
Horsbäckin hulevesiratkaisu toteuttaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä, missä pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa. Raaseporin rannikkovesivisiotyön pilottikohde on ekologiselta tilaltaan heikentynyt Dragsviksfjärden, jonka valuma-alueella rakennettu hulevesikosteikko sijaitsee. Horsbäckin hulevesirakenteen rakentamishanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen omarahoituksesta on vastannut Raaseporin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Maailmantilanteen vuoksi tuleva talvi on energian saatavuuden ja hinnan vuoksi erittäin haastava. Osallistumalla säästötalkoisiin takaamme sen, että energiaa riittää kaikkien tarpeisiin.
Raaseporin kaupunki on mukana kansallisessa Astetta alemmas -kampanjassa, joka käynnistyi 10.10.2022. Tulemme jakamaan ajankohtaista tietoa energia-asioista koko lämmityskauden ajan. Ensimmäiset tärkeimmät tiedot voit tarkistaa päivittyvästä artikkelistamme täältä: Kysymyksiä ja vastauksia energiansäästöstä.
Kaupunki toimii palveluntarjoajana usealla saralla sekä hallinnoi valtaisaa kiinteistömassaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tehostaakseen energiankulutustamme. Seuraamme energiankulutustamme tiiviisti ja olemme huomaamattamme jo varautuneet moneen vaivaan.
Normaalin energiansäästön lisäksi suunnittelemme parhaillaan täsmällisiä toimenpiteitä tulevalle lämmityskaudelle. Kaupunki haluaa toimia esimerkkinä ja kannustaa kaikkia osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa. Pienilläkin teoilla saamme aikaan ison vaikutuksen. Haasta naapurisi, työpaikkasi tai harrasteseurasi mukaan!
Millaiset asiat sinua askarruttavat energiansäästössä? Laita palautetta täältä: Ota yhteyttä – Raasepori
Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.
Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä.
Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella.
Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.
Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.
Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.
Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)
Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.
Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.
Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.
Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.”
Teksti Henna Björkqvist, LUVY
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset voivat vielä hakea tukea investointeihin, joilla edistetään siirtymistä ympäristöystävälliseen teknologiaan tai siirrytään käyttämään uusiutuvaa energiaa oman yrityksen tarpeisiin. Tuella voi kattaa kolmasosan kustannuksista. Tuen avulla voi hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja ja näin säästää sähkölaskussa. Siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuetaan EU:n elpymisvaroista. Investointi uusiutuvaan energiaan ei edellytä yrityksen kasvua, kuten tavanomaiset maaseudun yritystuet. Yrittäjä voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella eli maaseudulla. Tukea ei myönnetä kaupunkialueilla sijaitseville yrityksille. Muita tavanomaisia Uudenmaan yritystukialueiden rajauksia ei ole käytössä tässä tukimuodossa.
Mihin tukea saa?
Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat saada investointitukea resurssitehokkaan teknologian ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen hankintaan kuten esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai ilmalämpöpumppuratkaisuihin. Tukea voi hakea, jos ottaa käyttöön uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavan tekniikan tai toimintatavan. Jos yrityksesi on maataloustuotteita jalostava mikro- tai pienyritys (Annex 1-yritys), voit saada investointeihin 35 % tukea. Tuen määrä voi olla enintään 200 000 euroa. Muut maaseudun yritykset voivat saada tukea 30 % investoinnin kokonaiskustannuksista (tässä tarkoitetaan alv 0 % -kustannusta) ja se on de minimis -ehtoista. Investoinnin on oltava riittävän suuri, jotta tukea voi saada. Tukea ei myönnetä, jos tuen määrä jäisi alle 2000 euron. Tukea ei voi saada käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan. Myytäväksi tarkoitetun energian tuottamiseen liittyviin investointeihin tuki ei myöskään sovellu.
Miten ja milloin tukea haetaan?
Aikataulu on nopea, sillä Uudellamaalla vapautui lisää elpymisvaroja haettavaksi erään isomman hankkeen peruunnuttua. Tukea haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta 15.10.2022 mennessä. Aikataulusta johtuen nyt haetaan toteutusvalmiita hankkeita, joissa ovat vaadittavat asiakirjat kunnossa tai ne saadaan nopeasti hankittua. Hakemuksen vireilletulo vaatii liiketoimintasuunnitelman ja mahdollisen rakennusluvan tarve olisi hyvä selvittää etukäteen. Päätöksenteon takaraja on 31.12.2022 EU-rahoituskauden vaihtuessa. Myönteinen tukipäätös edellyttää lainvoimaista rakennuslupaa, jos investointi vaatii luvan.
EU-maaseuturahaston elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasurakentamista, maatalousinvestointeja, maaseudun innovaatioryhmiä sekä tukea harvaan asutun maaseudun yritysten omistajanvaihdosten suunnitteluun. Elvytysvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. EU-maaseuturahaston elpymisvarat ovat osa laajempaa EU:n elpymisrahoitusta.
Pomoväst järjestää syksyn 2022 aikana viestintäkoulutusta osana keväällä alkanutta Hankekouluamme, joka on suunnattu kaikille alueellamme toimiville yhdistyksille, järjestöille ja yrittäjille.
Koulutus on suunnattu aloittelijoille ja pidemmälle ehtineille kertauksena maustettuna uusilla ajatuksilla ja ideoilla. Onnistunut projekti edellyttää onnistunutta viestintää kaikkien oleellisten sidos- ja kohderyhmien kanssa – siksi olemme valinneet hankekoulumme kolmanneksi koulutusteemaksi viestinnän.
Koulutus on ilmainen ja pidetään suomeksi Zoomia käyttäen.
Aihe: Digitaaliset kokoukset – näin aktivoit osallistujat Zoomin ja Teamsin avulla
Zoom ja Teams alkavat olla monille tuttuja työkaluja vuonna 2022. Nyt kohdistuu painopiste enemmän itse kokoustekniikkaan, kuinka kokouksia johdetaan ja kuinka luodaan yhteisöllisyyttä ja aktiivista osallistumista digitaalisesti näyttöruudun kautta. Tämä on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin haasteemme. Anna Bertills luennoi ja opastaa digi-viestinnässä käytettävistä Zoom ja Teams työkaluista, opastaa viestintätekniikoista ja antaa arkisia, hyödyllisiä niksejä.
Koulutus koostuu teoriaosasta jossa käydään läpi keskeiset käsitteet: verkkosivujen rakenne, verkkosivujen suunnittelu ja design, lyhyesti hakukoneoptimointi, eri verkkosivualustat, mitä tulee ottaa huomioon verkkosivuja tilattaessa ja ostettaessa sekä verkkosivustojen ylläpitäminen ja päivittäminen. Teemme myös verrokki-harjoituksen jossa perehdymme eri verkkosivuihin pienissä ryhmissä ja esittäen sitten havaintomme muille osallistujille. Illan lopuksi kaikki osallistuneet saavat muistilistan asioista, jotka tulee huomioida omia verkkosivuja tehdessä, taikka vaihtoehtoisesti niitä ostettaessa.
Kouluttaja: Kristiina Salo / Digitaalivietsinnän konsultti
Koulutus antaa laajan katsauksen siitä kuinka eri sosiaalisen median alustoja käytetään Suomessa, sekä tietoa ja inspiraatiota sivustojen tehokkaasta hyödyntämisestä.
—————————————————-
Aihe: Miten rakennat digitaalisen tavaramerkkisi somessa ja verkossa
Luennolla opit ajattelemaan strategisesti viestistisi ja sivustojen sisällöstä, sekä mitenkä taktisesti hyödynnät käyttämiäsi kanavia viestinnässäsi ja rakentaessasi tavaramerkkiäsi somessa ja verkossa. Opit myös että kuinka tuotat myyvää ja tunteita herättävää sisältöä ja miten laadit viestisi niin että se tavoittaa ja sisäistetään oikeissa kohderyhmissä? Linn Jung sparraa sanoman, asiakkuuksien ja sisällön tiimoilta.
—————————————————-
Ilmoittaudu viimeistään kaksi päivää ennen kyseistä tilaisuutta sähköpostitse: juha.rautalahti@pomovast.fi tai soita 044-700 3920 Lisätietoja Hankekoulusta antaa hankepäällikkö Juha Rautalahti, puh 044-700 3920. Aiempien kahden osion, Ideasta hankesuunnitelmaksi ja Hankerahoitus, luentoesitykset ovat nähtävissä kotisivuillamme: https://www.pomovast.fi/fi/hankekoulu/
Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!
Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia – niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin –ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?
Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä
Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.
Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!
Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:
Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19
Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.
Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?
Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.
Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja.
Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?
Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.
Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.
Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
Luonnon salattu elämä – Hyvinvointia luonnosta Kuvin ja Sanoin Valokuvaaja: Sara Nylund, @saranylund_photography Ruonoilija: Susanna Jussila, @sielun_sopukoita
Avajaiset ma 3.10. klo 17.30
Galleria Perspektiivi (Raaseporintie 8 ) on avoinna ma-ke 10-19, to-pe 10-17, la 10-14, su suljettu Lämpimästi tervetuloa!
Vuonna 2020 ilmestyi kirja “Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa”. Nyt kirjasta on julkaistu ruotsinkielinen versio “Träden och vi”. Kåre Pihlström vierailee Tammisaaren kirjastossa jossa hän kertoo ja keskustelee kirjasta ja ajatuksistaan puista. Keskiviikkona 19.10.2022 klo 18-19, Pääskynen, Tammisaaren kirjasto. Tapahtuma on kaksikielinen. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Eilen maanantaina 19. syyskuuta paljastettiin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin muotokuva. Muotokuva roikkuu kokoushuone Masuunin seinällä Lundqvistin edeltäjien, Tom Simolan ja Mårten Johanssonin muotokuvien vierellä. Kuvan on ottanut valokuvaaja Kjell Svenskberg.
Muotokuvan paljastustilaisuudessa oli läsnä valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm sekä kaupungin johtoryhmä.
Täsmälannoituksen avulla täsmennetään lannoitusta sinne, minne sitä tarvitaan, kaksitasouomilla voidaan hillitä paikallista tulvimista ja kipsin levittämisellä peltoon parannetaan maaperän rakennetta – näillä toimilla on myös myönteistä vesistövaikutusta!
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima LUMME-hanke järjestää yhdessä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa ruotsinkielisen pellonpiennartilaisuuden (fältträff) fosforin täsmälannoituksesta ja kaksitasouomien vesienhallinnan hyödyistä tiistaina 27.9. Raaseporin Snappertunassa. Pellonpiennartilaisuutta edeltävänä lauantaina 24.9. järjestetään Karjaalla (Raasepori) myös kipsinlevitysnäytös, jonka toteuttaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) KIPSI-hanke.
”Kannustamme kaikkia kenellä on mahdollisuus, osallistumaan molempiin tapahtumiin”, kertoo LUMME-hankkeen koordinaattori Henna Björkqvist. Myös paikallinen maanviljelijä Thomas Björklöf kutsuu maanviljelijät mukaan tapahtumiin, joista kipsin levityksen työnäytöspaikkana toimii Björklöfin kotitila. ”Tilaisuuksien valitut teemat ovat hyvin ajankohtaisia. Kaikki toimenpiteet ravinteiden pidättämiselle itse pellossa ja lannoitustarpeen vähentämiselle ovat maanviljelijälle maailman nykytilassa hyvin tervetulleita”, Björklöf toteaa.
Tilaisuudessa pääsee tutustumaan KIPSI-hankkeeseen ja seuraamaan kipsin levityksen työnäytöstä. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi hillitä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista arvokkailta pelloilta. Tilaisuudessa näytillä myös Valtra-traktoreita. Ilmoittautuminen tulee tehdä 20.9. mennessä. Ilmoittaudu ELY-keskuksen tapahtumasivulla tai s-postitse niklas.gronroos@ely-keskus.fi.
Tilaisuuden pääaiheena kuullaan fosforin täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja sen tuloksien käytöstä käytännössä. Aiheista kertovat Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -yhdistyksen (NSL) edustaja Emil Hästbacka sekä Hankkijan edustaja Mikael Lindroos. Hankepäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeesta.
Toisena aiheena kuullaan kaksitasouomista ja niiden hyödyistä peltojen vesienhallinnassa. Aiheesta kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Pasi Valkama. Hankekoordinaattori Henna Björkqvist, kertoo LUMME-hankkeesta, jonka hanketoimenpiteisiin mm. kuuluu kosteikoiden ja kaksitasouomien toteuttaminen Länsi-Uudenmaan alueella.
Tapahtuma on maksuton ja pääosin ruotsinkielinen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Kari Wikholm kertoo kirjastaan Pirtun tie Rutt 96 Karjaan kirjastossa (Kulttuuritalo Fokus) tiistaina 27.9.2022 klo 18, Maresi-huoneessa. Kirja kertoo snappertunalaisesta kalastajasta Svenistä, joka 1930-luvulla ajautuu pirtutrokareiden maailmaan. Haastattelijana Kristian Ajanto.
Loka- ja marraskuussa Raaseporin kaupungin terveysasemilla on tavallista vähemmän lääkäreitä, jonka vuoksi teemme väliaikaisia muutoksia palvelujen tarjontaan.
– Ei ole uusi ilmiö, että lääkärit viipyvät vain lyhyitä aikoja terveyskeskuksessa, mutta uutta tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna on se, että sekä lääkäreiden rekrytointi että sairaanhoitopalvelujen ostaminen yksityisiltä toimijoilta on ollut vaikeampaa. Korkeamman työmäärän vuoksi perusterveydenhuollon on vaikea kilpailla lääkäreistä erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on valtakunnallinen ilmiö, tehtävät ovat lisääntyneet koko ajan, vaikka resurssit eivät ole olleet riittäviä, kertoo johtava lääkäri Tove Wide.
Kesäkuukausien aikana Raaseporissa on työskennellyt useita kesälääkäreitä, sekä lääketieteen opiskelijoita että valmiita lääkäreitä, jotka nyt palaavat toiselle paikkakunnalle töiden tai opintojen pariin. Lokakuusta lähtien Raaseporin terveysasemilla on aktiivisista rekrytointitoimenpiteistä huolimatta liian vähän lääkäreitä. Tästä johtuen Raaseporin kaupungin on rajoitettava, priorisoitava sekä keskitettävä palvelua niin, että kaikki lääkärinpalvelut keskitetään loka-marraskuussa Tammisaaren terveysasemalle. Myös terveysasemien aukioloaikoihin tulee muutoksia seuraavasti:
Terveysasemat sulkeutuvat perjantaisin klo 14.15 mutta puhelinpalvelu 019 289 3000 palvelee klo 16 saakka. Jos tarvitsee hoitoa työajan ulkopuolella, voi kääntyä Päivystysavun 116 117 puoleen.
Myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on lokakuussa rajoitetusti lääkäriresursseja mutta raskaana olevien loppuraskauden lääkärintarkastukset sekä vastasyntyneiden lääkärintarkastukset järjestetään.
Ota yhteyttä terveyskeskukseen tavalliseen tapaan
Asukkaille tilanne tarkoittaa sitä, että jossain tapauksissa hoitoa voidaan tarjota Lohjan terveyskeskuksessa. Asukkaiden tulee ottaa yhteyttä Raaseporin terveyskeskukseen tavalliseen tapaan puhelimitse ja valita soittaessaan Karjaan tai Tammisaaren. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen tavalliseen tapaan ja voi asiasta riippuen ohjata eri ammattilaisten, etälääkärin tai lääkärin vastaanotolle. Joissain tapauksissa potilaalle voidaan sovittujen kriteerien mukaan tarjota hoitoa Lohjan terveyskeskuksessa.
– Olemme erittäin kiitollisia yhteistyöstä Lohjan kanssa tämän jakson aikana, että pystymme varmistamaan välttämättömimmät palvelumme, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg.
– Terveyskeskuksessa teemme aktiivista kehitystyötä, jotta meihin olisi helpompi ottaa yhteyttä ja jotta saisimme resurssimme riittämään paremmin. Tulemme tarjoamaan seurantaa tarvitseville potilaille yhteyshenkilön, joka koordinoi hoitoa. Pyydämme asukkailta ymmärrystä siihen, että palvelumme ovat tulevana ajanjaksona rajatut. Pyrimme järjestämään työn niin, että työssä olevat jaksavat ja ehtivät hoitaa tärkeimmät työtehtävänsä, kunnes saamme lisää resursseja jakamaan työtehtäviä, Wide jatkaa.
Kaupunki tiedottaa heti, kun tilanne terveysasemilla palaa normaaliksi.
Talviuimareiden avaimet antavat pääsyn kesäpukuhuoneisiin ajalle 14.-30.9. Kun talviuintikausi alkaa 1.10, avaimet toimivat tuttuun tapaan lämpimiin pukuhuoneisiin.
Ekenäs Jaktvårdsförening rf aloittaa peuran kyttäysmetsästyksen Västerbyn ulkoilualueella ja sen lähialueilla 1.9.2022. Peuran ajometsästys on sallittu 24.9.2022 – 15.2.2023 välisenä aikana.
Hirvenmetsästys alkaa 8.10.2022 ja kestää 15.1.2023 asti.
Tammisaaren palloiluhallin pukuhuoneet 1 ja 2 ovat remontin takia poissa käytösta syyskuun aikana. Kuntosalikävijät ohjataan pukuhuoneisiin 3 ja 4. Nämä pukuhuoneet jaetaan pallolihallin käyttäjien kanssa. Suihkutilaa ei ole.
Tämän vuoden Raasepori Prideä juhlistetaan 24-28.8! Viikon aikana järjestetään suuri määrä pienempiä ja suurempia tapahtumia eri puolilla Raaseporia. Raasepori Pride järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa ja Raaseporin kaupunki liputtaa Priden kunniaksi perjantaina 26.8. Ensimmäistä kertaa kaupungin historian aikana Raaseporin kaupunki osallistuu myös lauantain Pride-kulkueeseen Tammisaaressa!
Pride-kulkueen jälkeen Stallörsparkenissä on paikalla myös useita puhujia, mukaan lukien uusi Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, Thomas Blomqvist.
Myös Karjaan vesitorni on jälleen pukeutunut Pride-väreihin!
Koko viikon ohjelman näet alta. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia.
Toivotamme kaikille iloista ja toivon täyteistä Pride-viikkoa!
Tervetuloa Lepin liikennejärjestelyiden avajaisiin keskiviikkona 7. syyskuuta 2022 klo 12.00.
Paikka: Uikkukujan päässä sijaitseva kääntöpaikka.
Avajaisseremoniaan osallistuu:
Ministeri Thomas Blomqvist
Projektipäällikkö Antti Koski, Väylävirasto
Urakoitsijan edustaja
sekä kaupungin edustajat kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas. Osallistujat voivat esittää kaupungin edustajille kysymyksiä Lepin alueen kehityksestä.
Dragsvikin perinnesoittokunta vastaa musiikista, 70 ensimmäiselle osallistujalle tarjolla Shellin tuoreita munkkeja. Mehutarjoilu.
Lepin eritasoliittymä avataan liikenteelle 31. elokuuta
Valtatiellä 25 Lepin liittymän parantamistyöt ovat loppusuoralla ja liittymä avataan liikenteelle keskiviikkona 31.8. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä syyskuun alussa.
Kesällä 2021 alkaneet rakentamistyöt Lepin liittymässä ovat valmistumassa aikataulussaan. Valtatien 25 ja maantien 111 risteykseen on rakennettu kevennetty eritasoliittymä ja liikennejärjestelyjä parannettu liittymiskaistalla sekä kääntymiskaistalla.
“Liittymäjärjestelyt vähentävät jonoja ja lisäävät liikenteen sujuvuutta. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti maantieltä 111 vasemmalle käännyttäessä, mutta myös muualla hankkeen vaikutusalueella”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti KoskiVäylävirastosta.
Hei sinä siellä kotona oleva äiti tai isä pientä lasten kanssa!
Tule mukaan vaunukävelylle ja tapaa muita kotiäitejä tai -isiä. Vaunukävelyt järjestetään Tammisaaressa ja Karjaalla. Tammisaaressa kävely alkaa uimahallilta kello 12.00 ja Karjaalla kävely alkaa Sisu areenalta kello 12.00. Kävellään noin tunti, lasten ehdoilla. Aloitetaan kolmella kerralla syyskuussa, jos intoa ja kiinnostusta löytyy, niin voidaan suunnitella jatkosta.
Mustion kirjasto sai vihdoin avautua uudelleen, kun uusi kouluvuosi Raaseporin peruskouluissa alkoi 16. elokuuta 2022. Kirjasto sijaitsee upouudessa koulurakennuksessa Askersintien varrella. Kirjaston sisäänkäynti ja pysäköinti ovat rakennuksen takapuolella.
Uuteen kirjastoon pääsee nyt myös kun henkilökunta ei ole paikalla. Silloin tarvitaan voimassaoleva kirjastokortti (Helle/Lukas) ja korttiin kytketty pinkoodi.
Mustion kirjaston omatioimiajat ovat seuraavat: maanantai–torstai klo 8.00–19.00 ja perjantai–sunnuntai klo 08.00–17.00. Henkilökunta on paikalla tiistaisin klo 15–19 ja torstaisin klo 9–11.
Alle 15-vuotias joka haluaa käyttää Mustion kirjastoa omatoimisesti tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla. Se tehdään lomakkeen avulla kirjastokäynnin yhteydessä. Lue lisää omatoimipalvelusta tästä.
Mustion kirjastosta löytyy luettavaa kaiken ikäisille. Aikuisille on fiktiota ja jännitystä sekä joitain tietokirjoja. Lapsille löytyy sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kirjastossa voi käyttää tietokoneita, pelata lautapelejä, lukea lehtiä (ei sanomalehtiä) jne.
Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut järjestää Taiteen päivän lauantaina 20.8. klo 14-17 Kulttuuritalo Fokuksessa. Tilaisuus alkaa klo 14 Pylväs veistoksen julkistamisella pääsisäänkäynnin edessä. Pylväs on ensimmäinen prosenttiperiaatteella toteutettava julkinen taideteos Raaseporissa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anders Walls, kulttuuripäällikkö Lotta Lerviks, Pro Artibuksen toimitusjohtaja Mikaela Lostedt och taiteilija Ida Koitila pitävät avajaispuheenvuorot.
Tämän jälkeen avataan näyttelyt sekä Galleria Centrumissa että Galleria Promenadessa.
Näyttely Galleria Centrumissa 20.8.2022-31.1.2023 Transparent world – Remes & Ruotsalo Helmi Remes och Panu Ruotsalo osallistuvat Taiteen päivään ja kertovat taiteestaan sekä näyttelystä.
Näyttely Galleria Promenadessa 20.8.-31.10.2022 Lasten oikeudet Linda Bondestamin kuvittamana Luckan Raseborg Pamela Andersson osallistuu Taiteen päivään ja kertoo näyttelystä.
Vuoden taidehankinta 2021
Kulttuuripalvelut osti DoReMi taideteoksen lasitaiteilija Camilla Mobergilta 2021. Nyt DoReMi sijoitetaan Kulttuuritalo Fokuksen toiseen kerrokseen. Camilla Moberg osallistuu Taiteen päivään klo 14-15.30 ja kertoo taiteestaan ja DoReMi taideteoksesta.
Näyttelytoiminta Kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko kertoo näyttelytoiminnasta ja vastaa kysymyksiin.
Yleisöllä on myös mahdollisuus tutustua Karjaan kirjaston uusiin tiloihin ja kahvitella Café systerÅbrorssa.
Toivotamma kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan taiteeseen ja Kulttuuritalo Fokukseen.
Lisätietoa Taiteen päivästä, näyttelytoiminnasta ja taiteesta Kulttuuritalo Fokuksessa: Kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko, sirpa.huusko@raasepori.fi och puh. 019 289 2786.
Avajaiset la 20.8. klo 14-17 Taiteen päivän yhteydessä Lämpimästi tervetuloa! Galleria Centrum, Kulttuuritalo Fokus, Keskuskatu 90, Karjaa.
Työryhmän Remes&Ruotsalo Transparent World näyttelykonseptissa sukelletaan sammuneiden pintojen kautta tunteiden syvyyksiin.
Transparent World nimeä kantava pienoisnäyttely on taiteilijoiden Helmi Remes (s.1983) ja Panu Ruotsalo (s.1971) yhteisnäyttelykonsepti, joka oli ensi kerran esillä Riihimäellä Suomen lasimuseon suuressa salissa loppuvuonna 2020 Ikävän anatomia nimisenä kokonaisuutena. Karjaan kulttuuritalossa nähtävä näyttely on otanta isosta kokonaisuudesta, jossa taiteilijat tuovat esille puuveistoksia, maalauksia ja lasiteoksia. Kokonaisuutta leimaa vähäeleisyys sekä muotokieleltään että värimaailmaltaan.
Näyttelyn teokset esittelevät näkemyksen siitä miltä tunteen kokeminen voi näyttää. Vähäeleisissä teoksissaan taiteilijat tutkivat näkymätöntä ja aineetonta todellisuutta. Miltä eri tunteet tuntuvat; suru, ilo, onni, kaipuu, tai vaikkapa tyytyväisyys. Taiteilijat kuvaavat omaa ikäväänsä pohjoisen luontoon ja meren rannoille, tunturisoiden reunoille, vuorten rinteille ja hiljaisuuden äärelle, mutta samalla tarkastelevat tunteiden anatomiaa myös yleisellä tasolla. “Halusimme kuvata näkyväksi ikävän ja melankolian, antaa muodon ilolle ja onnelle, tarkoituksena luoda katsojalle mahdollisuus tutkia aistein ihmisyyden perustaa, tunteita.” Ruotsalo kuvailee. Teokset ovat minimalistia ja abstrakteja ja ne luovat vähäeleisyydellään intensiivisyyden ja herkkyyden rajamailla liikkuvan maailman. Taiteilijat kuvaavat omia tunteitaan konkreettisen kokemusmaailman kautta, mutta samalla tarkastelevat tunteiden anatomiaa myös yleisellä tasolla. Mitä tunne on ja mitä se meissä aiheuttaa?
Mustavalkoisuus ja selkeät muodot hallitsevat kokonaisuutta. Pääelementtinä on hiillytetty puu, kirkas ja valkoinen lasi sekä kolmiulotteisiin teoksiin temaattisesti että värillisesti nivoutuvat maalaukset. Veistosten puuosat on työstetty Billnäsin ruukkialueella ja lasiosat Riihimäellä Osuuskunta Lasismissa. Näyttely Suomen lasimuseossa oli taiteilijoiden ensimmäinen yhteisnäyttely ja myös molemmille ensimmäinen kerta, kun he työskentelevät yhteisteosten parissa. Teokset syntyivät pitkälle vain keskustelemalla ja työhuoneen lattialle luonnostelemalla. Molempien ammattitaito laitettiin koetukselle teosten teknisten haasteiden edessä, mutta lopputulos on juuri se mitä aluksi suunniteltiin. “Visuaalisten seikkojen ratkaisu prosessissa oli selkeää, mutta kahden täysin erilaisen materiaalin yhdistäminen ei ollut helppoa. Mutta enpä voisi parempaa työparia ajatella kuin Panu, meidän ajatukset menevät täysin yhteen ja työskentely oli haasteidenkin edessä antoisaa.” Helmi Remes kuvaa teosten syntyprosessia.
Helmi Remes Lasitaiteilija Helmi Remeksen teosten ydin on selkeässä muodossa, johon yhdistyy herkkä, maalausmainen viiva. Kymmenvuotisen uransa aikana hän on perehtynyt ja käyttänyt laaja-alaisesti erilaisia lasintekemisen tekniikoita saavuttaen näin omaleimaisen ja tunnistettavan käsialan suomalaisessa taidelasikentässä. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä niin Suomessa kuin Euroopassa. Remes asuu Karkkilassa. www.helmiremes.com
Panu Ruotsalo Panu Ruotsalo on Billnäsissä työskentelevä kuvataiteilija. Ruotsalon esittämistapa on kaksikymmenvuotisella urallaan vaihtunut värikylläisestä ja paikoin ekspressiivisestä esittämistavasta vähäeleisempään ja monokromaattisempaan suuntaan. Hän on perehtynyt yhä enemmän tunteiden ja tuntemusten kuvaamiseen, näkymättömien asioiden esille tuomiseen ja muodon antamiseen muodottomille, abstrakteille asioille. Ruotsalo on yksi kutsuituista taiteilijoista Tammisaareen 2023 avattavan uuden nykytaiteen museon avajaisnäyttelyyn. www.panuruotsalo.com
Hyvinvointialueen strategiatyö on käynnistynyt ja tässä vaiheessa haluamme kuulla ajatuksiasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvoista ja toiminnan painopisteistä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyössä. Vastauksesi onkin erittäin tärkeä, sillä strategia tulee olemaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisen ja toiminnan johtamisen tärkein työkalu.
Pyydämme vastaustasi viimeistään 26.8.2022. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden ja työntekijöiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippuja. Mikäli haluat osallistua arvontaan, muistathan jättää kyselyn lopussa yhteystietosi.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistus on parhaillaan käynnissä ja 1.1.2023 lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa edellä mainittujen palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialue tulee jatkossa vastaamaan samoista sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimen palveluista, joita kunnat tällä hetkellä järjestävät.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue luodaan yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen tavoitteena on palvella alueensa asukkaita mahdollisimman hyvin sekä uudistuksen siirtymävaiheessa että pitkällä aikavälillä.
Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?
Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!
Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi.
Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:
Pohja
24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)
25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars)
Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
ENTER ry:n digiopastus on avointa ja maksutonta kaikille senioreille. Opastus on henkilökohtaista ja siinä edetään rauhallisesti, opastettavan omaan tahtiin.
Opastajina toimivat ENTER ry:n perehdyttämät vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka ovat itsekin ikäihmisiä.
Torstaina 4. elokuuta noin 39 500 kirjaa ja muuta laina-aineistoa oli siirretty Nils Grabbenkadulta uuteen Fokus-kulttuuritaloon (Laaksokatu 4), jossa uusi kirjasto sijaitsee. Jo perjantaina 5.8. kaikki lainamateriaali oli uudessa kodissa. Jäljelle siirrettäväksi jää vielä m.m. tietokoneita.
Vierailijat pääsevät pian tutustumaan raikkaihin tiloihin.
Muutto on edennyt vaivatta
Muutto on sujunut todella hyvin, sanoo Ann-Kristin Nylund, vastaava kirjastonhoitaja Karjaalla. Sää on ollut puolellamme kuumuudesta huolimatta. Kirjaston henkilökunta kiittää Muuttohaukat-muuttoyritystä tehokkaasta urakasta.
Nyt on jäljellä vaativin työ eli hyllymetrien käsittely. Paljon hienosäätöä on jäljellä ennen kuin kokoelma on sijoitettu esille näyttävimmällä tavalla. Kun materiaali on paikallaan, myös palvelu ja lainaus tapahtuu sujuvasti.
Karjaan kirjasto pyritään avaamaan 22. elokuuta. Kirjaston tilat ovat kahdessa kerroksessa, ja sinne pääsee helposti pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.
Lukupaikkoja löytyy kirjaston jokaisessa tilassa.Hyllyjen säätelyä, kirjatukia, kyltitystä… Pieniä mutta tärkeitä kirjaston palapelejä.
Uudet tilat – tutut palvelut
Kirjastosta löytyy kaikki tutut palvelut kuten sanomalehdet, tietokoneet, tulostus, kopiointimahdollisuus jne. Uutuutena kirjastossa on omatoimipalvelu, eli kirjastoon pääsee sisään vaikka henkilökunta ei ole paikalla. Lainaus tapahtuu lainaautomaatin kautta. Lue lisää tästä Raaseporin kirjastojen omatoimipalvelun toiminnasta. Katso myös päivitetyt aukioloajat kotisivuiltamme.
Kysymyksiä voi laittaa sähköpostitse karjaankirjasto@raasepori.fi
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt myöntää Raaseporin mitalin eli Comitatus Raseburgensis Sigillumin Paul Oxleylle (oik.nim. Malcolm Campbell) hänen panoksestaan Raaseporin tunnetuksi tekemiseksi pääasiassa Suomessa mutta myös ulkomailla.
– Paul Oxley on itse kirjoittamallaan musiikillaan ja Paul Oxley’s Unit -yhtyeen jäsenenä vienyt paikkakuntaa Suomen kartalle vuosien ajan, ja hän esiintyy yhä. Tästä syystä Paul Oxley ansaitsee Raaseporin mitalin, sanoo Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, joka ehdotti kunniamerkkitoimikunnalle mitalin myöntämistä Paul Oxleylle.
Paul Oxley on oman menestyksen myötä toiminut inspiroijana ja näyttänyt, että riman voi asettaa korkealle. Näin hän on antanut kaupungin nuorisolle syyn kokeilla siipiään ja tehdä töitä unelmiensa eteen, aivan kuten Paul.
Hänen esimerkkinsä ovat vaikuttaneet positiivisesti kymmenien ja ehkä jopa satojen kaupunkilaisten tulevaisuuden uriin ja menestykseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
– Paulin ja bändin kanssa työskennelleet saivat käsityksen siitä, miten ”suuressa maailmassa” toimitaan. He myös innostivat nostamaan muiden yhtyeiden, muusikoiden ja äänen, valon, koreografian, videotuotannon jne. kanssa tekevien ihmisten kunnianhimoa, kertoo RadioMedia ry:n toimitusjohtaja Stefan Möller
– Kaikki suuret levy-yhtiöt tulivat katsomaan, millaista tarjontaa kaupungissa oli tarjolla, ja tämä johti myös levytyssopimuksiin. Eräässä vaiheessa niin monella kaupungin bändillä oli levytyssopimus, että Tammisaarta kutsuttiin Suomen Liverpooliksi. Musiikkiyhdistys FUSK (Föreningen för utvecklande av skapande konst) perustettiin, ja bändit kuten Ebba Grön, UK Subs & Johnny Thunder esiintyivät Suomen-kiertueillaan paikkakunnalla.
Mitali jaettiin Paul Oxleylle keskiviikkona 3. elokuuta 2022 klo 15 Tammisaaren Rantapuistikossa sen rakennuksen luona, jossa oli aikoinaan legendaarinen yökerho Gnägget. (Osoitteessa toimii nykyisin ravintola Stallet.)
Samassa tilaisuudessa paljastettiin kyltti, joka valaisee paikan kulttuurihistoriallista merkitystä ja juhlistaa Paul Oxleyn pitkää uraa. Kyltti on kunnianosoitus yhdelle Suomen suosituimmista diskoista 1970- ja 1980-luvuilla. Diskoon tultiin läheltä ja kaukaa tanssimaan ja viettämään aikaa yhdessä. Monilla on vielä paljon hyviä muistoja Gnäggetistä.
Kuvassa Paul Oxley ja Raaseporin uusi kaupunginjohtaja Petra Theman uuden, Gnägget-diskon historiaa valaisevan ja Paul Oxleyn uraa huomioivan kyltin edessä.
Perustelut ja tiedot Raaseporin mitalista ja aiemmista palkinnonsaajista
Paul Oxley (oik.nim. Malcolm Campbell) saa Raaseporin mitalin panoksestaan Raaseporin tunnetuksi tekemisestä lähinnä Suomessa mutta myös ulkomailla.
Nuorison bänditoiminta Tammisaaressa oli vilkasta 1970-luvulla, mutta niin yhtyeet kuin yleisö olivat paikallisia. Tilanne muuttui merkittävästi vuonna 1980, kun Paul Oxley muutti Tammisaareen ja perusti Paul Oxley’s Radion (myöhemmin Paul Oxley’s Unit) neljän muun paikallisen muusikon, eli Ulf Enbergin, Kjell Ekholmin, Janne Rombergin ja Björn Åkerbergin, kanssa. Tämä oli ensimmäinen askel suureen menestykseen, josta bändi nauttii vielä tänäkin päivänä.
Ennen Paul Oxleyn aloittamista yhtye oli soittanut lähinnä covereita, mutta nyt yhtye alkoi tuottaa Paulin kirjoittamia omia kappaleita. Ensimmäinen single, Another Heartbreak, julkaistiin vuonna 1980, ja se sai lämpimän vastaanoton. Pitkäsoiton julkaisussa kesti jonkin aikaa, mutta sen jälkeen menestys oli taattu. Yhtyeen ensimmäinen albumi, Living in the Western World, ilmestyi elokuussa 1981 ja nousi Suomen listan kärkeen helmikuussa 1982 ja piti kärkipaikkansa kaksi kuukautta. Albumia myytiin yli 60 000 kappaletta, mikä oikeutti platinalevyyn. Toinen albumi, Both Sides of the Equator, ilmestyi vuonna 1982 ja myi 35 000 kappaletta, eli kultalevyn verran.
Bändi oli saavuttanut suuren julkisuuden nuorisolehdissä, kuten Suosikissa ja OK:ssa. Suomalainen yleisö oli innoissaan bändistä, joka tuli Länsi-Uudeltamaalta Tammisaaresta mutta jolla oli vahva kansainvälinen ote. Länsi-Uusimaa tuli tunnetuksi koko Suomessa. Myös ruotsin kielen olemassaolo Suomessa tuli lukuisten suomalaisten tietoon.
2010-luvulla bändi on ollut jälleen aktiivinen ja tunnettuudellaan nostanut Raaseporin Suomen kartalle. Paul Oxley’s Unit teki useita kiertueita ympäri Suomea ja osallistui moniin radio- ja televisio-ohjelmiin. Lisäksi bändi nauhoitti kaksi kokonaan uutta levyä, jotka saivat paljon huomiota myös suomalaisessa mediassa ja kappaleet saivat paljon soittoaikaa radiossa. 2010-luvulla yhtye julkaisi 9 singleä ja 3 albumia, Living in the Western World – 30th Anniversary Edition (CD/DVD) (2011), Black Gold (2016) ja All the Gods Were Happy (2018). Lisäksi tehtiin kolme videota, jotka kaikki on filmattu Raaseporissa.
Vuosina 2009–2019 bändi on ollut mukana monissa televisio-ohjelmissa, kuten vuoden 2017 Unplugged-ohjelmassa. Suosittu TV-ohjelma Puoli Seitsemän vieraili myös Raaseporissa haastattelemassa Paulia ja bändiä pari vuotta sitten. Sama koskee radiohaastatteluja sekä Ylen että kaupallisten kanavien kautta.
Paul Oxley on itse kirjoittamallaan musiikillaan ja Paul Oxley’s Unit -yhtyeen jäsenenä vienyt Raaseporin Suomen kartalle vuosien ajan, ja hän esiintyy yhä. Tästä syystä Paul Oxleylle myönnetään Raaseporin mitali.
Raaseporin mitali on aiemmin myönnetty seuraaville henkilöille
Saraste Jukka-Pekka, 2011
Charalambides Alexis, 2011
Ntallaris Anthony, 2011
Wickholm Kaj, 2012
Peltonen Matti, 2013
Nybom Jan, 2014
Grunn Torolf, 2015
Johansson Mårten, 2015
Höglund Nils-Gustav, 2017
Simola Tom, 2017
Sid Sven, 2019
Forsström Tua, 2020
Lindberg Ingmar, 2020
Ekblom Henrik, 2020
Lundqvist Ragnar, 2022
Oxley Paul, 2022
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla olevaa panosta on sovitettava yhteen panoksen merkitys, laatu, laajuus ja jatkuvuus. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Tule nautiskelemaan klassisesta musiikista kesäisessä Raaseporissa 4.-7.8.! Tarjoamme jälleen monipuolisen & korkealaatuisen ohjelmiston klassisen musiikin ystäville.
Suhde tilaan on keskeistä Janne Kaarlehdon abstrakteissa maalauksissa, vaikka ne eivät olekaan sidoksissa tiettyyn ympäristöön. Kaarlehto on kiinnostunut sisäkkäisistä tiloista, siitä kuinka erilaisia kouriintuntuvia miljöitä voi käyttää osana taiteellista ilmaisua. Kun maalaus asetetaan esille tietyssä paikassa – kuten nyt Gamla Bastunissa Tammisaaressa – tulee katsomistapahtumaan vielä jotakin lisää: taiteen paikkakohtainen ulottuvuus.
Avoinna ti-su klo11-15 tai sopimuksen mukaan. Avajaiset lauantaina 30.7. klo 12 – 18. Osoite: Länsivalli 11
Googlen sähköpostiosoitteet, kuten Gmail sekä Googlen sähköpostipalveluita käyttävät yritykset voivat taas vastaanottaa sähköpostiviestejä Raaseporin kaupungilta.
Pahoittelemme tästä johtunutta vaivaa ja kiitämme kärsivällisyydestä!
Syksystä 2022 alkaen alle 15-vuotias käyttäjä, joka haluaa käyttää Raaseporin omatoimikirjastoa, tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla.
Kirjaston uusiin tiloihin pääsee pian itsenäisesti sekä Mustiossa että Karjaalla. Raaseporin kirjastoissa astuu voimaan tärkeä mukautus omatoimikirjastojen käyttämiseen liittyen koskien alle 15-vuotiaita. Alle 15-vuotiaan käyttöoikeuksia hakee kirjastosta huoltaja, joka vastaa kirjaston käytöstä. Käyttöoikeuksia koskeva lomake täytetään kirjastossa. Lue lisää Raaseporin omatoimikirjastojen käyttösäännöistä tästä.
Kun Mustion lähikirjasto muuttaa uuteen koulukeskukseen Askersiin 16. elokuuta 2022, sinne pääsee sisään tiettyinä aikoina, vaikka henkilökunta ei olisi paikalla.
Myös Karjaan kirjasto muuttaa syksyn aikana uusiin tiloihin kulttuuritaloon osoitteessa Laaksokatu 4 (Karjaan kirjasto on suljettuna muuton ajan 25.7.–21.8.). Kuten Mustiossa, Karjaallekin pääsee sisään kirjastoon vaikka henkilökunta ei ole paikalla.
Oven avaamiseen tarvitset voimassa olevan kirjastokortin ja PIN-koodin. Lainaus tapahtuu lainaautomaatissa.
Tenholan lähikirjaston omatoimiajat muuttuvat
Tenholan omatoimiajat ovat 15.8.2022 alkaen seuraavat: Maanantai–torstai klo 8–19 Perjantai–sunnuntai klo 8–17 Henkilökunta on paikalla maanantaisin klo 15–19 ja keskiviikkoisin klo 9–11.
Myös alle 15-vuotias joka haluaa käyttää Tenholan kirjastoa omatoimisesti tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla.
Valitse itsellesi varaustunnus – esimerkiksi lemmikkisi nimi
Varausten löytämisen helpottamiseksi saat mielellään valita varaustunnuksen. Varaustunniste on numerosarja, joka muodostuu automaattisesti, tai nimimerkki, jonka itse valitset. Sen avulla löydät jatkossa varauksesi varaushyllystä. Tunnisteen vaihtamista voi pyytää verkkokirjastossa tai asiakaspalvelussa. Tunnus näkyy myös sähköposti-/tekstiviestissä jonka saat kun varauksesi on noudettavissa. Huomaa, että kortti johon varaus on tehty täytyy olla se jolla lainaat varausta automaatilla.
Varaustunnus jotta löydät varaamasi aineisto varaushyllystä (muista että kortti johon varaus on tehty täytyy olla se jolla lainaat varausta automaatilla)
Kesäkonsertti -show Aarne Alligaattori & Viidakkorummun kanssa 14.8 klo. 14-15. He viihdyttävät koko perhettä uusilla ja vanhoilla viidakkoherkuilla, hyvillä ja huomaavaisilla vitseillä ihanassa ympäristössä kesäisessä Tammisaaren kaupungissa.
Aarne Alligaattori on niittänyt mainetta kaikissa Pohjoismaissa sekä Youtubessa yli 120 miljoonalla katselukerralla. Yhtye on esiintynyt myös Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Norjassa suurella menestyksellä. Älä missaa heitä livenä.
Liput ennakkomyynnissä / sisäänpääsy 15 € / henkilö. Alle 2-vuotiaat lapset ilmaiseksi.
Lippuja myydään osoitteessa www.netticket.fi ja Luckanista Karjaalla, Kulturhuset Kareliasta Tammisaaressa konserttiviikolla 3.-6.8. ja Österbyn kioskista päivittäin klo 11-21.
Lippuja on rajoitettu määrä sisäänkäynnillä, suositellaan ostamaan ennakkoon.
Sateen sattuessa bussikuljetus on saatavilla ulommalta parkkipaikalta (Villa Schildt) sillalle ja takaisin konsertin jälkeen. Jättäkää autonne Villa Schildtin ulommalle pysäköintialueelle.
Lauantaina 6. elokuuta on Tammisaaren kesäkonsertin CARPE DIEM! päivä alkaen klo 10.00 Tammisaaren Raatihuoneen torille Suomen Kamariorkesterin vaskipuhaltajaat kanssa. (vapaa pääsy)
Klo. 11.00 ohjelma jatkuu Villa Skeppetissä, jossa Jennifer Dahlqvist kertoo kirjailijasta ja teoksesta, Göran Schildt: Daphne ja Apollon (1952). Suomen Kamariorkesterin kvartetti Benjamin Brittenin Phantasy Quartetin edessä. Liput Lippu.fi:n tai Luckan Raseborgin kautta alkaen 11,50 €. (Ei myyntiä ovelta)
Klo. 14.00 ollaan taas Tammisaaren kirkossa festivaalin taiteellisen johtajan Jan Söderblomin viulusolistina ja Folke Gräsbeckin kanssa pianolla. Konsertin aikana kuullaan seuraavat teokset: Lili Boulangers D’un matin de printemps, Stravinskyn Dithyrambe ja Rautavaaras Dithyrambos. Lopuksi César Franckin sonaatti viululle ja pianolle A-duuri. Liput Lippu.fi:n tai Luckan Raseborgin kautta alkaen 22,50 € (Ei myyntiä ovelta)
16.00 Virpi Suutarin ohjaama elokuva “Aalto” esitetään Bio Forumissa. Ennen elokuvaa säveltäjä Sanna Salmenkallio kertoo musiikistaan Aalto-elokuvassa. Liput ja lisätiedot: Bio Forum
Festivaali päättyy sunnuntaina 7.8 klo 10 Musiikkijumalanpalveluksella Tammisaaren kirkossa.
Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.
Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.
Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti
Eroon tulvaongelmasta
Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu.
Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.
Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.
Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.
Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.
Karjaan kirjasto on suljettu 25.7.–21.8.2022 muuton vuoksi. Laina-aikaa on pidennetty niin, että eräpäivä on aikaisintaan 22.8., eikä myöhästymismaksuja kerry tänä aikana. Voit tarkistaa sekä uusia lainasi osoitteessa https://helle.finna.fi
Myös Karjaan kirjastoon tulevat varaukset keskeytetään edellä mainituksi ajaksi. Karjaan kirjaston asiakkaat voivat noutaa varauksensa jostain muusta Helle-kirjastosta, esim. Pohjan tai Tammisaaren kirjastosta. Voit valita, mistä kirjastosta noudat varauksesi, kun teet varauksen verkkokirjastossa. Myös jo tehtyjen varausten noutopaikan voi vaihtaa verkkokirjastossa, kunhan varaus ei ole vielä ehtinyt kuljetukseen.
Lainoja voi toistaiseksi palauttaa Nils Grabbenkatu 5:n palautusluukun kautta.
Ota yhteyttä kirjastoon sähköpostitse kirjasto@raasepori.fi tai puhelimitse 019 289 2950 (Tammisaari), jos sinulla on kysyttävää lainojen uusimisesta, palautuksista tai varauksista.
Karjaan kirjasto avaa ovensa uudessa osoitteessa Laaksokatu 4 maanantaina 22.8.2022 klo 12.00.
Huomioikaa muuttuneet ajo- ja pysäköintijärjestelyt liikkuessanne vanhassa kaupungissa Länsivallilla ja Eteläisellä Rantakadulla. Katualueet Raippatorin ja Kalatorin välillä ovat toistaiseksi yksisuuntaisia, ajosuunta etelään päin. Pyöräily on sallittu molempiin suuntiin! Kyltit “ei koske pyöräilijöitä” on tilattu ja tulevat pian. Kiitos kärsivällisyydestäsi.
Perjantain konsertissa 5.8 Tammisaaren kirkossa vierailevat Suomen Kamariorkesteri, johtaja Jan Söderblom ja viulistit Eriikka Maalismaa ja Kasmir Uusitupa. Konserttiohjelma sisältää Olivier Messiaenin L’Ascension: IV Prière du Christ montant versus Père och Anna Clynes Prince of Clouds ja Andrea Tarrodin Paradisfåglar II. Konsertin päättää Rautavaaran Cantus Arcticus.
Perjantai 5.8 klo. 19 Tammisaaren kirkko
Suomalainen kamariorkesteri, joht. Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, viulu, toisen viulusolistin nimi ilm. myöhemmin
Olivier Messiaen: Ylösnousemus (L’Ascension): Osa nro 4, Kristuksen rukous hänen noustessaan Isänsä tykö
Anna Clyne: Prince of Clouds — Andrea Tarrodi: Paradisfåglar II
Ragnar Lundqvist on toiminut Raaseporin kaupunginjohtajana kohta viisi vuotta, mutta nyt hän huristelee eläkepäivien viettoon. Nyt on aika ojentaa kaupungin avain uudelle kaupunginjohtajalle, Petra Themanille.
Etsimme Luotsi Palveluun innostuneita ja sitoutuneita palveluyrityksiä. Jos sinulla on ainakin pari toimintavuotta takana sekä elinkelpoinen yritys niin hae mukaan nyt!
Novagon yritysneuvojat Taina Jukola ja Annika Metsämäki luotsaavat palveluyrityksiä uudistamaan ja kehittämään yritysten kilpailukykyä. Vuoden mittaisessa maksuttomassa luotsauksessa palveluyritykset saavat asiantuntija-apua ja pienen ostobudjetin omaan kehitettävään pilottiinsa. Pääpainona palvelun tietoiskuissa on tulevaisuus ja digitalisaatio ammattitaitoisten valmentajien johdolla. Lisäksi tarjoamme yrityskohtaista neuvontaa sekä verkostotumista Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yrittäjien kanssa.
Ota yhteyttä, kerromme lisää taina.jukola@novago.fi tai annika.metsamaki@novago.fi
Luotsi – yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa
Luotsi palvelu luotsaa yrityksiä koronakriisistä elpymiseen. Yritykset tarvitsevat nyt jos koskaan tukea osaamiseen, asiakasymmärryksen kehittämiseen ja ketterään reagointikykyyn. Luotsi palvelussa etsimme yhdessä yrittäjän kanssa yritykselle taloudellista kasvua uudistamalla yrityksen liiketoimintaa kilpailukyvyn edistämiseksi. Kohderyhmänä luovien alojen, hyvinvointi- ja liikunta-alojen sekä muiden palvelualojen mikro- ja pienyritykset painottuen naisvaltaisiin toimijoihin. Posintran toiminta-alueella kohderyhmänä ovat luovien alojen yritykset. Lue lisää: Luotsi – yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa – Posintra.fi
Yrittäjän talousavun asiantuntijat kertovat, miten yrittäjä voi varautua vaikeisiin tilanteisiin ja huolehtia yrityksensä kannattavuudesta.
Ideasta liikeideaksi
AIKA
24.8.2022 17:00 – 18:30
PAIKKA
Teams
Ideasta liikeideaksi -webinaarissa
• pääset pohtimaan ideasi lähtökohtia ja potentiaalia • saat tietoa ja ohjeita, miten voit kehittää ideastasi liikeidean • kuulet konkreettisia keinoja idean testaamiseen
Mistä idea yrittäjyyteen?
AIKA
7.9.2022 9:00 – 10:00
PAIKKA
Teams
Oletko kiinnostunut itsesi työllistämisestä ja yrittäjyydestä, mutta sinulla ei vielä ole ideaa? Tule kuuntelemaan miten ideoita syntyy, ja millaisia polkuja yrittäjyyteen on olemassa.
LUOTSI – Yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa -hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto, rahoituksen myöntäjänä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta rahoitetaan REACT-EU-rahoituksesta, osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen päätoteuttaja on Posintra Oy ja osatoteuttajina Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke ja Novago Yrityskehitys Oy.
Viidestä ylämaankarjarotuisesta härästä koostuva lauma auttaa Raaseporin kaupunkia hoitamaan 12 hehtaarin kokoista aluetta Stadsfjärdenin vieressä Tammisaaressa. Alueella on suuret mahdollisuudet toimia muutaman vuoden sisällä jälleen kerran monien harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristönä.
Kyse on kahdesta Raaseporin kaupungin omistamasta luonnonsuojelualueesta, jotka toimivat vielä 1950-luvulla pelto- ja laidunmaina. Alueen laidunnetut rannat ja niityt ovat perinnebiotooppeja, joissa esiintyy erittäin monipuolinen lajisto, mutta jotka nykytilanteessa ovat harvinaisia, koska ne kasvavat nopeasti umpeen ilman laiduntamista tai muita hoitotoimenpiteitä.
Alue on raivattu ja aidattu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti ja Raaseporin kaupunki on saanut hankkeelle avustuksen ympäristöministeriön Helmi elinympäristöohjelmasta.
Västerbyn rantatien varrella sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta pääset laitumelle portaikon kautta sähköaidan yli ja eteenpäin lintutornille, josta on kaunis näkymä Stadsfjärdenille. Härät ovat rauhallisia, mutta ne on jätettävä rauhaan. Eläimiä ei saa ruokkia tai silittää.
Maria Eriksson, Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö: ”Olemme erittäin iloisia, että voimme luoda tärkeitä elinympäristöjä tällä tavalla. On mielenkiintoista seurata, miten alue kehittyy laidunnuksen ansiosta.”
Lisätietoja:
Projektinhallinta ja laidunsuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson@raseborg.fi
Eläinten omistaja: Henrik Ekholm, puh. 044-2772884
Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.
Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.
Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.
Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.
Hummeldal:in uimarannoilla on 28.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkailemaan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt jakaa niin kutsutun Raasepori-mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum” kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistille seuraavin perusteluin:
”Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist jää eläkkeelle tänä vuonna.
Lundqvist on viiden vuoden aikana tehnyt merkittäviä ponnistuksia Raaseporin hyväksi. Lundqvistin aikana kaupungin kumulatiivisesta alijäämästä on päästy eroon. Hän on työskennellyt merkittävällä tavalla alueen elinkeinoelämän kanssa ja edistänyt yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lundqvistin aikaa kaupunginjohtajana on leimannut vahvasti koronapandemia. Toiminnan johtamisessa Ragnarin piirteet ovat palvelleet kaupunkia hyvin, ja Raasepori on selvinnyt poikkeuksellisista olosuhteista erittäin hyvin.
Kaupunginjohtajana Ragnar on aina työskennellyt Raaseporin etu mielessään ja saavuttanut monia myönteisiä tavoitteita.”
Valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm jakoivat mitalin Lundqvistille tiistaina 21. kesäkuuta 2022.
Valtuuston puheenjohtaja Anders Walls sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm kiittävät Lundqvistia.Kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm vasemmalla, Lundqvist oikealla.
– On suuri kunnia saada vastaanottaa Raasepori-mitali! Viisi vuotta on kulunut nopeaan, ja olemme ehtineet toteuttaa sekä hienoja että myös vaativia projekteja, ja kokeneet myös haasteellisia aikoja, kun pandemia iski suurin piirtein virkakauteni puolessa välissä. Haluan kiittää kaikkia luottamushenkilöitä, kaupungin henkilökuntaa ja tietysti myös kaupungin asukkaita näistä antoisista viidestä vuodesta, sanoo Lundqvist.
Raasepori-mitali on aiempina vuosina jaettu seuraavill
Mikko Mallikas 50 vuotta mini-näyttely esillä 1.10.2022-31.1.2023 Maresi-monitoimihuoneessa, Fokus, 2. krs.
