Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.
Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.
Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.
Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.
Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta.
Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:
1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.
2. Aluetaloudelliset vaikutukset Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen. Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana. Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.
3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.
Hallitusohjelmatavoitteet
Tulevalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.
Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.
Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!
Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022-2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. euroa. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.
Alueella vahva sitoutuminen vesistövisioiden kautta
Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.
Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900.000 eurolla vuosina 2019-2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200.000 eurolla. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.
Tekninen lautakunta päätti 21.2.2023 §:ssä 45, että Pohjoissataman nostopaikan länsipuolinen laituri varataan tilausliikenteelle, saaristoristeilyille ja yritysliikenteelle. Laiturin on oltava käytettävissä mainitulle liikenteelle, joten kiinteää venepaikkaa ei osoiteta.
Paikka on merkitty alla olevaan karttaan.
Saapuneiden hakemusten perusteella laaditaan aikataulu laiturin käytölle. Tekninen lautakunta vahvistaa laiturin käytön aikataulun ja taksan 16.5.2023, jotta laituri voidaan ottaa käyttöön 1.6.2023.
Laiturin käytöstä yllä olevaan tarkoitukseen kiinnostuneita pyydetään ilmoittamaan kaupungille ainakin seuraavat tiedot:
Lyhyt kuvaus toiminnasta
Sähkön, veden jne. tarve
Mihin vuorokaudenaikoihin laituria tarvitaan
Toiminnan arvioitu ajanjakso
Arvio kertojen määrästä, jolloin laituria tarvitaan
Kiinnostuksesta käyttää laituria ilmoitetaan tekniselle keskukselle sähköpostitse osoitteeseen soile.makinen(at)raasepori.fi viimeistään 21.4.2023 klo 16.00.
Raaseporin terveyskeskus siirtyi käyttämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen potilastietorekisteriä keskiviikkona 1.3.2023. Muutoksen vuoksi takaisinsoittojärjestelmä on ruuhkautunut. Pahoittelemme tilannetta ja teemme parhaamme, jotta toiminta saataisiin sujumaan normaalisti mahdollisimman nopeasti.
Musiikkiopisto toivottaa sinut tervetulleeksi Soitinpoluille tutustumaan eri soittimiin!
Kevään 2023 Soitinpolut järjestetään musiikkiopiston tiloissa: Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, pe 24.3. klo 16-17.30 – Tervetuloa myös kansanmusiikkiyhtye Tallarin jammailukonserttiin Tryckeriteaternissa klo 14.45-15.45! Inkoo, Merituulen koulu, pe 24.3. klo 18-19 Tammisaari, Tammisaaren talo, ti 28.3. klo 16.30-19 Hanko, Hankoniemen yläaste ja lukio, ke 29.3. klo 17.30-19.30
Uusien soitin-, laulu- ja karusellioppilaiden ilmoittautuminen lukuvuodelle 2023-24 on avoinna 24.3.-7.5. osoitteessa https://raseborg.eepos.fi Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä riippuen vapaana olevien paikkojen määrästä.
2015-16 syntyneet lapset voivat ilmoittautua myös Soitinkaruselliin (yhteinen karusellitunti + soittotunti kerran viikossa). Karusellissa on mukana 2-4 vuosittain vaihtuvaa soitinta. Tiedotamme viimeistään lukuvuoden alussa, mitkä soittimet ovat mukana karusellissa.
Raaseporin kaupungin liikuntapalveluilla on kaksi kuntosalia, joissa käyttäjän tulee olla vähintään 65 vuotta tai eläkkeellä.
Seniorikuntosalien käyttö edellyttää rekisteröitymistä (liikuntaneuvoja puh. 019 289 3085) ja avaimen aktivointiehtojen hyväksymistä. Jos liikuntaneuvoja ei vastaa, jätä viesti vastaajaan niin hän soittaa sinulle. Liikuntaneuvojalta voit lunastaa avaimen sovitulla tavalla.
Kuusi kuukautta maksaa 35 euroa ja 12 kuukautta 60 euroa. Maksusta lähetetään lasku. Samaa avainta voit ilman ylimääräistä kustannusta käyttää sekä Karjaalla että Pohjassa. Sinun ei tarvitse asua Raaseporissa voidaksesi kuitata avaimen.
Kuntosalien henkilökunta Kaupungin liikuntapalvelujen liikuntaneuvoja on paikalla sovittuina viikkoaikoina. Liikuntaneuvoja opastaa, miten käytät laitteita turvallisesti, sekä palvelee sinua asiakasasioissa. Kuntosalit ovat myös avoinna omatoimista harjoittelua varten, mutta silloin kaupungin liikuntapalvelujen liikuntaneuvoja ei ole paikalla.
Villa Anemonen kuntosali Karjaalla on avoinna omatoimista harjoittelua varten vuonna 2023.
Aukioloajat: maanantai ja perjantai klo 7–20 tiistai–torstai klo 7–9 ja 14–20 lauantai–sunnuntai klo 8–18
Liikuntaneuvoja paikalla maanantaisin klo 13-15 tiistaisin klo 9-12 torstaisin klo 12-15
Mariakodin kuntosali Pohjassa
Uusi kuntosali on avoinna maaliskuussa arkisin klo 8–16. Tule kokeilemaan!
Liikuntaneuvoja paikalla maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 9-12
Voit rekisteröityä kuntosalin käyttäjäksi 1.4.2023 alkaen. Huhtikuussa Pohjan kuntosali on auki iltaisin ja viikonloppuisin myös omatoimiseen harjoitteluun.
Ohjattua ryhmätoimintaa (Villa Anemone)
Hyvinvointialueen kuntoutusyksikkö järjestää ohjattua ryhmätoimintaa. Nämä ajat on varattu sellaisille henkilöille, joille omatoiminen harjoittelu ei fysioterapeutin mielestä sovi.
Näinä aikoina kuntosalissa ei voi harjoittaa omatoimista harjoittelua: tiistaisin klo 13-14 keskiviikkoisin klo 11-12 torstaisin klo 9-11
Muista, että hyvä käsihygienia on tärkeää. Pese ja desinfioi kätesi tullessasi kuntosalille ja poistuessasi siitä. Toivomme, että jokainen puhdistaa laitteet käytön jälkeen.
Kiinteistöyksikkö joutuu sulkemaan Tammisaaren rautatieaseman odotussalin ilkivallan takia. Sali on suljettuna siihen asti, kunnes uusi vuokralainen aloittaa tiloissa huhtikuussa.
Raaseporin joukkoliikenteen matkalippujen hinnat laskevat merkittävästi Raaseporissa kesän kynnyksellä, kun uusi Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä otetaan käyttöön. Waltti-järjestelmää ylläpitää TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy, joka on suurten ja keskisuurten kaupunkien omistama IT-hankinta- ja palveluyhtiö.
Suurin järjestelmän mukanaan tuoma muutos on hinnoittelun muuttuminen niin, että koko Raasepori kuuluu samaan vyöhykkeeseen, josta matkustaja maksaa tasataksaisen hinnan matkan pituudesta riippumatta.
Uusien edullisempien hintojen ja houkuttelevampien lipputuotteiden odotetaan lisäävän matkustajamääriä merkittävästi. Hinnoittelussa on otettu huomioon erilaisten matkustajaryhmien, muun muassa matkailijoiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tarpeet.
Uudet matkalippujen hinnat, jotka astuvat voimaan 5.6.2023 ovat:
käteinen/ lähimaksu
matkakortti/ mobiili
vrk /24 h
kuukausi
10 kpl x arvo
polkupyörä
lapset
3,40 €
3,20 €
8,00 €
60,00 € *
32,00 €
ilmainen
7–16 v. -50 % **
Kerta-/arvolipun voimassaolo- eli vaihtoaika 2 tuntia.
* Eläkeläis- ja opiskelija-alennus -25 % kuukausilipusta ** Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi
Raaseporin joukkoliikennelipun voi kesäkuusta alkaen ostaa linja-autossa kuljettajalta, palvelupisteeltä, mobiilisovelluksesta tai Waltti-verkkokaupasta usealla eri maksutavalla. Matkakortin voi hankkia palvelupisteestä tai tilata verkkokaupasta. Kortille ladattavia lipputuotteita ovat kausi- ja arvolippu. Lisäksi käyttöön tulee mobiililaitteilla sekä työpöytäselaimilla käytettävä reittiopas.
Mikä nimeksi Raaseporin joukkoliikenteelle?
Järjestelmän käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta kaupunki tiedottaa verkkosivuillaan sekä sosiaalisen median ja paikallismedioiden kautta kevään aikana.
– Mutta aivan ensimmäiseksi joukkoliikenteemme kaipaa osuvaa nimeä! Tampereella kuljetaan Nyssellä, Turussa Fölissä, mutta mikä olisi hyvä nimi Raaseporin joukkoliikenteelle? Raaseporilaisilla on varmasti hyviä ehdotuksia, ja olemmekin juuri avanneet kyselyn, johon asukkaat voivat nyt jättää nimiehdotuksiaan. Nimen valitsee kaupunkikehitysosasto maaliskuun loppupuolella, kertoo tiedottaja Petra Louhimies.
Kysely on päättynyt 13.3.2023. Kiitos kaikille osallistuneille! Kaikkien nimiehdotuksen sekä sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken olemme arponeet kolme 10 matkan matkakorttia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.
Uudet lippujen hinnat sekä tasataksajärjestelmä pohjautuvat suureen joukkoliikenneuudistukseen, jota on suunniteltu jo vuosia.
– Raaseporin kaupunki sai vuonna 2019 viranomaisstatuksen joukkoliikenneasioissa. Tämä muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on oikeus päättää joukkoliikenneasioista (bussiliikenteestä) paljon suuremmassa mittakaavassa, mitä aiemmin, ja tämä tietysti antaa meille paljon vapaammat kädet kehittää joukkoliikennettämme, iloitsee Raaseporin kaupungin kehityspäällikkö Jennifer Gammals.
Uudistuksen taustalla on myös vuonna 2021 toteutettu palvelutasoselvitys sekä kaupungin selkeät strategiset linjaukset, jossa kestävän kehityksen periaatteet, hyvät liikenneyhteydet ja luovat joukkoliikenneratkaisut nousevat vahvasti esiin.
– Palvelutasoselvityksessä halusimme kartoittaa asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia joukkoliikenteestä. Selvitys vahvisti meidän näkemyksiämme siitä, miten joukkoliikennettä tulisi alueellamme kehittää. Yksi näistä selkeistä kehitysalueista oli juuri lippujärjestelmän muokkaaminen selkeämpään ja edullisempaan suuntaan, kertoo henkilöliikennelogistikko Henri Nevakivi.
– Waltin myötä Raaseporin joukkoliikenne siirtyy uudelle aikakaudelle. Edullisen hinnoittelun, sekä houkuttelevien ja helppokäyttöisten lipputuotteiden myötä toivomme ihmisten siirtyvän yksityisautoilusta enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi, Nevakivi jatkaa.
Osana Raaseporin varhaiskasvatuksen systemaattista arviointi- ja kehittämistyötä teemme kahdesti vuodessa (syksy & kevät) huoltajille kyselyn ”Lapsen aloitus” jossa huoltajat vastaavat minkälaisena he kokivat lapsen alun varhaiskasvatuksessa.
Syksyn 2022 tulokset osoittavat, että huoltajien mielestä varhaiskasvatuksen aloittaminen sujui useimmissa tapauksissa hyvin, suurelta osin ammattitaitoisen henkilöstömme ansioista.
Kommentteja kyselystä:
” Kiitos lasten ja vanhempien hyvästä vastaanotosta lapsemme viihtyy erittäin hyvin ja tuntee olonsa turvalliseksi ”
”Henkilökunta on upea”
Raaseporin varhaiskasvatuksessa näemme lapsen aloituksen tärkeänä. Lapsen aloituksen yhteydessä henkilökunta tutustuu sekä lapseen että perheeseen, jolloin luodaan pohja kasvatuskumppanuudelle, jossa henkilökunta ja huoltajat yhdessä työskentelevät lapsen turvallisuuden, kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen eteen kotona ja päiväkodissa/perhepäivähoidossa.
Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa jo siinä vaiheessa kuin ajatukset varhaiskasvatuspaikan hakemisesta heräävät. Meille on tärkeää, että myös se toimii hyvin. Kyselyn toimistolle suunnattu osa osoittaa, että suurin osa huoltajista kohdattiin ystävällisesti.
Kyselyssä esiin tulleet kehittämistarpeet suuntautuvat pääasiallisesti loma aikojen järjestelyihin, koko henkilökunnan esittelyyn sekä tiedottamiseen päivähoitoyksiköistä, hakuprosesseista ja varhaiskasvatusmaksuista.
Kiitos kaikille huoltajille, jotka vastaamalla kyselyyn auttavat meitä kehitystyössämme!
Kuvassa vasemmalta oikealle: Jörgen Engroos ja Maggi Ahlfors (kulttuuripalkinto), Andrea Hällfors ja Linus Mäkelä Raaseporin Sateenkaari -yhdistyksestä (nuorisopalkinto), kaupunginjohtaja Petra Theman, Vuoden raaseporilainen Andreas Rönnberg, Tommy Friman ja Arja Kvick Tamfixista sekä Jouko Riihimäki Jalofoodsilta (kestävän kehityksen palkinto).
Vuoden 2022 Raasepori-palkinnot on nyt jaettu! Palkintojenjakotilaisuuden voi katsoa kaupungin Facebook-sivuilta, lähetys alkaa noin 12 minuutin kohdalla.
Palkintojen vastaanottajat ovat:
Vuoden raaseporilainen – Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on voittanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Vuoden kulttuuripalkinto – Margareta ”Maggi” Ahlfors ja Jörgen Engroos
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on päättänyt palkita kaksi raaseporilaista vapaaehtoistyötä tekevää henkilöä.
Margareta ”Maggi” Ahlfors
Maggi Ahlfors vastaa TryckeriTeaternin teatteripuvustamosta. Hän on tehnyt suuren työn vapaaehtoistyöntekijänä Teatteripuvustamossa monta vuotta. Västnyländska Ungdomsringen ylläpitää teatteripuvustamoa, joka sijaitsee TryckeriTeaternin tiloissa. Puvustamosta löytyy yli 6000 vaatetta ja erilaisia asusteita. Ahlfors pitää näitä järjestyksessä ja teki ison urakan viime kesänä, kun koko puvustamo siirrettiin vanhasta Tryckiksestä uuteen Fokustaloon. Siellä hän on suunnitellut järjestelmän uudestaan sopimaan paremmin uusiin moderneihin ja juuri tähän tarkoitukseen rakennettuihin tiloihin. Teatteripuvustamo ja Maggi Ahlfors ovat tärkeitä koko kaupungille, koska puvustamo on auki myös yksityishenkilöille, yhdistyksille ja muille toimijoille, joilla on tarve vuokrata asuja eri tilanteisiin.
Jörgen Engroos
Kun Jörgen Engroos vuonna 2016 muutti Raaseporin Skogbyhyn, hän osallistui Rintamamuseon tiedotustilaisuuteen, jossa hän kuuli Bunkkeri Irman kunnostussuunnitelmista. Restaurointia ei ollut aloitettu, koska työhön ei ollut vapaaehtoisia. Engroos kiinnostui hankkeesta ja vastasi sitten bunkkerin entisöimisestä. Päättäväisenä ja määrätietoisena ihmisenä hän sai mukaan myös useita muita vapaaehtoisia. Hän on kehittänyt bunkkeria mm. äänimaailmalla, sotahistorian esineillä ja sotapolun bunkkerin vieressä sijaitsevan panssaroidun aidan vieressä.
Oppaana Engroos on uskomattoman hyvä. Hän saa kaikki osallistujat kiinnostumaan kiehtovalla ja mielenkiintoisella tavallaan puhuessaan eläytyneesti, innostuneesti, selkeästi ja intohimolla. Sitoutumisellaan alueemme sotahistoriaan, Jörgen Engroos on tehnyt uskomattoman suuren ja korvaamattoman kulttuurisen panoksen
Vuoden urheilupalkinto – Oliver Helander
Tämän vuoden urheilupalkinnon saa keihäänheittäjä Oliver Helander. Oliver on kotoisin Karjaalta ja edustanut IF Raaseborgia, kunnes siirtyi kaudella 2022 Vaasaan ja Oulun Pyrintö -seuraan.
Kaudella 2022 hän voitti kultaa Paavo Nurmen kisoissa ja teki uuden henkilökohtaisen ennätyksen (89,83 m), mikä merkitsi viidettä sijaa vuoden maailmantilastoissa sekä neljättä sijaa Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Hän edusti Suomea yleisurheilun MM-kisoissa Eugenessa (USA) kesällä 2022 ja pääsi finaaliin, jossa sijoittui kahdeksanneksi. Sitä ennen Oliver on kilpaillut muun muassa EM-kisoissa, MM-kisoissa ja olympialaisissa, ja nyt hänen tähtensä on vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa.
Vuoden nuorisopalkinto – Raseborgs Regnbåge – Raaseporin Sateenkaari
Raseborgs Regnbåge – Raaseporin Sateenkaari -yhdistys saa Raaseporin nuorisovaltuuston nuorisopalkinnon kiitokseksi siitä, että yhdistys jatkaa tärkeää työtä Raasepori Priden järjestämisessä. Tällä tavoin nuorisovaltuusto haluaa kiinnittää huomiota siihen tärkeään työhön, jota yhdistys tekee HBTQIA+ -kysymysten ja monimuotoisuuden puolesta Raaseporissa. Nuorille on erityisen arvokasta kokea vahvistusta sekä nähdä, että oma identiteetti voi näyttää monelta eri tavalta.
Vuoden kestävän kehityksen palkinto – Jalofoods (Oy Soya Ab)
Jalofoods on osoittanut pitkäjänteistä työtä kokonaisvaltaisesti ympäristöystävällisen liiketoiminnan kehittämiseen. Uusi biokaasulaitos on osoitus siitä, että yritys suhtautuu vakavasti näihin periaatteisiin.
Jalofoods on ilmoittanut, että haluaa luovuttaa summan edelleen kuntouttavan työtoiminnan TAMFIX-työpajalle Tammisaaressa. Varat toivotaan ohjattavaksi yksikön työviihtyvyyteen tai muuhun toiminnan kehittämiseen.
Väylävirasto aloittaa riskipuiden poistamisen Karjaa–Hanko-rataosan varrella keväällä 2023. Puita poistetaan turvallisuuden parantamiseksi. Puuston poistot liittyvät Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeeseen.
Karjaan ja Hangon välisellä rataosuudella tullaan poistamaan rautatien suoja-alueella sijaitsevia riskipuita. Riskipuiden poisto aloitetaan kevään 2023 aikana ja puiden poisto kestää arvion mukaan vuoden 2023 loppuun saakka. Riskipuiden poistotyöt ovat osa käynnissä olevaa Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hanketta.
Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatien molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä. Puita ja korkeita pensaita joudutaan poistamaan rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi. Puiden kaatuminen radalle aiheuttaa merkittävää haittaa rautatieliikenteelle, ja riskipuiden poistolla ehkäistään puiden kaatumista.
“Puita voidaan joutua poistamaan tarvittaessa myös tonteilta, jotka sijaitsevat rautatien suoja-alueella. Tarkastamme tonteilla olevat pihapuut kohdekohtaisesti tontinomistajan pyynnöstä puuston poiston varalta. Maanomistajille ilmoitetaan puuston poistoista erikseen kirjeitse”, kertoo projektipäällikkö Harri Sakki Väylävirastosta.
Radanpitäjänä Väylävirastolla on oikeus poistaa rautatien suoja-alueilta puita ja korkeita pensaita turvallisuuden parantamiseksi. Väyläviraston suorittamista riskipuiden poistoista ei aiheudu maanomistajille erikseen kuluja. Mahdollisista puuston poiston korvauksista sovitaan erikseen maanomistajien kanssa.
Lisätietoja:
Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyviä lisätiedot:
Kaj Grönqvist, isännöitsijä, Etelä-Suomen rata-alueiden alueisännöinti, p. 040 573 5226, kaj.gronqvist@rrm.fi
Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot:
Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, harri.sakki@vayla.fi
Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa sähköistetään 149 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta. Seuraa hanketta Väyläviraston sivuilla (ulkoinen linkki).
Raaseporin kaupunginhallitus (16.1.2023 § 13) on päättänyt käynnistää tehostetun palveluasumisen toteuttamiseen osoitetun tontinluovutusmenettelyn seuraavien ehtojen mukaisesti:
Tammisaaressa sijaitsevalle Liljedahlinkadulla olevalle asemakaavan mukaiselle tontille 710-006-0101-0014 on tarkoituksena toteuttaa n. 60-70-paikkainen muuntojoustava pääasiallisesti tehostetun palveluasumisen yksiköksi tarkoitettu rakennus.
Kaupunki vuokraa (ensisijainen vaihtoehto) tontin hankkeen toteuttajalle tällä luovutusmenettelyllä. Tontin pinta-ala on 4 000 m2. Tontinluovutusmenettelyn voittaja vastaa kohteen rakennuttamisesta, on rakennuksen omistaja ja vuokraaja.
Tämän luovutusmenettelyn voittaja vastaa hankkeen toteuttamiseen ja toimintaan liittyvistä neuvotteluista ja sopimuksista Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa.
Kaupunki on asettanut seuraavat tavoitteet ja edellytykset tontinluovutusmenettelylle:
Toteutettavan asumiskohteen vuokrien odotetaan olevan kohtuulliset ja ARA-kohteiden osalta omakustannusvuokran periaatetta noudattavia. ARA-hintaisten tonttien enimmäishinta on ko. alueella ARA-päätöksen 03.05.2023-4 mukaan 60 €/k-m2.
Lähtökohtana on, että rakennushankkeen toteuttaminen ei edellytä poikkeamispäätöstä, voimassa oleva asemakaava on huomioitava hankkeen suunnittelussa. Raaseporin kaupungin tekninen keskus toimittaa pyynnöstä tonttiin liittyvät tiedot, tontilla suoritetut maaperätutkimukset ja sen tulosten vaikutukset sekä tontilla olevaa infrastruktuuria koskevat tiedot. Tiedot eivät sido Raaseporin kaupunkia. Erillinen tietopyyntö liittyen näihin osoitetaan; marcus.julin(at)raseborg.fi.
Mikäli hankkeeseen haetaan ARA-rahoitusta, sitoutuu Raaseporin kaupunki puoltamaan valitun toteuttajan hanketta sekä hakemaan hyvinvointialueen lausunnon. Tontin luovutuksen ehtona on kaikissa rahoitusmalleissa rahoittajan myönteinen ja sitova avustus- ja rahoituspäätös. Mikäli valittu toteuttaja ei saa ARA-hakemusta toimitettua 1.5.2023 mennessä, umpeutuu kaupungin tontinluovutusmenettelyn päätöksen voimassaolo 1.5.2023 mennessä. Tarjouksen on oltava voimassa 1.5.2023 saakka.
Tarjouksen (toimintakonseptiehdotus) tulee sisältää seuraavat yksilöidyt tiedot:
Luonnos suunnitellun hankkeen laajuudesta; alustava havainnekuva tai muu havainnollinen esitys toteutuksesta sekä konseptin sanallinen kuvaus, sisältäen myös tiedon asuntojen lukumäärästä sekä asukasmäärästä.
Hankkeen kokonaiskustannusarvio.
Kuvaus rahoitusmallista.
Selvitys toteuttajasta sekä toteuttajan taloudellisesta tilanteesta, joka osoittaa riittävät voimavarat hankkeen läpivientiin.
Lisäksi toteuttajalla tulee olla vähintään kolme vastaavaa toteutettua kohdetta viimeisten viiden vuoden ajalta (vastaanotettu helmikuussa 2017 tai myöhemmin). Vastaavaksi kohteeksi katsotaan Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 2018 mukaiset 014 (eritysryhmien asuinrakennukset) ja 06 (hoitoalan rakennukset). Eduksi katsotaan, mikäli ehdokkailla on kokemusta sekä 014 että 06 hankkeista. Rakennukset voivat olla yksityisen tai julkisen sektorin käytössä. Referensseistä tulee ilmetä hankkeen nimi, laajuus, rakennustyppi, arvo, ajankohta ja tilaaja yhteystietoineen.
Tiedot tontista, luotettava rakennuspaikka:
Tehostetun asumisen yksikkö on suunniteltu sijoitettavaksi Tammisaaren keskustan tuntumaan Rautatienkadun ja Liljedahlinkadun risteykseen, kiinteistötunnukseen 710-006-0101-0014. Tontin pinta-ala on 4 342 m2. Kiinteistö on entuudestaan rakentamaton. Alueen lainvoimainen asemakaava on vuodelta 2019.
Asemakaavassa on esitetty kiinteistön 710-006-0101-0014 rakennusoikeudeksi 4 000 kem2. Kiinteistö luokitellaan asemakaavan mukaan YS-alueeksi (YS Sosiaalitoimintaa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Kaavailtu tehostetun asumisen yksikön kiinteistö (710-006-0101-0014) on saavutettavissa usealla kulkuvälineillä. Etäisyys jalan Tammisaaren liikennekeskuksesta on 600 m. Liikenneskeskukseen pysähtyy sekä juna- että linja-autoliikenne.
Mikäli tarjous ei sisällä edellä mainittuja tietoja tai ne eivät täytä niille asetettuja vaatimuksia, tai ehdotus olennaisilta osin muuttuu, käyttää kaupunki okeuden hylätä tarjouksen.
Toteuttajaehdokkaiden kunnalle toimittamien ja ehdokkaita sitovien ehdotusten tulee olla kunnalla viimeistään 1.3.2023.
Tontinluovutuksen valintaperusteena on hanke-esitys ja toteuttaja, joka kykenee täyttämään kaikki tässä käsittelyssä esiin tulleet Raaseporin kaupungin vaatimukset ja tavoitteet. Mikäli useampi kuin yksi tarjoaja osoittaisi kykeneväisyytensä, valitsee kaupunki voittajan neuvottelumenettelyn kautta, tehden kokonaisarvion kaupungille soveltuvimmasta toimijasta.
Tontin luovutus/vuokraus vaatii Raaseporin kaupunginhallituksen päätöksen. Päätös asetetaan nähtäville ja päätöksestä on kuntalain mukainen valitusaika. Lopullinen vuokra-/esisopimus on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kulututtua myyntipäätöksen lainvoimaisuudesta. Rakennusvelvollisuus tontille on kolme vuotta. Muutoin noudetetaan kaupungin yleisiä tontin luovutusehtoja soveltuvin osin.
Erilliset tarjoukset/toimintakonseptiesitys vuokrattavasta kohteesta jätetään suljetuissa kuorissa merkittynä “LILJEDAHLINKADUN TEHOSTETTU ASUMINEN” Raaseporin kaupungin vaihteeseen, osoite Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari tai sähköpostitse osoitteeseen jan.grondahl(at)raseborg.fi viimeistään 1. maaliskuuta 2023 klo 15.00. Mikäli materiaali toimitetaan sähköpostitse, tulee tarjouksen jättäjän huolehtia siitä, että sähköpostilähetys on kuitattu vastaanotetuksi.
Lisätietoja antaa tekninen johtaja Jan Gröndahl, jan.grondahl(at)raseborg.fi tai puh. 019 289 2550. Tietopyyntö liittyen tonttiin liittyviin teknisiin tietoihin osoitetaan marcus.julin(at)raseborg.fi.
Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.
Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:
vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.
Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen
Andreas Rönnberg
Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry
Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.
Marianne Liitelä
Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.
Raaseporissa hyväksyttiin marraskuussa kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liite, josta löytyy rakennustyömaavesiä koskevia määräyksiä ja ohjeita.
Viime vuosina tietoisuus huleveden mukana vesistöihin huuhtoutuvien roskien, hiukkasten ja haitallisten aineiden haitallisista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Maaperästä tulevan ravinnevuodon hillitsemiseksi rakennetaan yhä enemmän kosteikkoja. Myös eri rakennustyömaiden vesi voi aiheuttaa suurta vahinkoa, vaikka veden virtaus onkin tilapäistä, kertoo ympäristötarkastaja Monica Österblad.
Tältä voi näyttää, kun eroosiosuoja puuttuu, suuri määrä hiukkasia huuhtoutuu pois.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan vahvistamia uusia sääntöjä tulee noudattaa nyt lähes kaikissa Raaseporin rakennushankkeissa.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa pintavesiin vaikuttavissa rakennushankkeissa on otettava huomioon uudet säännöt. Ne koskevat talonrakennusta ja maanrakennusta, purkutöitä ja saneerauksia, räjäytyksiä, kallioporausta ja niin edelleen, ympäristöpäällikkö Maria M Eriksson sanoo.
Lyhyesti sanottuna uudet säännöt tarkoittavat, että ennen hankkeen aloittamista tulee laatia suunnitelma, jos hanke vaikuttaa pintavesiin.
Ennen hankkeen aloittamista tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
Voiko hanke aiheuttaa kiintoaineen (lietteen) tai muiden haitallisten aineiden (myrkkyjen, öljyjen, roskien) huuhtoutumista alueelta?
Minne, kuinka paljon?
Onko alueella herkkiä vesistöjä tai muita herkkiä luontotyyppejä, jotka voivat vahingoittua?
Onko olemassa hulevesijärjestelmiä tai ojia, jotka voivat mennä tukkoon?
Jos hanke voi vaikuttaa pintaveteen, tulee laatia suunnitelma. Seuraavat seikat saattavat olla tarpeen ottaa huomioon:
Miten vaikutus minimoidaan?
Virtaako alueen läpi vettä tai syntyykö vettä alueella?
Voiko vesistöjen lähelle jättää kasvillisuuden peittämän suoja-alueen?
Tarvitaanko laskeutusaltaita tai muuta suodatusta?
Tarvitaanko eroosiosuojausta?
Onko hulevesikaivoja suojeltava liettymiseltä?
Miten toimien riittävyyttä seurataan?
Suojatoimenpiteet toteutetaan ennen hankkeen aloittamista. Esimerkiksi:
Tee ohjeet/suunnitelmat pintamaan ja maamassojen sijoittamiseksi (ei vesistöjen/ojien läheisyyteen).
Suunnittele ajoreitit ojien välttämiseksi (tai rakenna kuiva ylitys).
Vältä koko alueen tiivistämistä raskailla koneilla – tiivistettäessä maaperä imee vettä huonommin. Säästä suojavyöhykkeet vesistöjen läheisyydessä.
Rakenna laskeutusaltaat, padot ja eroosiosuojat hyvissä ajoin.
Työmaan hulevesiohje löytyy kaupungin verkkosivuilta (sisäinen linkki). Sivun alareunassa on myös linkki oppaaseen, josta löytyy lisää käytännön tietoa.
– Kannattaa myös tutustua maaliskuussa 2021 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelumääräyksiin, jotka koskevat kaikkia Raaseporissa asuvia ja toimivia, lukuun ottamatta ympäristöluvalla säänneltyjä toimia. Siinä säädetään muun muassa öljysäiliöistä, haja-asutusalueiden viemäröinnistä, betonimurskeen pienimuotoisesta kierrätyksestä maanrakennuksessa, ajoneuvojen ja veneiden pesusta jne. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksissä on melua koskevia sääntöjä. Säännöt sisältyivät aiemmin kaupunkien järjestyssääntöihin. Ne lakkautettiin 20 vuotta sitten ja korvattiin järjestyslailla, mutta niitä kysytään edelleen paljon, Monica Österblad vihjaa.
Uusien sääntöjen ja ohjeiden huomioon ottaminen rakennushankkeissa on kaupungin teknisen toimialan yksiköiden välistä yhteistyötä. Käytännössä rakennusvalvonta voi tarvittaessa liittää rakennuslupaan ehtoja, ja sama koskee yhdyskuntateknistä yksikköä maanrakennushankkeiden tarjouspyynnöissä.
– Sekä kollegat että hankevastaavat, joilla on kysymyksiä, voivat pyytää ympäristöyksiköltä neuvoja ja vinkkejä siitä, miten uudet säännöt otetaan huomioon rakennushankkeissa,Österblad lisää.
Hyvinvointialueuudistuksen johdosta tiedotetaan jälleen Kanta-palveluista, niihin tallennetuista tiedoista ja siitä, miten tietojasi voidaan käyttää sosiaali- ja terveydenhuollossa, apteekissa ja Kanta-palvelussa.
Kirjaudu Kanta-sivuillesi (ulkoinen linkki) ja lue päivitetty teksti. Vahvistamalla, että olet vastaanottanut Kanta-tiedot, ilmaiset, että olet saanut tietoa Kanta-palveluista, tietojen käsittelystä ja oikeuksistasi vaikuttaa tietojen käsittelyyn.
Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen järjestettäväksi vuoden 2023 alussa. Palvelut löytyvät samasta tutusta paikasta kuin aiemminkin. Palveluissa käytössä olevat puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet vaihdetaan porrastetusti uusiin.
Katso ajantasaiset tiedot Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.luvn.fi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut, pelastustoimen palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut 1.1.2023 alkaen Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin asukkaille.
Asukkaiden ja henkilöstön näkökulmasta suuri osa asioista säilyy täysin ennallaan. Palveluja saa samasta tutusta paikasta kuin ennenkin. Huomioi kuitenkin, että vuodenvaihteessa voi joissakin palveluissa ilmetä tilapäisiä viiveitä ja häiriöitä.
Hyvinvointialueella on viisi palvelualuetta:
ikääntyneiden palvelut,
lasten, nuorten ja perheiden palvelut,
yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut,
vammaispalvelut ja
pelastuslaitos.
Mikä säilyy ennallaan?
Palvelut asukkaille tuotetaan samalla tavalla kuin tähänkin saakka.
Digitaaliset palvelut ovat asukkaiden käytössä sellaisena kuin nyt.
Siirtymän aikana kiireettömissä asioissa ohjataan hakeutumaan pääosin oman kunnan alueella oleviin palveluihin.
Vuoden 2023 alussa käytössä ovat pääosin nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut järjestetään jatkossakin oppilaitoksissa.
Kiireellisiä terveyspalveluita saa kaikilta hyvinvointialueen terveysasemilta.
Pelastustoimen palvelut säilyvät ennallaan, samoin vapaaehtoisten palokuntien toiminta.
Hätäkeskustoiminta ei muutu – yleinen hätänumero on 112.
Mikä muuttuu?
Keskeisimpiä lähiajan muutoksia asukkaiden näkökulmasta ovat:
Asiakkaiden käyttämien palvelujen puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain.
Palvelut löytyvät jatkossa www.luvn.fi verkkosivustolta suomeksi ja ruotsiksi sekä englanniksi.
Asukkaille tulee yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä tukien myöntämisen periaatteet. Asiakasmaksut on säädetty lailla ja maksut sovitetaan maksukykyyn. Asiakasmaksuista päätetään joulukuussa.
Seniori-info palvelee jo nyt – tietoa ja tukea saa yhdestä paikasta. Raasepori (sekä Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) kuuluu läntiselle aluelle, puh. 029 1512 280
Puhelinnumeroihin tulevat muutokset
Hyvinvointialueelle siirryttäessä 09- ja 019-alkuisten puhelinnumerojen tilalle tulee 029 151 -alkuinen puhelinnumero.
Hyvinvointialueella otetaan käyttöön yksi yhtenäinen asiakaspalvelupuheluiden hoitamiseen tarkoitettu järjestelmä.
Vanhojen järjestelmien ja puhelinnumeroiden käyttö päättyy, kun uusi puhelinjärjestelmä tulee käyttöön. Siirrot uuteen järjestelmään tehdään vaiheittain ja palvelulinjoittain.
Asiakaspalvelunumeroon soittavat asukkaat soittavat jatkossa uuteen numeroon. Vanhoihin numeroihin tulee siirtohetkenä ”numero on muuttunut”-tiedote.
Hyvinvointialue informoi uusista puhelinnumeroista ensisijaisesti luvn.fi-verkkosivujen kautta.
Minne otan ensi vuonna yhteyttä, jos sairastun?
Voit ottaa yhteyttä terveysasemalle aikaisempaan tapaan. Puhelinnumerot muuttuvat vaiheittain ensi vuoden alussa. Tiedotamme puhelinnumeroiden vaiheittaisesta muuttumisesta www.luvn.fi –sivustolla sekä uuteen puhelinnumeroon ohjaavin äänittein vanhassa puhelinnumerossa.
Olen varannut ajan hoitajan vastaanotolta, säilyykö se ennallaan?
Kyllä, kaikki nykyiset palvelut ja annetut ajanvaraukset säilyvät ennallaan vuoden vaihteen jälkeen.
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyneitä 2007 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 800 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevien 1 550 €/kk sekä muiden nuorten 1 400 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika jatkuu 10.3.2023 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Raaseporin kaupunki vastaa Ukrainan ulkoministeriön vetoomukseen osallistumalla Lights for Ukraine -kampanjaan. Tänään keskiviikkona 21. joulukuuta klo 19.00 kaupungin joulukuusien valaistukset Tammisaaressa, Karjaalla, Pohjassa sekä kaupungintalolla sammutetaan kahdeksi minuutiksi. Kampanjan tarkoituksena on osoittaa tukea ja solidaarisuutta Ukrainalle.
Kaupungin joulukorttirahat lahjoitetaan tänä vuonna Raaseporin ukrainalaisten hyväksi. 1000 euron lahjoitus tehdään Tenala-Bromarv Ukrainahjälp-ryhmälle.
Tervetuloa mukaan ilmaiseen liikuntamaratoniin 27 joulukuuta!
Päivän aikana on tarjolla neljä erilaista treeniä – kaksi niistä palloiluhallissa ja kaksi uima-altaassa. Voit osallistua yhteen tai useampaan treeniin päivän aikana, ja ilmoittautuminen kuhunkin ryhmään on sitovaa, koska paikkoja on rajoitetusti.
Tarjottavat treenit ovat:
Kiertoharjoittelu
Core
Syvän veden voimistelu
Suppama HIIT
Uimahallin puolella järjestettäviin treeniin on maksettava sisäänpääsymaksu, joka maksetaan uimahallin kassalla. Ne, jotka osallistuvat ryhmiin palloiluhallissa- muistakaa ottaa oma alusta mukaan!
Palkinto arvotaan niiden kesken, jotka ovat ilmoittautuneet ja osallistuneet kaikkiin neljään treeniin!
Pumppulahden puiston toimintojen parannukset nousivat yleisön suosikiksi osallistuvassa budjetoinnissa, jossa asukkaat saivat viimeisessä vaiheessa äänestää kahdeksan eri ehdotuksen välillä.
– Pumppulahti on yksi Raaseporin kauneimmista puistoalueista, mutta sitä ei hyödynnetä tarpeeksi. Monet ohittavat puiston, mutta kannustimet ajanviettoon puistossa ovat rajalliset. Siksi olen erittäin iloinen, että lapset ja lapsiperheet tulevat pian saamaan enemmän iloa irti puistosta, sanoo Sandra Ahtola, joka oli yksi Pumppulahden aluetta koskeneen ehdotuksen jättäjistä.
Yhteensä neljä henkilöä, Sandra Ahtola, Hanna Al-Gburi, Elena Horttana ja Linda Martelius ehdottivat Pumppulahden puiston toimintojen parannuksia.
– Asumme itse kävelyetäisyydellä Pumppulahdesta ja liikumme siellä yleensä sekä kesällä että talvella. Kävelyihin puistoalue on täysin hyvä sellaisenaan, mutta potentiaalia on paljon enemmän. WC:t, leikkipaikka, grillipaikat, ulkokuntosali ja miksei kesäkahvila voisi piristää paikkaa ja houkutella lisää asukkaita viettämään aikaa mukavassa puistossamme, ehdottaa Hanna Al-Gburi.
– Nyt käyttämällä asukasbudjettia puiston toimintamahdollisuuksien kehittämiseen toivon minäkin, että se houkuttelee lisää kävijöitä ja että siitä muodostuu luonnollinen kesätila kaiken ikäisille asukkaille, jatkaa Linda Martelius.
Ehdotus Pumppulahden puistotoimintojen uudistamisesta keräsi 181 äänellään ylivoimaisesti eniten kannatusta. Kaikkiaan äänestykseen osallistui 581 asukasta. Äänet jakautuivat seuraavasti:
1. Infotaulut kaupungin puistoihin, keskeisiin jalopuihin jne. 43 ääntä
2. Puistoalue Cederblominkadun ja Fleminginkadun välillä kunnostetaan, 44 ääntä
3. Pumppulahden puistotoimintoja päivitetään, 181 ääntä
4. Pohjoisen Rantakadun ja Kutomonkadun välisiä portaita paranneltu, 123 ääntä
5. Sköldargårdin leikkipuistoa kunnostetaan, 21 ääntä
6. Pumptrack (pyörille) rakennetaan, 62 ääntä
7. Osa kaupungin linja-autokatoksista uusitaan, 17 ääntä
8. Pohjan kirkonylän leikkipuiston toimintoja parannetaan, 84 ääntä
+ 6 tyhjää ääntä.
Suunnitelmasta toteutukseen 2023
Seuraavassa vaiheessa pallo vierii nyt yhteiskuntatekniselle osastolle, joka ottaa ensin tehtäväkseen suunnitella, miten ehdotus toteutetaan.
– Olemme saaneet erittäin positiivista palautetta Pumppulahden alueella jo tehdystä toimenpiteistä, ja olemme iloisia siitä, että investointeja arvostetaan ja asukkaat haluavat lisää! Nyt on istuttava alas ja alettava suunnittelemaan jatkoa, Raaseporin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson sanoo.
Länsi-Uudenmaan Seniori-infosta saat apua hyvinvointiin, ikääntymiseen ja arkielämään liittyviin kysymyksiin 20.12.2022 alkaen. Palvelu on tarkoitettu kaikille ikääntyneille sekä heidän läheisilleen. Seniori-info palvelee arkisin klo 9-15 kahdessa numerossa ja sähköpostitse:
Läntinen alue Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti: 029 1512 280 seniori-info.lansi@luvn.fi
On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2022 Raasepori-palkintojen saajiksi!
Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2023 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.
Tänä vuonna kaupunki jakaa:
kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
urheilupalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee,
kestävän kehityksen palkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysjaosto valitsee sekä
palkitsee Vuoden raaseporilaisen, jota asukkaat saavat äänestää vuoden 2023 alussa.
Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin. Ehdotukset tehdään tällä lomakkeella, viimeistään 19.12.2022 klo 12.00.
Raasepori-palkintojen kanssa samaan aikaan kerätään ehdotuksia vuoden urheilusuorituksien palkitsemiseksi. Urheilusuoritukset palkitaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan määrittämien perusteiden pohjalta. Ehdotukset voi jättää tämän linkin kautta. Tutustu periaatteisiin alla olevasta dokumentista.
Mahdollisuus maalata sitä mitä haluan nähdä, tuntea ja kokea on auttanut minua selviytymään loppuunpalamisesta. Nyt tässä iässä maalaan ilman vaatimuksia ja kaikella mikä täyttää sieluni. Voimakkaat värit, lehtikulta, kimallus ja impasto. Elämää muuttavan tapahtuman jälkeen tunsin selittämätöntä kaipuuta maalaamiseen. Maalauksesta tuli tärkeämpää kuin mikään muu. Yhtäkkiä tuli visioita ja ideoita, joita aloin toteuttaa kankaalle. Joidenkin takana on tarinoita. Todellisia. Epätodellisia. Omia.
Jaan nämä näyttelyssä Galleria Promenadessa.
Galleria Promenade (Laaksokatu 4, kulttuuritalo Fokus ) on avoinna ma-to 9-19, pe 9-18, la 10-14, su suljettu
Tarjoukset vierassataman hoitamisesta kausilla 2023-2024 yhden + yhden vuoden (2025+2026) optiomahdollisuudella pyydetään HILMA-hankintakanavan kautta. Tarjoukset tulee jättää viimeistään perjantaina 9.12.2022 klo 12.00. Kyseessä on avoin tarjousmenettely. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.
Yöpymisiä vierassatamassa on noin 3 000/sesonki. Tarjouksessa hinta ilmoitetaan prosenttina vieraspaikkamaksuista. Kiinnitysmaksu on tällä hetkellä 20 euroa/vrk ja sivukiinnitysmaksu 40 euroa/vrk. Hintoihin sisältyy arvonlisävero. Sähkömaksu (5 euroa/vrk) peritään kiinnitysmaksun yhteydessä ja tilitetään kokonaisuudessaan edelleen kaupungille.
Kuvailkaa kokemustanne vierassataman hoidosta ja/tai matkailutoiminnasta sekä suunnittelemaanne toimintaa, henkilökuntaa, siivouksen hoitoa jne. Kuvaus saa olla enintään yhden A4:n pituinen.
Kuvailkaa myös kielitaitoanne. Edellytämme hyvää ruotsin ja suomen kielen taitoa sekä arvostamme muuta kielitaitoa.
Vierassataman hoitajan valinnassa huomioidaan seuraavat seikat:
Hinta (60 p.)
Kokemus, suositukset ja tarjouspyynnön muut vaatimukset (40 p.)
Yhteensä (0-100 p.)
Tarjouksesta on käytävä ilmi tarjoajan Y-tunnus sekä sähköpostiosoite, johon päätöksestä voi lähettää ilmoituksen. Raaseporin kaupunki soveltaa tilaajavastuulakia.
Tekninen lautakunta valitsee vierassataman hoitajan kokouksessaan 13.12.2022.
Lisätietoja antaa Kjell Holmqvist, kjell.holmqvist(at)raasepori.fi, puh. 019 289 3900.
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuokralle seuraavat jäätelökioskipaikat vuosiksi 2023-2025.
Asematie (Tammisaari)
Ruiskuhuoneen puistikko (Tammisaari)
Stallöreninpuisto (Tammisaari)
Paikat on merkitty liitteenä oleviin karttoihin.
Vuokra-aika on kolme kesäkautta, 15.3.-30.9., vuosina 2023-2025. Vuokrauksen periaatteet on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnössä.
Kirjalliset tarjoukset, jotka sisältävät vuosittaisen vuokran, jätetään tekniselle keskukselle, PL 58, 10611 RAASEPORI viimeistään 9.12.2022 klo 12.00. Tarjoukset jätetään suljetussa kuoressa, jossa on merkintä “Kioskipaikat”.
Lisätietoja antaa hallintopällikkö Jens Rosendal, jens.rosendal(at)raasepori.fi, puh. 019 289 2522.
Kausiluonteisten kioskipaikkojen vuokraus vuosina 2023-2025_tarjouskysely
Raaseporin Energia ja Raaseporin kaupunki järjestävät kaikille avoimet energiaillat joulukuussa 2022. Energiaillat valaisevat ajankohtaista tilannetta sähkömarkkinoilla, sekä avittavat kaupunkilaisia pienentämään omaa sähkönkulutustaan.
Tapahtumat järjestetään keskiviikkona 7.12. Karjaalla ja torstaina 15.12. Tammisaaressa. Ohjelma on molempina iltoina sama, joten saat saman informaation riippumatta minä iltana osallistut.
Illan aluksi Raaseporin Energia selventää sähkömarkkinoiden kriisin taustoja ja tulevaisuuden näkymiä. Epävarmuudet sähköntuotannon riittävyydessä lisäävät sähköpulan riskiä tulevana talvena. Raaseporin Energia kertoo, milloin mahdollinen sähköpula voi syntyä ja miten tilanteessa toimittaisiin.
Raaseporin kaupunki jakaa kuluttajille sopivia vinkkejä oman sähkölaskun pienentämiseen lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi esitellään tulevat avustukset, joilla valtio tukee kotitalouksia suurissa sähkölaskuissa kevään 2023 osalta.
Esitykset ovat kaksikielisiä kumpanakin iltana. Illan lopussa on varattu aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle.
Alta löydät tarkemmat tapahtumatiedot sekä ohjeet ilmoittautumiseen.
Missä ja milloin?
Karjaalla 7.12. Västra Nyland folkhögskolanin auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Västra Nylands folkhögskola Pumppulahti 3 10300 Karjaa
Tammisaaressa 15.12. Raaseporintie 5:n auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00 Raaseporintie 5 (ent.sairaanhoito-oppikoulu) Raaseporintie 5 10600 Tammisaari
Ohjelma
17.30: Ovet avautuvat, kevyt tarjoilu
18.00: Sähkömarkkinat kriisissä – miten tähän on tultu ja miltä tulevaisuus näyttää? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
18.45: Mahdollinen sähköpula tulevana talvena – miten sellainen voi syntyä ja miten siinä tilanteessa toimitaan? Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi
19.15: Energiansäästöä pienesti ja suuremmin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
19.45: Ajankohtaiset tuet korkeisiin sähkölaskuihin Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad
20.00: Aikaa keskustelulle
Ilmoittautuminen
Tapahtumiin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 30.11. mennessä.
Ilmoittautua voit alla olevalla verkkolomakkeella, tai puhelimitse Raaseporin Energian asiakaspalvelun kautta.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 30.11.2022. Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Netinkäyttö lisääntyy jatkuvasti ja on olennainen osa nuorten vapaa-aikaa.
Raaseporin kaupungin sivistystoimi on yhdessä Folkhälsanin ja Karjaan Puhelimen kanssa tuottaneet videosarjan, jonka tarkoituksena on opettaa nuoria käyttämään nettiä oikealla tavalla.
Svenska kulturfonden jakaa tänä vuonna Uudenmaan svenska dagen -palkinnon lehtori Jan-Erik Tillille.
Kuva: Nina Ahtola/Svenska kulturfonden
Ruotsalaisuuden päivänä Svenska kulturfonden palkitsee henkilöitä, jotka ovat työpanoksellaan vaikuttaneet positiivisesti alueensa ruotsinkieliseen kulttuurielämään tai sivistykseen. Turunmaan svenska dagen -palkinto jaetaan näyttelijä Riko Eklundhille, kuvittaja, pelisuunnittelija ja kuvataideopettaja Ludwig Sandbacka saa Pohjanmaan palkinnon ja historian ja yhteiskuntatieteiden lehtori Jan-Erik Till palkitaan siis Uudenmaan palkinnolla.
Svenska kulturfondenin svenska dagen -palkinto on 5000 euroa. Joka alueella valitaan yksi palkinnon saaja.
Jan-Erik Till opettaa historiaa ja yhteiskuntatieteitä Karjaan ruotsinkielisessä yläkoulussa (Karis svenska högstadium) sekä lukiossa (Karis-Billnäs gymnasium).
Raaseporin Maisemakonttori-kilpailu on päättynyt ja kolme onnekasta voittajaa on arvottu kampanjassa, joka pyöri somessa ja digimedioissa ajalla 30.9.–20.10.2022. Maisemakonttori-kilpailun ideana oli tarjota ihmisille mahdollisuus kokeilla, millaista on yhdistää etätyöskentely ja upeat vapaa-ajan elämykset monipuolisen Raaseporin kauniissa kaupunginosissa ja kylissä. Kaikki kolme voittajaa ovat tällä kertaa suomenkielisiä naisia, jotka asuvat Raaseporin itäpuolella.
Raaseporin kaupungin järjestämä Maisemakonttori-kilpailu kiinnosti ihmisiä: kilpailuvastauksia saatiin yhteensä 468 kappaletta, joista 400 oli suomenkielisiä ja 68 ruotsinkielisiä.
– Kaikesta päätellen tämä oli kyllä teema, josta ihmiset innostuivat, ja varsinkin kampanjan kahtena ensimmäisenä viikkona vastauksia tipahteli ripeään tahtiin. Kilpailulomakkeessa oli avoin kysymys, jossa pyysimme ihmisiä kuvailemaan itseään, työtään, harrastuksiaan ja sitä, miksi he halusivat tulla tänne etätöihin. Monet kirjoittivat ilahduttavan pitkiä ja jopa liikuttavia vastauksia, ja ne antoivat meille mielenkiintoisen katsauksen siihen ammattiryhmien kirjoon, joka halusi yhdistää etätyön ja loman Raaseporissa, Raaseporin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo.
Villa Matkasto Tammisaaren Vanhassa kaupungissa oli yksi Maisemakonttori-kilpailun valinnaisista kohteista. Kuva: Päivi Laajanen.
Kilpailun voittajien ammatit ja toivemaisemakonttorit olivat seuraavanlaiset:
Pääkaupunkiseudun kulttuuritoimittaja halusi kokeilla idyllistä pikkukaupunkielämää Villa Matkastossa Tammisaaren Vanhassa kaupungissa.
Kirkkonummen alueelta kotoisin oleva verkkopedagogi päätyi nauttimaan Kansjerfin kulttuuritilan maisemista lähellä Bromarvin saaristolaiskylää.
Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva ministeriön asiantuntija päätti vaihtaa kotitoimistonsa perinteikkääseen Billnäsin ruukkiin Mustionjoen rannalla.
Voittajat ovat nyt saaneet lahjakortin, joka oikeuttaa 2–5 päivän etätyölomaan. Se on voimassa vuoden verran 1.11.2022 alkaen. Ja jotta voittajat saisivat realistisemman käsityksen siitä, millaista Raaseporissa on muina vuodenaikoina, lahjakortti ei ole voimassa kesällä 15.6.–15.8. Lisäksi etätyöloma pitää ajoittaa maanantain ja perjantain väliselle ajalle, jotta voittajat oikeasti pääsevät kokeilemaan työntekoa maisemakokemusten lomassa.
– Kilpailun osallistujamäärä olisi voinut olla suurempi, mutta digimarkkinointipalvelumme häiriön vuoksi kampanjavideot eivät pyörineet lainkaan osan kampanja-ajasta. Palveluntarjoaja oli todella pahoillaan ongelmista ja aikoo tietenkin korvata ne kaupungille. Ilman tätä ongelmaa olisimme luultavasti saaneet 700–1000 osallistujaa, mutta sille ei enää voi mitään. Olen silti todella tyytyväinen tuloksiin ja haluankin kiittää kaikkia osallistujia heidän antamasta positiivisesta palautteesta, jonka perusteella meillä on hyvät eväät kehittää tätä konseptia edelleen, Martina Rosenqvist sanoo.
Lisätiedot: Raaseporin kaupungin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist martina.rosenqvist@raasepori.fi, puh. 019 289 2016
Tulevan talven lämmityskausi, joka ajoittuu noin marras-maaliskuulle, tulee olemaan energian saatavuuden osalta haastava, kun saatavuudessa on Venäjän sotatoimien vuoksi ongelmia. Energian saatavuuteen tulevana talvikautena vaikuttavat lisäksi pakkasjaksot ja tuuliolosuhteet, pohjoismaisen vesivoiman saatavuus, tuotannon huolto- tai käyttökatkokset ja sähkön kysyntä.
Raaseporin kaupunki varautuu energian saatavuuteen liittyviin talven mahdollisiin ongelmiin monin eri tavoin. Kaupunki myös ennaltaehkäisee energiansäästöllä sitä, että sähkön tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta.
– On erittäin tärkeää, että kaikki toimijat: kaupunki, yritykset ja asukkaat yhdessä ymmärtävät kulutuksen säästön merkityksen, jotta kykenemme turvaamaan energian saatavuuden kaikkein kriittisimmille toiminnoille, sanoo kaupunginjohtaja Petra Theman.
Kaupungin omat toimenpiteet energian säästämiseksi
Raaseporin kaupunki on jo pitkään tehnyt toimenpiteitä suunnitelmiensa mukaisesti energian kulutuksen alentamiseksi.
– Kaupungin toimintojen osalta suurin vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä, mikäli jatkossa edetään kaupungin investointiohjelman mukaisilla parannuksilla. Näin ollen valtaosa kaupungin tiloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, katuvalaistusta on muutettu led-valaistukseksi ja mm. aurinkopaneeleita, muita energialähteitä, lisäeristyksiä ja kulutusta vähentävää automatiikkaa asennetaan remonttien yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan. Kulutusta on jo vähennetty n. 10 % viime vuodesta, kertoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Tänä talvena tarvitaan kuitenkin myös määräaikaisia täsmätoimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on liittynyt kansallisen Astetta alemmas -energiansäästökampanjan (ulkoinen linkki) kumppaniksi. Kampanjaa koordinoi valtionyhtiö Motiva. Kampanjan puitteissa kaupunki ilmoittaa toimenpiteistä energian kulutuksen alentamiseksi, jo muiden toimenpiteidensä lisäksi.
Kaupungin kiinteistöjen kulutusta (sähkö, lämmitys ja käyttövesi) seurataan kuukausitasolla, kuten normaalistikin. Erityistä huomiota annetaan nyt niille muutamille suoran sähkölämmityksen piirissä oleville kiinteistöille, joissa sisälämpötilaa lasketaan asteen verran 21 asteeseen sekä muutoinkin pyritään alentamaan sähkönkulutusta.
Kaupunki varautuu sulkemaan kaikki hallitsemissaan tiloissa olevat sähkösaunat joulukuusta 2022 maaliskuun loppuun 2023, jos tilanne sähkön saatavuuden kannalta näin vaatii. Joulusaunat olisivat kuitenkin mahdollisia. Saunoja on noin 30 rakennuksessa ja niiden käyttö on merkittävä sähkönkulutuksen lähde. Kaupunki seuraa tilannetta jatkuvasti ja pystyy tarpeen vaatiessa harkitsemaan päätöstä uudelleen nopealla aikataululla.
Katuvalaistusta himmennetään sopivina aikoina niissä paikoissa, joissa se teknisesti onnistuu. Valaistusta ei sammuteta pienen sähkönkulutuksen säästön sekä liikenne- ja yleisen turvallisuuden vuoksi.
Kaupunki järjestää loppuvuodesta yhdessä Raaseporin Energian kanssa asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan sähkön kulutuksen alentamisesta, varautumisesta sähköpulaan sekä muista energian kulutukseen ja tukiin liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.
Tärkeää varautua myös mahdollisiin sähkökatkoksiin
Sähkön säästämisen lisäksi on myös ajankohtaista varautua tulevan talven mahdollisiin sähkökatkoksiin, joita ongelmat sähkön saatavuudessa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa, kuten tavallisestikin.
– Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, mitä tuleva talvikausi voi varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tarkoittaa. Haluamme valmistautua niin hyvin kuin mahdollista yhdessä mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, sähkönjakelutoimijoiden ja Raaseporin veden kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Theman.
– Tutut kanavamme; kaupungin verkkosivut, laajan yleisön tavoittava Facebook-sivumme sekä aktiivinen paikallismediamme tulevat jatkossakin olemaan tärkeimmät viestintäkanavamme. Tähän hyvän lisän tuovat asukastilaisuudet. Tämän lisäksi meillä on työkalupakissamme tietysti muitakin tapoja tavoittaa asukkaita, kuten esimerkiksi koulujen käyttämä Wilma-palvelu sekä kirjastoverkostomme, jatkaa tiedottaja Petra Louhimies.
Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi! Teemavuodella halutaan tunnustaa Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa. Euroopan nuorison teemavuosi tarjoaa tilaisuuden astua pandemian jälkeiseen tulevaisuuteen täynnä luottamusta ja toivoa.
Ruotsalainen lastenkirjaklassikko Mikko Mallikas täyttää 50 vuotta vuonna 2022. Gunilla Bergströmin rakastetun kuvakirjasarjan ensimmäinen osa God natt, Alfons Åberg ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1972 (suomennos Mikko Mallikas on oikukas ilmestyi 1977). Juhlimme ympäri Raaseporin kirjastoja mm. näyttelyin ja tapahtumin.
Mikko Mallikas 50 vuotta mini-näyttely esillä 1.10.2022-31.1.2023 Maresi-monitoimihuoneessa, Fokus, 2. krs.
Bokkalaset-tapahtuman yhteydessä pidetään ruotsinkileinen satutunti Tammisaaren kirjastossa lauantaina 12.11. klo 12.
Teema- ja kirjanäyttely jossa inspiraatiota Mikko Mallikas-kirjoista, Tammisaaren kirjasto, 2 krs.
Lainaa Mikko Mallikas -kirjoja kaikista meidän kirjastoista.
Raaseporin kaupunki antaa vuosittain ensiapukoulutusta noin 60 työntekijälle. Haemme nyt ensiapukouluttajaa vuosille 2023–2024 sekä mahdolliselle optiovuodelle.
Toivomme tarjousta noin 60 työntekijän kouluttamisesta vuosittain. Koulutukset on hajautettu koko vuodelle, esim. keväälle ja syksylle, ja koulutuksia tulee pitää sekä suomeksi että ruotsiksi. Koulutusten tulee tasoltaan olla hätäensiapukursseja, 8 tuntia.
Kouluttajalla tulee olla vähintään ammattikorkeakoulutason hoitoalan tutkinto. Lisäksi hänen tulee olla hyväksytty Punaisen Ristin ensiapukouluttaja.
Tarjouksesta tulee käydä ilmi
kurssin rakenne ja sisältö
vuosittaisten koulutustilaisuuksien määrä sekä osanottajien enimmäismäärä tilaisuutta kohden
hinta per tilaisuus ilman arvonlisäveroa.
Raaseporin kaupungin henkilöstöosasto vastaa koulutukseen ilmoittautumisesta ja sopivien tilojen hallinnoinnista.
Valintakriteerit: hinta ja soveltuvuus
Maksuehdot: 21 päivää, verkkolasku. Tarjouksessa tulee ilmoittaa Y-tunnus.
Tarjoukset lähetetään henkilöstöpäällikkö Johan Nylundille, osoitteeseen johan.nylund@raseborg.fi, viimeistään 7.11.2022 klo 13.00.
Raaseporin influenssarokotusten ajanvaraus avataan netissä pe 21.10. ja ma 24.10. puhelimitse.
Nettivarauksen teet kätevimmin eTerveys-palvelun kautta. Huom! Jos haluat ottaa rokotteesi Tenholassa tai Bromarvissa, sinun on varattava aika puhelimitse.
Varaa aika eTerveys-palvelun kautta, tee näin
Avaa eTerveys-palvelu. Valitse sen jälkeen ajanvaraus -> ajanvaraus -> varaa aika ->asiakkuus (Karjaa, Pohja tai Tammisaaren terveysasema) -> palvelu -> influenssarokotus -> hae ajat -> valitse päivämäärä ja kellonaika -> varaa.
HUOM! Tekstiviestivahvistuksessa on ongelmia 25.10.2022, tutkimme asiaa. Tarkista, että varauksesi on rekisteröity! Ajanvarauksesi tulee näkyä “Ajanvaraus”-välilehdellä, varatut ajat -otsikon alla seuraavasti:
Varaa aika puhelinpalvelusta
Puhelinvaraus avataan maanantaina 24. lokakuuta klo 9.00 numerossa 019 289 3141, puhelinvaraus on avoinna ma-to klo 9-13.
Syksyllä 2022 saat rokotuksesi seuraavista rokotuspisteistä:
Tammisaari, Tammikuja 2 (entinen Haagakoti)
Karjaa, Kauppiaankatu 14
Pohjna terveysasema, Orkdalintie 4
Tenhola, Germundbyntie 3 C
Bromarv, Vättlaxintie 20, asunto 2 B 2
Huom! Influenssarokotteen voi halutessaan saada koronarokotteen yhteydessä, mutta koronarokotusta ei voi saada influenssarokotteen yhteydessä.
Influenssarokote on mahdollista saada myös terveyskeskuksessa, neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa käynnin yhteydessä.
Influenssarokotus annetaan maksutta seuraaville ryhmille:
• raskaana olevat • 65 vuotta täyttäneet • alle 7-vuotiaat lapset • sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmiin kuuluvat • varusmiespalveluksen ja vapaaehtoisen asepalveluksen aloittavat • sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon henkilöstö • vakavalle influenssalle erityisen alttiiden henkilöiden lähipiiri. Katso lähipiirin tarkempi kuvaus THL:n sivuilta.
Aika: Maanantaisin klo 9-11.30, alkaa maanantaina 17.10.2022
Paikka: Folkhälsan-talo Seniora
Osoite: Papinniitynkatu 14 B, sisäänkäynti pihalta
Järjestäjä: Folkhälsan yhteistyössä Raaseporin kaupungin perhesosiaalityön kanssa
Yhteystiedot: charlotte.kullberg@raasepori.fi tai susanna.kalliomaki@raasepori.fi
Puhelinnumero: Lotta 040 642 1599 tai Susanna 040 630 8193
Tarjolla voileipiä, hedelmiä ja kahvia/teetä hinta 2euroa perhe/kerta. Löytyy Mikro jossa voi lämmittää vauvanruokaa. Välillä järjestettyä ohjelmaa, mutta pääasiassa vapaata seurustelua. Perhekahvila on katutasolla ja siinä on isot ikkunat, joten siitä näkee helposti myös lastenvaunut. Tervetuloa!
Raaseporin Vesi järjestää lähiaikoina asukasinfotilaisuuksia saneerausohjelmastaan, joka koostuu sekä vesi- että viemäriputkien kunnostuksesta. Infotilaisuudessa asukkaat saavat lisätietoja siitä, missä ja milloin saneeraustoimenpiteet toteutetaan.
Infotilaisuudet järjestetään kahdessa paikassa: Tammisaari Aika: 26.10. klo 18.00 Paikka: Entisen Sjukvårdsskolanin auditorio, Raaseporintie 5, 10600 Tammisaari
Nyt on jälleen aika ilmoittautua mukaan Pomovästin seuraavaan viestintäkoulutustapahtumaan! Teemana on ”Verkkosivut; perusteet ja päivitykset” torstaina 20.10.2022 klo 17.30-20.30. Kurssi on suomenkielinen ja kouluttajan toimii Laura Johansson Lvngroom-yrityksestä.
Koulutus koostuu teoriaosasta jossa käydään läpi keskeiset käsitteet: verkkosivujen rakenne, verkkosivujen suunnittelu ja design, lyhyesti hakukoneoptimointi, eri verkkosivualustat, mitä tulee ottaa huomioon verkkosivuja tilattaessa ja ostettaessa sekä verkkosivustojen ylläpitäminen ja päivittäminen. Teemme myös verrokki-harjoituksen jossa perehdymme eri verkkosivuihin pienissä ryhmissä ja esittäen sitten havaintomme muille osallistujille. Illan lopuksi kaikki osallistuneet saavat muistilistan asioista, jotka tulee huomioida omia verkkosivuja tehdessä, taikka vaihtoehtoisesti niitä ostettaessa.
Koulutus on ilmainen ja pidetään suomeksi Zoomia käyttäen. Osallistumislinkki koulutustapahtumaan lähetetään kaikille ilmoittautuneille viimeistään aamulla ennen luentoa. Ilmoittaudu viimeistään kaksi päivää ennen kyseistä tilaisuutta sähköpostitse: juha.rautalahti@pomovast.fi tai soita 044-700 3920
Horsbäckin hulevesikosteikko puhdistaa vettä ennen sen päätymistä Dragsviksfjärdeniin.
Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä Tammisaaressa sijaitsevan Horsbäckin yritysalueen hulevesien käsittelyratkaisun ensimmäinen osa on valmistunut. Kosteikkoratkaisu koostuu kolmesta altaasta, joiden välillä on veden virtausta hidastavat kynnykset ja osassa altaita on ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Alueen maaperä lisäksi edesauttaa veden suodattumista pohjavedeksi.
Rakennetun ja päällystetyn kaupunkialueen hulevedet sisältävät haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja. Päällystetyn pinnan kasvaessa virtaamat äärevöityvät eli kuivina jaksoina vettä on vähemmän ja sateitten jälkeen vesi virtaa nopeammin ja runsaammin kuin päällystämättömältä alueelta. Suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat uomien eroosiota ja vettymishaittoja sekä vähentävät imeytymistä pohjavedeksi. Kosteikkokokonaisuuden on tarkoitus ratkoa Horsbäckin alueella näitä haasteita. ”Kosteikon rakennustyöt sujuivat hyvin ja ensimmäisten sateiden perusteella kosteikko vaikuttaa toimivan hyvin”, toteaa Raaseporin kaupungin hankkeesta vastaava katupäällikkö Fredrik Bäcklund.
Tehty kosteikko käsittelee vesiä noin 91 ha valuma-alueelta ja kosteikon oma pinta-ala on hieman yli 1 ha. Horsbäckin hulevesiratkaisun toinen osa tulee rakentumaan myöhemmin yritysalueen itäpuolelle. “Kummankin kosteikkorakenteen kykyä poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja metalleja tullaan säännöllisesti seuraamaan vesinäytteinen”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.
Horsbäckin hulevesiratkaisu toteuttaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä, missä pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa. Raaseporin rannikkovesivisiotyön pilottikohde on ekologiselta tilaltaan heikentynyt Dragsviksfjärden, jonka valuma-alueella rakennettu hulevesikosteikko sijaitsee. Horsbäckin hulevesirakenteen rakentamishanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen omarahoituksesta on vastannut Raaseporin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.
Maailmantilanteen vuoksi tuleva talvi on energian saatavuuden ja hinnan vuoksi erittäin haastava. Osallistumalla säästötalkoisiin takaamme sen, että energiaa riittää kaikkien tarpeisiin.
Raaseporin kaupunki on mukana kansallisessa Astetta alemmas -kampanjassa, joka käynnistyi 10.10.2022. Tulemme jakamaan ajankohtaista tietoa energia-asioista koko lämmityskauden ajan. Ensimmäiset tärkeimmät tiedot voit tarkistaa päivittyvästä artikkelistamme täältä: Kysymyksiä ja vastauksia energiansäästöstä.
Kaupunki toimii palveluntarjoajana usealla saralla sekä hallinnoi valtaisaa kiinteistömassaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tehostaakseen energiankulutustamme. Seuraamme energiankulutustamme tiiviisti ja olemme huomaamattamme jo varautuneet moneen vaivaan.
Normaalin energiansäästön lisäksi suunnittelemme parhaillaan täsmällisiä toimenpiteitä tulevalle lämmityskaudelle. Kaupunki haluaa toimia esimerkkinä ja kannustaa kaikkia osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa. Pienilläkin teoilla saamme aikaan ison vaikutuksen. Haasta naapurisi, työpaikkasi tai harrasteseurasi mukaan!
Millaiset asiat sinua askarruttavat energiansäästössä? Laita palautetta täältä: Ota yhteyttä – Raasepori
Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.
Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä.
Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella.
Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.
Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.
Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.
Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)
Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.
Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.
Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.
Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.”
Teksti Henna Björkqvist, LUVY
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Maaseudulla toimivat mikro- ja pienyritykset voivat vielä hakea tukea investointeihin, joilla edistetään siirtymistä ympäristöystävälliseen teknologiaan tai siirrytään käyttämään uusiutuvaa energiaa oman yrityksen tarpeisiin. Tuella voi kattaa kolmasosan kustannuksista. Tuen avulla voi hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai ilmalämpöpumppuja ja näin säästää sähkölaskussa. Siirtymistä uusiutuvaan energiaan tuetaan EU:n elpymisvaroista. Investointi uusiutuvaan energiaan ei edellytä yrityksen kasvua, kuten tavanomaiset maaseudun yritystuet. Yrittäjä voi tarkistaa Maanmittauslaitoksen karttapalvelusta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella eli maaseudulla. Tukea ei myönnetä kaupunkialueilla sijaitseville yrityksille. Muita tavanomaisia Uudenmaan yritystukialueiden rajauksia ei ole käytössä tässä tukimuodossa.
Mihin tukea saa?
Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat saada investointitukea resurssitehokkaan teknologian ja ympäristöystävällisten energiaratkaisujen hankintaan kuten esimerkiksi aurinkopaneeleihin tai ilmalämpöpumppuratkaisuihin. Tukea voi hakea, jos ottaa käyttöön uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän ja kohtuullisin kustannuksin toteutettavan tekniikan tai toimintatavan. Jos yrityksesi on maataloustuotteita jalostava mikro- tai pienyritys (Annex 1-yritys), voit saada investointeihin 35 % tukea. Tuen määrä voi olla enintään 200 000 euroa. Muut maaseudun yritykset voivat saada tukea 30 % investoinnin kokonaiskustannuksista (tässä tarkoitetaan alv 0 % -kustannusta) ja se on de minimis -ehtoista. Investoinnin on oltava riittävän suuri, jotta tukea voi saada. Tukea ei myönnetä, jos tuen määrä jäisi alle 2000 euron. Tukea ei voi saada käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan. Myytäväksi tarkoitetun energian tuottamiseen liittyviin investointeihin tuki ei myöskään sovellu.
Miten ja milloin tukea haetaan?
Aikataulu on nopea, sillä Uudellamaalla vapautui lisää elpymisvaroja haettavaksi erään isomman hankkeen peruunnuttua. Tukea haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta 15.10.2022 mennessä. Aikataulusta johtuen nyt haetaan toteutusvalmiita hankkeita, joissa ovat vaadittavat asiakirjat kunnossa tai ne saadaan nopeasti hankittua. Hakemuksen vireilletulo vaatii liiketoimintasuunnitelman ja mahdollisen rakennusluvan tarve olisi hyvä selvittää etukäteen. Päätöksenteon takaraja on 31.12.2022 EU-rahoituskauden vaihtuessa. Myönteinen tukipäätös edellyttää lainvoimaista rakennuslupaa, jos investointi vaatii luvan.
EU-maaseuturahaston elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasurakentamista, maatalousinvestointeja, maaseudun innovaatioryhmiä sekä tukea harvaan asutun maaseudun yritysten omistajanvaihdosten suunnitteluun. Elvytysvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. EU-maaseuturahaston elpymisvarat ovat osa laajempaa EU:n elpymisrahoitusta.
Pomoväst järjestää syksyn 2022 aikana viestintäkoulutusta osana keväällä alkanutta Hankekouluamme, joka on suunnattu kaikille alueellamme toimiville yhdistyksille, järjestöille ja yrittäjille.
Koulutus on suunnattu aloittelijoille ja pidemmälle ehtineille kertauksena maustettuna uusilla ajatuksilla ja ideoilla. Onnistunut projekti edellyttää onnistunutta viestintää kaikkien oleellisten sidos- ja kohderyhmien kanssa – siksi olemme valinneet hankekoulumme kolmanneksi koulutusteemaksi viestinnän.
Koulutus on ilmainen ja pidetään suomeksi Zoomia käyttäen.
Aihe: Digitaaliset kokoukset – näin aktivoit osallistujat Zoomin ja Teamsin avulla
Zoom ja Teams alkavat olla monille tuttuja työkaluja vuonna 2022. Nyt kohdistuu painopiste enemmän itse kokoustekniikkaan, kuinka kokouksia johdetaan ja kuinka luodaan yhteisöllisyyttä ja aktiivista osallistumista digitaalisesti näyttöruudun kautta. Tämä on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin haasteemme. Anna Bertills luennoi ja opastaa digi-viestinnässä käytettävistä Zoom ja Teams työkaluista, opastaa viestintätekniikoista ja antaa arkisia, hyödyllisiä niksejä.
Koulutus koostuu teoriaosasta jossa käydään läpi keskeiset käsitteet: verkkosivujen rakenne, verkkosivujen suunnittelu ja design, lyhyesti hakukoneoptimointi, eri verkkosivualustat, mitä tulee ottaa huomioon verkkosivuja tilattaessa ja ostettaessa sekä verkkosivustojen ylläpitäminen ja päivittäminen. Teemme myös verrokki-harjoituksen jossa perehdymme eri verkkosivuihin pienissä ryhmissä ja esittäen sitten havaintomme muille osallistujille. Illan lopuksi kaikki osallistuneet saavat muistilistan asioista, jotka tulee huomioida omia verkkosivuja tehdessä, taikka vaihtoehtoisesti niitä ostettaessa.
Kouluttaja: Kristiina Salo / Digitaalivietsinnän konsultti
Koulutus antaa laajan katsauksen siitä kuinka eri sosiaalisen median alustoja käytetään Suomessa, sekä tietoa ja inspiraatiota sivustojen tehokkaasta hyödyntämisestä.
—————————————————-
Aihe: Miten rakennat digitaalisen tavaramerkkisi somessa ja verkossa
Luennolla opit ajattelemaan strategisesti viestistisi ja sivustojen sisällöstä, sekä mitenkä taktisesti hyödynnät käyttämiäsi kanavia viestinnässäsi ja rakentaessasi tavaramerkkiäsi somessa ja verkossa. Opit myös että kuinka tuotat myyvää ja tunteita herättävää sisältöä ja miten laadit viestisi niin että se tavoittaa ja sisäistetään oikeissa kohderyhmissä? Linn Jung sparraa sanoman, asiakkuuksien ja sisällön tiimoilta.
—————————————————-
Ilmoittaudu viimeistään kaksi päivää ennen kyseistä tilaisuutta sähköpostitse: juha.rautalahti@pomovast.fi tai soita 044-700 3920 Lisätietoja Hankekoulusta antaa hankepäällikkö Juha Rautalahti, puh 044-700 3920. Aiempien kahden osion, Ideasta hankesuunnitelmaksi ja Hankerahoitus, luentoesitykset ovat nähtävissä kotisivuillamme: https://www.pomovast.fi/fi/hankekoulu/
Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!
Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia – niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin –ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?
Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä
Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.
Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!
Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:
Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19
Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.
Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?
Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.
Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja.
Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?
Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.
Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.
Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
Luonnon salattu elämä – Hyvinvointia luonnosta Kuvin ja Sanoin Valokuvaaja: Sara Nylund, @saranylund_photography Ruonoilija: Susanna Jussila, @sielun_sopukoita
Avajaiset ma 3.10. klo 17.30
Galleria Perspektiivi (Raaseporintie 8 ) on avoinna ma-ke 10-19, to-pe 10-17, la 10-14, su suljettu Lämpimästi tervetuloa!
Vuonna 2020 ilmestyi kirja “Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa”. Nyt kirjasta on julkaistu ruotsinkielinen versio “Träden och vi”. Kåre Pihlström vierailee Tammisaaren kirjastossa jossa hän kertoo ja keskustelee kirjasta ja ajatuksistaan puista. Keskiviikkona 19.10.2022 klo 18-19, Pääskynen, Tammisaaren kirjasto. Tapahtuma on kaksikielinen. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Eilen maanantaina 19. syyskuuta paljastettiin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin muotokuva. Muotokuva roikkuu kokoushuone Masuunin seinällä Lundqvistin edeltäjien, Tom Simolan ja Mårten Johanssonin muotokuvien vierellä. Kuvan on ottanut valokuvaaja Kjell Svenskberg.
Muotokuvan paljastustilaisuudessa oli läsnä valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm sekä kaupungin johtoryhmä.
Täsmälannoituksen avulla täsmennetään lannoitusta sinne, minne sitä tarvitaan, kaksitasouomilla voidaan hillitä paikallista tulvimista ja kipsin levittämisellä peltoon parannetaan maaperän rakennetta – näillä toimilla on myös myönteistä vesistövaikutusta!
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima LUMME-hanke järjestää yhdessä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa ruotsinkielisen pellonpiennartilaisuuden (fältträff) fosforin täsmälannoituksesta ja kaksitasouomien vesienhallinnan hyödyistä tiistaina 27.9. Raaseporin Snappertunassa. Pellonpiennartilaisuutta edeltävänä lauantaina 24.9. järjestetään Karjaalla (Raasepori) myös kipsinlevitysnäytös, jonka toteuttaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) KIPSI-hanke.
”Kannustamme kaikkia kenellä on mahdollisuus, osallistumaan molempiin tapahtumiin”, kertoo LUMME-hankkeen koordinaattori Henna Björkqvist. Myös paikallinen maanviljelijä Thomas Björklöf kutsuu maanviljelijät mukaan tapahtumiin, joista kipsin levityksen työnäytöspaikkana toimii Björklöfin kotitila. ”Tilaisuuksien valitut teemat ovat hyvin ajankohtaisia. Kaikki toimenpiteet ravinteiden pidättämiselle itse pellossa ja lannoitustarpeen vähentämiselle ovat maanviljelijälle maailman nykytilassa hyvin tervetulleita”, Björklöf toteaa.
Tilaisuudessa pääsee tutustumaan KIPSI-hankkeeseen ja seuraamaan kipsin levityksen työnäytöstä. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi hillitä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista arvokkailta pelloilta. Tilaisuudessa näytillä myös Valtra-traktoreita. Ilmoittautuminen tulee tehdä 20.9. mennessä. Ilmoittaudu ELY-keskuksen tapahtumasivulla tai s-postitse niklas.gronroos@ely-keskus.fi.
Tilaisuuden pääaiheena kuullaan fosforin täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja sen tuloksien käytöstä käytännössä. Aiheista kertovat Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -yhdistyksen (NSL) edustaja Emil Hästbacka sekä Hankkijan edustaja Mikael Lindroos. Hankepäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeesta.
Toisena aiheena kuullaan kaksitasouomista ja niiden hyödyistä peltojen vesienhallinnassa. Aiheesta kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Pasi Valkama. Hankekoordinaattori Henna Björkqvist, kertoo LUMME-hankkeesta, jonka hanketoimenpiteisiin mm. kuuluu kosteikoiden ja kaksitasouomien toteuttaminen Länsi-Uudenmaan alueella.
Tapahtuma on maksuton ja pääosin ruotsinkielinen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille.
Kari Wikholm kertoo kirjastaan Pirtun tie Rutt 96 Karjaan kirjastossa (Kulttuuritalo Fokus) tiistaina 27.9.2022 klo 18, Maresi-huoneessa. Kirja kertoo snappertunalaisesta kalastajasta Svenistä, joka 1930-luvulla ajautuu pirtutrokareiden maailmaan. Haastattelijana Kristian Ajanto.
Loka- ja marraskuussa Raaseporin kaupungin terveysasemilla on tavallista vähemmän lääkäreitä, jonka vuoksi teemme väliaikaisia muutoksia palvelujen tarjontaan.
– Ei ole uusi ilmiö, että lääkärit viipyvät vain lyhyitä aikoja terveyskeskuksessa, mutta uutta tänä vuonna edelliseen vuoteen verrattuna on se, että sekä lääkäreiden rekrytointi että sairaanhoitopalvelujen ostaminen yksityisiltä toimijoilta on ollut vaikeampaa. Korkeamman työmäärän vuoksi perusterveydenhuollon on vaikea kilpailla lääkäreistä erikoissairaanhoidon ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä on valtakunnallinen ilmiö, tehtävät ovat lisääntyneet koko ajan, vaikka resurssit eivät ole olleet riittäviä, kertoo johtava lääkäri Tove Wide.
Kesäkuukausien aikana Raaseporissa on työskennellyt useita kesälääkäreitä, sekä lääketieteen opiskelijoita että valmiita lääkäreitä, jotka nyt palaavat toiselle paikkakunnalle töiden tai opintojen pariin. Lokakuusta lähtien Raaseporin terveysasemilla on aktiivisista rekrytointitoimenpiteistä huolimatta liian vähän lääkäreitä. Tästä johtuen Raaseporin kaupungin on rajoitettava, priorisoitava sekä keskitettävä palvelua niin, että kaikki lääkärinpalvelut keskitetään loka-marraskuussa Tammisaaren terveysasemalle. Myös terveysasemien aukioloaikoihin tulee muutoksia seuraavasti:
Terveysasemat sulkeutuvat perjantaisin klo 14.15 mutta puhelinpalvelu 019 289 3000 palvelee klo 16 saakka. Jos tarvitsee hoitoa työajan ulkopuolella, voi kääntyä Päivystysavun 116 117 puoleen.
Myös neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa on lokakuussa rajoitetusti lääkäriresursseja mutta raskaana olevien loppuraskauden lääkärintarkastukset sekä vastasyntyneiden lääkärintarkastukset järjestetään.
Ota yhteyttä terveyskeskukseen tavalliseen tapaan
Asukkaille tilanne tarkoittaa sitä, että jossain tapauksissa hoitoa voidaan tarjota Lohjan terveyskeskuksessa. Asukkaiden tulee ottaa yhteyttä Raaseporin terveyskeskukseen tavalliseen tapaan puhelimitse ja valita soittaessaan Karjaan tai Tammisaaren. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen tavalliseen tapaan ja voi asiasta riippuen ohjata eri ammattilaisten, etälääkärin tai lääkärin vastaanotolle. Joissain tapauksissa potilaalle voidaan sovittujen kriteerien mukaan tarjota hoitoa Lohjan terveyskeskuksessa.
– Olemme erittäin kiitollisia yhteistyöstä Lohjan kanssa tämän jakson aikana, että pystymme varmistamaan välttämättömimmät palvelumme, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg.
– Terveyskeskuksessa teemme aktiivista kehitystyötä, jotta meihin olisi helpompi ottaa yhteyttä ja jotta saisimme resurssimme riittämään paremmin. Tulemme tarjoamaan seurantaa tarvitseville potilaille yhteyshenkilön, joka koordinoi hoitoa. Pyydämme asukkailta ymmärrystä siihen, että palvelumme ovat tulevana ajanjaksona rajatut. Pyrimme järjestämään työn niin, että työssä olevat jaksavat ja ehtivät hoitaa tärkeimmät työtehtävänsä, kunnes saamme lisää resursseja jakamaan työtehtäviä, Wide jatkaa.
Kaupunki tiedottaa heti, kun tilanne terveysasemilla palaa normaaliksi.
Omakotitontteja on mahdollista varata Espinginkujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 052 -1 387 m² ja hinta on 20 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.
Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526. S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.
Talviuimareiden avaimet antavat pääsyn kesäpukuhuoneisiin ajalle 14.-30.9. Kun talviuintikausi alkaa 1.10, avaimet toimivat tuttuun tapaan lämpimiin pukuhuoneisiin.
Ekenäs Jaktvårdsförening rf aloittaa peuran kyttäysmetsästyksen Västerbyn ulkoilualueella ja sen lähialueilla 1.9.2022. Peuran ajometsästys on sallittu 24.9.2022 – 15.2.2023 välisenä aikana.
Hirvenmetsästys alkaa 8.10.2022 ja kestää 15.1.2023 asti.
Tammisaaren palloiluhallin pukuhuoneet 1 ja 2 ovat remontin takia poissa käytösta syyskuun aikana. Kuntosalikävijät ohjataan pukuhuoneisiin 3 ja 4. Nämä pukuhuoneet jaetaan pallolihallin käyttäjien kanssa. Suihkutilaa ei ole.
Tämän vuoden Raasepori Prideä juhlistetaan 24-28.8! Viikon aikana järjestetään suuri määrä pienempiä ja suurempia tapahtumia eri puolilla Raaseporia. Raasepori Pride järjestetään tänä vuonna kuudetta kertaa ja Raaseporin kaupunki liputtaa Priden kunniaksi perjantaina 26.8. Ensimmäistä kertaa kaupungin historian aikana Raaseporin kaupunki osallistuu myös lauantain Pride-kulkueeseen Tammisaaressa!
Pride-kulkueen jälkeen Stallörsparkenissä on paikalla myös useita puhujia, mukaan lukien uusi Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman sekä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri, Thomas Blomqvist.
Myös Karjaan vesitorni on jälleen pukeutunut Pride-väreihin!
Koko viikon ohjelman näet alta. Kaikki tapahtumat ovat maksuttomia.
Toivotamme kaikille iloista ja toivon täyteistä Pride-viikkoa!
Tervetuloa Lepin liikennejärjestelyiden avajaisiin keskiviikkona 7. syyskuuta 2022 klo 12.00.
Paikka: Uikkukujan päässä sijaitseva kääntöpaikka.
Avajaisseremoniaan osallistuu:
Ministeri Thomas Blomqvist
Projektipäällikkö Antti Koski, Väylävirasto
Urakoitsijan edustaja
sekä kaupungin edustajat kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas. Osallistujat voivat esittää kaupungin edustajille kysymyksiä Lepin alueen kehityksestä.
Dragsvikin perinnesoittokunta vastaa musiikista, 70 ensimmäiselle osallistujalle tarjolla Shellin tuoreita munkkeja. Mehutarjoilu.
Lepin eritasoliittymä avataan liikenteelle 31. elokuuta
Valtatiellä 25 Lepin liittymän parantamistyöt ovat loppusuoralla ja liittymä avataan liikenteelle keskiviikkona 31.8. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä syyskuun alussa.
Kesällä 2021 alkaneet rakentamistyöt Lepin liittymässä ovat valmistumassa aikataulussaan. Valtatien 25 ja maantien 111 risteykseen on rakennettu kevennetty eritasoliittymä ja liikennejärjestelyjä parannettu liittymiskaistalla sekä kääntymiskaistalla.
“Liittymäjärjestelyt vähentävät jonoja ja lisäävät liikenteen sujuvuutta. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti maantieltä 111 vasemmalle käännyttäessä, mutta myös muualla hankkeen vaikutusalueella”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti KoskiVäylävirastosta.
Hei sinä siellä kotona oleva äiti tai isä pientä lasten kanssa!
Tule mukaan vaunukävelylle ja tapaa muita kotiäitejä tai -isiä. Vaunukävelyt järjestetään Tammisaaressa ja Karjaalla. Tammisaaressa kävely alkaa uimahallilta kello 12.00 ja Karjaalla kävely alkaa Sisu areenalta kello 12.00. Kävellään noin tunti, lasten ehdoilla. Aloitetaan kolmella kerralla syyskuussa, jos intoa ja kiinnostusta löytyy, niin voidaan suunnitella jatkosta.
Mustion kirjasto sai vihdoin avautua uudelleen, kun uusi kouluvuosi Raaseporin peruskouluissa alkoi 16. elokuuta 2022. Kirjasto sijaitsee upouudessa koulurakennuksessa Askersintien varrella. Kirjaston sisäänkäynti ja pysäköinti ovat rakennuksen takapuolella.
Uuteen kirjastoon pääsee nyt myös kun henkilökunta ei ole paikalla. Silloin tarvitaan voimassaoleva kirjastokortti (Helle/Lukas) ja korttiin kytketty pinkoodi.
Mustion kirjaston omatioimiajat ovat seuraavat: maanantai–torstai klo 8.00–19.00 ja perjantai–sunnuntai klo 08.00–17.00. Henkilökunta on paikalla tiistaisin klo 15–19 ja torstaisin klo 9–11.
Alle 15-vuotias joka haluaa käyttää Mustion kirjastoa omatoimisesti tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla. Se tehdään lomakkeen avulla kirjastokäynnin yhteydessä. Lue lisää omatoimipalvelusta tästä.
Mustion kirjastosta löytyy luettavaa kaiken ikäisille. Aikuisille on fiktiota ja jännitystä sekä joitain tietokirjoja. Lapsille löytyy sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kirjastossa voi käyttää tietokoneita, pelata lautapelejä, lukea lehtiä (ei sanomalehtiä) jne.
Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut järjestää Taiteen päivän lauantaina 20.8. klo 14-17 Kulttuuritalo Fokuksessa. Tilaisuus alkaa klo 14 Pylväs veistoksen julkistamisella pääsisäänkäynnin edessä. Pylväs on ensimmäinen prosenttiperiaatteella toteutettava julkinen taideteos Raaseporissa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anders Walls, kulttuuripäällikkö Lotta Lerviks, Pro Artibuksen toimitusjohtaja Mikaela Lostedt och taiteilija Ida Koitila pitävät avajaispuheenvuorot.
Tämän jälkeen avataan näyttelyt sekä Galleria Centrumissa että Galleria Promenadessa.
Näyttely Galleria Centrumissa 20.8.2022-31.1.2023 Transparent world – Remes & Ruotsalo Helmi Remes och Panu Ruotsalo osallistuvat Taiteen päivään ja kertovat taiteestaan sekä näyttelystä.
Näyttely Galleria Promenadessa 20.8.-31.10.2022 Lasten oikeudet Linda Bondestamin kuvittamana Luckan Raseborg Pamela Andersson osallistuu Taiteen päivään ja kertoo näyttelystä.
Vuoden taidehankinta 2021
Kulttuuripalvelut osti DoReMi taideteoksen lasitaiteilija Camilla Mobergilta 2021. Nyt DoReMi sijoitetaan Kulttuuritalo Fokuksen toiseen kerrokseen. Camilla Moberg osallistuu Taiteen päivään klo 14-15.30 ja kertoo taiteestaan ja DoReMi taideteoksesta.
Näyttelytoiminta Kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko kertoo näyttelytoiminnasta ja vastaa kysymyksiin.
Yleisöllä on myös mahdollisuus tutustua Karjaan kirjaston uusiin tiloihin ja kahvitella Café systerÅbrorssa.
Toivotamma kaikki sydämellisesti tervetulleiksi tutustumaan taiteeseen ja Kulttuuritalo Fokukseen.
Lisätietoa Taiteen päivästä, näyttelytoiminnasta ja taiteesta Kulttuuritalo Fokuksessa: Kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko, sirpa.huusko@raasepori.fi och puh. 019 289 2786.
Avajaiset la 20.8. klo 14-17 Taiteen päivän yhteydessä Lämpimästi tervetuloa! Galleria Centrum, Kulttuuritalo Fokus, Keskuskatu 90, Karjaa.
Työryhmän Remes&Ruotsalo Transparent World näyttelykonseptissa sukelletaan sammuneiden pintojen kautta tunteiden syvyyksiin.
Transparent World nimeä kantava pienoisnäyttely on taiteilijoiden Helmi Remes (s.1983) ja Panu Ruotsalo (s.1971) yhteisnäyttelykonsepti, joka oli ensi kerran esillä Riihimäellä Suomen lasimuseon suuressa salissa loppuvuonna 2020 Ikävän anatomia nimisenä kokonaisuutena. Karjaan kulttuuritalossa nähtävä näyttely on otanta isosta kokonaisuudesta, jossa taiteilijat tuovat esille puuveistoksia, maalauksia ja lasiteoksia. Kokonaisuutta leimaa vähäeleisyys sekä muotokieleltään että värimaailmaltaan.
Näyttelyn teokset esittelevät näkemyksen siitä miltä tunteen kokeminen voi näyttää. Vähäeleisissä teoksissaan taiteilijat tutkivat näkymätöntä ja aineetonta todellisuutta. Miltä eri tunteet tuntuvat; suru, ilo, onni, kaipuu, tai vaikkapa tyytyväisyys. Taiteilijat kuvaavat omaa ikäväänsä pohjoisen luontoon ja meren rannoille, tunturisoiden reunoille, vuorten rinteille ja hiljaisuuden äärelle, mutta samalla tarkastelevat tunteiden anatomiaa myös yleisellä tasolla. “Halusimme kuvata näkyväksi ikävän ja melankolian, antaa muodon ilolle ja onnelle, tarkoituksena luoda katsojalle mahdollisuus tutkia aistein ihmisyyden perustaa, tunteita.” Ruotsalo kuvailee. Teokset ovat minimalistia ja abstrakteja ja ne luovat vähäeleisyydellään intensiivisyyden ja herkkyyden rajamailla liikkuvan maailman. Taiteilijat kuvaavat omia tunteitaan konkreettisen kokemusmaailman kautta, mutta samalla tarkastelevat tunteiden anatomiaa myös yleisellä tasolla. Mitä tunne on ja mitä se meissä aiheuttaa?
Mustavalkoisuus ja selkeät muodot hallitsevat kokonaisuutta. Pääelementtinä on hiillytetty puu, kirkas ja valkoinen lasi sekä kolmiulotteisiin teoksiin temaattisesti että värillisesti nivoutuvat maalaukset. Veistosten puuosat on työstetty Billnäsin ruukkialueella ja lasiosat Riihimäellä Osuuskunta Lasismissa. Näyttely Suomen lasimuseossa oli taiteilijoiden ensimmäinen yhteisnäyttely ja myös molemmille ensimmäinen kerta, kun he työskentelevät yhteisteosten parissa. Teokset syntyivät pitkälle vain keskustelemalla ja työhuoneen lattialle luonnostelemalla. Molempien ammattitaito laitettiin koetukselle teosten teknisten haasteiden edessä, mutta lopputulos on juuri se mitä aluksi suunniteltiin. “Visuaalisten seikkojen ratkaisu prosessissa oli selkeää, mutta kahden täysin erilaisen materiaalin yhdistäminen ei ollut helppoa. Mutta enpä voisi parempaa työparia ajatella kuin Panu, meidän ajatukset menevät täysin yhteen ja työskentely oli haasteidenkin edessä antoisaa.” Helmi Remes kuvaa teosten syntyprosessia.
Helmi Remes Lasitaiteilija Helmi Remeksen teosten ydin on selkeässä muodossa, johon yhdistyy herkkä, maalausmainen viiva. Kymmenvuotisen uransa aikana hän on perehtynyt ja käyttänyt laaja-alaisesti erilaisia lasintekemisen tekniikoita saavuttaen näin omaleimaisen ja tunnistettavan käsialan suomalaisessa taidelasikentässä. Hänen töitään on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä niin Suomessa kuin Euroopassa. Remes asuu Karkkilassa. www.helmiremes.com
Panu Ruotsalo Panu Ruotsalo on Billnäsissä työskentelevä kuvataiteilija. Ruotsalon esittämistapa on kaksikymmenvuotisella urallaan vaihtunut värikylläisestä ja paikoin ekspressiivisestä esittämistavasta vähäeleisempään ja monokromaattisempaan suuntaan. Hän on perehtynyt yhä enemmän tunteiden ja tuntemusten kuvaamiseen, näkymättömien asioiden esille tuomiseen ja muodon antamiseen muodottomille, abstrakteille asioille. Ruotsalo on yksi kutsuituista taiteilijoista Tammisaareen 2023 avattavan uuden nykytaiteen museon avajaisnäyttelyyn. www.panuruotsalo.com
Hyvinvointialueen strategiatyö on käynnistynyt ja tässä vaiheessa haluamme kuulla ajatuksiasi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvoista ja toiminnan painopisteistä.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään strategiatyössä. Vastauksesi onkin erittäin tärkeä, sillä strategia tulee olemaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisen ja toiminnan johtamisen tärkein työkalu.
Pyydämme vastaustasi viimeistään 26.8.2022. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden ja työntekijöiden kesken arvotaan Finnkinon leffalippuja. Mikäli haluat osallistua arvontaan, muistathan jättää kyselyn lopussa yhteystietosi.
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen uudistus on parhaillaan käynnissä ja 1.1.2023 lähtien Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa edellä mainittujen palveluiden järjestämisestä. Hyvinvointialue tulee jatkossa vastaamaan samoista sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimen palveluista, joita kunnat tällä hetkellä järjestävät.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue luodaan yhdessä hyvinvointialueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialueen tavoitteena on palvella alueensa asukkaita mahdollisimman hyvin sekä uudistuksen siirtymävaiheessa että pitkällä aikavälillä.
Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?
Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!
Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi.
Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:
Pohja
24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)
25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars)
Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023.
ENTER ry:n digiopastus on avointa ja maksutonta kaikille senioreille. Opastus on henkilökohtaista ja siinä edetään rauhallisesti, opastettavan omaan tahtiin.
Opastajina toimivat ENTER ry:n perehdyttämät vapaaehtoiset vertaisopastajat, jotka ovat itsekin ikäihmisiä.
Torstaina 4. elokuuta noin 39 500 kirjaa ja muuta laina-aineistoa oli siirretty Nils Grabbenkadulta uuteen Fokus-kulttuuritaloon (Laaksokatu 4), jossa uusi kirjasto sijaitsee. Jo perjantaina 5.8. kaikki lainamateriaali oli uudessa kodissa. Jäljelle siirrettäväksi jää vielä m.m. tietokoneita.
Vierailijat pääsevät pian tutustumaan raikkaihin tiloihin.
Muutto on edennyt vaivatta
Muutto on sujunut todella hyvin, sanoo Ann-Kristin Nylund, vastaava kirjastonhoitaja Karjaalla. Sää on ollut puolellamme kuumuudesta huolimatta. Kirjaston henkilökunta kiittää Muuttohaukat-muuttoyritystä tehokkaasta urakasta.
Nyt on jäljellä vaativin työ eli hyllymetrien käsittely. Paljon hienosäätöä on jäljellä ennen kuin kokoelma on sijoitettu esille näyttävimmällä tavalla. Kun materiaali on paikallaan, myös palvelu ja lainaus tapahtuu sujuvasti.
Karjaan kirjasto pyritään avaamaan 22. elokuuta. Kirjaston tilat ovat kahdessa kerroksessa, ja sinne pääsee helposti pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella.
Lukupaikkoja löytyy kirjaston jokaisessa tilassa.Hyllyjen säätelyä, kirjatukia, kyltitystä… Pieniä mutta tärkeitä kirjaston palapelejä.
Uudet tilat – tutut palvelut
Kirjastosta löytyy kaikki tutut palvelut kuten sanomalehdet, tietokoneet, tulostus, kopiointimahdollisuus jne. Uutuutena kirjastossa on omatoimipalvelu, eli kirjastoon pääsee sisään vaikka henkilökunta ei ole paikalla. Lainaus tapahtuu lainaautomaatin kautta. Lue lisää tästä Raaseporin kirjastojen omatoimipalvelun toiminnasta. Katso myös päivitetyt aukioloajat kotisivuiltamme.
Kysymyksiä voi laittaa sähköpostitse karjaankirjasto@raasepori.fi
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt myöntää Raaseporin mitalin eli Comitatus Raseburgensis Sigillumin Paul Oxleylle (oik.nim. Malcolm Campbell) hänen panoksestaan Raaseporin tunnetuksi tekemiseksi pääasiassa Suomessa mutta myös ulkomailla.
– Paul Oxley on itse kirjoittamallaan musiikillaan ja Paul Oxley’s Unit -yhtyeen jäsenenä vienyt paikkakuntaa Suomen kartalle vuosien ajan, ja hän esiintyy yhä. Tästä syystä Paul Oxley ansaitsee Raaseporin mitalin, sanoo Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, joka ehdotti kunniamerkkitoimikunnalle mitalin myöntämistä Paul Oxleylle.
Paul Oxley on oman menestyksen myötä toiminut inspiroijana ja näyttänyt, että riman voi asettaa korkealle. Näin hän on antanut kaupungin nuorisolle syyn kokeilla siipiään ja tehdä töitä unelmiensa eteen, aivan kuten Paul.
Hänen esimerkkinsä ovat vaikuttaneet positiivisesti kymmenien ja ehkä jopa satojen kaupunkilaisten tulevaisuuden uriin ja menestykseen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
– Paulin ja bändin kanssa työskennelleet saivat käsityksen siitä, miten ”suuressa maailmassa” toimitaan. He myös innostivat nostamaan muiden yhtyeiden, muusikoiden ja äänen, valon, koreografian, videotuotannon jne. kanssa tekevien ihmisten kunnianhimoa, kertoo RadioMedia ry:n toimitusjohtaja Stefan Möller
– Kaikki suuret levy-yhtiöt tulivat katsomaan, millaista tarjontaa kaupungissa oli tarjolla, ja tämä johti myös levytyssopimuksiin. Eräässä vaiheessa niin monella kaupungin bändillä oli levytyssopimus, että Tammisaarta kutsuttiin Suomen Liverpooliksi. Musiikkiyhdistys FUSK (Föreningen för utvecklande av skapande konst) perustettiin, ja bändit kuten Ebba Grön, UK Subs & Johnny Thunder esiintyivät Suomen-kiertueillaan paikkakunnalla.
Mitali jaettiin Paul Oxleylle keskiviikkona 3. elokuuta 2022 klo 15 Tammisaaren Rantapuistikossa sen rakennuksen luona, jossa oli aikoinaan legendaarinen yökerho Gnägget. (Osoitteessa toimii nykyisin ravintola Stallet.)
Samassa tilaisuudessa paljastettiin kyltti, joka valaisee paikan kulttuurihistoriallista merkitystä ja juhlistaa Paul Oxleyn pitkää uraa. Kyltti on kunnianosoitus yhdelle Suomen suosituimmista diskoista 1970- ja 1980-luvuilla. Diskoon tultiin läheltä ja kaukaa tanssimaan ja viettämään aikaa yhdessä. Monilla on vielä paljon hyviä muistoja Gnäggetistä.
Kuvassa Paul Oxley ja Raaseporin uusi kaupunginjohtaja Petra Theman uuden, Gnägget-diskon historiaa valaisevan ja Paul Oxleyn uraa huomioivan kyltin edessä.
Perustelut ja tiedot Raaseporin mitalista ja aiemmista palkinnonsaajista
Paul Oxley (oik.nim. Malcolm Campbell) saa Raaseporin mitalin panoksestaan Raaseporin tunnetuksi tekemisestä lähinnä Suomessa mutta myös ulkomailla.
Nuorison bänditoiminta Tammisaaressa oli vilkasta 1970-luvulla, mutta niin yhtyeet kuin yleisö olivat paikallisia. Tilanne muuttui merkittävästi vuonna 1980, kun Paul Oxley muutti Tammisaareen ja perusti Paul Oxley’s Radion (myöhemmin Paul Oxley’s Unit) neljän muun paikallisen muusikon, eli Ulf Enbergin, Kjell Ekholmin, Janne Rombergin ja Björn Åkerbergin, kanssa. Tämä oli ensimmäinen askel suureen menestykseen, josta bändi nauttii vielä tänäkin päivänä.
Ennen Paul Oxleyn aloittamista yhtye oli soittanut lähinnä covereita, mutta nyt yhtye alkoi tuottaa Paulin kirjoittamia omia kappaleita. Ensimmäinen single, Another Heartbreak, julkaistiin vuonna 1980, ja se sai lämpimän vastaanoton. Pitkäsoiton julkaisussa kesti jonkin aikaa, mutta sen jälkeen menestys oli taattu. Yhtyeen ensimmäinen albumi, Living in the Western World, ilmestyi elokuussa 1981 ja nousi Suomen listan kärkeen helmikuussa 1982 ja piti kärkipaikkansa kaksi kuukautta. Albumia myytiin yli 60 000 kappaletta, mikä oikeutti platinalevyyn. Toinen albumi, Both Sides of the Equator, ilmestyi vuonna 1982 ja myi 35 000 kappaletta, eli kultalevyn verran.
Bändi oli saavuttanut suuren julkisuuden nuorisolehdissä, kuten Suosikissa ja OK:ssa. Suomalainen yleisö oli innoissaan bändistä, joka tuli Länsi-Uudeltamaalta Tammisaaresta mutta jolla oli vahva kansainvälinen ote. Länsi-Uusimaa tuli tunnetuksi koko Suomessa. Myös ruotsin kielen olemassaolo Suomessa tuli lukuisten suomalaisten tietoon.
2010-luvulla bändi on ollut jälleen aktiivinen ja tunnettuudellaan nostanut Raaseporin Suomen kartalle. Paul Oxley’s Unit teki useita kiertueita ympäri Suomea ja osallistui moniin radio- ja televisio-ohjelmiin. Lisäksi bändi nauhoitti kaksi kokonaan uutta levyä, jotka saivat paljon huomiota myös suomalaisessa mediassa ja kappaleet saivat paljon soittoaikaa radiossa. 2010-luvulla yhtye julkaisi 9 singleä ja 3 albumia, Living in the Western World – 30th Anniversary Edition (CD/DVD) (2011), Black Gold (2016) ja All the Gods Were Happy (2018). Lisäksi tehtiin kolme videota, jotka kaikki on filmattu Raaseporissa.
Vuosina 2009–2019 bändi on ollut mukana monissa televisio-ohjelmissa, kuten vuoden 2017 Unplugged-ohjelmassa. Suosittu TV-ohjelma Puoli Seitsemän vieraili myös Raaseporissa haastattelemassa Paulia ja bändiä pari vuotta sitten. Sama koskee radiohaastatteluja sekä Ylen että kaupallisten kanavien kautta.
Paul Oxley on itse kirjoittamallaan musiikillaan ja Paul Oxley’s Unit -yhtyeen jäsenenä vienyt Raaseporin Suomen kartalle vuosien ajan, ja hän esiintyy yhä. Tästä syystä Paul Oxleylle myönnetään Raaseporin mitali.
Raaseporin mitali on aiemmin myönnetty seuraaville henkilöille
Saraste Jukka-Pekka, 2011
Charalambides Alexis, 2011
Ntallaris Anthony, 2011
Wickholm Kaj, 2012
Peltonen Matti, 2013
Nybom Jan, 2014
Grunn Torolf, 2015
Johansson Mårten, 2015
Höglund Nils-Gustav, 2017
Simola Tom, 2017
Sid Sven, 2019
Forsström Tua, 2020
Lindberg Ingmar, 2020
Ekblom Henrik, 2020
Lundqvist Ragnar, 2022
Oxley Paul, 2022
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja, valtuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla olevaa panosta on sovitettava yhteen panoksen merkitys, laatu, laajuus ja jatkuvuus. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Tule nautiskelemaan klassisesta musiikista kesäisessä Raaseporissa 4.-7.8.! Tarjoamme jälleen monipuolisen & korkealaatuisen ohjelmiston klassisen musiikin ystäville.
Suhde tilaan on keskeistä Janne Kaarlehdon abstrakteissa maalauksissa, vaikka ne eivät olekaan sidoksissa tiettyyn ympäristöön. Kaarlehto on kiinnostunut sisäkkäisistä tiloista, siitä kuinka erilaisia kouriintuntuvia miljöitä voi käyttää osana taiteellista ilmaisua. Kun maalaus asetetaan esille tietyssä paikassa – kuten nyt Gamla Bastunissa Tammisaaressa – tulee katsomistapahtumaan vielä jotakin lisää: taiteen paikkakohtainen ulottuvuus.
Avoinna ti-su klo11-15 tai sopimuksen mukaan. Avajaiset lauantaina 30.7. klo 12 – 18. Osoite: Länsivalli 11
Googlen sähköpostiosoitteet, kuten Gmail sekä Googlen sähköpostipalveluita käyttävät yritykset voivat taas vastaanottaa sähköpostiviestejä Raaseporin kaupungilta.
Pahoittelemme tästä johtunutta vaivaa ja kiitämme kärsivällisyydestä!
Syksystä 2022 alkaen alle 15-vuotias käyttäjä, joka haluaa käyttää Raaseporin omatoimikirjastoa, tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla.
Kirjaston uusiin tiloihin pääsee pian itsenäisesti sekä Mustiossa että Karjaalla. Raaseporin kirjastoissa astuu voimaan tärkeä mukautus omatoimikirjastojen käyttämiseen liittyen koskien alle 15-vuotiaita. Alle 15-vuotiaan käyttöoikeuksia hakee kirjastosta huoltaja, joka vastaa kirjaston käytöstä. Käyttöoikeuksia koskeva lomake täytetään kirjastossa. Lue lisää Raaseporin omatoimikirjastojen käyttösäännöistä tästä.
Kun Mustion lähikirjasto muuttaa uuteen koulukeskukseen Askersiin 16. elokuuta 2022, sinne pääsee sisään tiettyinä aikoina, vaikka henkilökunta ei olisi paikalla.
Myös Karjaan kirjasto muuttaa syksyn aikana uusiin tiloihin kulttuuritaloon osoitteessa Laaksokatu 4 (Karjaan kirjasto on suljettuna muuton ajan 25.7.–21.8.). Kuten Mustiossa, Karjaallekin pääsee sisään kirjastoon vaikka henkilökunta ei ole paikalla.
Oven avaamiseen tarvitset voimassa olevan kirjastokortin ja PIN-koodin. Lainaus tapahtuu lainaautomaatissa.
Tenholan lähikirjaston omatoimiajat muuttuvat
Tenholan omatoimiajat ovat 15.8.2022 alkaen seuraavat: Maanantai–torstai klo 8–19 Perjantai–sunnuntai klo 8–17 Henkilökunta on paikalla maanantaisin klo 15–19 ja keskiviikkoisin klo 9–11.
Myös alle 15-vuotias joka haluaa käyttää Tenholan kirjastoa omatoimisesti tulee olla perehtynyt käyttösääntöihin sekä hakenut kirjastosta käyttöoikeudet huoltajan avulla.
Valitse itsellesi varaustunnus – esimerkiksi lemmikkisi nimi
Varausten löytämisen helpottamiseksi saat mielellään valita varaustunnuksen. Varaustunniste on numerosarja, joka muodostuu automaattisesti, tai nimimerkki, jonka itse valitset. Sen avulla löydät jatkossa varauksesi varaushyllystä. Tunnisteen vaihtamista voi pyytää verkkokirjastossa tai asiakaspalvelussa. Tunnus näkyy myös sähköposti-/tekstiviestissä jonka saat kun varauksesi on noudettavissa. Huomaa, että kortti johon varaus on tehty täytyy olla se jolla lainaat varausta automaatilla.
Varaustunnus jotta löydät varaamasi aineisto varaushyllystä (muista että kortti johon varaus on tehty täytyy olla se jolla lainaat varausta automaatilla)
Kesäkonsertti -show Aarne Alligaattori & Viidakkorummun kanssa 14.8 klo. 14-15. He viihdyttävät koko perhettä uusilla ja vanhoilla viidakkoherkuilla, hyvillä ja huomaavaisilla vitseillä ihanassa ympäristössä kesäisessä Tammisaaren kaupungissa.
Aarne Alligaattori on niittänyt mainetta kaikissa Pohjoismaissa sekä Youtubessa yli 120 miljoonalla katselukerralla. Yhtye on esiintynyt myös Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Norjassa suurella menestyksellä. Älä missaa heitä livenä.
Liput ennakkomyynnissä / sisäänpääsy 15 € / henkilö. Alle 2-vuotiaat lapset ilmaiseksi.
Lippuja myydään osoitteessa www.netticket.fi ja Luckanista Karjaalla, Kulturhuset Kareliasta Tammisaaressa konserttiviikolla 3.-6.8. ja Österbyn kioskista päivittäin klo 11-21.
Lippuja on rajoitettu määrä sisäänkäynnillä, suositellaan ostamaan ennakkoon.
Sateen sattuessa bussikuljetus on saatavilla ulommalta parkkipaikalta (Villa Schildt) sillalle ja takaisin konsertin jälkeen. Jättäkää autonne Villa Schildtin ulommalle pysäköintialueelle.
Lauantaina 6. elokuuta on Tammisaaren kesäkonsertin CARPE DIEM! päivä alkaen klo 10.00 Tammisaaren Raatihuoneen torille Suomen Kamariorkesterin vaskipuhaltajaat kanssa. (vapaa pääsy)
Klo. 11.00 ohjelma jatkuu Villa Skeppetissä, jossa Jennifer Dahlqvist kertoo kirjailijasta ja teoksesta, Göran Schildt: Daphne ja Apollon (1952). Suomen Kamariorkesterin kvartetti Benjamin Brittenin Phantasy Quartetin edessä. Liput Lippu.fi:n tai Luckan Raseborgin kautta alkaen 11,50 €. (Ei myyntiä ovelta)
Klo. 14.00 ollaan taas Tammisaaren kirkossa festivaalin taiteellisen johtajan Jan Söderblomin viulusolistina ja Folke Gräsbeckin kanssa pianolla. Konsertin aikana kuullaan seuraavat teokset: Lili Boulangers D’un matin de printemps, Stravinskyn Dithyrambe ja Rautavaaras Dithyrambos. Lopuksi César Franckin sonaatti viululle ja pianolle A-duuri. Liput Lippu.fi:n tai Luckan Raseborgin kautta alkaen 22,50 € (Ei myyntiä ovelta)
16.00 Virpi Suutarin ohjaama elokuva “Aalto” esitetään Bio Forumissa. Ennen elokuvaa säveltäjä Sanna Salmenkallio kertoo musiikistaan Aalto-elokuvassa. Liput ja lisätiedot: Bio Forum
Festivaali päättyy sunnuntaina 7.8 klo 10 Musiikkijumalanpalveluksella Tammisaaren kirkossa.
Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.
Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.
Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti
Eroon tulvaongelmasta
Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu.
Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.
Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.
Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.
Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.
Karjaan kirjasto on suljettu 25.7.–21.8.2022 muuton vuoksi. Laina-aikaa on pidennetty niin, että eräpäivä on aikaisintaan 22.8., eikä myöhästymismaksuja kerry tänä aikana. Voit tarkistaa sekä uusia lainasi osoitteessa https://helle.finna.fi
Myös Karjaan kirjastoon tulevat varaukset keskeytetään edellä mainituksi ajaksi. Karjaan kirjaston asiakkaat voivat noutaa varauksensa jostain muusta Helle-kirjastosta, esim. Pohjan tai Tammisaaren kirjastosta. Voit valita, mistä kirjastosta noudat varauksesi, kun teet varauksen verkkokirjastossa. Myös jo tehtyjen varausten noutopaikan voi vaihtaa verkkokirjastossa, kunhan varaus ei ole vielä ehtinyt kuljetukseen.
Lainoja voi toistaiseksi palauttaa Nils Grabbenkatu 5:n palautusluukun kautta.
Ota yhteyttä kirjastoon sähköpostitse kirjasto@raasepori.fi tai puhelimitse 019 289 2950 (Tammisaari), jos sinulla on kysyttävää lainojen uusimisesta, palautuksista tai varauksista.
Karjaan kirjasto avaa ovensa uudessa osoitteessa Laaksokatu 4 maanantaina 22.8.2022 klo 12.00.
Huomioikaa muuttuneet ajo- ja pysäköintijärjestelyt liikkuessanne vanhassa kaupungissa Länsivallilla ja Eteläisellä Rantakadulla. Katualueet Raippatorin ja Kalatorin välillä ovat toistaiseksi yksisuuntaisia, ajosuunta etelään päin. Pyöräily on sallittu molempiin suuntiin! Kyltit “ei koske pyöräilijöitä” on tilattu ja tulevat pian. Kiitos kärsivällisyydestäsi.
Perjantain konsertissa 5.8 Tammisaaren kirkossa vierailevat Suomen Kamariorkesteri, johtaja Jan Söderblom ja viulistit Eriikka Maalismaa ja Kasmir Uusitupa. Konserttiohjelma sisältää Olivier Messiaenin L’Ascension: IV Prière du Christ montant versus Père och Anna Clynes Prince of Clouds ja Andrea Tarrodin Paradisfåglar II. Konsertin päättää Rautavaaran Cantus Arcticus.
Perjantai 5.8 klo. 19 Tammisaaren kirkko
Suomalainen kamariorkesteri, joht. Jan Söderblom, Eriikka Maalismaa, viulu, toisen viulusolistin nimi ilm. myöhemmin
Olivier Messiaen: Ylösnousemus (L’Ascension): Osa nro 4, Kristuksen rukous hänen noustessaan Isänsä tykö
Anna Clyne: Prince of Clouds — Andrea Tarrodi: Paradisfåglar II
Ragnar Lundqvist on toiminut Raaseporin kaupunginjohtajana kohta viisi vuotta, mutta nyt hän huristelee eläkepäivien viettoon. Nyt on aika ojentaa kaupungin avain uudelle kaupunginjohtajalle, Petra Themanille.
Etsimme Luotsi Palveluun innostuneita ja sitoutuneita palveluyrityksiä. Jos sinulla on ainakin pari toimintavuotta takana sekä elinkelpoinen yritys niin hae mukaan nyt!
Novagon yritysneuvojat Taina Jukola ja Annika Metsämäki luotsaavat palveluyrityksiä uudistamaan ja kehittämään yritysten kilpailukykyä. Vuoden mittaisessa maksuttomassa luotsauksessa palveluyritykset saavat asiantuntija-apua ja pienen ostobudjetin omaan kehitettävään pilottiinsa. Pääpainona palvelun tietoiskuissa on tulevaisuus ja digitalisaatio ammattitaitoisten valmentajien johdolla. Lisäksi tarjoamme yrityskohtaista neuvontaa sekä verkostotumista Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yrittäjien kanssa.
Ota yhteyttä, kerromme lisää taina.jukola@novago.fi tai annika.metsamaki@novago.fi
Luotsi – yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa
Luotsi palvelu luotsaa yrityksiä koronakriisistä elpymiseen. Yritykset tarvitsevat nyt jos koskaan tukea osaamiseen, asiakasymmärryksen kehittämiseen ja ketterään reagointikykyyn. Luotsi palvelussa etsimme yhdessä yrittäjän kanssa yritykselle taloudellista kasvua uudistamalla yrityksen liiketoimintaa kilpailukyvyn edistämiseksi. Kohderyhmänä luovien alojen, hyvinvointi- ja liikunta-alojen sekä muiden palvelualojen mikro- ja pienyritykset painottuen naisvaltaisiin toimijoihin. Posintran toiminta-alueella kohderyhmänä ovat luovien alojen yritykset. Lue lisää: Luotsi – yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa – Posintra.fi
Yrittäjän talousavun asiantuntijat kertovat, miten yrittäjä voi varautua vaikeisiin tilanteisiin ja huolehtia yrityksensä kannattavuudesta.
Ideasta liikeideaksi
AIKA
24.8.2022 17:00 – 18:30
PAIKKA
Teams
Ideasta liikeideaksi -webinaarissa
• pääset pohtimaan ideasi lähtökohtia ja potentiaalia • saat tietoa ja ohjeita, miten voit kehittää ideastasi liikeidean • kuulet konkreettisia keinoja idean testaamiseen
Mistä idea yrittäjyyteen?
AIKA
7.9.2022 9:00 – 10:00
PAIKKA
Teams
Oletko kiinnostunut itsesi työllistämisestä ja yrittäjyydestä, mutta sinulla ei vielä ole ideaa? Tule kuuntelemaan miten ideoita syntyy, ja millaisia polkuja yrittäjyyteen on olemassa.
LUOTSI – Yritysten muutoskyvykkyyttä vahvistamassa -hankkeen päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto, rahoituksen myöntäjänä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hanketta rahoitetaan REACT-EU-rahoituksesta, osana Euroopan unionin covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Hankkeen päätoteuttaja on Posintra Oy ja osatoteuttajina Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Keuke ja Novago Yrityskehitys Oy.
Viidestä ylämaankarjarotuisesta härästä koostuva lauma auttaa Raaseporin kaupunkia hoitamaan 12 hehtaarin kokoista aluetta Stadsfjärdenin vieressä Tammisaaressa. Alueella on suuret mahdollisuudet toimia muutaman vuoden sisällä jälleen kerran monien harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristönä.
Kyse on kahdesta Raaseporin kaupungin omistamasta luonnonsuojelualueesta, jotka toimivat vielä 1950-luvulla pelto- ja laidunmaina. Alueen laidunnetut rannat ja niityt ovat perinnebiotooppeja, joissa esiintyy erittäin monipuolinen lajisto, mutta jotka nykytilanteessa ovat harvinaisia, koska ne kasvavat nopeasti umpeen ilman laiduntamista tai muita hoitotoimenpiteitä.
Alue on raivattu ja aidattu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti ja Raaseporin kaupunki on saanut hankkeelle avustuksen ympäristöministeriön Helmi elinympäristöohjelmasta.
Västerbyn rantatien varrella sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta pääset laitumelle portaikon kautta sähköaidan yli ja eteenpäin lintutornille, josta on kaunis näkymä Stadsfjärdenille. Härät ovat rauhallisia, mutta ne on jätettävä rauhaan. Eläimiä ei saa ruokkia tai silittää.
Maria Eriksson, Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö: ”Olemme erittäin iloisia, että voimme luoda tärkeitä elinympäristöjä tällä tavalla. On mielenkiintoista seurata, miten alue kehittyy laidunnuksen ansiosta.”
Lisätietoja:
Projektinhallinta ja laidunsuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson@raseborg.fi
Eläinten omistaja: Henrik Ekholm, puh. 044-2772884
Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.
Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.
Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.
Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.
Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.
Hummeldal:in uimarannoilla on 28.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkailemaan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt jakaa niin kutsutun Raasepori-mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum” kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistille seuraavin perusteluin:
”Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist jää eläkkeelle tänä vuonna.
Lundqvist on viiden vuoden aikana tehnyt merkittäviä ponnistuksia Raaseporin hyväksi. Lundqvistin aikana kaupungin kumulatiivisesta alijäämästä on päästy eroon. Hän on työskennellyt merkittävällä tavalla alueen elinkeinoelämän kanssa ja edistänyt yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lundqvistin aikaa kaupunginjohtajana on leimannut vahvasti koronapandemia. Toiminnan johtamisessa Ragnarin piirteet ovat palvelleet kaupunkia hyvin, ja Raasepori on selvinnyt poikkeuksellisista olosuhteista erittäin hyvin.
Kaupunginjohtajana Ragnar on aina työskennellyt Raaseporin etu mielessään ja saavuttanut monia myönteisiä tavoitteita.”
Valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm jakoivat mitalin Lundqvistille tiistaina 21. kesäkuuta 2022.
Valtuuston puheenjohtaja Anders Walls sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm kiittävät Lundqvistia.Kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm vasemmalla, Lundqvist oikealla.
– On suuri kunnia saada vastaanottaa Raasepori-mitali! Viisi vuotta on kulunut nopeaan, ja olemme ehtineet toteuttaa sekä hienoja että myös vaativia projekteja, ja kokeneet myös haasteellisia aikoja, kun pandemia iski suurin piirtein virkakauteni puolessa välissä. Haluan kiittää kaikkia luottamushenkilöitä, kaupungin henkilökuntaa ja tietysti myös kaupungin asukkaita näistä antoisista viidestä vuodesta, sanoo Lundqvist.
Raasepori-mitali on aiempina vuosina jaettu seuraaville henkilöille:
Saraste Jukka-Pekka, 2011
Charalambides Alexis, 2011
Ntallaris Anthony, 2011
Wickholm Kaj, 2012
Peltonen Matti, 2013
Nybom Jan, 2014
Grunn Torolf, 2015
Johansson Mårten, 2015
Höglund Nils-Gustav, 2017
Simola Tom, 2017
Sid Sven, 2019
Forsström Tua, 2020
Lindberg Ingmar, 2020
Ekblom Henrik, 2020
Lundqvist Ragnar, 2022
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla olevaa panosta on arvioitava aikaansaannosten merkitys, laatu, laajuus ja jatkuvuus. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Tule juhlimaan Helene Schjerfbeckin syntymäpäivää ja kuvataiteen päivää Tammisaareen kirkolle. Schjerfbeck-sviitin ensiesitys klo 12.30: Roland Junell yhtyeen kanssa. Piirustus ja maalaustyöpajat kirkkopuistossa klo 13-16. Kirjeiden luenta Helenen kanssa Raaseporin museossa klo 14.30 ruotsiksi ja klo 15.30 suomeksi. Raaseporin museoon on ilmainen sisäänpääsy päivän aikana (klo 11-17). Cafe Schjerfbeck on avoinna koko päivän klo 9-18.
Kesän kynnyksellä parhain kukinta-aika on alkamassa. Samalla nyt on juuri oikea aika poistaa pihoista ja puutarhoista haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputki. Alle kahden kuution kuormat vieraslajijätettä otetaan maksutta vastaan kotitalouksilta kaikilla Rosk’n Rollin jäteasemilla. Tietyt vieraslajit on luokiteltu haitallisiksi, koska niiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja horjuttavan ekosysteemiä. Lain mukaan haitalliset vieraslajit on hävitettävä ja niiden leviäminen on estettävä.
Jättipalsami
Nyrkkisääntö on, että kasvit kitketään ennen kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen. Versojen ollessa vielä pieniä jätteen määrä on myös vähäisempi. Naapurustoissa kannattaa ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajien leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.
Kurtturuusu
”Eritoten kurtturuususta on viime aikoina ollut paljon puhetta ja sitä on myös tuotu jäteasemille”, kertoo Rosk’n Rollin aluepäällikkö Johanna Hynynen. ”Parina viime vuonna myös espanjansiruetanoita on alettu tuomaan jäteasemille enemmän.”
Kurtturuusu on ollut myyntikiellossa Suomessa jo kolme vuotta, mutta 1.6. alkaen sen kasvattaminen on myös kielletty. Käytännössä kielto tarkoittaa, että kaikkien maan- ja kiinteistönomistajien – myös omakotitaloasukkaiden – on poistettava ruusulaji tontiltaan.
Pussiin ja jäteasemalle Puutarhajätteen vieminen luontoon, esimerkiksi metsänreunaan, on laissa kiellettyä. Varsinkin siemenlevintäiset kasvilajit, kuten jättipalsami ja komealupiini, leviävät herkästi kasvijätteen mukana. Haitallisten vieraslajien pienkuormat (alle 2 m3) otetaan Rosk’n Rollin jäteasemilla vastaan maksutta palavan sekajätteen joukkoon. Suuremmista määristä kasvijätettä, joita syntyy vaikkapa talkoiden yhteydessä, ota ennakkoon yhteyttä jäteaseman vastaanottoon ja sovi menettelystä.
Tee näin: • Käsittele kasvijäte mahdollisuuksien mukaan aina paikan päällä, jolloin riski lajin leviämisestä muualle pienenee. • Vie kitketyt kasvijätteet jäteasemalle, maa-ainesta ei juurikaan saisi olla seassa. Myös espanjansiruetanat vastaanotetaan jäteasemilla haitallisina vieraslajeina. • Pakkaa haitalliset vieraslajit tiiviisti suljettuun jätesäkkiin, etteivät kasvinosat pääse leviämään kuljetuksen aikana.
Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa erilaisista haitallisista vieraslajeista ja niiden hävittämisestä.
Lähde: Vieraslajit.fi -sivusto
Lisätietoja: aluepäällikkö Johanna Hynynen, johanna.hynynen(at)rosknroll.fi, puh. 020 637 7037
Kaupungin hallintoyksiköiden toiminta on rajoitettu lomakauden aikana 27.6 – 29.7.2022. Kesätauko ei koske puhelinvaihdetta, tarpeellista asiakaspalvelua kuten liikelaitoksen palveluja tai matkailuinfoa. Rakennusvalvonta on suljettuna viikot 28 ja 29, viikoilla 27 ja 30 palvelu on rajoitettua.
Jos tarvitset lomakkeita tai muuta tietoa, voit kääntyä kaupungintalon asiakaspalvelun puoleen. Asiakaspalvelupiste sekä kaupungin vaihde on avoinna arkisin klo 8-16 puhelimitse 019 289 2000.
Raaseporin kaupunki on ottanut kuntalaisten työmatkaetuuden uudelleen käyttöön. Vahvistetut käyttäjätilit ja niiden matkasetelisaldot on siirretty Eazybreakistä Epassiin. Eazybreak sulautui aiemmin Epassiin. Epassi on nykyinen työmatkasovellus ja se toimii yhdessä VR:n ”Matkalla”-sovelluksen kanssa. Työmatkaetuuden saadakseen asiakkaan täytyy olla Raaseporissa kirjoilla ja tuen määrä on 10 % VR:n kausilipun hinnasta, sarjalippuja ei tällä hetkellä tueta.
Tammisaaren Kesäkonsertit on Suomalaisen kamariorkesterin tunnetuin ja suosituin tapahtuma. Orkesterin taiteellisen johtajan Jan Söderblomin suunnittelemissa konserteissa nautitaan musiikkielämyksistä ja elokuisista illoista tunnelmallisessa Tammisaaressa.
Liput Lippu.fi ja Luckan Raasepori.Huom! Konsertteihin ei myydä lippuja ovelta. Lippupisteen verkkokauppa myy lippuja konserttein alkamisaikaan asti.
Kysely Länsi-Uudenmaan kylien asukkaille – kylien kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelutAsutko kylässä Länsi-Uudellamaalla? Millaisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sinä kaipaat asuinpaikallesi? Linkki kyselyyn: https://forms.office.com/r/qTkAJZziHk
Vastaajien kesken arvotaan 3 kappaletta 50 euron arvoista lahjakorttia. Voittajat voivat valita mielensä mukaan Lippu.fi-lahjakortin, Jätskiauto-lahjakortin tai lahjakortin Uudellamaalla toimivaan taidelainaamoon tai museokauppaan (ei Helsinki, Vantaa ja Espoo). Arvonta suoritetaan kyselyn päätyttyä. Jos haluat osallistua lahjakortin arvontaan, lisää yhteystietosi lomakkeen lopussa olevaan kenttään. Emme käytä henkilötietoja muuhun kuin arvonnan suorittamiseen. Kyselyyn voi myös vastata nimettömänä.
Kyselyn toteuttaa Uudenmaan Kulttuuri kylässä -hanke, jonka tavoitteena on kehittää kylien kulttuuripalveluita, luoda uudenlaista kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja tarjota työllistymismahdollisuuksia alueella asuville taiteilijoille. Kysely kattaa Länsi-Uudenmaan kaikki kunnat ja niiden kylät ja haja-asutusalueet.
Vastauksesi on tärkeä – kiitos ajastasi! Tutustu lisää Kulttuuri kylässä -kehittämistehtävään nettisivuilla: https://www.porvoo.fi/kulttuuri-kylassa Arvonnan säännöt ja tietosuojaseloste on julkaistu sivustolla.
ELY-keskuksen päätöksellä ukrainalaiset voivat matkustaa ilmaiseksi ELY-keskuksen sopimusliikenteissä. Ilmainen matkustusoikeus alkaa 6.6.2022 ja kestää 31.8.2022 asti. Matkustaja osoittaa ilmaisen matkustusoikeutensa Ukrainan passilla. Poliisin, rajatarkastusviranomaisen tai Maahanmuuttoviraston (Migri) myöntämä passin haltuunottotodistus katsotaan passia vastaavaksi asiakirjaksi.
Raaseporin alueen ELY-vuorot joita ilmainen matkustusoikeus koskee:
Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). Uutuutena kesäliikenteessä on nyt vuoroja myös lauantaisin, mikä parantaa palvelutasoa etenkin Raaseporin keskeisiin matkailukohteisiin kesän aikana. Kaikki bussit voivat ottaa kyytiin vähintään kolme polkupyörää, jotta matkustajat voivat yhdistellä liikkumistaan myös pyöräillen.
Uusi lauantaibussi vie paikallisia ja matkailijoita Raaseporin upeisiin ruukkeihin – Billnäsiin, Fiskarsiin ja Mustiolle. Kestävimpien liikennemuotojen kehittäminen pohjautuu myös Raaseporin strategiaan sekä Suomen matkailustrategiaan. Bussien myötä käyttäjät pääsevät nyt kätevästi junalla Karjaan matka-asemalle ja sieltä eteenpäin ruukkeihin.
Bussiaikataulu tulee olemaan voimassa kesän ajan 5.6-15.8.2022 (muutokset mahdollisia) Aikataulut löytyvät myös täältä: www.matkahuolto.fi
Näyttely Billnäsin ruukista Näyttely kertoo Billnäsin ruukin lähes 400-vuotisesta historiasta ja havainnollistaa miten ruukkimaisema on vuosisatojen kuluessa muuttunut. Näyttelyn julisteet löydät myös infokyltteinä Billnäsin ruukista, jossa ne muodostavat historiallisen kävelyreitin. Tervetuloa tutustumaan myös paikan päälle.
Infokyltit ja näyttely ovat osa Kulttuurivalli-nimistä projektia, joka pyrkii nostamaan esiin Raaseporin seudun historiaa. Projektista vastaavat historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius. Projektia ovat tukeneet Sparbanksstiftelsen i Karis-Pojo & Svenska kulturfonden
Raaseporin kaikki kirjastot ovat suljettuina tiistaina 7.6. ja keskiviikkona 8.6. kirjastojärjestelmän uudistustöiden vuoksi. Myös Helle-verkkokirjaston palvelut ovat silloin pois käytöstä.
Kaikkia sulkuajalle osuneita eräpäiviä ja varausten viimeisiä noutopäiviä on siirretty eteenpäin.
Kansallista pyöräilyviikkoa vietettiin Raaseporissa aurinkoisten ja harmaiden päivien vaihtelussa ajanjaksolla 6.-15.5. Kampanjan teemana oli tänä vuonna oikeus turvalliseen liikkumiseen.
Pyöräilyviikon arvonnan ohessa kysyimme mihin raaseporilaiset pyöräilevät sekä millaisissa pyöräilytilanteissa koetaan turvattomuutta.
Selvästi eniten arjessa pyöräillään töihin ja kouluun. Myös asiointi lähialueilla hoidetaan helposti pyörällä – esimerkiksi kauppareissut ja lasten vieminen päiväkotiin. Vastaajat nauttivat pyöräilystä vapaa-ajallaan ja miellyttävänä mainitaan eritoten metsissä kulkevat maastoreitit.
Pyöräilyn turvallisuuden osalta ylivoimaisesti eniten huoletti kohtaamiset tieliikenteen kanssa. Vastaajille oli paikoin epäselvää, huomaavatko autoilijat pyöräilijää. Tieliikennemäärien koetaan vilkastuneen vuosien mittaan ja myös nopeudet ovat paikoin huolestuttavia.
Näitä tilanteita vastaajat nostivat esiin:
Pyörällä tien ylittäminen tapahtuu autoliikennettä vastaan. Tien ylitykset koettiin turvattomaksi myös suojateiden kohdalla.
Epävarmuus siitä, onko autoilija nähnyt pyöräilijän tai osaako tämä liikennesääntöjä. Esimerkiksi mainittiin tilanteita, joissa auto kaartaa vauhdilla pois parkkipaikalta tai pihasta.
Puuttuva kommunikaatio liikenteessä. Liikkujat eivät anna selvää merkkiä, mikäli ovat hidastamassa tai kääntymässä.
Pyörätien puuttuminen tai puutteellinen kunnossapito. Osa tiestöstä on liian kapeaa kaikkien liikkujien tarpeisiin.
Raaseporin koulut osallistuivat ahkerasti teemaviikon viettoon.
Kouluissa tarkistettiin pyörien kunto ja varusteet, harjoiteltiin turvallista ajamista sekä tehtiin pyöräretkiä ja järjestettiin pyörärasteja. Osassa kouluja isommat oppilaat pääsivät suunnittelemaan ja ohjaamaan pienempien toimintaa.
Etelä-Uusimaa kävi katsomassa Kiilan koulun päivää keskiviikkona 18.5.
Maltti on ensisijaista liikenteessä! Eräs kampanja-arvonnan vastaajista kuvasi hyvin tilannetta, joka on yleinen koulujen edustoilla: lapset voidaan viedä kouluun autolla ja toiset liikkuvat liikenteen seassa pyörällä tai jalan. Tällaisissa tilanteissa kaikkien liikkujien tulee varmistaa oma näkyvyytensä ja kommunikoida liikkeistään. Muistetaan myös, että kaikista nuorimmat ja kaikista vanhimmat pyöräilijät saattavat havainnoida ja reagoida heikommin kuin oletamme!
Pyöräilyviikon järjestämistä kehitetään osana kaupungin kestävän kehityksen työtä.
Ensi vuonna toiveenamme on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä laajemmin tapahtumien ja neuvonnan kautta. Voit lähettää palautetta ja kommentteja teemaan liittyen täällä.
Raaseporin kaupunki toivottaa kaikille vauhdikasta ja turvallista pyöräilyä!
Raasepori järjesti tulevaisuustyöpajan nuorille Tammisaaren kirjastossa 17.5.2022. Työpajassa nuoret saivat visioida miltä Raasepori voisi näyttää vuonna 2050. Työpaja on osa isompaa Raasepori 2050 -hanketta, jossa osallistetaan asukkaita maankäytön kehityskuvan laadintaa varten.
Työpajassa käytettiin digitalisia sovelluksia, jotta nuoret saisivat työskennellä myös digitalisesti.
Pohjassa on potentiaalia ja uusia meriteitä avataan
Tulevaisuustyöpajaan osalllistui yhdeksän nuorta, josta osa oli Raaseporin nuorisovaltuustosta. Työpajassa pohdittiin mm. miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Raaseporiin tulevaisuudessa. Jos esim. merenpinta nousee uusia laivareittejä voisi ottaa käyttöön Mustion ja Tammisaaren välillä. Pohjan satamaa voisi laajentaa ja kehittää houkuttelevaksi laivareitin pysähdyspaikaksi. Laivalla voisi kulkea myös suoraan Santa Fé:hen viikonloppuisin, nuoret tuumivat.
Nuoret kehittävät ideoita ja laittavat niitä Raaseporin kartalle.
Opiskelukaupunki Raaseporissa on Suomen ainoa vuono
Pohjanlahti voisi tulevaisuudessa nimetä uudestaan Raaseporin vuonoksi ja sen asemaa Suomen ainoana vuonona tulisi nostaa enemmän esille ja markkinoida. Raasepori opiskelukaupunkina voisi saada nosteen uusien opiskelumahdollisuuksien avulla. Miltä kuulostaisi esim. Harvard-sivukonttori Raaseporissa, Suomen ainoa saariyliopisto meribiologisella suuntauksella Pohjanlahden keskellä, tai moderni maatalouskoulu Pohjassa. Nuoret pitivät myös yhteisiä kouluja eri kieliryhmille hyvänä juttuna.
Lopuksi kaikkien ryhmien ideat ja kartat esiteltiin.
Paljon puita, kestävä liikenne ja ultrapaikallinen terveydenhoito
Työpajassa toivottiin paljon puita, vihreitä sisäpihoja, ulkoilumahdollisuuksia ja taidetta lyhtypylväisiin tulevaisuudessa. Myös liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen hahmoteltiin erilaisia bussi ja metroverkkoja, jotka ulottuisivat joka puolelle Raaseporia. Ehkä metrolla pääsisi samalla suoraan myös Tukholmaan? Terveydenhoitoa voisi järjestää ultrapaikallisesti ja sairaaloita voisi olla sekä esim. Skåldööllä, että Bromarvissa. Raaseporissa voisi tulevaisuudessa olla myös kaikille eri uskontoryhmille soveltuvia yhteisiä kirkkoja. Raaseporin omassa Eurovisio-kilpailussa eri kylien edustajat saisivat osallistua omilla kappaleillaan. Osallistuvien sävellyksien joukosta voisi äänestää Raaseporin vuoden biisi.
Työpajan koordinaattori Julia Ingo vasemmalla ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas oikealla yhdessä osallistuvien nuorten kanssa.
Ideoista todeksi
Nuorten tulevaisuustyöpajaa fasilitoi Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio. Tilaisuus oli hauska ja lisää ideoita tuli vielä työpajan jälkeenkin. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistui pajaan ja sai uutta inspiraatiota nuorten ajatuksista:
– Aivan mahtavaa! Saimme ideoita nuorilta, joita mielestäni voidaan heti lähetä edistämään. Se, että nuoret näkevät niin ennakkoluulottomasti Raaseporin kokonaisuutena, oli inspiroivaa ja silmiä avaavaa, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Nuorten tulevaisuustyöpajan materiaali koostetaan ja hyödynnetään tulevan maankäytön kehityskuvan taustamateriaalina. Kehityskuva odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.
Raaseporin kaupunginhallitus on käsitellyt esitystä kaupungin organisaatiorakenteen muutoksiin. Esitys jatkaa nyt eteenpäin valtuuston käsittelyyn 6.6.2022.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen takia henkilöstöä siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 1.1.2023 alkaen. Tämä koskee pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös tukipalveluita, kuten palkanlaskentaa, tietotekniikkaa, toimitilahuoltoa ja ruokahuoltoa, sekä koulukuraattoreita ja -psykologeja. Kaiken kaikkiaan kyse on helmikuussa 2022 tunnistetusta 722 virasta tai toimesta.
Vaikka hyvinvointialue vuoden 2023 alusta alkaen tulee ottamaan suuren vastuun asukkaiden hyvinvoinnista, on kunnalla lain (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2022 § 6) mukaan velvollisuus edistää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ja tuettaa sitä asiantuntemuksellaan.
Neljästä kolmeen toimialaan
Valtuusto päätti kokouksessaan 13.12.2021, että sote-uudistuksen johdosta on luotava tilanteeseen sopiva organisaatiorakenne vuodesta 2023 alkaen. Tavoitteen on ollut tehostaa, sujuvoittaa työtä sekä parantaa osastojen ja toimialojen välistä yhteistyötä ja viestintää.
Tällä hetkellä Raaseporin organisaatio koostuu neljästä toimialasta: konsernipalvelut, sivistys, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä tekninen toimiala. Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä hyvinvointialueelle, jäljelle jää kolme toimialaa. Valtuuston käsittelyyn tuleva ehdotus sisältää siis kolme toimialaa: konsernipalvelut, sivistys ja hyvinvointi sekä tekninen toimiala.
Toimialarakenteeseen tulevien muutosten lisäksi muutoksia tulee myös siihen, miten työ toimialojen sisällä järjestetään.
Konsernipalvelujen toimialaan ei ehdoteta suurempia muutoksia.
Sivistys- ja hyvinvointitoimialalle ehdotetaan uutta hyvinvointiosastoa. Hyvinvointiosastoon kuuluu uudelleenjärjestelyjen myötä yksiköt vapaa-aika, museo, kulttuuri, kirjasto sekä Raaseporin kulttuuriopisto. Muu koulutus -osasto, jossa suurin osa hallinnollisesta työstä on tähän asti hoidettu, nimetään paremmin toimintaa kuvaavaksi hallinto-osastoksi.
Tekniseen toimialaan taas tulee muutoksen myötä kolme osastoa nykyisen neljän sijaan:
kaupunkiympäristöosasto, johon kuuluu mittausyksikkö, yhteiskuntatekninen yksikkö, kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu
tilahallinto-osasto (yksiköt ruokapalvelut ja toimitilahuolto) sekä
hallinto (vastuulla projektit, investoinnit ja talous)
Kaupunginhallitus käsitteli siis ehdotusta kokouksessaan maanantaina 24. toukokuuta 2022 ja päätti ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy uuden organisaation ja että organisaatio aloittaisi toimintansa ehdotetussa rakenteessa 1.1.2023.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti vuonna 2021 yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia neljälle pilottialueille kunnostustarkastelut. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikkovesille laaditaan rannikkovesivisio, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.
Tässä työssä on tarkasteltu Raaseporin Dragsviksfjärdenin veden laatua ja kalaja muita eliöstötuloksia sekä mallinnettu lahteen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää ja tulevaisuuden skenaarioita VEMALA-mallilla. Lisäksi Dragsviksfjärdenin valuma-aluetta on kuvattu ja analysoitu paikkatietomenetelmillä. Suunnitelmassa on tarkasteltu eri kunnostusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia monipuolisesti.
Raaseporin Dragsviksfjärden on laaja matala merenlahti, jolla vedenvaihtuvuus on rajoitettu. Sisimpänä lahdessa löytyy Totalfladan, joka on luokiteltu kansallisesti tärkeäksi lintusuojelualueeksi ja joka on myös osa Persöfladan-Totalfladanluonnonsuojelualuetta. Veneliikenne on Dragsviksfjärdenissä vilkasta, ja rannoilla sekä veneväylillä on tehty paljon ruoppauksia ja niittoja. Iso osa lahden kuormituksesta tulee Storängsbäckenin puroa pitkin koillisesta. Suurin osa valuma-alueen viljelysmaasta sijaitsee vanhalla merenpohjalla puron valuma-alueella.
Veden laatu on Dragsviksfjärdenillä ilmentänyt eri muuttujien suhteen joko välttävää tai huonoa ekologista tilaa. Lahdella ei ole kuitenkaan havaittu hapen vähyyttä, joten sisäinen kuormitus ei todennäköisesti ole alueella merkittävää. Lahden vesikasvillisuus on runsastunut merkittävästi vuosien mittaan ja vaikuttaa huomattavasti lahden virkistyskäyttöön.
Ote suunnitelmasta, kuva 26, valuma-alue sekä osavaluma-alueet.
Dragsviksfjärdenin kunnostustöissä kannattaa keskittyä valuma-alueelle, jotta ulkoinen ravinnekuormitus vähentyisi. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä alueella olisivat maanparannusaineet, kaksitasouomat ja kosteikot sekä rakenteet hulevesien viivytykseen ja puhdistukseen. Neuvontaa ympäristöystävällisistä käytännöistä olisi levitettävä asukkaille ja alueella toimiville.
Raaseporin kaupunki ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ovat tehneet sopimuksen Ankkuritoiminnan aloittamisesta.
Monialaisen Ankkuritoiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen, syrjäytymisen estäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen. Kyseessä on valtakunnallinen työmuoto, joka parantaa ja ylläpitää turvallisuutta yhteiskunnassa.
– On todella hyvä, että kaupunki voi tehdä enemmän yhteistyötä poliisin kanssa edistääksemme yhdessä nuorten hyvinvointia. Olemme erittäin huolissamme nuorista tästä kaksivuotisesta pandemia-ajasta ja sen vaikutuksista johtuen, toteaa kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Ankkuritiimin muodostavat poliisin edustaja sekä asiantuntijat kaupungin sosiaali-, nuoriso- ja terveystoimista. Lisäksi ankkuritiimi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa sivistystoimen kanssa. Tiimin tehtävänä on tavoittaa nuoret ja heidän huoltajansa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta nuoria voidaan tukea tarkoituksenmukaisilla tavoilla, ja tarpeen vaatiessa, ohjata oikeanlaisen avun tai tuen ääreen.
– Sivistystoimessa otamme Ankkuritoiminnan ja sen mukana tulevat uudet mahdollisuudet auttaa nuoria ilolla vastaan. Lopputulos on aina paras, kun eri asiantuntijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa, kertoo sivistystoimen johtaja Tina Nordman.
Yksittäisten asiakastapausten lisäksi Ankkuritoiminnan puitteissa voidaan käsitellä toiminta-alueella esiintyviä ilmiöitä, joihin puuttumalla voidaan ehkäistä yksittäisen henkilön syrjäytymistä tai rikoskierrettä jo ennen kuin henkilö on ankkurin asiakas.
Poliisipäällikkö Timo Saarisen mukaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on tehostanut ennalta estävän toiminnan rakenteita ja toimintamalleja.
– Tämä kehitys näkyy kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja tavoitteemme on löytää kuhunkin tapaukseen parhaimmat ennalta estävän työn toimenpiteet. Yhteinen tavoite Ankkuritoiminnassa on edistää alueen nuorten ja perheiden hyvinvointia tekemällä tiivistä yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden ja poliisin kanssa. Poliisi painottaa kaikessa toiminnassaan ennalta estävää toimintamallia. Tällä saavutetaan parhaat tulokset.
Raaseporin kaupungin kanssa allekirjoitettu sopimus on tärkeä myös Raaseporin poliisiaseman näkökulmasta.
– Nyt saadaan Ankkuritoiminta kunnolla käyntiin ja päästään rakentamaan toimivat prosessit. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvä jo aikaisemmin, mutta tämä antaa entistä paremmat edellytykset menestyksekkäälle yhteistyölle, toteaa Raaseporin poliisiaseman edustaja rikoskomisario Mats Sjöholm.
Kaupungin ja poliisilaitoksen sopimus Ankkuritoiminnasta on voimassa toistaiseksi.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Thomas Flemmich, kaupunginsihteeri, Tina Nordman, sivistystoimen johtaja, Mats Sjöholm, rikoskomisario, Kimmo Markkula, apulaispoliisipäällikkö, Timo Saarinen, poliisipäällikkö ja Ragnar Lundqvist, kaupunginjohtaja.
Raaseporin kaupunki kutsui asukkaat tiistaina 10. toukokuuta 2022 klo 18 webinaariin Raaseporin strategiasta vuosille 2022–2025. Webinaarissa esiteltiin strategian pääpiirteet ja asukaskyselyn tulokset sekä käytiin paneelikeskustelua. Webinaarissa mukana olivat kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, hallituksen I varapuheenjohtaja Camilla Grundström (SDP) ja hallituksen jäsen Kati Sointukangas (Vihreät). Moderaattorina toimi tiedottaja Petra Louhimies.
Alta voit nähdä webinaaritallenteen ja tutustua tarkemmin lähetyksessä esitettyihin materiaaleihin.
Karjaan jäteasemalla alkavat perusparannustyöt, jotka jatkuvat kesän ajan. Työt tulevat vaikuttamaan myös jäteaseman liikennejärjestelyihin ja toimintojen sijoitteluun.
Jäteasemalla mm. parannetaan vesienhallintaa, korjataan maan rakennekerroksia sekä uusitaan asfaltointi. Urakan ajaksi suurin osa jätteiden purkupaikoista eli lavat ja kontit siirtyvät jäteaseman takaosaan, jossa tähän asti on ollut mm. risujen ja haravointijätteen vastaanotto. Jäteasemalle ajetaan kuitenkin edelleen vanhasta portista ja jätekuormien vastaanotto pysyy samalla paikalla. Väliaikaisjärjestelyt voivat hieman hidastaa asiointia jäteasemalla.
Urakan on määrä valmistua syyskuun alkuun mennessä.
Kevät on saapunut ja niin myös kansallinen Pyöräilyviikko!
Pyöräilyviikkoa vietetään reilusti kymmenen päivää, alkaen perjantaista 6.5. ja päättyen sunnuntaihin 15.5. Tänä vuonna kampanjaviikon teema on ”Jokaisella on oikeus turvalliseen pyöräilyyn”.
Vuoden 2020 asukaskyselyn mukaan suurin este raaseporilaisilla pyöräilyn lisäämiselle oli turvattomuuden tunne liikenteessä. Vaaran paikkoja ovat eritoten risteykset ja ylityspaikat, joissa pyöräillään vilkkaan autoliikenteen seassa. Teemme kaupunkina töitä pyöräilyn turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi muun muassa Pyöräilyn edistämisohjelman ja Liikenneturvallisuussuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä toteuttamalla.
Jokaisella meistä on vastuu turvallisen liikenteen mahdollistamisesta. Tämä varmistetaan kahdella perusasialla: liikennesääntöjen noudattamisella ja selvällä viestimisellä muille kulkijoille. Vuonna 2020 uudistettu tieliikennelaki toi jotain muutoksia myös pyöräilijän elämään:
Lisää vuorovaikutuksesta liikenteessä Liikenneturvan sivuilta täältä.
Tule mukaan
Haluamme kannustaa raaseporilaisia pyöräilyviikon viettoon! Voit hypätä pyörän selkään yhtenä, useampana tai kaikkina päivinä. Jaamme omat vinkkimme kaupungin Facebookissa.
Pyöräilyviikon arvonta
Osallistu arvontaan, jossa voit voittaa 100 € arvoisen lahjakortin pyöräliikkeeseen. Lisätiedot ja osallistuminen alla. Huom! Osallistumisaika on 6.5.-15.5.2022.
Länsi-Uudenmaan alueen ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden kuljetuspalveluja suunnitellaan parhaillaan.
Alueen asukkaille on avattu kysely, jossa pyydämme kertomaan uusiin kuljetuspalveluihin liittyviä toiveita. Kysely on auki 22.4.-20.5. Vastaamaan pääsee tästä. (ulkoinen linkki)
Ministeri Blomqvist piti hienon puheen läsnäolijoille ja myös kaupunginjohtaja osallistui lounaalle. Aamupäivän aikana laskettiin perinteisesti seppeleitä sankarihaudoille ja veteraanikiville.
It fell on a summer´s day – Shakespearen ajan rakkauslauluja
Thomas Campion (1567-1620), John Dowland (1563.1626), Thomas Morley (1557-1602) Anna Villberg sopraano, Pentti Hildén renessanssiluuttu ja laulu
KONSERTTISIGURD SNÅRESALI Tammisaari 18.5. klo 18.00
Liput 20€, myynnissä ovelta (käteinen tai mobilepay). Kahvitarjoiluväliajalla.
1500-1600 lukujen englantilaisessa laululyriikassa rakkaus esittäytyy koko laajuudessaan, auvoisasta ihastuksesta intohimon kautta eron katkeraan pettymykseen ja epätoivoon. Paimenrunoudessa kesäinen luonto tarjoaa lukemattomia vertauskuvia rakkauden tunnoille sekä maiseman missä valo ja varjot vaihtuvat.
Anna Villbergin kaunis ja ilmeikäs sopraano on kuin luotu näiden laulujen taipuisaan sävelkieleen; hänen lauluaan voi ihastella monessa eturivin lauluyhtyessä kuten Lumen Valossa ja Giardino Novossa. Hän on valmistunut Sibelius Akatemiasta ja hänen päätyönsä on klassisen laulun lehtorina Vantaan musiikkiopistossa.
Luuttu oli 1500 luvun varsinainen muotisoitin, jota jokaisen arvonsa tuntevan herrasmiehen tuli osata soittaa. John Dowland oli tämän soittimen todellinen mestari ja hänen kappaleitaan löytyy jopa Pietari Brahelta säilyneestä nuottikirjasta. Hänen ainutlaatuinen luuttumusiikkinsa ja luuttulaulunsa sai alunperin kitaristiksi Sibelius Akatemiassa kouluttautuneen Pentti Hildénin antautumaan luutunsoitolle ja luuttulauluille.
Ennakkoilmoittautuminen kesäuimakouluun 2022 tapahtuu torstaina 5.5 klo 13.00 lähtientämän linkin kautta tai puhelimitse 019 289 2191; 019 289 2192.
Tarkista tiedoista alla, että valitsette oikean tason ennen kuin ilmoitatte lapsenne uimakouluun.
Taso 1 / Alkeis
Aloittelijoille, uimataidottomille ja lapsille, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet uimakouluun. Allas: lasten (terapia)
Tavoite= uida 10 m (vat,vet, alkeis)
Taso 1 / varhaistaito
Aloittelijoille, jotka ovat tottuneet veteen, osaavat uida/liukua pari metriä tai jotka ovat osallistuneet alkeisuimakouluun aiemmin. Allas: lasten ja terapia
Tavoite: uida 10 m (alkeis)
Taso 1 / 10 m ryhmä
Osaa uida 10 m Allas: terapia ja iso allas
Tavoite = oppia uimaan vähintään 25 m isossa altaassa (harrastusmerkki)
Taso 2
Osaa uida isossa altaassa (harrastusmerkki) Allas: terapia ja iso allas
Tavoite = 200 m ja 2 uimatapaa oikealla tekniikalla (taitomerkki, tekniikkamerkki)
Raaseporin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Pohjassa 6.4.2022. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalletulijat osallistuivat aktiivisesti koko illan. Työpajojen järjestäjä Raaseporin kaavoitus sai monia kiinnostavia tulevaisuusvisioita ja ajatuksia ruodittavaksi. Työpajojen materiaali koostetaan ja analysoidaan sekä hyödynnetään maankäytön kehityskuvan laadinassa. Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.
Pohjan kirjaston juhlasali toimi työpajatilana.
Tulevaisuuspajan ensimmäisessä osassa Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertoivat miten tulevaisuuksia voi käsitellä. Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän mukaan tulevaisuuksia voi olla esim. sekä toivottavia, uskottavia, että todennäköisiä. Osallistujat saivat tämän jälkeen kuivailla miten heidän päivänsä voisi näyttää vuonna 2050. Kuvailujen avulla osallistujat saivat pohtia minkälaisia olettamuksia heillä on tulevaisuudesta. Onko tulevaisuudessa autoja? Onko Suomi osa EU:ta? Onko keskilämpötila kohonnut? Mitkä ovat omat olettamuksesi?
Raaseporilaiset keskustelivat omista päiväkuvailuistaan.
Femma planningin Efe Ogbeide luotsasi osallistujia työpajan läpi suomeksi ja ruotsiksi.
Maantieteilijä Efe Ogbeide Femma planningistä.
Yhdessä kohtaa työpajaa osallistujat saivat kirjata aikajanalle sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet meihin menneisyydessä tai jotka tulevat vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa.
Kaavoituksen Niclas Skog osallistui Pohjan työpajaan.
Tauolla tarjolla oli voileipiä, kahvia, mehua ja hedelmiä, jotta into ja luovuus pysyisi huipussa koko illan.
Sitten olikin aika asetella ideat ja toivottavat tulevaisuudet Raaseporin kartalle. Ryhmät työskentelivät joko asumisen, ympäristön, liikenteen tai elinkeinon teemojen kanssa.
Milla Kallio tukee ryhmätyöskentelyä.
Toiveikkaita ja innokkaita keskusteluita kuultiin salin eri pöydissä.
Lopuksi osallistujat saivat keksiä omia otsikoita Tulevaisuuden Sanomiin 2050. Sekä naurua, että aploodeja kuultiin, kun valmiit etusivut esiteltiin salissa.
Haluaisitko sinäkin osallistua Raaseporin tulevaisuuspajaan keväällä 2022? Raasepori 2050 -sivulta löydät tietoa järjestettävistä tilaisuuksista ilmoittautumislinkkeineen. Tervetuloa mukaan!
Rekisteröidyt yhdistykset, joiden kotipaikka on Raasepori ja jotka haluavat käyttää kaupungille kuuluvia tiloja toimintoihinsa, voivat jättää kirjallisen hakemuksen.
Yhdistykset, jotka haluavat vuokrata tilaa suureen kertaluontoiseen tapahtumaan, on mieluiten jätettävä hakemus kuusi kuukautta ennen tapahtuman alkua.
Hakemus tehdään näiden linkkien kautta viimeistään 30.4.2022 klo 12.00.
Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämät maaseuturahaston yritys- ja hanketuet ovat lähes käytetty vuodelta 2022. Näillä näkymin jäljellä olevia yritystukia ja EU:n elpymisvaroja voi hakea 15.8. mennessä ja hanketukia 30.4. ja 30.9. mennessä. Maaseutuohjelman tuissa on ollut jatkuva haku, mutta hakemukset käsitellään valintajaksoittain. Varoja on siis niukasti, mutta hyviä hakemuksia voi vielä jättää. Kesän 2022 jälkeen tiedämme enemmän rahoitustilanteesta – kannattaa tiedustella ajankohtaista tilannetta ennen hakemuksesi jättämistä: maaseuturahoitus.uusimaa@ely-keskus.fi. Vuoden 2023 alusta alkaa maaseuturahaston uusi kausi osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP 2023-2027) ja silloin on jaossa lisää maaseudun yritys- ja hanketukia.
HUOM! Nuoren viljelijän aloitustukea ja maatalouden investointitukia voi vielä hakea normaaliin tapaan Uudenmaan ELY-keskuksesta.
Vuoden 2022 valintajaksot:
Yritystuet (sisältäen EU:n elpymisvarat)
Maaseutuohjelman yritystukien valintajaksot Uudenmaan ELY-keskuksessa ovat:
16.3.-15.8.2022
Hanketuet (sisältäen yritysryhmähankkeet)
Maaseutuohjelman kehittämishankkeiden valintajaksot Uudenmaan ELY-keskuksessa ovat:
Hankekoulu jatkuu ja nyt on aika saada tietoa eri rahoituslähteistä. Olemme koonneet yhteen muutamia hankerahoittajia kertoaksemme että mitä mahdollisuuksia heillä on myöntää rahoitusta yhdistyksille ja pienyrittäjille alueellamme. Tiistaina 12.04.2022 klo. 17 alkaen pidämme ruotsiksi verkkon välityksellä informaatioillan Zoomi’a käyttäen ja vastaavasti suomeksi keskiviikkona 20.04.2022 alkaen klo. 17. Tilaisuudet kestävät korkeintaan 3 tuntia. Tarvitsemme etukäteen ilmoittautumisenne, jotta voimme lähettää teille linkin tilaisuuksiin. Tilaisuudet ovat ilmaisia.
Rahoittajat ovat informaatioilloissa osittain eri organisaatiot, jotenka voit itse valita, että osallistutko vain yhteen, taikka kumpaankin tilaisuuteen.
Seuraavat organisaatiot / rahoittajat ovat edustettuina: Säästöpankkisäätiöt Suomen Kulttuurirahasto (vain 20.04) Svenska Kulturfonden (vain 12.04) Kotiseutuliitto (vain 20.04) Uudenmaan liitto Finnvera Business Finland (vain 20.04) Rakennerahastot Leader Pomoväst
Ilmoittaudu viimeistään päivää ennen tilaisuuksiamme sähköpostitse: juha.rautalahti@pomovast.fi taikka soita numeroon 044-700 3920! Lähetämme osallistumislinkin sähköpostitse viimeistään infotilaisuutta edeltävänä aamuna. Lisätietoja Hankekoulusta antaa hankepäällikkö Juha Rautalahti
Kaupunki työstää parhaillaan Raaseporin strategiaa vuosille 2022–2025. Sitä on jo käsitelty eri poliittisissa toimielimissä ja siitä on tehty luonnos, mutta koska strategia on meitä kaikkia varten, haluamme nyt kuulla mielipiteesi sen tavoitteista. Haluamme siis tietää, mitkä asiat ovat mielestäsi tärkeimpiä kaupungin ja sen tulevaisuuden kannalta.
Olemme luoneet kyselyn, jotta voit kertoa mielipiteesi kaupungin tämänhetkisestä tilanteesta ja siitä, mitkä valituista tavoitteistamme ovat mielestäsi tärkeimmät. Kyselyyn vastaamiseen kuluu noin 5-10 minuuttia. Kysely on avoinna sunnuntaihin 24.4.2022 saakka.
Kaupungin arvot ovat edelleen samat:
Avoimuus
Yhdenvertaisuus
Osallisuus
Myös Raaseporin brändikokemus on yhä ajankohtainen:
Ihana Raasepori toimii kestävästi.
Raaseporin strategian voi tiivistää seuraavan lyhyen tarinan kautta:
Raasepori on kaksikielisyydestään ylpeä kaupunki, jota kehitetään luovasti ja aina ihminen edellä. Raaseporissa elämä ja arki on turvallista ja sujuvaa, ja asukkaat saavat vastinetta verorahoilleen. Myös tulevat sukupolvet ovat kiitollisia, kun huolehdimme Raaseporista, sen asukkaista, ympäristöstä ja kulttuurihistoriasta pitkäjänteisesti.
Tämä voidaan tiivistää kolmeen painopisteeseen, jotka on jaettu tavoitteisiin.
Painopisteet ovat:
Ihminen ensin – me kuuntelemme ja välitämme.
Toimiva arki – elämä ja arki Raaseporissa on sujuvaa.
Raaseporista huolta pitäen – pidämme huolta Raaseporista, jotta myös tulevilla sukupolvilla on täällä hyvä olla.
Toivomme nyt, että otat kantaa siihen, kuinka hyvin Raasepori jo nyt täyttää seuraavat tavoitteet, sekä siihen, kuinka tärkeitä valittujen tavoitteiden tulisi mielestäsi olla Raaseporille tulevaisuudessa. Kyselyn lopussa pyydämme sinua vielä laittamaan tavoitteet tärkeysjärjestykseen.
Tarjolla on iskelmää, poppia ja rockia sekä svengaavia kappaleita! Jannike on vieraileva solisti tavan mukaisesti. Bändi lupaa täyteisen illan aina tanssista, yhteislauluun ja hyvään showmeininkiin! Nyt otetaan takaisin kaikki Coronan vuoksi menetetty, sanoo basisti Kjell Ekholm! Santa Fé vastaa ravintolatoiminnasta. Ovet avataan kl 19.30. Bändi aloittaa kl 21.00 Liput: 27 € sisältäen palvelumaksun
Horsbäckin alikulkukäytävän rakennustyöt Raaseporissa valtatiellä 25 käynnistyvät huhtikuussa 2022 työmaan perustamisella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.
Horsbäckiin rakennetaan uusi alikulkukäytävä osaa Karjaa-Tammisaari jalankulku- ja pyöräilyväylähanketta. Hankkeesta toteutettiin jo viime vuoden puolella Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Nyt rakennetaan viimeinen osuus, noin 0,5 km, jalankulku- ja pyöräilyväylästä valmiiksi alikulkukäytävähankkeen yhteydessä.
Alikulkukäytävän rakentamisen ajaksi ajo työkohteen ohi järjestetään hankkeessa rakennettavan kiertotien kautta, joka otetaan käyttöön toukokuun puolessa välissä. Nopeusrajoitus työalueen kohdalla on 50 km/h. Tielläliikkujia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.
Hanke käynnistyy huhtikuussa ja valmistuu elokuussa 2022. Rakentamisen kustannusarvio on 0,7 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii Raaseporin kaupunki ja hankkeelle on myönnetty liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustus.
Urakoitsijana toimii A. Berglund Oy.
Lisätietoja
Tekninen johtaja Jan Gröndahl, puh. 019 289 2550, jan.grondahl@raseborg.fi Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh.019 289 3868, henrik.westerlund@raseborg.fi.
Saaristopolitiikan perustana on laki saariston kehityksen edistämisestä (1981 /494). Saaristolaki on osoitus siitä, että saariston erityisolosuhteet tunnistetaan ja ne vaativat erityistoimenpiteitä niin valtion kuin kuntien osalta. Saaristolaki on tärkeä tukipilari saaristolaisille ja saaristoalueille.
Saaristolain päivittämistä valmisteleva työ on käynnistynyt. Työn tavoitteena on tunnistaa lain päivitystarpeet sekä antaa alustavat ehdotukset päivitettävien pykälien sisällöistä. Saaristolaki on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Toimintaympäristö on muuttunut paljon viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, joten lakiin kohdistuu päivittämistarpeita sekä lakiteknisesti että lain sisältöön liittyen. Lain päivittämistä valmisteleva työ tehdään eri valtionhallinnon edustajien kanssa yhteistyötyössä. Tärkeä osa työtä on eri saaristo- ja vesistöalueilla järjestetyt kuulemistilaisuudet sekä saaristolaisten äänen kuuleminen tämän kyselyn avulla. Arvio lain päivitystarpeista valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.
Kyselyssä pyydetään näkemyksiä lain keskeisiin sisältöteemoihin: elinkeinotoiminta, saavutettavuus, palvelut sekä luonto ja ympäristö. Kyselyssä puhutaan vain saaristosta, mutta tällä tarkoitetaan laajemmin myös vesistöalueita. Kysely on kaikille avoin. Vastausaikaa on 15.4.2022 asti.
Iso kiitos jo etukäteen arvokkaista vastauksistanne!
Lisätietoja lain päivitystä valmistelevasta työstä antavat maa- ja metsätalousministeriössä Elina Auri, johtava asiantuntija, elina.auri@gov.fi, puh 0295 162 041 ja Sami Tantarimäki, suunnittelija, sami.tantarimaki@gov.fi, puh 0295 162 330.
Raaseporin kaupunki toteuttaa vuoden 2022 aikana markkinointikampanjan, ja hakee nyt mainos- tai viestintätoimistoa sen suunnitteluun, koordinointiin, toteuttamiseen ja seurantaan. Löydät tarjouspyyntömme, brändikäsikirjamme sekä graafisen ohjeistuksemme tästä.
Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen, joka koskee myös HUSia. Lakko on ilmoitettu alkavaksi 1.4.2022 klo 6. Lakon vuoksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS joutuu perumaan aikoja kiireettömään hoitoon.
Jos olet antanut luvan tekstiviestien lähettämiseen, HUS lähettää sinulle tiedon ajan peruutuksesta tekstiviestitse.
Muille potilaille soitamme. Vastaathan myös tuntemattomasta numerosta tuleviin puheluihin ja tarkistathan vastaajasi viestit.
HUOM! Lakon alkaessa kaikki kohdunkaulasyövän seulonnan näytteenottoajat peruutetaan.
Tärkeää huomioida on myös, että lakko vaikuttaa 116 177 -päivystysapuun!
Hoitajajärjestöjen lakon aikana sairaaloiden yhteispäivystyksissä hoidetaan vain erittäin kiireellistä hoitoa vaativia potilaita. Odotettavissa on ruuhkia.
Uudenmaan päivystysapu 116117:n takaisinsoittopalvelu ei toimi. Hätätilanteessa hakeudu suoraan päivystykseen.
Oman terveysaseman aukioloaikoina apua saat omalta terveysasemalta.
Henkeä uhkaavissa hätätilanteissa soita 112. Muissa asioissa hätäkeskukseen ei tule soittaa.
Raaseporin kaupungin osalta perusterveydenhuollon paine kasvaa selkeästi erikoissairaanhoidon lakosta johtuen.
– Potilasvirrat kasvavat päivä päivältä lakon aikana. Perusterveydenhuollossa ei voida hoitaa sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Raaseporin yksiköt ovat jo täynnä ja henkilöstöresurssit ovat rajoitetut. Lakko vaikuttaa siis myös perusterveydenhuoltoon sekä potilasturvallisuuteen, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Benita Öberg.
Per-Erik Lönnforsin kirja Öppna Lådor (2021) sai alkunsa, kun hän uskalsi avata vaimonsa jättämän tiedoston tietokoneella. Tiedostoista löytyy vaimo Pearlin kirjoittamia tekstejä hänen elämän eri jaksoista. Per-Erik Lönnfors ja Ralf Friberg keskustelevat kirjasta maanantaina 11.4. klo. klo 18-19 Tammisaaren kirjastossa. Ohjelma on ensisijaisesti ruotsiksi.
Raaseporin kaupunginkirjasto ja Bokkalaset ovat tapahtuman järjestäjinä.
Ukrainasta tulevien pakolaisten määrä kasvaa päivä päivältä. Joka päivä Suomen viranomaisille ilmoittautuu 200–300 pakolaista, jotka ovat joko turvapaikanhakijoita tai tilapäisen suojelun hakijoita.
Tämän lisäksi Suomeen saapuu myös suuri joukko pakolaisia, jotka eivät ole vielä ilmoittautuneet. Pakolaisista huolehtii pääasiassa maahanmuuttovirasto, jolla on myös päävastuu järjestää pakolaisille tarvittavat palvelut. Maahanmuuttovirasto keskustelee kuntien kanssa, miten tarjota paras apu sekä tuki tässä vaikeassa tilanteessa. Myös Raaseporin kaupunki keskustelee jatkuvasti maahanmuuttoviraston kanssa valmistautuessaan ottamaan vastaan pakolaisia. Monet tarjoavat apuaan pakolaisten kuljettamisessa Suomeen, mutta kaupunki haluaa muistuttaa, että maahanmuuttovirastolla on päävastuu koordinoida pakolaisten vastaanottoa Suomessa ja pyytää tarvittaessa apua kunnilta. Raaseporin kaupunki tarjoaa tietysti pakolaisille myös koronarokotuksen. Koska Suomessa jo olevat tai vielä matkalla olevat pakolaiset pääosin ovat lapsia, naisia sekä vanhuksia on myös kaupungin koulut valmistautuneet uusiin oppilaisiin, mikä on tapa normalisoida lasten arkea.
Raaseporin maahanmuuttajapalveluista saa tarvittaessa lisätietoa sekä neuvontaa. Maahanmuuttajakoordinaattori: Karin Ljung-Hägert puh. 019 289 2291 karin.ljung-hagert@raasepori.fi
Raaseporin kaupunginvaltuusto on 14.3.2022 valinnut diplomaatin ja valtiotieteiden maisteri Petra Themanin Raaseporin uudeksi kaupunginjohtajaksi. Hän sai 24 ääntä yhteensä 43:sta. Theman aloittaa tehtävässään, kun nykyinen kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist jää eläkkeelle tänä syksynä. Petra Theman työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriössä tasa-arvoasioiden parissa. Theman on kirjoilla Helsingissä, mutta asuu Kirkkonummella.
Theman valittiin niiden neljän hakijan joukosta, jotka olivat edenneet rekrytointiprosessin loppusuoralle. Muut hakijat olivat:
• Barbara Heinonen Paraisilta, hallintovouti Turussa ja Maarianhaminan entinen kaupunginjohtaja. Heinonen ei saanut yhtään ääniä.
• Frank Hoverfelt Tammisaaresta, Raaseporin Energian toimitusjohtaja. Hoverfelt sai vaaleissa 18 ääntä.
• Robert Nyman Espoosta, kunnanjohtaja Inkoossa. Nyman sai yhden äänen.
Kaupunginjohtajan työ on viiden vuoden määräaikainen virkasuhde, kuitenkin kolmen vuoden jatkomahdollisuudella. Ragnar Lundqvist on tänä syksynä hoitanut kaupunkijohtajan tehtävää viisi vuotta, hän aloitti työnsä Raaseporissa vuonna 2017.
Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.
Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.
Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.
Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.
– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.
Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.
(Verbi 1) Ajattele jos esim. asiat olisivat toisin, 2) Ajatella uusiksi)
Tänk om kehittää toimintakulttuuria ja sitä kautta lisää viihtyvyyttä sekä oppilaiden että kouluhenkilökunnan keskuudessa. Kouluhenkilökunnan kouluttaminen ja ohjaaminen ovat projektin keskeisiä toimintatapoja. Tämän lisäksi kiinnitetään huomiota tukikeinoihin ja niiden prosessien selkeyteen. Tänk om koostuu luentojen ja workshopien yhdistelmästä.
Koko kouluhenkilökunta saa koulutusta:
Oman hyvinvoinnin tukemiseen
Oppilas- ja huoltajasuhteiden rakentamiseen ja parantamiseen
Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamiseen ja tukemiseen
Neuropsykiatristen häiriöiden tuntemukseen
Asiantuntijaryhmä- ja verkostotyön tekemiseen niin, että ne tukevat sekä oppilasta että huoltajia
Workshopien aikana käsitellään luennon teemoja syvemmin, henkilökunta saa ohjausta ja vinkkejä työhönsä. Jokaisella ryhmällä on oma ohjaaja, joka tuo turvallisuutta keskusteluihin.
Työryhmä, joka luennoi ja ohjaa pienryhmäkeskusteluita koostuu asiantuntijoista, joilla on pitkä kokemus erityispedagogiikasta, lastensuojelusta ja nuorisotyöstä, lasten- ja nuorisopsykiatriasta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta.
Pilottiprojektissa koulut saavat kuusi luentokokonaisuutta, joista osa on läsnäololuentoja, osa toimitetaan linkkeinä kouluhenkilökunnalle. Luentoa seuraavana kuukautena kokoontuvat workshopit.
Kouluhenkilökunta on kokenut luennot ajatuksia herättävinä. Workshopit ovat olleet kouluhenkilökunnalle tapahtuma, jossa voi reflektoida omaa työntekoaan ja puhua työstä kollegoiden kanssa.
Tänk om-projekti on vuosina 2021-2022 toteutuva pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä kouluhyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluissa. Projektia hallinnoi Raaseporin kaupunki, muut mukana olevat kunnat ovat Hanko, Kemiö ja Parainen. Projektiin osallistuu kahdeksan koulua, joista neljä sijaitsee Raaseporissa. Koska mukana olevat kunnat ovat kaksikielisiä, on projekti myös kaksikielinen. Kaksi mukana olevista kouluista on suomenkielisiä ja kuusi ruotsinkielisiä. Projektin rahoittajina toimivat mukana olevat kunnat sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kiinnostuitko kuulemaan lisää Tänk om-projektista tai haluaisitko kehittää toimintakulttuuria myös omassa koulussasi?
Ota yhteyttä Tänk omin vastaavaan projektikoordinaattoriin Merja Koposeen. Tänk omia on mahdollista saada yksittäisinä luentoina ja workshopeina, luentosarjoina tietyistä teemoista ja tarvittaessa räätälöimme paketin, joka sopii juuri teidän koululle.
Merja Koponen, vastaava projektikoordinaattori. Luennoija ja workshop-ohjaaja. Ida Ehrstedt, pedagoginen kehittäjä. Luennoija ja workshop-ohjaaja. Maria Pörtfors, luennoija ja workshop-ohjaaja Kati Sell, luennoija ja workshop-ohjaaja. Katja Väänänen, luennoija ja workshop-ohjaaja Eivor Aspholm-Lindqvist, workshop-ohjaaja Tuula Henriksson, workshop-ohjaaja Teija Larsson, workshop-ohjaaja Pia Sjöberg, workshop-ohjaaja
Tilanne Ukrainassa herättää huolta ja sekä kaupungille että pelastuslaitokselle on tullut viime päivinä runsaasti tiedusteluja väestönsuojiin liittyen.
Suomeen ei kohdistu nyt mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottoa. Koska kiinnostusta väestösuoja-asioihin on kuitenkin herännyt, on pelastuslaitos koostanut tietopaketin useimmin kysytyistä kysymyksistä.
Länsi-Uudenmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos omaa väestönsuojapaikkaa ei ole, ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen. Viranomaiset antavat tilanteessa väestölle ohjeet miten toimia. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä pois vaaraalueelta. Viranomaiset ilmoittavat, jos alue pitää evakuoida.
Missä väestönsuojani on?
Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.
Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maantasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä.
Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen tai tilapäisen suojan rakentaminen.
Minulla ei ole tietoa omasta väestönsuojasta, mistä löydän tiedon?
On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa eikä nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. On myös tilanteita, joissa useammalla kiinteistöllä on yhteinen väestönsuoja. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai rakennuslupadokumenteista.
Lisää vastauksia kysymyksiin väestönsuojista löytyy pelastuslaitoksen materiaalista, ks. linkki yllä.
Seminaari järjestetään Tytyrin Elämyskaivoksessa tiistaina 29.3 klo 9.00-14.30.
Seminaarin osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa Länsi-Uudenmaan matkailustrategian sisältöön. Lisää infoa päivän ohjelmasta tulee piakkoin.
Tarjoamme osallistujille aamupalaa ja seminaarin jälkeen saa jäädä maukkaalle keittolounaalle (omakustanne, 15 €, maksetaan paikan päällä). Lounaan jälkeen tarjoamme kiinnostuneille opastetun kierroksen kaivoksessa.
Päivään kannattaa pukeutua lämpimästi, sillä kaivoksessa, maan alla on ympäri vuoden +8C. Kokoustila Tytyrisalissa on lämmitetty. Lisätietoja kohteesta www.tytyrielamyskaivos.fi.
Ilmoittautumisia otetaan vastaan 22.3. asti. Ilmoittaudutästä.
Luovan työn tuotteistaminen – taide- ja kulttuurialan osaaminen palveluksi
Webinaari Zoom-alustalla /
Uudellamaalla asuvat ja toimivat taiteilijat ja luovan alan toimijat!
Tervetuloa webinaariin, jossa käydään monipuolisesti läpi luovan työn tuotteistamiseen liittyviä kysymyksiä, kuten tuotteen tai palvelutuotteen kehittämisen valmistelu, työkaluja ja menetelmiä, myyminen, brändäys, skaalaaminen, paketointi, hinnoittelu, markkinointi, yhteistyökuviot sekä taide- ja kulttuurialan palveluiden tuotteistamisen erityiskysymyksiä.
Kouluttajana ja valmentajana toimii taide- ja kulttuurialan yrittäjä ja palvelutuotekehittäjä Johanna Wahlbeck. Wahlbeckilla on pitkä kokemus ja osaaminen taide- ja kulttuurialalta. Kouluttajana ja valmentajana hän on perehtynyt taidealan palvelutuotteiden kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin. Tutustu kouluttajaan tarkemmin sivun lopussa.
Yhteinen osuus ja pienryhmäkonsultointeja
Koulutuksen luento-osuus on torstaina 24.3. klo 9–12. Luento sisältää pieniä harjoitustehtäviä.
Sen lisäksi voit varata ajan henkilökohtaiseen konsultointiin. Konsultointi toteutetaan Zoomissa pienryhmissä tai yksilökonsultointeina. Ryhmiä järjestetään 24.3. klo 12.30 alkaen ja 25.3. klo 16.30 alkaen. Tarkemmat ajat ilmoittautumislomakkeessa.
Koulutus on maksuton ja se järjestetään suomeksi.
Ilmoittaudu mukaan tiistaihin 15.3. mennessä
Koulutukseen ja pienryhmiin tulee ilmoittautua ennakkoon ti 15.3. mennessä. Mukaan pääsee 40 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen konsultointiin on sitova.
Osallistujia kehotetaan latamaan Zoom-sovellus koneelleen ja tulemaan mukaan sitä kautta, ei selaimella, jotta työkalun ominaisuuksia voi käyttää monipuolisesti. Ohjeita Zoomin käyttöön esim. Yle Digitreenit
Tilaisuuden järjestää Uudenmaan kulttuuritoiminnan kehittämistehtävä Kulttuuri kylässä, jota koordinoi Porvoon kaupunki. Yhteistyökumppanina on Taiteen edistämiskeskus.
Minkälaisia henkilöliikenteen palveluita kaipaat Raaseporiin? Millä liikut? Mitä vaatisi, että luopuisit autosta kokonaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme nyt vastauksia Henkilöliikenteenpalvelut -kyselyn avulla.
Käyttäjätutkimus tehdään ja analysoidaan Laurean palvelumuotoilu YAMK-opiskelijoiden toimesta. Tutkimus on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa pyritään kehittämään innovatiivisia palvelukonsepteja henkilöliikenteeseen Raaseporin alueella.
Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka pyrkii parantamaan Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksia ja luomaan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kehitysalueeksi valikoitui Raasepori.
– Raasepori on maantieteellisesti laaja ja monipuolinen alue, ja siksi kiinnostava kohde hankkeelle. Alueella vallitsee vahva yhteistyön kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä Bromarville myönnetty Uudenmaan Vuoden Kylä 2022 -palkinto, kommentoi hankkeen asiantuntijatiimi.
Kuvassa hankkeen asiantuntijatiimi vasemmalta lukien: Raija Kaljunen, Eetu Rutanen, Jaakko Hannula, Anni Vainio ja Harri Miinin.
Raasepori tukee hanketta
Raaseporin kaupunki tukeeSmart Countryside Mobility -hanketta mm. jakamalla taustamateriaaleja, paikallistietoa ja tukemalla viestintää. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Raaseporin maankäytön kehityskuvan laadinnassa (Raasepori 2050), joukkoliikenteen ja turismin kehittämisessä.
– Olemme todella iloisia, että hankkeen asiantuntijatiimi valitsi juuri Raaseporin alueen kehittämiskohteeksi. Raasepori on pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen isoimmista kaupungeista ja kestävän liikkumisen kehittäminen on sekä asukkaillemme, että matkailijoillemme erityisen tärkeää, kertoo matkailupäällikkö Ville Vuorelma.
Palvelukonsepteja kehitetään verkostomaisesti
Alueen liikkumispalveluiden kehittäminen aloitetaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten, kaupungin sekä yhdistysten kanssa kevään -22 aikana. Hanke jatkuu kesään -23 asti. Ensimmäiseksi tutkitaan alueen asukkaiden liikkumistottumuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tutkimusten tulosten pohjalta kehitetään liikkumisen palveluita yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lisätiedot
Harri Miinin, projektipäällikkö Metropolia +358 40 576 8392, harri.miinin@metropolia.fi
Jaakko Hannula, projektipäällikkö Laurea +358 504413563, jaakko.hannula@laurea.fi
Yhdistykset ja pienyrittäjät! Nyt on aika ilmoittautua!
Oletko joskus aikonut hakea hankerahoitusta, mutta se on tuntunut niin vaikealta että olet jättänyt sen tekemättä? Silloin tämä on ehkä sinua varten! Hankekoulussa opit hankesuunnitelman laatimisen alkeet, mistä voi anoa hankerahoitusta ja millä tavalla kerrotaan toteutetun hankkeen tuloksista. Tämä kaikki yksinkertaisella ja helposti ymmärrettävällä tavalla. Hyvä suunnitelma on usein hyvän hankkeen perusta ja sen avulla saa myös helpommin rahoitusta. Pomoväst järjestää vuoden 2022 aikana Hankekoulun, joka koostuu kolmesta aihe-alueesta; Ideasta hankesuunnitelmaksi, Hankerahoitus ja Viestintä osioista. Tämän lisäksi järjestämme hankeklinikoita, joissa voit saada henkilökohtaisia neuvoja juuri sinun hankkeeseesi. Hankekoulu on ilmainen ja koostuu erillisistä kokonaisuuksista, voi siis osallistua yhteen tai usampaan. Kaikki tilaisuudet ovat kaksikielisiä, puhumme toista kieltä ja näytämme esitysmateriaalin toisella kielellä, jokainen voi siis puhua omaa kieltään.
Osa 1 – ”Ideasta toimintasuunnitelmaksi” klo 17.30 – 20.30 (sis. kahvitauon)
Inkoo
Ti 08.03.2022
Café Wilhelmsdal, Ola Westmanin Puistotie 1 (puhumme ruotsia)
Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen kyseistä tilaisuutta: sähköpostitse juha.rautalahti@pomovast.fi. Lisätietoja Hankekoulusta: www.pomovast.fi tai hankepäällikkö Juha Rautalahti, puh 044-700 3920
Mietitkö, miten ruotsinkieliset kehitysvammaisten erityispalvelut jatkuvat ja järjestyvät tulevaisuudessa? Sote-lakien mukaan hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023 ja samalla Kårkullan kuntayhtymä lakkaa. KEPA Uusimaa -projektin tehtävänä on suunnitella sekä suomen- että ruotsinkielisten kehitysvammaisten erityispalvelujen uudelleen organisointia ja järjestämistä Uudellamaalla.
Miten palveluja tulisi järjestää, jotta ne olisivat sinulle sopivia? Mikä on sinulle ja perheellesi tärkeintä? Vastaa lyhyeen kyselyyn ja vaikuta! Vastausaikaa sinulla on 9.3. saakka. Vastaaminen vie noin kaksi minuuttia.
Maaliskuun 2022 aikana Tammisaaren kirjastossa nostetaan esille kestävän kehityksen teema. Luvassa ohjelmia sekä teemakirjanäyttelyjä.
Tiistaina 8. maaliskuuta klo 17.30 asti n. 19, talousneuvoja Katharina Jägerskiöld Martat ry:stä luennoi kaikille, jotka haluavat huoletta hallita omaa henkilökohtaista talouttaan. Hän käy läpi sen, mitä tarvitaan, jotta jokaisen henkilön talouden perusta on hyvässä kunnossa. Luennolla hän antaa konkreettisia vinkkejä, jotka voidaan helposti ankkuroida arjen talouteen, kehittää omaa talouttaan pienin askelin. Vaiheisiin kuuluu muun muassa kilpailuttaminen ja rahatreffit. Luento pidetään Tammisaaren kirjaston ensimmäisessä kerroksessa kokoushuoneessa Pääskynen. Luento on ruotsinkielinen.
Lauantaina 12. maaliskuuta klo 10.30 on ympäristöaiheisen satutuokion aika. Sopii parhaiten lapsille 3-vuotiaasta alkaen. Tuokio järjestetään Tornissa Tammisaaren kirjaston toisessa kerroksessa. Ruotsinkielinen tuokio kestää puoli tuntia.
Samana lauantaina eli 12. maaliskuuta klo 12–14 Maria Sundell näyttää, kuinka tehdään ns. Junk Journal, eli "Roskapäiväkirja", joka on päiväkirja kierrätetyistä materiaaleista, kuten vanhoista kirjoista, paperista, kirjekuorista ja kangaspaloista. Materiaalit sidotaan yhteen kirjaksi, jota voit käyttää mm. päiväkirjaan, valokuva-albumiin tai mihin tahansa haluat. Työpaja on ensisijaisesti suunnattu aikuisille, käsityöhön tottuneet lapset voivat osallistua yhdessä aikuisen kanssa, sinun tulee osata ommella ja leikata saksilla. Paja on pääosin ruotsinkielinen. Katso esimerkkejä Junk Journalsista Maria Sundellin instagramissa: https://www.instagram.com/maria.sundell.fi/
Kestävän kehityksen teemaisia kirjoja on esillä sekä lasten- että aikuisten osastoilla ja niitä voi lainata.
Lisätietoja: kirjasto@raasepori.fi
Helle-kirjastoissa on otettu asiakkaiden toiveesta käyttöön verkkomaksaminen. Maksuja voi halutessaan yhä maksaa myös kirjaston asiakaspalvelussa.
Maksaakseen verkossa asiakas kirjautuu omalle tililleen verkkokirjastossa helle.finna.fi. Maksut-välilehdeltä löytyy erittely maksuista ja pääsy maksupalveluun. Maksaa voi joko MobilePaylla, verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla. Asiakastietoihin täytyy olla tallennettu sähköpostiosoite, jotta verkkomaksaminen onnistuu.
Kaikki verkkomaksut ohjautuvat ensin Porvoon kaupungille, josta ne välitetään myöhemmin muihin Helle-kuntiin.
Kaikki maksut täytyy maksaa kerralla. Pienin verkossa maksettava summa on 2 €. Sitä pienemmät summat pitää maksaa paikan päällä jossain Helle-kirjastossa.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja rannikkoalueen kunnat Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi järjestävät maaliskuussa yhteistyössä erityisesti kuntalaisille ja mökkiläisille suunnattuja Rannikkovesi-iltoja. Tilaisuudet ovat webinaareja ja ne järjestetään Teamsin välityksellä (tilaisuuteen pääsee osallistumaan tietokoneen nettiselaimen kautta). Iltojen aikana pääset kuulemaan, mitä ajankohtaista tapahtuu vesiensuojelussa omalla paikkakunnallasi.
LUVY on valmistellut kunnostussuunnitelmat rannikkokuntien kanssa valituille pilottikohteille, jotka ovat Tavastfjärden Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa, Kyrkfjärden Inkoossa ja Dragsviksfjärden Raaseporissa.
Webinaareissa esittelemme kyseisen paikkakunnan pilottikohteen kunnostussuunnitelman, ja pääset kuulemaan suunnitelmaan liittyvästä tutkimustyöstä ja mahdollisista toimenpiteistä.
Kerromme myös karttapohjaisen rannikkokyselyn alustavista tuloksista. Kysely on auki 27.3. asti osoitteessa: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip. Voit siis vielä vastata siihen! Tavoitteena on löytää uusia kunnostuskohteita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai jotka aiheuttavat huolta kuntalaisissa, mökkiläisissä tai muissa alueen käyttäjissä.
Valuma-aluetoimenpiteitä valmistellaan ja suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kartoitamme myös, onko alueella uusia viljelijöitä tai maanomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita vesistökunnostustoimenpiteistä omilla maillaan. Jos siis olet haaveillut omasta kosteikosta tai pohdit, sopisiko vaikkapa kaksitasouoma maillesi, tule kuulolle!
Tilaisuuksien kesto: 1,5h. Ohjelma tarkentuu vielä helmikuun aikana.
Ilmoittaudu mukaan tekstin lopussa olevalla lomakkeella.
Kirkkonummi ti 8.3. klo 16:30 LUVY esittelee Tavastfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Luvassa on myös maatalouden edustajan puheenvuoro sekä Virho ry:n vesiensuojelukunnostuksien esittelyä.
Inkoo to 10.3. klo 17:30 LUVY esittelee Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän lisäksi kuulemme myös WWF:n toteutetuista vesiensuojelurakenteista.
Siuntio to 17.3. klo 17:00 LUVY esittelee Pikkalanlahden kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tapahtuman päätteeksi kuulemme Rannikkovesi- ja Siuntionjoki- hankkeesta.
Oletko joskus miettinyt miltä Raasepori näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä? Miltä ympäristö voisi näyttää? Miten sinä tai lapsesi haluisivat asua tulevaisuudessa? Miten liikenne on järjestetty? Muun muassa näitä kysymyksiä Raaseporin kaavoitusyksikkö lähtee pohtimaan Raasepori 2050 -hankkeessa.
Kehityskuva tukee yleiskaavoitusta
Raasepori 2050 hankkeessa laaditaan maankäytön kehityskuva Raaseporille vuodelle 2050. Kehityskuva rakennetaan yhteiskuntaa koskevien tulevaisuuden skenaarioiden avulla. Kehityskuvassa keskitytään etenkin liikenteeseen, elinkeinoelämään, asumiseen ja ympäristöön. Lopullinen karttaesitys kuvailee kaupungin maankäytön tulevaisuuden visiota.
Kehityskuva tukee kaupungin yleiskaavoitusta, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole lainvoimaista ohjausvaikutusta yleis- tai asemakaavoitukseen tai lupaprosesseihin.
– Kehityskuvan luominen on meille erittäin tärkeää, sillä se antaa meille käsityksen siitä, miltä kaupungin ihmisten mielestä tulisi näyttää tulevaisuudessa. Se helpottaa myös maankäytön pitkäjänteistä ja johdonmukaista suunnittelua, kun meillä on selkeä ja inspiroiva tulevaisuuden visio, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Keväällä 2022 Raaseporin asukkailla on mahdollisuus osallistua kehityskuvan työstämiseen sekä vastaamalla karttakyselyyn, että osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin. Kerättyjen oivallusten avulla rakennetaan sen jälkeen skenaarioita, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida syksymmällä.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus tehdä näin mittavaa osallisuustyötä. Tuntuu hienolta tuoda mukaan asukkaita ja muita kiinnostuneita vielä enemmän strategiseen kaupunkisuunnitteluun, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.
Myös muita kohderyhmiä kuten esim. yrittäjiä ja lapsia osallistetaan kehityskuvan muotoiluun. Vuorovaikutusosion jälkeen kaavoitusyksikkö tuo oman osaamisensa kehityskuvan kehittämiseen tekemällä erilaisia vaikutusten arviointeja. Lopullinen kehityskuva odotetaan valmistuvan kesällä 2023.
Kerro kartalla -kysely
Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä, sekä tärkeistä paikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla. Kyselyssä voi kuvailla arkireittejään ja paikkoja, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa.
Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät sivulta raasepori.fi/raasepori2050.
Raaseporin kaupunki on kuluvan lukuvuoden aikana osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen Suomen malli -hankkeeseen. Hanke on suunnattu peruskoululaisille, ja hankkeeseen osallistuu 235 kuntaa ympäri maata. Raasepori hakee ministeriöltä avustusta hankkeelle myös tulevalle lukuvuodelle.
Etsimme nyt uusia harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita, jotta voimme tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia.
Mikä on Suomen malli?
Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Miten toiminta on käynnistynyt Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 57 kerhoa. Helmikuussa mukaan tulee vielä 10–20 kerhoa. Noin 700 lasta ja nuorta osallistuu säännöllisesti näiden kerhojen maksuttomaan harrastustoimintaan, jota he itse ovat halunneet ja äänestäneet. Raaseporissa toimintaan on osallistunut kymmenen erilaista paikallista harrastustoimijaa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisen ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Järjestätkö harrastustoimintaa, jota haluaisit tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 11.2.2022 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi . Maaliskuun alussa oppilaat saavat äänestää siitä, mitä harrastuksia he haluavat kouluissa järjestettäväksi lukuvuonna 2022–2023.
Onko kotikaupunkisi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen?
Seutukaupungit, 57 seutukaupungista koostuva verkosto, toteuttavat yhdessä vetovoimatutkimuksen, jolla selvitetään seutukaupunkien tunnettuutta ja niihin liittyviä mielikuvia. Seutukaupungit ovat oman talous- ja palvelualueensa keskuksia tai keskuspareja. Kyselytutkimus toteutetaan tammi-helmikuussa.
Oheisen linkin kautta voit arvioida oman kotikaupunkisi vetovoimaisuutta ja imagoa sekä myös naapuriseutukaupunkeja. Lomakkeen täyttämiseen kuluu noin 5 minuuttia.
Tutkimuksen avulla autetaan seutukaupunkeja kehittämään niiden tunnettuutta ja vetovoimaa – ja sitä kautta elinvoimaa. Tutkimuksen sisältö noudattaa pitkälti aiempaa vetovoimatutkimusta, mutta lisäksi mukana on kysymyksiä, joilla kartoitetaan vastaajien näkemyksiä pandemia-ajan vaikutuksista seutukaupunkien houkuttelevuuteen mahdollisina asuinpaikkoina.
Seutukaupunkien vetovoimatutkimus tehtiin viimeksi keväällä 2019, ja nyt alkava tutkimus on seurantaa aiemmalle. Tutkimus on tilattu seutukaupunkiverkoston puitteissa ja sen toteuttaa Innolink.
Lisätietoja antaa:
Kyselyyn liittyvät tekniset kysymykset: tutkimusvastaava Ville Ottela, Innolink, puh. 010 633 0200
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä. Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2006 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 750 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevien 1 500 €/kk sekä muiden nuorten 1 350 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika jatkuu 10.3.2021 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Raaseporin Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous pidettiin 23.11.2021 Fiskarin hotelli Tegelin kokoustilassa, kokouksen jälkeen jäsenyrittäjät viettivät mukavan illan Wärssy ravintolassa.
Henna Ljung valittiin jatkamaan puheenjohtajakauttaan vuodelle 2022. Samalla syyskokous päätti, että hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla kuin vuonna 2021, vedoten korona-vuoteen, jolloin ei ole päässyt tekemään aktiivisesti vaikuttajatyötä yhdistyksenä. “Nyt hallituksen jäsenillä on ymmärrys yhdistyksen vuosikellosta ja ensi vuosi päästään aloittamaan heti uudella drivella!” sanoo Henna Ljung.
Nick Victorzon, Peik Victorzon, Henna Ljung, Mari Pylväläinen. Kuva: Johan Ljungqvist / Multifoto Oy
Varapuheenjohtajana jatkaa hallituksen jäsen Mats Grönblom. Samaten hallituksen jäseninä jatkaa Mari Pylväläinen yrityksestä Mariens Oy, Sebastian Laxell yrityksestä Sebastian Laxell Consulting Oy, Anders Helle yrityksestä Multifoto Oy sekä kassanhoitajana jatkaa Christer Forsskåhl. Hallituksen kokouksiin osallistuu tarvittaessa kaupungin kehityspäällikkö Jennifer Gammals sekä Yrityskehitys Oy Novagon asiantuntija Alexandra Stoor. Henna Ljung on ollut mukana Raaseporin yrittäjien hallituksessa varapuheenjohtajan roolissa 3 vuotta sekä aloittaa nyt siis toisen kauden puheenjohtajana.
Henna on osallistunut/osallistuu aktiivisesti Uudenmaan Yrittäjien sekä Suomen Yrittäjien luottamusmiehille järjestettyihin koulutuksiin sekä tapahtumiin. “Yhteistyöverkko yli aluerajojen on osa ensi vuoden strategiaamme. Olemme koonneet aktiivisen ryhmän Läntisen Uudenmaan yrittäjäyhdistysten puheenjohtajistosta ja suunnittelemme yhteistyötä yli kuntarajojen. Yksi hyvä esimerkki tästä on, että voimme kutsua ruotsinkielisiin tapahtumiin suomenkielisten naapuriyhdistysten ruotsinkielisiä jäseniä ja päinvastoin. Yhteistyö yli kuntarajojen auttaa meitä löytämään hyviä käytänteitä naapurikunnilta.
Anders Helle, Mari Pylväläinen, Mats Grönblom, Henna Ljung, Christer Forsskåhl, Sebastian Laxell. Kuva: Johan Ljungqvist / Multifoto Oy
Toivotamme uusia yrittäjiä mukaan joukkoomme, unohtamatta nykyisiä jäseniämme. Kaikki yrittäjät ovat meille yhtä tärkeitä iästä ja yrityksen koosta riippumatta. Pystymme paikallisyhdistyksenä tarjoamaan Suomen yrittäjien jäsenetujen lisäksi jäsenyrittäjillemme verkostoitumistilaisuuksia sekä asiantuntijakeskusteluja, joihin tarvittaessa kutsumme myös kaupungin virkamiehiä. Ensi vuoden toimintasuunnitelmaan kuuluu myös suositut Breakfast Clubit sekä After Workit, joita tulemme järjestämään jäsenyrityksissämme kuukausittain.” tiivistää Henna Ljung tulevan vuoden suunnitelmia.
Hallitus yllätti paikallisen yrityksen diplomilla
Henna Ljung on toiminut viimeiset kuusi vuotta yksinyrittäjänä Tammisaaren keskustassa: “Hallitustyöskentely antaa minulle hyvää vastapainoa yksinyrittäjän arkeen, olen saanut näinä vuosina paljon uusia kontakteja sekä Raaseporin että koko Uudenmaan alueelta. Menemme positiivisin mielin supervuoteen 2022 ja viemme yhdessä yrittäjiä eteenpäin!” Hallitus yllätti paikallisen yrityksen diplomilla Joulukuussa hallitusten jäsenet kokoontuivat YLP!-pizzeriaan yhteiseen illanviettoon, jossa paketoitiin vuosi 2021 ja avattiin jo hieman vuotta 2022. Samalla hallitus palkitsi YLP! – yrittäjät Viktor ja Peik Victorzonit “Sijoitti Raaseporin kartalle 2021”- diplomilla.
Nick ja Peik Victorzon. Kuva: Johan Ljungqvist / Multifoto Oy
YLP! on kuuluisa ympäri Suomen ja on sananmukaisesti sijoittanut Raaseporin Gastronomian kartalle. Ylp! You local Pizzan maukkaat pitsat syntyvät paikallisista kauden raaka-aineista ja ravintola on ensimmäinen “zero waste”-ravintola skandinaaveissa. Tervetuloa tutustumaan YLP!iin sekä kaikkiin Raaseporin yrityksiin!” toivottaa Raaseporin yrittäjien hallitus.
On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2021 Raasepori-palkintojen saajiksi! Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2022 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.
Tänä vuonna kaupunki jakaa:
kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee
urheilupalkinto, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee
nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee
ympäristöpalkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysosasto valitsee sekä
Vuoden raaseporilainen -palkinnon, jonka vastaanottajasta asukkaat saavat äänestää vuoden 2022 alussa.
Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin lähettämällä ehdotuksensa seuraavan linkin kautta https://www.lyyti.fi/questions/528214cd68, viimeistään 20.12.2020 mennessä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa myös palkintoja vuoden urheilusuorituksista. Urheilustipendit myönnetään tietyin periaattein, lue lisää tästä.
Raaseporin vanhuspalveluissa järjestetään vuosittain palvelujen laatua ja riittävyyttä koskevat kyselyt asiakkaille/asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle. Kysely perustuu vanhusopalvelulakiin ja sen tuloksia käytetään vanhuspalvelujen kehittämiseen. Kyselyihin voi vastata 19.12.2021 saakka
Ennakkoilmoittautuminen ohjattuun toimintaan keväälle 2022 alkaa torstaina 9.12 klo 13.00 alla olevien linkkien kautta tai puhelimitse 019 289 2191, 019 289 2192 tai 019 289 2194.
Tervetuloa Länsi-Uudenmaanonline Yritystreffeille ke 8.12.2021, klo 16.30 – 20.30
Online (GoToMeeting & Businessmaker -platform)
Voit kohdata tulevaisuuden yhteistyökumppanisi ja asiakkaasi, sekä luoda verkostoa yritystoimintasi tueksi!
Yritystreffeillä voit vakaalla aikomuksella, mutta pilke silmäkulmassa, speed-deitata muita yrittäjiä. Tapahtumaan voivat tulla mukaan kaikki Länsi-Uudenmaan yritykset toimialaan tai kokoon katsomatta. Myös oppilaitokset, kunnat, yhdistykset ja liiketoimintaansa vasta aloittelevat toimijat sekä naapurikuntien yritykset ovat lämpimästi tervetulleita osallistumaan. Rekisteröidy mukaan 8.12. klo 14.00 mennessä.
Tapahtuma toteutetaan kokonaisuudessaan etäyhteyden avulla. GoToMeeting – etäyhteys on avoinna koko tapahtuman ajan. Voit esitellä siellä yrityksesi toimintaa ja verkostoitua silloin, kun sinulla ei ole sovittuna kahden keskisiä treffejä. Saat GoToMeeting -etäyhteyslinkin sähköpostiisi hieman ennen tapahtumapäivää.
Jos vielä mietit, tässä hyödyt tapahtumasta:
+ Ekologisen ja tehokkaan tavan verkostoitumiseen verkon välityksellä
+ Tavata potentiaalisia uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita
+ Päästä harjoittelemaan myyntiä tositoimissa ja tositarkoituksella
+ Päästä vaihtamaan ajatuksia mielenkiintoisten kollegojen kanssa
Vielä ehtii mainiosti ilmoittautua ja sopia treffejä!
Ennakkoilmoittautuminen ohjattuun toimintaan keväälle 2022 tapahtuu torstaina 9.12 klo 13.00 lähtien alla olevien linkkien kautta (julkaistaan 2.12) tai puhelimitse 019 289 2191; 019 289 2192 tai 019 289 2194..
Lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin kouluissa ja päiväkodeissa tänään, perjantaina 19.11. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhteisellä videotervehdyksellä, johon kaupungin kaikki vitosluokkalaiset ovat saaneet osallistua. Tähän julkaistaan lyhennetty versio lasten tervehdyksistä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on myös lähettänyt videotervehdyksen lapsille. Tämän tervehdyksen voi nähdä kaupungin youtube-kanavalla. Päiväkodit ja koulut liputtavat tänään Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, jota kansainvälisesti vietetään virallisesti huomenna 20.11.2021.
Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.
Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.
Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!
Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.
Jäteyhtiö Rosk’n Roll ryhtyy keräämään poistotekstiilejä 15. marraskuuta 2021 alkaen. Alkuvaiheessa poistotekstiilejä kerätään määrätyillä jäteasemilla sekä muutaman yhteistyökumppanin toimipisteissä. Kerätyistä tekstiileistä jalostetaan uusiokuitua.
Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräys alkaa viidellä paikkakunnalla: Loviisassa, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Vihdissä. Keräyspisteet ovat Loviisan jäteasemalla ja Loviisan Goodwill-lahjoituspisteellä, Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa ja Porvoon Goodwill-myymälässä, Tammisaaren jäteasemalla ja Emmaus Westervikin kirpputorilla Raaseporissa, Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa, Vihdin jäteasemalla sekä Vihdin kierrätyskeskuksessa Nummelassa. Kotitalouksien poistotekstiilejä otetaan vastaan maksutta. Rosk’n Roll kasvattaa keräyspisteiden määrää lähivuosina. Keräyspisteiden määrän ja sijainnit voi tarkistaa yhtiön verkkosivuilta rosknroll.fi/poistotekstiilit.
Käyttökelvoton, puhdas ja kuiva Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. ”Nyrkkisääntö on, että kuivat ja puhtaat, loppuun kuluneet eli käyttökelvottomat vaatekappaleet ja kodintekstiilit ovat poistotekstiilejä”, kertoo Rosk’n Rollin projektisuunnitelija Marika Makkonen. Keräykseen ei kuitenkaan saa laittaa esimerkiksi alusvaatteita tai sukkia eikä myöskään kenkiä, peittoja tai mattoja. Myöskään kosteita, homeisia, vahvasti haisevia tai tuholaisia sisältäviä tekstiilejä ei saa tuoda keräykseen. Nämä kuuluvat sekajätteeseen. ”Jos poistotekstiilin keräyspiste ei vielä sijaitse kohtuullisen etäisyyden päässä, voi kaikki käyttökelvottomat tekstiilit yhä laittaa sekajäteastiaan, josta ne kuljetetaan jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi”, Makkonen lisää.
Poistotekstiilikeräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Myy suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit esimerkiksi kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.
Loppuun kuluneesta uusiokuiduksi Kerätyt poistotekstiilit lajitellaan laadun mukaan yhteistyökumppaniemme toimesta. Käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan Paimioon, Lounais-Suomen jätehuollon juuri avattuun uuteen laitokseen, jossa tekstiilit käsitellään ja jalostetaan kierrätysraaka-aineeksi. Uusiokuiduista valmistetaan esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja. Uusiokuidulle haetaan jatkuvasti uusia käyttökohteita. Sellaisenaan käyttökelpoinen materiaali ohjataan takaisin tekstiiliteollisuuteen tai uusiokäyttöön pienyrittäjien työstettäväksi. ”Jos mukaan on eksynyt hyvälaatuisia vaatteita tai tekstiilejä, ne käytetään uudestaan sellaisenaan. Rosk’n Roll kuitenkin kannustaa laittamaan käyttökelpoiset, hyvälaatuiset vaatteet suoraan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, kierrätysmyymälöihin tai kirpputoreille eikä poistotekstiilien keräykseen”, sanoo Marika Makkonen.
Luonto kiittää Tuomalla loppuun kuluneet vaatteet ja kodin tekstiilit poistotekstiilien keräykseen tekee luonnolle palveluksen. Tekstiiliteollisuus kuuluu suurimpiin ympäristön kuormittajiin, ja pelkästään Suomessa syntyy noin 100 miljoona kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Tähän saakka poistotekstiilejä ei ole ollut mahdollista käsitellä Suomessa, mutta Paimion jalostuslaitoksen myötä kuluneet farkut ja reikäinen mekko voivat saada uuden elämän uusiokuidun muodossa. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden jätealain, jossa määrätään, että koko maassa on aloitettava poistotekstiilien keräys vuoteen 2023 mennessä. Poistotekstiilien keräyksestä kotitalouksilta vastaavat kunnalliset jäteyhtiöt, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk’n Roll.
Näin lajittelet poistotekstiilejä Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat puhtaat, kuivat, loppuun kuluneet, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, paidat, hameet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tekstiileistä ei saa irrota likaa tai hajuja, mutta pinttyneet tahrat eivät haittaa. Keräykseen ei saa laittaa mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, sukkahousuja, tyynyjä, peittoja, pehmusteita tai pehmoeläimiä eikä kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai vahvasti haisevia tekstiilejä.
Tee näin: • Pakkaa poistotekstiilit jätesäkkiin ja sulje tiiviisti. • Tuo säkit yllä mainittuihin keräyspisteisiin. • Tunnistat keräysastiat tarroista, joissa lukee ”Poistotekstiilit” viininpunaisella pohjalla.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 3.12.2021.
Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori.
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
11-15 marraskuuta järjestetään jälleen ruotsinkielinen kirjallisuustapahtuma Bokkalaset. Vuoden tapahtuman teema on Käännekohdat, jota käsitellään useasta eri näkökulmasta festivaaliohjelmassa.
Ohjelmistossa on totuttuun tapaan kirjailijakeskusteluista, haastatteluja, näyttelyitä, seminaareja, elokuvia, musiikkia ja lastenohjelmaa. Bokkalaset haluaa inspiroida ja kannustaa lukemaan suomenruotsalaista ja pohjoismaista kirjallisuutta.
Kaupunki aloittaa metsänhakkuun Västerbyn ulkoilualueella. Hakkuut tehdään ensi vuonna valmistuvan uuden rullahiihtoradan rakentamisen mahdollistamiseksi. Rataa rakennetaan yhteistyössä Österby sportklubbin kanssa. Koneellinen hakkuu edellyttää koneen ympärillä 70 metrin (halkaisija 140 metriä) suojavyöhykettä, jossa ei saa liikkua. Hakkuualue on merkitty karttaan.
Alueella on varoitusmerkit ja -nauhat. Puutavaran ja energiapuun hakkuu- ja ajotyöt alkavat 1.11. ja päättyvät 14.11.2021.
Raaseporin terveyskeskus päivitti 20.10.2021 potilastietojärjestelmänsä. Päivityksen huomattiin myöhemmin aiheuttaneen virheen, jonka takia reseptien uusimisessa on ollut katkos 20.-27.10.2021.
Pyydämme henkilöitä, jotka ajalla 20.-27.10.2021 ovat pyytäneet reseptinsä uusimista joko Omakanta-sivujen tai apteekin kautta tarkistamaan, että resepti on uusittu! Voit tarkistaa reseptisi Omakanta-sivujen kautta tai apteekistasi.
Jos reseptiä ei ole uusittu, ota yhteyttä terveyskeskukseen, puh. 019 289 3000 arkisin klo 8–16.
Järjestelmävirhe on korjattu, ja pahoittelemme viasta mahdollisesti aiheutunutta vaivaa!
Vuosittainen rokottaminen kausi-influenssaa vastaan alkaa Raaseporissa viikolla 44. Kausi-influenssarokote annetaan Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen suositusten mukaisesti maksutta
24.11.2021 klo 15–18 Tammisaaressa, Tammikuja 2, (ent. Hagakodin tilat)
Milloin saan rokotukseni?
• Äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaiden rokotukset alkavat viikolla 44. Rokotus annetaan neuvolakäynnin yhteydessä. Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaat voivat varata rokotusajan suoraan omasta neuvolastaan. • Koulu- ja oppilasterveydenhuollon rokotukset alkavat myös viikolla 44. Aika varataan koulun terveydenhoitajalta. Kouluterveydenhoitajat ovat tiedottaneet ajanvarauksesta Wilman kautta!
Yleinen ajanvaraus maksuttomaan rokotukseen oikeutetuille (katso ryhmät yltä) avautuu 28.10.2021 klo 09 numerossa 019 289 3141. Huom! Ajanvaraus verkon kautta ei ole tässä vaiheessa mahdollista.
Puhelinpalvelussa on takaisinsoittopalvelu, ja soitamme kaikille takaisin järjestyksessä. Olemme varautuneet suureen määrään puheluja ja yritämme soittaa takaisin mahdollisimman pian. On kuitenkin hyvä varautua siihen, että takaisinsoitossa voi kestää, emmekä välttämättä voi pitää puhelinpalvelussa annettua takaisinsoittoaikaa.
Österbyn koulu, ent. avovastaanotto, Pohjanlahdentie 18
Ohjeita rokotusta varten saapuville
Ota KELA-korttisi mukaan.
Tule paikalle noin 5 min. ennen varattua aikaasi.
Käytä kasvomaskia ja desinfioi kätesi ennen vastaanotolle tuloa ja sieltä lähtiessäsi.
Tule rokotukseen vain terveenä.
Rokote annetaan käsivarren yläosaan, pukeudu siten, että saat käsivarren helposti esille.
* Riskiryhmät: Säännöllistä lääkitystä vaativa krooninen sydänsairaus, toistuvaa tai säännöllistä lääkitystä vaativa krooninen keuhkosairaus, krooninen aineenvaihduntasairaus, joka vaatii tabletti- tai insuliinihoitoa, krooninen maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä sairaus tai lääkitys. Lue lisää THL:n sivuilta.
Keväällä 2021 huoltajat Raaseporin varhaiskasvatuksessa saivat osallistua jokavuotiseen kyselyyn ” Lapsen arki”. Saimme yhteensä 674 vastausta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksesta toiminnan kehittämisen tueksi. Arvioinnin tulokset osoittaa että suurin osa huoltajista ovat erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen laatuun Raaseporissa.
Mustion kaksikielinen koulu- ja monitoimikeskus Askers (Askersintie 51) on nyt saavuttanut harjakorkeuden. Tätä juhlittiin Askersin tulevassa ruokasalissa perinteisin harjakaismenoin keskiviikkona 20. lokakuuta!
Kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt kiittivät kaikkia rakennusprojektiin osallistuneita.
Anna Friberg, tilahallintopäällikkö kiitti kaikkia hyvästä työstä. Sivistysjohtaja Tina Nordman nosti puheessaan esiin koulutilojen merkityksen yksilön kehitykselle, ja Anders Walls, valtuuston puheenjohtaja tähdensi koulun merkitystä koko kylälle.
Sixten Lundberg ja Uffe Enberg viihdyttivät kuulijoita musiikkiesityksin ja hauskoin tarinoin. Ja kuten harjannostajaisperinteeseen kuuluu, tarjolla oli myös syötävää ja juotavaa!
Askersin monitoimitalosta tulee 40 ruotsinkielisen ja 40 suomenkielisen oppilaan koulun (liikuntasali ja jakelukeittiö mukaan lukien) lisäksi löytymään tulevaisuudessa päiväkoti, kirjasto, neuvola ja tiloja nuorisotoiminnalle.
Linderintien alikulkusillan rakentaminen Mustiolla käynnistyy marraskuussa. Nykyinen Linderintien tasoristeys poistetaan käytöstä uuden alikulkusillan valmistuttua. Tasoristeysalueelle tehdään työnaikaisia muutoksia siltatöiden mahdollistamiseksi. Linderintielle tulee myös lyhyitä liikennekatkoja, joista tiedotetaan erikseen. Koulukuljetukset yms. huomioidaan.
Urakkaan sisältyy Mt 186:n (Salo-Inkoo -tie) alentaminen Stormoran risteyssillan (eli mt 186 ja VT 25 risteyksen) kohdalla. Maantien tasausta lasketaan, jotta voidaan mahdollistaa korkeiden erikoiskuljetukset mt 186:lla, nämä kulkevat nykyisin Mustion keskustan läpi. Työn ajaksi maantielle tehdään työnaikaiset liikennejärjestelyt. Töiden valmistuttua erikoiskuljetusreitti siirtyy Mustion keskustasta Mt 186:lle.
Aikataulu
Linderintien alikulkusillan rakentaminen alkaa radan väistöraiteen rakentamisella 25.11.2021. Työt valmistuvat lokakuussa 2022.
Mt 186:n alennustyö alkaa 25.11.2021 ja päättyy 10.12.2021.
Raaseporin kaupungin terveys- ja vanhuspalvelut ottavat käyttöönsä uuden potilastietojärjestelmän keskiviikkona 20.10.2021. Mahdollisia tilapäisiä häiriöitä voi ilmetä toiminnassa käyttöönoton ensimmäisinä päivinä.
Uusi järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä asukkailta, ja terveyskeskukset ja ajanvaraus palvelee, kuten aiemminkin.
Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat 18.10. alkaen hakea tukea investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa ja yrityksen energia- ja resurssitehokkuutta.
Investoinnit rahoitetaan EU:n elpymisvaroista, joilla helpotetaan toipumista koronakriisistä.
Raaseporin Vesi joutui sulkemaan vesijohtovuodon Bäljarsin alueella Karjaalla tiistaina 12.10.2021 aamupäivällä. Vuodon sulkemisen vuoksi vedenjakelu on keskeytynyt osassa Bäljarsin aluetta. Korjaustyöt ovat meneillään.
Raaseporin Vesi pahoittelee vuodosta koituvaa haittaa.
Pohjan kirjaston pääsisäänkäyntiin asennetaan tällä viikolla uusi ovi. Pyydämme teitä käyttämään Delitukun puoleista ovea asioidessanne kirjastossa. Kirjojen palautusluukku on kiinni tällä hetkellä.
Toivotamme teidät tervetulleiksi kulttuuritreffeille tiistaina 12.10. klo 14.00.
Teema: Sydkustens landskapsförbund r.f. -yhdistys ja sanataide. Treffit toteutetaan virtuaalisen Teams työkalun kautta. Linkki tapaamiseen löytyy tästä: Click here to join the meeting
Vieraamme Paola Fraboni, alueellinen sanataideopettaja ja Monica Martens-Seppelin, kehitysjohtaja kertovat toiminnasta.
Kulttuuripalveluiden ja Sydkustens landskapsförbund -yhdistyksen esittelyiden jälkeen sana on vapaa ja haluamme mielellämme kuulla suunnitelmistanne ja projekteistanne. Mikäli osallistujia on paljon, rajaamme yhden puheenvuoron maksimissaan kolmeen minuuttiin, jotta kaikki ehtivät kertoa kuulumisensa. Tämän jälkeen on mahdollisuus keskustella yleisesti kulttuurielämästä Raaseporissa.
Sydkustens landskapsförbund r.f. on 16:n kaksikielisen kunnan ylläpitämä järjestö, jonka toimeksiantoon kuuluu jäsenkuntien tukeminen koulutuksen ja kulttuurin laadullisen ruotsinkielisen palvelun takaamiseksi.
Sydkustens landskapsförbund toimii edunvalvojana suomenruotsalaisen väestön keskeisissä kysymyksissä. järjestö toteuttaa myös projekteja ja toimii aloitteentekijänä selvityksille toiminta-alueen asukkaiden hyödyksi. Järjestö luo ja ylläpitää verkostoja sekä toimii yhteistyössä viranomaisten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Raaseporin kaupunki on teettänyt tutkimuksen selvittääkseen asukkaiden tunteita Raaseporia ja sen eri kaupunginosia kohtaan. Tutkimus on ainutlaatuinen ja yksi kahdesta isommasta kaupungin brändiprojektissa toteutetusta tutkimuksesta, joiden tarkoituksena on kartoittaa Raaseporin brändin tilannekuvaa. Brändiprojekti on kaupungin strateginen panostus tunnettuuden lisäämiseksi. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään myös kaupungin strategiatyössä ja muussa kehitystyössä.
Enemmistö tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan
Empatiatutkimuksen mukaan enemmistö eli 60 % raaseporilaisista tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan. Jos tuloksia vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin Suomessa, negatiivisia tunteita on Raaseporissa hieman enemmän. Raaseporilaiset tuntevat Raaseporia kohtaan pääosin pettymystä (28%), tyytyväisyyttä (18%) ja mielihyvää (12%).
Tutkimuksessa vastausvaihtoehtoina oli 10 positiivista ja 10 negatiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemus Raaseporista jakaa kaupunkilaisia. Taustalla ovat muun muassa kuntaliitokset ja kaksikielisyys. Pettymys kertoo odotuksista, jotka eivät ole täyttyneet. Tyytyväisyys puolestaan kuvaa tarpeiden riittävää täyttymistä, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.
Sisäinen ylpeys ruokkii ihailua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa
Tutkimuksessa vertailtiin Raaseporia sen suurimpiin yhdeksään kaupunginosabrändiin. Tuloksissa nähdään, että asukkaat tuntevat yllättävänkin paljon positiivisia tunteita omia kotikontuja kohtaan. Esimerkiksi Fiskars herättää ylpeyttä sekä fiskarilaisten, että kaikkien raaseporilaisten keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset taas tuntevat Fiskarsia kohtaa ihailua ja kiinnostusta.
– Asukkaat tuntevat voimakkaita positiivisia tunteita omia kaupunginosia kohtaan, jotka ovat myös vahvoja brändejä. Tämä on voimavara koko alueelle, toteaa Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Raaseporilaisten positiiviset ja negatiiviset tunteet Raaseporia ja kaupunginosia kohtaan.
Tuloksissa on myös havaittavissa yksittäisiä poikkeuksia. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta.
– Myötätunto kertoo tyypillisesti toisten ahdingosta. Myötätuntoiset ihmiset ovat myötätunnon kohteen puolella ja haluavat auttaa. Myötätunto on tunteena positiivinen ja osallistava – kaiken kaikkiaan kokoava, yhteiskunnallinen voima, Timo Järvinen korostaa.
Monet ovat positiivisia, mutta passiivisia
Tutkimuksessa on analysoitu matriisin avulla, minkälaiseen käyttäytymiseen ihmisten kokemat tunteet johtavat. Tutkimuksen mukaan raaseporilaisista 29 % on positiivisia ja sitoutuvia. Voidaan olettaa, että tämä ryhmä jakaa ja kertoo Raaseporista positiivisessa hengessä. 31 % raaseporilaisista on positiivisia, mutta passiivisia ja 38 % negatiivisia ja lamaantuvia. Koko Suomeen verrattuna tämä ryhmä on Raaseporissa keskimääräistä suurempi. Viimeinen ja pienin ryhmä on negatiivisesti sitoutuvat vastustajat, joita Raaseporissa on vain 2 %. Tämä ryhmä voi käyttäytyä jopa hyökkäävästi sosiaalisessa mediassa.
– Sosiaalinen media voi usein antaa meille vääristyneen kuvan todellisuudesta. Voi helposti luulla, että siellä jaetut mielipiteet edustavat enemmistöä ja heijastavat yleistä totuutta. On kiinnostava huomata, että itse asiassa vastustajia on yllättävän vähän, pohtii Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals. Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna Raaseporissa on jopa vähemmän vastustajia.
Vakiintuneet teoriat tutkimuksen taustalla
Empatiatutkimuksen malli perustuu Geneven yliopiston tutkimukseen ja tutkimusmetodiin (Geneva Emotion Wheel). Vastausvaihtoehtoina on kymmenen negatiivista ja kymmenen positiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto. Tutkimukseen vastasi 717 henkilöä, josta 620 asuvat Raaseporissa ja 97 olivat ulkopaikkakuntalaisia. Tutkimuksessa hyödynnettiin empatia-analytiikkaa, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, -tutkimukseen ja -algoritmiin. Koska ulkopaikkakuntalaisia vastauksia oli vähän, tämän osan tulokset voi nähdä vain alustavina viitteinä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä maaliskuussa 2021 empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toimesta.
Tutkimuksen raportti
Oheisessa raportissa löydät lisää tutkimustuloksia.
Västerbyn lintutornin ympärillä oleva ruovikko on juuri murskattu. Tavoitteena on ennallistaa vanha laidunalue avoimella rantaniityllä, joka hyödyttää kahlaajia ja muita lintuja.
Kyseessä on kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka Raaseporin kaupunki omistaa ja jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Laidunalueen raivaus tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaupunki on saanut hankkeelle avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta.
Alueeseen kuuluu laaja ruovikkovyöhyke ja nuori lehtometsä, jotka olivat aiemmin avoimia laidunalueita tai niittyjä. Osa alueesta (noin 12 ha) ennallistetaan nyt laitumeksi ja aidataan. Aiemmin avoimille alueille kasvanut lehtipuuvesakko raivataan. Arvokkaita puita ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään.
Ensi keväästä lähtien Highland Cattle -rodun lehmät laiduntavat alueella.
– Ulkoilureitti lintutornille ja upeat näkymät tornista paranevat. Lehmät auttavat meitä pitämään huolta maisemasta ja pitämään rantaniityn auki. Se hyödyttää paitsi kaupungin asukkaita ja lintuja myös arvokkaita kasveja, perhosia, kovakuoriaisia, kimalaisia ja mehiläisiä, kertoo Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson.
Lisätietoja
Projektinjohto ja laidunnussuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puhelin 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raseborg.fi
Ruovikon murskaus: Hongiston Konetyö Oy, Arttu Hongisto, puhelin 050 4351927
Sivistyslautakunta päätti 15.6.2021 kokouksessaan että Raaseporin kulttuurikasvatussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2021 lähtien.
Raaseporin kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu kaupungin useiden yksiköiden välisestä toimialarajat ylittävästä yhteistyöstä. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin kanssa esimerkiksi yhteishankkeilla. Suuri osa kulttuuriohjelmista on tilattu, räätälöity ja rahoitettu Raaseporin kaupungin kulttuuripalveluista, kun taas osa tapahtuu kaupunginkirjaston, museon ja musiikkiopiston toiminnan puitteissa. Kolmannen sektorin edustajia ovat mm. Hangon rintamamuseo, Stiftelsen Pro Artibus, Länsi-Uudenmaan Tanssiopisto Hurja Piruetti, Karjaan kotiseutuyhdistys ja Fiskarin kotiseutumuseo. Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut koordinoi kulttuuriohjelmia Raaseporin kulttuurikasvatussuunnitelman puitteissa.
Tavoitteena on, että lapset saavat käsityksen erilaisista taidemuodoista. Tutustumalla taiteisiin lapsi voi löytää uuden harrastuksen. Antoisa vapaa-ajan harrastus lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kokea kulttuuria ja luoda taidetta päiväkodista/koulusta, varhaiskasvatuspedagogista/opettajasta, kieliryhmästä, maantieteellisestä sijainnista ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
Novagon järjestämän GAME of IDEAS III yritysideakilpailun loppukilpailu lähestyy vauhdilla. Alkukarsintojen jälkeen loppukilpailussa on tänä vuonna mukana kahdeksan todella mielenkiintoista yritysideaa.
Olet lämpimästi tervetullut mukaan paikan päälle seuraamaan jännittävää kilpailua ja äänestämään suosikkiasi. Samalla pääset verkostoitumaan alueen muiden yrittäjien kanssa pienen tarjoilun lomassa klo 16.00 alkaen.
Ohjelma
klo 16.00 – 16.45 Verkostoituminen & pientä tarjoilua klo 17.00 Kilpailu alkaa! klo 19.20 – 19.50 Tauko-ohjelma: haastattelussa vuoden 2020 kilpailijoista Sebastian Laxell (Whiteboard.fi) ja Tomi Koivulehto (BNG Palvelut Oy) 20.00 – 20.15 Voittajien julkistaminen!
Striimauslinkki tapahtumaan löytyy Novagon nettisivuilta, Länsi-Uusimaa ja Västra Nyland lehtien kotisivuilta. Novagon sivuilta löydät myös äänestyskoodin ja ohjeet!
Novago järjestää kilpailun yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen ja muiden alueen toimijoiden sekä FiBAN bisnesenkeliverkoston kanssa. Tämän vuoden finaalin juontaa Reidar Wasenius. Tuomariston bisnesenkelit ovat: Annukka Mickelsson, Reima Linnanvirta ja Olli Malmivaara.
Raaseporin uusi markkinointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa tammikuussa 2021. Markkinointisuunnitelma selkeyttää kaupungin markkinointiorganisaatiota, vastuunjakoa ja esittelee markkinoinnin strateegiset painopisteet tuleville vuosille. Markkinointisuunnitelmaan liitetään Tone of voice – käsikirja, joka syntyy kaupungin brändiprojektin lopputuotteena. Käsikirja valmistuu syksyn 2021 aikana. Lue lisää kaupungin brändityöstä brändisivustolla.
EU-maaseuturahaston elpymisvaroja on kaikkiaan maassamme jaossa 207,5 miljoonaan euroa, josta maaseudunyrityksille kohdennetaan 26 miljoonaa. Tukihaku aukeaa lähiaikoina. Nyt maatilakytkentäisten yritysten sekä maaseutualueiden mikro- ja pienyritysten kannattaa lähteä valmistelemaan hankkeita, jotka liittyvät uusiutuvan energian, tehokkaampien tai energiaa säästävämpien tekniikoiden käyttöönottoon, digitaalisuuteen tai omistajainvaihdoksiin.
Rahoitusta on haettavissa suhteellisen lyhyt aika, joten nyt haetaan toteutusvalmiita hankkeita, joissa ovat vaadittavat asiakirjat (luvat) kunnossa tai ne saadaan nopeasti hankittua. Seuraavaksi esitetyt tiedot ovat ennakkotietoja elpymisvaroista ja niiden ehdoista, joten muutokset näihin ovat mahdollisia.
Investointikohteet ja ehdot
Elpymisvaroja suunnataan maaseutualueiden mikro- ja pienyrityksille, maatilakytkentäisille yrityksille sekä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostusyrityksille (mikro- ja pienet). Tukea voi mm. saada seuraaviin aineettomiin ja aineellisiin investointeihin:
• Uuden tehokkaamman tai energiaan säästävän taikka muilla tavoin BAT-vaatimuksen (Best Available Technology) täyttävän tekniikan tai toimintatavan käyttöön ottaminen. • Digitaalisuuden lisääminen yritystoiminnassa. • Energiamuodon vaihtaminen uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian käytön lisääminen (esim. aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput). Uusiutuvan energian tuotanto oman yrityksen käyttöön (yrityksen toimitilat). • Energia ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä hävikin vähentäminen (yrityksen resurssitehokkuutta parantavat aineelliset ja aineettomat investoinnit). • Uusiutuvaa energiaa tuottavien olemassa olevien laitosten uudistaminen
Tukea voivat hakea joko aloittavat tai jo toimivat yritykset, joiden investointi toteutetaan tukikelpoisella maaseutualueella (SYKE:n määritelmä). Tukea ei siis myönnetä kaupunkialueilla sijaitseville yrityksille eikä myöskään käytettyihin koneisiin tai laitteisiin. Jos yritys toimii asuinrakennuksen kanssa samalla tontilla, tuki on mahdollinen. Kyseiset tukiehdot mahdollistavat myös energiainvestoinnit maatilakytkentäisissä yrityksissä, joissa yritystoimintaa harjoitetaan saman Y-tunnuksen alla maatalouden yhteydessä.
Maatalouden ulkopuolista liiketoimintaa harjoittaville mikro- ja pienyrityksille sekä maatilakytkentäisille yrityksille investointien tukitaso on 30 %. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla vähintään 10 000 euroa ja investointeihin sovelletaan yleistä de minimis –asetusta.
Maataloustuotteita ja elintarvikkeita jalostaville mikro- ja pienyrityksille sekä monialaisille maatiloille investointien tukitaso on 35 %. Hyväksyttävien kustannusten tulee olla vähintään 10 000 euroa. Tuen enimmäismäärä on 200 000 euroa (Annex I-tuotteet). Muiden lopputuotteiden (Non-Annex I) osalta tuki myönnetään de minimis –ehtoisesti. Biokaasua tuottavien uusien laitoksien tai tuotantoyksiköiden investointitukitaso on 50 %. Hyväksyttävät kustannukset vähintään 10 000 €. Hyväksyttävät kokonaiskustannukset enintään 2 milj. €. Laitoksen enimmäiskoko voi olla kokonaisteholtaan enintään 2 MW.
Omistajanvaihdokset
Alkavien mikro- ja pienyritysten, jotka työllistävät ja sijaitsevat harvaan-asutulla ja ydinmaaseudulla (SYKE:n luokitus), on mahdollista hakea elpymisvaroja omistajavaihdoksien valmisteluun liittyvien ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Omistajanvaihdosten tukitaso on enintään 10 000 euroa vaihdosta kohden. Pienin myönnettävä tuki on 2000 euroa.
Elpymisvarojen hakeminen ja valinta rahoitettavaksi hankkeeksi
Hakemukset tehdään Hyrrä-järjestelmän kautta alueen ELY-keskukseen. Haun aukeamista tullaan ilmoittamaan myöhemmin.
ELY-keskus pisteyttää saapuneet hakemukset valintaperusteita käyttäen ja valitsee rahoitettavaksi ne hankkeet, jotka täyttävät valintaperusteet parhaiten. Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankkeen toteutumisvalmiuteen sekä hakijan kykyyn aloittaa toteutus mahdollisimman pian valinnan jälkeen. Rahoitettavien hankkeiden elpymisrahat tulee käyttää sitomisvuotta seuraavien kolmen vuoden aikana.
Uudenmaan ELY-keskus Yrityskehittäminen Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Uudenmaan ELY-keskus, Opastinsilta 12 A, 2. krs, 00520 Helsinki Puh. 0295021180
EU-maaseuturahaston elpymisvaroja on mahdollista hakea hankkeisiin, joilla parannetaan digitaalisuutta, ilmasto- ja ympäristötoimia yrityksissä sekä maaseudun tietoliikenneyhteyksiä. Rahoitusta on haettavissa suhteellisen lyhyt aika, joten nyt haetaan toteutusvalmiita hankkeita, joissa ovat vaadittavat asiakirjat (luvat) kunnossa tai ne saadaan nopeasti hankittua.
Elpymisvaroista rahoitettavilla hankkeilla on omat valintakriteerinsä, ja hankevalinnassa haetaan elvytysvaroille asetettuja tavoitteita täyttäviä kohteita. Hakemukset tehdään Hyrrä-järjestelmän kautta alueen ELY-keskukseen. Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti hankkeen toteutumisvalmiuteen sekä hakijan kykyyn aloittaa toteutus mahdollisimman pian valinnan jälkeen. Rahoitettavien hankkeiden elpymisrahat tulee käyttää sitomisvuotta seuraavien kolmen vuoden aikana.
Rahoitustuenhaku on jo avoinna laajakaistainvestoinneissa ja maatilojen investoinneissa. Maaseudun innovaatioryhmien kohdalla se aukeaa piakkoin. Haun aukeamisesta yritysten osalta ilmoitetaan myöhemmin ja tiedot yrityksiä koskevista tuista perustuvat ennakkotietoihin.
Laajakaistainvestointien haku parhaillaan käynnissä – toinen hakukierros päättyy 30.9.2021
Laajakaistainvestoinneissa on tällä hetkellä menossa toinen hakukierros 15.6.–30.9.2021. Rahoitus kohdennetaan maaseudun alueille, jotka eivät markkinaehtoisesti rakennu. Tukiprosentti voi olla jopa 70 %. Tukirahaa ei ole kiintiöity ELY-keskuksittain, vaan hankkeita rahoitetaan sitä mukaan, kun niitä syntyy. Päätökset rahoitettavista hankkeista tulevat syksyn aikana, mutta hankkeen voi aloittaa jo omalla riskillä, kun hakemus on tullut vireille ELY-keskukseen. Lue lisää asiasta.
Maaseudun mikro- ja pienyritykset sekä maatilakytkentäiset yritykset
Ennakkotietojen mukaan tukea voi hakea investointeihin, jotka koskevat digitaalisuuden lisäämistä sekä uusiutuvan energian käyttöönottamista ja -lisäämistä. Investoinnit voivat olla esim. aurinkopaneeleita, ilmalämpöpumppuja, biolaitosten rakentamista, uusiutuvan energian tuotantoa oman yrityksen käyttöön, energia ja materiaalitehokkuuden parantamista tai hävikin pienentämistä tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitosten uudistamista. Tukea voi hakea, jos ottaa käyttöön uuden tehokkaamman tai energiaa säästävän tai muilla tavoin BAT- vaatimukset (Best Available Technology) täyttävän tekniikan tai toimintatavan.
Tukea voivat hakea maaseutualueiden mikro- ja pienyritykset, maatilakytkentäiset yritykset sekä maataloustuotteita ja elintarvikkeiden jalostavat mikro- ja pienyritykset (ml. maatilakytkentäiset yritykset). Yritys voi olla joko aloittava tai jo toimivakin. Tukea ei myönnetä kaupunkialueilla sijaitseville yrityksille, eikä käytettyjen koneiden ja laitteiden hankintaan.
Hyväksyttävien kustannusten tulee olla vähintään 10 000 euroa. Tukiprosentti elintarvikkeiden jalostusyrityksien hankkeissa on 35 % ja tuen enimmäismäärä 200 000 euroa (Annex I -tuotteet) ja muilla lopputuotteilla de minimis- ehtoisesti. Muiden yritysten hanketukitaso on 30 % ja se on de minimis -ehtoista.
Biokaasua tuottavien uusien laitoksien tai tuotantoyksiköiden investointitukitaso on 50 %. Hyväksyttävät kustannukset vähintään 10 000 €. Hyväksyttävät kokonaiskustannukset enintään 2 milj. €. Laitoksen enimmäiskoko voi olla kokonaisteholtaan enintään 2 MW.
Maaseudun mikro- ja pienyritysten omistajainvaihdokset
Ennakkotietojen mukaan elpymisvaroilla tuetaan myös aloittavien mikro- ja pienyritysten (työllistävien) omistajainvaihdoksia harvaanasutulla ja ydinmaaseudulla (SYKE:n määritelmä). Tukea voi hakea omistajavaihdoksien valmisteluun liittyvien ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden hankkimiseen. Tuki on enintään 10 000 € kertakorvauksena ja pienin myönnettävä tuki 2 000 €.
Maatiloille suunnatut elpymisvarat
Maatilojen on mahdollista hakea elpymisvaroja työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistäviin investointeihin. Nämä investoinnit voivat olla esimerkiksi tuotantotilojen ilmanvaihdon parantamiseen liittyviä, lantaloiden kattamisia, apevaunuja ja uusiutuvan energian käyttöönottamista, kuten aurinkopaneelien hankintaa, hakelämpökeskuksen rakentamista, tai vaikkapa biokaasutuotantolaitoksen rakentamista. Maataloudessa käytettävän biokaasun tuotantoinvestointiin tuki nousee 40 %:sta 50 prosenttiin. Muuten tukiprosentit ja tukiehdot pysyvät entisellään maatilojen osalta.
Maaseudun innovaatioryhmät
Maaseudun innovaatioryhmien eli EIP-ryhmien (EIP = European Innovation Partnership) hakukierros on 7.9.-29.10.2021. EIP-hankkeilta edellytetään, että ne edistävät joko digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa, siirtymistä vihreään talouteen tai parantavat alkutuotannon sopeutumis- ja stressinsietokykyä muuttuvissa olosuhteissa. EIP-hankkeista on infotilaisuudet 7.9. ja 7.10. Lue lisää asiasta.
Uudenmaan ELY-keskus Yrityskehittäminen Uudenmaan ELY-keskus , PL 36, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Uudenmaan ELY-keskus, Opastinsilta 12 A, 2. krs, 00520 Helsinki Puh. 0295021180
Raaseporin yrittäjät ovat valinneet vuoden yrittäjäksi Oy Daniek Ab / Rengasmarket Tammisaari
Oy Daniek Ab perustettiin Tammisaaressa vuonna 1990. Aluksi toimintaan kuului renkaiden myynti Esson toiminnan sekä huoltoaseman tilojen yhteydessä. Toiminta vahvistui vuonna 1994 ajoneuvojen vuokraustoiminnalla, tämä aloitettiin yhdellä pakettiautolla sekä yhdellä henkilöautolla. Vuonna 2000 yritys sijaitsi Tammisaaren Rautatienkadulla, tällöin alkoi renkaiden myynti tosissaan ja yritys sai aputoiminimen Rengasmarket Tammisaari. Jo viiden vuoden kuluttua vuonna 2005 muuttivat he nykyiseen toimitilaansa Valkovuokonkuja 1.
Nykyään vuonna 2021 heidän rengashotellissa säilytetään noin 1400 ajoneuvon renkaat sekä vuokrattavana on kolme pakettiautoa, yksi minibussi, neljä henkilöautoa sekä kaksi peräkärryä. Toiminnan kasvaessa alkavat nykyiset tilat olemaan aikansa palvelleita ja omistajilla on kehitysideoita, näitä varten he pitävät silmänsä auki uusille ratkaisuille. Sukupolvenvaihdos aloitettiin vuonna 2012, tällä hetkellä Oy Daniek Ab on veljesten Kim (40%) ja Mats (40%) Danielsson sekä isän Kjell Danielssonin (20%) omistuksessa.
Korona: “Olemme pärjänneet koronan aikana oikein hyvin. Keväällä 2020 sen puhjetessa oli myynti hieman pienempi, mutta jo kesästä 2020 lähtien asiakasmäärä kasvoi entisestään. Tähän vaikutti kaupungissa vierailevien turistien määrä, kesäasukkaiden muutto paikkakunnalle sekä paikallisten asukkaiden halu käyttää paikallisia palveluita. Juuri koronan puhjettua rakensimme yhden vuokra-autoistamme huoltoautoksi voidaksemme palvella asiakkaitamme myös heidän kodeissaan. Tästä palvelusta tuli todella suosittu, jota monet ovat käyttäneet. Palvelu on edelleen toiminnassa ja tulee mitä luultavimmin pysymään yrityksen palveluna jatkossakin.” kertoo Kim Danielsson.
Vuoden yrittäjä palkittiin Raaseporissa Yrittäjän päivänä 5.9.2021. Juhlapäivänä paikalliset yrittäjät kokoontuivat viettämään mukavaa päivää yhdessä Påminnessa (Suomen eteläisin laskettelukeskus). Päivän ohjelmassa oli leikkimielinen yrittäjien välinen mäkiautokisa sekä herkuttelu Piazza Foodin sekä Cafe Antiquen tarjoiluista, nämä molemmat yritykset ovat myös yrittäjäyhdistyksen jäsenyrityksiä. Tunnelmannostattajana musisoi paikallinen bändi the WaLe’s.
Perusteluita valintaan ovat yrityksen pitkäaikainen toiminta, jo yli 30 vuotta, sekä jatkuva toiminnan kehittäminen. Sukupolvenvaihdoksen vienti kunnialla läpi. Satsaaminen hyvinvoivaan henkilökuntaan sekä sesonkiaikaan myös nuorten työllistäminen erilaisiin työtehtäviin.
Valintaan osallistuivat Raaseporin Yrittäjät ry:n hallitus, Raaseporin kaupungin kehitysosasto sekä Novago Yrityskehitys Oy.
Uimahalli aukeaa normaalisti maanantaina 6.9.2012 klo 6.00.
Käydessäsi Tammisaaren uimahallissa sinun on noudatettava yleisiä suosituksia, pestävä tai desinfioitava kädet, aivastettava tai yskittävä kertakäyttönenäliinaan tai kyynärtaipeeseen sekä pidettävä etäisyyttä muihin kävijöihin ja henkilöstöön.
Kasvomaskin käyttöä suositellaan yleisissä tiloissa, mutta asiakkaiden ei suositella käyttävän kasvomaskia suihku- ja allastiloissa.
Vapaaehtoisena tukiperheenä tai tukihenkilönä toimit tukena lapselle, nuorelle tai vammaiselle henkilölle, jonka katsotaan hyötyvän perheen ulkopuolisen aikuisen antamasta ajasta ja huomiosta. Olet lapselle turvallinen ja luotettava aikuinen, joka kuuntelee, puuhastelee yhdessä lapsen kanssa ja toimii aikuisen mallina.
Tukiperheeksi/tukihenkilöksi voivat hakeutua täysi-ikäiset henkilöt, joilla on tasapainoinen elämäntilanne, ja joilla on mahdollisuus sitoutua toimintaan. Perhekeskuksen toiminnasta lisätetoa saatavilla tästä sekä vammaispalveluiden toiminnasta tästä.
Mikäli kiinnostuit, tule mukaan tukihenkilö- ja tukiperhekoulutukseen syksyllä!
Tukihenkilö- / tukiperhekoulutus järjestetään seuraavasti:
Lauantai 20.11.2021 live-tapaaminen Tammisaaressa klo. 10.00-15.00 (tarjoamme brunssia ja kahvia)
Torstai 25.11.2021 klo. 17.00-19.30 etänä
Torstai 2.12.2021 klo. 17.00-19.30 etänä
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 5.11!
Nuorten virtalähde eli Digivirtaa! -hanke tarjoaa nuorille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutusta verkko-oppimisympäristössä. Koulutuksen keskiössä ovat oman tuotantoprojektin rakentaminen sekä perehtyminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannon eri vaiheissa. Hankekoulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka eivät opiskele tai työskentele päätoimisesti. Muutkin voivat osallistua, jos jää vapaita paikkoja. Koulutukseen mahtuu mukaan 30 osallistujaa.
Koulutuksen aikana nuoret oppivat tapahtumatuotannon perusteita, projektinhallintataitoja sekä tutustuvat digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannoissa. Näiden opittujen taitojen ja suoritettujen osaamismerkkien sekä koulutukseen sisältyvän uraohjauksen tavoitteena on sujuvoittaa nuorten hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Osallistujat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan oman tapahtuman, joka toteutetaan verkkoympäristössä. Ennakko-osaamista tapahtumatuotannosta ei tarvita.
Projektin koulutuskokonaisuuksista vastaavat kulttuurituotannon ja digitaalisen tuotannon ammattilaiset. Syksyn Digivirtaa!- koulutus starttaa 30.9 ja loppuu 9.12. Koulutus toteutetaan etäopetuksena, tapaamisia on kaksi kertaa viikossa ja näiden lisäksi on tarjolla valmennusta oman tuotannon toteuttamiseen. Ensimmäisen koulutuksen ilmoittautuminen on avoinna 11.8-10.9.2021. Toteutus on osallistujille maksuton. Toinen koulutusjakso on 9.3.-26.5.2022. Koulutuksen sisältö on sama molemmilla toteutuksilla eli tule mukaan joko syksyn tai kevään koulutukseen.
Projektin toteutuksesta vastaa Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Hankeen toteutusaika: 12.4.2021-18.11.2022. Rahoittajana hankkeessa on Hämeen ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Ennakkoilmoittautuminen ohjattuun toimintaan syksylle 2021 tapahtuu torstaina 12.8 klo 13.00 lähtien alla olevien linkkien kautta tai puhelimitse 019 289 2191; 019 289 2192 tai 019 289 2194.
Palloiluhallin kuntosali aukeaa 10.8.2021 lähtien tietyin rajoituksin sekä vallitsevilla koronarajoituksilla. Kuntosali tulee olemaan avoinna seuraavasti:
Maanantai – torstai klo 8.00 – 15.00 Perjantai klo 8.00 – 13.00
Huomioithan, että sinun tulee olla valmiiksi pukeutunut koska meillä ei ole pukuhuoneita käytössämme. Kuntosalissa tulee olemaan vaatenaulakko sekä kenkäteline, jota voit tarvittaessa käyttää. Sisäänkäynti normaalisti pääsisäänkäynnin kautta. Henkilökunnan voi tarvittaessa kutsua kassalle (tarkemmat ohjeet löydät kassan tiskiltä).
Rakennustyöt valtatie 25:llä Lepin liittymän kohdalla ovat käynnistyneet heinäkuun lopulla viikolla 29. Työt käynnistyvät työmaan perustamisella, puuston raivauksella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.
Hankkeessa valtatie 25:n ja maantie 111:n liittymään rakennetaan kevennetty eritasoliittymä sekä uusi risteyssilta. Samalla vanha Bäljarsin alikulkukäytävä puretaan. Lisäksi hankkeessa rakennetaan mt 111:n, Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymään uusi kiertoliittymä.
Liittymäalueen valaistuksen uusimisen lisäksi tievalaistusta jatketaan noin kilometrin verran Hangon suuntaan. Raaseporin kaupungin omana hankintana toteutetaan myös Uikkukujan jatkaminen. Rakentamisen aikana toteutetaan myös tilapäisiä liikennejärjestelyjä ja kiertoteitä.
“Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta valtatie 25:llä. Toteutettavien uusien järjestelyiden myötä mahdollistetaan myös alueen maankäytön kehittyminen”, kertoo projektipäällikkö Elina Keränen Väylävirastosta.
Rakentamisen kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan Väyläviraston ja Raaseporin kaupungin välillä. Uikkukujan jatkeen rakentamisen kustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan Raaseporin kaupungille.
Hanke käynnistyy heinäkuussa 2021 ja valmistuu elokuussa 2022. Tilaajana toimii Väylävirasto ja Raaseporin kaupunki, urakoitsijana toimii Louhintahiekka Oy.
Helsingissä, Tunturikatu 7:ssä sijaitseva asunto annetaan vuokralle opiskelijoille Raaseporista. Asunnon jakavat kaksi muuta opiskelijaa. Kuukausivuokra on 290,58 euroa. Asunto arvotaan ensisijaisesti opiskelijalle, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuottaan. Jos ensimmäinen vuoden opiskelijoita ei ole, arvotaan asunto muiden hakijoiden kesken. Vuokrasopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan pidentää enintään viisi vuotta.
Lisätietoja antaa asuntosihteeri Carina Nyholm, puh. 019 289 2811,
Vapaamuotoinen hakemus ja opiskelijatodistus on jätettävä viimeistään 18.8.2021 klo 12.00 osoitteeseen Raaseporin vuokra-asunnot, asuntosihteeri Carina Nyholm, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.
VR:n maksujärjestelmä on muuttunut 1.7.2021 alkaen niin, että kaukoliikenteen sarja- ja kausilippuja ei enää voi ostaa R-kioskeilta. Maksujärjestelmän muutoksesta johtuen kaupunki ei myöskään enää voi tarjota uusia Eazybreak-matkaseteleitä. (Eazybreakin tuotteita ei voi enää ostaa myöskään VR-sovelluksen kautta.)
Kaupunki tutkii mahdollisuutta jatkaa työmatkojen tukemista pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.
Tämä tiedote on lähetetty heinäkuussa myös sähköpostitse kaupungin aktiivisille Eazybreak-käyttäjille.
Tammisaaren Kesäkonsertit on Suomalaisen kamariorkesterin tunnetuin ja suosituin tapahtuma. Orkesterin taiteellisen johtajan Jan Söderblomin suunnittelemissa konserteissa nautitaan musiikkielämyksistä ja elokuisista illoista mm. kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen luotsaamana.
Vuonna 2000 käynnistetty festivaali järjestetään yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Tammisaaren seurakunnan, Tammisaaren konserttien kannatusyhdistyksen sekä Fiskarsissa järjestettävän LEAD! Akatemian kanssa.
Tammisaaren Kesäkonserteissa noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kirkossa ja muissa sisätiloissa järjestettävissä konserteissa suosittelemme kasvomaskien käyttöä. Lippuja tilaisuuksiin myydään normaalia rajoitetummin, jotta lähikontakteja voidaan välttää. Yleisö ohjataan omille paikoilleen ja myös tiloista poistuminen tapahtuu ohjatusti.
Uimahalli aukeaa maanantaina 6.9.2021. Tämä edellyttää, että toimintaa rajoittavia koronarajoituksia ei ole tällöin voimassa.
Uimahallissa on kesän aikana tehty laaja kuntotarkastus. Contesta-nimisen yrityksen suorittama kuntotarkastus tehtiin uimahallin tulevan peruskorjauksen suunnittelua varten.
Kun uimahalli elokuun puolessavälissä on palautettu kuntotarkastuksen jälkeen käyttökuntoon, kaupungin tilahallinto voi alkaa täyttää altaita. Altaiden täyttämiseen ja uimahallin avaamiseksi tarvittavien vesinäytteiden hyväksyttämiseen kuluu reilut kaksi viikkoa. Vaikka uimahallin pinnat ovat kunnossa taas elokuussa, uimahalli voidaan siis avata vasta pari viikkoa myöhemmin. Valitettavasti kaupunki ei onnistunut kiirehtimään aikataulua niin, että altaita olisi voitu alkaa täyttää jo heinäkuussa.
Kaupungin tilahallinto vastaa rakennuksesta, huolehtii rakennuksen kunnossapidon ja kuntotarkastuksen aikatauluista ja hankinnoista sekä valvoo töiden etenemistä. Kaupungin vapaa-aikaosasto vastaa uimahallin toiminnasta, kuten uimavalvonnasta ja ohjatusta uimakoulu- ja vesiliikuntatoiminnasta. Kaupungin vapaa-aikaosaston tarjoamien uimakoulujen ja muiden kurssien osalta ilmoittautuminen aukeaa elokuussa, ja suunnitelman mukaan kurssit alkavat syyskuussa.
Lisätietoa antavat:
Thomas Flemmich, vt. kaupunginjohtaja, 019 289 2100 (thomas.flemmich(at)raasepori.fi)
Catharina Lindström, kiinteistöpäällikkö, 019 289 3985. Vastaa kuntotarkastukseen ja kunnossapitoon liittyviin kysymyksiin.
Fredrika Åkerö, vapaa-aikapäällikkö, 019 289 2145. Vastaa ohjattuun toimintaan liittyviin kysymyksiin.
Rantaradan varrella, Raaseporin kunnan alueella on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä 29 kappaletta. Se on huomattava määrä kohteita sijoittuneena yhdelle alueelle ja kuvastaa hyvin seudun yleisilmettä jota täplittää arvokkaat kulttuurimaisemat linnoineen, ruukkeineen ja kartanoineen. Tämän takia moni muuttoa suunnitteleva, mökkeilijä ja kotimaan matkailija on suunnannut katseensa kohti Raaseporia.
Raaseporin linnanrauniot. KUVA: Johan Ljunqvist / Multifoto
Hautaröykkiöistä linnoihin ja ruukkialueisiin
Raaseporissa on löydetty asumisen jälkiä jo pronssikaudelta lähtien. Esimerkiksi pronssikautisia hautaröykkiöitä tunnetaan koko Uudellamaalla noin 150 ja niistä kolmasosa on Raaseporissa. Rautakaudelle siirryttäessä, Raaseporin alue on pysynyt asuttuna ja Tammisaari-Karjaa akselilla onkin ollut esinelöytöjen perusteella verrattain paljon asuinpaikkoja.
Raaseporin alue on ollut merkittävä kauppapaikka hyvine maa- ja meritieyhteyksiensä takia koko historiansa ajan. 1300-luvulla Karjaan Junkarsborg oli liikenteen merkittävässä solmukohdassa ja Raaseporin linnan ympäristössä on hierottu kauppoja jo 1400-luvulla. Muutama vuosisata myöhemmin alue täyttyi useista ruukeista kun tänne perustettiin Suomen ensimmäisiä ruukkeja; Mustio, Antskog, Billnäs ja Fiskars, sekä hieman myöhemmin Skogbyn masuunialue.
Merkittäviä kartanoalueita
Kuninkaantie on kulkenut jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Osloon ja sieltä Ruotsin halki Tukholman kautta Suomeen Maarianhaminaan, josta matka jatkui saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Pietariin saakka. Kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat sekä armeijat ovat kulkeneet tietä, joka on oletettavasti rakennettu Turun ja Viipurin linnojen väliseksi ratsupoluksi. Myöhemmin tie toimi vanhana postitienä. Reitti kulki kylästä kylään ja matkan varrelle syntyikin kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, joissa matkalaisten oli mahdollista yöpyä ja ruokailla.
Snappertunan kirkonkylä. KUVA: Johan Ljunqvist / Multifoto
Nykypäivänä useassa kartanossa voi edelleen yöpyä ja ruokailla. Niistä löytyy runsaasti aktiviteetteja aina joogaviikonlopuista metsästysretkiin asti. Myös moni perinteisestä maataloudesta tuottonsa saanut tila on laajentanut toimintaansa matkailupalveluihin.
Rantaradallakin pitkä historia alueella
Rantaradan ensimmäinen osuus kulki Turusta Karjaalle ja se avattiin yleiselle liikenteelle vuonna 1899. Tätä varten rakennettiin Pohjankuruun Suomen ensimmäinen rautatietunneli, pituudeltaan 156 metriä. Loppuosa Karjaalta Helsinkiin valmistui vuonna 1903.
Junalla matkustaminen onkin kestävä tapa liikkua ja edelleen moni alueelle matkustava toivoo pääsevänsä perille ilman omaa autoa. Raaseporin kaupunki on luonut uuden pyöräilyä edistävän strategian jonka avulla pyritään lisäämään tavoitettavuutta nimenomaan yhdistämällä raideliikenneyhteyksiä kattavaan pyöräverkostoon.
Pian on esimerkiksi mahdollista polkypyöräillä turvallisesti Karjaan ja Tammisaaren väliä uudella kevyen liikenteen väylällä.Suosituksi reitiksi on myös muodostunut Karjaalta Billnäsin ruukin kautta Fiskarsiin kulkeva Ratavallin-reitti joka on mukava päiväretkireitti junalla Karjaalle saapuville matkustajille.
Osana #Rannikkovesivisio-hanketta LUVY kysyy Raaseporin, Kirkkonummen ja Inkoon asukkailta ja mökkiläisiltä rannikkovesiin liittyviä havaintoja ja mielipiteitä.
Hankkeessa etsimme myös mahdollisia kosteikkokohteita ja perkausta kaipaavia uomia tulevia kunnostuksia varten. Niiden kunnostukset alkavat resurssien puitteissa vuonna 2022. Osallistu rannikkovesi-kyselyyn ja vaikuta! Kysely on auki 6.7–30.9.2021 välisen ajan: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip
Liikenne Kodin Tavaratalolle siirretään kulkemaan valmistuvan, Tammisaarentielle liittyvän uuden tien kautta 12.7. Samassa yhteydessä vaarallinen vanha liittymä suljetaan. Sulkeminen suoritetaan yhteistyössä vt 25:n tienpitäjän Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.
Ulkoilumahdollisuudet Raaseporissa kehittyvät entisestään Billnäsin uuden kävely- ja pyöräilyreitin myötä. Karjaan Rantapuistosta Billnäsiin ruukille vievä uusi ulkoilureitti tarjoaa käyttäjille hienoja luontokokemuksia Mustionjoen varrella ja Kulttuurivalli-infokyltit avaavat alueen rikasta historiaa kävijöille. Reitin kruunaa uusi kelluva silta, jonka päädyssä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät ihailemaan ruukkimaisemia keskeltä Mustionjokea viime vuonna valmistuneen Billnäsin kalatien yläpuolelta.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls piti puheen avajaisissa.
Raaseporin kaupungin rakentama kalatielle johtava ponttoonisilta kätkee alleen vaelluskalojen ohjausaidan, jonka tarkoituksena on ohjata ylävirrasta saapuvia kaloja turvallisesti kalatiehen, voimalaitosturbiinien sijaan. Ohjausaidalle kaupunki on saanut rahoitusta Maa-ja metsatalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Kävelysillan päässä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät seuraamaan kalojen matkaa ja lukemaan kalarappusista ja mm Mustion joessa elävistä jokihelmisimpukoista. Patosilta avaa uusia näkymiä kaikille paikallisille ja vieraille.
Skyltarna är placerade runt kulturvallen.
Kävelyreittien kehittelyä Billnäsin alueella jatketaan vielä ensi vuonna yhdessä maanomistajan kanssa.
”Raaseporin kaupunki ansaitsee jokaisen alueen asukkaan mutta myös alueen vieraiden kiitokset sekä patosillasta että alueelle rakennetuista pyöräteistä, tien uudistamisesta sekä katuvalaisimista.” toteaa Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Kim Björklund ja Aapo Roselius kertovat Billnäsin uniikista historiasta.
Kulttuurivalli yhtenäistää alueen ainutlaatuisen kulttuuri- ja ruukkihistorian uuden reitin ja Ratavallin kautta. Yhdeksän suuren informatiivisen ja tyylikkään taulun välityksellä Billnäsin ruukin rikas historia avautuu kävijöille. Hankkeen takana on historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius.
“Haluamme nostaa esille ja kertoa alueen suurenmoisesta historiasta. Kaikki jotka kävelevät ruukissa ja sen lähialueilla ovat Suomen teollisuushistorian tärkeimmissä paikoissa. Tämä on ehdottomasti yksi meidän suurimmista teollisuutemme ja Suomen nykyaikaistamisen symboleista” he kertovat.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström tutkivat uutta näköalapaikkaa kalatien yllä.
Kulttuurivalli on saanut tukea kylttien sisällön tuottamiseen Karjaa-Pohja Säästöpankkisäätiöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Raaseporin kaupunki ja Billnäsin ruukki ovat yhdessä kustantaneet kylttien painon ja tuottamisen. ELY keskus on ollut mukana tukemassa kylttien ja taukopaikkojen hankintaan uudelle Rantapuiston ja Billnäsin väliselle reitille. Paikallinen Kaviva Graphics on suunnitellut kylttien ulkonäön ja graafisen työn ja Mr Media on painattanut ja asentanut ne.
Uudelta reitiltä löytyy myös taukopaikkoja, penkkejä ja pöytiä, jotka ovat hankittu myös osittain ELY keskuksen tuella. Reitin varrelta löytyy myös Billnäsissä vasta avattu terassiravintola Scarlett O Karis, josta vierailijat voivat ihastella ruukki- ja jokimaisemia ja nauttia juomista sekä Yhdysvaltain etelävaltioiden grilliruuista.
“Olemme yhdessä kehittäneet uuden vielä vetovoimaisemman kokonaisuuden Billnäsin ruukin alueelle ja nykyään Billnäs lukeutuu kotimaisten ja Suomeen matkustaneiden kansainvälisten matkailijoiden must see kohteisiin” toteaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.
Eduskunta on hyväksynyt lait sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta 23.6.2021.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustaminen koskee Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Siuntion, Raaseporin ja Vihdin sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat jo pitempään tehneet vapaaehtoisesti yhteistyötä sote-palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi kunnat ovat vastanneet pelastustoimen palvelujen järjestämisestä yhteistoiminnassa jo vuodesta 2004 lähtien.
Sote-palvelut säilyvät ennallaan ja kunnat vastaavat niiden järjestämisestä 31.12.2022 saakka. Sen jälkeen palvelujen järjestäjänä jatkaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.
Jotta länsiuusimaalaiset voivat hyvin
Lokakuussa 2020 käynnistyneen Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen aikana Länsi-Uudenmaan kuntien yhteinen tahtotila on kiteytynyt: Haluamme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja tuottaa terveys- ja hyvinvointihyötyä asukkaille. Hanke on aktiivisesti kehittänyt sote-palveluja ja toimintamalleja yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Ensimmäisenä tuotoksena valmistui Länsi-Uudenmaan hoivakotiportaali. Asukkaille avoin Unelmien sote-palvelut -yhteisö jatkaa toimintaansa myös kesän jälkeen.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke on myös valmistellut rakenneuudistusta yhteistyössä kuntien, järjestöjen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan muiden hyvinvointialueiden kanssa.
Aikataulu, rahoitus ja resurssit haasteina – asukkaiden palvelut turvataan
Länsi-Uudenmaan kuntien hyvä yhteistyö jatkuu ja tiivistyy, kun ryhdymme rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Edessä on kuitenkin merkittäviä haasteita.
”Kymmenen kunnan sote-palvelujen yhdistäminen on suuri hallinnollinen muutos. Uusi organisaatio ei rakennu hetkessä, ja aikaa on vain puolitoista vuotta. Muutoskustannukset tulevat olemaan merkittäviä. Pelkästään tietojärjestelmien yhdistämiseen ja kilpailutuksiin menee arviolta 70 milj. euroa. Lisäksi meillä on koronatilanteen jäljiltä runsaasti hoitovelkaa. Alueellamme on aikatauluun, rahoitukseen ja resursseihin liittyviä kysymyksiä. Varmistamme että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue saa riittävät resurssit muutoksen tekemiseen, jotta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen on realistista ja kansallisen sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan”, sanoo Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja ja Espoon perusturvajohtaja.
Länsi-Uudenmaan väliaikainen valmistelutoimielin asetetaan elokuussa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) aloittaa syksyllä 2021. Suunnitellussa kokoonpanossa on yhdeksän jäsentä, joista neljä on Espoosta, neljä Länsi-Uudenmaan muista kunnista alueen kunnan- ja kaupunginjohtajien sopiman jaon mukaisesti ja yksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksesta.
Suunniteltu kokoonpano on päätettävänä kunnan- ja kaupunginhallituksissa, erityishuoltopiirien hallituksissa ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa kesän aikana. Suunnitelmassa ehdotetaan, että Espoon kaupunginhallitus asettaa VATE:n lakisääteisen määräajan puitteissa elokuussa ja että Espoo vastaa VATE:n hallinnollisesta tuesta.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke jatkaa VATEn tukena
VATE vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus aloittaa toimintansa. VATE voi perustaa tuekseen valmisteluorganisaation, jonka jaostoihin voidaan nimetä laajasti Länsi-Uudenmaan kuntien edustajia.
Länsi-Uudenmaan sote -hanke toimii VATE:n tukena hyvinvointialueen johtamisen, organisaation ja rakenteiden sekä yhteisten digi- ja ict-ratkaisujen kehittämisessä vuoden 2021 loppuun asti. Sote-palvelujen kehittäminen jatkuu Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa vuoden 2022 loppuun.
Henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat
Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat toistaiseksi nykyisessä muodossaan. Sote-henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö, opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät siirtyvät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen 1.1.2023.
Pelastuslaitos toimii jo nyt alueellisesti, mutta sen toiminnan ja henkilöstön siirtäminen osaksi uutta hyvinvointialuetta käynnistyy VATE:n määrittelemässä toimeenpanon aikataulussa.
”Origin by Ocean Oy on kotimainen levänjalostusteknologiaan keskittynyt yritys, jonka erikoistuotteet luovat uusia mahdollisuuksia luonnonpohjaisille tuotteille lukuisilla teollisuudenaloilla. Tavoitteenamme on auttaa Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisemisessa uutta hyvinvointia luovilla ja kaupallisesti kannattavilla keinoilla. Yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologian osaston kanssa kartoitamme Itämeren sinilevätilannetta.”
Keväällä tutkimme mitä tunteita Raasepori ja sen eri kaupunginosat herättävät. Nyt jatkamme tutkimalla Raaseporin brändiä yksityiskohtaisemmin asukkaiden näkökulmasta. Auta meitä hahmottamaan Raaseporin brändiä vastaamalla kyselyyn.
Tutkimus tehdään Taloustutkimuksen toimesta sekä puhelinhaastattaluiden, että kyselyn avulla. Tutkimus on osa Raaseporin kaupungin brändityötä. Voit seurata projektia, sekä lukea tähänastisista havainnoista brändisivustoltamme.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on päättänyt jakaa nk. Raaseporin mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum” vuonna 2020.
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla olevaa panosta on kiinnitettävä huomiota panoksen merkitykseen, laatuun ja jatkuvuuteen. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Vuonna 2020 ansiomitali jaettiin Henrik Ekblomille.
Vasemmalta kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson, Henrik Ekblom, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Koronapandemian vuoksi jouduimme lykkäämään tilaisuutta kesäkuuhun 2021. Ansiomitali luovuttivat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson torstaina 17.6.2021 järjestetyssä tilaisuudessa Raaseporin kaupungintalolla.
Perustelut
Henrik Ekblom
Karjaan Puhelimen toimitusjohtaja Henrik Ekblom on johtanut satavuotiasta yhtiötä vuodesta 1996 lähtien. Ekblomin aikana telealalla ja yrityksessä on tapahtunut suurempia muutoksia kuin koko yhtiön olemassaolon aikana. Ekblomin näkemys ja ote yhtiöstä ovat mahdollistaneet sen, että Karjaan Puhelin on moderni, vahva, paikallinen ja menestyvä yritys. Muutos on ollut suuri, mutta yhtiö tyydyttää edelleen asukkaiden ja alueen tiedonvälitystarpeet. Yhtiön strateginen päätös investoida kuituun on ollut erittäin tärkeä Raaseporin kaupungille. Nopeiden yhteyksien turvaaminen yrityksille ja asukkaille on nykyään, ja vielä enemmän tulevaisuudessa, lähes kaiken toiminnan perusedellytys. Yrityksen menestyksen ansiosta alue on saanut vahvan kortin tämän välttämättömän ja kattavan infrastruktuurin muodossa, jota kukaan muu ei todennäköisesti olisi toteuttanut, ellei Karjaan Puhelin olisi sitä tehnyt. Henrikin roolia kehityksessä ei voida missään tapauksessa aliarvioida, olipa sitten kyse alan tietämyksestä tai Henrikin rakentamasta suuresta henkilökohtaisesta verkostosta. Ne ovat olleet ratkaisevia yhtiön strategian laatimisessa ja yrityksen johtamisessa. Kaikki yritystoiminta hyödyttää kaupunkia, mutta harvat yritykset onnistuvat vaikuttamaan niin monin tavoin ja laaja-alaisesti myönteiseen yhteiskunnan kehitykseen kuin Karjaan Puhelin. Sen vuoksi Henrik Ekblom ansaitsee erityishuomion. Raaseporin kaupunki haluaa huomioida yllä mainitut korvaamattomat teot sekä tunnustuksena niistä myöntää Henrik Ekblomille Raaseporin mitalin.
24-vuotias Emil Dahlqvist on kotoisin Tammisaaresta ja päätti muuttaa takaisin kotikaupunkiinsa valmistuttuaan terveydenhoitajaksi Arcadan ammattikorkeakoulusta Helsingissä. Emil aloitti terveydenhoitoalalla jo vuonna 2016, ja hän on mm. työskennellyt kotihoidossa, kaupungin vuodeosastolla sekä Raaseporin sairaalassa.
Mikä saa sinut viihtymään terveydenhoitoalalla?
Päätin kokeilla sairaanhoitajan ammattia vuosi sen jälkeen, kun valmistun ylioppilaaksi ja huomasin, että työ sopii minulle hyvin. Opiskelin terveydenhoitajaksi saadakseni mahdollisimman monipuoliset työtehtävät. Arvostan työskentelyä vanhusten kanssa – työ on palkitsevaa ja opettavaista, mutta näen myös valtavasti kehitysmahdollisuuksia. Tällaiset haasteet kiinnostavat minua! Mielestäni yhteenkuuluvuuden tunne on myös erityisen vahva hoitoalalla.
Mitä hyötyä on työskennellä ja asua Raaseporissa?
Tammisaari on kotikaupunkini, mutta oikeastaan juuri työmahdollisuudet saivat minut palaamaan opintojeni jälkeen. Raaseporin kaupunki etsi hoitajia ja minä etsin töitä! Mielestäni tämä organisaatio on sopivan suuri. Oma työ ei jää koskaan huomaamatta, ja saat myös laajan työyhteisön ja tukiverkoston. Raasepori on myös miellyttävä pieni kunta, missä on kiva sekoitus pikkukaupunkia ja luontoa.
Millaisia ominaisuuksia tarvitaan hoitoalalla?
Stressinsietokyky, empatia ja kärsivällisyys ovat kaikki tärkeitä ominaisuuksia hoitajalle. Kotihoidossa meidän on aina ehdittävä monien asiakkaiden luokse saman työvuoron aikana, joten on tärkeää työskennellä tehokkaasti stressaamatta vanhuksia. Pääset myös pitkälle tällä alalla järkevällä ajattelulla. Asiantuntemusta tarvitaan tietenkin monissa kysymyksissä, mutta iso osa työstä on vain olla tukena ja mukana ihmisen arjessa.
Jenni Lehtola on 39-vuotias ja kotoisin Tammisaaresta Raaseporista. Pitkän työuran jälkeen kampaajana, myymälänhoitajana ja ravintola-alalla, hän vaihtoi lähihoitajaksi vuonna 2013. Kaksikielinen Jenni on työskennellyt kuuden vuoden ajan ikäihmisten kanssa Tenholan ja Bromarvin kylissä sekä niiden lähialueilla.
Miksi halusit lähihoitajaksi?
Opiskelin lähihoitajaksi voidakseni auttaa muita ihmisiä. Aikuisopiskelijana minulla oli oppisopimus vanhainkodissa Raaseporissa, joten sain harjoitella työtä jo opiskeluaikana. Tämä työ antaa niin paljon! Tuntuu palkitsevalta pystyä auttamaan vanhuksia heidän jokapäiväisessä elämässään.
Mitä hyötyä on työskennellä ja asua Raaseporissa?
Raasepori oli ainoa kunta, joka tarjosi minulle oppisopimuskoulutusta opintojeni aikana. Tuntui myös luonnolliselta pysyä täällä valmistumiseni jälkeen vuonna 2015. Viihdyn hyvin niin työssäni kuin kotikaupungissani. Raasepori on täynnä mukavia pieniä kaupunginosia ja kyliä, jotka ovat kaikki omalla tavallaan viehättäviä! Maaseudulla työskennellessäni saan ajaa ja käydä kodeissa uskomattoman kauniissa ympäristössä.
Kuka sopii hoitoalalle?
Osaaminen on tärkeää terveydenhuollossa, mutta pääset pitkälle hyvällä asenteella ja maalaisjärjellä. Mukavien asiakkaiden ja jännittävien elämänkertomusten lisäksi saat myös upeita kollegoita jakamaan ilot ja surut. Työ voi olla toisinaan raskasta fyysisesti ja kiireistä, mutta meiltä löytyy erinomaisia apuvälineitä raskaisiin nostoihin ja vaihtelevuus on yksi työn hyvistä puolista.
Tältä voi näyttää, kun puutarhajätettä heitetään metsään. Nokkosia, ohdakkeita ja jättipalsamia.
On valitettavan yleistä, että puutarhajätteet heitetään metsään, yleisille alueille, tai jopa naapurin tontin hoitamattomalle osalle. Nämä paikat eivät sovellu puutarhajätteelle. On hyvä ymmärtää, että puutarhajäte voi olla väärään paikkaan sijoitettuna haitallista.
Miksi puutarhajätettä ei saa heittää tontin ulkopuolelle?
Puutarhajätteen dumppaaminen on yksi merkittävimmästä syistä, miksi haitalliset vieraslajit leviävät. Monet haitalliset lajit on alun perin tuotu ja myyty puutarhakasveina, ennen kuin huomattiin, miten nopeasti ne leviävät. Näiden joukossa on esim. jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu, japanintatar ja lupiini, mutta myös japaninhumala ja värigunnera. Huonolla tuurilla tämän päivän helposta ja rehevästä puutarhakasvista voi tulla huomisen haitallisesti leviävä vieraslaji.
Jo paikalla luonnostaan kasvavat kasvit jäävät kilpailussa kakkoseksi esim. vuonankaalille ja nokkosille.
Espanjansiruetana (ns. tappajaetana) leviää helposti puutarhajätteen ja mullan seassa, kun niitä siirretään paikasta toiseen.
Puutarhajätekasat ovat luonnossa vähemmän kaunis näky. Pudonneet hedelmät houkuttelevat myös jyrsijöitä.
Jätelain mukaan jätteen hylkääminen ympäristöön on myös suoraan rikos.
Voit näyttää esimerkkiä muille käsittelemällä puutarhajätteesi oikealla tavalla!
Näin pääset eroon puutarhajätteistä oikeaoppisesti
Jäteasemat ottavat vastaan kaikenlaista puutarhajätettä. Kotitalouksien pienet puutarhajätekuormat otetaan vastaan maksutta oikein lajiteltuina. Jos haravointijäte kuljetetaan jätesäkeissä, säkit tyhjennetään jäteasemalla.
Haravointijätteen voi hyvin kompostoida kehikossa tai avokompostissa omalla pihalla.
Oksat voi silputa ja käyttää peitteenä esim. pensaiden alla, tai sekoittaa kompostiin.
Kiitos, kun pidät huolta ympäristöstämme!
Raaseporin kaupungin Ympäristötoimisto ja Yhdyskuntatekninen yksikkö
Kuva: Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. (Kuva: LUVY / Jussi Vesterinen)
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Rannikkovesivisio-hanke käynnistyi tänä keväänä. Hankkeessa läntisen Uudenmaan rannikkovesille laaditaan visio ja suunnitelmat, joiden perusteella aloitetaan merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus.
Hankkeessa tehtävän ”Rannikkovesien vesistövision” tavoite on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus ekologisesti hyvään tilaan. Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnat sekä muut toimijat kootaan toimimaan yhdessä rannikkovesien tilan parantamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on pitkäaikainen yhteinen rannikkovesien kunnostuksen tahtotila ja toimenpideohjelma rannikkovesien tilan parantamiseksi.
Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. Lisäksi niihin liittyy taloudellisia intressejä. Hankkeessa tarkastellaan merenlahtien tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia ekologian, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulmista. Valituille pilottialueille tehdään tämän vuoden aikana kunnostussuunnitelmat.
Pilottikohteet on valittu yhdessä alueen kuntien kanssa ja ne ovat:
Inkoo, Kyrkfjärden
Kirkkonummi, Tavastfjärden
Raasepori, Dragsviksfjärden
Siuntio, Pikkalanlahti
“Kunnostussuunnitelmien laadinnassa otamme huomioon kunkin kohteen erityispiirteet. Kattava kunnostussuunnitelma luo perustan tehokkaalle kunnostustyölle”, sanoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.
Kunkin alueen osalta kootaan yhteen saatavilla oleva ja uusin tieto merialueen vedenlaadusta, biologisista tekijöistä sekä morfologiasta, ekologisesta tilasta sekä sen kehityksestä. Lisäksi tärkeimmille uomille tehdään kuormitusselvitykset. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset alueen ominaispiirteet, arvokkaat luontotyypit (kluuvit, fladat), linnustollisesti ja kalastolle arvokkaat kohteet sekä arvokkaat meriympäristökohteet.
”Rannikkovesien vesistövision laatiminen on tärkeä avaus rannikon vesistökunnostustyölle. On hienoa, että kunnat ovat lähteneet yhtenä rintamana mukaan aloittamaan pitkäjänteistä työtä”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta 55 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY, on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.
Raaseporin kaupunki on vuosittain tammikuussa onnitellut ensimmäistä raaseporilaista. Koronapandemian vuoksi jouduimme lykkäämään tilaisuutta kesäkuuhun. Tänä vuonna on Milton Lahtisen – ja Raaseporin – kahdestoista syntymäpäivä. Se tarkoittaa että tämä on viimeinen kerta kun kaupunki onnittelee Miltonia.
Milton ja hänen äitinsä Jenny osallistuivat tilaisuuteen. Ulf Heimberg ja Ragnar Lundqvist antoivat lahjat viimeisen kerran ja sen jälkeen tarjottiin prinsessakakkua.
Tänä syksynä Milton aloittaa ylä-asteen, mutta ensin hän aikoo nauttia kesästä ja olla paljon ulkona. Koulu on sujunut hyvin, huolimatta siitä, että kulunut vuosi on edellyttänyt paljon etäopetusta. Kakkua syödessään Milton kertoi, että hän pitää pingiksen pelaamisesta ja että hänellä on oma pingispöytä, missä hän voi pelata otteluita pikkuveljensä Melvinin kanssa.
Raaseporin kaupunki on hankkinut HSL:ltä taajamajunavuoroja – aikainen aamuvuoro Karjaalta Helsinkiin ja myöhäinen iltavuoro Helsingistä Karjaalle. Näiden vuorojen viimeinen liikennöintipäivä on 20.6.2021. Kaupunki on hankkimassa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Inkoon kunnan kanssa korvaavaa linja-autoliikennettä, joka aloittaa 7.6.2021. Kilpailutusteknisistä syistä, juna- ja niitä korvaavia linja-autovuoroja, ajetaan jonkin aikaa samanaikaisesti. Palvelutason parantamiseksi uusi linja-autoyhteys ulottuu Tammisaareen asti.
Korvaavien linja-autovuorojen aikataulut, voimassa toistaiseksi (muutokset mahdollisia):
Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). He ajavat seuraavan aikataulun mukaisesti (ma-pe) 1.6-15.8.2021 (muutokset mahdollisia):
Bisnesideakilpailu Game of Ideas järjestetään kolmatta kertaa. Nyt etsimme taas uusia bisnesideoita! Ensimmäisessä vaiheessa hakijat esittävät bisnesideansa verkon välityksellä Novagon tuomaristolle ja loppukilpailun juontajalle Reidar Waseniukselle. Näistä lupaavimmat valitaan 21.9.2021 klo 17.00 – 20.00 pidettävään loppukilpailuun, joka striimataan ja tallennetaan. Tarjoamme tarvittaessa sparrausta ideasi ja esityksesi kehittämiseen 30.6. asti. Kilpailussa parhaat ideat palkitaan kolmessa eri kategoriassa; houkuttelevin investointi, vahvin tiimi ja lupaavin liikeidea. Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan!
Kilpailuun voi ottaa osaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli luova idea kutkuttaa mieltä ja sen esittely bisnesenkeleille houkuttaa, kilpailuun voi osallistua myös muualta päin Suomea.
Hae rohkeasti mukaan:
1. Pääset sparraamaan liikeideaasi! 2. Testata ideasi todellisten ammattilaisten edessä! 3. Saat näkyvyyttä tuotteellesi tai palvelullesi! 4. Myös isoille tuotteille ja ideoille on tilaa Ruukissa! 5. Mahdollisuuden enkelisijoitukseen!
Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.
Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.
Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:
Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella
Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.
Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan
Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.
Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.
Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.
Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.
Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.
Ammattikorkeakoulu Novia on käynnistänyt projektin yhdessä Raaseporin kaupungin, Raaseporin Luonto Ry:n ja paikallisten kyläyhdistyksien kanssa, jossa torjutaan neljä haitallista lajia (jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja espanjansiruetana). Järjestetään mm. talkoita, ja opiskelijat kartoittavat esiintymiä. Haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa, tai kuten etanat, lisääntymällä holtittomasti, mikä sekä suoraan että epäsuoranaisesti voi haitata jopa tuotantokasveja. Projekti on ELY-keskuksen ja Svenska kulturfondenin rahoittama.
Ota yhteyttä Kaisa Kauraseen (katso allaoleva tiedote) jos haluat lisää infoa talkoista; ainakin Pumppulahdella (ensimmäinen kerta ma. 24.6 klo 20) ja Mustiossa ollaan jo sovittu etanatalkoista.
Pressmeddelande_Bekämpning av invasiva främmande arter – Vieraslajien torjuntahanke
Seuraavat toimipisteet muuttavat tilapäisesti Raaseporintie 5, vanhan Hagakodin tiloihin Tammikuja 2 ; Seniorineuvonta, Muistineuvola, Päivätoiminta sekä Kotiutustiimi. Toiminta jatkuu näissä tiloissa tilapäisesti remontin takia.
SenioriLinja 019 289 3133, arkisin klo 8-12 sekä 13-15
Tappajaetana (tai espanjansiruetana) on taas herännyt, ja kaikesta päätellen talven lumipeite on edistänyt talvehtimista. Nyt kannattaa heti ruveta poimimaan etanoita, jos haluat säilyttää puutarhasi vehreyttä. Jos määrät kasvavat suuriksi, kuten paikoitellen voi, kotitaloukset saa nyt viedä sekä etanoita että haitalliset vieraskasvit ilmaiseksi Rosk’n Roll:in jäteasemille, pakattuna muovisäkkeihei/pusseihin. Muista että nämä menevät jätteenpolttoon, joten kannattaa välttää turhaa nestettä (koskee etanoita). Lue lisää tässä: https://rosknroll.fi/rosknroll/ajankohtaista/tiedotearkisto/kotitalouksien-haitalliset-vieraslajit-voi-h%C3%A4vitt%C3%A4%C3%A4-maksutta/
Länsi-Uudenmaan sote -hanke on suunnittelemassa perhekeskuspalveluja Länsi-Uudellemaalle. Perhekeskuksista saat kaikki lasten ja perheiden hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävät palvelut sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Palveluihin kuuluvat mm. äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvola, kotipalvelu, perhetyö ja lasten terapiapalvelut. Palveluja on tarjolla paikan päällä ja verkossa, ja joitakin palveluja tuomme myös kotiisi.
Tule sinäkin mukaan kehittämään perhekeskusten palveluja!
Haluamme tarjota sujuvia ja helposti saavutettavia palveluja, jotka tukevat perheesi arkea. Siksi kartoitamme, millaisia toiveita ja tarpeita sinulla on. Vastaathan siis kyselyymme – haluamme kuulla mielipiteesi!
Uuden Fokuksen rakennustyömaa etenee. Työ tulee kesäkuukausien aikana vaikuttamaan liikennejärjestelyihin Keskuskadulla ja ympäristössä. Täyttötyöt Fokuksen sokkelin ympärillä vaatii Forsströminkadun (Fokuksen ja Latvalan välinen katualue) sulkemista kahdessa vaiheessa siten, että liikennettä ohjataan Latvalalle pohjoisen kautta, kun eteläpääty on suljettuna, ja päinvastoin. Tilapäiset liikennejärjestelyt siis viikoilla 19-20 ja kestävät noin 3 päivää. Elementtinostot ovat seuraava työvaihe joka vaatii Keskuskadun toisen kaistan sulkemista, tämä työ on edessä kesäkuun alussa ja kestää 1-2 päivää.
Valitamme työstä aiheutuvaa häiriötä.
LU Rakennus Oy, Viktor Strandberg, tel 045-8064050.
Raaseporin energia suorittaa kaapelisiirtoja kevyen liikenteen alikulun kohdalla Björknäsissä 3.5-21.5.2021. Kulku Pehr Sommarin kadun ja Teollisuuskadun välillä on tänä aikana estetty.
Nyt muutamme osan hoitamistamme nurmialueista ja tienpientareista niityiksi Österbyssä, Malmkullassa ja Kanavatorilla Karjaalla. Sen lisäksi inventoimme tiettyjä vanhoja nurmikoita. Tämä tarkoittaa että emme leikkaa nurmikkoa ennen heinäkuuta, vaan tutkimme kasvistoa ja otamme selvää josko nämä tietyt alueet voisi muuttaa niityiksi . Esimerkiksi Kvarnbacken, Herrknallen ja Malmkullan alueilla jätetään osa nurmikoista leikkaamatta. Myös rutiininomainen ruohon leikkuu otetaan tarkasteluun ja alueet jotka ovat kovassa käytössä leikataan useammin kun sivummalla ja vähemmällä käytöllä olevat alueet, joilla annamme luonnon kukkien kukkia ennen leikkuuta.
Näin saamme lisättyä luonnon monimuotoisuutta kaupungin viheralueilla. Saamme jatkossa nauttia kauniista luonnonkukista, jotka auttavat elintärkeitä pölyttäjiä.
Nämä muutokset lisäävät myös mahdollisuuttamme tehostaa viheralueiden kunnossapitoa niillä alueilla, joilla hoidon tulee olla intensiivisempää ja pystymme palvelemaan raaseporilaisia paremmin.
Raaseporin kaupungin tekninen lautakutan hyväksyi Karjaa-Tammisaari kävely- ja pyörätien yleissuunnitelman kokouksessaan 13.4.2021.
Rakentamisen käynnistymiseen liittyvät valmistelut ovat käynnissä ja aloitus on toukokuussa 2021. Vaihe 1 käsittää osuuden Tammisaarentieltä / Kodin Tavaratalolta Mekaanikontielle, pl 500-5500. Vaihe 2, pl 0-500 eli alikulku, rakennetaan vuonna 2022.
Raaseporin kaupunki on tehnyt poikkeusjärjestelyjä eräiden ulkoisten vuokralaistensa vuokranmaksuun ja haluaa omalta osaltaan helpottaa yrityksien ja yhdistysten tilannetta koronapandemian aikana.
Raaseporin kaupunki myöntää vuokravapauden ajalle 8.3.2021 – 30.6.2021 niille yrityksille ja yhdistyksille, jotka ovat vuokralaisina kaupungin rakennuksissa, alueilla ja tiloissa.
Vuokranmaksun poikkeusjärjestelyt koskevat Raaseporin kaupungin vuokralaisina olevia yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Mikäli vuokra on maksettu tältä ajanjaksolta vuokra palautetaan.
Vuokralaisen on kirjallisesti haettava vuokravapautta. Vapaasti muotoiltu hakemus lähetetään sähköpostitse osoitteeseen soile.makinen@raasepori.fi . Hakemuksessa on perusteltava miten vallitseva pandemia vaikuttaa yrityksen/yhdistyksen toimintaan. Hakemus tulee toimittaa viimeistään 31.5.2021.
Rekisteröidyt yhdistykset, joiden kotipaikka on Raasepori ja jotka haluavat käyttää kaupungille kuuluvia tiloja toimintoihinsa, voivat jättää kirjallisen hakemuksen.
Yhdistykset, jotka haluavat vuokrata tilaa kertaluontoiseen tapahtumaan, on jätettävä hakemus vähintään kuukautta ennen tapahtuman alkua.
Raaseporin kaupunki ja länsiuusimalaisten kuntien yhteinen rantarataryhmä kutsuu yleisön tiistaina 20. huhtikuuta 2021 klo 18 järjestettävään rantarata-webinaariin. Webinaari lähetetään YouTuben kautta: https://www.youtube.com/watch?v=Ef6MXYeX10c .
Mikä on rantaradan tilanne tällä hetkellä – mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät? Miten länsiuusimaalaiset kunnat työskentelevät yhdessä turvatakseen rantaradan tulevaisuuden?
Webinaari koostuu kahdesta lyhyestä esityksestä sekä paneelikeskustelusta. Kuulemme tervehdykset myös muista rantarataryhmän kunnista.
Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl pohjustaa paneelikeskustelua kahden lyhyen esityksen avulla. Esitykset tarkastelevat rantarataa sekä kansallisella että paikallisella tasolla.
Paneelikeskusteluun osallistuvat:
Ragnar Lundqvist, Raaseporin kaupunginjohtaja ja rantarataryhmän puheenjohtaja
Klara Paul, raaseporilainen aktiivinen rantaradan käyttäjä
Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
Raaseporin kaupunki on tilannut uuden hoito- ja käyttösuunnitelman Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueelle Tammisaaressa. Nyt valmistunut hoitosuunnitelma on toteutettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella.
Hoitosuunnitelman on laatinut luontoinventointeihin erikoistunut Faunatica Oy. Työtä on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston ja metsätoimen sekä ELY-keskuksen kanssa. Uutta suunnitelmaa on käsitelty tällä viikolla sekä teknisessä lautakunnassa että ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Suunnitelma toimitetaan nyt Uudenmaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.
Hagen-Ramsholmen-Högholmen on yksi merkittävimpiä yhtenäisiä lehtokasvillisuuden keskittymiä Uudellamaalla. Alue on luonnonsuojelualue ja se kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäluhtiin.
Alueella kasvaa luonnonvaraisena ja osittain istutettuna kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Monet niistä edustavat lajiensa suurimpia Suomessa löydettyjä yksilöitä. Aluskasvillisuus koostuu vaativasta lehtokasvillisuudesta. Alueella on myös runsaasti lahopuuta ja niitä tarvitsevia kovakuoriaisia ja kääpiä.
Alueen kokonaispinta-ala on noin 58 hehtaaria (Hagen noin 26 hehtaaria, Ramsholmen noin 15 hehtaaria, Högholmen noin 13 hehtaaria ja Gåsören noin 4 hehtaaria). Alueen omistaa Raaseporin kaupunki.
Hagenin ja Ramsholmenin välinen silta ja lahopuustoista jalopuulehtoa. (Valokuva: Elina Manninen, Fautanica Oy 2.9.2020)
Aiempi hoitosuunnitelma on ollut tarpeen päivittää, jotta tärkeät luontoarvot saadaan säilytettyä ja alueen virkistyskäyttö saadaan huomioitua. Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson iloitsee uudesta hoitosuunnitelmasta: ”Alue on mahtava ja haluamme hoitaa sitä niin, että asukkaat viihtyvät siellä jatkossakin. Samalla haluamme myös suosia alueen rikasta eliölajistoa ja erityisiä luontoarvoja.” Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson on myös tyytyväinen: ”Uusi suunnitelma antaa meille aiempaa paremmat mahdollisuudet suosia jaloja lehtipuita, kuten esimerkiksi tammea. Nyt voimme myös viedä pois pääpoluille kaatuneiden puiden sahattuja runkoja ja oksia, mitä kuntalaiset ovat toivoneet useasti.”
Suurimmat muutokset aiempaan hoitosuunnitelmaan:
• pääpolkujen läheisyydessä olevien lahonneiden puiden alle kolmen metrin pituiset rungonpätkät saa viedä pois • yksittäisiä erityisen hienoja jaloja lehtipuita voidaan suosia kaatamalla kilpailevia puita • suuremmat lehtikuuset ja hevoskastanjat jätetään paikalleen • Gåsören ehdotetaan kunnostettavaksi laitumeksi • on esitetty raivaustarve pähkinäpensaiden ja muiden puulajien kuin vaahteran suosimiseksi • maastopyöräily sallitaan vain luokan 1 poluilla • joitakin Ramsholmenin tervaleppiä kaulataan paljon valoa vaativan saarnin uudistumisen edistämiseksi
Raaseporin Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2021
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut kaksivuotisen esiopetuksen kokeilutoimipaikoiksi:
Mäntykodon päiväkoti
Skogsgläntans daghem
Langansböle daghem
Labyrintin päiväkoti
Mustion päiväkoti
Kokeilu koskee osaa vuonna 2016 ja 2017 syntyneistä lapsista siten, että elokuussa kokeilussa aloittavat vuonna 2016 syntyneet lapset. Perheet, joita kokeilu koskee, saavat lähipäivinä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun esitteen ja hakuohjeet. Huoltajat hakevat esikoulupaikaa, mikäli he toivovat, että lapsi osallistuu kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun.
Raaseporin kaupunki haluaa selvittää asukkaiden näkemyksiä joukkoliikenteen palvelutasosta. Näkemyksiä kerätään verkkokyselyyn, joka on avoinna 23.4.2021 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.
Raaseporin kaupunki on aloittanut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn, joka koskee kaupungin aluetta. Palvelutasomäärityksen tavoitteena on kuvata, millaista joukkoliikenteen palvelutason tulee kaupungissa olla. Määrittelyssä otetaan huomioon
asukkaiden liikkumistarpeet,
liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet sekä
kaupungin mahdollisuudet rahoittaa joukkoliikennettä.
Palvelutasomääritys ohjaa jatkossa Raaseporin joukkoliikennehankintoja.
Aloitamme kulttuurisihteeri Lotta Lerviksin tervehdyksellä ja tämän jälkeen toivotamme Anne Ahlefeltin, Kulttuuritalo Fokus Karjaalla- hankkeen projektipäällikkö, tervetulleeksi ja keskustelemme toiminnasta tulevassa kulttuuritalossa.
Lopuksi sana on vapaa ja haluamme mielellämme kuulla suunnitelmistanne ja projekteistanne. Mikäli osallistujia on paljon, rajaamme yhden puheenvuoron maksimissaan kolmeen minuuttiin, jotta kaikki ehtivät kertoa kuulumisensa. Tämän jälkeen on mahdollisuus keskustella yleisesti kulttuurielämästä Raaseporissa.
Kulttuuriterveisin,
Lotta, Sanna & Sirpa Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut
Raaseporin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, jossa kahdelle luonnonsuojelualueelle Västerbyn rannassa suunnitellaan luonnonhoitoa ja alueen osittaista palauttamista laidunnukseen. Hanke on saanut avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka kattaa hankkeen kulut suurimmaksi osaksi.
Suunnitelma-alue on pääosin reheväkasvuista rantaa, joka on aiemmin ollut laajalti laidunnettua. Osa alueesta on jo kehittynyt arvokkaaksi, lahopuuta sisältäväksi lehdoksi, jolla ei ole hoitotarvetta. Projektin päätavoitteena on umpeenkasvaneiden perinnebiotooppien ennallistaminen. Samalla on huomioitu myös haitallisten vieraslajien torjuntatarve sekä Stadsfjärdenin lintutornille johtavan polun kehittäminen.
Suunniteltuun laidunalueeseen sisältyy laaja merenrantaruovikko ja sukkession alkuvaiheen lehtoa, jotka ovat laajalti olleet avointa laidunta tai niittyä. Osa alueesta (n. 12 ha) palautetaan laitumeksi ja aidataan. Avoimille alueille kasvanutta nuorta lehtipuustoa harvennetaan, mutta arvokkaat puuyksilöt ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään. Ruovikoituneella rantaniityllä tehdään niittoa sekä tervaleppävesakon raivausta.
Kulku Stadsfjärdenin lintutornille ohjataan jatkossa Västerbyn rantatieltä, johon on jo rakennettu parkkipaikka tasoristeyksen eteläpuolelle. Vanhastaan lintutornille on ollut tapana kulkea suoraan radan yli menevää polkua pitkin, mutta turvallisuussyistä tämä polku poistuu käytöstä. Hanko-Hyvinkää-rata sähköistetään lähivuosina, ja laidunalue tulee ulottumaan kiinni rata-alueeseen.
Alueet ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat Raaseporin kaupungin omistuksessa ja kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Laitumen perustaminen ja raivaustyöt ovat vaatineet uutta hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan ELY-keskus helmikuun lopussa hyväksyi. Suunnitelman on laatinut luontoselvityksiin erikoistunut Faunatica Oy yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston, metsänhoidon ja ELY-keskuksen kanssa.
Myös Raaseporin kaupungin tekninen lautakunta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta ovat hyväksyneet suunnitelman, ja käytännön työt luonnonsuojelualueella voivat näin ollen alkaa. Jo aiemmin tänä talvena on käynnistetty laitumen raivausta suojelualueen ulkopuolisissa osissa.
Raaseporin kaupunki etsii nyt kiinnostuneita laiduneläinten pitäjiä alueelle. Laidunnus olisi tarkoitus käynnistää keväällä 2022, kun raivaukset ja aitojen rakentaminen on tehty loppuun. Tavoitteena on useampivuotinen laidunsopimus, johon voi saada myös ympäristötukea. Rantalaitumelle eläimiksi sopivat sellaiset nautarodut jotka syövät myös järviruokoa, esimerkiksi suomenkarja tai highlanderit. Lampaat eivät sovellu tälle alueelle. Kiinnostuneita nautojen omistajia pyydetään ottamaan yhteyttä Raaseporin ympäristötoimistoon.
Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta: ”Hankkeella on saavutettavissa merkittävää luonnonsuojeluhyötyä, kun elinympäristöjen valikoima alueella monipuolistuu. Varsinkin kahlaajat ja muu linnusto hyötyvät umpeenkasvaneiden niittyjen ja ruovikoiden palauttamisesta laidunniityiksi. Hoitosuunnitelmassa on varmistettu, että arvokkaat lehtoalueet saavat jatkossakin kehittyä luonnontilaisina ilman, että niitä raivataan. Suuressa osassa alueesta umpeenkasvu on kuitenkin vasta sen verran alkuvaiheessa, että laitumeksi palauttamisen hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat suuremmat kuin haitat.”
Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson: ”Tämä hanke on ollut jo pidemmän aikaa toiveenamme, koska olemme tunnistaneet, että alueella voisi olla nykyistä suurempi arvo kaupungin lähiluontokohteena, linnuston tarkkailussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Laidunnuksen myötä myös alueelle levinneiden vieraslajien jättiputken ja espanjansiruetanan torjunta helpottuu; alue on ollut kaupungin jättiputken torjuntakohde jo vuosia. Lisäksi alueen maisemallinen ilme paranee, ja ennen kaikkea voidaan edistää arvokkaan lajiston säilymistä. On hienoa, että kaupungilla on ympäristöministeriön Helmi-ohjelman avulla mahdollisuus toteuttaa tällaisia hankkeita, jotka ovat monella tavalla win-win sekä kaupunkilaisille että luonnolle.”
Lisätiedot
Hankkeen johto ja laidunnuksen suunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, p. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi
Luonnon monimuotoisuus ja Helmi-hanke: Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen, esko.vuorinen(at)ely-keskus.fi
Laitumen perustaminen: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, p. 019 289 3835, carl-johan.jansson(at)raasepori.fi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tarjoaa jätevesineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Länsi-Uudenmaan kuntien kiinteistönomistajille, vakituisille asukkaille ja mökkiläisille. Neuvoja voi kysyä haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä mm. lainsäädännön vaatimuksista, jätevedenkäsittelyn tekniikoista sekä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmän tilanteesta.
Turvallisuuspäivityksen takia Raaseporin kaupungin osa sähköpostipalveluista on poissa käytöstä tänään keskiviikkona 10.3.2021. Päivitys on tarkoitus saada valmiiksi tänään, mutta se vaikuttaa sähköpostiliikenteeseen koko päivän.
Kysymme ihmisten tunteita Raaseporia ja sen alueita kohtaan yhteistyössä empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n kanssa. Tunteiden kautta voimme ymmärtää kuntalaisten ja muualla asuvien erilaisia kokemuksia Raaseporista.
Osallistumalla anonyymiin kyselyyn saat äänesi kuuluviin aivan uudella tavalla!
Kysely on avoinna 23.3.2021 asti. Kiitos osallistumisestasi!
Vinkki! Jaa kyselyn linkkiä mielellään perheellesi ja tutuillesi. Voit myös auttaa esim. vanhempiasi tai lapsia täyttämään kyselyn. Mitä enemmän vastauksia, sen tarkempi tulos. Linkki: https://link.webropol.com/s/raasepori
Raaseporin kaupunki etsii henkilökuntaa koronarokotuksiin ajalle 8.3-31.8.2021, jatko mahdollinen.
Haemme sinua, joka olet laillistettu sairaanhoitaja/terveydenhoitaja osallistumaan asukkaidemme koronarokotuksiiin.
Vaadimme todistusta voimassa olevasta rokotusluvasta. Jos lupasi on vanhentunut, voimme auttaa sinua saamaan uuden luvan. Tarjoamme perehdytyksen tehtävään.
Sekä kokopäivä-, että osa-aikatyöstä voidaan neuvotella.
Kiinnostuitko?
Ole yhteydessä terveyspalvelupäällikö Annika Rehniin s-postitse annika.rehn@raasepori.fi, niin keskustellaan lisää.
Raasepori-palkintojen saajat ovat nyt selvillä! Vuoden raaseporilainen valittiin yleisellä nettiäänestyksellä, joka keräsi yhteensä 1298 ääntä. Muissa kategorioissa lautakunnat ovat valinneet voittajan.
Voittajat palkittiin maantaina 1.3.2021 klo 16 palkintojenjakotilaisuudessa, joka lähetettiin livenä kaupungin Facebook-sivujen kautta.
Raaseporilaiset ovat äänestäneet Tove Virran vuoden raaseporilaiseksi! Hän sai 45 % kaikista äänistä. Toiseksi tullut Nico Rönnberg sai 35 % äänistä ja kolmanneksi sijoittunut Nina Sointu 20 % äänistä.
Kuvassa vasemmalta Påminne-yhtiön toimitusjohtaja Ville Rissanen, Karin Widnäs ja Tove Virta.
Vuoden raaseporilainen – Tove Virta
Tove Virta on aktiivinen ja monipuolinen henkilö, joka työskentelee sanojen, kuvien ja äänen parissa. YLEn tuottajana toimimisen lisäksi hän on vapaa-ajallaan aktiivisesti ja myönteisesti tuonut esille kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asioita.
Tove Virta on kirjoittanut paljon Raaseporista käsin ja hän on kirjoittanut paljon Raaseporista kertovia tekstejä ja Raaseporiin liittyviä kirjoja. Virta on toiminut useaan otteeseen Västnyländska kultursamfundet -yhdistyksen vuosikirjan toimittajana ja kirjoittajana. Hän kirjoitti kirjan ”Helén Schjerfbeck – muistamme hänet” sekä Tammiharjun sairaalasta kertovan kirjan ”Röster från Ekåsen”, joka on merkittävä kulttuuriteko. Tammiharjun kiehtovan historian ja kehityksen saaminen valmiiksi kirjaksi vaati valtavasti suunnittelutyötä. Tällä hetkellä tämä historiallinen rakennus toimii Raaseporin kaupungintalona. Virran viimeisin työ on tänä vuonna ensi-iltansa saavan ”Älskade VR” -näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen Kulttuuritalo Karelialle.
Tove Virta
Vuoden kulttuuripalkinto – Karin Widnäs
Karin Widnäs, vuodesta 1995 Fiskarsissa, Raaseporissa asunut, tunnustettu ja ansioitunut taiteilija ansaitsee kulttuuripalkinnon. Hän on sinnikkäästi ja itseään säästelemättä säilyttänyt Suomesta katoamassa olevaa taiteen osaamisaluetta perustamalla yksityisen keramiikkamuseon. Hän on sekä kotimaassa että ulkomailla tunnettu keraamikko, joka hurmaa monipuolisuudellaan. Hänen tuotantonsa koostuu kattaus- ja pienesineistä suuri kokoisiin julkisiin taideteoksiin. Hän on rakennuttanut Fiskarsiin ateljeensa ja myöhemmin yksityisen keramiikkamuseo KWUMin. KWUM on uniikki helmi, jossa upea arkkitehtuuri nostaa näyttelytiloissa esillä olevat taideteokset oikeuksiinsa ainutlaatuisella tavalla. Vierailija saa tutustua Widnäsin omaan taidekokoelmaan, vaihtuviin näyttelyihin sekä keramiikan kiehtovaan historiaan sekä polttotekniikoihin.
Karin Widnäs huolehtii siitä, ettei keramiikkataiteen korkeatasoinen osaaminen katoa Suomesta sekä KWUM museon pedagogisen näyttelyn, että aktiivisen opettamisen ansiosta. Karin Widnäs on energinen, iloinen ja lämmin ihminen ja taiteilija, jolla on aikaa vierailijoiden kohtaamiseen, ja hän toivottaa kaikki aina lämpimästi tervetulleiksi. ja taiteenlajistaan kertomiseen. Widnäsille myönnettiin vuonna 2008 Stora kulturpriset, Svenska kulturfonden, 2017 Pro Finlandia -kunniamerkki sekä 2020 Estlander-palkinto.
Karin Widnäs
Vuoden urheilupalkinto – Rasmus Karlsson
Vuoden urheilupalkinnon saa golffari Rasmus Karlsson, joka voitti vuonna 2020 golfin lyöntipelin Suomen mestaruuden.
25-vuotias Rasmus Karlsson on kasvanut Fiskarissa ja hän on jo vuosien ajan kilpaillut menestyksekkäästi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hän aloitti golfin pelaamisen nuoruusvuosina Pohjan Ruukkigolfissa ja nyt hän on siirtynyt golf-ammattilaiseksi.
Rasmus Karlssonilla on diplomi liiketoiminnan opinnoista Alabaman yliopistossa, jossa hän opiskeli ja pelasi golfia neljä vuotta. Suomessa Rasmus Karlsson edustaa kotiseuraansa Ruukkigolf ry:tä, jossa hän toimii myös juniorivalmentajana.
Hän ei voinut osallistua palkintojenjakoon, koska hän kilpailee ulkomailla. Raaseporin kaupunki onnittelee Rasmusta menestyksestä ja toivottaa hänelle onnea ja menestystä tuleviin kilpailuihin.
Vuoden nuorisopalkinto – Påminne
Vuoden nuorisopalkinnon saa Påminne heidän myönteisestä suhtautumisestaan nuoriin.
Moni nuori viettää paljon aikaa Påminnessä erityisesti talviaikaan, ja Påminne on nuorille kuin toinen olohuone. Raaseporin nuorisovaltuusto valitsi Påminnen vuoden nuorisopalkinnon saajaksi, koska nuoret tuntevat itsensä tervetulleiksi ja arvostetuiksi Påminnessä. Monet nuoret työskentelevät myös itse Påminnessä, jossa kaikki toiminta hoidetaan talkoilla. Påminne tarjoaa sekä talvi- että kesätoimintaa niin nuorille kuin vanhemmillekin.
Påminnen toimitusjohtaja Ville Rissanen vastaanotti palkinnon.
Suomen työllisyyspalveluissa eletään monella tapaa jännittäviä aikoja. Maaliskuun 1. päivä alkaa työllisyyden kuntakokeilu, jossa suuri osa TE-toimiston asiakkaista siirtyy kokeilukuntien työllisyyspalvelujen piiriin. Kokeilulla etsitään keinoja tehostaa työnhakijoiden pääsyä töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on päästä paremmin kiinni pitkäaikaistyöttömyyden syihin. TE-toimisto ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti, eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.
Uudeltamaalta kokeilussa mukana ovat Helsinki, Vantaa-Kerava, Espoo, Porvoo sekä Raasepori-Hanko. Uudellamaalla viiden kuntakokeilun asiakkaaksi siirtyy kaiken kaikkiaan 92 000 asiakasta. Esimerkiksi Helsingissä hieman alle 50 000 työnhakijaa siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin. Vantaalla ja Keravalla kunnan työllisyyspalvelujen piiriin siirtyy yli 21 000 työnhakijaa, Espoossa 18 000 ja Raasepori-Hankon alueella noin 1800.
Kuntien asiakkaiksi siirtyvät työnhakijat, jotka ovat alle 30-vuotiaita, vieraskielisiä tai eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiksi taas jäävät ansiopäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, työssä olevat työnhakijat, yritykset sekä tietenkin kaikki Uudenmaan työnhakijat, joiden kotikunta ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa.
TE-palveluja ja kunnan palveluja joustavasti samalta luukulta
Kokeilun asiakkaat saavat kunnalta ne palvelut, jotka he aiemmin saivat TE-toimistolta. TE-toimiston tutut, työllistymistä edistävät palvelut eivät sinällään muutu, mutta palveluiden saanti helpottuu ja nopeutuu. Asiakas voi siis saada TE-palveluja, muita työllistymistä edistäviä palveluja sekä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yrittäjyyspalveluja saman katon alta. Asiakkaat saavat työnhaun tueksi kunnalta myös oman vastuutyöntekijän, joka auttaa heitä kokonaisvaltaisesti.
– Kokeilu on tarpeellinen, sillä työttömyyden syyt ovat yhä moninaisemmat. Tarvitsemme yksilöllisempiä ratkaisuja työllistymiseen. Kokeiluun siirtyvät työnhakijat pääsevät täysin uudenlaisen palvelusuunnittelun piiriin, sanovat Espoon työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.
Uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen
Kunnat ovat valjastaneet palvelumalliin mittavat verkostonsa, mm. Kelan, oppilaitoksia, yrityksiä, järjestöjä ja palveluntuottajia. Kokeilu tarjoaakin kunnille oivan mahdollisuuden sovitella ketterämmin yhteen työnantajien osaamis- ja työvoimatarpeita, paikallista koulutustarjontaa sekä työnhakijoiden työllistymis- ja koulutustarpeita.
Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus tukevat kuntakokeiluja uudessa tehtävässä
TE-toimistolle jää kuntakokeiluun siirtyvien asiakkaiden osalta joitakin tehtäviä, muun muassa työttömyysturvaa koskevia lausuntoja ja työvoimakoulutusten koulutusvalinnat. – Kaikki uudet työnhakijat ilmoittautuvat myös jatkossa työnhakijoiksi Oma asiointi -palvelussa tai TE-toimistossa , myös kuntakokeiluihin siirtyvät asiakkaat, projektipäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-palveluista kertoo.
Myös Uudenmaan ELY-keskus tukee monin tavoin kuntakokeilujen ja TE-toimiston työtä. – ELY-keskus muun muassa hankkii useita valmennus-, koulutus- ja arviointipalveluja, jotka ovat sekä TE-toimiston että kuntakokeilujen asiakkaiden käytössä, kehittämispäällikkö Henna Koivula Uudenmaan ELY-keskukselta sanoo. Lisäksi ELY -keskus tukee kuntakokeilujen toimintaa tuottamalla tilastotietoa työllisyystilanteen kehityksestä kuntien käyttöön.
Tähtäimessä tehokkaampi palvelumalli
Kokeilun tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja. Konkreettinen työ alkaa maaliskuussa ja palveluita kehitetään koko kokeilun ajan, kertovat Sipilä, Haahtela ja Taipale-Vuorinen. Kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.
Raaseporin suomenkielinen kirjallisuustapahtuma Kirjakekkerit järjestetään virtuaalisesti 9.-13.3.
Raaseporin suomenkieliset koulut saavat jälleen vieraikseen palkittuja kirjailijoita. Roope Lipasti ja Anja Portin vierailevat alakouluissa sekä Meri Luttinen ja Marisha Rasi-Koskinen yläkouluissa 9.-11.3.Tietokirjailija Aapo Roselius vierailee virtuaalisilla Kirjakekkereillä. Häntä haastattelee Ylen kulttuuritoimittaja Pia-Maria Lehtola ja haastattelusta tehdään tallenne, joka julkaistaan Kirjakekkereiden Youtube-kanavalla 12.3. ja on saatavilla 31.3.2021 saakka. https://www.youtube.com/channel/UCsQhzHKXroyIt9wswEYXHaw
Lauantaina 13.3. Kirjakekkereillä vierailevat Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaneet Anni Kytömäki klo 15 ja Pajtim Statovci klo 16. Heitä haastattelee Ylen kulttuuritoimittaja Pia-Maria Lehtola ja haastattelu toteutetaan GoToMeeting-ohjelmalla. Ilmoittautumiset virtuaalitapaamisiin: https://www.lyyti.fi/questions/14d84ca5db
Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteista: kirjakekkerit.blogspot.fi ja facebook.com/Kirjakekkerit. Lämpimästi tervetuloa ensimmäisille virtuaalisille Kirjakekkereille!
Raasepori ja Hanko osallistuvat yhdessä työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. Kokeilussa osa valtion TE-toimistojen tehtävistä siirtyy kunnille. Työllisyyskokeilun tavoitteena on parantaa ja tehostaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutusohjausta sekä löytää uusia ratkaisuja pätevän ja osaavan työvoiman saatavuuteen.
Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualueella Te-palveluista siirretään noin 1800 asiakasta kunnalle. Muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkailta. Kuntakokeilun piiriin kuuluville asiakkaille tiedotetaan henkilökohtaisesti asiakassuhteen muutoksesta.
Ketkä kuuluvat kuntakokeilun piiriin?
Kuntakokeilun piiriin kuuluvat seuraavat Raaseporissa ja Hangossa asuvat asiakkaat:
työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan
kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa
kaikki, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai joiden, kansalaisuus on muu kuin Suomi, riippumatta iästä tai työttömyyteen liittyvistä etuuksista.
Kokeilun aikana työnhakija ilmoittautuu normaalisti TE-toimistoon, joka ohjaa kuntakokeilun piirissä olevat asiakkaat kuntaan. Asiakkuus on voimassa koko kuntakokeilun ajan. Kuntakokeilun asiakkaat saavat oman valmentajan, joka antaa henkilökohtaista ohjausta eri palveluihin liittyen.
Mitä muutos tarkoittaa Raaseporille ja Hangolle?
Kuntakokeilun asiakkaana sinut siirretään TE-palveluista kunnan asiakaspalvelun piiriin. Se tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa asiakaspalvelua hoitaa kunta ja asiakaspalvelupisteen osoite muuttuu. Lisätietoa asiakaspalvelupisteistä ja muut yhteystiedot löydät Kuntakokeilun verkkosivuilta.
– Olemme hyvin iloisia siitä, että saamme osallistua kuntakokeiluun. Tämä avaa meille mahdollisuuden auttaa jo aiemmassa vaiheessa mm. pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, jotka tarvitsevat apuamme eniten, kertoo Raaseporin työllisyyspalvelujen päällikkö Stefan Fri.
Kokeilun myötä työllisyyspalveluiden asiakaspalvelu paranee, sillä Hankoon avataan pian uusi asiakaspalvelupiste. Raaseporin ja Hangon kuuluessa samaan kokeilualueeseen, Raaseporin asukkaat voivat halutessaan asioida Hangon palvelupisteessä, ja toisin päin.
Raaseporille kuntakokeilu tarkoittaa ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana pilotoimassa koko Suomelle tärkeää kehityshanketta. Raasepori ja Hanko edustavat kaksikielisiä kaupunkeja, jotka saavat kokeilun myötä äänensä kuuluviin, kun toimia Suomen työllisyyden parantamiseksi kehitetään. Käytännössä kuntakokeilu tarkoittaa kunnalle sitä, että kuntaan luodaan uusi palvelukokonaisuus. Henkilöstöä siirretään osin TE-palveluista ja/tai rekrytoidaan uusien asiakkaiden palvelemiseksi kunnalla.
Kevään 2021 aikana toteutetaan alueellisen energianeuvonnan kampanja, joka kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin.
Kampanjan tavoitteita ovat:
• energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen • ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon • energianäkökulman huomioiminen huolto- ja korjaustoimissa
Kampanjan ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy alueellisiin taloyhtiöfoorumeihin. Toiminnassa kootaan energianeuvojan avustuksella yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, vaihdetaan kokemuksia energiatehokkuudesta sekä edesautetaan aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Taloyhtiöt päättävät osallistumisestaan foorumin tapaamisiin itsenäisesti, eivätkä sitoudu mihinkään osallistuessaan tapaamisiin.
Energiatehokkuustoimien miettiminen yhdessä lähialueen samankaltaisten taloyhtiöiden kanssa on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kiinteistönpidon kannalta. Parhaimmillaan alueelliset Taloyhtiöfoorumit tarjoavat mahdollisuuksia pienentää taloyhtiöiden energiakustannuksia, parantaa asumisolosuhteita, sekä nostaa kiinteistön ja koko alueen arvoa.
Mikäli haluat kuulla lisää Taloyhtiöfoorumeista tai ilmoittaa taloyhtiösi kiinnostuneeksi toiminnasta, voit mihinkään sitoutumatta jättää yhteystietosi tällä lomakkeella.
Voit myös ottaa yhteyttä alueelliseen energianeuvojaasi: energianeuvonta@ramboll.fi.
Tulevat webinaarit
Alueellinen energianeuvonta järjestää taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kevään aikana webinaareja energiatehokkuusaiheista.
Raaseporin kaupungin ostoliikenteen aikataulut muuttuvat 1.3.2021 alkaen. Uusissa aikatauluissa on huomioitu vaihtoyhteydet juniin Karjaalla, mikä sujuvoittaa matkaketjuja. Ostoliikennevuorojen lisäksi liikennöitsijät ajavat myös markkinaehtoista liikennettä. Uudet aikataulut löydät Matkahuollon sivuilta.
Tammisaaren pohjoissatamassa sijaitseva makasiinirakennus, niin sanottu Gnägget, tarjotaan vuokralle 12.4.2021 lukien.
Rakennus on noin vuodelta 1840, ja rakennettiin alun perin suolamakasiiniksi. Vuosina 1979-1991 rakennus toimi diskona ja monelle kaupungin nuorelle maamerkkinä. Rakennus nimettiin tällöin Gnäggetiksi, ja nimi on säilynyt tähän päivään asti. Vuodesta 1995 rakennuksessa on toiminut Metsähallituksen luontokeskus Naturum.
Puurakennuksen pinta-ala on 273 m2. Rakennus lämmitetään sähköllä. Kuukausivuokra on vähintään 1777 € (alv. 0%). Tarjouksessa tulee käydä ilmi tarjottu kokonaisvuokra €/kk. Vuokrasopimus on määräaikainen kattaen kolme vuotta optiolla kahdelle lisävuodelle. Mikäli vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, lisätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %. Vuokralainen vastaa sähkö- ja vesikuluista.
Lisätietoja antaa kiinteistörakennusmestari Stefan Sarkanen, puh. 019-289 3908 ja kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström, puh. 019-289 3985.
Hakemukseen tulee liittää kirjallinen kuvaus vuokralaisen suunnittelemasta toiminnasta rakennuksessa. Palveluntuottajan valinnassa tehdään kokonaisarvio toiminnasta ja tarjousta kuukausivuokrasta. Tämä ilmoitus korvaa aikaisemmat tilaa koskevat ilmoitukset.
Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan viimeistään 5.3.2021 klo 12:00 sähköpostitse osoitteeseen anna.friberg@raasepori.fi.
Ympäristönsuojelumääräykset ovat paikallisia määräyksiä, jotka täydentävät ympäristönsuojelulakia. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen:
• ehkäistä ympäristön pilaantumista • turvata terveellinen ja viihtyisä sekä monimuotoinen ympäristö • ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia
Määräykset sitovat kaikkia Raaseporin kaupungin alueella toimivia, niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi määräykset helmikuussa 2021 ja ne astuvat voimaan 22.3.2021.
Ympäristönsuojelumääräyksistä löytyy määräyksiä mm. seuraavista aiheista: • Jätevesien käsittely • Ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesu ja kunnossapito • Mattojen ja tekstiilien pesu • Lumenkaatopaikat • Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa • Kemikaalien varastointi ja käsittely • Käytöstä poistetut säiliöt ja säiliöiden tarkastaminen • Polttonesteiden jakelupisteet • Maalämpöjärjestelmät • Häiritsevää melua • Pölyn ja liukkauden torjunta • Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy • Eläinsuojat ja lannan levittäminen
Lisätietoa: • ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, maria.m.eriksson@raseborg.fi, 019-2892375
Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.
Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.
Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO
Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.
Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.
Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.
– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.
Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.
Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena
Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.
– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.
Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.
– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.
Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.
Raaseporin alustava tulos vuodelle 2020 esiteltiin tänään lehdistötilaisuudessa. Paikan päällä olivat kaupunginhallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja sekä talouspäällikkö.
Talouspäällikkö Jeanette Bäckström esitteli alustavan tuloksen ja kertoi, että alustava tulos vuodelle 2020 näyttää noin 9,9 miljoonan euron ylijäämää.
– Ilahduttavinta on, että saavutimme nyt alhaisimman kumulatiivisen alijäämän tason, 1,3 miljoonaa euroa, sitten Raaseporin perustamisen, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls. – Olemme saaneet enemmän valtionosuuksia ja verotuloja, mitä olimme budjetoineet, ja olemme myös tehneet parempaa tulosta toiminnassamme.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on samaa mieltä: – Tilannehan näytti maaliskuussa suoraan sanoen surkealta, mutta nyt voimme olla tyytyväisiä: vaikka olemme saaneet lisää valtionosuuksia, niin olemme mös pystyneet tehostamaan toimintaamme ja olemme menossa oikeaan suuntaan.
– On helppoa olla samaa mieltä ja olla tyytyväinen tulokseen, sanoo myös hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Mats Lagerstam ja jatkaa, – Että lainakanta nyt pienenee on myös osoitus oikeaan suuntaan kulkemisesta. Olen myös henkilökohtaisesti iloinen siitä, että Knipnäsin myynti saatiin vietyä maaliin sekä nettoinvestoinneistamme muun muassa Fokus-taloon, Mustion koulurakennukseen ja liikenneväyliin.
– On huomattavasti helpompi hengittää, kun teemme tällaisen tuloksen ja alijäämä pienenee, kertoo myös hallituksen toinen varapuheenjohtaja Anita Westerholm. – Emme ole vielä maalissa ja meidän täytyy jatkaa määrätietoista työtä talouden parantamiseksi. Minua ilahduttaa kuitenkin myös se, että nettomuuttomme oli vuonna 2020 positiivinen, + 129 henkilöä!
Kuvassa ylärivissä vasemmalta kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist ja kaup.hallituksen puheenjohtaja Anders Walls. Alarivissä vasemmalta kaup.hallituksen toinen varapuheenjohtaja Anita Westerholm, toimittaja Kai Jauhiainen Länsi-Uusimaa-lehdestä sekä oikealla talouspäällikkö Jeanette Bäckström.
Oletko nuori? Onko sinulla ideoita, mutta rahat puuttuvat? Pomoväst jakaa rahaa nuorille joilla on hyviä ideoita, mutta tarvitsevat rahallista tukea niiden toteuttamiseen. Pomo€ash voidaan myöntää ryhmille, vähintään 3 nuorille (11-25 vuotiaita) tai nuorille yrittäjille (11-25 vuotiaita). Jos kaikki hakijat ovat alle 18 vuotiaita, tarvitaan aikuinen yhteyshenkilö. Pomo€ash-tuen suuruus on 100-900 euroa.
Nyt saa unelmoida ja samalla vaikuttaa! Millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudellamaalla pitäisi olla? Ensimmäinen asukaskysely on avoinna 15.2.2021 saakka. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.
Matka kohti Länsi-Uudenmaan yhteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on alkanut. Mukana ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Raasepori ja Vihti. Näin alkutaipaleella on hyvä hetki pohtia sote-palvelujen olemusta ja mainetta, ja myös sitä, mitä länsiuusimaalaisuus oikeastaan tarkoittaa.
– Jokaisella organisaatiolla on maine, joka syntyy palvelujen ja kohtaamisten kautta. Olemme pohtimassa, millaisen maineen haluaisimme sote-palveluilla olevan täällä Länsi-Uudellamaalla. Emme voi päättää sitä itse, mutta voimme miettiä, millaista mainetta haluamme tavoitella ja mitä siihen pääseminen meiltä vaatii, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen hankejohtaja Jutta Tikkanen sanoo.
Sukellamme ensin pintaa syvemmälle ja mietimme, millaista on länsiuusimaalaisuus: Mikä meitä yhdistää ja toisaalta mikä meidät erottaa myönteisesti muista alueista? Siitä pääsemme kysymykseen, miten länsiuusimaalaisuus voisi näkyä sote-palveluissa ja kohtaamisissa.
Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 15.2. saakka
Kutsumme kaikki Länsi-Uudenmaan asukkaat kertomaan näkemyksensä ja vaikuttamaan tulevaisuuden palveluihin. Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 2.–15.2.2021. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.
– Tämä on ensimmäinen kyselymme, jolla pääsemme hyvään alkuun. Lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia on tulossa vuoden mittaan. Yhdessä löydämme sellaiset ratkaisut, joka tukevat meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia ja joista voimme olla ylpeitä, Jutta Tikkanen kertoo.
Samoista teemoista kysytään myös Länsi-Uudenmaan kuntien sote-henkilöstön näkemyksiä. Lisäksi viritteillä on yhteistyötä Länsi-Uudenmaan järjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen kanssa.
Asukkaan ääni kuuluu Unelmien sote-palvelut -yhteisössä
Unelmien sote-palvelut -yhteisöön voit ilmoittautua joko yllä olevan kyselyn päätteeksi tai suoraan tästä:
Unelmien sote-palvelut -yhteisöön ovat lämpimästä tervetulleita kaikki 16 vuotta täyttäneet asukkaat ja järjestöjen edustajat. Yhteisössä saa ideoida, ehdottaa ja kysyä. Yhteisön jäsenet pääsevät vuoden mittaan kertomaan näkemyksiään ja toiveitaan esimerkiksi sähköisistä terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lapsiperheiden palveluista ja senioripalveluista sekä siitä, millaisia yhteydenottokanavia palveluissa pitäisi olla.
Koronatilanteen vuoksi toimimme tällä hetkellä sähköisissä kanavissa. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa myös muunlaisia osallistumisen mahdollisuuksia.
Vastuu Tammisaaren tori-, iltatori- ja joulumarkkinatoiminnasta on aiemmin ollut Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksellä Raaseporin kaupungin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen kautta. Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen irtisanottua sopimuksen kaupunki on etsinyt toritoiminnalle uutta yhteistyökumppania Tammisaaren toritoiminnan jatkon varmistamiseksi. Uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin TomTori, joka ottaa vetovastuun Tammisaaren toritoiminnasta 9.2.2021 alkaen.
– Muutos ei vaadi toimenpiteitä niiltä myyjiltä, joilla on vuosipaikka, vaan kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, TomTorin Tom Rönnblad vakuuttaa.
TomTorilla on pitkä kokemus toritoiminnan järjestämisestä, ja yritys on tehnyt yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa vuosittain järjestettyjen syysmarkkinoiden järjestelyjen osalta. Rönnblad on myös aiemmin hallinnoinut Tammisaaren toritoimintaa Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen kautta.
– Olemme iloisia, että saamme kokeneen yhteistyökumppanin, joka pystyy ottamaan toritoiminnan haltuun lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että tori ja sen ympärillä oleva toiminta sujuu mutkattomasti ja että tori säilyy kohtaamispaikkana myös tulevaisuudessa, kehityspäällikkö Jennifer Gammals sanoo.
Tom Rönnblad haluaa kehittää toritoimintaa, ja ajatuksena on esimerkiksi pitää isompi toripäivä jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina.
– Toivotan niin vanhat kuin uudetkin kauppiaat ja asiakkaat sydämellisesti tervetulleiksi puhaltamaan lisää elämää Raatihuoneentorin toritoimintaan. Yhdessä teemme torista vielä viihtyisämmän ja mukavamman kauppapaikan sekä yhteisen olohuoneen, TomTorin Tom Rönnblad toivoo.
Welcome-palvelu on mukana
kehittämässä Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksiä järjestämällä koulutuksia ja
muita tapahtumia. Voimme pidentää kävijöiden oleskelua alueellamme myös sesongin
ulkopuolella luomalla houkuttelevia ja helposti ostettavia matkailutuotteita.
Digitaalinen ja kestävä kehitys ovat myös aiheita, joissa Welcome neuvoo
matkailuyrityksiä. Welcomin
aikaisempien koulutusten materiaalit löytyvät täältä. Welcome-palvelun toteuttaa Novago Yrityskehitys Oy,
Uudenmaan ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoituksella, jota on myönnetty
16.4.2021 asti.
Alexandra Stoor Novagosta on Welcome-hankkeen vetäjä.
Welcome järjestää nyt keväällä muutaman koulutuksen myös ruotsiksi. Kuten aina, koulutukset ovat osallistujille täysin maksuttomia. Koulutukset ovat räätälöityjä Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksille, mutta muutkin ovat tervetulleita. Osallistuminen on helppoa, koska suurin osa koulutuksista järjestetään verkossa. Koulutukset nauhoitetaan ja niitä voi katsoa myös jälkikäteen (ei Google My Business). Suosittelemme kuitenkin osallistumista, jotta saat parhaan hyödyn ennakko- ja kotitehtävistä ja voit kysyä omaa toimintaasi koskevia kysymyksiä suoraan kouluttajalta.
Google My Business on maksuton
palvelu yrityksille ja muille organisaatioille, jotka haluavat paremman
näkyvyyden Google-hauissa ja Google Mapsissa. Google My Business näkyy Google
haussa sivustolla oikeassa reunassa, jolloin yrityksestäsi löytyy helpommin
tietoja, esimerkiksi osoite, aukioloajat, yhteystiedot ja verkkosivusto.
Koulutuksen aikana opettelemme Google My Business -työkaluja, vinkkejä ja
tehokasta hyötykäyttöä yrityksesi saavutettavuuden parantamiseksi.
Kouluttajana toimii Welcomen
yritysneuvoja Alexandra Stoor
Hae mukaan kilpailuun, johon
haetaan yrityksiä, jotka tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä
ja voit voittaa 3.000 euron tuotekehitysrahan. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan
ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään vastuullisuuteen ja
paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailun tavoitteena on
vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista Suomessa, etsiä
ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Kilpailuun
voi osallistua 18.3.2021 asti, finalistit valitaan kesäkuussa ja voittajat
julkistetaan 16.9.2021. Lue
lisää kilpailusta Hungry for Finlandin nettisivuilta. Sieltä löytyy myös paljon hyvää materiaalia ruokamatkailusta.
DUUNI 2021 virtuaalitapahtuma ke 10.3.2021 klo 9.00 – 15.00
Kohtaa tulevaisuuden osaajat nopeasti ja vaivattomasti – tarvitsitpa sitten kokoaikaista, osa-aikaista tai kesätyöntekijää! Länsi-Uudenmaan ensimmäisillä digitaalisilla rekrymessuilla profiloidut nykyaikaisena työnantajana.
Duuni 2021 -rekrymessut järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti viiden kunnan alueella. Tarkoitus on saada työnhakijoille ja yrittäjille turvallinen kohtaamispaikka ja mahdollisuus uusien työsuhteiden solmimiseen.
Aamupäivällä klo 9-12 päälavalla on mielenkiintoisia puheenvuoroja, iltapäivällä messuhuoneet avautuvat ja työnhakijat ja yritykset pääsevät kohtaamaan! Kontaktit järjestyvät maksuttomasti, eikä sinun tarvitse edes lähteä toimistostasi – tai mökiltäsi! Tapaat työnhakijat livenä kameran välityksellä ja/tai chatissä. Osallistuminen on tehty äärimmäisen helpoksi, mutta tarvittaessa apua löytyy.
Tilaisuuden järjestää Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä TE-palveluiden, Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion kanssa ESR:n tuella.
VARAA VIRTUAALINEN STÄNDI TÄSTÄ LINKISTÄ10.2.2021 MENNESSÄ.
Raaseporin kaupungin Karjaa-Tammisaari pyörätiehanke on
saanut valtion (Traficomin) kävelyn ja pyöräilyn investointituen, täydet
650 000 euroa.
Hankkeen kokonaisarvo on 1,3 milj€ ja se kattaa VT25
pohjoispuolella kulkevan 5,5 km pitkän valaistun pyöräilytien Karjaan
Tammisaarentieltä Langansböleen Tammisaaressa.
Hanke sisältää yhden kevyen liikenteen alikulun joka
sijoittuu Horsbäckin kohdalle. Hankkeessa myös poistetaan Kodin tavaratalon
vaarallinen risteys VT25:ltä.
Työt alkavat tänä vuonna ja hanke valmistuu ensi vuonna
2022.
Hankkeessa merkittävää ja ainutlaatuista on maanomistajien tuki hankkeelle. Alue on lähes kokonaan yksityisomistuksessa ja alueen maanomistajat ovat mukana tukemassa hanketta siten, että ovat luovuttaneet ilman korvausta kaupungille oikeuden rakentaa pyörätie heidän maalleen. Kaupunki esittää tässä yhteydessä kiitoksen heille, sillä heidän mukaantulonsa mahdollistaa kauan tavoitellut Karjaan ja Tammisaaren välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen.
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä.
Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan
varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2005 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja
ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 700 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa
ja lukiossa opiskelevien 1 450 €/kk sekä muiden nuorten 1 300 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika
jatkuu 5.3.2021 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään
huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Kadut ovat monin paikoin ovat nyt ahtautuneet pysäköityjen
autojen ja kadulle ja jalkakäytävälle kiinteistöiltä työnnettyjen lumikasojen
vuoksi.
Muistutamme kiinteistönomistajia ja taloyhtiöitä, että lumen
kokoaminen omalta pihalta katualueelle on kiellettyä. Kiinteistöjen tulee
kuljettaa lumi lumenkaatopaikoille.
Kehotamme ystävällisesti kiinteistönomistajia huolehtimaan,
että kiinteistön lumikasat siirretään pois kiinteistöjen edustan katualueelta.
Lumenkaatopaikat Tammisaaressa ja Karjaalla
Lumenkaatopaikat yksityisille:
Karjaalla
Bäljarsin teollisuusalue, Romu Keinäsen alapuolella
Kiilan koulun pihalle ilmestyi joululoman aikana uusia keinuja ja liukumäkileikkiteline vanhempaintoimikuntamme Kiilan koulu ja koti yhdistyksen avulla.
Kiitos oppilaille, huoltajille ja Kiilan koulu ja koti yhdistykselle sekä Karjaan Pohjan Säästöpankkisäätiölle.
Pihan uudistukset ovat lähtöisin erityisesti kaikkien lasten toiveista ja ideointi on tapahtunut kuudennen luokan ympäristötiedon rakennettu ympäristömme -kurssista.
Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Kiilan koulu ja koti-yhdistyksen puheenjohtaja ja rehtori odottamassa oppilaita paikalle.Viralliset avajaiset pihalla.
Hakkuut toteutetaan vuosina 2021 – 22 sääolosuhteiden sallimassa tahdissa. Näiden toimeenpiteiden lisäksi asukkaiden toiveiden mukaan myös muut kohteet voivat tulla ajankohtaisiksi.
Kaupungin metsätalousinsinööri
Carl-Johan Jansson ottaa mielellään kommentteja vastaan ja vastaa kysymyksiin
puhelimitse 0400 – 205053 tai sähköpostitse:
carl-johan.jansson(at)raasepori.fi.
Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.
Oletko vaikeassa elämäntilanteessa tai kokenut järkyttävän tapahtuman? Onko elämäsi juuri muuttunut ja tuntuuko se ylivoimaiselta? Koetko, ettet jaksa enää yksin huolen tai murheen kanssa? Onko sinulla itsetuhoisia ajatuksia?
Kriisipuhelimeen voi soittaa nimettömänä ja luottamuksellisesti. Puhelimessa vastaavat kriisityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset ympäri Suomea. Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen.
Kriisipuhelin-keskustelun tavoitteena on helpottaa henkistä hätää sekä ehkäistä itsemurhia. Päivystäjä auttaa soittajaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, omien voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi.
KRIISIPUHELIMEN ARABIANKIELINEN LINJA, soittaa voi myös englanniksi päivystää numerossa 09 2525 0113 ma ja ti klo 11-15, ke klo 13-16 ja klo 17-21 sekä to klo 10-15.
Näinä haastavina aikoina on tärkeää, että otamme kaikki vastuuta tartuntojen leviämisen estämiseksi. Haluamme erityisesti suojella vanhuksia ja teemme kaiken, minkä voimme sen eteen, että tartunnat pysyvät poissa asumisyksiköistämme. Pyydämme nyt, että kaikkien asumisyksiköissämme asuvien vanhusten läheiset osallistuisivat myös tähän työhön.
Tutustukaa etukäteen vierailuja koskeviin ohjeisiin, olkaa yhteydessä henkilökuntaan ja noudattakaa ohjeita, joita he antavat. Pyydämme myös, että ette noutaisi vanhusta kotiin, jos se vain on mahdollista. On todettu, että riskit ovat suuret, että kotivierailulla ollut asukas tuo tartunnan asumisyksikköön. Meidän täytyy pitää kotivierailulta tullut asukas erossa muista mahdollisuuksien mukaan, ja tämän haluamme tietysti välttää.
Ajankohtaiset rajoitukset asumisyksiköissämme ja vuodeosastoilla
Kotilomia ei myönnetä Raaseporin terveyskeskuksen vuodeosastolla joulun ja uuden vuoden aikana koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.
Lisäiksi kaupungin valmiusryhmä on asettanut seuraavat rajoitukset koskien läheisten vierailuja asumisyksiköissämme:
Vierailulle voi tulla vain täysin terveenä.
Kaikki vierailut sovitaan etukäteen, vain 1 vieras kerrallaan/asiakas, kuitenkin maksimissaan 3 vierasta/yksikkö.
Vierailulle tultaessa ja koko vierailun aikana tulee käyttää kasvomaskia.
Henkilökunta ohjaa vierailijoille huolellisen käsi- ja yskimishygienian.
Vierailijat pyrkivät pitämään 2 metrin turvaväliä asiakkaaseen ja henkilökuntaan.
Aina kun mahdollista, vierailut toimintayksikköön toteutetaan erikseen vierailuun suunnitellussa infektioturvallisessa tilassa, jossa on esimerkiksi pisarasuoja (muovipleksi) asiakkaan ja vieraan välissä. Muutoin vierailu toteutetaan asiakkaan omassa huoneessa, ei yhteisissä tiloissa.
Vierailun kesto saa olla 30 minuuttia.
Toimintayksikön johtaja vastaa vierailujen turvallisesta järjestämisestä ja voi joutua arvioimaan vierailujen mahdollisuutta uudelleen. Aina vierailut eivät ole mahdollisia.
Potilaiden/asiakkaiden ja mahdollisten saattajien/seuralaisten tulee myös käyttää kasvomaskia vastaanotoillamme, muun muassa terveyskeskuksessa, hammaslääkärin vastaanotolla ja kuntouttavassa toiminnassa.
Perinteisesti joulurauha on Raaseporissa julistettu jouluaattona, Tammisaaren raatihuoneentorilla. Tänä vuonna se saapuu luoksenne jouluvideon muodossa. Raaseporin kaupunki toivottaa kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta!
ps. mitä raaseporilaisia paikkoja tunnistat videolta?
Suomalainen Kamariorkesteri kutsuu joulukonserttiin
Koska Tammisaaren Kesäkonsertteja ei voitu kesällä 2020 järjestää koronaepidemian takia, haluaa Suomalainen Kamariorkesteri kutsua raaseporilaiset virtuaaliseen joulukonserttiin!
Kinkkutemppu innostaa jälleen kierrättämään joulun paisitinrasvoja! Viime vuonna kerättiin 200 000:n kotitalouden rasvat. Eiköhän tänä vuonna tähdätä 250 000:teen
Mistä Kinkkutemppu-kampanjassa on kyse?
Suomalaiset syövät joka joulu noin 7 miljoonaa
kiloa kinkkua, jonka paistamisen yhteydessä kotitalouksiin syntyy valtaisa
määrä rasvajätettä. Putkiston tukkeutumisen välttämiseksi paistinrasvoja ei
missään nimessä saa kaataa viemäriin, vaan ne kannattaa toimittaa
hyödynnettäväksi asianmukaisella tavalla.
Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta
syntynyt yhteisprojekti. Kuluttajia pyydetään palauttamaan joulun ruuanlaitosta
yli jääneet rasvat kierrätyspaikoille ja siitä valmistetaan Neste MY uusiutuvaa
dieseliä Nesteen Porvoon jalostamolla. Yhden kinkun paistinrasvalla voi ajaa
henkilöautoa jopa kolme kilometriä.
Raaseporissa kinkkurasvat voidaan viedä K-Supermarket Tammisaari, Rautatienkatu 19 ja K-Market Mustio, Askersintie 44
TOIMI NÄIN
Avaa ja huuhtele tyhjä pahvitölkki. Ei lasia, muovia tai metallia!
Kaada paistinrasva varovasti tölkkiin.
Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 18.12.2020–8.1.2021.
Raaseporin sisäiset linja-autoaikataulut muuttuvat 1.2.2021 lähtien.
Uudessa liikennöintimallissa ostoliikenteen vuorot (linja-autovuorot, jotka Raaseporin kaupunki ostaa liikennöitsijöiltä) on sovitettu yhteen juna-aikataulujen kanssa Karjaalla, jotta bussista voi vaihtaa sujuvasti junaan ja päinvastoin. Muutoksilla tavoitellaan vaihtoyhteyksien sujuvoittamista, joista on esitetty runsaasti toiveita varsinkin Pohjan ja Fiskarsin suunnalta.
Kokonaismatka-aika esimerkiksi Fiskarsin ja Helsingin välillä tulee lyhenemään parhaimmassa tapauksessa lähes tunnilla, koska junaa tai bussia ei tarvitse enää odotella. Lisäksi jatkossa myös Bromarvin ja Tammisaaren suunnan ostovuoroista on vaihtoyhteys juniin ja Pohjan/Fiskarsin busseihin Karjaalla.
Uusi matkakeskus sujuvoittaa liikennettä ja parantaa jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä
Karjaan matkakeskuksen käyttöönotto lähes tarkalleen vuosi sitten, joulukuussa 2019, on jo sujuvoittanut joukkoliikennettä Raaseporissa, kun linja-autoasema on siirtynyt rautatieaseman viereen. Lisäksi ratapihan alittava jalankulkutunneli on parantanut sekä vaihtomahdollisuuksia liikennevälineestä toiseen, että jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä Karjaan eri kaupunginosien välillä.
Karjaan matkakeskuksen muraali on nimeltään Matkustajat.
Bussista junaan – tai toisinpäin, kulkeminen on nyt todella kätevää, kun tunnelin kautta pääsee nopeasti sekä linja-autojen että rautatieaseman laitureille. Hissit taas helpottavat esimerkiksi lastenvaunujen tai suurien matkalaukkujen kanssa liikkuvia, sanoo Petra Louhimies, Raaseporin kaupungin tiedottaja.
Karjaan matkakeskus toimii myös loistavana lähtöpisteenä Raaseporin pyöräilyreiteille – keskuksesta pääsee kätevästi Ratavallia pitkin Fiskarsiin tai sitten vaikka Linnankierrosta Raaseporin linnanraunioiden kautta Tammisaareen, jatkaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.
Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen myös liikkumisen osalta
Matkaketjujen sujuvoittaminen on yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen strategisista tavoitteista sekä valtakunnallisella että EU-tasolla.
Linja-autojen ja junien aikataulujen synkronointi parantaa pendelöintimahdollisuuksia rantaradalla pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Hinku-kuntana Raasepori haluaa edistää joukkoliikennettä, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on myös ottaa käyttöön yhteisiä lipputuotteita juna- ja linja-autoliikenteeseen.
Toimivat junayhteydet työmatkaliikenteen kannalta tukevat Raaseporin kaupungin tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään myös liikkumisen osalta. Raaseporin kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen energiaviraston hyväksynnällä 12.5.2020 ja on sopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, tässä tapauksessa mahdollistamalla ja motivoimalla junaliikenteen vaihtoehtona henkilöautolle, kertoo Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl.
Helsingin suuntaa lähtee Karjaalta yhteensä 12–14 junaa päivittäin, ensimmäinen arkiaamuisin jo klo 5:44, Helsingistä Karjalle viimeinen juna lähtee Helsingistä klo 23:03 ja on perillä Karjaalla 00:20. Junaliikenteen palvelutaso on siis kohtalaisen hyvä Raaseporista sekä Helsingin että Turun suuntaan.
Rantaradan kaupungit haluavat nähdä rantaradan kunnostuksen
Raaseporin kaupunki haluaa yhdessä Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon sekä Hangon kaupungin kanssa edistää rantaradan korjausta sekä ylläpitoa myös tulevaisuudessa. Rantaradan työryhmä viestii aktiivisesti eri päätöksentekijöille sekä medioille kysymyksen esiin tuomiseksi. Rantarata.info -sivustolta voit lukea lisää siitä, miten tärkeä rantarata on alueen tulevaisuudelle.
Terveysasemat pahoittelevat puhelinlinjojen ruuhkautumista. Syynä tähän ovat lukuisat koronavirusta koskevat puhelut, jotka ovat pitkiä ja vaativat paljon työtä hoitohenkilökunnalta.
Billnäs-Pumppulahden ulkoilureitin rakentaminen on käynnistynyt. Ulkoilureitti rakennetaan Teknisessä lautakunnassa 18.8.2020 hyväksytyn puistosuunnitelman mukaisesti.
Ensi vaiheessa joulu-tammikuussa rakennetaan osuus ohikulkutieltä mt111/Pentby Karjaan Rantapuistoon.
Tammisaaren kirjastossa toimii nyt varattujen kirjojen nouto itsepalveluna. Varattu aineisto on jaettu kahteen hyllyyn yläkerrassa lainatiskin vasemmalla puolella.
Löydät kirjasi lähetetyssä viestissä mainitun varaustunnisteen avulla. Varaustunniste on numerosarja, joka muodostuu automaattisesti, tai nimimerkki, jonka itse valitset. Sen avulla löydät varauksesi varaushyllystä. Varaukset lajitellaan tunnusten mukaan itsepalveluhyllyllä.
On tärkeää tarkistaa, että varauskoodi on oikea, jotta ei sekoiteta useita kopioita samasta kirjasta.
Henkilökunta auttaa tarvittaessa löytämään kirjasi. Tunnisteen vaihtamista voi pyytää verkkokirjastossa tai asiakaspalvelussa. Kirjat lainataan laina-automaatilla tai henkilökunnalta.
Toivotamme teidät tervetulleiksi Kulttuuritreffeille ti 15.12 klo 14.00. Tapaamme virtuaalisen Teams-työkalun kautta. Linkki kokoukseen:
Tapaamisen avaa Lotta Lerviks, kulttuurisihteeri Raaseporin kaupungin kulttuuripalveluista. Kulttuurisuunnitteljoiden ajankohtaistervehdysten jälkeen sana on vapaa. Haluamme mielellämme kuulla ajatuksianne tulevien projektien äärellä. Mikäli osallistujia on paljon rajaamme yhden puheenvuoron kolmeen minuuttiin, jotta kaikki saavat suunvuoron. Tämän jälkeen on aikaa yleiseen keskusteluun kulttuurielämästä Raaseporissa.
Iloisin kulttuuriterveisin, Lotta, Sanna & Sirpa Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut
Suomen itsenäisyyspäivää huomioidaan tänä vuonna kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henrikssonin videotervehdyksellä. Musiikista vastaa musiikkiopiston selloryhmä Sanna Jääskeläisen johdolla.
Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi suunniteltuja konsertteja palvelutaloissa ei voitu tänä vuonna toteuttaa. Itsenäisyypäivä on kaupungille aina yhtä merkityksellinen juhlallisuus ja haluamme videotervehdyksen välityksellä toivottavaa kaikille toiveikasta itsenäisyyspäivää.
Kaupunki ja seurakunnat laskevat perinteisesti seppeleet sankarihaudoille.
Raaseporin Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous pidettiin 24.11. Raaseporin Auditoriossa.
Henna Ljung valittiin uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin hallituksen jäsen Mats Grönblom. Uutena hallitukseen valittiin yrittäjä Mari Pylväläinen yrityksestä Mariens Oy sekä Sebastian Laxell yrityksestä Sebastian Laxell Consulting Oy. Hallituksen kokouksiin osallistuu kaupungin kehityspäällikkö Jennifer Gammals sekä yrityskehityskeskus Novagon asiantuntija Alexandra Stoor .
Monica Javanainen jättää puheenjohtajan tehtävänsä eikä jatka hallituksen jäsenenä. “Kolmen vuoden kausi hallituksen puheenjohtajana on ollut todella antoisa, kertoo Monica Javanainen. “Olemme saaneet uusia aktiivisia jäseniä ja myös uusia nuoria jäseniä on liittynyt mukaan. Tapahtumiin olemme saaneet runsaasti osallistujia, tosin tänä vuonna tapahtumia on rajoitettu. Olemme onnistuneet vahvistamaan yhteistyötä kaupungin kanssa,” Monica jatkaa. “Konkreettinen esimerkki on kansallinen Yrittäjäpäivä, joka ollaan järjestetty jo kahtena vuonna yhdessä kaupungin kanssa. Yrittäjäpäivästä on tullut toimintamme tärkein tapahtuma. Silloin myös Vuoden Yrittäjä nimetään. Koen, että kolmen vuoden jakso puheenjohtajana on juuri sopiva. Uuden puheenjohtajan luotsaama hallitus saa taas uutta ja tuoretta potkua. Henna on tähän tehtävään erinomainen valinta!”
Monica toimii yrittäjänä ja toimitusjohtajan Billnäsissä sijaitsevassa suunnittelu – ja digitoimistossa, JCO Digitalissa. Henna Ljung on ollut mukana hallituksessa varapuheenjohtajan roolissa 3 vuotta. Henna on myös varajäsen Uudenmaan yrittäjien hallituksessa sekä on osallistunut / osallistuu aktiivisesti luottamusmiehille järjestettyihin tapahtumiin. Järjestötoiminnasta hänellä on kokemusta eri yhdistyksistä. Yrittäjänä hän on toiminut 12 vuotta, joista viimeiset viisi vuotta hänellä on on ollut OmpeluStudio Tammisaaren keskustassa ja kaksi vuotta sitten hän avasi myös miesten vaatteiden erikoisliikkeen, Mancaven, studion yhteyteen.
“Hallitustyöskentely antaa minulle hyvää vastapainoa yksinyrittäjän arkeen, olen saanut näinä vuosina paljon uusia kontakteja sekä Raaseporin että koko Uudenmaan alueelta. Menemme positiivisin mielin vuoteen 2021 ja jatkamme samaan innokkaaseen tahtiin järjestämällä verkostoitumistilaisuuksia yhteistyökumppaneidemme kanssa. Olen otettu tästä uudesta puheenjohtajan roolista ja otan sen vastaan haastavana, mutta antoisanatehtävänä. Viedään yhdessä yrittäjiä eteenpäin!”
Vuosikokouksessa jaettiin myös huomionosoituksia kokoukseen osallistuville yrittäjille.
Vuoden Yksinyrittäjä: Ari Eronen , Suutari Eki
Vuoden positiivisin: Päivi Purontaus , Piazza & Centro
Raaseporin vanhuspalvelusuunnitelma julkaistiin keväällä 2020. Vanhuspalvelusuunnitelmaan liittyvistä asioista raportoidaan joka vuosi erillisellä kertomuksella. Kertomukseen kootaan tilastotietoa kuluneen vuoden ajalta. Sen lisäksi tarvitaan tietoa palvelujen laadusta ja riittävyydestä vanhuspalvelujen asiakkaiden, heidän omaisten ja hoitohenkilökunnan kertomana. Tämän tiedon keräämiseksi Raaseporin vanhuspalveluissa järjestetään jatkossa kyselyjä vuosittain.
Ensimmäinen kysely toteutetaan 23.11-7.12.2020 / vastausaikaa jatketaan 14.12.2020 saakka. Kysely on sähköinen. Seniorineuvontaan, kotihoitoon ja asumispalveluihin on varattu tätä varten laitteita. Kysymyksiin vastataan anonyymisti.
Kyselyjä on yhteensä kuusi (6) erilaista riippuen palveluyksiköstä ja kohderyhmästä. Vastaa siihen kyselyyn, mihin kohderyhmään kuulut. Myös asumispalvelujen ostopalveluita käyttävät (Villa Pentby, Villa Rosa, Villa Stella) vastaavat.
Lasten oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin
kouluissa ja päiväkodeissa 20.11.2020
Lapsiystävällinen kunta -työryhmä on tänä vuonna päättänyt
5.-luokkalaisten Lapsen päivän -juhlan sijaan huomioida kaikki lapset
varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Ohjelmassa on muun muassa kaupunginjohtajan videotervehdys kaikille kaupungin lapsille ja nuorille, jäätelötarjoilua ja lisäksi pieni yllätystervehdys kaupungin puolesta.
Karjaan keskustassa sijaitseva Kauppiaankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi (Teknisen lautakunnan päätös 10.11.2020) Muutostyöt tehdään viikolla 47, eli alkaen 16.11.2020.
Muutoksen syynä on tarve ja mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja. Muutoksen kautta voidaan kadun vasemmalle puolelle osoittaa 8-10 uutta pysäköintipaikkaa.
Lisätiedot, Piia Nordström, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852
Raaseporin kaupungille on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020-2025. Hanke kuuluu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja se on laadittu yhteistyössä kaupungin matkailupalvelujen kanssa. Hankkeelle on saatu Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy.
Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa
merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja
luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80
hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi
rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä
metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.
Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen
valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat
parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.
– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten!
Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä
meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020
vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin
kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on
puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän
vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.
Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla
koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on
koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut
vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti
ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.
Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on
kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan
vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia
metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi
Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden
kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella
jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä
maataloutta.
Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen
ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen
perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden
aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön
pääasiamies Petra Troberg.
Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan
suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi
päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke
on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun
saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden
2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee
hankkeelle lisärahoitusta edelleen.
Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin
valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta.
Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa
hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke
toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia,
joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.
Raaseporin kaupungin kunniamerkkitoimikunta on tänä vuonna päättänyt jakaa nk. Raaseporin mitalin, “Comitatus Raseburgensis Sigillum”.
Mitalin jakoperiaatteiden mukaan kaupunginjohtaja,
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tai kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi
antaa ehdotuksia mitalin saajaksi. Arvioitaessa ansiomerkkiehdotuksen taustalla
olevaa panosta on arvioitava aikaansaannosten merkitys, laatu, laajuus ja
jatkuvuus. Päätöksen tekee kunniamerkkitoimikunta.
Ansiomitalit jaettiin tänä vuonna Tua Forsströmille ja Ingmar Lindbergille.
Vasemmalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik Lindholm, Ingmar Lindberg, Tua Forsström, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson ja kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Ansiomitalit luovuttivat kaupunginhallituksen
puheenjohtaja Anders Walls, kunniamerkkitoimikunnan puheenjohtaja Henrik
Lindholm ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henriksson torstaina
5.11.2020 järjestetyssä tilaisuudessa Raaseporin
kaupungintalolla.
”Tämä on hieno kunnianosoitus, täällä läntisellä Uudellamaalla tunnen olevani kotona”, kertoi Tua Forsström ja huomautti, että olemme niin sanotusti rikospaikalla. ”Henrik Cederlöf, joka oli opettajani, on syyllinen siihen, että olen viettänyt koko elämäni kielten ja kirjallisuuden parissa. Hän herätti intohimoni kirjallisuutta kohtaan ja olen hänelle vahvasti kiitollisuuden velassa.”
Forsström kertoi myös, että ruotsalaiset (Ruotsin Akatemian kollegat) ovat jo oppineet, missä Tenhola sijaitsee. ”He kysyvät tottuneesti ’oletkos vielä siellä Tenholassa?’ kun materiaalia pitää lähettää edes takaisin.”
Ingmar Lindberg, joka sai vastaanottaa mitalin numero 13, kiitti myös hän kunniasta, mutta halusi tähdentää, että teko, josta hänet nyt palkittiin, ei suinkaan ollut yhden miehen tekosia. Hän kiitti sekä entisiä kollegoitaan Fiskarsin ruukinkonttorilla, Fiskars yhtiöiden entistä toimitusjohtajaa Reijo Kaukosta, hallituksen aikaisempaa puheenjohtajaa Göran J. Ehrnroothia sekä niitä kaikkia, jotka muuttivat ruukkiin ja loivat sen uniikin hengen, joka ruukissa on edelleen tänä päivänä havaittavissa. ”Se oli ainoastaan hauskaa toimia tällaisten tehtävien parissa”, kertoi Lindberg.
Perustelut
Tua
Forsström
Tua Forsström on kirjailija ja Ruotsin akatemian jäsen. Julkisissa elämäkerrallisissa tiedoissa todetaan, että Tua Forsström on syntynyt Porvoossa ja asuu Helsingissä. Tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, että hän varttui ja kävi koulua Tenholassa ja Tammisaaressa. Forsström itse korostaa kuitenkin usein, että hän viettää puolet vuodesta Tenholassa.
Tua Forsström tunnetaan parhaiten runoilijana, mutta hän on myös kirjoittanut laulujen sanoituksia, draamaa, oratorion ja libreton. Hän debytoi vuonna 1972 ja on sittemmin julkaissut 12 runokokoelmaa. Yksi näistä on nimeltään Ekenäs (Vidar Lindqvistin kanssa, 1988). Forsströmin runoille ovat ominaista yksinkertainen, esteetön kieli, jossa luonto on läsnä ja jossa kansainvälisiä vivahteita sekoitetaan yksinkertaisiin paikallisiin ominaisuuksiin. Meri, tammet, merenpohjan simpukat ja muut yksityiskohdat ovat helposti Raaseporista tuttuja.
– Minulla on nyt tarpeeksi Tuan analyysejä, sanoi rehtori ja äidinkielen lehtori Henrik Cederlöf. Hän oli antanut oppilaille tehtäväksi analysoida runoja, mutta koska tehtävä tuntui monelle hieman oudolta, Tua laati pyynnöstä kymmenkunta analyysiä edellisellä välitunnilla. Forsström kirjoitti ylioppilaaksi Tammisaaressa vuonna 1966. Sittemmin hän on opiskellut Helsingin yliopistossa psykologiaa, ruotsinkielistä kirjallisuutta ja filosofiaa.
Forsströmistä on vähitellen tullut pohjoismaisen runouden tyylinmuodostaja. Hänen runojaan on käännetty yli 30 kielelle, ja hänelle on vuosien varrella myönnetty ainakin 16 kirjallisuuspalkintoa.
Tua Forsström valittiin vuonna 2019 Ruotsin akatemian jäseneksi ensimmäisenä Suomen kansalaisena.
Raaseporin kaupunki haluaa huomioida Forsströmin huomattavan uran sekä tunnustuksena siitä myöntää Tua Forsströmille Raaseporin mitalin.
Ingmar
Lindberg
Kun osa Fiskarsin perinteisistä toiminnoista lopetettiin satojen vuosien toiminnan jälkeen, aiheutti se monille syvää surua. Tähän päättyi yksi aikakausi. Yhtiön entinen varatoimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja Ingmar Lindberg pystyi surun keskellä katsomaan eteenpäin ja näkemään Fiskarsin uuden aikakauden mahdollisuudet. Hänen vahvalla osaamisellaan oli ratkaiseva asema vision toteuttamisessa. Lindberg osoitti lisäksi suurta rohkeutta, ja hän oli valmis vaarantamaan oman kunniansa. Hänen selkeä ideansa ja kykynsä ajatella pitkäjänteisesti osoittautuisivat kantamaan pitkälle – jopa pidemmälle kuin kukaan olisi osannut kuvitella.
Avainsanoilla käsityötaito, design ja suunnittelu alkoi Fiskarsin elvyttäminen. Yhtiöllä oli tarjota sekä toimitiloja että asuntoja, ja tulos on vaikuttava. Fiskarsista tuli Ingmar Lindbergin elämäntyö.
Raaseporin kaupunki iloitsee kaikesta Fiskarsiin nykyisin sijoittuneesta toiminnasta. Fiskarsia ei ole vain elvytetty, vaan se on erittäin elinvoimainen, minkä vuosittain tuhannet eri puolilta maailmaa tulevat vierailijat saavat huomata. Vierailijat löytävät samalla myös Raaseporin muut osat, mikä puolestaan hyödyttää kaupunkia ja aluetta tavalla, jota ei voi yliarvioida.
Raaseporin kaupunki haluaa kiinnittää huomiota edellä mainittuihin korvaamattomiin ponnistuksiin sekä tunnustuksena työstä jakaa Ingmar Lindbergille Raaseporin mitalin.
2. LUO PROFIILI Luo profiilisi tapahtumaan rekisteröitymällä sivuston oikeasta yläkulmasta löytyvän rekisteröidy-napin kautta.
3. SOVI TREFFEJÄ Sovi treffejä 28.10.2020 – 9.11.2020 välisenä aikana. Aikataulutamme sopimasi treffit puolestasi. Varaudu olemaan mukana koko tapahtuma-aika, sillä treffisi aikataulutetaan tuon ajan sisälle.
4. OLE PAIKALLA 10.11.2020 Tapahtuma alkaa kokoontumisella yhteisellä etäyhteysalustalla. Ennen treffien alkamista avaa GoToMeeting-etäyhteys ja toteuta sen jälkeen treffit tämän tapahtumasivun kautta.
Ohjelma: Klo 15.30 Tapahtuma alkaa Tapahtuman etäyhteys aukeaa. Mahdollisuus testata yhteyksiä ja tutustua demoon, kuinka online-treffeille liitytään. BusinessMakerin tekninen tuki palvelee numerossa +358 44 7035417 Klo 16.00 Tervetulosanat Klo 16.10 Tekninen ohjeistus Klo 16.15 Treffit alkavat Siirtyminen tapahtumasivuston kautta kahdenkeskisille treffeille. Etäyhteysalustalla yritysesittelyjä ja verkostoitumista. Klo 19.00 Treffit päättyvät (viimeistään) Treffit päättyvät kunkin osallistujan oman aikataulun mukaisesti. Etäyhteysalusta sulkeutuu klo 19.00.
Tule ja löydä itsellesi kumppaneita, asiakkaita, alihankkijoita, asiantuntijoita tai vaikkapa uusi Yrittäjä-ystävä! Sovellus on helppokäyttöinen ja tekninen tuki on palveluksessasi koko tapahtuman ajan. Osallistuaksesi tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, jossa on mikrofoni ja kamera.
Fokuksen ent. linja-autoaseman alue suljetaan 20.10.2020. Liikenne alueella ohjataan väliaikaisilla liikennejärjestelyillä, jotka on merkitty alueella.
Tammisaaren kaupungin
450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 30.10.2020.
Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apuraha on tarkoitettu tukemaan toisen
asteen ammattikoulutuksen tai kolmannen asteen koulutuksen opiskelijoita.
Opiskelijan tulee olla Raaseporissa kirjoilla oleva, vuonna 1995 tai myöhemmin
syntynyt ja vähintään toisen vuoden opiskelija.
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse:
Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Ajurinpuiston uudistettu leikkipuisto on avattu. Leikkipuisto sopii erinomaisesti perheen pienemmille lapsille, ja sinne voi suunnata vaikka syysretkellä.
Welcome-hankkeen koulutukset alkavat taas! Koulutukset ovat räätälöidyt matkailuelinkeinon yrityksille ja ovat maksuttomia kaikille.
Welcome-hanke on tarkoitettu Länsi-Uudenmaan
matkailyrittäjille ja muille alasta kiinnostuneille. Osallistuminen
Welcome-hankkeen tilaisuuksiin on maksutonta. Materiaalit hankkeen aiemmista
koulutuksista löytyvät täältä. Hankkeen rahoitus on saatu
Uudenmaan ELY-keskuksen maaseuturahastosta.
Koulutuksia ei tallenneta, mutta PowerPointit lähetetään osallistujille koulutuksen jälkeen. Koulutukset ovat suomenkielisiä, mutta kysymyksiä saa myös kysyä ruotsiksi. Etäkoulutuksien toteuttamiseen käytämme Teamsia.
Taajamien läheisyydessä olevien kaupungin metsien hoitosuunnitelmaksi on laadittu ehdotus. Asukkailla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta verkkokyselyn kautta.
Näin osallistut: Suunnitelma esitetään GIS-karttasovelluksena, jonka löydät täältä: https://arcg.is/SuqzG . Karttakuviota klikkaamalla saat kuviosta metsikön tiedot. Hoitosuunnitelmaesitykseen sisältyy myös kirjallinen osio, joka sisältää yleiset tavoitteet ja hoitoperiaatteet (jotka löytyvät täältä)
Tutustu karttaan ja hoitoperiaatteisiin ja esitä mielipiteesi verkkokyselyn kautta. Kyselyyn voi vastata 18.10.2020 asti.
Ehdotus hoitosuunnitelmaksi ja asukkaiden kommentit käsitellään lopullisesti teknisessä lautakunnassa vuoden vaihteeseen mennessä.
Tapaamisen avaa Lotta Lerviks, kulttuurisihteeri Raaseporin
kaupungin kulttuuripalveluista. Kulttuurisuunnitteljoiden
ajankohtaistervehdysten jälkeen sana on vapaa. Haluamme mielellämme
kuulla kulttuurikentän kokemuksia tässä erikoisessa tilanteessa, jossa elämme juuri
nyt sekä ajatuksianne tulevien projektien äärellä. Mikäli osallistujia on
paljon rajaamme yhden puheenvuoron kolmeen minuuttiin, jotta kaikki saavat suunvuoron.
Tämän jälkeen on aikaa yleiseen keskusteluun kulttuurielämästä Raaseporissa.
Tilaisuuteen osallistuu myös Matts Blomqvist, Svenska kulturfondenin asiasmies. Varaamme tapaamiseen noin kaksi tuntia.
Aurinkoisin syysterveisin, Lotta, Sanna & Sirpa Raaseporin kaupungin kulttuuripalvelut
Maalämpöporaukset Österbyn koululla aloitetaan viikolla 38. Työ kestää noin 3-4 viikkoa ja siitä aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös raskasta liikennettä liikkuu alueella töiden takia.
Maalämpö on tehokas tapa ottaa talteen maaperässä olevaa aurinkoenergiaa, ja se on energialähteenä uusiutuva ja ympäristöystävällinen.
Maalämpö on lisäksi taloudellinen energiamuoto – projektin takaisinmaksuaika on noin 6,5 vuotta.
Raaseporin kaupunki on HINKU-kunta.
HINKU-verkosto perustettiin vuonna 2008 ja se koostuu kunnista, jotka ovat sitoutuneet päästövähennyksiin.
Raaseporin kaupunki vähentää CO2-päästöjään vaihtamalla Österbyn koulun öljylämmityksen maalämpöön.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys lakkaa 30.9.2020 Raaseporin sairaalassa ja sen tilalle tulee 1.10. klo 8.00 alkaen HUSin järjestämä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys.
Sen myötä hoitoon hakeutuminen Länsi-Uudenmaan alueella muuttuu merkittävästi.
Hoitoon hakeutuminen 1.10. alkaen
Ennen päivystykseen hakeutumista alueen asukkaiden tulee soittaa Päivystysavun maksuttomaan puhelinnumeroon 116 117, joka ohjaa oikeaan hoitopaikkaan tai antaa itsehoito-ohjeita.
Hätätilanteessa (kuten voimakas rintakipu, hengitysvaikeus tai halvausoire) tulee kuitenkin aina soittaa suoraan hätänumeroon 112.
Päivystyksellisen hoidon tarve arvioidaan siis aina ensin puhelimitse. Suoraan Raaseporin sairaalaan ei hoitoarviointia varten enää pidä mennä, koska 1.10. alkaen siellä ei enää ole hätätilanteiden vaatimaa hoitokapasiteettia.
Raaseporin päivystyksen palvelut 1.10 alkaen
Raaseporin sairaalaan uudessa perusterveydenhuollon päivystyksessä hoidetaan 1.10. alkaen vain sellaisia äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneita potilaita, joiden tulee päästä päivystykselliseen hoitoon vuorokauden sisällä sairastumisesta tai vammasta.
Tällaisia terveysongelmia ovat esimerkiksi:
Äkillinen toisen alaraajan turpoaminen
Äkillisesti noussut kuume
Sietämätön selkäkipu
Tapaturman aiheuttama vamma, joka aiheuttaa oireita, joiden kanssa et pärjää kotona. Esimerkiksi verenvuoto, kova kipu tai kävelyvaikeus
Nenäverenvuoto, joka ei lakkaa
Äkillisesti vaikeutunut ahdistus tai masennus
Akuutimpaa ja vaativampaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevat Länsi-Uudenmaan alueen päivystyspotilaat hoidetaan jatkossa Lohjan sairaalan yhteispäivystyksessä tai hoidon tarpeen arvion perusteella muissa HUSin päivystyksissä.
Avajaisten yhteydessä järjestämme myös drop in katutaidetyöpajan nuorille ja Raaseporin Nuorisopalveluiden tuorein vahvistus Pantteri (Wauto bil) karauttaa paikan päälle
Katutaidetyöpajan aikana opit maalaamaan graffitia ja saat tietoa tekniikasta, väreistä jne. Pukeudu mukavin säänmukaisiin vaatteisiin ja huomioithan, että vaatteet saattavat likaantua. Käytämme sekä kertakäyttöhanskoja että kasvomaskeja, joita on tarjolla paikanpäällä. Tarjoamme mehua ja pientä purtavaa.
Näkemisiin huomenna,Sebastian Berg, työpajavetäjä & nuoriso-ohjaaja ja Sirpa Huusko, kulttuurisuunnittelija
Siirtymäaika herkkien alueiden riittämättömien
jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyi 31.10.2019. Jos järjestelmä on vielä
saneeraamatta tai siirtymäajan voimassaolo on epävarma, hajajätevesihankkeen
neuvojat auttavat asiassa eteenpäin.
Ympäristönsuojelulain mukaan herkkien alueiden jätevesien
käsittely tuli saattaa vastaamaan lainsäädännön peruspuhdistustasoa 31.10.2019
mennessä. Herkkiin alueisiin luetaan pohjavesi- ja ranta-alueet. Mikäli
kiinteistön jätevettä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä
vesistöstä tai merestä tai on pohjavesialueella, ollaan siirtymäajan piirissä. On
hyvä huomioida, että kaupunkien ja kuntien ympäristösuojelumääräykset ottavat
paikalliset olosuhteet huomioon ja saattavat tiukentaa olemassa olevaa
ympäristölainsäädäntöä herkillä alueilla. Lisäksi vesivessat saattavat olla
kiellettyjä ranta-alueella. Herkkien alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmä
tulee uudistaa viimeistään, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä, muuta
suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä,
esim. rakennetaan uusi vesikäymälä.
Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti
ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita.
Toimiva jätevesijärjestelmä vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä
haittoja sekä vähentää vesien rehevöitymistä. Hyvin tehty järjestelmä nostaa
kiinteistön arvoa ja suojaa kaivovettä pilaantumiselta. Asianmukaista
jätevesien käsittelyä pohtiessa ei tarvitse jäädä yksin. ”Tänä syksynä on
loistava tilaisuus saada maksutonta ja puolueetonta neuvontaa
jätevesijärjestelmän päivittämiseksi ajantasaiseksi. Hajajätevesihankkeen
neuvojilta voi tilata kartoitus-ja neuvontakäynti paikan päälle kiinteistölle,
tai neuvoja voi kysyä puhelimitse sekä sähköpostilla”, kertoo
hankekoordinaattori Virve Ståhl. Neuvojien yhteystiedot löytyvät
hankkeen sivuilta www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi.
Koronatilanteesta johtuen käynnit kiinteistöillä toteutetaan vain ulkotiloissa
huolehtien suojaetäisyyksistä ja suojauksesta. Toteutustavasta riippumatta
neuvonnassa katsotaan yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne,
annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvot järjestelmän
parantamiseksi ja huoltamiseksi.
Joissain elämäntilanteissa jätevesijärjestelmän uusiminen
voi olla mahdotonta. Pilaantumisen kannalta herkillä alueilla kiinteistön
omistajan on mahdollista hakea poikkeamista talousvesien
käsittelyvaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää
hakemuksen perusteella poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Poikkeus voidaan myöntää elämäntilanteen mukaan ja sitä voi edelleen hakea,
vaikka siirtymäajan päättymisestä on jo aikaa. Poikkeamishakemuslomake
liitteineen löytyy www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/lomakkeet.
Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset
kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat
kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautus ei siis koske vapaa-ajan asuntoja.
Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa vuosina
2009–2019 toimineelle LINKKI-hankkeelle, jonka tavoitteena oli edistää
haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa.
Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko,
Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy
Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021, ja sitä koordinoi
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen
jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta (www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi).
Esirippu nousee Raaseporin Linnassa ke 9.9. klo 17.00. Pystytä oma kisastudio ja katso mitä huikeita ideoita on valloillaan Game of Ideas kilpailussa!
Loppukilpailuun valitut yritykset paljastuvat vasta keskiviikkona! Mukana on mm. kehitysideoita rakennusalalle, teollisuudelle merkittävää mittaustekniikkaa, e-urheilua, idea it-teknologiaan ja ikäväestölle suunnattua palvelua.
Katsojat pääsevät verkon välityksellä äänestämään omaa suosikkiaan!
Kirjakekkerit 12.9.2020 klo 9.30-15.00 Pohjassa Lämpimästi tervetuloa!
Ohjelma:
Pohjan kirjasto: klo 9.15 Ovet avataan yleisölle klo 9.30 Nukketeatteri Taiga-Matto: Alin aarre klo 11 Kirjailijahaastattelu: Erkki Liikanen klo 12 Kirjailijahaastattelu: Minna Lindgren klo 13 Kirjailijahaastattelu: Aapo Roselius klo 14 Kirjailijahaastattelu: Riikka Ala-Harja klo 11-15 Kirjamyyntiä & signeerausta – Luckan Raseborg
Muuta ohjelmaa: klo 10-12 Raaseporin kirjastoauto paikalla klo 9.30-15.00 Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry ja Pohjankurun koti- ja kouluyhdistys järjestävät ohjelmaa Pohjan nuorisotiloissa. Kierrätyskirja Onnenpyörä ja Oma kotikylä -runokilpailu sekä pieni kahvila
Pohjan tori: Delitukku pitää torikahvilaa ja paikalla myös muita torimyyjiä
Lauantaina 5.9. vietettiin valtakunnallista Yrittäjän päivää. Raaseporissa juhlallisuudet järjestettiin tänä vuonna online-lähetyksenä Raaseporin kaupungintalolta.
Vuoden yrittäjä palkittiin juhlallisuuksien yhteydessä. Perusteluita valintaan ovat yrityksen vahva kasvu, työllistämisvaikutus, panostus osaavaan ja hyvinvoivaan henkilökuntaan sekä yrityksen moderni ja tulevaisuuteen panostava, ympäristöä säästävä toimintamalli.
Valintaan osallistuivat Raaseporin Yrittäjät ry:n hallitus, Raaseporin kaupungin kehitysosasto sekä Novago Yrityskehitys.
Raaseporin Vuoden yrittäjä 2020 on N3M Power
Raaseporin yrittäjät on nimennyt Vuoden yrittäjäksi N3M Power Oy:n.
N3M Power Oy Ab on perustettu Karjaalla vuonna 2006. Yritys sai alkunsa, kun sen neljä perustajaa havaitsivat tarpeen vastata sähköverkkojen rakentamisen kilpailuun. Suuret potentiaaliset asiakkaat aloittivat ensimmäiset julkiset hankintansa, ja N3M halusi olla mukana tarjoamassa laadukkaita palveluita paikallisesti ja edullisesti.
Alaa hallitsivat aikaisemmin muutamat suuret yritykset, ja pieniä ja joustavampia urakoitsijoita oli vähän. N3M olisi yksi pienistä ja siitä tulikin nopeasti edelläkävijä Suomen markkinoilla.
Toiminta alkoi sähköverkkojen rakentamisella ja ylläpidolla. Pian tehtävät laajenivat myös puhelinverkkoihin. Neljä perustajaa työskentelevät edelleen yrityksessä ja toimivat osakkaina. Kaikilla heillä on pitkä kokemus alalta.
Yhtiön toimipaikat ovat Raaseporissa, Lohjalla ja Porvoossa. N3M:n liikevaihto on hieman yli 10 miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää noin 50 henkilöä.
Vapaaehtoisena tukiperheenä tai tukihenkilönä toimit tukena lapselle tai nuorelle, jonka katsotaan hyötyvän perheen ulkopuolisen aikuisen antamasta ajasta ja huomiosta. Olet lapselle turvallinen ja luotettava aikuinen, joka kuuntelee, puuhastelee yhdessä lapsen kanssa ja toimii aikuisen mallina.
Tukiperheeksi/tukihenkilöksi voivat hakeutua täysi-ikäiset henkilöt, joilla on tasapainoinen elämäntilanne, ja joilla on mahdollisuus sitoutua toimintaan.
Mikäli kiinnostuit, tule mukaan tukihenkilöja tukiperhekoulutukseen Raaseporissa syksyllä!
Tukihenkilö- / tukiperhekoulutus järjestetään Raaseporissa:
Tiistaina 3.11.2020 klo 17.00-20.00
Tiistaina 10.11.2020 klo 17.00-20.00
Tiistaina 1.12.2020 klo 17.00-20.00
Tarjoamme kahvia ja pientä suolaista!
Koulutus pidetään kaksikielisesti!
Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan viimeistään 9.10.2020!
Karjaan kirjasto avataan tiistaina 1.9. klo 10 osoitteessa Nils Grabbenkatu 5, Grabbegården-nimisessä kiinteistössä.
Kirjaston kokoelmasta on lainattavissa tietokirjallisuus, aikuisten ja lasten cd:t, DVD:t sekä äänikirjat. Kaunokirjallisuuden ja lastenkirjallisuuden kokoelmasta valikoima uutuuksia. Myös päivälehtiä ja aikakauslehtiä voi lukea. Asiakkaille on kaksi asiakastietokonetta.
Loput kaunokirjallisuuden ja lastenkirjallisuuden aineistosta otetaan käyttöön kun niihin tarkoitetut tilat vapautuvat. Ajankohdasta tiedotetaan myöhemmin.
Aukioloajat muuttuvat tilapäisesti seuraavasti: maanantai 10-18 , tiistai–perjantai 10–17, lauantai kiinni.
Tiistaina 4.8 ryhmä lapsia kokoontui ideoimaan “maailman parasta puistoa kotikaupungissaan” LillaLuckanin lastenkulttuurikordinaattori Pamela Anderssonin johdolla. Idéapaja järjestettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin lasten omassa puutarhassa; Citypuutarhassa, joka on toteutettu helmikuussa järjestetyn työpajan ideoiden pohjalta. Citypuutarha sijaitsee Karjaan sydämessä vanhan paloaseman vieressä. Kaupungin kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden edustajia oli paikalla kuuntelemassa lasten ideoita ja ajatuksia.
Citypuutarha on rakennettu kesän aikana yhdessä lasten kanssa.
Eniten hyviä ja mahtavia ideoita
Lapset, jotka olivat 7-10 vuoden ikäisiä kokosivat ideoita taululle jossa ideat järjestettiin seuraavien kategorioiden mukaan: mahtava, hyvä, ei väliä, tylsä ja pelottava.
Yksi lasten suosikki-ideoista oli ilmapallokone, joka puhaltaa ilmapallon nappia painamalla. Lapset toivoivat myös katulamppuja, joissa olisi myös jukeboksi toiminto. Musiikkia oli myös gokarting ideassa, jossa gokartingradan varrella olisi esityslava, jonka viereen voisi hetkeksi jäädä kuuntelemaan live-musiikkia. Vesipuisto, hyppylinnoja ja luontoalueita isoine puineen, rantatuoleineen ja eläimineen, toivottiin myös. Koirien kakkaamisesta oltiin hieman huolissaan ja niille tarvittaisiin roskakoreja. Tylsäksi todettiin se, että kaupungin uimahalli oli ollut suljettuna koko koronakevään. Myös ruosteiset keinut ja umpeenkasvaneet hiekkalaatikot olivat lasten tylsä-listalla. Rasittavat naapurit koettiin joskus pelottavina.
Lasten ideat koottiin ja työpajasta saadut oivallukset käytetään kaupungin kehitystyössä. Haluamme kiittää kaikkia lapsia, jotka halusivat jakaa ideoitaan kanssamme.
Kaupungintalon asiakaspalvelu
aukeaa jälleen 3.8.2020 ja palvelemme teitä normaalisti arkisin klo.8-16.
Vieraile kaupungintalolla ainoastaan jos asioiminen muiden kanavien kautta
(esim. puhelimen tai sähköpostin välityksellä) ei ole mahdollista.
Vierailun aikana toivomme kaikkien
noudattavan seuraavia varovaisuus- ja hygieniaohjeita:
muista turvaväli toisiin asiakkaisiin ja henkilökuntaan
pese/desinfioi kädet. Käsidesiasemia löytyy kaupungintalon sisäänkäynnistä
sekä joka kerroksesta
tervehdi kättelemättä
yski/niistä/aivasta paperinenäliinaan ja heitä se heti roskiin
kokouksiin tultaessa vältä turhaa oleskelua kaupungintalossa. Tule ja poistu
suoraa tietä kokouksesta.
Kiitos, että huolehdit sinun ja
meidän turvallisuudesta!
Tavata muita kirjaharrastajia, puhua kirjoista ja jakaa kirjavinkkejä
Mikko Mallikas 50 vuotta mini-näyttely esillä 1.10.2022-31.1.2023 Maresi-monitoimihuoneessa, Fokus, 2. krs.
