Tänä vuonna juhlimme maksuttoman kouluruokailun 75-vuotisjuhlaa
Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa ilmaisen lämpimän kouluaterian joka päivä. Monissa muissa maissa vanhemmat joutuvat maksamaan koululaisten ateriat itse tai pakkaamaan lounaseväät lapsille.
Ruokalistalta maanantaista perjantaihin 2.-6.10.2023 löytyy sekä tavanomaisia annoksia menneiltä ajoilta että uudempia tuttavuuksia, kuten perjantain BBQ-possu.
”Harrastamisen Suomen mallia” järjestetään Raaseporissa jo kolmatta vuotta. Harrastustoiminta käynnistyy viikolla 36, eli maanantaina 4.9.2023
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
Kiilan koululla koululla järjestetään seuraavat kerhot:
| Jalkapalloa ja liikuntaleikkejä 1-2 lk | Maanantaisin 13.15-14.15, koulun liikuntasalissa |
| PLAY! – kerho 1-2 lk. | Keskiviikkoisin 8.00-8.55, koulun liikuntasalissa |
| Parkour 3-4 lk. | Maanantaisin 14.30-15.30, koulun liikuntasalissa |
| PLAY! – kerho 3-4 lk. | Tiistaisin 14.15-15.15, koulun liikuntasalissa |
| Kokkikerho 4-6 lk. | Torstaisin 15.00-17.00 parilliset viikot, Karjaan yhteiskoulun kotitalousluokassa |
| Kuvataidekaverit 5-6 lk. | Keskiviikkoisin 15.00-16.00, koulun kuvisluokassa |
Mukaan kerhoon pääsee ilmoittautumalla Raaseporin Suomen mallin kotisivujen kautta:
Kerholaiset ovat koulun tapaturmavakuutuksen piirissä.
Ystävällisin terveisin,
Isak Vilander, Koordinaattori, Harrastamisen Suomen malli, Raaseporin kaupunki
isak.vilander(a)raasepori.fi
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuosittain kulttuurielämyksiä jokaiselle raaseporilaiselle lapselle päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria sekä esitellä heille taiteen ja kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurikasvatussuunnitelman ohjelmat kytkeytyvät täydentävästi varhaiskasvatus- ja opetussunnitelmaan samalla tuoden kaivattua vaihtelua arkeen.
Kulttuuri kuuluu kaikille!
Lue lisää: https://www.raasepori.fi/lapset-nuoret-opetus/perusopetus/opetussuunnitelma/
Raaseporin päivitetty, kouluihin ja päiväkoteihin keskittyvä palveluverkkoselvitys esiteltiin eilen illalla Karjaalla Tryckeriteaternissa. Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esitteli selvityksen noin 40 kuulijalle. Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl sekä sivistysjohtaja Tina Nordman.
Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.
Tutustu selvitykseen:
Tervetuloa asukasiltaan tiistaina 9.5. klo 18 kuulemaan päivitetystä palveluverkkoselvityksestä, joka käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme. Asukasilta järjestetään Karjaalla, Tryckeriteaternissa (uusi Fokustalo).
Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esittelee palveluverkkoselvityksen. Myös sivistysjohtaja Tina Nordman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginjohtaja Petra Theman ovat paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Palveluverkkoselvitys julkaistaan keskiviikkona 10.5.2023 kaupungin verkkosivuilla. Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.
Oppilaiden ilmoittaminen peruskoulun 1. luokalle alkaa. Peruskoulun 1. luokan syksyllä 2023 aloittavat lapset ilmoitetaan kouluun sähköisesti. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin lähetetään kirje, josta löytyvät ohjeet miten ilmoittautuminen tehdään. Jos kirje ei ole tullut viimeistään viikolla 5, ottakaa yhteys sivistyskansliaan, puh. 019 289 2143.
Sähköinen ilmoittautuminen
Ilmoittautumisen voi tehdä myös lomakkeella, joka löytyy kaupungin kotisivuilta: https://www.raasepori.fi/lapset-nuoret-opetus/perusopetus/lomakkeita
Kotiin tulevassa kirjeessä lapselle ilmoitetaan lähikoulu. Lähikoulu on määritelty väestörekisterin osoitetiedon ja äidinkielen sekä sivistyslautakunnan päättämien oppilaaksiottoalueiden perusteella. Huoltaja voi erikseen anoa lapselleen oikeutta koulunkäyntiin muussa kuin suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä lähikoulussa.
Huom! Toisen kotimaisen kielen lähikouluun ei tarvitse erikseen anoa, siihen riittää ilmoitus Wilmassa.
Jos haluatte lapsenne aloittavan koulunkäynnin vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin, ottakaa yhteys opetuspäällikköön, puh. 019 289 2144.
Sivistyskanslia neuvoo ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä (019 289 2143).
Syyslukukausi kaupungin peruskouluissa alkaa tiistaina 15.08.2023.
Syyslukukausi 2023 (91 työpäivää):
Tiistai 15.08.2023 – perjantai 22.12.2023
Syysloma: 19.10.2023–20.10.2023
Joululoma: 23.12.2023–07.01.2024
Kevätlukukausi 2024 (97 työpäivää):
Maanantai 08.01.2024 – lauantai 01.06.2024
Talviloma: 19.02.2024–23.02.2024
Pääsiäinen: 29.03.2024–01.04.2024
Helatorstai: 09.05.2024
Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi
päättyy perjantaina 31.5.2024.
Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.
Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle
Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.
Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.
Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.
Lukuvuoden luennot
Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.
Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.
Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.
Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.
Pienryhmätapaamiset
Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.
Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen
Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.
Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.
Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.
Olen Pia Sjöberg ja toimin projektissa pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Teen töitä neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Harrastaan monipuolisesti liikuntaa, ulkoilua koiran kanssa ja mökkeilyä. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Lepo, hyvä ravitsemus ja liikunta . Kahvitauot kollegoiden kanssa.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Anna aikaa luottamuksellisen suhteen luomiselle.
Olen Tuula Henriksson, projektissa toimin pienryhmänohjaajana. Koulutukseltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja AMK ja työskentelen nuorisopsykiatrian poliklinikalla.
Mitä teet vapaa-ajalla, jaksaaksesi paremmin?
Liikunta on mnulle tärkeää; kesällä pyöräily ja uinti, talvella hiihto ja sählyn peluu. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä.
Mikä on paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Itsestään huolta pitäminen, tarpeeksi lepoa ja liikuntaa sekä hyvien suhteiden ylläpito työkavereihin.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä hyvää huolta sekä kehosi että mielen hyvinvoinnista. Siten pystyt paremmin hallitsemaan stressiä arjessa.
Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:
”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”
-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.
Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.
Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.
Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).
Stimmaus
Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.
Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.
Apukeinoja
Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.
Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.
Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.
Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.
Olen Maria Pörtfors, Tänk om projektissa toimin luennoijana ja ryhmänohjaajana. Työskentelen psykoterapauttina ja työnohjaajana. Vastaanottoni on Tammisaaressa.
Joitain ajatuksia nykypäivän koulukulttuurista:
Koulu on kohtaamispaikka, jossa oppilaat ja kouluhenkilökunta tapaavat viitenä päivänä viikossa useiden tuntien ajan. Kaikki opetus tapahtuu näiden ihmisten välisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa.
Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että on erityisen tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista. Stressi aktivoi ihmisten puolustusmekanismit, jotka vaikuttavat siihen, ettemme ole vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajatustoimintamme heikkenee samalla kun puolustusvalmius aktivoituu. Turvaton oppilas ei pysty vastaanottamaan uutta informaatiota eikä stressaantunut opettaja pysty välittämään sellaista rauhallisuuden tunnetta, jota opetustilanne vaatii. Tämän vuoksi koulukulttuuri kehittyisi paremmaksi, jos enemmän aikaa varattaisiin vuorovaikutukselle ja tarjottaisiin pieniä hetkiä palautumiselle.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Tapaan ystäviä, meditoin, laulan ja liikun.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Huomioi viihtymisen ja omien arvojen mukaisen työskentelyn tärkeys. Pidä kahvitauko sellaisen henkilön kanssa, josta pidät. Tee hengitysharjoitus, venyttele, kävele hetki ulkona tai avaa ikkuna.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Usko itseesi. Jos uskot, että jonkun pitäisi muuttua, olet todennäköisesti oikeassa.
Maria
Olen Teija Larsson. Tänk om projektissa toimin ryhmänohjaajana. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ammattikoulu Omnian hyvinvointialan koulutuksissa. Lisäksi työskentelen yrittäjänä ja teen työnohjauksia sekä terapiatyötä, olen taideterapeutti.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä ja vuodenajasta riippuen sauvakävelen, hiihdän, melon tai pyöräilen. Rakastan käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
On tärkeää kuunnella omia tuntemuksia ja hakea ajoissa apua työterveydestä, jos työ tuntuu liian raskaalta. Työnohjaus auttaa myös voimaan paremmin, kun voi jakaa omat ajatuksensa sekä negatiiviset ja positiiviset tunteensa muiden kollegojen kanssa. Lisäksi on hyvä olla harrastuksia, joista saa energiaa myös arkeen.
Paras vinkkisi koulouhenkilökunnalle?
Luota itseesi ja jaa omia ajatuksiasi ja tunteitasi kollegojen kanssa. Muista että riität omana itsenäsi.
Teija
Lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin kouluissa ja päiväkodeissa tänään, perjantaina 19.11. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhteisellä videotervehdyksellä, johon kaupungin kaikki vitosluokkalaiset ovat saaneet osallistua. Tähän julkaistaan lyhennetty versio lasten tervehdyksistä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on myös lähettänyt videotervehdyksen lapsille. Tämän tervehdyksen voi nähdä kaupungin youtube-kanavalla. Päiväkodit ja koulut liputtavat tänään Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, jota kansainvälisesti vietetään virallisesti huomenna 20.11.2021.
Maanantai 16.08.2021 – keskiviikko 22.12.2021
Kiilan koulussa 4.9. lauantaityöpäivä klo 9-13.
Loma-ajat:
Syysloma: keskiviikko 20.10.2021 – perjantai 22.10.2021
Joululoma: torstai 23.12.2021 – torstai 6.1.2022
Perjantai 07.01.2022 – lauantai 04.06.2022
Loma-ajat:
Talviloma : maanantai 21.02.2022 – perjantai 25.02.2022
Pääsiäinen: perjantai 15.04.2022 – maanantai 18.04.2022,
Kiilan koulussa MYÖS torstai 14.04.2022 vapaa
Helatorstai : 26.05.2022
Kiitos:
Kiilan koulu ja koti -yhdistys
Laina Aaltonen -säätiö
Aktia-Säästöpankki-säätiö
Nordea
OP Raasepori
Lions Club
Varuboden Osla
Raaseporin suomalainen seurakunta
Pohjola Norden
Kiila110 -rahasto
HopLop
Raasepori aikoo hakea hankerahaa lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Haku päättyy 15.4. ja tavoitteena on saada ohjattua säännöllistä kerhotoimintaa kaikkiin Raaseporin kouluihin lasten toiveisiin perustuen.
Kyseessä on iso kokonaisuus ja sen valmistelu on jo aloitettu kyselyllä, jossa lasten toiveita on kartoitettu. Vastauksia saatiin yli 2000 kaikilta vuosiluokilta ja kouluilta. Tätä aineistoa puretaan nyt ja paikallisia toimijoita kartoitetaan ohjatun harrastustoiminnan järjestäjäksi.
Kyselyssä lapsille tarjottiin yli 40 erilaista harrastusvaihtoehtoa ja lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus esittää omaa ehdotusta. Kaupungin tavoitteena on järjestää mieluisaa, maksutonta ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua toimintaa mahdollisimman laajasti. Idean juuret juontavat Islantiin ja Suomeen soveltuvia kokeiluja on ollut käynnissä pilotteina muutamilla paikkakunnilla tänä keväänä. Raaseporin on tarkoitus liittyä mukaan ensi lukuvuonna.
Eniten toivottujen joukossa ovat mm. Parkour, eläinkerho, eSport, kuvataide, luistelu ja tanssi. Ylitse kaikkien yltää kuitenkin hieman yllättäen ruuanlaitto. Lasten omissa ehdotuksissa ratsastus nousee suosituimmaksi toiveeksi, mutta joukossa myös harvinaisempia ehdotuksia esimerkiksi rekkakuvauksesta ja pimeän tutkinnasta. Harrastukset muuttuvat ajan mukana, mutta klassikot eivät ole toiveista kadonneet. Raaseporin lapset ja nuoret ovat puhuneet ja ainakaan toiveiden puutteesta toteutus ei jää kiinni.
Jos olet harrastustoiminnan järjestäjä ja kiinnostunut tarjoamaan kerhotoimintaa jossain Raaseporin koulussa tai sen lähettyvillä, voit ottaa yhteyttä isak.vilander@raasepori.fi ja kertoa toiminnastasi.
Kouluruoan tilaaminen ja noutaminen 8.-28.3.2021
Kouluruoka on noudettavissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14.30 tai keittiön kanssa sovittuna aikana osoitetuista paikoista. Älä tule sisälle, vaan odota ulkona, että ruoka tuodaan sinulle.
Ruoka on jäähdytettyä. Maitoa ja näkkileipää ei jaeta.
Tilaa ruokasi kotiasi lähimpänä sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Kerro tilauksessa oppilaan nimi ja mahdollinen erikoisruokavalio, jotta me osaamme pakata oikean määrän ruoka-annoksia ja erikoisruokavaliot tulevat huomioiduksi.
Kertokaa tilauksessa arvioitu noutoaika ja milloin voitte ruuan noutaa, jos 12-14.30 ei käy teille.
Ruokaa voi tilata puhelimella tai sähköpostilla koko etäjaksolle tai ainakin koko viikolle kerralla.
Tilaukset viimeistään:
viikko 10: torstaina 4.3.
viikko 11: torstaina 11.3.
viikko 12: torstaina 18.3.
Tilaukset seuraavasti:
Maanantai 16.08.2021 – keskiviikko 22.12.2021
Syysloma: keskiviikko 20.10.2021 – perjantai 22.10.2021
Joululoma: torstai 23.12.2021 – torstai 6.1.2022
Perjantai 07.01.2022 – lauantai 04.06.2022
Talviloma: maanantai 21.02.2022 – perjantai 25.02.2022
Pääsiäinen: perjantai 15.04.2022 – maanantai 18.04.2022
Helatorstai : 26.05.2022
Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi päättyy perjantaina 3.6.2022.
Raaseporin kaupungin sivistystoimi järjestää kaikille avoimen yleisötilaisuuden Mustion Linnankrouvissa 12.2.2020 kello 18.00.
Tilaisuudessa esitellään uuden Mustion koulukeskuksen;
Toivotamme kaikki tervetulleiksi!
Raaseporin kaupunki/sivistystoimi
Torstai 13.08.2020 – perjantai 18.12.2020
Syysloma: torstai 15.10.2020 – perjantai 16.10.2020
Joululoma: lauantai 19.12.2020 – keskiviikko 6.1.2021
Torstai 07.01.2021 – lauantai 05.06.2021
Talviloma: maanantai 22.02.2021 – perjantai 26.02.2021
Pääsiäinen: perjantai 02.04.2021 – maanantai 05.04.2021
Vapaapäivä: perjantai 14.05.2021
Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi päättyy perjantaina 4.6.2021.
Koulujen alkaessa 50 peruskoulua aloittaa kehittämistoiminnan #Uuttakoulua –hankkeessa Uudellamaalla. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa tasa-arvoisen peruskoulun kehittämisohjelmaa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Uudellamaalla hankkeeseen osallistuu 16 kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Tuusulan kunta koordinoi hanketta yhdessä Lohjan kaupungin kanssa.
Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, Vanhempainliitto, Synesis Oy, PositiivinenCV Oy ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Hankekunnissa hanke on ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu perusopetuksen kehittämishanke. Hankekuntien alueella käy koulua 55 000 peruskoululaista, mikä on enemmän kuin Helsingin kaupungissa. Hankekunnissa on kouluja lähes yhtä paljon kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Hanke on erinomainen alku kattavalle yhteistyölle, sillä hankkeeseen osallistuu lähes neljäsosa hankekuntien kouluista.
#Uuttakoulua -hankkeen erityisenä painopistealueena on vahvistaa koulujen uudistumiskyvykkyyttä, systeemistä kehittämistä ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutuskulttuuria. Hankkeessa koulujen ja kuntien perusopetuksen johtoryhmille toteutetaan systeemiseen kehittämiseen perustuva johtoryhmävalmennus, jonka vaikuttavuutta Helsingin yliopisto tutkii. Opettajille järjestetään koulutusohjelma vahvuuslähtöiseen oppimiseen ja positiivisen CV:n käyttöön. Hankkeessa toteutetaan palvelumuotoiluun perustuva projekti Vanhempainliiton kanssa vanhempien opetukseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi hankekunnissa. Lisäksi opettajille ja monialaisille työryhmille järjestetään muotoilutyöskentelyyn perustuva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan osallistujien kehittämisvalmiuksia oppimisen ja arjen hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin kehittämisessä.
Hankkeen aloitustilaisuus on 11.9.2019 9.30 – 15.00 Aalto Yliopistossa Dipolissa. Tilaisuuteen osallistuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien koulujen rehtorit ja kehittämisryhmät.
Hankkeessa järjestetään 12.11.2019 kello 9.00 – 16.00 Järvenpää-talossa Järvenpäässä sivistystoimen johdolle, rehtoreille, kehittämisasiantuntijoille ja poliittisille päättäjille suunnattu alueellinen konferenssi. Tilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson.
Keväällä 28.4.2020 kello 9 – 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää hankkeen kanssa yhteistyössä Heurekassa Vantaalla avoimen hankkeen aiheita ja tuloksia esittelevän tapahtuman.
Hankkeen lopussa toteutetaan alueellinen lasten, nuorten ja opettajien yhteinen osaamisfestari.
Lisätietoja
Minna Lumme
Projektipäällikkö
040 314 3424
Etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Heidi Zopf
Projektikoordinaattori
040 314 3425
Etunimi.sukunimi@tuusula.fi
Facebook @Uuttakoulua
Twitter @Uuttakoulua
Instagram @uuttakoulua
www.uuttakoulua.fi
Hakemusaikaa on pidennetty 30.04.2020 saakka.
Hyvät huoltajat, joilla on koulukuljetukseen oikeutettuja oppilaita!
On aika anoa maksutonta koulukuljetusta tulevalle lukuvuodelle. Anomus on tehtävä 31.03. mennessä. Anomuksen voi tehdä sähköisesti Wilmassa. Tähän mennessä paperilla saapuneet anomukset otetaan huomioon.
Kirjaudu Wilmaan ja mene Hakemukset ja päätökset -välilehdelle. Valitse oikealta ”+Tee uusi hakemus” ja lomake 2020 Hakemus koulukuljetukseen. Muistakaa painaa ”Tallenna tiedot”, jolloin hakemus tallentuu järjestelmäämme.
Voitte myös tulostaa anomuksen kaupungin kotisivuilta osoitteesta https://www.raasepori.fi/lapset-nuoret-opetus/perusopetus/lomakkeita/ Lomake täytetään, tulostetaan ja lähetetään Sivistyskansliaan, PL 58, 10611 RAASEPORI.
Kaupungin kotisivuilta löytyvät myös maksuttoman koulukuljetuksen perusteet täältä. Päätökset koulukuljetuksista tehdään touko-kesäkuussa lukuvuodeksi kerrallaan. Näin tehdään siitä syystä, että reitit ja noutopaikat saattavat muuttua.
Mikäli koulukuljetuspäätöstä ei ole lukuvuoden alkaessa, ei oppilas voi käyttää koulukuljetusoikeuttaan. Myös linjaliikenteellä kulkevien tulee anoa koulukuljetusta.
Mikäli teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä sivistyskanslian koulusihteereihin Katja Roni (puh. 019 289 2143 tai Charlotte Hellman (puh. 019 289 2141).
