Oppilaiden ilmoittaminen peruskoulun 1. luokalle alkaa. Peruskoulun 1. luokan syksyllä 2023 aloittavat lapset ilmoitetaan kouluun sähköisesti. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin lähetetään kirje, josta löytyvät ohjeet miten ilmoittautuminen tehdään. Jos kirje ei ole tullut viimeistään viikolla 5, ottakaa yhteys sivistyskansliaan, puh. 019 289 2143.
Sähköinen ilmoittautuminen
koskee vuonna 2016 tai sitä ennen syntyneitä lapsia, jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiään
Kotiin tulevassa kirjeessä lapselle ilmoitetaan lähikoulu. Lähikoulu on määritelty väestörekisterin osoitetiedon ja äidinkielen sekä sivistyslautakunnan päättämien oppilaaksiottoalueiden perusteella. Huoltaja voi erikseen anoa lapselleen oikeutta koulunkäyntiin muussa kuin suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä lähikoulussa. Huom! Toisen kotimaisen kielen lähikouluun ei tarvitse erikseen anoa, siihen riittää ilmoitus Wilmassa.
Jos haluatte lapsenne aloittavan koulunkäynnin vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin, ottakaa yhteys opetuspäällikköön, puh. 019 289 2144.
”Harrastamisen Suomen malli” käynnistyy taas viikolla 37 Raaseporissa.
Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
Kiilan koululla koululla järjestetään seuraavat kerhot:
Akrobatia – kerho 1-4 lk.
Maanantaisin 13.00-14.00
PLAY! – liikuntakerho 1-4 lk.
Tiistaisin 14.00-15.00
Maalauskurssi 3-6 lk.
Maanantaisin 14.00-16.00 parittomat viikot mutta aloitus jo vko 37
Parkourkerho 3-6 lk.
Maanantaisin 14.00-15.00
Kokkikerho 5-6 lk.
Torstaisin 15.00-17.00 parilliset viikot
Mukaan kerhoon pääsee ilmoittautumalla Raaseporin Suomen mallin kotisivujen kautta:
Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.
Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle
Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.
Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.
Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.
Lukuvuoden luennot
Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.
Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.
Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.
Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.
Pienryhmätapaamiset
Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.
Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen
Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.
Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.
Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.
Olen Pia Sjöberg ja toimin projektissa pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Teen töitä neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Harrastaan monipuolisesti liikuntaa, ulkoilua koiran kanssa ja mökkeilyä. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Lepo, hyvä ravitsemus ja liikunta . Kahvitauot kollegoiden kanssa.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Anna aikaa luottamuksellisen suhteen luomiselle.
Olen Tuula Henriksson, projektissa toimin pienryhmänohjaajana. Koulutukseltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja AMK ja työskentelen nuorisopsykiatrian poliklinikalla.
Mitä teet vapaa-ajalla, jaksaaksesi paremmin?
Liikunta on mnulle tärkeää; kesällä pyöräily ja uinti, talvella hiihto ja sählyn peluu. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä.
Mikä on paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Itsestään huolta pitäminen, tarpeeksi lepoa ja liikuntaa sekä hyvien suhteiden ylläpito työkavereihin.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä hyvää huolta sekä kehosi että mielen hyvinvoinnista. Siten pystyt paremmin hallitsemaan stressiä arjessa.
Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:
”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”
-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.
Autismin kirjo ja stressi
Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.
Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.
Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).
Stimmaus
Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.
Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.
Apukeinoja
Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.
Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.
Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.
Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.
Olen Maria Pörtfors, Tänk om projektissa toimin luennoijana ja ryhmänohjaajana. Työskentelen psykoterapauttina ja työnohjaajana. Vastaanottoni on Tammisaaressa.
Joitain ajatuksia nykypäivän koulukulttuurista:
Koulu on kohtaamispaikka, jossa oppilaat ja kouluhenkilökunta tapaavat viitenä päivänä viikossa useiden tuntien ajan. Kaikki opetus tapahtuu näiden ihmisten välisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa.
Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että on erityisen tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista. Stressi aktivoi ihmisten puolustusmekanismit, jotka vaikuttavat siihen, ettemme ole vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajatustoimintamme heikkenee samalla kun puolustusvalmius aktivoituu. Turvaton oppilas ei pysty vastaanottamaan uutta informaatiota eikä stressaantunut opettaja pysty välittämään sellaista rauhallisuuden tunnetta, jota opetustilanne vaatii. Tämän vuoksi koulukulttuuri kehittyisi paremmaksi, jos enemmän aikaa varattaisiin vuorovaikutukselle ja tarjottaisiin pieniä hetkiä palautumiselle.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Tapaan ystäviä, meditoin, laulan ja liikun.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Huomioi viihtymisen ja omien arvojen mukaisen työskentelyn tärkeys. Pidä kahvitauko sellaisen henkilön kanssa, josta pidät. Tee hengitysharjoitus, venyttele, kävele hetki ulkona tai avaa ikkuna.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Usko itseesi. Jos uskot, että jonkun pitäisi muuttua, olet todennäköisesti oikeassa.
Maria
Olen Teija Larsson. Tänk om projektissa toimin ryhmänohjaajana. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ammattikoulu Omnian hyvinvointialan koulutuksissa. Lisäksi työskentelen yrittäjänä ja teen työnohjauksia sekä terapiatyötä, olen taideterapeutti.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä ja vuodenajasta riippuen sauvakävelen, hiihdän, melon tai pyöräilen. Rakastan käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
On tärkeää kuunnella omia tuntemuksia ja hakea ajoissa apua työterveydestä, jos työ tuntuu liian raskaalta. Työnohjaus auttaa myös voimaan paremmin, kun voi jakaa omat ajatuksensa sekä negatiiviset ja positiiviset tunteensa muiden kollegojen kanssa. Lisäksi on hyvä olla harrastuksia, joista saa energiaa myös arkeen.
Paras vinkkisi koulouhenkilökunnalle?
Luota itseesi ja jaa omia ajatuksiasi ja tunteitasi kollegojen kanssa. Muista että riität omana itsenäsi.
Lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin kouluissa ja päiväkodeissa tänään, perjantaina 19.11. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhteisellä videotervehdyksellä, johon kaupungin kaikki vitosluokkalaiset ovat saaneet osallistua. Tähän julkaistaan lyhennetty versio lasten tervehdyksistä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on myös lähettänyt videotervehdyksen lapsille. Tämän tervehdyksen voi nähdä kaupungin youtube-kanavalla. Päiväkodit ja koulut liputtavat tänään Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, jota kansainvälisesti vietetään virallisesti huomenna 20.11.2021.
Kiitos: Kiilan koulu ja koti -yhdistys Laina Aaltonen -säätiö Aktia-Säästöpankki-säätiö Nordea OP Raasepori Lions Club Varuboden Osla Raaseporin suomalainen seurakunta Pohjola Norden Kiila110 -rahasto HopLop
Raasepori aikoo hakea hankerahaa lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Haku päättyy 15.4. ja tavoitteena on saada ohjattua säännöllistä kerhotoimintaa kaikkiin Raaseporin kouluihin lasten toiveisiin perustuen.
Kyseessä on iso kokonaisuus ja sen valmistelu on jo aloitettu kyselyllä, jossa lasten toiveita on kartoitettu. Vastauksia saatiin yli 2000 kaikilta vuosiluokilta ja kouluilta. Tätä aineistoa puretaan nyt ja paikallisia toimijoita kartoitetaan ohjatun harrastustoiminnan järjestäjäksi.
Kyselyssä lapsille tarjottiin yli 40 erilaista harrastusvaihtoehtoa ja lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus esittää omaa ehdotusta. Kaupungin tavoitteena on järjestää mieluisaa, maksutonta ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua toimintaa mahdollisimman laajasti. Idean juuret juontavat Islantiin ja Suomeen soveltuvia kokeiluja on ollut käynnissä pilotteina muutamilla paikkakunnilla tänä keväänä. Raaseporin on tarkoitus liittyä mukaan ensi lukuvuonna.
Eniten toivottujen joukossa ovat mm. Parkour, eläinkerho, eSport, kuvataide, luistelu ja tanssi. Ylitse kaikkien yltää kuitenkin hieman yllättäen ruuanlaitto. Lasten omissa ehdotuksissa ratsastus nousee suosituimmaksi toiveeksi, mutta joukossa myös harvinaisempia ehdotuksia esimerkiksi rekkakuvauksesta ja pimeän tutkinnasta. Harrastukset muuttuvat ajan mukana, mutta klassikot eivät ole toiveista kadonneet. Raaseporin lapset ja nuoret ovat puhuneet ja ainakaan toiveiden puutteesta toteutus ei jää kiinni.
Jos olet harrastustoiminnan järjestäjä ja kiinnostunut tarjoamaan kerhotoimintaa jossain Raaseporin koulussa tai sen lähettyvillä, voit ottaa yhteyttä isak.vilander@raasepori.fi ja kertoa toiminnastasi.
Kouluruoka on noudettavissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14.30 tai keittiön kanssa sovittuna aikana osoitetuista paikoista. Älä tule sisälle, vaan odota ulkona, että ruoka tuodaan sinulle.
Ruoka on jäähdytettyä. Maitoa ja näkkileipää ei jaeta.
Tilaa ruokasi kotiasi lähimpänä sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Kerro tilauksessa oppilaan nimi ja mahdollinen erikoisruokavalio, jotta me osaamme pakata oikean määrän ruoka-annoksia ja erikoisruokavaliot tulevat huomioiduksi.
Kertokaa tilauksessa arvioitu noutoaika ja milloin voitte ruuan noutaa, jos 12-14.30 ei käy teille.
Ruokaa voi tilata puhelimella tai sähköpostilla koko etäjaksolle tai ainakin koko viikolle kerralla.
Karjaan keskuskeittiö, Torikatu 10 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Karjaalla tai Mustiolla, 019 289 3750 tai sähköpostilla karola.bollstrom(a)raseborg.fi. Mustion oppilaat noutavat ruoka-annokset Mustion koulusta, Lindnäsintie 19 (keittiön ovelta)
Mariabackan keittiö, Mariavägen 18 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Pohja tai Fiskari, 019 289 3319 tai sähköpostilla marja-liisa.tuukkanen(a)raseborg.fi
EHS, Ekenäs högstadium, Hedvig Solbergsgatan 3 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Tammisaaren keskustassa, Langansbölessä tai Gammelbodassa, 019-289 3519 tai sähköpostilla: christel.sundqvist(a)raseborg.fi
Österby skola, Österbyvägen 51 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Österby, Västerby, Trollböle, Skogby 019 289 3749 tai sähköpostilla: maria.danskanen(a)raseborg.fi
Höjdens skola, Västra Ringvägen 3 (keittiön ovelta) Tenholan lähialueilla asuvat oppilaat 040 5434 547 tai sähköpostilla irina.wall(a)raseborg.fi
Koulujen alkaessa 50
peruskoulua aloittaa kehittämistoiminnan #Uuttakoulua –hankkeessa
Uudellamaalla. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa tasa-arvoisen
peruskoulun kehittämisohjelmaa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on vahvistaa
lasten ja nuorten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia eri puolilla Suomea.
Uudellamaalla hankkeeseen osallistuu 16 kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo,
Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi,
Pornainen, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Tuusulan kunta
koordinoi hanketta yhdessä Lohjan kaupungin kanssa.
Hankkeen yhteistyökumppaneita
ovat Helsingin yliopisto, Vanhempainliitto, Synesis Oy, PositiivinenCV Oy ja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Hankekunnissa hanke on
ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu perusopetuksen kehittämishanke.
Hankekuntien alueella käy koulua 55 000 peruskoululaista, mikä on enemmän
kuin Helsingin kaupungissa. Hankekunnissa on kouluja lähes yhtä paljon kuin
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Hanke on erinomainen alku
kattavalle yhteistyölle, sillä hankkeeseen osallistuu lähes neljäsosa hankekuntien
kouluista.
#Uuttakoulua -hankkeen
erityisenä painopistealueena on vahvistaa koulujen uudistumiskyvykkyyttä,
systeemistä kehittämistä ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutuskulttuuria.
Hankkeessa koulujen ja kuntien perusopetuksen johtoryhmille toteutetaan
systeemiseen kehittämiseen perustuva johtoryhmävalmennus, jonka vaikuttavuutta
Helsingin yliopisto tutkii. Opettajille järjestetään koulutusohjelma
vahvuuslähtöiseen oppimiseen ja positiivisen CV:n käyttöön. Hankkeessa
toteutetaan palvelumuotoiluun perustuva projekti Vanhempainliiton kanssa
vanhempien opetukseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi
hankekunnissa. Lisäksi opettajille ja monialaisille työryhmille järjestetään
muotoilutyöskentelyyn perustuva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan
osallistujien kehittämisvalmiuksia oppimisen ja arjen hyvinvointia vahvistavan
toimintakulttuurin kehittämisessä.
Hankkeen
aloitustilaisuus on 11.9.2019 9.30 – 15.00 Aalto Yliopistossa Dipolissa.
Tilaisuuteen osallistuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien koulujen rehtorit
ja kehittämisryhmät.
Hankkeessa
järjestetään 12.11.2019 kello 9.00 – 16.00 Järvenpää-talossa Järvenpäässä
sivistystoimen johdolle, rehtoreille, kehittämisasiantuntijoille ja
poliittisille päättäjille suunnattu alueellinen konferenssi. Tilaisuuden avaa
opetusministeri Li Andersson.
Keväällä 28.4.2020
kello 9 – 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää hankkeen kanssa
yhteistyössä Heurekassa Vantaalla avoimen hankkeen aiheita ja tuloksia
esittelevän tapahtuman.
Hankkeen lopussa
toteutetaan alueellinen lasten, nuorten ja opettajien yhteinen osaamisfestari.
Hyvät huoltajat, joilla on koulukuljetukseen oikeutettuja oppilaita!
On aika anoa maksutonta koulukuljetusta tulevalle lukuvuodelle. Anomus on tehtävä 31.03. mennessä. Anomuksen voi tehdä sähköisesti Wilmassa. Tähän mennessä paperilla saapuneet anomukset otetaan huomioon.
Sähköinen hakemus Wilmassa:
Kirjaudu Wilmaan ja mene Hakemukset ja päätökset -välilehdelle. Valitse oikealta “+Tee uusi hakemus” ja lomake 2020 Hakemus koulukuljetukseen. Muistakaa painaa “Tallenna tiedot”, jolloin hakemus tallentuu järjestelmäämme.
Kaupungin kotisivuilta löytyvät myös maksuttoman koulukuljetuksen perusteet täältä. Päätökset koulukuljetuksista tehdään touko-kesäkuussa lukuvuodeksi kerrallaan. Näin tehdään siitä syystä, että reitit ja noutopaikat saattavat muuttua.
Mikäli koulukuljetuspäätöstä ei ole lukuvuoden alkaessa, ei oppilas voi käyttää koulukuljetusoikeuttaan. Myös linjaliikenteellä kulkevien tulee anoa koulukuljetusta.
Mikäli teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä sivistyskanslian koulusihteereihin Katja Roni (puh. 019 289 2143 tai Charlotte Hellman (puh. 019 289 2141).
Scroll Up
Käytämme evästeitä parantaaksemme sivustomme käytettävyyttä. Painamalla “Hyväksy”, hyväksyt kaikkien evästeiden käytön. Voit vaihtaa näitä asetuksia kohdasta Evästeasetukset.
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi navigoidessasi verkkosivustolla. Näistä evästeistä välttämättömiksi luokitellut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintoja varten. Käytämme myös kolmansien osapuolien evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, kuinka käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus poistaa nämä evästeet. Joidenkin näiden evästeiden poistaminen voi vaikuttaa käyttökokemukseen.
Keräämme evästeitä, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten kävijät käyttävät sivustoamme ja millainen sisältö ja tekniset ratkaisut heitä palvelevat parhaiten. Kävijätietojen analysointi auttaa meitä kehittämään sivustoamme entistä palvelevammaksi. Käytämme tietoja myös markkinoinnin ja myynnin kohdentamiseen.
Verkkosivumme tarvitsevat näitä evästeitä toimiakseen oikein. Ne mahdollistavat perustoimintoja, kuten lomakkeiden toiminnallisuuden, verkko-ostosten tekemisen, palvelujen käyttämisen sisään kirjautuneena tai chat-viestinnän asiakaspalvelumme kanssa. Voit estää näiden evästeiden käytön selaimesi asetuksista. Huomaathan, että silloin sivustomme ei kaikilta osin toimi suunnitellusti.
Cookie
Kesto
Kuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Analytics" category .
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Necessary" category .
cookielawinfo-checkbox-others
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Others".
cookielawinfo-checkbox-performance
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Performance".
cookielawinfo-checkbox-prestanda
1 year
No description
viewed_cookie_policy
1 year
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to store whether or not the user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Analytiikan evästeet auttavat meitä seuraamaan sivustomme kävijäliikennettä kuten esimerkiksi kävijämääriä, liikenteen lähteitä ja kävijöiden kulkua sivustolla. Tämän kautta kehitämme sisältöjämme sekä seuraamme mainontamme tehokkuutta. Uutiskirjeistä keräämme tietoa esimerkiksi kirjeiden avaajista.
Cookie
Kesto
Kuvaus
__Host-session-id
session
No description
CONSENT
2 years
YouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
iutk
5 months 27 days
This cookie is used by Issuu analytic system to gather information regarding visitor activity on Issuu products.
lastwrite
past
No description
vuid
2 years
Vimeo installs this cookie to collect tracking information by setting a unique ID to embed videos to the website.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmansien osapuolien ominaisuuksia. Nämä evästeet keräävät anonyymiä tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään miten verkkosivustoamme käytetään. Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia.
Cookie
Kesto
Kuvaus
__cf_bm
30 minutes
This cookie, set by Cloudflare, is used to support Cloudflare Bot Management.
pll_language
1 year
The pll _language cookie is used by Polylang to remember the language selected by the user when returning to the website, and also to get the language information when not available in another way.
Näitä evästeitä asettavat mainonta- ja kohdistustyökalut. Evästeet keräävät kävijöistä tietoja, joiden avulla voimme kohdistaa markkinointia ja sisältöjä kävijöille myöhemmin myös oman sivustomme ulkopuolella. Voit nähdä mainoksia kolmansien osapuolien verkkosivuilla sen perusteella, miten olet toiminut sivuillamme tai mitkä asiat sinua ovat kiinnostaneet. Nämä evästeet eivät tallenna tunnistettavissa olevia henkilötietoja, mutta ne voivat tunnistaa selaimesi sekä laitteen, jolla olet verkossa. Jos et hyväksy näitä evästeitä, näkemäsi mainokset eivät välttämättä vastaa omia mielenkiinnon kohteitasi.
Cookie
Kesto
Kuvaus
mc
1 year 1 month
Quantserve sets the mc cookie to anonymously track user behaviour on the website.
NID
6 months
NID cookie, set by Google, is used for advertising purposes; to limit the number of times the user sees an ad, to mute unwanted ads, and to measure the effectiveness of ads.
VISITOR_INFO1_LIVE
5 months 27 days
A cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSC
session
YSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devices
never
YouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-id
never
YouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt.innertube::nextId
never
This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
yt.innertube::requests
never
This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
