Lukuvuoden 2023-2024 työajat kaupungin kouluissa

Lukuvuoden 2023-2024 työajat kaupungin kouluissa

16.11.2022 / Katja Roni

Syyslukukausi 2023 (91 työpäivää):

Tiistai 15.08.2023 – perjantai 22.12.2023
Syysloma: 19.10.2023–20.10.2023
Joululoma: 23.12.2023–07.01.2024

Kevätlukukausi 2024 (97 työpäivää):

Maanantai 08.01.2024 – lauantai 01.06.2024
Talviloma: 19.02.2024–23.02.2024
Pääsiäinen: 29.03.2024–01.04.2024
Helatorstai: 09.05.2024

Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi
päättyy perjantaina 31.5.2024.


7.09.2022 / Riikka Lankinen

”Harrastamisen Suomen malli” käynnistyy taas viikolla 37 Raaseporissa.

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.

Kiilan koululla koululla järjestetään seuraavat kerhot:

Akrobatia – kerho 1-4 lk. Maanantaisin 13.00-14.00
PLAY! – liikuntakerho 1-4 lk.Tiistaisin 14.00-15.00
Maalauskurssi 3-6 lk. Maanantaisin 14.00-16.00 parittomat viikot mutta aloitus jo vko 37
Parkourkerho 3-6 lk.Maanantaisin 14.00-15.00
Kokkikerho 5-6 lk. Torstaisin 15.00-17.00 parilliset viikot

Mukaan kerhoon pääsee ilmoittautumalla Raaseporin Suomen mallin kotisivujen kautta:

Kerholaiset ovat koulun tapaturmavakuutuksen piirissä.


Ystävällisin terveisin,

Isak Vilander

Koordinaattori, Harrastamisen Suomen malli

Raaseporin kaupunki

+358 50 310 8150

isak.vilander(a)raasepori.fi


20.05.2022 / Merja Koponen
Yhdessä, kädet

Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.

Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle

Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.

Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.

Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.

Lukuvuoden luennot

Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.

Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.

Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.

Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.

Pienryhmätapaamiset

Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.

Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen

Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.

Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.

Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.


27.04.2022 / Merja Koponen
Pia Sjöberg

Olen Pia Sjöberg ja toimin projektissa pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Teen töitä neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Harrastaan monipuolisesti liikuntaa, ulkoilua koiran kanssa ja mökkeilyä. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Lepo, hyvä ravitsemus ja liikunta . Kahvitauot kollegoiden kanssa.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Anna aikaa luottamuksellisen suhteen luomiselle.

Tuula Henriksson

Olen Tuula Henriksson, projektissa toimin pienryhmänohjaajana. Koulutukseltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja AMK ja työskentelen nuorisopsykiatrian poliklinikalla.

Mitä teet vapaa-ajalla, jaksaaksesi paremmin?

Liikunta on mnulle tärkeää; kesällä pyöräily ja uinti, talvella hiihto ja sählyn peluu. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä.

Mikä on paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Itsestään huolta pitäminen, tarpeeksi lepoa ja liikuntaa sekä hyvien suhteiden ylläpito työkavereihin.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Pidä hyvää huolta sekä kehosi että mielen hyvinvoinnista. Siten pystyt paremmin hallitsemaan stressiä arjessa.


2.04.2022 / Merja Koponen
Kansainvälinen autismipäivä

Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:

”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”

-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri

Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.

Autismin kirjo ja stressi

Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.

Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.

Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).

Stimmaus

Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.

Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.

Apukeinoja

Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.

Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.

Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.

Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.


18.03.2022 / Merja Koponen
Maria Pörtfors

Olen Maria Pörtfors, Tänk om projektissa toimin luennoijana ja ryhmänohjaajana. Työskentelen psykoterapauttina ja työnohjaajana. Vastaanottoni on Tammisaaressa.

Joitain ajatuksia nykypäivän koulukulttuurista:

Koulu on kohtaamispaikka, jossa oppilaat ja kouluhenkilökunta tapaavat viitenä päivänä viikossa useiden tuntien ajan. Kaikki opetus tapahtuu näiden ihmisten välisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa.

Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että on erityisen tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista. Stressi aktivoi ihmisten puolustusmekanismit, jotka vaikuttavat siihen, ettemme ole vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajatustoimintamme heikkenee samalla kun puolustusvalmius aktivoituu. Turvaton oppilas ei pysty vastaanottamaan uutta informaatiota eikä stressaantunut opettaja pysty välittämään sellaista rauhallisuuden tunnetta, jota opetustilanne vaatii. Tämän vuoksi koulukulttuuri kehittyisi paremmaksi, jos enemmän aikaa varattaisiin vuorovaikutukselle ja tarjottaisiin pieniä hetkiä palautumiselle.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Tapaan ystäviä, meditoin, laulan ja liikun.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

Huomioi viihtymisen ja omien arvojen mukaisen työskentelyn tärkeys. Pidä kahvitauko sellaisen henkilön kanssa, josta pidät. Tee hengitysharjoitus, venyttele, kävele hetki ulkona tai avaa ikkuna.

Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?

Usko itseesi. Jos uskot, että jonkun pitäisi muuttua, olet todennäköisesti oikeassa.

Maria

Teija Larsson

Olen Teija Larsson. Tänk om projektissa toimin ryhmänohjaajana. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ammattikoulu Omnian hyvinvointialan koulutuksissa. Lisäksi työskentelen yrittäjänä ja teen työnohjauksia sekä terapiatyötä, olen taideterapeutti.

Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?

Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä ja vuodenajasta riippuen sauvakävelen, hiihdän, melon tai pyöräilen. Rakastan käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa.

Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?

On tärkeää kuunnella omia tuntemuksia ja hakea ajoissa apua työterveydestä, jos työ tuntuu liian raskaalta. Työnohjaus auttaa myös voimaan paremmin, kun voi jakaa omat ajatuksensa sekä negatiiviset ja positiiviset tunteensa muiden kollegojen kanssa. Lisäksi on hyvä olla harrastuksia, joista saa energiaa myös arkeen.

Paras vinkkisi koulouhenkilökunnalle?

Luota itseesi ja jaa omia ajatuksiasi ja tunteitasi kollegojen kanssa. Muista että riität omana itsenäsi.

Teija


19.11.2021 / Sebastian Berg

Lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin kouluissa ja päiväkodeissa tänään, perjantaina 19.11. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhteisellä videotervehdyksellä, johon kaupungin kaikki vitosluokkalaiset ovat saaneet osallistua. Tähän julkaistaan lyhennetty versio lasten tervehdyksistä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on myös lähettänyt videotervehdyksen lapsille. Tämän tervehdyksen voi nähdä kaupungin youtube-kanavalla. Päiväkodit ja koulut liputtavat tänään Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, jota kansainvälisesti vietetään virallisesti huomenna 20.11.2021.

Videotervehdys Raaseporin kaupuingin koulujen 5-luokkalaisilta
Raaseporin kaupunginjohtajan, Ragnar Lundqvistin, videotervehdys kaupungin lapsille ja nuorille.

28.10.2021 / Katja Roni

Syyslukukausi 2022 (90 koulupäivää)

Tiistai 16.08.2022 – torstai 22.12.2022
Syysloma: torstai 20.10.2022 – perjantai 21.10.2022
Joululoma: perjantai 23.12.2022 – sunnuntai 08.01.2023

Kevätlukukausi 2023 (97 koulupäivää)

Maanantai 09.01.2023 – lauantai 03.06.2023
Talviloma vko 8: maanantai 20.02.2023 – perjantai 24.02.2023
Pääsiäinen: perjantai 07.04.2023 – maanantai 10.04.2023
Helatorstai 18.05.2023

Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja.
Esiopetuksen kevätlukukausi päättyy perjantaina 02.06.2023.


9.06.2021 / Riikka Lankinen

Maanantai 16.08.2021 – keskiviikko 22.12.2021
Kiilan koulussa 4.9. lauantaityöpäivä klo 9-13.

Loma-ajat:
Syysloma: keskiviikko 20.10.2021 – perjantai 22.10.2021
Joululoma: torstai 23.12.2021 – torstai 6.1.2022

Perjantai 07.01.2022 – lauantai 04.06.2022

Loma-ajat:
Talviloma : maanantai 21.02.2022 – perjantai 25.02.2022
Pääsiäinen: perjantai 15.04.2022 – maanantai 18.04.2022,
Kiilan koulussa MYÖS torstai 14.04.2022 vapaa
Helatorstai : 26.05.2022


2.06.2021 / Riikka Lankinen

Kiitos:
Kiilan koulu ja koti -yhdistys
Laina Aaltonen -säätiö
Aktia-Säästöpankki-säätiö
Nordea
OP Raasepori
Lions Club
Varuboden Osla
Raaseporin suomalainen seurakunta
Pohjola Norden
Kiila110 -rahasto
HopLop


23.03.2021 / Katja Roni

Raasepori aikoo hakea hankerahaa lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Haku päättyy 15.4. ja tavoitteena on saada ohjattua säännöllistä kerhotoimintaa kaikkiin Raaseporin kouluihin lasten toiveisiin perustuen.

Kyseessä on iso kokonaisuus ja sen valmistelu on jo aloitettu kyselyllä, jossa lasten toiveita on kartoitettu. Vastauksia saatiin yli 2000 kaikilta vuosiluokilta ja kouluilta. Tätä aineistoa puretaan nyt ja paikallisia toimijoita kartoitetaan ohjatun harrastustoiminnan järjestäjäksi.

Kyselyssä lapsille tarjottiin yli 40 erilaista harrastusvaihtoehtoa ja lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus esittää omaa ehdotusta. Kaupungin tavoitteena on järjestää mieluisaa, maksutonta ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua toimintaa mahdollisimman laajasti. Idean juuret juontavat Islantiin ja Suomeen soveltuvia kokeiluja on ollut käynnissä pilotteina muutamilla paikkakunnilla tänä keväänä. Raaseporin on tarkoitus liittyä mukaan ensi lukuvuonna.

Eniten toivottujen joukossa ovat mm. Parkour, eläinkerho, eSport, kuvataide, luistelu ja tanssi. Ylitse kaikkien yltää kuitenkin hieman yllättäen ruuanlaitto. Lasten omissa ehdotuksissa ratsastus nousee suosituimmaksi toiveeksi, mutta joukossa myös harvinaisempia ehdotuksia esimerkiksi rekkakuvauksesta ja pimeän tutkinnasta. Harrastukset muuttuvat ajan mukana, mutta klassikot eivät ole toiveista kadonneet. Raaseporin lapset ja nuoret ovat puhuneet ja ainakaan toiveiden puutteesta toteutus ei jää kiinni.

Jos olet harrastustoiminnan järjestäjä ja kiinnostunut tarjoamaan kerhotoimintaa jossain Raaseporin koulussa tai sen lähettyvillä, voit ottaa yhteyttä isak.vilander@raasepori.fi ja kertoa toiminnastasi.

Vastaukset kyselyyn

Ladda nerVisa

9.03.2021 / Katja Roni

Kouluruoan tilaaminen ja noutaminen 8.-28.3.2021

Kouluruoka on noudettavissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14.30 tai keittiön kanssa sovittuna aikana osoitetuista paikoista. Älä tule sisälle, vaan odota ulkona, että ruoka tuodaan sinulle.

Ruoka on jäähdytettyä. Maitoa ja näkkileipää ei jaeta.

Tilaa ruokasi kotiasi lähimpänä sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Kerro tilauksessa oppilaan nimi ja mahdollinen erikoisruokavalio, jotta me osaamme pakata oikean määrän ruoka-annoksia ja erikoisruokavaliot tulevat huomioiduksi.

Kertokaa tilauksessa arvioitu noutoaika ja milloin voitte ruuan noutaa, jos 12-14.30 ei käy teille.

Ruokaa voi tilata puhelimella tai sähköpostilla koko etäjaksolle tai ainakin koko viikolle kerralla.

Tilaukset viimeistään:

viikko 10: torstaina 4.3.

viikko 11: torstaina 11.3.

viikko 12: torstaina 18.3. 

Tilaukset seuraavasti:

  • Karjaan keskuskeittiö, Torikatu 10 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Karjaalla tai Mustiolla, 019 289 3750 tai sähköpostilla karola.bollstrom(a)raseborg.fi. Mustion oppilaat noutavat ruoka-annokset Mustion koulusta, Lindnäsintie 19 (keittiön ovelta)
  • Mariabackan keittiö, Mariavägen 18 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Pohja tai Fiskari, 019 289 3319 tai sähköpostilla marja-liisa.tuukkanen(a)raseborg.fi
  • EHS, Ekenäs högstadium, Hedvig Solbergsgatan 3 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Tammisaaren keskustassa, Langansbölessä tai Gammelbodassa, 019-289 3519 tai sähköpostilla: christel.sundqvist(a)raseborg.fi
  • Österby skola, Österbyvägen 51 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Österby, Västerby, Trollböle, Skogby 019 289 3749 tai sähköpostilla: maria.danskanen(a)raseborg.fi
  • Höjdens skola, Västra Ringvägen 3 (keittiön ovelta) Tenholan lähialueilla asuvat oppilaat  040 5434 547 tai sähköpostilla irina.wall(a)raseborg.fi

26.02.2021 / Petra Louhimies

Uusien korontartuntojen takia Karjaan yhteiskoulun koko henkilökunta sekä oppilaat luokilla 7 ja 8 testataan. Kaupungin tartuntatautitiimi on puhelimitse yhteydessä henkilökuntaan ja 7.–8.-luokan oppilaiden perheisiin. Tietoa asiasta on lähetetty huoltajille myös Wilman kautta

Kiilan koulun tapauksen vuoksi myös seurakunnan iltapäivätoimintaan Karjaan Pikku Pappilassa osallistuneet lapset on asetettu karanteeniin. Tartunnanjäljitys on perheisiin yhteydessä puhelimitse.

HUOM! Raaseporin Wilma on juuri päivitetty, osoite wilma.raseborg.fi ei ole enää käytössä. Uusi osoite Wilmaan on raseborg.inschool.fi

Jos käytät Wilman mobiilisovellusta, vaihda uusi osoite seuraavien ohjeiden mukaisesti:

1. Avaa mobiilisovellus ja valitse Roolit  

2. Poista olemassa oleva käyttäjänimet (paina Muokkaa ja poista)  

3. Paina “+” ja valitse vaihtoehto “Valitse Wilma” 

4. Etsi raseborg.inschool.fi listasta 

5. Kirjaudu käyttäjätunnuksellasi

6. Jos olet unohtanut salasanasi, tämän voi palauttaa sivustolta raseborg.inschool.fi “Unohditko salasanasi?” -linkin kautta. Voit palauttaa salasanasi sähköpostiosoitteesi avulla. Oppilaat ja opiskelijat pyytävät salasanan palautuksen koululta. 

7. Jos salasanan vaihto ei onnistu tai jos muita ongelmia ilmenee Wilman käytössä, ystävällisesti ota yhteyttä koulun.

Huomioi, että Wilmaan voi aina kirjautua selaimen kautta, osoitteessa http://raseborg.inschool.fi


23.02.2021 / Petra Louhimies

Kiilan koulussa ja Karjaan yhteiskoulussa on todettu koronavirustartuntoja. Kyseessä on toisiinsa liittyvät tartunnat.

Kaupungin tartuntatautitiimi on yhteydessä kaikkiin altistuneisiin tämän viikon aikana. 

Altistuneet määrätään karanteeniin 14 vuorokaudeksi viimeisestä altistumispäivästä lähtien. Karjaan yhteiskoulu siirtyy hiihtolomaviikon jälkeen ensi viikolla etäopetukseen yhden viikon ajaksi opettajien altistumisten johdosta.

Kun koronavirusinfektio todetaan

Jos koulussa tai päivähoidossa todetaan koronavirusinfektio, Raaseporin kaupungin tartuntatautitiimi selvittää, onko tapahtunut korona-altistumista sekä jäljittää altistuneet.

Altistuneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja heidät asetetaan karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi tartuntatautilain nojalla.

Tartunnan saaneen henkilön on pysyttävä poissa koulusta tai päivähoidosta vähintään 10 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään siten, että hän on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta (48 h) ennen kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Tartuntatautilääkäri päättää karanteenin ja eristämisen kestosta kokonaisarvioinnin perusteella

Lue THL:n  karanteeni- ja eristysohjeet tästä.


12.11.2020 / Katja Roni

Syyslukukausi 2021 (89 koulupäivää)

Maanantai 16.08.2021 – keskiviikko 22.12.2021
Syysloma: keskiviikko 20.10.2021 – perjantai 22.10.2021
Joululoma: torstai 23.12.2021 – torstai 6.1.2022

Kevätlukukausi 2022 (99 koulupäivää)

Perjantai 07.01.2022 – lauantai 04.06.2022
Talviloma: maanantai 21.02.2022 – perjantai 25.02.2022
Pääsiäinen: perjantai 15.04.2022 – maanantai 18.04.2022
Helatorstai : 26.05.2022

Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi päättyy perjantaina 3.6.2022.


29.10.2020 / Petra Louhimies

Seminarieskolanissa ja Skogsgläntanin päiväkodissa Tammisaaressa on todettu koronavirustartuntoja.

Seminarieskolanin altistuneet oppilaat ja opettajat määrätään karanteeniin 5.11. saakka. Oppilaat saavat tietoa koulunkäynnistään karanteenin aikana Wilman kautta. Muiden kuin altistuneiden osalta koulu jatkuu normaalien turvaohjeiden mukaisesti.

Päiväkodin altistuneet lapset ja henkilökunta on määrätty karanteeniin 5.11.2020 saakka.

Kaupungin tartuntatautitiimi on puhelimitse yhteydessä torstain aikana kaikkiin altistuneiden oppilaiden ja lasten perheisiin ja altistuneisiin opettajiin.

Altistukset koskevat yhtä koululuokkaa ja yhtä päiväkodin osastoa.

Kun koronavirusinfektio todetaan

Jos koulussa tai päivähoidossa todetaan koronavirusinfektio, Raaseporin kaupungin tartuntatautitiimi selvittää, onko tapahtunut korona-altistumista sekä jäljittää altistuneet. Altistuneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja heidät asetetaan karanteeniin 10 vuorokauden ajaksi tartuntatautilain nojalla.

Tartunnan saaneen henkilön on pysyttävä poissa koulusta tai päivähoidosta vähintään 7 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään siten, että hän on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta ennen kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Tartuntatautilääkäri päättää karanteenin ja eristämisen kestosta kokonaisarvioinnin perusteella.

Huoltajalla, joka on kotona alle 16-vuotiaan karanteeniin määrätyn lapsen kanssa, on oikeus päivärahaan tartuntatautilain nojalla, lisätietoa Kelan sivuilta.


18.09.2020 / Petra Louhimies

Päivitetty 21.9.2021

Toimi näin, jos kouluikäisellä lapsellasi on infektio-oireita*

Alle 12-vuotiaita lapsia, joilla on lieviä vilustumisoireita, ei aina tarvitse vidä koronavirustestiin. Heidän tulee kuitenkin pysyä kotona ja välttää kodin ulkopuolisia kontakteja, kunnes oireet lieventyvät huomattavasti ja lapsi jaksaa tavallisia puuhia.

Koronavirustestiä suositellaan kuitenkin seuraavissa tapauksissa:

  • lapsella on oireita ja hänen tiedetään altistuneen laboratoriossa varmistetulle koronatapaukselle edeltävän kahden viikon aikana.
  • lapsella on oireita, ja perheessä on rokottamattomia 16 vuotta täyttäneitä tai henkilöitä, joiden immuunisuoja koronavirusta vastaan on puutteellinen
  • lasta hoitava lääkäri arvioi testin tarpeelliseksi.

Voit kuitenkin oman arviosi mukaan varata testiajan lapsellesi, jos epäilet koronavirusinfektiota.

Yli 12-vuotiaille, rokottamattomille tai vain yhden rokoteannoksen saaneille lapsille sovelletaan samoja ohjeita, kuin aikuisille.

Lapsi voi palata päivähoitoon tai kouluun, kun he ovat selvästi toipuneet, vaikka heillä olisikin lieviä jälkioireita kuten lievää nuhaa tai yskää.

*Koronavirus aiheuttaa infektion, johon liittyy oireita, kuten yskää, kurkkukipua, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipua, vatsaoireita ja päänsärkyä. Myös haju- ja makuaistin katoamista saattaa esiintyä.


1.09.2020 / Petra Louhimies

Noin 30 lasta ja 8 henkilökuntaan kuuluvaa aikuista on asetettu karanteeniin Pohjan päiväkodissa havaitun koronavirustartunnan takia.

Raaseporin kaupungin tartuntatautitiimi on yhteydessä lasten huoltajiin ja henkilökuntaan tiistain 1.9.2020 aikana ja ohjeistaa karanteenista. Perheet saavat myös ohjeita siitä, miten ja missä tilanteissa voi olla yhteydessä terveyspalveluihin, jos oireita ilmenee jollakin perheenjäsenellä.

– Tartunnan lähde on tässä tapauksessa tuntematon. Koska testausajan ja testivastauksen saaminen on viivästynyt, on karanteeniajasta jäljellä vain muutamia päiviä. On valitettavaa, että koronatapausten vahvistamisessa nyt kestää. Tavoitteena on, että testiin pääsee yhdessä vuorokaudessa ja että vastaus tulee 48 tunnissa, mutta voi vielä kestää, että tähän tavoitteeseen päästään,
kertoo Raaseporin kaupungin johtava lääkäri Tove Wide.

Päiväkodin lapset ja henkilökunta ovat karanteenissa vielä keskiviikkona ja torstaina, perjantaina päiväkoti on avoinna normaalisti.

Kun koronavirusinfektio todetaan

Jos koulussa tai päivähoidossa todetaan koronavirusinfektio, Raaseporin kaupungin tartuntatautitiimi selvittää, onko tapahtunut korona-altistumista sekä jäljittää altistuneet. Altistuneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja heidät asetetaan karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi tartuntatautilain nojalla.

Tartunnan saaneen henkilön on pysyttävä poissa koulusta tai päivähoidosta vähintään 14 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään siten, että hän on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta ennen kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Tietoa huoltajille: kun lapsellasi on vilustumisoireita.


25.08.2020 / Petra Louhimies

Päivitetty 31.8.2020

Tämä viesti on lähetetty Wilman kautta huoltajille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on laatinut ohjeet edistämään turvallista koulunkäyntiä ja varhaiskasvatusta.

Koronavirus aiheuttaa infektion, johon liittyy oireita, kuten nuhaa, yskää, kurkkukipua, kuumetta, hengenahdistusta, lihaskipua, vatsaoireita ja päänsärkyä. Myös haju- ja makuaistin katoamista saattaa esiintyä.

THL:n päivitetyt ohjeet alla:

Miten toimitaan kun lapsi sairastuu hengitystieinfektioon?

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on infektio-oireita, lapsi ei saa mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita.
Koronaviruksen oireet

  • Jos oireilu on hyvin lievää, eikä lapsi tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana, oireita voi seurata kotona ilman testaamista. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen.
  • Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa valua ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä kouluun tai varhaiskasvatukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan kouluun tai varhaiskasvatukseen voi palata yhden oireettoman päivän jälkeen.

Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata kouluun tai varhaiskasvatukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.

Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi kouluun tai varhaiskasvatukseen palata yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vrk aikana.

Saman perheen samaan aikaan sairastuneista riittää yksi negatiivinen koronatestitulos. Kaikkia perheen lapsia ei ole tarpeen testata.

Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.

Koululla tai päivähoidolla ei ole oikeutta vaatia nähtäväkseen negatiivista testitulosta tai todistusta lapsen koronatestistä ehtona kouluun tai päivähoitoon palaamiselle.

Jos koronavirusinfektio todetaan

Jos koulussa tai päivähoidossa todetaan koronavirusinfektio, Raaseporin kaupungin tartuntatautitiimi selvittää, onko tapahtunut korona-altistumista sekä jäljittää altistuneet. Altistuneisiin otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja heidät asetetaan karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi tartuntatautilain nojalla.

Tartunnan saaneen henkilön on pysyttävä poissa koulusta tai päivähoidosta vähintään 14 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta tarvittaessa pidempään siten, että hän on ollut oireeton vähintään kaksi vuorokautta ennen kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt

Vakavien koronavirusoireiden esiintyminen lapsilla on harvinaista, eikä suurimmalla osalla pitkäaikaissairautta sairastavilla lapsilla ja nuorilla ole kohonnutta riskiä vakaviin koronavirusoireisiin. Vakavan koronavirussairauden riskiryhmään kuuluvat lapset, joilla on sairaus, joka lisää vakavien infektioiden riskiä, sekä lapset, joilla on vastustuskykyä alentava lääkitys. Hoitava erikoislääkäri tai koululääkäri arvioi, voiko lapsi osallistua lähiopetukseen tai päivähoitoon.

Jos lapsen perheenjäsen kuuluu vakavan koronavirusinfektion riskiryhmään, tarvitaan myös lääkärin arvio.

Lääkärin arvio on voimassa enintään 2 kuukautta. Joissain tapauksissa kouluterveydenhoitaja voi tehdä uudelleenarvioinnin.

Koulun ja varhaiskasvatuksen yksittäisten järjestelyiden päätökset edellyttävät vakavan koronavirusinfektion riskin arviointia.

/Oppilashuollon ohjausryhmä ja kaupungin tartuntatautitiimi


3.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungin sivistystoimi järjestää kaikille avoimen yleisötilaisuuden Mustion Linnankrouvissa 12.2.2020 kello 18.00.

Tilaisuudessa esitellään uuden Mustion koulukeskuksen;

  • rakennuslupapiirustukset
  • rakentamisen aikataulut
  • suunnitelmat liittyen taiteen prosenttiperiaatteeseen
  • opetukseen liittyviä suuntaviivoja

Toivotamme kaikki tervetulleiksi!

Raaseporin kaupunki/sivistystoimi


13.11.2019 / Katja Roni

Syyslukukausi 2020 (90 koulupäivää)

Torstai 13.08.2020 – perjantai 18.12.2020
Syysloma: torstai 15.10.2020 – perjantai 16.10.2020
Joululoma: lauantai 19.12.2020 – keskiviikko 6.1.2021

Kevätlukukausi 2021 (99 koulupäivää)

Torstai 07.01.2021 – lauantai 05.06.2021
Talviloma: maanantai 22.02.2021 – perjantai 26.02.2021
Pääsiäinen: perjantai 02.04.2021 – maanantai 05.04.2021
Vapaapäivä: perjantai 14.05.2021

Esiopetus ja lukiokoulutus noudattavat perusopetuksen työaikoja. Esiopetuksen kevätlukukausi päättyy perjantaina 4.6.2021.


7.08.2019 / Petra Louhimies

Koulujen alkaessa 50 peruskoulua aloittaa kehittämistoiminnan #Uuttakoulua –hankkeessa Uudellamaalla. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa tasa-arvoisen peruskoulun kehittämisohjelmaa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Uudellamaalla hankkeeseen osallistuu 16 kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Tuusulan kunta koordinoi hanketta yhdessä Lohjan kaupungin kanssa.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Helsingin yliopisto, Vanhempainliitto, Synesis Oy, PositiivinenCV Oy ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.

Hankekunnissa hanke on ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu perusopetuksen kehittämishanke. Hankekuntien alueella käy koulua 55 000 peruskoululaista, mikä on enemmän kuin Helsingin kaupungissa. Hankekunnissa on kouluja lähes yhtä paljon kuin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Hanke on erinomainen alku kattavalle yhteistyölle, sillä hankkeeseen osallistuu lähes neljäsosa hankekuntien kouluista.

#Uuttakoulua -hankkeen erityisenä painopistealueena on vahvistaa koulujen uudistumiskyvykkyyttä, systeemistä kehittämistä ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutuskulttuuria. Hankkeessa koulujen ja kuntien perusopetuksen johtoryhmille toteutetaan systeemiseen kehittämiseen perustuva johtoryhmävalmennus, jonka vaikuttavuutta Helsingin yliopisto tutkii. Opettajille järjestetään koulutusohjelma vahvuuslähtöiseen oppimiseen ja positiivisen CV:n käyttöön. Hankkeessa toteutetaan palvelumuotoiluun perustuva projekti Vanhempainliiton kanssa vanhempien opetukseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi hankekunnissa. Lisäksi opettajille ja monialaisille työryhmille järjestetään muotoilutyöskentelyyn perustuva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan osallistujien kehittämisvalmiuksia oppimisen ja arjen hyvinvointia vahvistavan toimintakulttuurin kehittämisessä.

Hankkeen aloitustilaisuus on 11.9.2019 9.30 – 15.00 Aalto Yliopistossa Dipolissa. Tilaisuuteen osallistuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien koulujen rehtorit ja kehittämisryhmät.

Hankkeessa järjestetään 12.11.2019 kello 9.00 – 16.00 Järvenpää-talossa Järvenpäässä sivistystoimen johdolle, rehtoreille, kehittämisasiantuntijoille ja poliittisille päättäjille suunnattu alueellinen konferenssi. Tilaisuuden avaa opetusministeri Li Andersson.

Keväällä 28.4.2020 kello 9 – 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää hankkeen kanssa yhteistyössä Heurekassa Vantaalla avoimen hankkeen aiheita ja tuloksia esittelevän tapahtuman.

Hankkeen lopussa toteutetaan alueellinen lasten, nuorten ja opettajien yhteinen osaamisfestari.

Lisätietoja
Minna Lumme
Projektipäällikkö
040 314 3424
Etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Heidi Zopf
Projektikoordinaattori
040 314 3425
Etunimi.sukunimi@tuusula.fi

Facebook @Uuttakoulua
Twitter @Uuttakoulua
Instagram @uuttakoulua
www.uuttakoulua.fi


5.03.2019 / Petra Louhimies

Hakemusaikaa on pidennetty 30.04.2020 saakka.

Hyvät huoltajat, joilla on koulukuljetukseen oikeutettuja oppilaita!

On aika anoa maksutonta koulukuljetusta tulevalle lukuvuodelle. Anomus on tehtävä 31.03. mennessä. Anomuksen voi tehdä sähköisesti Wilmassa.  Tähän mennessä paperilla saapuneet anomukset otetaan huomioon.

Sähköinen hakemus Wilmassa:

Kirjaudu Wilmaan ja mene Hakemukset ja päätökset -välilehdelle. Valitse oikealta “+Tee uusi hakemus” ja lomake 2020 Hakemus koulukuljetukseen. Muistakaa painaa “Tallenna tiedot”, jolloin hakemus tallentuu järjestelmäämme.

Paperihakemus:

Voitte myös tulostaa anomuksen kaupungin kotisivuilta osoitteesta https://www.raasepori.fi/lapset-nuoret-opetus/perusopetus/lomakkeita/ Lomake täytetään, tulostetaan ja lähetetään Sivistyskansliaan, PL 58, 10611 RAASEPORI.

Kaupungin kotisivuilta löytyvät myös maksuttoman koulukuljetuksen perusteet täältä. Päätökset koulukuljetuksista tehdään touko-kesäkuussa lukuvuodeksi kerrallaan. Näin tehdään siitä syystä, että reitit ja noutopaikat saattavat muuttua.

Mikäli koulukuljetuspäätöstä ei ole lukuvuoden alkaessa, ei oppilas voi käyttää koulukuljetusoikeuttaan. Myös linjaliikenteellä kulkevien tulee anoa koulukuljetusta.

Mikäli teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä sivistyskanslian koulusihteereihin Katja Roni (puh. 019 289 2143 tai Charlotte Hellman (puh. 019 289 2141).