Roskat kuuluvat roskikseen – kerätään yhdessä Miljoona roskapussia

Roskat kuuluvat roskikseen – kerätään yhdessä Miljoona roskapussia

16.04.2024 / Annika Blomberg

Kevään tullen on aika ryhtyä siivoamaan, myös ulkona. Tule mukaan koko Suomen yhteisiin siivoustalkoisiin. Raaseporin kaupunki osallistuu Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan tänäkin vuonna.

Tiesitkö, että Raaseporissa on kävelyteiden varsilla ja puistoissa yhteensä 230 roskista, joiden tyhjentämisestä kaupungin puistoyksikkö vastaa? Niitä käyttämällä voimme yhdessä pitää lähiympäristömme siistinä ympäri vuoden.

Yle käynnisti 15.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, johon kuka tahansa voi osallistua. Kampanja päättyy maailman ympäristöpäivänä 5.6

Viime vuonna me raaseporilaiset keräsimme ja ilmoitimme kampanjaan yhteensä 642 roskapussia. Olisiko aika tehdä uusi ennätys?

Näin osallistut kampanjaan 15.4.­­-5.6.2024 välisenä aikana:

Kerää roskia yksin tai porukalla ja lisää keräämiesi roskapussien määrä oman kaupungin kohdalle Ylen verkkosivuilla tai Yle-sovelluksessa. Kerättyjen roskien lisäämiseen tarvitaan Yle Tunnus. Lopuksi vie keräämäsi roskapussit sekajätteeseen.


16.04.2024 / Monica Österblad

Tammisaaren moottorikerho/urheiluautoilijat ry. järjestää perinteisen asfalttirallisprint-tapahtuman Horsbäckissä, lauantai-sunnuntai 27.-28.4.2024. Teollisuusalueella useampi tie suljetaan kilpailun ajaksi.

Melulupapäätös_ETMKUA_2024.04

Ladda nerVisa

9.04.2024 / Annika Blomberg

Aluehallintovirasto on myöntänyt Raaseporin kaupungille vesitalousluvan rakentaa Mustionkosken voimalaitospatoon kalatie. Mustionkoski sijaitsee Mustion linnan kupeessa ja on neljäs ja viimeinen voimalaitos Mustionjoella ennen Lohjanjärveä. Kahdessa alimmaisessa voimalaitospadossa, Åminneforsissa ja Billnäsissä on jo toimivat kalatiet ja Peltokosken kalatielle aluehallintovirasto myönsi vesiluvan joulukuussa 2023. “Mustionkosken kalatieluvan myötä unelma vaellusesteettömästä Mustionjoesta ja vaelluskalojen paluusta Karjaanjoen vesistöön on taas merkittävän askeleen lähempänä”, iloitsee Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Oskar Sjöberg

Kalatien suunnittelu ja luvan saaminen ovat olleet monivaiheinen prosessi, ja lupakäsittelyyn on kulunut hieman yli vuosi. Seuraava vaihe on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen aloittaminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt suunnitellaan käynnistettäväksi aikaisintaan vuonna 2025. 

Lupapäätös Mustionkosken kalatielle ja sen rakentaminen ovat merkittäviä askelia vaelluskalojen palauttamiseksi ja yksi alueen keskeisistä hankkeista. “Projektin eteneminen on saavutus, jossa pystyimme onnistumaan vain yhdessä alueen kuntien kanssa”, kertoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni

Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Mustionjoessa vaeltavien lohikalojen, kuten taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen edistää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Kalateiden toteuttaminen luo lisäksi mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle ja parantaa joen virkistyskäyttöä. 

Lisätietoja: Projektipäällikkö Oskar Sjöberg 019 289 2529


28.03.2024 / Cynthia Moed-Ring

Julkaisu: Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2023

Länsi-Uudenmaan kuntien ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) yhteistyö haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta on jatkunut pitkään. LUVY on tarjonnut Länsi-Uudenmaan asukkaille jätevesineuvontaa jo 14 vuotta. Jätevesineuvonta on vuosien aikana muuttanut muotoaan olemassa olevan neuvonnan tarpeen mukaan. Vuoden 2019 siirtymäajan umpeutumisen jälkeen neuvonnassa on hiljalleen siirrytty kohti ylläpitävää puhelin- ja sähköpostineuvontaa. Kiinteistökohtaista neuvontaa on kuitenkin edelleen asukkaiden pyynnöstä toteutettu mahdollisuuksien mukaan.  

“Länsi-Uudellamaalla tehty hajajätevesiyhteistyö on tuonut arvokasta tietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tilasta kunnissa. Nyt kuntien on aika käynnistää hajajätevesien valvonta ja löytää siihen toimintatavat ja linjaukset. Koordinoitu hajajätevesiyhteistyö on tärkeää myös tulevaisuudessa, jotta valvojien kokemusten vaihdon kautta pystytään luomaan yhtenäistä valvontaa koko Läntiselle Uudellemaalle”, kommentoi Lohjan kaupungin ympäristötarkastaja Eija Kanninen

Vuonna 2023 neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin tuli yhteensä 38 yhteydenottoa, selviää toiminnan vasta julkaistusta vuoden 2023 loppuraportista. Neuvojat olivat mukana neuvontapisteellä ympäri Länsi-Uuttamaata seitsemässä toritapahtumassa. Kirkkonummella tarjottiin kiinteistökohtaista neuvontaa valituille alueille ja toteutettiin kertausneuvontaa aiempina vuosina hankkeessa neuvontaa saaneille kiinteistöille valituilla alueilla. Kertausneuvonnalla tavoitettiin 21 kiinteistönomistajaa ja yhteydenottoon suhtauduttiin myönteisesti.  

LUVYn ja Länsi-Uudenmaan kuntien välinen hajajätevesiyhteistyö jatkuu myös vuonna 2024. Neuvontaa on saatavilla aiempien vuosien tapaan sähköpostitse ja puhelimitse. Järjestelmällistä kiinteistökohtaista neuvontaa ei vuonna 2024 toteuteta. Neuvontamateriaalia on saatavilla monista Länsi-Uudenmaan kuntien kesätapahtumista. Neuvojat tavoittaa myös neuvontapuhelimesta 045 7750 7725 ja sähköpostitse hajavesineuvonta@luvy.fi. Neuvontamateriaalia on runsaasti saatavilla myös Vesientila-sivustolta

Lisätietoja:
Niina Hätinen
ympäristöasiantuntija
niina.hatinen@luvy.fi
044 773 0018

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanketta koordinoi LUVY. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.

Logo: Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


21.03.2024 / Barbro Österman
Himosaunoja, grillailunörtti tai vapaauimari? Mistä ikinä pidätkin, Raaseporin Västerudden Lohjanjärven rannalla tarjoaa unelmapuitteet loma-asunnolle, kaupungin projektikolmikko metsäinsinööri Mats Wikström, markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist ja mittauspäällikkö Roger Nyberg vakuuttavat.

Ei ole jokapäiväistä herkkua, että kunnat tai kaupungit lohkovat, raivaavat ja valmistelevat uusia rantatontteja järven tai meren rannalle. Nyt Raaseporin kaupunki on lohkonut uusia vapaa-ajan tontteja valmiiksi rakennuspaikoiksi ja rakentanut teitä Mustion Västeruddenin ja Bråtanin alueille, aivan Lohjanjärven rannalle. Kolme ensimmäistä rakennuspaikkaa on julkaistu tarjouskilpailuun huutokaupat.com-sivustolla, ja kesäkuun alussa tiedetään, kuinka korkealle hinnat nousevat.

– Nämä ovat todennäköisesti hienoimmat vapaa-ajan asumisen rakennuspaikat, mitä on tarjottu myytäväksi Raaseporin 15-vuotisen historian aikana. Rakennusruudut on piirretty valmiiksi ranta-asemakaavaan, ja olemme jopa rakentaneet alueen päätiet valmiiksi. Näin uudet vapaa-ajan asukkaat voivat helpommin perustaa yhteisen tiekunnan. Eli kyse on oikeastaan avaimet käteen -ratkaisusta, vaikka itse onkin rakennettava se unelmien vapaa-ajan asunto, johon avain sopii, Västerudden-alueen hankkeesta vastaava kaupungin mittauspäällikkö Roger Nyberg vitsailee.

Huutokaupassa rakennuspaikkojen lähtöhinta oli julkaisuajankohdalla nolla euroa, mutta noin kahden viikon jälkeen hinnat ovat jo nyt lähteneet nousuun. Kaupunki varaa kuitenkin itselleen oikeuden hylätä tarjoukset, jos ne eivät yllä tämäntyyppisten myyntikohteiden odotettuun tasoon. Kaiken kaikkiaan kaupunki myy 15 vapaa-ajan rakennuspaikkaa, jotka sijaitsevat kahdella eri alueella Mustiolla: Kolme rakennuspaikkaa Västeruddenilla, jonka niemi työntyy kauniisti Lohjanjärveen, ja 12 rakennuspaikkaa melko jyrkkärinteisellä Bråtanilla, jossa raivaustyöt ja tien rakentaminen ovat loppusuoralla. Bråtanilla rakennuspaikat on jaettu kahteen tasoon: alarivillä on oma ranta aivan järven rannalla – ylärivi sijaitsee kerrosta ylempänä rinteessä, josta avautuu kauniit näkymät järvelle.

Kaupungin metsätalousinsinööri Mats Wikström on vastannut puiden kaatamisesta ja alueen raivaamisesta yhteistyössä taitavien metsätyöntekijöiden ja urakoitsijoiden kanssa. Heillä on erittäin ammattitaitoinen näkemys siitä, kuinka paljon puita on poistettava ja kuinka paljon on säilytettävä, jotta tasapaino säilyy. Jos puita kaataa liikaa, alueesta tulee liian avoin, ja jos puita jättää liikaa, ainutlaatuiset järvinäkymät jäävät pimentoon.

 – Idea alueen raivaamisesta ja siistimisestä helpottaa tietenkin paljon uusia omistajia, jotka haluavat aloittaa suunnittelun ja rakentamisen mahdollisimman pian. Lisäksi on paljon mieluisampaa myydä tämäntyyppisiä rakennuspaikkoja, kun ostajat näkevät, millainen uskomaton näköala rakennuspaikalta tai mahdollisesta tulevasta saunasta avautuu, Wikström kertoo.


Markkinointikampanjalla lisää näkyvyyttä
Tämä on ensimmäinen kerta, kun kaupunki toteuttaa pienen markkinointikampanjan tämäntyyppisten rakennuskohteiden myynnin edistämiseksi. Tässä kuvaan astuu kaupungin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist.

– Meillä on rajoitettu budjetti käytettävissä, ja silloin pitää olla hieman kekseliäs. Tämähän on tuhannen taalan paikka jättää tarjous todellisesta unelmapaikasta Lohjanjärven rannalla, joten aiomme rakentaa kampanjan sen teeman ympärille, Rosenqvist tuumailee.

Hyvien vapaa-ajan rakennuspaikkojen tarjoamisella uusille vapaa-ajan asukkaille voi olla myös muita myönteisiä vaikutuksia, kuin suoranaisia tuloja kaupungille. Koska monilla on nykyään mahdollisuus etätyöhön, on hyvin todennäköistä, että uudet vapaa-ajan asukkaat eivät ole vapaa-ajanasunnoillaan vain kesäisin, vaan myös muina vuodenaikoina. Nämä osa-aikaiset raaseporilaiset tukevat paikallisia yrityksiä, käyttävät lähipalveluita ja ovat usein aktiivisia myös paikallisen yhteisön toiminnassa.

– Otamme tällaiset uudet osa-aikaiset asukkaat avosylin vastaan; hehän ovat meille kullanarvoisia. Jos he viihtyvät Raaseporissa, he kertovat siitä hyvin todennäköisesti ystävilleen ja tutuilleen, ja saattavat houkutella tänne lisää osa- tai kokoaikaisia asukkaita, Rosenqvist tuumii.

Västeruddenin kaksikielinen kampanja pyörii sosiaalisessa mediassa toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Budjetin salliessa näkyvyyttä laajennetaan muihin kanaviin. Västeruddenin kolmen rakennuspaikan tarjouskilpailu päättyy kesäkuun alussa. Riippuen siitä, kuinka korkealle hinnat ovat kivunneet, asia viedään joko teknisen lautakunnan tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja he päättävät myydäänkö rakennuspaikat tarjousten perusteella.

Kaupungilla on myös ratkaisu kaikista innokkaimmille, jotka eivät malta odottaa Västeruddenin lumien sulamista:

– Koska uusi tie on jo valmis, kaikki täydellisestä grilliterassista tai onkikalliosta unelmoivat voivat jo nyt mennä tutustumaan Västeruddenin komeaan alueeseen. Huutokaupat.com-sivustolla on saatavilla lisää tietoa rakennuspaikoista sekä ranta-asemakaavaa koskevista säännöistä ja määräyksistä, Roger Nyberg vinkkaa.

Jos ensimmäinen mahdollisuus omaan unelmamökkipaikkaan Lohjanjärven rannalta menee joltain ohi suun, seuraava mahdollisuus tarjoutuu toivottavasti ensi syksynä, kun Bråtanin 12 rakennuspaikkaa tulevat myyntiin.


8.03.2024 / Carina Nyholm

Raaseporin kaupungilla on vuokrattavana 2 huoneistoa Papinniitynkadulla Tammisaaressa.

2 h + k, 37 m², vuokra = 619,30 €
2 h + k, 40 m², vuokra = 638,55 €

Lisätietoja saa asuntosihteeriltä, Carina Nyholm, puh. 019 289 2811.

Tulpaner.

7.03.2024 / Petra Louhimies

Hallitus on viime syksyn budjettiriihen yhteydessä päättänyt kohdentaa hallitusohjelman investointiliitteessä olevan 80 miljoonan euron määrärahan Kauklahti–Karjaa-rataosuudelle.

Rantaradan osuudelle Kauklahti–Karjaa ja Karjaa–Hanko on Väylävirasto tehnyt hankearvioinnin. Karjaa–Hanko-rataosuudelle on teetetty infraselvitys.

Rantaradalla on keskeinen vaikutus Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kasvun sekä elinvoiman myönteiseen kehittymiseen. Nykyinen Rantarata palvelee Suomen kasvukolmion kaukoliikennettä vähintään vuosikymmenien ajan, ja samalla paikallisliikenteellä on tällä rataosuudella voimakas kehittymispotentiaali: alueen omaan maankäyttöarvioon perustuva ennuste näyttää Kirkkonummi–Karjaa-rataosalla tehtävien matkojen määrälle 25 prosentin kasvua nykytilanteesta vuoteen 2050 mennessä. Tämän lisäksi rata liittyy myös Etelä-Suomen huoltovarmuuden ja niin sanotun Military Mobilityn kannalta kriittisiin väyliin.

Tämän vuoksi Rantarata-työryhmä ehdottaa, että hallituskauden määräraha 80 miljoonaa euroa on kohdistettava jo tehtyjen hallituspäätösten mukaisesti Kauklahti–Karjaa-rataosuuden kehittämisvaihtoehdon 2 (K-Ve2) toteuttamiseen. 

Rantarata-työryhmän mukaan kehittämisvaihtoehto 2 tarjoaa parhaan mahdollisuuden kauko- ja lähijunaliikenteen kehittämiseksi nykyisellä Rantaradalla, sekä lisää huomattavasti radan häiriösietoisuutta.

Rantaratatyöryhmän lausunto maaliskuu 2024

LataaNäytä

Väyläviraston taustamateriaalit:


1.03.2024 / Petra Louhimies

Kaupunki seuraa tarkasti Tilastokeskuksen väestölukuja (ulkoinen linkki), jotka kertovat muun muassa kuinka moni syntyy ja kuolee Raaseporissa, kuinka moni muuttaa tänne muista kunnista ja maista sekä kuinka moni muuttaa kaupungin rajojen sisällä.

Vuoden 2023 tilastot on äskettäin julkaistu ja nettomuuttoliike on taas positiivinen! Raaseporiin on siis muuttanut enemmän ihmisiä kuin täältä on muuttanut pois: tänne muuttaneet miinus täältä pois muuttaneet, muista kunnista/muihin kuntiin muuttaneet sekä muista maista/muihin maihin muuttaneet. Viimeisten viiden vuoden aikana meillä on joka vuosi ollut positiivinen nettomuutto, kuten alla olevasta kuvasta näkyy.

Grafiikka, nettomuutto vuosina 2019-2023

Asukasmäärään ei kuitenkaan vaikuta pelkästään muuttoliike, vaan myös se, kuinka moni syntyy raaseporilaiseksi ja kuinka moni kuolee täällä. Tätä kutsutaan luonnolliseksi väestömuutokseksi. Myös Raaseporissa, kuten niin monessa muussakin kunnassa, on negatiivinen luonnollinen väestömuutos: Raaseporissa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy lapsia.

Koska muuttoliike ei kompensoi luonnollista väestön vähenemistä, kokonaisväestö pienenee hieman joka vuosi. Olemme kuitenkin erittäin iloisia ja ylpeitä positiivisen muutonliikkeen jatkumisesta ja toivotamme tervetulleiksi kaikki uudet raaseporilaiset!

Entä se viime vuoden ”lopullinen lukema”? 27 211 raaseporilaista 31.12.2023.


27.02.2024 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja Raaseporin kaupunki kutsuvat yhdessä kaikki Mustionjoen alueen maa- ja vesialueiden omistajat, alueen maanviljelijät, sekä muut aiheesta kiinnostuneet Mustionjoen kalailtaan.
Tilaisuus on jatkoa 31.10.2023 pidetylle kalaillalle, missä keskusteltiin ja etsittiin vastauksia siihen, miten kalat vaikuttavat mm. Maatalouteen ja peltoviljelyyn.

Maaliskuun kalaillassa kerrotaan tilannekatsaukset Mustionjoen Peltokosken ja Mustionkosken kalatiesuunnitelmista, sekä tuoreimmat tulokset jo rakennettujen Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden toimivuuden seurannasta ja alasvaellustutkimuksen tuloksista.
Mustionjoen lohikalakantojen vahvistamiseksi ja raakun elinympäristön tilan parantamiseksi Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiossa on esitetty tukitoimenpiteenä myös lohikalojen palautusistutuksia. Tilaisuudessa käydään läpi kalaistutusten suunnitelmia ja lupatarpeita Mustionjoessa ja sen sivupuroissa sekä kerrotaan vesialueen omistajan mahdollisuuksista vaikuttaa kalaistutuksiin ja kalastukseen.  

Missä: Västra Nylands Folkhögskola, Pumppulahti 3, 10300 Karjaa 
Milloin: ke 20.3.2023 klo 18:00–20:00 (kahvitarjoilu jo klo 17:30 alkaen) 
Kenelle: Mustionjoen ja sen sivupurojen vesi- ja maa-alueiden omistajille, alueen maanviljelijöille ja muille aiheesta kiinnostuneille. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan >>

Tilaisuudessa läsnä Raaseporin kaupungin ja LUVYn Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövision edustajia ja asiantuntijoita.  

Tilaisuus toteutetaan mahdollisimman kaksikielisesti: Esittelijät puhuvat omaa äidinkieltään ja kirjalliset esitysmateriaalit ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilaisuuden loppukeskustelu suoritetaan suomeksi, mutta kysymykset ja vastauksien keskeisin sisältö tulkataan yleisölle ruotsiksi paikan päällä. 

Tapahtumatilaan mahtuu noin 80 henkilöä – ilmoittauduthan ennakkoon, viimeistään su 17.3. Tapahtumassa on myös pullakahvitarjoilu. 

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan  Mustionjoesta ja sen sivupuroista, kalateistä, kaloista ja istutuksista! 

Talvinen Mustionjoki odottaa kevään saapumista. (LUVY / Henna Björqkvist)

Lisätietoja:  

Annika Söderholm-Emas
aluekoordinaattori
hankekoordinaattori
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019

Logo: Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 €. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio: Karjaanjoen vesistö valuma-alueineen on hyvässä ekologisessa tilassa, raakkujen ja lohikalojen luontainen elinkierto on turvattu ja vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). 

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


23.02.2024 / Petra Louhimies

PÄIVITYS 26.2.2024

Ekerön vedenottamosta lähtevä vesi täyttää jälleen laatutavoitteet ja perjantaina annettu keittokehotus kumotaan.


Tiedote perjantailta 23.2.2024

Rutiininäytteenotossa on ilmennyt, että Tammisaaren Ekerön vedenottamon lähtevän veden kokonaispesäkemäärä on 2 800 pmy/ml. Bakteerimäärä poikkeaa normaalitasosta ja aiheuttaa näin poikkeaman laatusuosituksista. Ulosteperäisestä saastumisesta kertovia kolimuotoisia bakteereja ei ole todettu. Ekerön vedenottamon vesi sekoittuu verkostossa muihin vesiin, joten on vaikea arvioida kuinka suuret poikkeamat laatusuosituksista ovat yksittäisille käyttäjille. Raaseporin vesi lähettää vielä tänään tekstiviestit tilanteesta Ekerön vedenottamon lähimmille asiakkaille.

Vedenkäyttäjiä kehotetaan varmuuden vuoksi keittämään talousvetensä Dragsvikin, Langansbölen ja Horsbäckin alueilla. Uusia näytteitä otetaan vielä tänään ja tulosten odotetaan valmistuvan maanantain 26.2.2024 aikana. Raaseporin vesi huuhtoo myös verkostoa varmuuden vuoksi.

Lisätietoja annetaan maanantaina 26.2.2024


13.02.2024 / Oskar Sjöberg
Mustionjoen kalatielaskurin kamera tallensi upean hetken, kun taimen elehti vapaasti Åminneforsin kalatiessä pyrkien kohti Billnäsiä, jonka yläpuoliset kutupurot kutsuvat kutemaan. (LUVY / Juha-Pekka Vähä)

Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet suljettiin marraskuun lopussa. Kalatiet olivat auki lähes seitsemän kuukautta. Kesän kalatieseurannassa Åminneforsin kalatieltä havaittiin ennätykselliset lähes 7 000 kalaa, joista 60 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissäkin kaloja havaittiin lähes 2 000. Kaloista suurin osa oli särkikaloja, erityisesti vimpaa ja lahnaa, mutta joukossa oli myös muutamia kookkaita lohia ja meritaimenia. Meritaimenkannan elpymistä halutaankin nopeuttaa istutuksin.  

Viime vuoden kalatieseurannassa Åminneforsissa havaittiin kolme poikkeuksellisen aktiivista vaellusajankohtaa. Ruuhkaisinta kalatiessä oli 12.–16. toukokuuta, juuri vimpojen kutuaikaan, jolloin laskuriin kertyi lähes 3 500 kalahavaintoa. Kahtena päivänä (13.–14.5.) havaintojen määrä oli jopa yli tuhat kalaa vuorokaudessa. Kaksi muuta aktiivista vaellusaikaa Åminneforsin kalatiessä olivat 25.–27. toukokuuta (yhteensä 935 kalahavaintoa) ja 8.–9. kesäkuuta (316 kalahavaintoa). Heinä-syyskuun välisenä aikana kalahavaintoja kertyi noin 300 kuukaudessa, mutta lokakuussa enää vain hieman yli 100. Syksyn edetessä vedet jäähtyivät nopeasti ja talvi saapui aikaisin. Marraskuussa kalahavaintoja tehtiin enää alle kymmenen, joskin kalalaskurissa esiintyi jonkin verran myös häiriöitä ja osa kaloista saattoi jäädä siten havaitsematta.  

Billnäsissä kalahavaintoja kertyi seurantakauden aikana yhteensä 1 914, joista 76 % kulki kalalaskurin läpi ylöspäin. Billnäsissä toukokuu ei ollut erityistä ruuhka-aikaa vaan kalahavainnoista suurin osa, yli 40 % kertyi syyskuussa. Myös Billnäsin kalatien kulkijoista suurin osa on särkikalaa, erityisesti lahnaa, mutta myös pieni määrä lohikaloja havaittiin nousevan Billnäsin kalatien läpi.  

Vaikka Mustionjoen kalateiltä kalahavaintoja kertyi ennätyksellinen määrä, lohikaloja on nousijoista kuitenkin varsin vähän. Åminneforsin kalatieltä todennettiin 10 lohikalaa, joista puolet lohia ja puolet kookkaita meritaimenia. Havainnoista ensimmäinen tehtiin jo heti toukokuun alussa kalateiden avauduttua, kun meritaimen laskeutui alaspäin kalatietä pitkin. Myöhäisin lohikalahavainto tehtiin marraskuun lopulla niin ikään alaspäin vaeltavasta. Billnäsin kalatieltä ylöspäin vaeltavista lohikaloista tehtiin varmuudella vain 4 havaintoa.  

“Lohikalojen pieni määrä on ehkä pettymys, mutta ei yllätys”, toteaa Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä. Syyt nousevien lohikalojen vähäiseen määrään ovat alueen lohikalakantojen ja niiden elinympäristöjen heikossa tilassa. Lohien vaelluspoikasten istutusmäärät Mustionjokeen ovat pieniä, lohi-istukkaat ovat olleet viime vuosina huonokuntoisia ja alasvaelluskuolleisuuden tiedetään olevan suurta erityisesti ylemmillä voimalaitospadoilla. Toisaalta taimenen poikasia ei ole viime vuosina päästy istuttamaan Mustionjoen sivupuroihin ja ilman istutuksia meritaimenenkannan palautuminen Mustionjoen sivupuroihin on hidasta ja tällä hetkellä vain muutamien nousutaimenen varassa. Ylempänä Karjaanjoen vesistössä istutuksia on tehty vuosittain runsaastikin ja taimenkanta on elpynyt. “Meillä on valmiudet istuttaa Karjaanjoen taimenta ja siten palauttaa taimenkanta myös Mustionjoen sivupuroihin, mutta tarvitsemme istutuksiin maanomistajien hyväksynnän”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.  

Tällä hetkellä osa maanomistajista suhtautuu lohikalakantojen elpymiseen sivupuroissa varauksella. Myönteisen suhtautumisen edistämiseksi LUVY järjesti Mustionjoen kalaillan viime syyskuussa. Kalaillassa pyrittiin löytämään vastauksia siihen, miten kalat vaikuttavat mm. maatalouden harjoittamiseen.  

Mustionjoen kalailta 31.10.2023 >> 

Lohikalakantojen hitaasta elpymisestä huolimatta työ vaellusyhteyksien ja vesistön tilan parantamiseksi Mustionjoella jatkuu. Raaseporin kaupunki sai joulukuussa aluehallintovirastolta vesitalousluvan luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Mustionjoen Billnäsissä on parannettu ja tutkittu myös lohikalojen alasvaellusmahdollisuuksia. Kesän 2023 alasvaelluksen kehitys- ja tutkimustyöstä on valmisteilla raportti. Tulokset ovat lupaavia, mutta niistä tiedotetaan lisää myöhemmin.  

Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Lohikalakantojen elpyminen on kriittistä erityisesti Mustionjoen jokihelmisimpukalle, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä.  

Lisätietoja:  

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

http://www.luvy.fi


8.02.2024 / Sonja Grönqvist

Raaseporin kaupunki tarjoaa viljelyalueen vuokralle maanviljelytarkoituksiin viideksi vuodeksi. Tarjouksen voi antaa seuraavasta peltoalueista:

Svedjan peltoalueet

• peruslohkot 220-02447-34, 220-01285-36, 220-01286-37, 220-01287-38 och 220-01288-39, joiden pinta-ala on n. 26,3 ha.

Peltoalueet ovat kylvettynä monivuotisena viherkesantona.

Svedja, peruslohko 220-02447-34 ym.

Ladda nerVisa

Vesterbyn peltoalueet (päivitetty 21.2.2024)

• peruslohkot 835-02596-49, 835-05996-54, 835-059997-55, 835-02601-54, 835-02603-56, 835-06000-58, 835-05998-56, 835-05999-57, 835-06001-59, 835-02607-60 ja osa lohkosta 835-04226-30, joiden pinta-ala on n. 26,9 ha.

Peruslohkolla 835-05998-56 EIF Discgolfilla on kaksi koria ja heittopaikkaa jotka kuuluvat frisbeegolfrataan.
Peruslohkolla 835-04226-30 sekä 835-02596-49 on annettu lupaa Österby sportklubb´ille hiihtolatujen vetämiseen.
Kaupunki on solminut suunnitteluvaraussopimuksen Alfa Omega Raseborg r.f. yhdistyksen kanssa osalle peruslohkoa 835-05998-56.

Vesterby, peruslohko 835-02596-49 ym.

Ladda nerVisa

Kirjalliset tarjoukset jätetään mittausyksikölle, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari
viimeistään 28. helmikuuta 2024 klo 14.00 mennessä. Tarjousten tulee olla suljetussa kirjekuoressa ja varustettuna merkinnällä ”Viljelysvuokra”.

Tarjouslomake, viljelyalueiden vuokraus, Svedja, 2024

Ladda nerVisa

Tarjouslomake, viljelyalueiden vuokraus, Vesterby, 2024

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa kaupungingeodeetti, puh. 019 289 3820.

Tarjouslomakkeita voi myös tilata mittausyksiköltä, puh. 019 289 2526.

MITTAUSYKSIKKÖ


31.01.2024 / Barbro Österman

Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) -ohjelmista, eli Interreg-ohjelmista, tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa.

EU-tukea ohjataan raja-alueiden ja laajempien, rajat ylittävien yhteistyöalueiden toimenpiteisiin sekä alueiden ja kaupunkien välisten verkostojen vahvistamiseen. Ohjelma-alueeseen kuuluu rannikkoalueita neljästä Itämeren maasta, Suomi, Viro, Liettua ja Ruotsi.

Ohjelmassa on laajasti rahoitusmahdollisuuksia uusimaalaisille toimijoille. Kauden 2021–2027 rahoituskehys on 118 miljoonaa euroa. Ohjelman teemat ovat:

  • yritysten innovatiivinen kehittäminen
  • ympäristön tilan parantaminen ja resurssien käytön tehostaminen
  • paremmat työllistymismahdollisuudet
  • paremmat julkiset palvelut.

Tammisaaressa järjestetään 21.2.2024 klo 10-11 infotilaisuus Interreg Central Baltic -ohjelman hankerahoitusmahdollisuuksista. Viola Mickos esittelee ohjelmaa ja sen tavoitteita. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus avoimeen keskusteluun mahdollisista projekti-ideoista ja muista ajankohtaisista kysymyksistä.

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan viimeistään 19.2.2024.

Lisätietoja Central Baltic -ohjelmasta ja rahoitetuista projekteista löytyy täältä.

Central Baltic -ohjelman Suomen infopiste sijaitsee Uudenmaan liiton toimistossa. Hankerahoitusta harkitsevia auttaa Viola Mickos, puh. 045 133 5854, viola.mickos@uudenmaanliitto.fi

Infotillfälle om Central Baltic Projektfinansiering.

19.01.2024 / Petra Louhimies

On taas aika äänestää Vuoden raaseporilaista 2023! Vuoden raaseporilainen -arvonimen sekä muiden Raasepori-palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa helmikuun puolessavälissä. Voit seurata palkintojenjakotilaisuutta suorana lähetyksenä kaupungin Facebook-sivujen kautta.

Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:

  • vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
  • vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysjaosto.

Ennakkotuomaristo, johon tänä vuonna kuuluvat kaupunginhallituksen valitsemat jäsenet, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja kaupunginhallituksen jäsen Kati Sointukangas sekä viestintäpäällikkö Petra Louhimies, on valinnut äänestykseen seuraavat ehdokkaat:

Raaseporin Jouluapu

Jenna Nyman, Jenna Ahlroth-Ragnell, Jannica Nyman, Jenny Romberg-Valkeapää.

Raaseporin jouluapu auttaa apua hakeneita perheitä, joilla ei eri elämäntilanteitten takia ole jouluna varaa lahjoihin tai jouluruokaan. Perheissä voi esimerkiksi esiintyä köyhyyttä, työttömyyttä tai sairauksia. Vuonna 2015 toimintansa aloittanutta jouluapua on vuodesta 2022 pyörittänyt ”neljä J:tä”, Jenna Nyman, Jannica Nyman, Jenna Ahlroth-Ragnell ja Jenny Romberg-Valkeapää.

Ryhmä on ollut yhteyksissä yrityksiin, ja yksityishenkilöt ovat saaneet myös lahjoittaa tarvitseville. He ovat olleet vastaanottamassa tavaroita ja järjestäneet niin, että kaikki hakijat, vuonna 2023 yhteensä 70 perhettä, ovat saaneet jouluksi apua. Sen lisäksi he jakavat lahjoja yksinäisille ja vähävaraisille vanhuksille. He tekevät työn täysin vapaaehtoisesti omien päivätöidensä ja perheidensä ohella.

Sepi Sundman

Sepi Sundman on pitkäaikainen järjestötoimija ja tunnettu muun muassa Karjaan mielenterveysyhdistys Kaippari ry:n puheenjohtajana, joka vuonna 2022 sai Mielenterveyden keskusliiton Vuoden Pomppu -yhdistyspalkinnon.

Vuonna 2023 Sundman julkaisi kirjan, jossa hän kertoo vaiheistaan musiikin parissa ja Faces-festivaalin järjestämisestä. Sundman on monen tuki ja turva, ja oikea järjestöaktiivi, jonka voi löytää erilaisista tapahtumista äänipöydän takaa.

Anne Ingman

Anne Ingman on jo vuodesta 2009 tehnyt Helene Schjerfbeck -teemaopastuksia Tammisaaressa. Hän on ansiokkaasti tuonut esiin Raaseporin tunnetuinta taiteilijaa luoden monipuolisen aikamatkan vierailijoille sukeltamalla Schjerfbeckin elämään ja rooliin kokonaisvaltaisesti. Opastukset ja Annen rooli Helenenä on herättänyt vuosien aikana huomiota myös kotimaisessa mediassa.

Äänestys on päättynyt 2.2.2024 klo 12. Kiitos kaikille äänestäjille!


16.01.2024 / Monica Österblad

Muutama päivä välillä 22.1.–8.3.2024 haketetaan hakkuutähteitä Snäcksundin parkkipaikalla, Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelman mukaisesti. Gåsörenilla räjäytetään korkeita kantoja osana laitumen kunnostamisena.

Beslut_bulleranmälan_Skogen_Ramsholmen, flisning_2024

Ladda nerVisa

15.01.2024 / Carina Nyholm

Raaseporin kaupunki vuokraa tilan liikennekeskuksessa Tammisaaren Rautatienkadulla. Rakennuksen lämmitysmuoto on kaukolämpö. Tila soveltuu liiketoimintaan. Tilan pinta-ala on 75 m2. Kuukausivuokra on 1063,10 euroa. Jos vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, määrätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 prosenttia.

Lisätietoja antaa kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström. puh. 019-289 3985.

Vapaamuotoinen hakemus lähetetään viimeistään 15.2.2024 klo 12.00 sähköpostiosoitteeseen anna.friberg@raasepori.fi. Hakemukseen liitetään lyhyt kuvaus vuokralaisen aiotusta toiminnasta rakennuksessa.

RAASEPORIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖ JA INVESTOINTIOSASTO


8.01.2024 / Petra Louhimies

Hangon ja Karjaan välinen junayhteys muuttuu VR:n lähiliikenteeksi maanantaina 8.1.2024. H-juna ajaa kolmena päivänä viikossa myös Helsinkiin.

Maanantaina 8.1.2024 reitillä aloittaa lähijuna H, jonka pysähdyspaikat Hangon ja Karjaan välillä ovat Hanko-Pohjoinen, Santala, Lappohja, Skogby, Tammisaari ja Dragsvik.

Katso lippujen hinnat ja varaa lippu VR:n verkkosivuilta.

Suora yhteys Hangon ja Helsingin välillä kolmena päivänä viikossa

Karjaalla pysähtyy 30 kaukojunavuoroa joka arkipäivä. H-junan aikataulut palvelevat vaihtoyhteyksien matkustajia sekä Helsinkiin että Hankoon.

H-juna kulkee keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin myös suoraan Helsingin ja Hangon välillä. H-juna lähtee Helsingistä kello 20.53 ja saapuu Hankoon kello 22.45, Hangosta H-juna lähtee kello 20.05 ja saapuu Helsinkiin kello 21.53.  

H-junassa voi matkustaa ainoastaan VR:n lipulla. Helsinki-Karjaa on ensimmäinen väli, johon lipun voi ostaa Helsingistä, sillä aiemmat pysäkit (Pasila, Leppävaara, Espoo, Kirkkonummi, Siuntio) ovat HSL alueen asemia. HSL lipulla ei voi matkustaa H-junassa. 

Liput lähijunaan

Lähijunalipun voi ostaa VR Matkalla -sovelluksesta, vr.fi:stä, asemien lippuautomaateista sekä R-kioskeista. Lipun tulee olla mukana ennen junaan nousua. Konduktööri voi määrätä VR:n lähijunissa liputtomalle asiakkaalle 80 euron valvontamaksun.


8.01.2024 / Barbro Österman

Raaseporin suosittu Maisemakonttori-kampanja, joka pyöri eri digimedioissa ajalla 6.-30.11.2023 oli menestys ja keräsi yli kaksi kertaa enemmän osallistujia kuin vuonna 2022. Kolme onnekasta voittajaa arvottiin heti kampanjan päätyttyä. Maisemakonttori-kampanjan idea on tarjota ihmisille mahdollisuus koeasua Raaseporissa yhdistämällä etätyö ja hienot vapaa-ajan elämykset kaupungin kauniissa ja monipuolisissa taajamissa ja kylissä.

Kampanjan vastausten määrä yllätti meidät täysin ja olemme enemmän kuin tyytyväisiä näin hienoon tulokseen – yli kaksinkertainen osallistujamäärä ei todellakaan ole itsestäänselvyys. Saimme todella hyvää näkyvyyttä ja aktiviteettiä valitussa digikanavissa, ja kaiken kaikkiaan 1 025 vastausta, joista 934 oli suomenkielisiä ja 91 ruotsinkielisiä. Edellisvuoden tavoin, kilpailulomakkeessa oli nytkin avoin kysymys, jossa pyysimme ihmisiä kuvailemaan itseään, työtään, harrastuksiaan ja miksi he halusivat tulla tänne etätöihin. Lähes kaikki osallistujat ovat myös tänä vuonna kirjoittaneet pitkiä, henkilökohtaisia ​​ja ilahduttavan yksityiskohtaisia ​​vastauksia siitä, miksi Raasepori kiinnostaa paikkana. Saamme vastauksista myös erittäin mielenkiintoista tietoa siitä valtavan vaihtelevasta ihmisjoukosta ja eri ammattikategorioista, jotka haluavat yhdistää etätyön ja lomailun Raaseporissa, kertoo kampanjan konseptista ja tuotannosta vastaava markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist.

Kolmen voittajan ammatit ja toivemaisemakonttorit ovat seuraavat:

  • Turkulainen tutkija ja yliopettaja, joka muun muassa vetää kansainvälisiä verkkokursseja, päätti nauttia Skogshyddan Airin persoonallisesti entisöidystä hirsitalosta merenläheisessä Skogbyssä.
  • Siuntiolainen henkilöstötyytyväisyyden parissa työskentelevä tutkimuskoordinaattori halusi kokeilla nostalgista ja kodikasta maalaiselämää Villa Dönsbyssä Karjaan lähistöllä.
  • Teollisuuden IT- ja muutoskonsultti Lahdesta, joka myös kirjoittaa tietokirjoja, vaihtaa kotitoimistonsa korkeatasoiseen ja viihtyisään Nordcenter Golf & Country Clubiin luonnonkauniin Pohjanlahden vieressä Åminneforsissa.

Voittajat ovat saaneet lahjakortin, joka oikeuttaa 2–5 päivän etätyölomaan. Lahjakortti on käytettävä vuoden sisällä, mutta jotta voittaja saisi realistisemman kuvan siitä, millaista Raasepori on muina vuodenaikoina, lahjakortti ei ole voimassa kesäsesongin aikana 15.6.–15.8. eikä juhlapyhinä. Lisäksi etätyöloman tulisi tapahtua maanantain ja perjantain välisenä aikana, niin että voittajat saavat oikeasti kokeilla etätyöskentelyä Raaseporissa.

Tietysti näin valtavan onnistunut kampanja innostaa jatkamaan. Minulla on jo ideoita siitä, miten voisimme kehittää konseptia edelleen, jos meillä on resursseja kolmanteen kierrokseen myös ensi vuonna, Rosenqvist summaa.

Lisätietoja:

Raaseporin kaupungin markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist 
martina.rosenqvist@raasepori.fi, puh. 019 289 2016




19.12.2023 / Oskar Sjöberg
Peltokosken voimalaitos. (LUVY / Henna Björkqvist)

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 18.12.2023 myöntänyt vesitalousluvan Raaseporin kaupungille luonnonmukaisen kalatien rakentamiseen Peltokosken voimalaitospadon ohi. Salo-Inkootien varrella sijaitseva Peltokosken voimalaitos on mereltä katsoen kolmas ja pudotuskorkeudeltaan suurin Mustionjoen neljästä voimalaitoksesta. Kahteen ensimmäiseen rakennettiin kalatiet 2018–2019 osana FRESHABIT LIFE IP -hanketta yhteistyössä alueen kuntien ja voimalaitosyhtiö Koskienergia Koskivoima Oy:n kanssa. Vesitalouslupa Peltokosken kalatielle mahdollistaa jälleen seuraavan lohikalojen vaelluseteen ohittamisen mereltä Lohjanjärvelle. Peltokosken jälkeen vain Mustionkosken voimalaitospato estää lohikalojen nousun Lohjanjärveen ja sen yläpuolisiin virtavesiin.

Kalatiesuunnittelu ja lupaprosessi Peltokosken kalatien rakentamiselle on ollut monivaiheinen prosessi. Lupakäsittely kesti hieman yli vuoden. Varsin poikkeuksellisen lupakäsittelystä ja päätöksestäkin tekee kaksi rinnakkaista lupahakemusta samaan kalankulkua helpottavaan toimenpiteeseen, padon ohittavalle kalatielle. Hankesuunnitelmat poikkesivat kuitenkin merkittävällä tavalla toteutukseltaan. Vesitalousluvan saanut Raaseporin kaupungin suunnittelema kalatie on noin 600 metriä pitkä luonnonpuromainen uoma voimalaitospadon ohi, kun taas voimayhtiön suunnittelema Borland-kalatie sijoitettaisiin voimalaitoksen sisälle entiseen uittotunneliin.

Molempia kalatiesuunnitelmia ei voisi toteuttaa, sillä Raaseporin kalatiesuunnitelmassa hyödynnetään myös uittotunnelia, mutta kalojen alasvaellusreittinä. Aluehallintovirasto hylkäsi Koskienergia Koskivoima Oy:n lupahakemuksen, koska kahden kalatien rinnakkaiseen toimintaan liittyisi epävarmuutta. Intressivertailussa AVI katsoi luonnonmukaisen kalatien huomattavasti Borland-kalatietä toimintavarmemmaksi ja hyödyt merkittävästi suuremmiksi.

Luonnonmukainen puro mahdollistaa paitsi kalojen kulkemisen, myös niiden ympärivuotisen elämisen ja lisääntymisen purossa. Puroon on suunniteltu myös perustettavan elinaluetta Mustionjoen ainutlaatuiselle jokihelmisimpukalle. Näin ollen purolla olisi merkittäviä muitakin hyötyjä kuin vain kalankulun järjestäminen. Seuraava vaihe projektissa on kalatiesuunnitelmien yhteensovittaminen ja sopiminen voimayhtiön kanssa, rakennesuunnitteluvaiheen käynnistäminen sekä tarvittavan kokonaisrahoituksen varmistaminen. Kalateiden rakennustyöt käynnistyvät vasta rahoituksen ja rakennussuunnittelun valmistuttua, näillä näkymin aikaisintaan vuonna 2025.

Lupapäätös Peltokosken kalatielle ja kalatien rakentaminen on harppaus vaelluskalojen palauttamiseksi Karjaanjokeen ja yksi kaupungin kärkihankkeista, iloitsee tekninen johtaja Jan Gröndahl Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoella vaelluskalojen palauttamistyötä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa osana LUVYn koordinoimaa Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisiota. Mustionkosken kalatielle odotetaan vesitalouslupapäätöstä alkuvuodesta 2024. Kalatierakentamisen edistyminen on pitkäjänteisen ja yhteisen vesienhoitotyön tulosta alueen kuntien kanssa. – Yhdessä onnistumme!, riemuitsee toiminnanjohtaja Jaana Pönni LUVYsta.

Kalatien hyödyt jokihelmisimpukalle ovat merkittäviä, sillä lohikalat toimivat jokihelmisimpukan väli-isäntinä. Vaeltavan lohikalakannan, taimenen ja lohen, luontaisen elinkierron onnistuminen Mustionjoessa hyödyttää myös jokihelmisimpukan lisääntymisen mahdollisuuksia. Lisäksi kalateiden toteuttaminen luo mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä parantaa koko vesistön virkistyskäyttöä.

Lisätietoja:

Oskar Sjöberg
Projektipäällikkö
Raaseporin kaupunki
oskar.sjoberg@raasepori.fi
019 289 2529

Jan Gröndahl
Tekninen johtaja
Raaseporin kaupunki
jan.grondahl@raasepori.fi
019 289 2550

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö, Luvy
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727


15.12.2023 / Barbro Österman

Raaseporin kaupunki on tilannut uuden yleisen käymälän Stallörinpuistoon. Käymälä on hiljattain toimitettu leikkipuiston läheisyyteen, mutta se ei ole vielä käytössä, vaan valmistuu ensi keväänä. Ennen käyttöönottoa käymälä koteloidaan teräs- ja puurunkoon ja rakennetaan liikuntarajoitteista helpottava luiska.

Kaupunki tiedottaa lisää keväällä, kun käymälä on valmis.


13.12.2023 / Barbro Österman

Lakko ei vaikuta Raaseporin sisäiseen joukkoliikenteeseen BOSSE. Kaikki Raaseporin alueella olevat liikennöitsijät ajavat vuoronsa normaalisti. Myös koulukuljetukset toimivat normaalisti.

Tarkista linja-autoyhteydet Raaseporissa.

Lakolla on vähäinen vaikutus kaukoliikenteeseen. Vuorot ajetaan enimmäkseen normaalin aikataulun mukaan, mutta poikkeuksia saattaa esiintyä, koska muutoksia voi tulla liikennöitsijöiltä hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Tarkista kaukoliikenteen vuorot.

Linja-auto lumisessa maisemassa.

12.12.2023 / Barbro Österman

Raaseporin kaupunki on luovuttanut ranta-alueita järviruo’on korjuuseen kertakäyttöastioita ja pillejä korvaavien tuotteiden kehittämiseen. Aloite on osa kaupungin sitoutumista edistämään kestäviä tuoteratkaisuja ja tukemaan ympäristöystävällistä yritystoimintaa. Ruokoa korjataan Trollbölen läheiseltä ranta-alueelta ja Estholmenin ranta-alueilta. Hanke on kokeilu yhteistyössä suomalaisen yrittäjän ja tuotekehityksestä vastaavan ruotsalaisen yrityksen kanssa.

Korjuutyöt on suunniteltu viikolle 50, mikäli sääolosuhteet ovat suotuisat. ELY-keskus on antanut suostumuksensa suunnitelluille toimenpiteille.

Raaseporin alueella esiintyy laajoja ruokokasvuisia lahtia, jotka tarjoavat runsaasti raaka-ainetta järviruo’on muodossa. Ranta-alueiden luovuttaminen korjuukäyttöön talveksi 2023-2024 on osa Raaseporin kaupungin pyrkimystä edistää kestävien tuoteratkaisujen kehittämistä.

Järviruoko on ekologisesti kestävä raaka-aine, joka voi mahdollistaa uusia innovaatioita ja yrittäjyyttä, ympäristötarkastaja Juha Laiho sanoo.

Kestävä ruovikoiden hyödyntäminen tukee yrittäjyyden lisäksi kaupungin laajempaa ympäristötyötä, niin ilmaston kuin vesiensuojelunkin merkeissä.

Ruovikot sitovat huomattavia määriä hiilidioksidia ilmakehästä ja korjatun ruo’on mukana poistuu myös orgaanista materiaalia, mikä vähentää kuormitusta rannikkoalueillamme ja edistää vesiensuojelua, Laiho toteaa.

Lisätietoja:

Juha Laiho, ympäristötarkastaja, Raaseporin kaupunki

puh. 019 289 2369

s-posti: juha.laiho@raasepori.fi


11.12.2023 / Barbro Österman

Kesällä 2024 laiduntaminen alkaa pienellä Gåsörenin saarella Ramsholmenin pohjoispuolella Tammisaaressa. Ennen kuin lehmät voivat aloittaa laiduntamisen siellä, on tuleva hakamaa ja rantalaidun kunnostettava. Laidun on aidattu syksyllä 2023 ja pian on vuorossa Gåsörenin puuston ja pensaikon raivaus. Työt tehdään talvella 2023–2024, sääolosuhteiden ollessa suotuisat. Raivauksella pyritään luomaan avointa laidunmaata harvalla puustolla.

Toimenpiteet noudattavat Hagen-Ramsholmenin hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyi vuonna 2021. Hanketta vetää Raaseporin kaupunki ja sitä rahoitetaan ympäristöministeriön HELMI-elinympäristöohjelman varoin.

Mikä on hankkeen hyöty?

Nykyään Gåsören on umpeenkasvanut, ja saarta hallitsee tervaleppä sekä nuori koivikko. Rantoja hallitsee sekä korkea ruoko että nuori vesakko. Tavoitteena on luoda monimuotoisempi ympäristö, joka hyödyttää kahlaajia ja muita matalakasvuisia rantoja suosivia lintuja, ympäristötarkastaja Juha Laiho kertoo.

Hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut siihen, että monet niistä riippuvaiset lajit, kuten monet hyönteiset, ovat uhanalaistuneet. Hankkeen päätavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja auttaa uhanalaisia lajeja. Hakamaan ja sen puistomaisen ympäristön odotetaan lisäävän alueen maisemallista arvoa.

Lisätietoja:

Helmi-hanke: ympäristötarkastaja Juha Laiho, puh. 019 289 2369, juha.laiho@raasepori.fi

Metsän raivaus: metsätalousinsinööri Mats Wikström, puh. 019 289 3834, mats.wikstrom@raasepori.fi


29.11.2023 / Sonja Grönqvist

Omakotitonttia on mahdollista varata Myllytien varrella. Tontin pinta-ala on 1 144 m² ja hinta on 23 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: Kaupungintalo/mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


29.11.2023 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Espinginkujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 052 -1 387 m² ja hinta on 20 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


17.11.2023 / Petra Louhimies

Karjaan Pumppulahden puistoalueen uusin vetonaula seikkailurata on nyt valmis. Koko perheelle sopiva rata on lopputulos Raaseporin ensimmäisestä osallistuvasta budjetista, ja se on suunniteltu yhdessä Pumppulahden puistotoimintojen uudistamista ehdottaneen ryhmän kanssa.

Raaseporissa on useita pienille lapsille sopivia leikkipuistoja mutta uusi seikkailurata on koko perheen paikka, jossa lapset ja aikuiset voivat leikkiä yhdessä, liikkua ja pitää hauskaa. Keskusteluissa aloitteentekijöiden kanssa kävi nopeasti selväksi, että haluamme panostaa johonkin, josta on iloa koko perheelle, Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson sanoo.

Seikkailurata koostuu erilaisista esteistä ja aktiviteeteista, ja kulminoituu noin 20 metrin pituiseen köysirataan, josta muodostuu varmasti kaikenikäisten lasten ja lapsenmielisten aikuisten suosikki.

Pumppulahden seikkailurata syysasussa

Nyt kun sää on vaihtelevaa ja illat pimenevät nopeasti, emme vietä virallisia avajaisia. Sen sijaan suuntaamme katseemme lämpimämpään ja valoisampaan vuodenaikaan, ja suunnittelemme avajaistapahtumaa keväälle 2024. Mutta rata on valmis ja avoinna, joten kannattaa ehdottomasti tehdä retki ”Pumppikselle” ja kokeilla rataa, puutarhuri Tanja Liljeqvist kehottaa.

Vuoden 2022 ensimmäisen kansalaisbudjetin summa oli 50 000 euroa ja voittajaehdotus keräsi 181 ääntä 581 äänestä.


9.11.2023 / Carina Nyholm

Jellona puhdistaa päivittäin Kiilan koulun ja Karjaan yhteiskoulun liikuntasalin, aulan ja käytävien lattiat. Robotin työskennellessä salissa, toimitilahuollon työntekijät ehtivät siivota pukuhuoneet, suihkut ym. tilat, jotka on siivottava valmiiksi ennen koulupäivän alkamista. Koululaiset ovat ottaneet robotin hyvin vastaan.


2.11.2023 / Carina Nyholm

Raaseporin kaupunki kunnostaa Fiskarsin ruukin ydinalueella sijaitsevaa Gästerbyntien siltaa. Työssä kunnostetaan sillan kaiteet sekä siltaan liittyviä muita rakenteita.

Koko silta-alue on työmaa-aluetta, eikä siltaa tulee missään nimessä käyttää, vaikka työmaalla ei työt olisikaan käynnissä.

Pahoittelemme työstä aiheutuvaa vaivaa alueen asukkaille ja toimijoille.


13.10.2023 / Barbro Österman

Raaseporin kaupungin tekninen osasto tiedottaa

Kivipellontien saneeraushankkeen suunnittelutyö on tehty kesän 2023 aikana ja projekti on tarkoitus toteuttaa 16.10. – 31.12.2023 aikana. Saneeraus käsittää olemassa olevat katurakenteet sekä silmukan ja parkkialueen päiväkodin edustalla. Kevyenliikenteen väylä rakennetaan Kivipellontien eteläpuolelle aina ratavallille asti.

Kiinteistöjen liikenne tulee pääsääntöisesti sujumaan normaalisti, mutta tarpeen mukaan joudutaan käyttämään tilapäisjärjestelyjä.

Käytännön järjestelyistä työpaikalla huolehtii Ralf Jung Ab, Robin Metsola.

Kartta Kivipellontien saneerauksesta syksyllä 2023.

29.09.2023 / Cynthia Moed-Ring

Jätevesijärjestelmän huolto on tärkeä osa kiinteistön ylläpitoa, joka kannattaa ottaa säännöllisesti tehtäväksi toimenpiteeksi ympäri vuoden. Kesän jälkeen, ennen lumipeitteen tuloa on hyvä huoltaa ja tarkistaa jätevesijärjestelmän kunto ja toimivuus.

Vanha betoninen kaivokansi jossa kasvaa sammalta.

Jätevesijärjestelmän asianmukainen huolto varmistaa lähiympäristön suojelun ja estää hajuhaittojen sekä jätevesijärjestelmän toimintahäiriöiden syntymisen. Alla on vinkkejä jätevesijärjestelmän hyvän kunnon ylläpitämiseen:

  1. Säännöllinen tarkastus: Tarkista säännöllisesti jätevesijärjestelmän eri osat kuten säiliöt, kannet, putket ja saostuskemikaalin riittävyys.
    Kenttien osalta tarkista myös, että tuuletusputket ovat tyhjät vedestä ja yltävät lumenpinnan yläpuolelle.
    Laitepuhdistamoissa tarkkailtavia kohteita ovat mm. sähkölaitteet ja pumput, saostuskemikaalin riittävyys sekä purkupaikan avoimuus/toimivuus.
  2. Käyttöohjeiden noudattaminen: Noudata laitevalmistajan käyttö- ja huolto-ohjeita.
    Vältä laittamasta järjestelmään mitään, mikä voisi tukkia putkia tai aiheuttaa vaurioita, kuten liuottamattomia rasvoja.
    Ohjeita noudattamalla varmistat järjestelmälle hyvät edellytykset toimia ja järjestelmän käyttöikä säilyy mahdollisimman pitkänä.
  3. Tyhjennykset: Lietteen kertymistä kaivoihin on hyvä seurata kaikkina vuodenaikoina, myös talvella. Saostuskaivot joko esikäsittelynä tai sellaisenaan tulee huoltaa tyhjennyksen muodossa, jotta kiinteää ainesta ei pääse kulkeutumaan maaperään.
    Myös useissa laitepuhdistamomalleissa on lietteen tyhjennys tehtävä tarvittaessa.
    Lisäksi myös mökkien pienemmille jätevesijärjestelmille, kuten imeytyskaivoille tai vähäisten pesuvesien saostuskaivoille, suositellaan kunnon tarkastamista vuosittain sekä tarvittaessa lietteen puhdistamista.

Jätevesiopas-sivustolta löydät käyttö- ja huolto-ohjeita yleisimmille jätevesijärjestelmille. Jos olet epävarma oman kiinteistön jätevesijärjestelmän toimivuudesta, kannattaa järjestelmän kunto ja toimivuus tarkistaa yhdessä jätevesineuvojan kanssa.
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) hajavesihankkeen neuvojat vastaavat neuvontapuhelimeen:
neuvontapuhelin 045 7750 7725 (tiistai ja keskiviikko klo 9–15)
ja sähköpostiin: hajavesineuvonta@luvy.fi.

Lisätietoja:

Kirsi Mansilla
projektityöntekijä, neuvoja
kirsi.mansilla@luvy.fi
050 535 4938

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistuu rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanketta koordinoi LUVY. Hanke on osa Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaa 2022–2026. Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta.

Logo: Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkosto.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


26.09.2023 / Barbro Österman

Hyvinkään ja Karjaan välisen rataosuuden varrelta poistetaan riskipuita turvallisuuden parantamiseksi. Työ aloitetaan loppusyksystä 2023 ja tavoitteena on poistaa riskipuut loppuvuoteen 2024 mennessä. Riskipuita poistetaan osana Väyläviraston Hyvinkää−Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien poistaminen -hanketta.

Puita ja korkeita pensaita poistetaan rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi. Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatien molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä.

”Riskipuiden poistolla ehkäistään esimerkiksi puiden kaatumista radalle. Kaatumisesta aiheutuisi merkittävää haittaa rautatieliikenteelle”, projektipäällikkö Harri Sakki kertoo puuston poistosta.

Maanomistajia tiedotetaan riskipuiden poistosta erikseen kirjeitse. Puiden ja pensaiden poistamisesta ei aiheutu maanomistajille erikseen kuluja. Mahdollisista korvauksista puuston poistoa koskien sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. 

Lisätietoja:

Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyvät lisätiedot:
Kaj Grönqvist, maankäytön asiantuntija, Etelä-Suomen rata-alueiden rataisännöinti, p. 040 573 5226, etunimi.sukunimi@rrm.fi

Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot:
Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, etunimi.sukunimi@vayla.fi

Seuraa hanketta

Lähde: Väylävirasto

Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa ähköistetään 49 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta.


26.09.2023 / Barbro Österman

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos uusii väestöhälytinlaitteistoja Raaseporin, Hangon ja Inkoon alueilla syksyn 2023 aikana. Vuosihuollon yhteydessä vaihdetaan Hangonkylän koulun, Hangon paloaseman, Inkoon vesitornin ja Karjaan paloaseman alueilla sijaitsevat laitteistot. Lisäksi Tenholan uudelle paloasemalle Raaseporissa asennetaan väestöhälytin. Hälyttimet vaihdetaan uuteen, entistä tehokkaampaan malliin, jolloin hälyttimen kuuluvuus paranee ja sen ääni kattaa aiempaa suuremman alueen. Uusien laitteistojen huoltovarmuus on myös entisiä parempi. Asennustyöt tehdään viikoilla 39 ja 40.

Kuukausittainen koesoitto kuuluu aiempaa voimakkaammin

Muutos kuuluu alueen asukkaille ja muille hälytinten läheisyydessä oleville viimeistään asennustyön jälkeisenä kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina, jolloin on kuukausittainen, valtakunnallinen väestöhälytinten testaus aina klo 12. Hälyttimistä kuuluu silloin seitsemän sekuntia kestävä tasainen kokeilumerkki. Samalla voidaan testata myös puhetiedotetta ”hälyttimien kokeilu, provalarm, testing sirens”.

Hälytinlaitteiston vaihtotyön jälkeen koesoitto kuuluu uusien hälyttimien alueella huomattavasti aiempaa voimakkaammin ja kantautuu aiempaa etäämmälle. Muutos ei edellytä toimenpiteitä asukkailta, mutta asia on hyvä tietää ja huomioida koesoittoaikojen osalta.

Väestöhälyttimet varoittavat ulkona liikkuvia

Väestöhälyttimillä voidaan antaa yleinen vaaramerkki esimerkiksi, jos ilmassa on vaarallista savua tai kaasua, joka uhkaa asukkaita. Vaaramerkki on minuutin mittainen nouseva ja laskeva ääni. Yleinen vaaramerkki kertoo, että ulkona olevien tulee suojautua sisätiloihin. Sisätiloissa suljetaan ovet, ikkunat ja tuuletusaukot sekä pysäytetään ilmanvaihto, jos mahdollista. Vaara ohi -merkki on minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se ilmoittaa, että uhka tai vaara on ohi.

Lisätietoa yleisestä vaaramerkistä

Väestöhälyttimet on tarkoitettu ensisijaisesti ulkona liikkuvien varoittamiseen. Niiden ääni ei siis välttämättä kuulu sisätiloihin. Maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja säätila vaikuttavat myös hälyttimien kuuluvuuteen. Väestöhälytinjärjestelmä ei kata kaikkia alueita. Hälyttimet on sijoitettu ensisijaisesti sinne, missä asuu tai liikkuu eniten ihmisiä.

Osa monikanavaista hälytysjärjestelmää

Väestöhälyttimellä soitettavan yleisen vaaramerkin lisäksi annetaan aina vaaratiedote, joka luetaan radiossa ja näytetään teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä. Vaaratiedote näkyy myös muun muassa sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi. Vaaratiedote lähetään lisäksi 112 Suomi -sovelluksen kautta. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi -sovelluksen lataamista puhelimiin.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on noin 80 väestöhälytintä. Hälyttimiä uusitaan ja huolletaan tarpeen mukaan. Pelastuslaitos myös kartoittaa onko rakennettu uusia asuinalueita, joihin väestöhälytin olisi hyvä sijoittaa.

Lisätiedot:

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, viestimestari Juha Sundqvist


20.09.2023 / Barbro Österman

Billnäsin 2,4 kilometriä pitkä kylätie valmistui elo-syyskuussa 2023. Sen suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Traficomin kanssa.

Kylätietä varten Vasarasepäntie ja Billnäsin puistotie saivat uuden päällysteen. Nopeusrajoitus kylätiellä vaihtelee 40 km/h ja 30 km/h välillä.

Kylätiellä on keskellä yksi normaalin levyinen ajokaista ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet. Kylätiellä ajetaan moottoriajoneuvoilla tien keskellä ja pyöräliikenne sekä jalankulkijat käyttävät tien piennarta. Kohtaamistilanteessa autot väistävät pientareelle huomioiden kuitenkin jalankulku ja pyöräliikenteen. Moottoriliikenteelle varattu kaksisuuntainen ajokaista on 3,0 metriä leveä ja ensisijaisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille varatut pientareet ovat n. 1,5 metriä leveitä.

Näin liikut kylätiellä

1. Ajolinjat: Normaalitilanteessa moottoriajoneuvot ajavat keskellä. Jalankulkija käyttää jompaa kumpaa piennarta ja pyöräilijä oikeanpuoleista piennarta.

2. Kohtaaminen: Kahden moottoriajoneuvon kohdatessa siirrytään hyödyntämään piennarta turvallisen kohtaamisen mahdollistamiseksi.

3. Väistäminen: Pyöräilijän kohdatessa jalankulkijan, pyöräilijä siirtyy keskemmälle tietä. Keskikaistalle siirtyvä pyöräilijä väistää keskikaistan liikennettä.

4. Lopuksi: Vastakkaisen liikenteen kohtaaminen tulee tehdä turvallisesti. Moottoriajoneuvolla tulee siirtyä pientareelle vain, jos pientare on vapaa. Jos pientareella on muita käyttäjiä, tulee odottaa kohtaamiseen tai ohittamiseen sopivaa liikennetilannetta.

Kylätie Billnäsissä, kuvituskuva
Billnäsin kylätien varrella moottoriajoneuvot ajavat keskikaistalla. Jalankulkijat käyttävät jompaa kumpaa piennarta ja pyöräilijät oikeanpuoleista piennarta.

Hollannissa kehitetty kylätiekonsepti tarjoaa mahdollisuuden parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta ja tarjoaa turvallisemmat olosuhteet pyöräilijöille ja jalankulkijoille ilman erillisen pyörätien rakentamista. Kylätie sopii erityisesti paikkoihin, joissa autoliikenne ei ole erityisen vilkasta ja erillisen pyörätien tai jalkakäytävän rakentaminen ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Kylätie tarjoaa mahdollisuuden vähentää autojen nopeuksia ja lisätä liikenneturvallisuutta.

Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi, eikä niitä ole vielä toteutettu paljon. Kyläteitä on Billnäsiä ennen tehty mm. Salossa (Mathildedal), Hattulassa, Pyhtäällä ja Espoon ja Vantaan rajalla, ja näitä ratkaisuja seurataan pitkällä aikavälillä. Samalla jatketaan normaaleja liikenneturvallisuustoimenpiteitä, kuten nopeusrajoitusten ja hidasteiden käyttöä tarvittaessa.

Kuvituskuva, kylätien alku sekä liikennemerkki, joka kuvaa kylätietä.
Billnäsin kylätien opasteet ohjaavat liikennettä.

Lisätietoja:
Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja
puh. 019 289 2550
jan.grondahl@raasepori.fi


20.09.2023 / Monica Österblad

South West Motorsport ry järjestää harrasterallia Prästkullassa lauantaina 30. syyskuuta klo 8-18.

Beslut_bulleranmälan_SouthWestMotorsport_9.2023

Ladda nerVisa

12.09.2023 / Carina Nyholm

Tammisaaressa saneerataan Kaivokatua syksyn 2023 aikana. Hanke käsittää koko Kaivokadun sekä osan Kustaa Vaasan kadusta sekä pienen osan Kuningattarenkadusta.

Olemassa olevat katurakenteet sekä vesi- ja viemärilinjat saneerataan kauttaaltaan, jonka lisäksi hankkeessa rakennetaan uusi huleveden runkolinja.

Työt aiheuttavat liikenteen poikkeusjärjestelyjä, jotka elävät hankkeen etenemisen mukaan. Pahoittelemme poikkeusjärjestelyistä aiheutuvaa vaivaa.


8.09.2023 / Carina Nyholm

Katarinaskolanin korjaustyöt alkavat syyskuussa ja rakennusaika on 20 kuukautta. Urakkamuotona on jaettu aliurakointi.

Urakkasopimukset on tehty seuraavien yritysten kanssa:

– Uudenmaan Rakentaja-Talo Oy valitaan Karjaan Katarinaskolanin rakennusurakan urakoitsijaksi, koska heidän tarjouksensa on edullisin. Hinta 6 282 000,00 euroa.

– Sähkö-Sinssi Oy valitaan Karjaan Katarinaskolanin sähköuran urakoitsijaksi, koska heidän tarjouksensa on edullisin. Hinta 951 000,00 euroa. ’

– Ilmastointi C. Johnsson Oy valitaan Karjaan Katarinaskolanin ilmastointiurakan urakoitsijaksi, koska heidän tarjouksensa on edullisin. Hinta 953 600,00 euroa.

– LVI-Palvelu Alanko Salminen Oy valitaan Karjaan Katarinaskolanin putkiurakan urakoitsijaksi, koska heidän tarjouksensa on edullisin. Hinta 850 000,00 euroa.

– Turun LVI-Instrumentointi Oy valitaan Karjaan Katarinaskolanin automaatiourakan urakoitsijaksi, koska heidän tarjouksensa on edullisin. Hinta 58 455,00 euroa.

Kaupunginhallitus valitsi urakoitsijat 11.7.2023.


1.09.2023 / Petra Louhimies

Eilen torstaina 31.8.2023 iltapäivällä Pohjankurun satamassa huomattiin öljyvuoto. Pelastuslaitos ja merivartiosto puomittivat alueen, ja yön aikana saaneet rajattua vuotoalueen sekä suojattua omaisuutta sekä ranta-aluetta. Kaupunki seuraa tilannetta ja tekee yhteistyötä vastaavien viranomaisten kanssa sekä akuuttia tilannetta että jälkihoitoa ajatellen.

Seuraa pelastuslaitoksen viestintää Twitterissä https://twitter.com/lupelastus


23.08.2023 / Petra Louhimies

Kylätie valmistuu elo-syyskuussa 2023, ja sen suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Traficomin kanssa.

Kylätien avulla lisätään kevyen liikenteen turvallisuutta.

Syksyinen kuva Billnäsistä

Billnäsin puistotie ja Vasarasepäntie Billnäsin ruukin ytimessä muuntuvat loppukesästä kylätieksi.

Kylätie tarkoittaa käytännössä sitä, että liikennejärjestelyitä jo olemassa olevalla kadulla tai tiellä muutetaan niin, että tien keskeltä varataan autoilijoille noin kolme metriä leveä ajorata ja sen molemmin puolin kevyen liikenteen käyttöön noin 1,5 metriä leveät pientareet, Raaseporin kaupungin projektipäällikkö Tatu Troberg kertoo.

Kylätie, joka sopii erityisen hyvin historiallisiin ja usein tiiviisti rakennettuihin ympäristöihin, hidastaa ajonopeuksia luonnollisella tavalla, parantaen näin muun muassa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja ratsastajien turvallisuutta. Tiehen ei tehdä rakenteellisia muutoksia, vaan ajojärjestelyt toteutetaan kyltein ja tiemerkinnöin. Pientareet ovat siis tien kanssa samalla tasolla. 

Autoilijalle muutos näkyy lähinnä ajonopeuden hidastumisena. Aiemman 40 km/h rajoituksen sijaan kylätien muutaman kilometrin matkalla nopeusrajoitukseksi tulee 30 km/h. Autojen kohtaaminen tapahtuu piennarta hyödyntämällä, ottamalla tietysti huomioon sillä mahdollisesti kulkeva kevyt liikenne.

Kylätiekonsepti on kehitetty Hollannissa. Suomessa ELY-keskukset ovat selvittäneet alueita, jotka hyötyisivät kyläteistä, ja yksi näistä alueista on Raaseporin Billnäs, jossa on seurattu liikennemääriä ja liikkumistapoja. Kyläteitä on Suomessa jo muun muassa Mathildedalin ruukkikylässä, Pyhtäällä, Hattulassa ja Mänttä-Vilppulassa. Asukkailta, yrityksiltä ja matkailijoilta kerätyt kokemukset ovat olleet pääasiassa hyvin kannustavia.

Uuden kylätien ansiosta Billnäsin ruukkimiljööstä pääsee siis nauttimaan vielä hieman turvallisemmin.

Billnäsin kylätie on hieno jatke Raaseporin määrätietoiselle työlle kaupungin pyöräilyinfrastruktuurin kehittämiseksi. Yhdessä Jokivallin, Ratavallin ja Tammisaaren ja Karjaan välillä kulkevan Harjun pyöräteiden kanssa se edistää sujuvampaa ja turvallisempaa pyöräilyä sekä asukkaillemme että vieraillemme, iloitsee myös Raaseporin matkailupäällikkö Ville Vuorelma.


16.08.2023 / Monica Österblad

Viiden minuutin ilotulitusnäytös on suunniteltu pidettäväksi hääjuhlan yhteydessä ravintola Fyrenin edustalla Tammisaaressa. Ilotulitukset ammutaan lautalta. Näytös on suunniteltu pidettäväksi klo 22:15, kun Raasepori-festivaali vaihtaa esiintyjää.

Beslut_bulleranmälan_fyrverkeri_Fyren 19.8.2023

Ladda nerVisa


15.08.2023 / Nina Sointu

Toisen asteen opiskelijat saattavat tietyin edellytyksin olla oikeutettuja Kelan myöntämään koulumatkatukeen.

Lisätietoa ja haku-ohjeet löydät Kelan sivuilta: www.kela.fi/koulumatkatuki

Koulumatkatukilipun voi lunastaa heti, kun opiskelija on tehnyt KELA:lle verkkohakemuksen ja saanut sähköisen osto-oikeuden. Lakimääräysten mukaan, tukilipun voi ladata matkalipulle aikaisintaan 14 vuorokautta ennen tukikauden alkua. OmaKelassa kulkutavaksi tulee valita joukkoliikenne ja lipunmyyjäksi tulee valita Waltti (Matkahuollon liput eivät käy Bosse-liikenteessä). 

Näin lataat koulumatkatuen Bosse-matkakortille:

  1. Sinulla tulee olla ostettuna Bosse-matkakortti (5€) ennen koulumatkatuen käyttöönottoa. Korttisi tulee olla henkilökohtainen ja kirjattuna “opiskelija”-asiakasryhmään. Asiakasryhmän tulee olla voimassa oston hetkellä.
  2. Rekisteröidy ja kirjaudu sisään Waltti-verkkokauppaan (https://kauppa.waltti.fi)
  3. Vahva tunnistautuminen vaaditaan jotta näet sinulle myönnetyt tuet
  4. Lisää Bosse-matkakortti tilillesi
  5. Lisää kausilippu kortillesi ja klikkaa Tarkista Kelan myöntämän koulumatkatuen tiedot tästä -painiketta
  6. Valitse Vyöhyke A ja se tukituote (14- tai 30-päivän tuki) joka sinulle on myönnetty
  7. Osta lippu

9.08.2023 / Petra Louhimies

Artikkeli päivitetty 16.8.2023 klo 11.30.

Uimaveden laatu on nyt normaali myös Lappohjan uimarannalla, toimenpiteet kumottu!

Lappohjan uimarannalta 14.8.2023 otetun näytteen tulokset ovat valmistuneet. Rannan vesi täyttää vaatimukset ja näin ollen kumotaan toimenpide, jossa uimista ei suositella, välittömästi.

On todennäköistä, että viime viikon huonot tulokset johtuivat sääolosuhteista ja veden korkeudesta. Vedenpinnan korkeusvaihtelut ja kova merenkäynti voivat ylipäänsä vaikuttaa veden laatuun, mikä on hyvä muistaa myös muilla uimapaikoilla ja rannoilla.


1.08.2023 / Petra Louhimies

Suomessa leviää tällä hetkellä korkeapatogeeninen lintuinfluenssa useilla paikkakunnilla. Ruokavirasto sekä paikallisesti Eteläkärjen Ympäristöterveys seuraa tilannetta aktiivisesti. Raaseporin kaupunki välittää Eteläkärjen Ympäristöterveyden tietoa tällä sivulla sekä tarpeen mukaan sosiaalisissa kanavissaan.

Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella tulee ilmoittaa valvontaeläinlääkärille.

Valvontaeläinlääkärin yhteystiedot

Ajankohtaista

Myös omaa siipikarjaa suositellaan suojaamaan huolellisesti. Jos siipikarjassa havaitaan lintuinfluenssan oireita, kuten esimerkiksi veden ja rehukulutuksen tai munatuotannon vähenemistä, on asiasta ilmoitettava valvontaeläinlääkärille, katso yhteystiedot yllä.

Lintuinfluenssa ja ihminen

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai niiden eritteisiin.

Lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan elintarvikkeiden välityksellä ja elintarvikkeiden käyttötottumuksia ei ole tarpeen muuttaa lintuinfluenssan takia.

Marjojen, hedelmien tai muiden kasvisten käyttöä ei tarvitse rajoittaa lintuinfluenssan takia. Vihannekset ja hedelmät kannattaa pestä ennen käyttöä kuten normaalistikin. Näkyvästi likaisten marjojen syömistä kannattaa välttää.

Hyödyllisiä linkkejä ja tietoa lintuinfluenssasta


28.07.2023 / Maria Eriksson

Campingen:in uimarannalla on 24.7.2023 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä, ja mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


13.07.2023 / Maria Eriksson

Furutorp:in uimarannoilla on 13.7.2023 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


10.07.2023 / Maria Eriksson

Box:in uimarannoilla on 10.7.2023 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


7.07.2023 / Maria Eriksson

Toukokuun 27. päivänä maan tasalle palaneen uimarantarakennuksen jäänteet on siivottu.

Rannalle on pystytetty tilapäisiä uimakoppeja ja infotaulu.

Uuden uimarantarakennuksen suunnittelu alkaa syksyllä.


30.06.2023 / Monica Österblad

Karjaan VPK järjestää tanssit VPK-talon pihalla Karjaan yönä, perjantai 28.7.2023. Musiikkia saa soittaa klo 24:ään.

Beslut_bulleranmälan_Karis FBK_Karisnatten 28.7.2023

Ladda nerVisa

30.06.2023 / Maria Eriksson

Hummeldal:in uimarannoilla on 30.6.2023 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


29.06.2023 / Monica Österblad

Keskiaikaiset reivit Raaseporin linnassa viidettä kertaa. Musiikkia saa soittaa klo 01:een.

Päätös_meluilmoitus_Retriitti 2023

Ladda nerVisa

28.06.2023 / Monica Österblad

Pub Santa Fé Tammisaaressa järjestää taas pihajuhlat livebändeillä 22.7.2023, klo 18-23.

Beslut_bulleranmälan_Santa Fe gårdsfest_2023

Ladda nerVisa

28.06.2023 / Petra Louhimies

Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Kyytiin otetaan maksutta kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä. Kierros alkaa Vihdistä 3.7. ja päättyy lähes 40 pysäkin jälkeen Hankoon 19.7.  

Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden. 
Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm. energiansäästölamppuja, loisteputkia, jäteöljyä, öljynsuodattimia, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita, rotanmyrkkyä sekä siivouskemikaaleja.  

Vaarallisia jätteitä ei tule sekoittaa keskenään, vaan ne on hyvä tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Muista sulkea korkit ja kannet tiiviisti. 

Yksi asiakas voi kerrallaan tuoda enintään 50 kiloa vaarallisia jätteitä. 

Metalliromut kiertoon 

Jätteet luovutetaan aina suoraan keräysauton henkilökunnalle. Jätteitä ei saa tuoda etukäteen pysähtymispaikoille. 

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Auton kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, metalliputket ja muut metalliesineet. Sitä vastoin sähkölaitteet eivät sovi metallin joukkoon. Sähkölaitteet voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille.   

Jäteasemat palvelevat ympäri vuoden  

Vaarallista jätettä, metalliromua ja sähkölaitteita vastaanotetaan maksutta myös Rosk’n Rollin jäteasemilla niiden aukioloaikoina. Porvoon, Sipoon ja Loviisan jäteasemat palvelevat kesälauantaisin, ja Loviisan jäteasemalla voi sen lisäksi asioida itsepalveluperiaatteella ma–su klo 8–20.  

Vaarallisen jätteen itsepalvelukontteihin sekä vastaanottokaappeihin, joita löytyy määrätyiltä huoltamoilta, voi myös viedä kotitalouksien vaarallista jätettä. 

Otto ja Romulus -kierrosten tarkat aikataulut ja pysäkit löytyvät Rosk’n Rollin seinäkalenterista, Roskis-lehdestä sekä verkkosivuilta www.rosknroll.fi/kiertavat-keraykset. Samasta osoitteesta löytyy paljon lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä ja niiden määrärajoituksista. Ohjeisiin kannattaa tutustua etukäteen. Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.  

Heinäkuussa Itä-Uudellamaalla kiertää Otto-keräyslautta. Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla.  

Kesäkiertueen aikataulut löytyvät liitteenä alla olevassa PDF-tiedostossa.

Kesäkierros Länsi-Uusimaa 3. –19.7.2023

LataaNäytä

27.06.2023 / Monica Österblad

Ravintola KW järjestää taas livemusiikkia Karjaan yönä, perjantai 28.7.2023. Juhlitaan myös ravintolan 10-vuotisjuhlaa bändimusiikilla, seuraavana päivänä. Perjantaina musiikki saa jatkua klo 00:45 saakka, lauantaina klo 22:een asti. Perustelut löytyvät meluluvasta.

Beslut_bulleranmälan_KW_2023

Ladda nerVisa

27.06.2023 / Monica Österblad

Augustinatten siirrettiin Stallörin puistolle, ja soittaa korkeintaan klo 00:30:een asti, mikä on vartti lyhyempi kuin toive oli Bossa Novalla.

Beslut_bulleranmälan_Augustinatten 2023

Ladda nerVisa

27.06.2023 / Monica Österblad

Hemma hos Greta soittaa klo 24:ään Bromarvin saaristosatamassa.

Beslut_bulleranmälan_Hemma hos Greta_2023

Ladda nerVisa

26.06.2023 / Petra Louhimies

Tammisaaren keskustassa Ison Kirkkokadun varrella tehdään juhannuksen jälkeisellä viikolla arkeologisia koetutkimuksia. Tutkimukset liittyvät Ison Kirkkokadun saneeraukseen, joka on suunniteltu toteutettavaksi 2023-2024.

Isoa Kirkkokatua ympäröivät korttelit ovat syntyneet todennäköisesti 1550-luvun lopulla. Tammisaaren vanha asemakaava-alue on kiinteä muinaisjäännös, joten saneerausta varten on selvitettävä, onko maaperässä säilynyt alueen historiasta kertovia rakenteita, löytöjä tai kulttuurikerroksia. Tutkimukset aloitetaan koekaivauksilla, jotka suoritetaan 27.–30.6.2023. Tutkimuksista vastaa Ark-byroo Oy.

Lisätietoja koetutkimuksista antaa Ark-byroo Oy / Raaseporin kaupunki.


22.06.2023 / Monica Österblad

Musiikkia saa soittaa Stallörinpuistossa Tammisaaressa klo 24 asti perjantaina 18.8., ja 00:30 sunnuntaivastaisena yönä.

ote_ymparisto_ja_rakennuslautakunta_14.6.2023__80_paatos_ymparistonsuojelulain_118_n_mukaisen_t

Ladda nerVisa

21.06.2023 / Petra Louhimies

Kadun rakennekerrosten uusiminen, kadun kuivatuksen päivittäminen, kadun näkyvän osuuden päivittäminen vastaamaan hyväksyttyä katusuunnitelmaa. Tällä kertaa hankkeessa ei saneerata Raaseporin veden hallinnoimia vesi- ja viemärilinjoja. Saneeraus on meneillään 26.6.–11.8.2023.


19.06.2023 / Petra Louhimies

Raaseporin osallistavan budjetin asukasäänestyksessä annettiin tänä vuonna yli 900 ääntä. Yleisön suosikiksi 201 äänellä nousi Raaseporin Luonto ry:n jättämä ehdotus luonnon ennallistamisprojekteista. Ennallistamisprojekteissa viheralueita palautetaan lähelle luonnontilaa biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi.

– Se on tärkeä mandaatti, ja olen todella iloinen, että tämä ehdotus voitti. Tuntuu tietysti erityisen hyvältä, että päätös on tullut asukkailta – tämä on todellakin raaseporilaisten toive, kertoo Raaseporin Luonto ry:n puheenjohtaja Solja Kvarnström.

Äänet kahdeksan ehdotuksen välillä jakautuivat seuraavasti:

1. Valaistuja kuntoportaita sopiville paikoille Raaseporissa139
2. Österbyn kävelyreitin jatkaminen132
3. Pohjoisen rantakadun ja Kutomonkadun välisten portaiden kunnostus130
4. Uusi (uima-)laituri Ramsholmenin uimarannalle107
5. Puistojen kunnostaminen eri puolilla Raaseporia78
6. Ulkokuntosali Tenholaan86
7. Karjaan aseman istutusten uudistaminen33
8. Luonnon ennallistamisprojektit eri puolilla Raaseporia201
Ääniä yhteensä:906

Suunnitelmat 2023 aikana, toteutus vuonna 2024

Raaseporin kaupunki ja Raaseporin Luonto ry ovat jo ehtineet tavata ensimmäisen yhteisen palaverin merkeissä, jotta suunnitelmien kanssa päästään vauhtiin.

– Suunnittelu lähtee siitä, että luomme tai kunnostamme viheralueita lähemmäksi niiden luonnollista tilaa biologisen monimuotoisuuden hyväksi. Sopivia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi se, että tiettyjä nurmikoita ei leikata säännöllisesti, vaan annetaan niiden muodostua kukkaniityiksi, jotka niitetään kerran vuodessa. Tämä sekä säästää rahaa että vähentää päästöjä. Ja perhoset ja kimalaiset kiittävät, Raaseporin kaupungin vastaava puistopäällikkö Maria Eriksson kertoo.

– Muita toimenpiteitä voi olla muun muassa raidan, luonnolle tärkeän puulajin, istuttaminen tai aiemmin kuivattujen, ojitettujen soiden ojien tukkiminenm kosteikkojen ennallistamiseksi, esimerkiksi Älgsjöllä, lähellä Västerbyn Storträsket-järveä, ympäristöpäällikkö Maria M. Eriksson jatkaa.

– Toimenpiteet tehdään kaupungin toiminnan puitteissa mutta suunnittelemme yhdessä ja käytämme asiantuntijoita apuna. Viestintä ja tiedon jakaminen on tärkeä osa projektia – näemme, että tämä on todella hyvä tilaisuus lisätä tietoisuutta siitä, miksi aihe on niin tärkeä, ja mitä yksityishenkilöt voivat toteuttaa omilla tonteillaan ja puutarhoissaan, Kvarnström jatkaa.

Kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla voi seurata osallistuvan budjetoinnin voittajaehdotuksen toteuttamista.


16.06.2023 / Monica Österblad

Bromarvin kylätoimikunta järjestää ABBA-konsertti yleislaululla perjantaina 30.6.2023. Yleisö pääsee sisään klo 20 alkaen. Musiikki loppuu klo 24.

Beslut_bulleranmälan_Bromarv byaråd ABBA

Ladda nerVisa

16.06.2023 / Petra Louhimies

Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2023-2025. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, lisärahoituksen ansiosta jatkamme työtä Raaseporinjoen valuma-alueella ja lisäksi voimme laajentaa hankealuetta sisäsaaristoon.   

Raaseporinjoki-hanke on jatkossa nimeltään Raaseporinjoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hanke. Uusi hankekausi alkoi 1.6. ja jatkuu 30.6.2025 saakka. Työ aloitetaan koko alueen toimenpidesuunnitelman päivityksellä. Toimenpidesuunnitelmassa kartoitetaan kustannustehokkaat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. – Tavoite ja periaate ovat samat kuin ennenkin, teemme töitä maalla vähentääksemme ravinteiden karkaamista mereen, Vaskio sanoo. Uutta tälle projektikaudelle on, että laajennamme aluetta ja työskentelemme myös uusien erityisesti saaristoa koskevien toimenpiteiden parissa.

Raaseporijoki- ja Snappertunan sisäsaaristo-hankkeen uusi hankealue.

Raaseporijoen pääuomassa on tehty laajoja kaivuita talven ja kevään aikana.

Kevään aikana on tehty iso toimenpide Raaseporijoessa, luonnonmukainen perkaus, jonka tavoitteena on vähentää tulvia alueella. Paikallisen ojitusyhtiön toteuttama peruskuivatus tehtiin luonnonmukaisella tavalla, uomaa levennettiin niin, että joella on tilaa tulvia hallitusti uoman sivuilla oleville tulvatasanteille. Tämä noin 5 km pitkä kaksitasouoma on nyt valmis. Leveiden tulvaterassien pitäisi ajan myötä edistää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ravinnevuotoja pelloilta. Mutta tämän mittakaavan ympäristötyö vie aikaa. Joudumme vielä odottamaan, että toimenpiteiden positiiviset vaikutukset näkyvät ja nyt odotellaankin ensin luonnon elpymistä, Vaskio kertoo.

Tärkeä osa uutta hankekautta onkin toteutettujen toimenpiteiden seuranta. Hankkeen aikana Raaseporissa on toteutettu useita vesiensuojelurakenteita, kuten kosteikkoja, eroosiosuojia ja laskeutusaltaita. Lisäksi hanke tukee ja motivoi maanviljelijöitä löytämään keinoja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Jatkossa toivommekin, että myös saariston asukkaat saadaan aktiivisesti mukaan hankkeen toimintaan.

Tutkijoita Aalto yliopistolta ja Suomen ympäristökeskuksesta seuraa kaksitasouoman kehitystä. Kuvassa istutetaan matalakasvuista pajua tulvaterassille. Kuva: Kaisa Väistilä

Lisätiedot:

Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa hanketta 198 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


14.06.2023 / Carina Nyholm

Ekenäs högstadieskolan valmistuskeittiö saneerattiin kokonaisuudessaan. Keittiötä laajennettiin 128 m2:n lisärakennuksella. Suunnittelu aloitettiin elokuussa 2021. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 2022. Saneeraus ja laajennus saatettiin valmiiksi kesäkuun alussa 2023. Koko konekanta uusittiin. Keittiössä tuotetaan tällä hetkellä noin 500-700 annosta päivittäin. Valmiutta on annosten määrän lisäämiseen. Lisärakennuksen katolle rakennettiin uusi lämmön talteenottojärjestelmällä varustettu tuuletustila.


9.06.2023 / Carina Nyholm

Mikaelskolanin vesikaton uusiminen on valmis. Hanke on ollut mukana vuoden 2023 rakennusten perusparannussuunnitelmassa. Vanha peltikatto on purettu ja uusi konesaumakatto on asennettu. Vesikaton uusimisen yhteydessä parannettiin rakenteita.


8.06.2023 / Maria Eriksson

Eteläkärjen ympäristöterveys on määrittänyt isoimmille, ns. EU-uimarannoille uimavesiluokat 2023.

EU- uimarannoille määritetään uimavesiluokka jokaisen uimakauden jälkeen. Laskelmiin käytetään tulokset neljältä edeltävältä kaudelta, eli tänä vuonna tulokset vuosilta 2019- 2022 tai vähintään 16 näytteen tulosten perusteella.  Uimavesi voidaan luokitella erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi tai huonoksi.

Uimavesiluokitukset uimavesikausien 2019-2022 jälkeen Raaseporin suurilla uimarannoilla

KuntaUimarantaUimavesiluokitus 2019Uimavesiluokitus 2020Uimavesiluokitus 2021Uimavesiluokitus 2022
RaaseporiCampingenTyydyttäväTyydyttäväHyväHyvä
RaaseporiGumnäsHyväHyväHyväErinomainen
RaaseporiKnipanErinomainenErinomainenErinomainenErinomainen
RaaseporiSvedjaErinomainenErinomainenErinomainenErinomainen

7.06.2023 / Monica Österblad

Ralf Ajalin Oy korjaa Borgbynjoen silta (Satamatie, Pohjankuru; yksityistiellä Turuntien eteläpuolella). Työt tehdään arkisin 19.6.–31.10.2023, ja niihin sisältyy vanhojen siltarakenteiden purku, paalutusta, ja uuden sillan kannen asentamista.

Päätös_meluilmoitus_Borgbynjoen silta_2023

Ladda nerVisa

6.06.2023 / Barbro Österman

Avoimet Kylät -päivä järjestetään tulevana lauantaina 10. kesäkuuta. Avoimet Kylät on Suomen suurin yleisötapahtuma, sillä mukana on valtakunnallisesti yli 600 tapahtumaa. Tapahtumapäivänä voi lähteä lähimatkailemaan kylille ja osallistua monipuolisiin tapahtumiin!

– Tapahtumakartta näyttää erittäin hyvältä ja kylillä järjestetään mielenkiintoisia tapahtumia aina Letkunheiton MM-kisoista saunaralliin polkujuoksutapahtumaan. Viikonlopun sää näyttää myös hyvältä, joten tästä saadaan varmasti jälleen onnistunut tapahtumapäivä aikaiseksi, kertoo tapahtuman valtakunnallinen koordinaattori Marianne Liitelä Suomen Kylät ry:stä.

Kylätapahtuma, torimyynti

Avoimet Kylät -päivä järjestetään valtakunnallisesti jo yhdeksättä kertaa. Päivän tavoitteena on lisätä kylämatkailua, antaa kaupunkilaisille kipinää maallemuuttoon ja nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa. Erilaisissa tapahtumissa esitellään kyliä matkailijoille ja kohdataan kyläläisiä.

Kaikki päivään osallistumat tapahtumat löydät www.avoimetkylat.fi -verkkosivuilta. Sivustolle on julkaistu kartta, josta pääsee tutustumaan kaikkiin päivässä mukana oleviin tapahtumiin ja kyliin.

Kyläfoorumin jäsenyhdistykset järjestävät Raaseporin tapahtumia:

  • Pohjan kirkonkylä, Pohjan Päivä – Koko perheen kylätapahtuma klo 10-14
    Paljon kaikkea nähtävää ja koettavaa koko perheelle. Musiikkia, esityksiä, kirppis- ja torimyyntiä, aktiviteetteja, näyttelyitä.
    Tapahtumajärjestäjä ja lisätietoa:
    Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry
    www.facebook.com/PohjanPaivaPojoDagen, www.pohjapojo.fi
  • Lasten kirppis ja toripäivä Fiskarsin torilla klo 11-14
    Kylän lapset myyvät kirpputoritavaraa ja tekemiään tuotteita.
    Tapahtumaan on vapaa pääsy.
    Tapahtumajärjestäjä: Fiskarsin Kyläseura ry, Fiskarsin tori, Peltorivi 1
  • Historialliset henkilöt
    Tammisaaren Vanhakaupunki, Raippatori
    Ympäri Tammisaaren Vanhaa kaupunkia esitellään kiinnostavia henkilöitä, joilla on kytkentää Tammisaareen. Henkilöitä on yhteensä 16 kappaletta. Esittely henkilöstä löytyy sähkökaappien päällä Vanhassa kaupungissa. Henkilöitten löytämisen helpottamiseksi Tammisaaren Vanhankaupungin yhdistys on julkaisut kartan, jotka löytyvät yhdistyksen esitelaatikoista ympäri Vanhaa kaupunkia, esim. Raippatorilla. Esityksen yhteydessä löytyy QR-koodi, joka vie yhdistyksen kotisivuille, josta löytyy pidempi esittely henkilöstä.
    Tapahtuman järjestäjä ja lisätietoa:
    Tammisaaren Vanhan kaupungin yhdistys ry
    www.gamlastaniekenas.fi
  • Kesätori ja Avoimet Kylät -päivä klo 9-12
    Nitlaxintie 12, 10600 Tammisaari
    Kauden ensimmäinen kesätorimyynti. Mahdollisuus tutustua käärmeeseen (noin klo 10), kanoihin ja hevosiin, joilla voit ratsastaa, sekä muita pieneläimiä. Ludde Lindholm esiintyy tunnelmallisella laululla ja soittaa kitaraa n. 9.30 ja 10.30.
    Tapahtuman järjestäjä ja lisätietoa: Prästkulla Hembygdsförening rf.
    https://www.facebook.com/PrastkullaSommartorg
    https://prastkulla.fi/hem/

2.06.2023 / Petra Louhimies

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla 5.-11.6.2023 kannattaa Raaseporissa matkustaa julkisilla!
Kuljet nimittäin täysin ilmaiseksi Bosse-busseillamme, mihin päin Raaseporia ja kuinka monta kertaa sitten haluatkin matkustaa!

Tarkista reitit ja aikataulut uudesta reittioppaastamme opas.waltti.fi. Kaikki reittioppaasta löytyvät reitit ovat siis täysin ilmaisia kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Iloista matkaa!

Bosse-liikenne kattaa seuraavat liikennöitsijät:

  • Rolly
  • ELY-liikenne Raaseporin alueella (Salon Tilausmatka, Linjaliikenne Kivistö)

Lue lisää: raasepori.fi/bosse


31.05.2023 / Maria Eriksson

Lauantaina 27 toukokuuta saimme tiedon, että Furutorpin pukuhuoneena toiminut rakennus on palanut.

Kun tekninen tutkinta on tehty, siivoamme rannan ja tuomme paikalle tilapäisen pukukopin, että uimasesonki saadaan käyntiin.

Palaamme asiaan lisätietoja saatuamme.


26.05.2023 / Monica Österblad

Työ on aloitettu 25.5.2023, ja arvioitiin olevan valmis viimeistään 31.7.2023. Mutta koska päätettiin seisahtaa työt heinäkuun ajaksi, ne jatkuvatkin elokuussa.

Päätös_meluilmoitus_Långholmen_Nyström Oy_2023_elokuulle

Ladda nerVisa

25.05.2023 / Barbro Österman

Raaseporin uudet latausasemat on nyt virallisesti avattu Tammisaaren, Prediumin ja Sommaröstrandin vierassatamaan.

Latausasemissa voit lukita pyöräsi, ladata kannettavan laitteesi ja sähköpyöräakkusi ilmaiseksi, käyttää ilmaista wi-fi verkkoa, pumpata ilmaa pyörän renkaisiin ja etsiä tietoa Raaseporin tapahtumista, pyöräilyreiteistä ja palveluista infokosketusnäytöltä.

Asemat on suunniteltu ja rakennettu EU Interreg Central Balticin tukirahalla yhteistyössä Tukholman alueen, Paraisten ja Kemiönsaaren kanssa.

Tammisaaren vierassataman läheisyydestä löytyy yksi Raaseporin uusista latausasemista.
Raaseporin kaupunginjohtaja Petra Theman testaa latausasemaa.

25.05.2023 / Barbro Österman

Rakennusprojekti sai alkunsa viime keväänä, kun vanha rakennus oli purettu.

Uudisrakennus, jonka koko on 359,9 m², on valmistunut talousarvion ja aikataulun puitteissa.

Tenholan uusi paloasema


19.05.2023 / Cynthia Moed-Ring

Torstaina 15.6. klo 18-20 järjestetään kaikille avoimet palsamitalkoot!
Tapaamispaikka on Söllerödintie, Flyetin jalkapallokentän parkkialue.
Lue enemmän Facebook-tapahtumassa.

Maisemanhoitohankkeen tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta paikallisella tasolla, läntisellä Uudellamaalla. Hankekonsortion muodostavat Raaseporin, Lohjan ja Hangon kaupungit, Uudenmaan virkistysalueyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Rahoittajia ovat ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma sekä konsortion jäsenet.

Jättipalsamia tervaleppäkorven suojelualueen pohjoisosan reunalla. (Kuva: Kaisa Kauranen).

Hankkeella on 25 luonnonhoitokohdetta. Suurin yksittäinen kohde on Flyetin tervaleppäkorpi Tammisaaressa. Kyseessä on arvokas luonnonsuojelualue. Alueelta poistetaan kahta haitallista vieraslajia, jättipalsamia ja rikkapalsamia, jotka kilpailemalla hävittävät alueen luontaiset kasvilajit. Nelihenkinen luonnonhoitajaryhmä aloittaa työn Flyetissä lähiviikkoina. Työtä jatketaan koko kesän ajan.

Lisää tietoja koko hankkeesta tässä ja Flyetin leppäkorvesta tässä.

Lisätietoja vieraslajista tässä.

Jättipalsamia suojelualueen eteläosan ulkopuolella. (Kuva: Kaisa Kauranen).

Yhteyshenkilöt:
Jari Kurjonen, hankevastaava, 050 543 6578, jari.kurjonen(at)sll.fi
Kaisa Kauranen, hankekoordinaattori, 050 556 8819, kaisa.kauranen(at)sll.fi

Jättipalsamin siemekota.

17.05.2023 / Monica Österblad

Siltojen ratapölkyt vaihdetaan, ja silta ratapölkkyjen alla hiotaan koneellisesti ja maalataan. Västerbypuron rummun vaihto on aikataulutettu tehtäväksi 10.-12.6. Sillat korjataan kesä-elokuussa. Työt tehdään pääasiassa ilta- ja yöaikaan, ratalikenteen ehdoilla. Ralf Ajalin Oy hoitaa urakkaa, ja voi antaa tarkempia aikatauluja. Yhteystietoja löytyy päätöksestä.

Beslut_bulleranmälan_Ralf Ajalin ratasillankorjaus ja rumpu 2023

Ladda nerVisa

16.05.2023 / Nina Sointu
Bosse
Raaseporin joukkoliikenne

Raaseporin kaupunki on viemässä läpi joukkoliikenteen vaiheittaista uudistusta. Isona muutoksena joukkoliikenteen taustajärjestelmien digitalisoiminen, kun joukkoliikenteessä otetaan käyttöön valtakunnallinen lippujärjestelmä Waltti. Sähköisten järjestelmien käyttöönotto on muuttamassa oleellisesti myös joukkoliikennesuunnittelua. Digitaalisella harppauksella mahdollistetaan muun muassa reitti- ja aikataulusuunnittelun kehitys, jonka tueksi saadaan kerättyä ajantasaista liikennöintitietoa. Joukkoliikenne nimettiin keväällä uudestaan ja on nyt Bosse.

Ensimmäinen vaihe valmis kesäkuun alussa

Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otetaan sähköinen maksu- ja lippujärjestelmä. Se tarkoittaa sitä, että asiakas voi ladata puhelimeen ilmaisen Waltti Mobiili -sovelluksen Google Play ja App Store sovelluskaupoista. Waltti Mobiili -sovellus tulee olemaan asiakkaan helpoin ja lähin lippukauppa, josta voi ostaa kertalippuja, päivälippuja sekä kausilippuja. Vaihtoehtoisesti voi tilata uuden Bosse-matkakortin lähiviikkoina avattavasta Waltin verkkokaupasta. Matkakortti postitetaan kotiin ja tämän jälkeen asiakas voi ostaa matkakortille Waltin verkkokaupassa kausilippuja tai ladata arvoa.

Lippuja voi ostaa myös Karjaan Luckanista ja Tammisaaren R-kioskilta. Myynnin aloituksesta tiedotetaan myöhemmin.

Sähköinen reittiopas helpottaa matkasuunnittelua

Jatkossa sopivan bussiyhteyden voi etsiä joko Waltti Mobiili -sovelluksessa tai verkossa löytyvästä reittioppaasta. Reittioppaaseen syötetään lähtöpaikka, määränpää sekä ajankohta ja palvelu ehdottaa olemassa olevia yhteyksiä kartalla. Kesän aikataulut astuvat voimaan 5.6.2023 jolloin myös ensimmäinen versio reittioppaasta on käytettävissä.

Muutoksia lipputuotteisin

Samaan aikaan kesän aikataulujen kanssa (5.6.2023) Raaseporin joukkoliikenteessä astuu voimaan tasataksa-malli. Se tarkoitta sitä, että hinta on sama koko alueella, riippumatta matkan pituudesta. Samalla lippujen hintaa lasketaan.

Matkahuollossa myynnissä olleiden Raaseporin kaupunkilippujen myynti loppuu 31.5.2023 ja niiden voimassaoloaika päättyy 30.6.2023.

Linja-autoissa voi jatkossakin maksaa matkansa myös lähimaksulla sekä käteisellä.


Joukkoliikenneuudistuksesta tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla raasepori.fi/bosse sekä sosiaalisessa mediassa.

Mikä on Waltti?

Waltti on joukkoliikenteen valtakunnallinen lippujärjestelmä, jonka toiminta kattaa tällä hetkellä useita kaupunkiseutuja. Waltti-palvelua pystyy käyttämään paitsi omalla asuinpaikkakunnallaan, myös muissa Waltti-kaupungeissa. Lue lisää https://waltti.fi/


15.05.2023 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki julkaisee ”Pihojemme aarre” -julkaisun, joka kertoo pihapuiden merkityksestä.

“Pihapuumme ovat aliarvostettu aarre, älykäs systeemi,
joka suojelee meitä auringolta ja tuulelta, ehkäisee tulvia
ja tuottaa meille happea. Puut luovat paitsi miellyttävän
ympäristön meille ihmisille myös kodin luonnon kiertokulun
kannalta elintärkeille linnuille ja hyönteisille…Tässä julkaisussa
haluamme kertoa kaiken sen, mitä ehkä et tiennyt
pihapuistamme. Haluamme luoda katsauksen puiden taianomaiseen
maailmaan ja herätellä sinua harkitsemaan tarkasti,
jos jonain päivänä sinun päätettävissäsi on, kaadetaanko
puu vai jätetäänkö se kasvamaan. “

Tervetuloa julkistamistilaisuuteen Raaseporin museolla

Keskiviikkona 17.5 klo 15-17 järjestämme tiedotus- ja julkistamistilaisuuden Raaseporin museolla, Kustaa Vaasan katu 11. Tilaisuudessa kaupunginarkkitehti Johanna Backas, ympäristöpäällikkö Maria Eriksson ja johtava puistopäällikkö Maria Eriksson kertovat pihapuista omasta näkökulmastaan. Saat myös käsiisi uunituoreen julkaisumme ensimmäisenä ja voit osallistua puuvisaamme. Tilaisuus on kaikille avoin.

Tiesitkö, että 25 m korkea metsälehmus tuottaa noin 1,7kg happea tunnissa? Jos puu kaadetaan, vastaavan happimäärän tuottamiseen tarvitaan 2 700 uutta nuorta puuta.

Kampanja näkyy Raaseporin kirjastoissa

Keskiviikosta 17.5 lähtien löydät puujulkaisun Raaseporin kirjastoista. Useissa kirjastoissa on näkyvillä myös teemaan liittyvä mini-näyttely. Julkaisu lähetetään myös mm. asunto-osakeyhtiöille. Myöhemmin tänä vuonna kampanja saa jatkoa ja näkyy silloin myös kaupunkikuvassa.

Sinä voit osallistua

Voit osallistua kampanjaan ottamalla kuva rakkaimasta pihapuustasi ja jakamalla se sosiaalisen mediaan tunnisteella #pihojemmeaarre. Näin autat meitä levittämään tärkeää sanomaa. Kiitos osallistumisestasi.


Pihojemme aarre -julkaisu on yhteistyö monen eri kaupunginyksikön välillä. Julkaisun sisältöön on osallistunut asiantuntijoita mm. kaavoituksesta, ympäristötoimistosta, puistoyksiköstä sekä museolta.


12.05.2023 / Monica Österblad

ELY-keskus on antanut meluluvan rallikilpailulle, tieosuuksilla Raaseporissa, Inkoossa ja Lohjalla. Lupa ja kuulutus löytyvät ELY-keskuksen sivuilta.


11.05.2023 / Cynthia Moed-Ring

Tule mukaan yhteiseen roskatalkoon!

Missä? – Kokoontumispaikkana toimii Ramsholmenin pysäköintipaikka Tammisaaressa (Snäcksundintie)

Milloin? – Keskiviikko 17 toukokuu klo 16-18

Kuka? – Avoinna kaikille!
Järjestetty yhdessä: WWF Suomi, Pidä Saaristo Siistinä, Roskaritarit sekä Raaseporin kaupunki.

Järjestäjiltä löytyy kaikki tarvittavat välineet.
Talkoisiin voi tulla paikalle milloin tahansa talkooaikana ja osallistua itselleen sopivan pituisen ajan.
Tarjolla pientä purtavaa ja juotavaa talkoilijoille! 

Ilmoittaudu mukaan tässä!
Myös drop-in osallistujat tervetulleet!

Löydä virheet. Mitä ei sovi luontoon?

10.05.2023 / Oskar Sjöberg

Billnäsin ja Åminneforsin kalatiet avattiin neljättä kertaa 2.5. Nyt kalat voivat jälleen ohittaa voimalaitoksen padot kalateiden kautta. Tänä vuonna uutta on se, että kalojen alasvaellus voimalaitosten ohi on parannettu. Niitä seurataan tarkasti kauden aikana varmistaakseen, että toimenpiteet toimivat. Tervetuloa tutustumaan kalateihin.

Lohikalat Karjaanjokeen 2030-vesistövisio vuosille 2022–2029 on kansallisesti merkittävä ja laaja yhteistyö, joka vaikuttaa koko vesistön tilaan ja alueen pitoon.

Lue lisää LUVYn verkkosivuilta.


10.05.2023 / Carina Nyholm

Keskuskadun saneerauksen viimeistelytyöt jatkuvat asfaltoinnin ja kiveystöiden merkeissä. Alueella on väliaikaisia liikennejärjestelyjä. Samassa yhteydessä viimeistellään Fokuksen viereinen piha-alue.

Pohjan torinkorttelin kunnostus jatkuu toukokuun aikana ja työt pyritään saamaan valmiiksi elokuuhun mennessä. Alueella on väliaikaisia liikennejärjestelyjä. Urakoitsijana on Ralf Jung Oy. 

Karjaan Keskuskadun saneeraus
Pohjan torinkorttelin kunnostus

10.05.2023 / Petra Louhimies

Raaseporin päivitetty, kouluihin ja päiväkoteihin keskittyvä palveluverkkoselvitys esiteltiin eilen illalla Karjaalla Tryckeriteaternissa. Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esitteli selvityksen noin 40 kuulijalle. Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl sekä sivistysjohtaja Tina Nordman.

Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.

Tutustu selvitykseen:

Raaseporin palveluverkkoselvitys 05_2023 koulut päiväkodit

LataaNäytä

9.05.2023 / Petra Louhimies

Karjaan yhteiskoulun pihalle on nousemassa moduulipäiväkoti, jossa on tilat kolmelle ryhmälle! Rakennuksen koko on n. 550 m2 ja päiväkoti on muuttovalmis kesäkuussa 2023.

Joulukuun puolivälissä 2022 kaupunginhallitus hyväksyi uuden kolmen osaston moduulipäiväkodin hankkimisen Karjaan alueelle. Tekninen lautakunta päätti päiväkodin kilpailutuksesta tammikuun 2023 puolivälissä ja rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa. Ja muutaman viikon kuluttua päiväkoti on valmis ottamaan vastaan uudet käyttäjänsä!

Vy på gården och moduldaghemmet i byggnadsskede

27.04.2023 / Barbro Österman

Jätteiden keräysautot kevätkierroksille

Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa muun muassa loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, sekä torjunta-aineita. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda keräykseen alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Otto-autolle voi tuoda vaarallisia jätteitä enintään 50 kg/asiakas.

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää. Sähkölaitteet, muutkin metalliromut sekä vaaralliset jätteet voi viedä ympäri vuoden maksutta kierrätykseen jäteasemille.

Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla ja ne on tarkoitettu alueen kotitalouksien ja vapaa-ajan asukkaiden jätteille.

Otto ja Romulus-kierrosten tarkat aikataulut sekä ohjeet löytyvät verkkosivuilta, huhtikuun puolivälissä kaikkiin koteihin jaetusta Roskis-lehdestä sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista. Jätteitä ei saa jättää keräyspaikoille etukäteen. Lisätietoa ja ohjeita saa tarvittaessa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta 020 637 7000 arkisin klo 8.30–15.30.

Katso aikataulut ja keräysohjeet


21.04.2023 / Petra Louhimies

Lumet sulavat ja kevät etenee vauhdilla. Talven jäljiltä luonnosta paljastuu monenlaista sinne kuulumatonta roskaa – kasvomaskeja, karkkipapereita ja yksinäisiä lapasia. Kaunis kevätaurinko houkuttelee ulos ja samalla voimme tehdä hyvää keräämällä turhat roskat pois ympäristöstä. Raaseporin kaupunki kannustaa raaseporilaiset mukaan roskatalkoisiin!

Yle Västnyland tapasi Ekenäs gymnasium-opiskelijoita, kuuntele täältä (haastattelu ruotsiksi):
Gymnasiestuderande plockar skräp i ett soligt Ekenäs

Miljoona roskapussia -kampanja

Yle käynnisti keskiviikkona 13.4. Miljoona roskapussia -kampanjan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstä miljoona pussillista roskaa. Kampanja on käynnissä kaksi kuukautta, 14.6.2023 klo 20 asti.

Miten sitten osallistut? Tämä on erittäin helppoa:

  1. Lähde ulkoilemaan itse tai innokkaan porukan kanssa. Varusta itsesi minkä tahansa kokoisella roskapussilla ja suojaa kätesi hanskoilla.
  2. Kerää luonnossa näkemäsi roskat pussiin. Katso, etteivät lapset yritä kerätä vaarallisia roskia kuten lasinsiruja.
  3. Merkitse keräämäsi pussit reaaliaikaiseen laskuriin osoitteessa https://yle.fi/aihe/a/20-10004613 Voit kerralla ilmoittaa maksimissaan 30 pussia. Päivittämällä sivun voit ilmoittaa lisää.
    Huom. Sinun täytyy olla kirjautunut sisään Yle tunnuksella.
  4. Vie roskapussi sekajätteeseen. Mikäli talkoilette isolla joukolla voi roskapussit koota yhteen ja viedä Tammisaaren tai Karjaan jäteaseman sekajätekeräykseen. Tiedot jäteasemien aukiolosta täällä: Tammisaari / Karjaa.

Toimintaamme näet kaupungin Instagram– ja Facebook -sivuilla.

Katso kampanjan Usein kysytyt kysymykset [tästä].


21.04.2023 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) uudessa VALUME II -hankkeessa parannetaan pilottialueiden luonnonmukaista vesienhallintaa ja vähennetään kuormitusta merenlahtiin. Hankkeen aikana rakennetaan kaksitasouomia ja kosteikkoja. Rakenteilla pyritään mahdollistamaan maatalouden paremmat toimintaedellytykset ilmastonmuutoksen edetessä sekä lisäämään myös alueen luonnon monimuotoisuutta.

Maatalouden vesienhallinta lisää myös luonnon monimuotoisuutta. Kuvassa näkyy kosteikko.

Suunnittelussa yhdistetään olemassa olevia digitaalisia paikkatietoja maastokartoituksiin, jotta löydetään sopivimmat paikat vesienhallintarakenteille. Maastokartoituksia tullaan tekemään Raaseporissa Totalfladanin valuma-alueella Storängsbäcken- ja Lillängsbäcken-purojen varsilla, Siuntiossa Bölebäcken-puron varsilla sekä Kirkkonummella Jolkbyån-puron varsilla.

Maanomistajiin tullaan ottamaan yhteyttä, kun mahdollisia vesiensuojelurakenteita haluttaisiin suunnitella yhdessä maanomistajan kanssa tarkemmin. “Meihin voi mielellään olla yhteydessä myös muidenkin alueiden maanomistajat, jos teillä olisi tarjota hyviä paikkoja vesiensuojelurakenteille”, kannustaa LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Lisätietoja:

Annika Söderholm-Emas
aluekoordinaattori
hankekoordinaattori
annika.soderholm-emas@luvy.fi
044 528 5019

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452

VALUME II -hanke toteutetaan osana rannikkovesien tilan parantamista tavoittelevaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä. Rannikkovesien kunnostamisesta tehtiin kuusivuotinen rahoitussopimus kuntien kanssa vuosille 2023–2028. Visiota rahoittavat tällä hetkellä Raaseporin, Siuntion ja Kirkkonummen kunnat. Hanke sai ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahaa (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, maa- ja metsätalouden vesienhallinta) 210 000 € vuosille 2023–2025. Hanke päättyy 15.6.2025. 

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


14.04.2023 / Monica Österblad

Ekenäs-Tammisaaren MK/UA järjestää rallisprint-kilpailun Horsbäckin teollisuusalueella. Vähemmän kuin 150 autoa on arvioitu osallistuvan. Kilpailusääntöjen mukaan autojen äänitasot eivät saa ylittää 110 dB(A).

Päätös_melulupa_ET-MK-UA_Horsbäck rallisprint 2023

Ladda nerVisa

11.04.2023 / Barbro Österman

Raaseporin Vesi tiedottaa seuraavista saneerausprojekteista:

Askersintien ja Linderintien risteysalue:
Saneeraus toteutetaan touko-kesäkuun 2023 aikana. Olemassa olevat katurakenteet sekä vesi- ja viemärilinjoja saneerataan. Lisäksi hankkeessa parannetaan kadun kuivatusta uusien hulevesikaivojen myötä. Työt alkavat 9.5. ja loppuvat 30.6.2023.

Esikunnankatu 19-33:
Uudistamme vesi-, viemäri- ja hulevesijohdot, sekä saneeramme Esikuntakadun katualuetta.
Työt alkavat 11.4. ja loppuvat 14.7.2023.

Keskuskatu 64-70:
Uudistamme vesi-, viemäri- ja hulevesijohdot, sekä katupinnoitteen Keskuskadulla.
Työt alkavat 19.4. ja loppuvat 30.6.2023.

Lisätietoja saneerauksista

Pahoittelemme saneerauksesta aiheutuvia häiriöitä!

Saneeraustyöt, vesijohtojen uudistus

31.03.2023 / Petra Louhimies

Vastausaika naapurien kuulemiselle pidennetään kahdesta kolmeen viikkoon (21 päivää). Muutos koskee poikkeuslupien, suunnittelutarveratkaisujen ja rakennuslupien yhteydessä tehtäviä kuulemisia. Muutos on heti voimassa. Muutos johtuu pidemmistä postitoimitusajoista. Muutoksella haluamme varmistaa, että naapurit ehtivät vastaamaan ennen vastausajan umpeutumista. Vastausaika on kolme viikkoa myös ulkomaan toimituksille.

Poikkeuslupien naapurinkuulemiset ovat nyt ilmaisia

Naapurin kuulemisen voit hoitaa joko itse tai antaa meidän hoidettavaksi. Poikkeuslupien yhteydessä naapurin kuuleminen on nyt ilmaista ja hoidamme mielellään asian puolestasi. Toivomme muutoksen vähentävän väärintäytettyjä hakemuksia ja siten nopeuttavan poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisupäätöksien valmistelua.

Huomaa, että rakennuslupien ja ympäristön toimenpidelupien yhteydessä tehtävät naapurin kuulemisten maksut pysyvät samana. Maksu on 62€ kiinteistöltä, jos hoidamme asian puolestasi. Voit myös vastaisuudessa tehdä kuulemisen halutessasi itse, silloin emme tietenkään peri maksua.

Mikä on naapurin kuuleminen?

Poikkeuslupaa, suunnittelutarveratkaisua, rakennuslupaa ja tiettyjä ympäristön toimipidelupia hakiessa, täytyy useimmissa tapauksissa tehdä naapurin kuuleminen. Naapurin kuuleminen varmistaa, että lähinaapurit tietävät, mitä naapuritontilla suunnitellaan. Naapureilla on tämän avulla mahdollisuus kommentoida suunnitelmia halutessaan.


Lue lisää kaavoituslautakunnan päätöksestä (1.3.2023) kaupungin sähköisestä pöytäkirjapalvelusta (vie ulkoiseen palveluun).

Tutustu kaavoituksen maksuihin kaavoituksen Poikkeamisluvat ja suunnittelutarveratkaisu -sivulla.

Tutustu rakennusvalonnan maksuihin Rakennusvalvonnan taksat -sivulla.

Tutustu ympäristötoimiston maksut Lomakkeet, taksat ja valvontasuunnitelma -sivulla.


30.03.2023 / Monica Österblad

Murskausta saa tehdä arkisin klo 7-19.

Beslut_bulleranmälan_Gebbelby_2023

Ladda nerVisa

28.03.2023 / Barbro Österman

Länsi-Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti, haluavat yhdessä edistää Itämeren hyvää tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Itämeren suojelu on ollut suomalaisen luonnonsuojelutyön ytimessä jo pitkään. Itämeren rannikkovesien tilan parantamiseksi katse pitää kääntää laajemmin rannikkovesien valuma-alueiden kunnostustyöhön. Valuma-alueelta ja latvavesistöistä vedet ja kuormitus päätyy jokien kautta Itämeren rannikolle.

Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin ja leväkukinnat ovat jokavuotisia. Meren ja rannikkovesien tilaa ei voida parantaa nykyisillä panostuksilla. Rannikkovesien kuormitus on pääosin peräisin valuma-alueelta hajakuormituksesta, erityisesti maa- ja metsätaloudesta. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäuhkan kuormituksen kasvamisesta.

Mereen laskevien jokien korkeita ravinnekuormia pienentämällä saavutetaan merkittäviä hyötyjä koko Itämeren kannalta. Latvavesien kunnostamisesta lähtevä Itämeren suojelu tarkoittaa tehokasta valuma-alueiden kunnostamista, jonka tuloksena rannikkovedet puhdistuvat – joki ja merenlahti kerrallaan.

Kunnostustyössä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistoimintaa alueen kuntien ja eri toimijoiden kesken. Länsi-Uudellamaalla tehty alueellinen yhteistyö ja vahva suojeluosaaminen on malliesimerkki. Länsi-Uudenmaan alueella on tehty jo pitkään ja menestyksekkäästi valuma-alueen vesistöjen suojelua, ja alueella on vahva paikallinen tuki tälle työlle. Länsi-Uudenmaan kunnilla on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) kanssa toteutettu ja käynnissä useita kunnostushankkeita, joiden tavoitteena on turvata puhtaat, elinvoimaiset lähivesistöt paikallisten asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten tarpeisiin. Yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin panostetaan tällä hetkellä vuosittain yli miljoona euroa omarahoituksena. Omarahoitusta vastaan haetaan eri rahoituslähteistä vastarahoitusta. Yhteisten kunnostustoimien rahoitus on pääosin koottu pitkäjänteisillä vesistövisioiden rahoitussopimuksilla. Rahoittajina ovat mukana myös alueen yritykset, kalatalousalueet ja paikalliset yhdistykset. Tämän lisäksi kunnat panostavat itse vesiensuojeluun sekä hankkeiden kautta että muulla tavoin.

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja arvokkaan luontomme suojelu ovat itsestään selviä syitä tukea vesiensuojelua niin rannikko- ja kuin latvavesillä. Vesiensuojelulla ja puhtaalla vedellä on merkitystä myös laajemmin niin aluetaloudellisesti, matkailulle, kalastukselle kuin vaikkapa ihmisten hyvinvoinnille. Puhdas luonto ja vesi ovat Suomen kilpailuvaltteja monessa mielessä.

Vesiensuojelu kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilen sidontaan esimerkiksi hulevesirakenteiden, veden viivytyksen ja varastoinnin sekä soiden ennallistamisen kautta. 

Vesistöä suojelemalla saavutamme seuraavat tavoitteet:

1. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Niin Itämeri kuin sisävedetkin ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille, ja niiden ekosysteemit ovat hyvin monimuotoisia. Suomalaista luontoa ei voi suojella kukaan muu kuin me suomalaiset itse.

2. Aluetaloudelliset vaikutukset
Vesiensuojelulla on tärkeitä aluetaloudellisia vaikutuksia. Puhdas vesi on tärkeä resurssi monelle toimialalle teollisuudesta maatalouteen ja kalastukseen. Puhdas vesi on elinehto kestävän maatalouden kannalta, ja vaikuttaa siis suoraan myös suomalaiseen ruokaturvaan ja huoltovarmuuteen.
Yhteistyö teollisuuden ja maatalouden kanssa ravinnekuormituksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä vesiensuojelun turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää niin elinkeinotoimijoiden kuin valtion, kuntien ja kansalaistenkin näkökulmasta. Elinkeinoelämä on myös viime vuosina yhä vahvemmin itse nostanut esiin luonnon monimuotoisuuden turvaamista kriittisenä tekijänä taloudellisen kannattavuuden ja investointiympäristön vakauden pohjana.
Puhtaat vesistöt ovat myös matkailulle tärkeä vetovoimatekijä. Niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat hakeutuvat yhä enemmän luontokohteisiin, joissa voi nauttia vesistöjen ja rantojen kauneudesta ja aktiviteeteista. Matkailulla on tärkeä työllistävä vaikutus alueella.

3. Ihmisten hyvinvointi ja luonnon virkistyskäyttö
Niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin hakevat luonnosta virkistystä. Tutkitusti luonnossa oleilulla on positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Länsi-Uudellamaalla tehdyillä vesistöjensuojeluhankkeilla on jokaisessa kunnassa vahva paikallisten asukkaiden tuki. Asukkaat haluavat nauttia puhtaista vesistöistä ja vaikkapa virtavesissä olevien patojen purkamisella on keskeinen rooli vaelluskalojen hyvinvoinnin, mutta myös virkistyskalastuksen kannalta.

Hallitusohjelmatavoitteet

Tulevalla hallituskaudella on turvattava pitkäjänteinen ja ennakoitava rahoitus vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen koko maassa. Erityisesti on tuettava ja tunnistettava koko valuma-alueen vesistöjen rooli Itämeren ravinnekuormituksen vähentämisessä ja kohdennettava rahoitusta siihen.

Itämeren ja muun vesiensuojelun koordinaatiovastuuta on selkeytettävä eri hallinnonalojen välillä. Eri hallinnonaloille pirstaloitunut hanketyö ja silppuuntunut rahoitus vaikeuttaa merkittävästi vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä Itämeren ja sen valuma-alueiden suojelussa.

Länsi-Uusimaa on vahvalla sitoutumisellaan ja määrätietoisella vesistövisiotyöllään oiva kansallinen ja kansainvälinen pilottikohde rannikkovesien parantamisessa latvoilta merelle!

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022-2027 on todettu vesienhoitoon tarvittavan Uudenmaan alueella noin 44 milj. euroa. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.

Alueella vahva sitoutuminen vesistövisioiden kautta

Esimerkkejä Länsi-Uudenmaan onnistuneista hankkeista

Länsi-Uudellamaalla tehdään mm. työtä arvokkaan jokihelmisimpukan elinvoimaisuuden eteen purkamalla nousuesteitä Mustionjoella ja laajemmin Karjaanjoella ja palauttamalla luonnollista elinkiertoa. Mustionjoen kaksi kalatietä on jo toteutettu laajan omarahoittajajoukon ja valtion tuella. Kahden kalatien rakentamisen kustannukset olivat noin 2,5 miljoonaa euroa, josta alueen omarahoitus oli noin 50 %. Mustionjoen kaksi ylintä kalatietä ovat tällä hetkellä luvituksessa tavoitteena rakentamisen käynnistäminen myönteisten lupapäätösten jälkeen. Kunnat ovat sitoutuneet Karjaanjoen kalateiden toteuttamiseen ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen yhteensä noin 6 miljoonalla eurolla vuosina 2022-2029. Valuma-alueen kunnostustyötä on tehty Karjaanjoen latvoilla Hiidenvedellä jo 1990-luvulta lähtien ja tämä työ jatkuu.

Siuntionjoen valuma-alueella määrätietoinen kuntayhteistyö käynnistyi vuonna 2019 ja kunnat ovat sitoutuneet rahoittamaan kunnostustyötä noin 900.000 eurolla vuosina 2019-2024. Alueen yritykset ja yhdistykset on lisäksi saatu mukaan rahoittamaan työtä noin 200.000 eurolla. Omarahoitusta vastaan on haettu ja saatu merkittävästi valtionhallinnon rahoitusta.

Yhdessä onnistumme!



1.03.2023 / Petra Louhimies

Vaikuta tulevaisuuden Kyläbussi-palveluun vastaamalla kyselyyn 19.03.2023 mennessä.

Raaseporin alueelle on suunniteltu julkisen linja-autoliikenteen tueksi uudistettua Kyläbussi-palvelua. Kyläbussi liikkuisi Raaseporin eri kyläalueilla, mikä mahdollistaisi eri linja-autoreittien ja junayhteyksien paremman saavutettavuuden sekä paremmat yhteydet Raaseporin alueen palveluihin.

Kyläbussi-toimintaa on kokeiltu Raaseporissa 2019-2021. Palvelua on toivottu takaisin, ja syksyllä 2022 palvelua on kehitetty eteenpäin yhdessä Raaseporin asukkaiden kanssa osana Smart Countryside Mobility -hanketta.

Palvelun viimeistelemiseksi tarvitsemme vielä apuasi – anna meille palautetta vastaamalla kyselyyn. Vastaaminen vie vain noin viisi minuuttia.

Linkki kyselyyn
Suomeksi: klikkaa tästä
Ruotsiksi: klikkaa tästä

Kysely on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama, ja se toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. Hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu, projektikumppanina on Laurea-ammattikorkeakoulu.  

Lue lisää hankkeesta: www.metropolia.fi/smartcountrysidemobility 
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: www.linkedin.com/company/77761209/

Smart countryside mobility

27.02.2023 / Petra Louhimies

Raaseporin joukkoliikenteen matkalippujen hinnat laskevat merkittävästi Raaseporissa kesän kynnyksellä, kun uusi Waltti -lippu- ja maksujärjestelmä otetaan käyttöön. Waltti-järjestelmää ylläpitää TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy, joka on suurten ja keskisuurten kaupunkien omistama IT-hankinta- ja palveluyhtiö.

Suurin järjestelmän mukanaan tuoma muutos on hinnoittelun muuttuminen niin, että koko Raasepori kuuluu samaan vyöhykkeeseen, josta matkustaja maksaa tasataksaisen hinnan matkan pituudesta riippumatta.

Uusien edullisempien hintojen ja houkuttelevampien lipputuotteiden odotetaan lisäävän matkustajamääriä merkittävästi. Hinnoittelussa on otettu huomioon erilaisten matkustajaryhmien, muun muassa matkailijoiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tarpeet.

Uudet matkalippujen hinnat, jotka astuvat voimaan 5.6.2023 ovat:

käteinen/
lähimaksu
matkakortti/
mobiili
vrk /24 hkuukausi10 kpl x    arvopolkupyörälapset
3,40 €3,20 €8,00 €60,00 € *32,00 €ilmainen7–16 v.
-50 % **

Kerta-/arvolipun voimassaolo- eli vaihtoaika 2 tuntia.

* Eläkeläis- ja opiskelija-alennus -25 % kuukausilipusta
** Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Raaseporin joukkoliikennelipun voi kesäkuusta alkaen ostaa linja-autossa kuljettajalta, palvelupisteeltä, mobiilisovelluksesta tai Waltti-verkkokaupasta usealla eri maksutavalla. Matkakortin voi hankkia palvelupisteestä tai tilata verkkokaupasta. Kortille ladattavia lipputuotteita ovat kausi- ja arvolippu. Lisäksi käyttöön tulee mobiililaitteilla sekä työpöytäselaimilla käytettävä reittiopas.

Mikä nimeksi Raaseporin joukkoliikenteelle?

Järjestelmän käyttöönoton tarkemmasta aikataulusta kaupunki tiedottaa verkkosivuillaan sekä sosiaalisen median ja paikallismedioiden kautta kevään aikana.

Mutta aivan ensimmäiseksi joukkoliikenteemme kaipaa osuvaa nimeä! Tampereella kuljetaan Nyssellä, Turussa Fölissä, mutta mikä olisi hyvä nimi Raaseporin joukkoliikenteelle? Raaseporilaisilla on varmasti hyviä ehdotuksia, ja olemmekin juuri avanneet kyselyn, johon asukkaat voivat nyt jättää nimiehdotuksiaan. Nimen valitsee kaupunkikehitysosasto maaliskuun loppupuolella, kertoo tiedottaja Petra Louhimies.

Kysely on päättynyt 13.3.2023. Kiitos kaikille osallistuneille! Kaikkien nimiehdotuksen sekä sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken olemme arponeet kolme 10 matkan matkakorttia. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Kysely on päättynyt. Kiitos nimiehdotuksista!

Taustalla suuri joukkoliikenneuudistus

Uudet lippujen hinnat sekä tasataksajärjestelmä pohjautuvat suureen joukkoliikenneuudistukseen, jota on suunniteltu jo vuosia.

Raaseporin kaupunki sai vuonna 2019 viranomaisstatuksen joukkoliikenneasioissa. Tämä muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä on oikeus päättää joukkoliikenneasioista (bussiliikenteestä) paljon suuremmassa mittakaavassa, mitä aiemmin, ja tämä tietysti antaa meille paljon vapaammat kädet kehittää joukkoliikennettämme, iloitsee Raaseporin kaupungin kehityspäällikkö Jennifer Gammals.

Uudistuksen taustalla on myös vuonna 2021 toteutettu palvelutasoselvitys sekä kaupungin selkeät strategiset linjaukset, jossa kestävän kehityksen periaatteet, hyvät liikenneyhteydet ja luovat joukkoliikenneratkaisut nousevat vahvasti esiin.

– Palvelutasoselvityksessä halusimme kartoittaa asukkaiden näkemyksiä ja kokemuksia joukkoliikenteestä. Selvitys vahvisti meidän näkemyksiämme siitä, miten joukkoliikennettä tulisi alueellamme kehittää. Yksi näistä selkeistä kehitysalueista oli juuri lippujärjestelmän muokkaaminen selkeämpään ja edullisempaan suuntaan, kertoo henkilöliikennelogistikko Henri Nevakivi.

Waltin myötä Raaseporin joukkoliikenne siirtyy uudelle aikakaudelle. Edullisen hinnoittelun, sekä houkuttelevien ja helppokäyttöisten lipputuotteiden myötä toivomme ihmisten siirtyvän yksityisautoilusta enemmän joukkoliikenteen käyttäjiksi, Nevakivi jatkaa.


17.02.2023 / Monica Österblad

Ylimääräistä melua syntyy ponttauksesta ja ankkuriporauksesta kun Södra vikenin laiturit korjataan.
– Ponttausta ja ankkuriporausta saa tehdä arkisin klo 8–18. Raskas liikenne sekä häiritsevää melua aiheuttavien koneiden käyttö on kiellettyä öisin klo 22–7. Naapureille on tiedotettava kirjallisesti meluavien töiden aikatauluista (päivämäärät, kellonajat), ja annettava yhteystiedot urakan vastuuhenkilöille.

Päätös_melulupa_Södra viken 2022_Ralf Ajalin Oy

Ladda nerVisa

17.02.2023 / Monica Österblad

Junaradan alittava rumpu korjataan Kuovilassa. Tarvittaessa työt tehdään myös ilta- ja yöaikaan. Lupa on päivitetty kahdesti, viimeksi 30.11.2023 asti.

Päätös_melulupa_Kuovilantie 2022_Ralf Ajalin Oy_pidennys 1.5-30.11.2023

Ladda nerVisa

7.02.2023 / Petra Louhimies

Väylävirasto aloittaa riskipuiden poistamisen Karjaa–Hanko-rataosan varrella keväällä 2023. Puita poistetaan turvallisuuden parantamiseksi. Puuston poistot liittyvät Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeeseen. 

Karjaan ja Hangon välisellä rataosuudella tullaan poistamaan rautatien suoja-alueella sijaitsevia riskipuita. Riskipuiden poisto aloitetaan kevään 2023 aikana ja puiden poisto kestää arvion mukaan vuoden 2023 loppuun saakka. Riskipuiden poistotyöt ovat osa käynnissä olevaa Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hanketta.

Rautatien suoja-alueella tarkoitetaan rautatien molemmin puolin sijaitsevaa, 30 metrin etäisyydelle ulottuvaa aluetta reunimmaisen raiteen keskeltä. Puita ja korkeita pensaita joudutaan poistamaan rautatien suoja-alueelta turvallisuuden parantamiseksi. Puiden kaatuminen radalle aiheuttaa merkittävää haittaa rautatieliikenteelle, ja riskipuiden poistolla ehkäistään puiden kaatumista.

”Puita voidaan joutua poistamaan tarvittaessa myös tonteilta, jotka sijaitsevat rautatien suoja-alueella. Tarkastamme tonteilla olevat pihapuut kohdekohtaisesti tontinomistajan pyynnöstä puuston poiston varalta. Maanomistajille ilmoitetaan puuston poistoista erikseen kirjeitse”, kertoo projektipäällikkö Harri Sakki Väylävirastosta.

Radanpitäjänä Väylävirastolla on oikeus poistaa rautatien suoja-alueilta puita ja korkeita pensaita turvallisuuden parantamiseksi. Väyläviraston suorittamista riskipuiden poistoista ei aiheudu maanomistajille erikseen kuluja. Mahdollisista puuston poiston korvauksista sovitaan erikseen maanomistajien kanssa. 

Lisätietoja:

Ensisijaisesti riskipuiden poistoon liittyviä lisätiedot:

Kaj Grönqvist, isännöitsijä, Etelä-Suomen rata-alueiden alueisännöinti, p. 040 573 5226, kaj.gronqvist@rrm.fi

Hankkeen etenemistä koskevat lisätiedot:

Harri Sakki, projektipäällikkö, Väylävirasto, p. 029 534 3211, harri.sakki@vayla.fi

Väyläviraston Hyvinkää–Hanko-radan sähköistys ja tasoristeyksien parantaminen -hankkeessa sähköistetään 149 kilometriä pitkä, yksiraiteinen Hyvinkää–Hanko-rata ja parannetaan yhteysvälin tasoristeyksien turvallisuutta. Seuraa hanketta Väyläviraston sivuilla (ulkoinen linkki).


23.01.2023 / Petra Louhimies

Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.

Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:

  • vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
  • vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.

Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen

Andreas Rönnberg

Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry

Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.

Marianne Liitelä

Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.

Äänestys on päättynyt


23.01.2023 / Petra Louhimies

Nyt on aika äänestää vuoden raaseporilaista 2022! Äänestys on avoinna 5.2.2022 klo 23.59 saakka, ja nimityksen sekä muiden palkintojen voittajat paljastetaan palkintoseremoniassa 10.2.2022 klo 11.00. Palkintoseremonia lähetetään tänäkin vuonna livenä Facebookin kautta.

Vuoden raaseporilainen -nimityksen lisäksi jaetaan:

  • vuoden kulttuuripalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden urheilupalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
  • vuoden nuorisopalkinto, jonka vastaanottajan on valinnut nuorisovaltuusto
  • vuoden kestävän kehityksen palkinto, jonka vastaanottajan on valinnut kaupunkikehitysosasto.

Ennakkotuomaristo, johon kuuluvat valtuuston puheenjohtaja Anders Walls, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anita Westerholm ja tiedottaja Petra Louhimies, on valinnut seuraavat ehdokkaat äänestykseen

Andreas Rönnberg

Andreas Rönnberg on monivuotinen BK-46 miesten käsipallojoukkueen sekä yhden seuran juniorijoukkueen (CF08) valmentaja. Rönnberg on ollut usean vuoden ajan mukana kehittämässä yhdistyksen junioritoimintaa ja luonut mahdollisuuksia sekä tytöille että pojille kehittyä käsipallon pelaajina. Rönnberg on myös varmistanut, että Karjaa on saanut takaisin paikkansa käsipallon pääkaupunkina, kun BK-46 on ottanut miesten Suomen mestaruuden, useita cup-kultia sekä tuonut kansainvälisiä otteluita paikkakunnalle, jotka luovat Karjaalle ja Raaseporille näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry

Tammisaaren vanhakaupungin yhdistys ry. on aktivoinut kaupungin asukkaita ja muita yhdistyksiä ja järjestänyt monia yleisötilaisuuksia, joissa on ohjelmaa niin asukkaille kuin vieraille kauempaakin. Esimerkkinä voi mainita mm. pääsiäismunajahdin, Vanha kaupunki elää -tapahtuman, Pimeän viikonlopun kurpitsametsästyksen sekä joulukalenterin. Tämän lisäksi yhdistys pitää huolta ympäristöstä erilaisten projektien kautta sekä ruovikkoja raivaamalla.

Marianne Liitelä

Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana Liitelä on työskennellyt useiden vuosien ajan sekä Pohjan kirkonkylän mutta myös koko Raaseporin kylien elävöittämisen eteen. Hänen kirjoituspöydällään ovat syntyneet monet kirkonkylän kehityshankkeet, mutta myös mm. Raaseporin kyläfoorumin perustaminen sekä muita aloitteita ja kannanottoja, joiden tavoitteena on kaikkien Raaseporin kylien elinvoimaisuus. Liitelä kannustaa ja innostaa, yhdistää kyläläisiä ja kylän toimijoita, ja haastaa kyliä yhteistyöhön yhteisten päämäärien eteen.

Klikkaa tästä äänestyslomakkeelle!

11.01.2023 / Petra Louhimies

Raaseporissa hyväksyttiin marraskuussa kaupungin ympäristönsuojelumääräysten liite, josta löytyy rakennustyömaavesiä koskevia määräyksiä ja ohjeita.

  Viime vuosina tietoisuus huleveden mukana vesistöihin huuhtoutuvien roskien, hiukkasten ja haitallisten aineiden haitallisista ympäristövaikutuksista on lisääntynyt. Maaperästä tulevan ravinnevuodon hillitsemiseksi rakennetaan yhä enemmän kosteikkoja. Myös eri rakennustyömaiden vesi voi aiheuttaa suurta vahinkoa, vaikka veden virtaus onkin tilapäistä, kertoo ympäristötarkastaja Monica Österblad.

Hiekkatie ja avonainen oja
Tältä voi näyttää, kun eroosiosuoja puuttuu, suuri määrä hiukkasia huuhtoutuu pois.
Tältä voi näyttää, kun eroosiosuoja puuttuu, suuri määrä hiukkasia huuhtoutuu pois.

Ympäristö- ja rakennuslautakunnan vahvistamia uusia sääntöjä tulee noudattaa nyt lähes kaikissa Raaseporin rakennushankkeissa.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikissa pintavesiin vaikuttavissa rakennushankkeissa on otettava huomioon uudet säännöt. Ne koskevat talonrakennusta ja maanrakennusta, purkutöitä ja saneerauksia, räjäytyksiä, kallioporausta ja niin edelleen, ympäristöpäällikkö Maria M Eriksson sanoo.

Lyhyesti sanottuna uudet säännöt tarkoittavat, että ennen hankkeen aloittamista tulee laatia suunnitelma, jos hanke vaikuttaa pintavesiin.

  • Ennen hankkeen aloittamista tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:
    • Voiko hanke aiheuttaa kiintoaineen (lietteen) tai muiden haitallisten aineiden (myrkkyjen, öljyjen, roskien) huuhtoutumista alueelta?
    • Minne, kuinka paljon?
    • Onko alueella herkkiä vesistöjä tai muita herkkiä luontotyyppejä, jotka voivat vahingoittua?
    • Onko olemassa hulevesijärjestelmiä tai ojia, jotka voivat mennä tukkoon?

  • Jos hanke voi vaikuttaa pintaveteen, tulee laatia suunnitelma. Seuraavat seikat saattavat olla tarpeen ottaa huomioon:
    • Miten vaikutus minimoidaan?
    • Virtaako alueen läpi vettä tai syntyykö vettä alueella?
    • Voiko vesistöjen lähelle jättää kasvillisuuden peittämän suoja-alueen?
    • Tarvitaanko laskeutusaltaita tai muuta suodatusta?
    • Tarvitaanko eroosiosuojausta?
    • Onko hulevesikaivoja suojeltava liettymiseltä?
    • Miten toimien riittävyyttä seurataan?

  • Suojatoimenpiteet toteutetaan ennen hankkeen aloittamista. Esimerkiksi:
    • Tee ohjeet/suunnitelmat pintamaan ja maamassojen sijoittamiseksi (ei vesistöjen/ojien läheisyyteen).
    • Suunnittele ajoreitit ojien välttämiseksi (tai rakenna kuiva ylitys).
    • Vältä koko alueen tiivistämistä raskailla koneilla – tiivistettäessä maaperä imee vettä huonommin. Säästä suojavyöhykkeet vesistöjen läheisyydessä.
    • Rakenna laskeutusaltaat, padot ja eroosiosuojat hyvissä ajoin.

Työmaan hulevesiohje löytyy kaupungin verkkosivuilta (sisäinen linkki). Sivun alareunassa on myös linkki oppaaseen, josta löytyy lisää käytännön tietoa.

Kannattaa myös tutustua maaliskuussa 2021 voimaan tulleisiin ympäristönsuojelumääräyksiin, jotka koskevat kaikkia Raaseporissa asuvia ja toimivia, lukuun ottamatta ympäristöluvalla säänneltyjä toimia. Siinä säädetään muun muassa öljysäiliöistä, haja-asutusalueiden viemäröinnistä, betonimurskeen pienimuotoisesta kierrätyksestä maanrakennuksessa, ajoneuvojen ja veneiden pesusta jne. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksissä on melua koskevia sääntöjä. Säännöt sisältyivät aiemmin kaupunkien järjestyssääntöihin. Ne lakkautettiin 20 vuotta sitten ja korvattiin järjestyslailla, mutta niitä kysytään edelleen paljon, Monica Österblad vihjaa.

Uusien sääntöjen ja ohjeiden huomioon ottaminen rakennushankkeissa on kaupungin teknisen toimialan yksiköiden välistä yhteistyötä. Käytännössä rakennusvalvonta voi tarvittaessa liittää rakennuslupaan ehtoja, ja sama koskee yhdyskuntateknistä yksikköä maanrakennushankkeiden tarjouspyynnöissä.

Sekä kollegat että hankevastaavat, joilla on kysymyksiä, voivat pyytää ympäristöyksiköltä neuvoja ja vinkkejä siitä, miten uudet säännöt otetaan huomioon rakennushankkeissa, Österblad lisää.


7.12.2022 / Petra Louhimies

On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2022 Raasepori-palkintojen saajiksi!

Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2023 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.

Tänä vuonna kaupunki jakaa:

  • kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
  • urheilupalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee,
  • nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee,
  • kestävän kehityksen palkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysjaosto valitsee sekä
  • palkitsee Vuoden raaseporilaisen, jota asukkaat saavat äänestää vuoden 2023 alussa.

Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin. Ehdotukset tehdään tällä lomakkeella, viimeistään 19.12.2022 klo 12.00.

Klikkaa tästä ehdokasasetteluun!

Raasepori-palkintojen kanssa samaan aikaan kerätään ehdotuksia vuoden urheilusuorituksien palkitsemiseksi. Urheilusuoritukset palkitaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan määrittämien perusteiden pohjalta. Ehdotukset voi jättää tämän linkin kautta. Tutustu periaatteisiin alla olevasta dokumentista.

Periaatteet urheilustipendien myöntämiselle

Ladda nerVisa

2.12.2022 / Carina Nyholm

Raaseporin kaupunki vuokraa kaksi tilaa liikennekeskuksessa Tammisaaren Rautatienkadulla. Rakennus on öljylämmitteinen.  

Toinen tila soveltuu ravintolatoimintaan. Tilan pinta-ala on 60 m2. Kuukausivuokra on 805,20 euroa. Jos vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, määrätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %. Tilassa ei ole keittiökoneita. Jääkaappi ja pakastin löytyvät.

Toinen tila soveltuu liiketoimintaan. Tilan pinta-ala on 75 m2. Kuukausivuokra on 1 006,50 euroa. Jos vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, määrätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %.


Vuokranantajan vastuulla ovat lämmitys, vesi ja jätevesi, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, lumityöt, hiekoitus, kiinteistövakuutus ja talon kiinteistötekniikka sekä käyttökunnossapito.

Vuokralaisen vastuulla ovat käyttösähkö, toimintaan kuuluvat tekniset laitteet sekä niiden huolto ja ylläpito, toiminnan edellyttämät viranomaisluvat, toimintaan ja omiin kalusteisiin liittyvät vakuutukset, irtaimet kalusteet ja tilan siivous.

Lisätietoja antaa kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström, puh. 019 289 3985.

Vapaamuotoinen hakemus lähetetään viimeistään 9.1.2023 klo 12.00 sähköpostiosoitteeseen anna.friberg@raasepori.fi. Hakemukseen liitetään lyhyt kuvaus vuokralaisen aiotusta toiminnasta rakennuksessa.

RAASEPORIN KAUPUNGIN TILAHALLINTO


22.11.2022 / Marika Stigell

Tarjoukset vierassataman hoitamisesta kausilla 2023-2024 yhden + yhden vuoden (2025+2026) optiomahdollisuudella pyydetään HILMA-hankintakanavan kautta. Tarjoukset tulee jättää viimeistään perjantaina 9.12.2022 klo 12.00. Kyseessä on avoin tarjousmenettely. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.

Yöpymisiä vierassatamassa on noin 3 000/sesonki. Tarjouksessa hinta ilmoitetaan prosenttina vieraspaikkamaksuista. Kiinnitysmaksu on tällä hetkellä 20 euroa/vrk ja sivukiinnitysmaksu 40 euroa/vrk. Hintoihin sisältyy arvonlisävero. Sähkömaksu (5 euroa/vrk) peritään kiinnitysmaksun yhteydessä ja tilitetään kokonaisuudessaan edelleen kaupungille.

Kuvailkaa kokemustanne vierassataman hoidosta ja/tai matkailutoiminnasta sekä suunnittelemaanne toimintaa, henkilökuntaa, siivouksen hoitoa jne. Kuvaus saa olla enintään yhden A4:n pituinen.

Kuvailkaa myös kielitaitoanne. Edellytämme hyvää ruotsin ja suomen kielen taitoa sekä arvostamme muuta kielitaitoa.

Vierassataman hoitajan valinnassa huomioidaan seuraavat seikat:

  • Hinta (60 p.)
  • Kokemus, suositukset ja tarjouspyynnön muut vaatimukset (40 p.)
  • Yhteensä (0-100 p.)

Tarjouksesta on käytävä ilmi tarjoajan Y-tunnus sekä sähköpostiosoite, johon päätöksestä voi lähettää ilmoituksen. Raaseporin kaupunki soveltaa tilaajavastuulakia.

Tekninen lautakunta valitsee vierassataman hoitajan kokouksessaan 13.12.2022.

Lisätietoja antaa Kjell Holmqvist, kjell.holmqvist(at)raasepori.fi, puh. 019 289 3900.

Raaseporin tekninen lautakunta

TL 15.11.2022 Vierassataman palvelutoimintojen tarjouspyyntö vuosille 2023-2026

Ladda nerVisa

Vierassataman kartta

Ladda nerVisa

17.11.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin Energia ja Raaseporin kaupunki järjestävät kaikille avoimet energiaillat joulukuussa 2022. Energiaillat valaisevat ajankohtaista tilannetta sähkömarkkinoilla, sekä avittavat kaupunkilaisia pienentämään omaa sähkönkulutustaan.

Tapahtumat järjestetään keskiviikkona 7.12. Karjaalla ja torstaina 15.12. Tammisaaressa. Ohjelma on molempina iltoina sama, joten saat saman informaation riippumatta minä iltana osallistut.

Illan aluksi Raaseporin Energia selventää sähkömarkkinoiden kriisin taustoja ja tulevaisuuden näkymiä. Epävarmuudet sähköntuotannon riittävyydessä lisäävät sähköpulan riskiä tulevana talvena. Raaseporin Energia kertoo, milloin mahdollinen sähköpula voi syntyä ja miten tilanteessa toimittaisiin.

Raaseporin kaupunki jakaa kuluttajille sopivia vinkkejä oman sähkölaskun pienentämiseen lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi esitellään tulevat avustukset, joilla valtio tukee kotitalouksia suurissa sähkölaskuissa kevään 2023 osalta.

Esitykset ovat kaksikielisiä kumpanakin iltana. Illan lopussa on varattu aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle.

Alta löydät tarkemmat tapahtumatiedot sekä ohjeet ilmoittautumiseen.

Missä ja milloin?

Karjaalla 7.12.
Västra Nyland folkhögskolanin auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00
Västra Nylands folkhögskola
Pumppulahti 3
10300 Karjaa

Tammisaaressa 15.12.
Raaseporintie 5:n auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00
Raaseporintie 5 (ent.sairaanhoito-oppikoulu)
Raaseporintie 5
10600 Tammisaari

Ohjelma

17.30: Ovet avautuvat, kevyt tarjoilu

18.00: Sähkömarkkinat kriisissä – miten tähän on tultu ja miltä tulevaisuus näyttää?
Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi

18.45: Mahdollinen sähköpula tulevana talvena – miten sellainen voi syntyä ja miten siinä tilanteessa toimitaan?
Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi

19.15: Energiansäästöä pienesti ja suuremmin
Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad

19.45: Ajankohtaiset tuet korkeisiin sähkölaskuihin
Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad

20.00: Aikaa keskustelulle

Ilmoittautuminen

Tapahtumiin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 30.11. mennessä.

Ilmoittautua voit alla olevalla verkkolomakkeella, tai puhelimitse Raaseporin Energian asiakaspalvelun kautta.

Soita: puh. 019 289 2400

Siirry ilmoittautumislomakkeeseen:

Karjaa 7.12. https://link.webropolsurveys.com/EP/828BF8475AC17CD3

Tammisaari 15.12. https://link.webropolsurveys.com/EP/2CFF40F7C53D42F5

Tapahtumat Facebookissa

Karjaa: klikkaa tästä
Tammisaari: klikkaa tästä


3.11.2022 / Petra Louhimies

Tulevan talven lämmityskausi, joka ajoittuu noin marras-maaliskuulle, tulee olemaan energian saatavuuden osalta haastava, kun saatavuudessa on Venäjän sotatoimien vuoksi ongelmia. Energian saatavuuteen tulevana talvikautena vaikuttavat lisäksi pakkasjaksot ja tuuliolosuhteet, pohjoismaisen vesivoiman saatavuus, tuotannon huolto- tai käyttökatkokset ja sähkön kysyntä.

Raaseporin kaupunki varautuu energian saatavuuteen liittyviin talven mahdollisiin ongelmiin monin eri tavoin. Kaupunki myös ennaltaehkäisee energiansäästöllä sitä, että sähkön tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta.

– On erittäin tärkeää, että kaikki toimijat: kaupunki, yritykset ja asukkaat yhdessä ymmärtävät kulutuksen säästön merkityksen, jotta kykenemme turvaamaan energian saatavuuden kaikkein kriittisimmille toiminnoille, sanoo kaupunginjohtaja Petra Theman.

Kaupungin omat toimenpiteet energian säästämiseksi

Raaseporin kaupunki on jo pitkään tehnyt toimenpiteitä suunnitelmiensa mukaisesti energian kulutuksen alentamiseksi.

– Kaupungin toimintojen osalta suurin vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä, mikäli jatkossa edetään kaupungin investointiohjelman mukaisilla parannuksilla. Näin ollen valtaosa kaupungin tiloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, katuvalaistusta on muutettu led-valaistukseksi ja mm. aurinkopaneeleita, muita energialähteitä, lisäeristyksiä ja kulutusta vähentävää automatiikkaa asennetaan remonttien yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan. Kulutusta on jo vähennetty n. 10 % viime vuodesta, kertoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.

Flygfoto från Karis, över Pumpviken

Tänä talvena tarvitaan kuitenkin myös määräaikaisia täsmätoimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on liittynyt kansallisen Astetta alemmas -energiansäästökampanjan (ulkoinen linkki) kumppaniksi. Kampanjaa koordinoi valtionyhtiö Motiva. Kampanjan puitteissa kaupunki ilmoittaa toimenpiteistä energian kulutuksen alentamiseksi, jo muiden toimenpiteidensä lisäksi.

  1. Kaupungin kiinteistöjen kulutusta (sähkö, lämmitys ja käyttövesi) seurataan kuukausitasolla, kuten normaalistikin. Erityistä huomiota annetaan nyt niille muutamille suoran sähkölämmityksen piirissä oleville kiinteistöille, joissa sisälämpötilaa lasketaan asteen verran 21 asteeseen sekä muutoinkin pyritään alentamaan sähkönkulutusta.
  2. Kaupunki varautuu sulkemaan kaikki hallitsemissaan tiloissa olevat sähkösaunat joulukuusta 2022 maaliskuun loppuun 2023, jos tilanne sähkön saatavuuden kannalta näin vaatii. Joulusaunat olisivat kuitenkin mahdollisia. Saunoja on noin 30 rakennuksessa ja niiden käyttö on merkittävä sähkönkulutuksen lähde. Kaupunki seuraa tilannetta jatkuvasti ja pystyy tarpeen vaatiessa harkitsemaan päätöstä uudelleen nopealla aikataululla.
  3. Katuvalaistusta himmennetään sopivina aikoina niissä paikoissa, joissa se teknisesti onnistuu. Valaistusta ei sammuteta pienen sähkönkulutuksen säästön sekä liikenne- ja yleisen turvallisuuden vuoksi.
  4. Kaupunki järjestää loppuvuodesta yhdessä Raaseporin Energian kanssa asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan sähkön kulutuksen alentamisesta, varautumisesta sähköpulaan sekä muista energian kulutukseen ja tukiin liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.

Tärkeää varautua myös mahdollisiin sähkökatkoksiin

Sähkön säästämisen lisäksi on myös ajankohtaista varautua tulevan talven mahdollisiin sähkökatkoksiin, joita ongelmat sähkön saatavuudessa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa, kuten tavallisestikin.

– Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, mitä tuleva talvikausi voi varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tarkoittaa. Haluamme valmistautua niin hyvin kuin mahdollista yhdessä mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, sähkönjakelutoimijoiden ja Raaseporin veden kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Theman.

– Tutut kanavamme; kaupungin verkkosivut, laajan yleisön tavoittava Facebook-sivumme sekä aktiivinen paikallismediamme tulevat jatkossakin olemaan tärkeimmät viestintäkanavamme. Tähän hyvän lisän tuovat asukastilaisuudet. Tämän lisäksi meillä on työkalupakissamme tietysti muitakin tapoja tavoittaa asukkaita, kuten esimerkiksi koulujen käyttämä Wilma-palvelu sekä kirjastoverkostomme, jatkaa tiedottaja Petra Louhimies.


31.10.2022 / Petra Louhimies

Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla Raaseporia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana. Hankkeen asukasosallistumiset on järjestetty yhteistyössä FEMMA Planning Oy:n kanssa, joka on myös analysoinut tulokset.

– On hienoa ja poikkeuksellista, että kaupunki ottaa asukkaat mukaan uuden kehityskuvan suunnitteluun. En ole kuullut mistään muusta kaupungista, joka olisi tehnyt saman tällä tasolla. Raasepori on todellakin kehityksen aallonharjalla, ja siitä kannattaa olla ylpeä, kertoo työpajojen fasilitaattori ja maantieteilijä Efe Ogbeide FEMMA Planning Oy:stä.

Raaseporilaisia nuoria kokoontuneena kartan ympärille pohtimaan Raaseporin tulevaisuutta
Raasepori 2050-hankkeen nuorisotyöpajassa mietittiin kaupungin tulevaisuuskuvaa karttaharjoituksena. Fasilitaattorit Milla Kallio ja Efe Ogbeide kuvan vasemmassa reunassa.

Raaseporilaiset kirjoittivat otsikoita Tulevaisuussanomiin

Tulevaisuushanke kiinnosti asukkaita: Näytä kartalla -kyselyyn saatiin yhteensä 659 vastausta, ja tulevaisuustyöpajoihin osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Raaseporia.

Työpajoissa osallistujat saivat kirjoittaa omat otsikkonsa Tulevaisuussanomiin. Harjoitus johti niin nauruun kuin aplodeihin. Bromarvissa Tulevaisuussanomissa sai lukea ennätyksellisestä tulomuutosta. Vuonna 2050 Bromarvin asukasluku kaksinkertaistuu jälleen ja kyläkoulua laajennetaan. Karjaalla luonto ja kestävyys sekä uudet tapahtumat olivat keskeisessä asemassa. Sieltä voi lukea puidenistutustalkoista, sadonkorjuujuhlista sekä RUSH-teknologiayritystapahtumasta. Mustiolla kasvatetaan tulevaisuudessa uusia lähiruoan muotoja: Mustion torilla paikallisia banaaneja ja tänä vuonna ennätyssuuri kahvisato. Pohjassa pohdittiin uusia kestäviä ajoneuvoja, hydrokapselitakseja ja uutta ekokylää Trollshovdaan. Snappertunassa lisääntyivät sekä asukasluku että matkailu, kun uudet risteilyalukset saapuivat kunnostetulle linnalle. Tammisaaressa ennustettiin, että Raaseporissa on koko Suomen terveimmät kylät. Kylät ovat niin terveitä, että niissä eletään pitkään, eikä sairaaloita tarvita lainkaan.

Omat erityiset työpajansa pidettiin Raaseporin nuorisovaltuuston ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Nuoret toivoivat useita opiskelumahdollisuuksia ja yliopistoa sekä tapahtumia, jotka luovat yhteenkuuluvuutta koko Raaseporissa. Toivottiin myös ultrapaikallisia palveluita, kuten pieniä kyläsairaaloita ja hauskoja osallistavia musiikkitapahtumia. Maahanmuuttajaneuvoston toiveissa oli yhteinen, yhteisöllisyyttä lisäävä urheiluhalli, jossa kohtaavat sekä lapset että aikuiset. Huomiota toivottiin kiinnitettävän peruspalveluiden saavutettavuuteen ja siihen, etteivät asuinalueet eriytyisi liiaksi.

Kysely- ja työpaja-aineistosta löytyy useita toistuvia teemoja, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin, omavaraisuuteen, lähiruokaan ja pienimuotoisuuteen näyttää yhdistävän monia kuntalaisia. Kylien ja kaupunginosien välistä liikkumista pidettiin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Vesiväyliä ja -liittymiä pidettiin mielenkiintoisena täydennyksenä kehitettäväksi maanteiden ohella. Kyse voi olla myös toiveesta parantaa Raaseporin merialueiden ja saariston saavutettavuutta.

Näyttää siltä, että kuntalaiset haluavat houkutella kyliin lisää asukkaita, laajentaa ja ylläpitää elävää luonnonläheistä haja-asutusaluetta lähipalveluineen. Samalla ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia yhdyskuntarakenteelle. Haja-asutusalueiden infrastruktuurin lisääminen voi olla haastavaa, kun valtion taholta vaaditaan maltillisuutta haja-asutusalueiden rakentamisessa ja hajallaan olevan infran välttämistä. Useat tutkimukset väittävät, että kaupunkikeskuksien tiivistäminen on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin haja-asutusalueiden kasvu. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka kehityskuvan muokkaamisessa on otettava huomioon, ja samanaikaisesti on nähtävä myös useita näkökulmia, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Seuraavassa vaiheessa luodaan tulevaisuuden skenaarioita

Asukasosallistumisen tuloksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kehityskuvan tuottamiseen. Syksyn 2022 aikana hanke siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt asukkaiden ideoita yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin, jotka kootaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. 

– Tulevaisuuden skenaarioissa otetaan huomioon megatrendit ja ennusteet, strategiat ja suunnitelmat sekä erilaiset analyysit ja laskelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit, valtiolliset tai paikalliset suunnitelmat kuten Raaseporin pyöräilyn edistämisohjelma ja analyysit kuten väestöennusteet, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Kehityskuva, joka on maankäytön karttamuotoinen strategia, valmistuu vuoden 2023 aikana. Tulevaisuusprojektin asukasosallistumiseen on saatu tukea Sitralta.

Kehityskuvatyötä voi seurata kaupungin kotisivuilta: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/maankayton-kehityskuva-raasepori-2050/.

Lisää tulevaisuusotsikoita ja muuta yksittäisten työpajojen aineistoa on luettavissa täältä: Raasepori 2050 – Maankäytön kehityskuva – Raasepori

Lisätietoja antaa:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti, 019 289 3843

Pontus Högström, maankäyttösuunnittelija, 019 289 3844

etunimi.sukunimi@raasepori.fi


20.10.2022 / Martina Rosenqvist

Raaseporin kaupunki järjestää tiedotustilaisuuden Södra Vikenin käynnissä olevasta urakasta Tammisaaressa.

Tilaisuudessa kaupungin edustaja informoi hankkeesta.

Paikka: auditorio, Raaseporintie 5, 10600 Tammisaari
Aika: Torstai 3.11 klo 15.00–17.00.


14.10.2022 / Cynthia Moed-Ring
Horsbäckin hulevesikosteikko puhdistaa vettä ennen sen päätymistä Dragsviksfjärdeniin.

Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä
Tammisaaressa sijaitsevan Horsbäckin yritysalueen hulevesien käsittelyratkaisun ensimmäinen osa on valmistunut. Kosteikkoratkaisu koostuu kolmesta altaasta, joiden välillä on veden virtausta hidastavat kynnykset ja osassa altaita on ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Alueen maaperä lisäksi edesauttaa veden suodattumista pohjavedeksi.

Rakennetun ja päällystetyn kaupunkialueen hulevedet sisältävät haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja. Päällystetyn pinnan kasvaessa virtaamat äärevöityvät eli kuivina jaksoina vettä on vähemmän ja sateitten jälkeen vesi virtaa nopeammin ja runsaammin kuin päällystämättömältä alueelta. Suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat uomien eroosiota ja vettymishaittoja sekä vähentävät imeytymistä pohjavedeksi. Kosteikkokokonaisuuden on tarkoitus ratkoa Horsbäckin alueella näitä haasteita. ”Kosteikon rakennustyöt sujuivat hyvin ja ensimmäisten sateiden perusteella kosteikko vaikuttaa toimivan hyvin”, toteaa Raaseporin kaupungin hankkeesta vastaava katupäällikkö Fredrik Bäcklund.

Tehty kosteikko käsittelee vesiä noin 91 ha valuma-alueelta ja kosteikon oma pinta-ala on hieman yli 1 ha. Horsbäckin hulevesiratkaisun toinen osa tulee rakentumaan myöhemmin yritysalueen itäpuolelle. “Kummankin kosteikkorakenteen kykyä poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja metalleja tullaan säännöllisesti seuraamaan vesinäytteinen”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Horsbäckin hulevesiratkaisu toteuttaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä, missä pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa. Raaseporin rannikkovesivisiotyön pilottikohde on ekologiselta tilaltaan heikentynyt Dragsviksfjärden, jonka valuma-alueella rakennettu hulevesikosteikko sijaitsee. Horsbäckin hulevesirakenteen rakentamishanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen omarahoituksesta on vastannut Raaseporin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Lisätietoja:
Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452


13.10.2022 / Petra Louhimies

Maailmantilanteen vuoksi tuleva talvi on energian saatavuuden ja hinnan vuoksi erittäin haastava. Osallistumalla säästötalkoisiin takaamme sen, että energiaa riittää kaikkien tarpeisiin.

Raaseporin kaupunki on mukana kansallisessa Astetta alemmas -kampanjassa, joka käynnistyi 10.10.2022. Tulemme jakamaan ajankohtaista tietoa energia-asioista koko lämmityskauden ajan. Ensimmäiset tärkeimmät tiedot voit tarkistaa päivittyvästä artikkelistamme täältä: Kysymyksiä ja vastauksia energiansäästöstä.

Kaupunki toimii palveluntarjoajana usealla saralla sekä hallinnoi valtaisaa kiinteistömassaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tehostaakseen energiankulutustamme. Seuraamme energiankulutustamme tiiviisti ja olemme huomaamattamme jo varautuneet moneen vaivaan.

Normaalin energiansäästön lisäksi suunnittelemme parhaillaan täsmällisiä toimenpiteitä tulevalle lämmityskaudelle. Kaupunki haluaa toimia esimerkkinä ja kannustaa kaikkia osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa. Pienilläkin teoilla saamme aikaan ison vaikutuksen. Haasta naapurisi, työpaikkasi tai harrasteseurasi mukaan!


Millaiset asiat sinua askarruttavat energiansäästössä? Laita palautetta täältä:
Ota yhteyttä – Raasepori

Astetta alemmas -kampanjasivusto tarjoaa vinkkejä moniin tilanteisiin: https://www.astettaalemmas.fi/



30.09.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Pellonreunan ja Enbackan kadun varrella. Tonttien pinta-alat ovat 1 267 m² – 1 275 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi. Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


30.09.2022 / Sara Vaskio

Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.

Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä. 

Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella. 

Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.  

Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.

Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.    

Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)

Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.   

Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.   

Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.  

Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.” 

Teksti Henna Björkqvist, LUVY

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 


28.09.2022 / Petra Louhimies

Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!

Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?

Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä

Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.

Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!  

Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:

  • Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
  • Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19

Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.

Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?

Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.

Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja. 

Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?

Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.

Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Jaakko Hannula, jaakko.hannula@laurea.fi, puh. 050 441 3563 

Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility  
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: linkedin.com/company/77761209/


21.09.2022 / Petra Louhimies

Päivitys kello 14.08.

Vuoto on korjattu!

Vesivuoto Karjaan keskustassa! Vuoto korjataan työpäivän aikana.


19.09.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki aloittaa kuluvana syksynä Södra vikenin rantarakennusurakan, jossa Södra vikenin pohjukan rantarakenteet uudistetaan, ja lisäksi alueella tehdään ruoppaustöitä.

Työmaa-alue

Työt aloitetaan lokakuussa 2022 ja kaikkien töiden on määrä olla valmis kesäkaudeksi 2024.

Uudet rantarakenteet paalutetaan, ankkuroidaan ja vahvistetaan betonivalulla. Lopuksi rakenteet viimeistellään puupinnoituksella, jolloin rakenteet tulevat ulkonäöllisesti vastaamaan pitkälti nykyistä laituria. Alueella tehtävät ruoppaustyöt ajoitetaan niin, että ne tulee tehdyksi 1.10.2022-31.3.2023 ja 1.10.2023-31.3.2024 välisinä aikoina. Kaikki ruoppausmassat ajetaan läjitykseen, joko Forssaan tai Raaseporin kaupungin omaan maakaatopaikkaan.

Tekninen keskus
Raaseporin kaupunki


16.09.2022 / Cynthia Moed-Ring

Täsmälannoituksen avulla täsmennetään lannoitusta sinne, minne sitä tarvitaan, kaksitasouomilla voidaan hillitä paikallista tulvimista ja kipsin levittämisellä peltoon parannetaan maaperän rakennetta – näillä toimilla on myös myönteistä vesistövaikutusta! 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima LUMME-hanke järjestää yhdessä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa ruotsinkielisen pellonpiennartilaisuuden (fältträff) fosforin täsmälannoituksesta ja kaksitasouomien vesienhallinnan hyödyistä tiistaina 27.9. Raaseporin Snappertunassa.
Pellonpiennartilaisuutta edeltävänä lauantaina 24.9. järjestetään Karjaalla (Raasepori) myös kipsinlevitysnäytös, jonka toteuttaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) KIPSI-hanke.  

”Kannustamme kaikkia kenellä on mahdollisuus, osallistumaan molempiin tapahtumiin”, kertoo LUMME-hankkeen koordinaattori Henna Björkqvist. Myös paikallinen maanviljelijä Thomas Björklöf kutsuu maanviljelijät mukaan tapahtumiin, joista kipsin levityksen työnäytöspaikkana toimii Björklöfin kotitila.  ”Tilaisuuksien valitut teemat ovat hyvin ajankohtaisia. Kaikki toimenpiteet ravinteiden pidättämiselle itse pellossa ja lannoitustarpeen vähentämiselle ovat maanviljelijälle maailman nykytilassa hyvin tervetulleita”, Björklöf toteaa.  

Kipsin levityksen työnäytös, lauantaina 24.9. Skriks gård, Karjaa 

Tilaisuudessa pääsee tutustumaan KIPSI-hankkeeseen ja seuraamaan kipsin levityksen työnäytöstä. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi hillitä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista arvokkailta pelloilta. Tilaisuudessa näytillä myös Valtra-traktoreita. Ilmoittautuminen tulee tehdä 20.9. mennessä. Ilmoittaudu ELY-keskuksen tapahtumasivulla tai s-postitse niklas.gronroos@ely-keskus.fi.  

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta >> (https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys -> tapahtumat)

Pellonpiennartilaisuus, tiistaina 27.9. Fagernäs gård, Snappertuna

Tilaisuuden pääaiheena kuullaan fosforin täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja sen tuloksien käytöstä käytännössä. Aiheista kertovat Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -yhdistyksen (NSL) edustaja Emil Hästbacka sekä Hankkijan edustaja Mikael Lindroos. Hankepäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeesta.  

Toisena aiheena kuullaan kaksitasouomista ja niiden hyödyistä peltojen vesienhallinnassa. Aiheesta kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Pasi Valkama. Hankekoordinaattori Henna Björkqvist, kertoo LUMME-hankkeesta, jonka hanketoimenpiteisiin mm. kuuluu kosteikoiden ja kaksitasouomien toteuttaminen Länsi-Uudenmaan alueella.

Tapahtuma on maksuton ja pääosin ruotsinkielinen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 

Lisätietoja: 

Henna Björkqvist
aluekoordinaattori
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 

Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.


9.09.2022 / Petra Louhimies

Laaksokadun ja Kauppiaankadu välinen osuus Keskuskadusta saneerataan. Kadun pinnan alapuoleisia rakennekerroksia vahvistetaan. Kadun asfalttipinta sekä vesi-, viemäri-, ja hulevesiputket uusitaan.

Työ alkaa viikolla 37 ja päättyy marraskuussa.

Urakoitsija on A. Berglund Oy. Alueella väliaikaisia liikennejärjestelyitä.

Pahoittelemme saneerauksesta mahdollisesti koituvaa haittaa ja vaivaa.



19.08.2022 / Maria Eriksson

Hummeldal:in uimarannoilla on 18.8.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


18.08.2022 / Petra Louhimies

Tervetuloa uuden Karjaa­-Tammisaari-pyörätien avajaisiin torstaina 25. elokuuta 2022 klo 16.

Paikka: Horsbäckin uusi alikulkutunneli.

Pyörätien vihkii käyttöön ministeri Thomas Blomqvist.

Valtatie 25:n Horsbäckin alikulkutunnelin rakennustyöt ovat nyt valmiit ja sen mukana koko Karjaan ja Tammisaaren välinen 5,5 km pyörätiehanke.

Viime vuonna rakennettiin Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Tänä vuonna valmistui tien alikulkuhankkeen yhteydessä pyörätien viimeinen osuus, noin 0,5 km.

Koko rakennushankkeen kustannukset ovat 1,33 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Raaseporin kaupungin tekninen keskus. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt hankkeelle valtiontukea 0,65 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman puitteissa.

A. Berglund Ab on toiminut hankkeen urakoitsijana.

Tervetuloa!


18.08.2022 / Petra Louhimies

Tervetuloa Lepin liikennejärjestelyiden avajaisiin keskiviikkona 7. syyskuuta 2022 klo 12.00.

Paikka: Uikkukujan päässä sijaitseva kääntöpaikka.

Avajaisseremoniaan osallistuu:

  • Ministeri Thomas Blomqvist
  • Projektipäällikkö Antti Koski, Väylävirasto
  • Urakoitsijan edustaja

sekä kaupungin edustajat kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas. Osallistujat voivat esittää kaupungin edustajille kysymyksiä Lepin alueen kehityksestä.

Dragsvikin perinnesoittokunta vastaa musiikista, 70 ensimmäiselle osallistujalle tarjolla Shellin tuoreita munkkeja. Mehutarjoilu.


Lepin eritasoliittymä avataan liikenteelle 31. elokuuta

Valtatiellä 25 Lepin liittymän parantamistyöt ovat loppusuoralla ja liittymä avataan liikenteelle keskiviikkona 31.8. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä syyskuun alussa.

Kesällä 2021 alkaneet rakentamistyöt Lepin liittymässä ovat valmistumassa aikataulussaan. Valtatien 25 ja maantien 111 risteykseen on rakennettu kevennetty eritasoliittymä ja liikennejärjestelyjä parannettu liittymiskaistalla sekä kääntymiskaistalla.

”Liittymäjärjestelyt vähentävät jonoja ja lisäävät liikenteen sujuvuutta. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti maantieltä 111 vasemmalle käännyttäessä, mutta myös muualla hankkeen vaikutusalueella”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti Koski Väylävirastosta.


15.08.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Askersintien, Pajutien, Halavatien, Haapatien, Ollankaaren ja Ollankujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 970 – 2 000 m² ja hinta on 12 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


15.08.2022 / Maria Eriksson

Campingen:in, Knipnäsin, Hummeldalin ja Bajon:in uimarannoilla on 9.8.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.

Box:in uimarannalla suolistoperäisten enterokokkien määrä ylittää laatuvaatimuksen alle 200pmy/100ml


10.08.2022 / Petra Louhimies

Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?

Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!

Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi. 

Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:

Pohja

24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. 
Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/eBGG232P  

Fiskars

25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00.  
Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars) 

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/euVUT4Cm 

Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility 
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: www.linkedin.com/company/77761209/ 

Työpajat järjestetään yhteistyössä Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n ja Fiskars Kyläseura ry:n kanssa.

#SmartCountrysideMobility #euroopanaluekehitysrahasto #EAKR #rakennerahastot #uudenmaanliitto #metropolia #laurea #tki #amk #uusimaa #raasepori #pohjankirkonkylänkyläyhdistys #pohja #pohjankirkonkylä #fiskarskyläseura #fiskars #kyläseura #kyläyhdistys


29.07.2022 / Petra Louhimies

Campingen:in uimarannalla on 25.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


18.07.2022 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.

Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.

Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti

Eroon tulvaongelmasta

Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu. 

Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.

Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.

Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen ympäristövaikutuksia Raaseporinjoella tutkitaan Suomen ympäristökeskus SYKEn vetämässä yhteistyöhankkeessa Valumavesi (Suomen ympäristökeskus > Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke (syke.fi))

Lisätiedot:


14.07.2022 / Maria Eriksson

Gumnäsin uimarannalta Pohjasta otetut seurantanäytteet osoittavat uimaveden täyttävän lainsäädännön vaatimukset. Kehotus välttää uimista on siksi kumottu. Kehotuksesta kertovat kyltit tullaan poistamaan uimarannalta. Uimarannan vedenlaadun seuraamista jatketaan rutiinivalvonnan ja suunnitelmien puitteissa.


13.07.2022 / Petra Louhimies

Huomioikaa muuttuneet ajo- ja pysäköintijärjestelyt liikkuessanne vanhassa kaupungissa Länsivallilla ja Eteläisellä Rantakadulla. Katualueet Raippatorin ja Kalatorin välillä ovat toistaiseksi yksisuuntaisia, ajosuunta etelään päin. Pyöräily on sallittu molempiin suuntiin! Kyltit ”ei koske pyöräilijöitä” on tilattu ja tulevat pian. Kiitos kärsivällisyydestäsi.


12.07.2022 / Maria Eriksson

Box:n ja Bajon:in uimarannalla on 12.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


11.07.2022 / Maria Eriksson

Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolla tapahtuneen jätevesivuodon vuoksi uimaveden laadun arvioidaan vaarantuneen.
Asian selvittämiseksi tullaan vedestä ottamaan näyte 11.7.2022. Kävijöitä kehotetaan varmistamaan, että esim. lapset eivät niele vettä. Myös huolellisuus käsihygienian suhteen ja suihkussa käyminen uimisen jälkeen on suositeltavaa.
Asiasta tiedotetaan lisää tutkimusten valmistuttua.
Lisätietoja:
Puisto-osasto/Raaseporin kaupungin vaihde 019-289 2000
Eteläkärjen ympäristöterveys / Hangon kaupungin vaihde, puh. 019-220 31


11.07.2022 / Maria Eriksson

Kaskimaan uimarannalla on 11.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


4.07.2022 / Petra Louhimies

Viidestä ylämaankarjarotuisesta härästä koostuva lauma auttaa Raaseporin kaupunkia hoitamaan 12 hehtaarin kokoista aluetta Stadsfjärdenin vieressä Tammisaaressa. Alueella on suuret mahdollisuudet toimia muutaman vuoden sisällä jälleen kerran monien harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristönä.

Kyse on kahdesta Raaseporin kaupungin omistamasta luonnonsuojelualueesta, jotka toimivat vielä 1950-luvulla pelto- ja laidunmaina. Alueen laidunnetut rannat ja niityt ovat perinnebiotooppeja, joissa esiintyy erittäin monipuolinen lajisto, mutta jotka nykytilanteessa ovat harvinaisia, koska ne kasvavat nopeasti umpeen ilman laiduntamista tai muita hoitotoimenpiteitä.

Alue on raivattu ja aidattu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti ja Raaseporin kaupunki on saanut hankkeelle avustuksen ympäristöministeriön Helmi elinympäristöohjelmasta.

Västerbyn rantatien varrella sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta pääset laitumelle portaikon kautta sähköaidan yli ja eteenpäin lintutornille, josta on kaunis näkymä Stadsfjärdenille. Härät ovat rauhallisia, mutta ne on jätettävä rauhaan. Eläimiä ei saa ruokkia tai silittää.

Maria Eriksson, Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö: ”Olemme erittäin iloisia, että voimme luoda tärkeitä elinympäristöjä tällä tavalla. On mielenkiintoista seurata, miten alue kehittyy laidunnuksen ansiosta.”

Lisätietoja:

Projektinhallinta ja laidunsuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson@raseborg.fi

Eläinten omistaja: Henrik Ekholm, puh. 044-2772884

henrik.ekholm1@hotmail.com


30.06.2022 / Petra Louhimies

Tänä vuonna käynnistynyt LUUVIRSU-hanke (Virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Länsi-Uudellamaalla) sai rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta. Hanke edistää virtavesiluonnon monimuotoisuuden ja virtavesiekosysteemin toiminnan palautumista Länsi-Uudenmaan vesistöissä erityisesti kohteissa, joille Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 on esitetty toimenpiteitä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2022–2024 on 554 000 euroa. Lue lisää LUVY:n nettisivuilta.

Raaseporissa sijaitsevan Junkarsborgin vesialueen kunnostaminen on osa LUUVIRSU-hanketta. Kunnostamisen tavoite on parantaa lohikalojen ja raakun elinympäristöä Junkarsborgin läheisyydessä, sekä lisätä vedenjohtokykyä tulvimisen ehkäisemiseksi. Kunnostusta suunnitellaan vuonna 2022 yhteistyössä maanomistajien ja museoviranomaisten kanssa.

Kaivinkone kunnostaa puroa
Kuva: LUVY ry.

30.06.2022 / Petra Louhimies

Kesä tuo jälleen jätekeräykset kotikulmille

Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.


Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm.  loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.

Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.

Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.

Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.

Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla.

Raasepori aikataulu

Ti 12.7. Raasepori–Lohja
17.00–17.15 Pohja, tori, Keskusraitti
17.45–18.00 Ansku, Antskogin ruukki, Harabackantie 3
18.15–18.30 Karjalohja, ekopiste, Keskustie 36
19.00–19.15 Mustio, kaupungin varikko, Linderintien ja rautatien rist.

Ke 13.7. Raasepori
17.00–17.30 Vättlax, Vättlaxintie–Brinkbackantie
18.00–18.30 Bromarv, ekopiste, Vättlaxintie–Lillnäsintie
19.00–19.30 Tenhola kk, Tenholan tori, Pitäjäntie 20

To 14.7. Raasepori
17.00–17.30 Sandnäsudd, laituri, Sandnäsuddintie 372
17.45–18.00 Rösund, satama, Rösundintie
18.15–18.45 Box, kauppa, Boxintie 291
19.30–19.45 Höstnäs, laituri, Höstnäsintie

Ma 18.7. Raasepori
16.45–17.15 Sommaröstrand, ekopiste, Sommarönranta 44
17.30–18.00 Baggö, satama, Baggöntie
18.45–19.00 Gammelboda, lähiliikuntapaikan pysäköintialue, Kalliolahdentie 5

Ti 19.7. Hanko–Raasepori
17.00–17.15 Lappohja, Lappohjan laituri, Matruusintie
17.30–18.00 Predium, satama, Järnönsalmentie 140
18.30–18.45 Tammisaari, Pohjoissatama, Pohjoinen rantakatu
19.00–19.15 Tammisaari, Ormnäsin laituri, Pursitie



28.06.2022 / Maria Eriksson

Hummeldal:in uimarannoilla on 28.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


23.06.2022 / Petra Louhimies

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)

Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.

Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin.  Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.

Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.

“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”

MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 euroa. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


21.06.2022 / Maria Eriksson

Grabbskog:in ja Box:n uimarannoilla on 20.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


17.06.2022 / Cynthia Moed-Ring

Kesän kynnyksellä parhain kukinta-aika on alkamassa. Samalla nyt on juuri oikea aika poistaa pihoista ja puutarhoista haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputki.
Alle kahden kuution kuormat vieraslajijätettä otetaan maksutta vastaan kotitalouksilta kaikilla Rosk’n Rollin jäteasemilla.
Tietyt vieraslajit on luokiteltu haitallisiksi, koska niiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja horjuttavan ekosysteemiä. Lain mukaan haitalliset vieraslajit on hävitettävä ja niiden leviäminen on estettävä.

Jättipalsami

Nyrkkisääntö on, että kasvit kitketään ennen kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen. Versojen ollessa vielä pieniä jätteen määrä on myös vähäisempi.
Naapurustoissa kannattaa ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajien leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.

Kurtturuusu

”Eritoten kurtturuususta on viime aikoina ollut paljon puhetta ja sitä on myös tuotu jäteasemille”, kertoo Rosk’n Rollin aluepäällikkö Johanna Hynynen.
”Parina viime vuonna myös espanjansiruetanoita on alettu tuomaan jäteasemille enemmän.”

Kurtturuusu on ollut myyntikiellossa Suomessa jo kolme vuotta, mutta 1.6. alkaen sen kasvattaminen on myös kielletty. Käytännössä kielto tarkoittaa, että kaikkien maan- ja kiinteistönomistajien – myös omakotitaloasukkaiden – on poistettava ruusulaji tontiltaan.


Pussiin ja jäteasemalle
Puutarhajätteen vieminen luontoon, esimerkiksi metsänreunaan, on laissa kiellettyä. Varsinkin siemenlevintäiset kasvilajit, kuten jättipalsami ja komealupiini, leviävät herkästi kasvijätteen mukana.
Haitallisten vieraslajien pienkuormat (alle 2 m3) otetaan Rosk’n Rollin jäteasemilla vastaan maksutta palavan sekajätteen joukkoon. Suuremmista määristä kasvijätettä, joita syntyy vaikkapa talkoiden yhteydessä, ota ennakkoon yhteyttä jäteaseman vastaanottoon ja sovi menettelystä. 

Tee näin:
• Käsittele kasvijäte mahdollisuuksien mukaan aina paikan päällä, jolloin riski lajin leviämisestä muualle pienenee.
• Vie kitketyt kasvijätteet jäteasemalle, maa-ainesta ei juurikaan saisi olla seassa. Myös espanjansiruetanat vastaanotetaan jäteasemilla haitallisina vieraslajeina.
• Pakkaa haitalliset vieraslajit tiiviisti suljettuun jätesäkkiin, etteivät kasvinosat pääse leviämään kuljetuksen aikana.

Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa erilaisista haitallisista vieraslajeista ja niiden hävittämisestä.

Lähde: Vieraslajit.fi -sivusto

Lisätietoja:
aluepäällikkö Johanna Hynynen, johanna.hynynen(at)rosknroll.fi, puh. 020 637 7037

Lupiini

14.06.2022 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupunki on ottanut kuntalaisten työmatkaetuuden uudelleen käyttöön. Vahvistetut käyttäjätilit ja niiden matkasetelisaldot on siirretty Eazybreakistä Epassiin. Eazybreak sulautui aiemmin Epassiin. Epassi on nykyinen työmatkasovellus ja se toimii yhdessä VR:n ”Matkalla”-sovelluksen kanssa. Työmatkaetuuden saadakseen asiakkaan täytyy olla Raaseporissa kirjoilla ja tuen määrä on 10 % VR:n kausilipun hinnasta, sarjalippuja ei tällä hetkellä tueta.

Lisätietoa löytyy täältä: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-veneily/joukkoliikenne/etusetelit-juniin-ja-liityntaliput/


9.06.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Gabrielinkujan, Mirjam Stäuberin tien, Solkärrintien, Rinnetien ja Rinnekuja ym. varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 000 – 1 600 m² ja hinta on 12 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


9.06.2022 / Petra Louhimies

Huom. Tapahtuma on ruotsinkielinen.

Kenelle? Metsänomistajille ja metsätalouden ammattilaisille. Tilaisuus on maksuton.

Milloin? Torstaina 16.6.2022 klo 12-17

Mitä? Keskitymme menetelmiin, joilla voidaan vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia.

Missä? Lähtö YH Novian parkkipaikalta (Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari). Oma auto on välttämätön.

Lue lisää ja ilmoittaudu täältä:
Vattenvård evenemang, Raseborg (lyyti.fi)
Ilmoittautuminen viimeistään 13.6. klo 16.

Järjestäjät: Suomen metsäkeskus, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).


9.06.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Maarianpolun varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 100 m² ja hinta on 12 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.

S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: Kaupungintalo/mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


6.06.2022 / Petra Louhimies

Raasepori saa tänä vuonna lisäystä tapahtumien valikoimaan, kun Home & Found -kierrätysasuntofestivaalit käynnistyvät 10.–12.6. Home & Found on uudenlainen, maalla asumiseen liittyvä tapahtuma, jonka teemoina ovat uuden elämäntyylin löytäminen, maalle muuttaminen, hybridityöskentely, luovien ympäristöjen tutkailu, kylien yhteisöllisyys, vanhojen talojen vaaliminen, kestävä remontointi ja rakentaminen, uusien entisöintimenetelmien oppiminen ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Koska festivaali tukee kaupungin profiilia ja arvoja monin eri tavoin, Raaseporin kaupunki rahoittaa tapahtumaa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.

Uutta kotia etsiville Home & Found -festivaali on koonnut nettisivuilleen Raaseporissa myyntiin tai
vuokrattavaksi tulevat mökit, talot ja kodit. Lisäksi festivaalien aikana voi osallistua paikallisten toimijoiden
monipuoliseen ohjelmatarjontaan Raaseporin eri kaupunginosissa ja kylissä. Festivaaliviikonlopun aikana
Billnäsin kauniissa ruukissa järjestetään myös erilliset Home & Found -messut, joissa paikalliset yritykset ja
toimijat esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Messuilla on myös paikallisia rakentamisen,
korjausrakentamisen ja sisustussuunnittelun asiantuntijoita – messuilla pääsee myös tutustumaan
työnäytteisiin.

Raaseporin kaupungin ohjelma messuilla

Raaseporin kaupunki osallistuu messuille omalla osastollaan, ja kaupungin monipuolisia palveluita ja
toimintaa esitellään myös messualueella sijaitsevassa ns. Speaker’s Cornerissa sekä lauantaina että
sunnuntaina seuraavasti:

Lauantai 11.6. – messut avoinna klo 10–17
klo 13.30 Sivistystoiminta esittäytyy
klo 15.35 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät

Esitelmien lisäksi Raaseporin kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistuu paneelikeskusteluun
tulevaisuuden rakentamisesta ja asumisesta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa klo 11 Speaker’s
Cornerissa.

Sunnuntai 12.6. – messut avoinna klo 10–16
12.35 Sivistystoiminta esittäytyy
12.45 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät

Esittelyjen jälkeen voit tavata kaupungin eri toimintojen edustajia ja kysyä esimerkiksi kouluista ja
päiväkodeista, ulkoilu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, tai mitä kulttuuritarjontaa laajasta Raaseporista löytyy. Jos olet kiinnostunut tonteista tai esimerkiksi rakentamisesta Raaseporissa, kaupungin rakennus-, ympäristö- ja kaavoitusosastoilla on henkilökuntaa paikalla sekä lauantaina että sunnuntaina klo 12–16. He voivat vastata alustaviin tiedusteluihin ja kertoa miten eri asioissa kannattaa edetä.

– Olemme tosi iloisia tästä tapahtumasta ja odotamme innolla messuvierailijoiden ja mahdollisten uusien
asukkaiden tapaamista. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin esimerkiksi siitä, millaista on asua
Raaseporissa, millaisia kaupunginosia ja kyliä meillä on, tai kuinka monipuolisia nähtävyyksiä,
luontoelämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia kaunis kaupunkimme tarjoaa, Raaseporin
markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo.

Festivaalien ja messujen tiedot ja aukioloajat

Home & Found -festivaalit järjestetään viikonloppuna 10.–12.6.2022, lisätietoa myynti- tai vuokrakohteista
sekä ohjelmasta löytyy festivaalin verkkosivuilta.

Billnäsin ruukin messut ovat avoinna lauantaina 11.6. klo 10–17 ja sunnuntaina 12.6. klo 10–16 osoitteessa
Ruukintie 8. Messuille on ilmainen sisäänpääsy ja messualueen ympäristössä on pysäköintitilaa. Billnäsissä
voit samalla nauttia upeasta ruukkimiljööstä ja syödä lounasta Ruukkiravintolassa tai suositulla Scarlet
o’Karis -terassilla Mustionjoen rannalla.

Lisätiedot Raaseporin kaupungin osallistumisesta:
Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist, martina.rosenqvist@raseborg.fi, puh +358 19 289 2016

Lisätietoja Home & Found -festivaaleista ja sen taustajoukoista:
Projektipäällikkö Pauliina Seppälä: pauliina.seppala@homeandfound.fi, puh. +358 50 572 7910
Billnäsin messujen vastaava Mats Grönblom: mats.gronblom@billnas.homeandfound.fi
puh. +358 40 053 9238
Home & Found -nettisivut (ohjelma, myynti- ja vuokrakohteet sekä muut tiedot): https://homeandfound.fi


3.06.2022 / Teresia Bergholm

ELY-keskuksen päätöksellä ukrainalaiset voivat matkustaa ilmaiseksi ELY-keskuksen sopimusliikenteissä. Ilmainen matkustusoikeus alkaa 6.6.2022 ja kestää 31.8.2022 asti. Matkustaja osoittaa ilmaisen matkustusoikeutensa Ukrainan passilla. Poliisin, rajatarkastusviranomaisen tai Maahanmuuttoviraston (Migri) myöntämä passin haltuunottotodistus katsotaan passia vastaavaksi asiakirjaksi.

Raaseporin alueen ELY-vuorot joita ilmainen matkustusoikeus koskee:


3.06.2022 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). Uutuutena kesäliikenteessä on nyt vuoroja myös lauantaisin, mikä parantaa palvelutasoa etenkin Raaseporin keskeisiin matkailukohteisiin kesän aikana. Kaikki bussit voivat ottaa kyytiin vähintään kolme polkupyörää, jotta matkustajat voivat yhdistellä liikkumistaan myös pyöräillen.

Uusi lauantaibussi vie paikallisia ja matkailijoita Raaseporin upeisiin ruukkeihin – Billnäsiin, Fiskarsiin ja Mustiolle. Kestävimpien liikennemuotojen kehittäminen pohjautuu myös Raaseporin strategiaan sekä Suomen matkailustrategiaan. Bussien myötä käyttäjät pääsevät nyt kätevästi junalla Karjaan matka-asemalle ja sieltä eteenpäin ruukkeihin.

Bussiaikataulu tulee olemaan voimassa kesän ajan 5.6-15.8.2022 (muutokset mahdollisia) Aikataulut löytyvät myös täältä: www.matkahuolto.fi


31.05.2022 / Petra Louhimies

Vuonna 2020 valmistuneet Mustionjoen ensimmäiset kalatiet avattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa vaelluskaloille. Billnäsin kalatie avattiin 4.5. ja Åminneforsin kalatie 13.5. Alemman Åminneforsin kalatien avaaminen hieman viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta kalatiellä suoritettujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden vuoksi, mutta nyt kalatiet ovat auki ja kalat pääsevät jälleen nousemaan voimalaitospatojen ohi kalateitä pitkin jokea ylös. Tänä vuonna kalatiellä kulkijoita seurataan kameran ja laskurin avulla Åminneforsin lisäksi myös Billnäsissä.

Lohikalojen vaellusmahdollisuuksien toteutuminen mereltä Mustionjokea pitkin edelleen Lohjanjärvelle, Hiidenvedelle, aina Karkkilaan ja Lopelle saakka otti alkuvuodesta jälleen suuren harppauksen eteenpäin. Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ovat sopineet ”Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisio 2030” toteuttamisesta ja rahoituksesta vuosina 2022–2029. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä ja laaja-alainen yhteistyö, jolla on vaikutusta koko vesistön tilaan ja seutukunnan vetovoimaan.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Billnäsin kalatie ja voimalaitospato ilmasta käsin nähtynä
Kuva: Pia Nordström

25.05.2022 / Petra Louhimies

Kansallista pyöräilyviikkoa vietettiin Raaseporissa aurinkoisten ja harmaiden päivien vaihtelussa ajanjaksolla 6.-15.5. Kampanjan teemana oli tänä vuonna oikeus turvalliseen liikkumiseen.

Pyöräilyviikon arvonnan ohessa kysyimme mihin raaseporilaiset pyöräilevät sekä millaisissa pyöräilytilanteissa koetaan turvattomuutta.

Selvästi eniten arjessa pyöräillään töihin ja kouluun. Myös asiointi lähialueilla hoidetaan helposti pyörällä – esimerkiksi kauppareissut ja lasten vieminen päiväkotiin. Vastaajat nauttivat pyöräilystä vapaa-ajallaan ja miellyttävänä mainitaan eritoten metsissä kulkevat maastoreitit.

Pyöräilyn turvallisuuden osalta ylivoimaisesti eniten huoletti kohtaamiset tieliikenteen kanssa. Vastaajille oli paikoin epäselvää, huomaavatko autoilijat pyöräilijää. Tieliikennemäärien koetaan vilkastuneen vuosien mittaan ja myös nopeudet ovat paikoin huolestuttavia.

Näitä tilanteita vastaajat nostivat esiin:

  • Pyörällä tien ylittäminen tapahtuu autoliikennettä vastaan. Tien ylitykset koettiin turvattomaksi myös suojateiden kohdalla.
  • Epävarmuus siitä, onko autoilija nähnyt pyöräilijän tai osaako tämä liikennesääntöjä. Esimerkiksi mainittiin tilanteita, joissa auto kaartaa vauhdilla pois parkkipaikalta tai pihasta.
  • Puuttuva kommunikaatio liikenteessä. Liikkujat eivät anna selvää merkkiä, mikäli ovat hidastamassa tai kääntymässä.
  • Pyörätien puuttuminen tai puutteellinen kunnossapito. Osa tiestöstä on liian kapeaa kaikkien liikkujien tarpeisiin.

Raaseporin koulut osallistuivat ahkerasti teemaviikon viettoon.

Kouluissa tarkistettiin pyörien kunto ja varusteet, harjoiteltiin turvallista ajamista sekä tehtiin pyöräretkiä ja järjestettiin pyörärasteja. Osassa kouluja isommat oppilaat pääsivät suunnittelemaan ja ohjaamaan pienempien toimintaa.

Etelä-Uusimaa kävi katsomassa Kiilan koulun päivää keskiviikkona 18.5.

Lue artikkeli täältä

Maltti on ensisijaista liikenteessä! Eräs kampanja-arvonnan vastaajista kuvasi hyvin tilannetta, joka on yleinen koulujen edustoilla: lapset voidaan viedä kouluun autolla ja toiset liikkuvat liikenteen seassa pyörällä tai jalan. Tällaisissa tilanteissa kaikkien liikkujien tulee varmistaa oma näkyvyytensä ja kommunikoida liikkeistään. Muistetaan myös, että kaikista nuorimmat ja kaikista vanhimmat pyöräilijät saattavat havainnoida ja reagoida heikommin kuin oletamme!

Pyöräilyviikon järjestämistä kehitetään osana kaupungin kestävän kehityksen työtä.

Ensi vuonna toiveenamme on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä laajemmin tapahtumien ja neuvonnan kautta. Voit lähettää palautetta ja kommentteja teemaan liittyen täällä.

Raaseporin kaupunki toivottaa kaikille vauhdikasta ja turvallista pyöräilyä!


25.05.2022 / Petra Louhimies

Raasepori järjesti tulevaisuustyöpajan nuorille Tammisaaren kirjastossa 17.5.2022. Työpajassa nuoret saivat visioida miltä Raasepori voisi näyttää vuonna 2050. Työpaja on osa isompaa Raasepori 2050 -hanketta, jossa osallistetaan asukkaita maankäytön kehityskuvan laadintaa varten.

Työpajassa käytettiin digitalisia sovelluksia, jotta nuoret saisivat työskennellä myös digitalisesti.

Pohjassa on potentiaalia ja uusia meriteitä avataan

Tulevaisuustyöpajaan osalllistui yhdeksän nuorta, josta osa oli Raaseporin nuorisovaltuustosta. Työpajassa pohdittiin mm. miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Raaseporiin tulevaisuudessa. Jos esim. merenpinta nousee uusia laivareittejä voisi ottaa käyttöön Mustion ja Tammisaaren välillä. Pohjan satamaa voisi laajentaa ja kehittää houkuttelevaksi laivareitin pysähdyspaikaksi. Laivalla voisi kulkea myös suoraan Santa Fé:hen viikonloppuisin, nuoret tuumivat.

Nuoret kehittävät ideoita ja laittavat niitä Raaseporin kartalle.

Opiskelukaupunki Raaseporissa on Suomen ainoa vuono

Pohjanlahti voisi tulevaisuudessa nimetä uudestaan Raaseporin vuonoksi ja sen asemaa Suomen ainoana vuonona tulisi nostaa enemmän esille ja markkinoida. Raasepori opiskelukaupunkina voisi saada nosteen uusien opiskelumahdollisuuksien avulla. Miltä kuulostaisi esim. Harvard-sivukonttori Raaseporissa, Suomen ainoa saariyliopisto meribiologisella suuntauksella Pohjanlahden keskellä, tai moderni maatalouskoulu Pohjassa. Nuoret pitivät myös yhteisiä kouluja eri kieliryhmille hyvänä juttuna.

Lopuksi kaikkien ryhmien ideat ja kartat esiteltiin.

Paljon puita, kestävä liikenne ja ultrapaikallinen terveydenhoito

Työpajassa toivottiin paljon puita, vihreitä sisäpihoja, ulkoilumahdollisuuksia ja taidetta lyhtypylväisiin tulevaisuudessa. Myös liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen hahmoteltiin erilaisia bussi ja metroverkkoja, jotka ulottuisivat joka puolelle Raaseporia. Ehkä metrolla pääsisi samalla suoraan myös Tukholmaan? Terveydenhoitoa voisi järjestää ultrapaikallisesti ja sairaaloita voisi olla sekä esim. Skåldööllä, että Bromarvissa. Raaseporissa voisi tulevaisuudessa olla myös kaikille eri uskontoryhmille soveltuvia yhteisiä kirkkoja. Raaseporin omassa Eurovisio-kilpailussa eri kylien edustajat saisivat osallistua omilla kappaleillaan. Osallistuvien sävellyksien joukosta voisi äänestää Raaseporin vuoden biisi.

Työpajan koordinaattori Julia Ingo vasemmalla ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas oikealla yhdessä osallistuvien nuorten kanssa.

Ideoista todeksi

Nuorten tulevaisuustyöpajaa fasilitoi Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio. Tilaisuus oli hauska ja lisää ideoita tuli vielä työpajan jälkeenkin. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistui pajaan ja sai uutta inspiraatiota nuorten ajatuksista:

– Aivan mahtavaa! Saimme ideoita nuorilta, joita mielestäni voidaan heti lähetä edistämään. Se, että nuoret näkevät niin ennakkoluulottomasti Raaseporin kokonaisuutena, oli inspiroivaa ja silmiä avaavaa, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Nuorten tulevaisuustyöpajan materiaali koostetaan ja hyödynnetään tulevan maankäytön kehityskuvan taustamateriaalina. Kehityskuva odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.


17.05.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti vuonna 2021 yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia neljälle pilottialueille kunnostustarkastelut. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikkovesille laaditaan rannikkovesivisio, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.

Tässä työssä on tarkasteltu Raaseporin Dragsviksfjärdenin veden laatua ja kalaja muita eliöstötuloksia sekä mallinnettu lahteen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää ja tulevaisuuden skenaarioita VEMALA-mallilla. Lisäksi Dragsviksfjärdenin valuma-aluetta on kuvattu ja analysoitu paikkatietomenetelmillä. Suunnitelmassa on tarkasteltu eri kunnostusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia monipuolisesti.

Raaseporin Dragsviksfjärden on laaja matala merenlahti, jolla vedenvaihtuvuus on rajoitettu. Sisimpänä lahdessa löytyy Totalfladan, joka on luokiteltu kansallisesti tärkeäksi lintusuojelualueeksi ja joka on myös osa Persöfladan-Totalfladanluonnonsuojelualuetta. Veneliikenne on Dragsviksfjärdenissä vilkasta, ja rannoilla sekä veneväylillä on tehty paljon ruoppauksia ja niittoja. Iso osa lahden kuormituksesta tulee Storängsbäckenin puroa pitkin koillisesta. Suurin osa valuma-alueen viljelysmaasta sijaitsee vanhalla merenpohjalla puron valuma-alueella.

Veden laatu on Dragsviksfjärdenillä ilmentänyt eri muuttujien suhteen joko välttävää tai huonoa ekologista tilaa. Lahdella ei ole kuitenkaan havaittu hapen vähyyttä, joten sisäinen kuormitus ei todennäköisesti ole alueella merkittävää. Lahden vesikasvillisuus on runsastunut merkittävästi vuosien mittaan ja vaikuttaa huomattavasti lahden virkistyskäyttöön.

Ote suunnitelmasta, kuva 26, valuma-alue sekä osavaluma-alueet.

Dragsviksfjärdenin kunnostustöissä kannattaa keskittyä valuma-alueelle, jotta ulkoinen ravinnekuormitus vähentyisi. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä alueella olisivat maanparannusaineet, kaksitasouomat ja kosteikot sekä rakenteet hulevesien viivytykseen ja puhdistukseen.
Neuvontaa ympäristöystävällisistä käytännöistä olisi levitettävä asukkaille ja alueella toimiville.

Voit lukea suunnitelman täältä (ruotsiksi).


11.05.2022 / Maria Eriksson

Eteläkärjen ympäristöterveys on määrittänyt isoimmille, ns. EU-uimarannoille uimavesiluokat tällä vuodelle.

Luokitus perustuu neljän edeltävän vuoden uimavesien tutkimustuloksiin tai vähintään 16 näytteen tuloksiin ja se määritetään joka uimakauden jälkeen.

CampingenHyväTyydyttäväTyydyttäväHyvä
GumnäsErinomainenHyväHyväHyvä
KnipanErinomainenErinomainenErinomainen
KaskimaaErinomainenErinomainenErinomainenErinomainen

9.05.2022 / Petra Louhimies

Karjaan jäteasemalla alkavat perusparannustyöt, jotka jatkuvat kesän ajan. Työt tulevat vaikuttamaan myös jäteaseman liikennejärjestelyihin ja toimintojen sijoitteluun.    

Jäteasemalla mm. parannetaan vesienhallintaa, korjataan maan rakennekerroksia sekä uusitaan asfaltointi. Urakan ajaksi suurin osa jätteiden purkupaikoista eli lavat ja kontit siirtyvät jäteaseman takaosaan, jossa tähän asti on ollut mm. risujen ja haravointijätteen vastaanotto. Jäteasemalle ajetaan kuitenkin edelleen vanhasta portista ja jätekuormien vastaanotto pysyy samalla paikalla. Väliaikaisjärjestelyt voivat hieman hidastaa asiointia jäteasemalla.

Urakan on määrä valmistua syyskuun alkuun mennessä.

Lisätietoja medialle: Johanna Hynynen, aluepäällikkö, johanna.hynynen@rosknroll.fi, p. 020 637 7037


5.05.2022 / Petra Louhimies

Kevät on saapunut ja niin myös kansallinen Pyöräilyviikko!

Pyöräilyviikkoa vietetään reilusti kymmenen päivää, alkaen perjantaista 6.5. ja päättyen sunnuntaihin 15.5. Tänä vuonna kampanjaviikon teema on ”Jokaisella on oikeus turvalliseen pyöräilyyn”.

Vuoden 2020 asukaskyselyn mukaan suurin este raaseporilaisilla pyöräilyn lisäämiselle oli turvattomuuden tunne liikenteessä. Vaaran paikkoja ovat eritoten risteykset ja ylityspaikat, joissa pyöräillään vilkkaan autoliikenteen seassa. Teemme kaupunkina töitä pyöräilyn turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi muun muassa Pyöräilyn edistämisohjelman ja Liikenneturvallisuussuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä toteuttamalla.

Jokaisella meistä on vastuu turvallisen liikenteen mahdollistamisesta. Tämä varmistetaan kahdella perusasialla: liikennesääntöjen noudattamisella ja selvällä viestimisellä muille kulkijoille. Vuonna 2020 uudistettu tieliikennelaki toi jotain muutoksia myös pyöräilijän elämään:

Tarkista pyöräilijän liikennesäännöt täältä!

Lisää vuorovaikutuksesta liikenteessä Liikenneturvan sivuilta täältä.

Tule mukaan

Haluamme kannustaa raaseporilaisia pyöräilyviikon viettoon! Voit hypätä pyörän selkään yhtenä, useampana tai kaikkina päivinä. Jaamme omat vinkkimme kaupungin Facebookissa.

Pyöräilyviikon arvonta

Osallistu arvontaan, jossa voit voittaa 100 € arvoisen lahjakortin pyöräliikkeeseen. Lisätiedot ja osallistuminen alla. Huom! Osallistumisaika on 6.5.-15.5.2022.

Osallistu Pyöräilyviikon arvontaan klikkaamalla tästä.

Yhteyshenkilö Pyöräilyviikkoon liittyvissä asioissa kaupungin osalta
Kestävyyskoordinaattori Salli Ojala, salli.ojala@raseborg.fi



28.04.2022 / Petra Louhimies

Kevään 2022 aikana Raaseporin kaavoitus on järjestänyt tulevaisuustyöpajoja, joiden tarkoituksena on kerätä asukkaiden ideoita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Työpajoissa työskentelemme vuoden 2050 kanssa ja työpajojen materiaali käytetään maankäytön kehityskuvan laadintaan. Olemme nyt avanneet Karjaan ja Tammisaaren ilmoittautumislomakkeet. Voit ilmoittautua alla olevien linkkien kautta:

10.5.2022 klo. 18-20.30 Karjaalla, ilmoittauduthan viimeistään 6.5.2022: https://link.webropol.com/ep/kariskarjaa

18.5.2022 klo.18-20.30 Tammisaaressa, ilmoittauduthan viimeistään 16.5.2022: https://link.webropol.com/ep/ekenastammisaari

Snappertunassa ja Bromarvissa on myös tilaa

Vielä ehdit ilmoittautua myös Snappertunan ja Bromarvin tulevaisuustyöpajoihin.

2.5.2022 klo. 18–20.30 Snappertunassa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/snappertuna

3.5.2022 klo. 18–20.30 Bromarvissa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/bromarv

Mikä kehityskuva on?

Kehityskuva on lyhykäisyydessään karttamuotoinen visio, joka kuvailee miltä kaupungin halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Verattuna yleiskaavaan kehityskuva ei ole yhtä yksityiskohtainen. Se ei myöskään ole laillisesti sitova kuten yleiskaava. Tällä hetkellä Raaseporilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Työ kehityskuvan kanssa on yksi pieni askel kohti mahdollista tulevaa koko Raaseporia kattavaa yleiskaavaa. Kehityskuva tukee kaupungin maankäytön strategista ja pitkäjänteistä suunnittelua.

Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.


14.04.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Pohjassa 6.4.2022. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalletulijat osallistuivat aktiivisesti koko illan. Työpajojen järjestäjä Raaseporin kaavoitus sai monia kiinnostavia tulevaisuusvisioita ja ajatuksia ruodittavaksi. Työpajojen materiaali koostetaan ja analysoidaan sekä hyödynnetään maankäytön kehityskuvan laadinassa. Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.

Pohjan kirjaston juhlasali toimi työpajatilana.

Tulevaisuuspajan ensimmäisessä osassa Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertoivat miten tulevaisuuksia voi käsitellä. Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän mukaan tulevaisuuksia voi olla esim. sekä toivottavia, uskottavia, että todennäköisiä. Osallistujat saivat tämän jälkeen kuivailla miten heidän päivänsä voisi näyttää vuonna 2050. Kuvailujen avulla osallistujat saivat pohtia minkälaisia olettamuksia heillä on tulevaisuudesta. Onko tulevaisuudessa autoja? Onko Suomi osa EU:ta? Onko keskilämpötila kohonnut? Mitkä ovat omat olettamuksesi?

Raaseporilaiset keskustelivat omista päiväkuvailuistaan.

Femma planningin Efe Ogbeide luotsasi osallistujia työpajan läpi suomeksi ja ruotsiksi.

Maantieteilijä Efe Ogbeide Femma planningistä.

Yhdessä kohtaa työpajaa osallistujat saivat kirjata aikajanalle sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet meihin menneisyydessä tai jotka tulevat vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa.

Kaavoituksen Niclas Skog osallistui Pohjan työpajaan.

Tauolla tarjolla oli voileipiä, kahvia, mehua ja hedelmiä, jotta into ja luovuus pysyisi huipussa koko illan.

Sitten olikin aika asetella ideat ja toivottavat tulevaisuudet Raaseporin kartalle. Ryhmät työskentelivät joko asumisen, ympäristön, liikenteen tai elinkeinon teemojen kanssa.

Milla Kallio tukee ryhmätyöskentelyä.

Toiveikkaita ja innokkaita keskusteluita kuultiin salin eri pöydissä.

Lopuksi osallistujat saivat keksiä omia otsikoita Tulevaisuuden Sanomiin 2050. Sekä naurua, että aploodeja kuultiin, kun valmiit etusivut esiteltiin salissa.

Haluaisitko sinäkin osallistua Raaseporin tulevaisuuspajaan keväällä 2022? Raasepori 2050 -sivulta löydät tietoa järjestettävistä tilaisuuksista ilmoittautumislinkkeineen. Tervetuloa mukaan!


14.04.2022 / Petra Louhimies

Uusimassa Kivestä muuraamalla -lehdessä esitellään mielenkiintoinen kohde Raaseporissa, vapaa-ajanasunnoksi Raaseporin upeisiin maisemiin rakennettu Villa Bergola, jolla on mielenkiintoinen julkisivu. Arkkitehdit kiittelevät yhteistyötä sekä asiakkaan, Raaseporin rakennusvalvonnan että rakentajien kanssa. Voit lukea lehden jutun ja katsoa kuvat tämän linkin kautta.


1.04.2022 / Petra Louhimies


Horsbäckin alikulkukäytävän rakennustyöt Raaseporissa valtatiellä 25 käynnistyvät huhtikuussa 2022 työmaan perustamisella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.

Horsbäckiin rakennetaan uusi alikulkukäytävä osaa Karjaa-Tammisaari jalankulku- ja pyöräilyväylähanketta. Hankkeesta toteutettiin jo viime vuoden puolella Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Nyt rakennetaan viimeinen osuus, noin 0,5 km, jalankulku- ja pyöräilyväylästä valmiiksi alikulkukäytävähankkeen yhteydessä.

Alikulkukäytävän rakentamisen ajaksi ajo työkohteen ohi järjestetään hankkeessa rakennettavan kiertotien kautta, joka otetaan käyttöön toukokuun puolessa välissä. Nopeusrajoitus työalueen kohdalla on 50 km/h. Tielläliikkujia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.

Hanke käynnistyy huhtikuussa ja valmistuu elokuussa 2022. Rakentamisen kustannusarvio on 0,7 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii Raaseporin kaupunki ja hankkeelle on myönnetty liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustus.

Urakoitsijana toimii A. Berglund Oy.

Lisätietoja

Tekninen johtaja Jan Gröndahl, puh. 019 289 2550, jan.grondahl@raseborg.fi
Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh.019 289 3868, henrik.westerlund@raseborg.fi.

Kartta hankealueesta

Kartta Horsbäckin alikulkutunnelin työmaa-alueesta

1.04.2022 / Petra Louhimies

Saaristopolitiikan perustana on laki saariston kehityksen edistämisestä (1981 /494). Saaristolaki on osoitus siitä, että saariston erityisolosuhteet tunnistetaan ja ne vaativat erityistoimenpiteitä niin valtion kuin kuntien osalta. Saaristolaki on tärkeä tukipilari saaristolaisille ja saaristoalueille.

Saaristolain päivittämistä valmisteleva työ on käynnistynyt. Työn tavoitteena on tunnistaa lain päivitystarpeet sekä antaa alustavat ehdotukset päivitettävien pykälien sisällöistä. Saaristolaki on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Toimintaympäristö on muuttunut paljon viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, joten lakiin kohdistuu päivittämistarpeita sekä lakiteknisesti että lain sisältöön liittyen. Lain päivittämistä valmisteleva työ tehdään eri valtionhallinnon edustajien kanssa yhteistyötyössä. Tärkeä osa työtä on eri saaristo- ja vesistöalueilla järjestetyt kuulemistilaisuudet sekä saaristolaisten äänen kuuleminen tämän kyselyn avulla. Arvio lain päivitystarpeista valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kyselyssä pyydetään näkemyksiä lain keskeisiin sisältöteemoihin: elinkeinotoiminta, saavutettavuus, palvelut sekä luonto ja ympäristö. Kyselyssä puhutaan vain saaristosta, mutta tällä tarkoitetaan laajemmin myös vesistöalueita. Kysely on kaikille avoin. Vastausaikaa on 15.4.2022 asti. 

Iso kiitos jo etukäteen arvokkaista vastauksistanne!

Lisätietoja lain päivitystä valmistelevasta työstä antavat maa- ja metsätalousministeriössä Elina Auri, johtava asiantuntija, elina.auri@gov.fi, puh 0295 162 041 ja Sami Tantarimäki, suunnittelija, sami.tantarimaki@gov.fi, puh 0295 162 330.

KLIKKAA TÄSTÄ KYSELYYN!

28.03.2022 / Petra Louhimies

Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.

Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Laituri Billnäsissä, taustalla taloja
Kuva: Miina Rautiainen/LUVY r.f.

18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Lummekaaren varrella. Tontin pinta-ala on 1 039 – 1 841 m² ja hinta on 28 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.

S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: Kaupungintalo/mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Petra Louhimies

Omakotitontteja on mahdollista varata Bodankaaren, Vadelmapihan, Juolukankujan, Karpalotien, Vadelmatien, Karhunmarjatien ja Kalliolahdentien varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 920 – 1 200 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.

Gammelboda

Gammeboda on luonnonläheinen asuinalue vain 3 km Tammisaaren keskustasta. Päiväkoti n. 300m päässä, koulut 2,5 km ja koulukuljetus 50m etäisyydellä.


18.03.2022 / Petra Louhimies

Omakotitontteja on mahdollista varata Laulupuun, Tilhinkujan, Satakielenkujan, Hanhikujan, Laulujoutsenenkujan ja Rastaantien varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 890 – 2 100 m² ja hinta on 17 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.

Langansböle

Langansböle on asuinalue luonnon keskellä mutta vain 5 km Tammisaaren keskustasta. Lähistöltä 3,5 km päästä löytyy sekä päiväkoti, että ruokakauppa.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitonttia on mahdollista varata Kalliokaaren varrella. Tontin pinta-ala on 935 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Matinkadun varrella. Tonttien pinta-alat ovat n 1 100 – 1 200 m² ja hinta on 34 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Kuikkakujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n 1 000 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


14.03.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.

Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.

Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.

Työpajoja järjestetään seuraavasti:

  • Pohja 6.4.2022 klo 18–20.30
  • Tenhola 19.4.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: Bygdegården, Pitäjäntie 22, Tenhola
    • Ilmoittauduthan viimeistään 13.4.2022: ilmoittautuminen
  • Mustio 27.4.2022 klo 18–20.30
  • Snappertuna 2.5.2022 klo18–20.30
  • Bromarv 3.5.2022 klo 18–20.30
  • Karjaa 10.5.2022 klo.18-20.30 (paikka ja ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
  • Tammisaari 18.5.2022 klo.18-20.30 (ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
    • Paikka: Raaseporin kaupunginkirjasto Tammisaaressa, huone: Svalan

Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.

– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.

Lisätiedot:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Pontus Högström, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, pontus.hogstrom@raasepori.fi

1.4. lähtien: Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi


7.03.2022 / Petra Louhimies

Tilanne Ukrainassa herättää huolta ja sekä kaupungille että pelastuslaitokselle on tullut viime päivinä runsaasti tiedusteluja väestönsuojiin liittyen.

Suomeen ei kohdistu nyt mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottoa. Koska kiinnostusta väestösuoja-asioihin on kuitenkin herännyt, on pelastuslaitos koostanut tietopaketin useimmin kysytyistä kysymyksistä.

Lisätietoa pelastuslaitoksen sivuilta tästä.

Klikkaa tästä, niin pääset suoraan pelastuslaitoksen tietopakettiin!

Missä on yleinen väestönsuoja?

Länsi-Uudenmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos omaa väestönsuojapaikkaa ei ole, ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen. Viranomaiset antavat tilanteessa väestölle ohjeet miten toimia. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä pois vaaraalueelta. Viranomaiset ilmoittavat, jos alue pitää evakuoida.

Missä väestönsuojani on?

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maantasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä.

Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen tai tilapäisen suojan rakentaminen.

Minulla ei ole tietoa omasta väestönsuojasta, mistä löydän tiedon?

On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa eikä nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. On myös tilanteita, joissa useammalla kiinteistöllä on yhteinen väestönsuoja. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai rakennuslupadokumenteista.

Lisää vastauksia kysymyksiin väestönsuojista löytyy pelastuslaitoksen materiaalista, ks. linkki yllä.


2.03.2022 / Teresia Bergholm

Alkaen 2.3.2022:

Klo 6:35 lähtevä Karjaa-Fiskars vuoro on lakkautettu. Klo 6:50 Karjaa-Fiskars vuoroa on aikaistettu, uusi lähtöaika on klo 6:45. Liikennöidään uutta Karjaa-Fiskars vuoroa, lähtöaika klo 19:45. Vuoroja liikennöidään arkisin ma-pe.


28.02.2022 / Petra Louhimies

Minkälaisia henkilöliikenteen palveluita kaipaat Raaseporiin? Millä liikut? Mitä vaatisi, että luopuisit autosta kokonaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme nyt vastauksia Henkilöliikenteenpalvelut -kyselyn avulla.

Käyttäjätutkimus tehdään ja analysoidaan Laurean palvelumuotoilu YAMK-opiskelijoiden toimesta. Tutkimus on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa pyritään kehittämään innovatiivisia palvelukonsepteja henkilöliikenteeseen Raaseporin alueella.

Lue lisää Smart Countryside Mobility -hankkeesta artikkelissamme.

Vastaa kyselyyn viimeistään 15.3.2022.


28.02.2022 / Petra Louhimies

Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka pyrkii
parantamaan Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksia ja luomaan yrityksille uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kehitysalueeksi valikoitui Raasepori.

– Raasepori on maantieteellisesti laaja ja monipuolinen alue, ja siksi kiinnostava kohde hankkeelle. Alueella
vallitsee vahva yhteistyön kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä Bromarville myönnetty Uudenmaan Vuoden
Kylä 2022 -palkinto, kommentoi hankkeen asiantuntijatiimi.

Kuvassa hankkeen asiantuntijatiimi vasemmalta lukien: Raija Kaljunen, Eetu Rutanen, Jaakko Hannula, Anni
Vainio ja Harri Miinin.

Raasepori tukee hanketta

Raaseporin kaupunki tukee Smart Countryside Mobility -hanketta mm. jakamalla taustamateriaaleja,
paikallistietoa ja tukemalla viestintää. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Raaseporin maankäytön
kehityskuvan laadinnassa (Raasepori 2050), joukkoliikenteen ja turismin kehittämisessä.

– Olemme todella iloisia, että hankkeen asiantuntijatiimi valitsi juuri Raaseporin alueen kehittämiskohteeksi.
Raasepori on pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen isoimmista kaupungeista ja kestävän liikkumisen
kehittäminen on sekä asukkaillemme, että matkailijoillemme erityisen tärkeää, kertoo matkailupäällikkö Ville
Vuorelma.

Palvelukonsepteja kehitetään verkostomaisesti

Alueen liikkumispalveluiden kehittäminen aloitetaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten, kaupungin sekä
yhdistysten kanssa kevään -22 aikana. Hanke jatkuu kesään -23 asti. Ensimmäiseksi tutkitaan alueen
asukkaiden liikkumistottumuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tutkimusten tulosten pohjalta kehitetään
liikkumisen palveluita yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan
unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lisätiedot

Harri Miinin, projektipäällikkö Metropolia
+358 40 576 8392, harri.miinin@metropolia.fi

Jaakko Hannula, projektipäällikkö Laurea
+358 504413563, jaakko.hannula@laurea.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
019-289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi

Ville Vuorelma, matkailupäällikkö
019-289 2012, ville.vuorelma@raasepori.fi



23.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus valittiin lokakuussa 2021 yhdeksi kymmenestä Sitran Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelman tiimeistä. Kumppanuusohjelman tavoite on lisätä ja popularisoida tulevaisuusajattelua Suomessa. Ohjelmaan valitut tiimit saavat mm. koulutusta, materiaaleja ja sparrausta Sitran Tulevaisuustaajuus -työpajametodin käytössä. Yhteensä 78 toimijaa haki kumppanuusohjelmaan.

Sitra panostaa Raaseporiin

Sitra tukee Raaseporin tulevaisuustyötä nyt myös merkittävällä avustuksella. Jyrki Kataisen 16.2.2022 allekirjoittaman päätöksen mukaan, Sitra myöntää Raaseporin kaavoitukselle 30 000 € Raasepori 2050 -hankkeen vuorovaikutustyöhön.

Kuva: Topias Dean /Sitra

Tulevaisuustyöpajat järjestetään huhti- ja toukokuussa 2022. Lisätietoja työpajoista annetaan myöhemmin keväällä. Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä ja lempipaikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Lue lisää hankkeesta Raasepori 2050 -sivulla.


17.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus työstää maankäytön kehityskuvaa vuodelle 2050. Raasepori 2050 -hankkeen ensimmäisessä osassa keräämme asukkaiden näkemyksiä Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Voit vastata kyselyyn 10.3.2022 asti. Vastaamiseen menee noin 30 minuuttia, riippuen siitä, miten monta reittiä haluat merkitä kartalle.

Vinkki! Suosittelemme päätteen käyttöä kyselyyn vastaamiseen. Olemme huomanneet, että reittien merkitseminen voi olla helpompaa päätteen avulla.

Kyselyn tulokset analysoidaan ja huomioidaan lopullisen kehityskuvan muotoilussa.

Lisätietoja kyselystä

Julia Ingo, koordinaattori (vuorovaikutus & viestintä)

019-289 2015, julia.ingo@raseborg.fi


10.02.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja rannikkoalueen kunnat Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi järjestävät maaliskuussa yhteistyössä erityisesti kuntalaisille ja mökkiläisille suunnattuja Rannikkovesi-iltoja. Tilaisuudet ovat webinaareja ja ne järjestetään Teamsin välityksellä (tilaisuuteen pääsee osallistumaan tietokoneen nettiselaimen kautta). Iltojen aikana pääset kuulemaan, mitä ajankohtaista tapahtuu vesiensuojelussa omalla paikkakunnallasi.  

LUVY on valmistellut kunnostussuunnitelmat rannikkokuntien kanssa valituille pilottikohteille, jotka ovat Tavastfjärden Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa, Kyrkfjärden Inkoossa ja Dragsviksfjärden Raaseporissa. 

Webinaareissa esittelemme kyseisen paikkakunnan pilottikohteen kunnostussuunnitelman, ja pääset kuulemaan suunnitelmaan liittyvästä tutkimustyöstä ja mahdollisista toimenpiteistä. 

Kerromme myös karttapohjaisen rannikkokyselyn alustavista tuloksista. Kysely on auki 27.3. asti osoitteessa: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip. Voit siis vielä vastata siihen! Tavoitteena on löytää uusia kunnostuskohteita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai jotka aiheuttavat huolta kuntalaisissa, mökkiläisissä tai muissa alueen käyttäjissä. 

Valuma-aluetoimenpiteitä valmistellaan ja suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kartoitamme myös, onko alueella uusia viljelijöitä tai maanomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita vesistökunnostustoimenpiteistä omilla maillaan. Jos siis olet haaveillut omasta kosteikosta tai pohdit, sopisiko vaikkapa kaksitasouoma maillesi, tule kuulolle! 

Tilaisuuksien kesto: 1,5h. Ohjelma tarkentuu vielä helmikuun aikana.

Ilmoittaudu mukaan tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

Kirkkonummi ti 8.3. klo 16:30
LUVY esittelee Tavastfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Luvassa on myös maatalouden edustajan puheenvuoro sekä Virho ry:n vesiensuojelukunnostuksien esittelyä.

Inkoo to 10.3. klo 17:30
LUVY esittelee Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän lisäksi kuulemme myös WWF:n toteutetuista vesiensuojelurakenteista.

Raasepori ti 15.3. klo 17:00
LUVY esittelee Dragsviksfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän jälkeen kuulemme Raaseporinjoki-hankkeesta.
Ilmoituslomake webinaariin LUVY:n sivuilla, tämän linkin kautta.

Siuntio to 17.3. klo 17:00
LUVY esittelee Pikkalanlahden kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tapahtuman päätteeksi kuulemme Rannikkovesi- ja Siuntionjoki- hankkeesta.   

Mukana myös kuntien ympäristöpäälliköt.

Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

Lisätietoja: 
Henna Björkqvist 
hanketyöntekijä
LUVY
henna.bjorkqvist(at)luvy.fi
045 7884 2810


10.02.2022 / Petra Louhimies

Oletko joskus miettinyt miltä Raasepori näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä? Miltä ympäristö voisi näyttää? Miten sinä tai lapsesi haluisivat asua tulevaisuudessa? Miten liikenne on järjestetty? Muun muassa näitä kysymyksiä Raaseporin kaavoitusyksikkö lähtee pohtimaan Raasepori 2050 -hankkeessa.

Kehityskuva tukee yleiskaavoitusta

Raasepori 2050 hankkeessa laaditaan maankäytön kehityskuva Raaseporille vuodelle 2050. Kehityskuva rakennetaan yhteiskuntaa koskevien tulevaisuuden skenaarioiden avulla. Kehityskuvassa keskitytään etenkin liikenteeseen, elinkeinoelämään, asumiseen ja ympäristöön. Lopullinen karttaesitys kuvailee kaupungin maankäytön tulevaisuuden visiota.

Kehityskuva tukee kaupungin yleiskaavoitusta, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole lainvoimaista ohjausvaikutusta yleis- tai asemakaavoitukseen tai lupaprosesseihin.

– Kehityskuvan luominen on meille erittäin tärkeää, sillä se antaa meille käsityksen siitä, miltä kaupungin ihmisten mielestä tulisi näyttää tulevaisuudessa. Se helpottaa myös maankäytön pitkäjänteistä ja johdonmukaista suunnittelua, kun meillä on selkeä ja inspiroiva tulevaisuuden visio, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Raaseporin kaavoitusyksikkö panostaa vuorovaikutukseen

Keväällä 2022 Raaseporin asukkailla on mahdollisuus osallistua kehityskuvan työstämiseen sekä vastaamalla karttakyselyyn, että osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin. Kerättyjen oivallusten avulla rakennetaan sen jälkeen skenaarioita, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida syksymmällä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus tehdä näin mittavaa osallisuustyötä. Tuntuu hienolta tuoda mukaan asukkaita ja muita kiinnostuneita vielä enemmän strategiseen kaupunkisuunnitteluun, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Myös muita kohderyhmiä kuten esim. yrittäjiä ja lapsia osallistetaan kehityskuvan muotoiluun. Vuorovaikutusosion jälkeen kaavoitusyksikkö tuo oman osaamisensa kehityskuvan kehittämiseen tekemällä erilaisia vaikutusten arviointeja. Lopullinen kehityskuva odotetaan valmistuvan kesällä 2023.

Kerro kartalla -kysely

Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä, sekä tärkeistä paikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla. Kyselyssä voi kuvailla arkireittejään ja paikkoja, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät sivulta raasepori.fi/raasepori2050.

Linkki Kerro kartalla kyselyyn: https://new.maptionnaire.com/q/6u9alv2rxl2v

Lisätiedot

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi

Pontus Högström, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, pontus.hogstrom@raasepori.fi



9.12.2021 / Petra Louhimies

Aluehallintovirasto on antanut päätöksen Lohjanjärven säännöstelyä koskevaan muutoshakemukseen. Voimassa olleet säännöstelyluvan lupamääräykset eivät mahdollistaneet kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä, koska säännöstely oli sidottu kalenteriin. Päätöksen myötä mm. Lohjanjärven kevään ja loppukesän säännöstely tulee aiempaa joustavammaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Raaseporin kaupunki on halunnut tarkistaa säännöstelyn suojellakseen maatalousmaita tulvehtimiselta.


1.12.2021 / Sara Vaskio

Raaseporinjoki-hankkeen jatko-osa on päättymässä 30.12.2021. Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa kuitenkin jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2022-2023. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, nyt meillä on mahdollisuus jatkaa tärkeää työtämme. Paljon on tehty ja paljon on vielä mahdollista tehdä. Vesiensuojelu on hidasta hommaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä.

Eroon tulvaongelmasta

Seuraava suunniteltu iso toimenpide on Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaus. Luonnonmukaisen perkauksen päätavoite on vähentää tulvia alueella ja samalla perkaus parantaa peltojen peruskuivatusta. Luonnonmukainen perkaus tarkoittaa, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, eli uoman reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. -Näin pitkän jokiuoman luonnonmukainen perkaus on Suomen mittakaavassa merkittävä toimenpide, eikä näin pitkää kaksitasouomaa ole aikaisemmin tehty, kertoo Vaskio. Raaseporinjoen ojitusyhtiö vastaa hankkeesta.  

Tranbokärrin uusi kosteikko vaikuttaa monin tavoin

Tranbokärrin kosteikko on Raaseporinjoki-hankkeen viimeisin toimenpide. Kosteikko sijaitsee Karjaalla Raaseporinjoen sivu-uomassa. Kosteikot ovat tärkeitä ja monivaikutteisia elementtejä vesienhallinnassa, kertoo Vaskio. Kosteikko pidättää sadevettä ja vähentää tulvia tulvaherkässä Raaseporinjoessa. Kosteikko sitoo myös ravinteita. Lisäksi kosteikko tarjoaa ravintoa ja hyvän elinympäristön monille lajeille: vesikasvit, hyönteiset ja niiden mukana myös linnut ja riistaeläimet viihtyvät kosteikolla. Näin kosteikko rikastaa luonnon monimuotoisuutta.

Vastavalmistunut Tranbokärrin kosteikko.

Kosteikon valuma-alue on noin 200 ha ja uusi kosteikko on noin 0,5 ha kokoinen ja sijaitsee Kaj Björklöfin mailla.  -On ollut ilo osallistua tähän projektiin, sanoo Björklöf. Rakentaminen meni hienosti ja jopa kelit olivat meidän puolellamme. Björklöf on myös aikaisemmin ollut aktiivinen hankkeessa ja osallistunut hankkeen vesiympäristöystävällisen maanviljelyn kokeiluun. Tarkoituksena on kokeilla uusia viljelymenetelmiä, joilla parannetaan maan kasvukuntoa ja näin ollen vähennetään ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. 


Toivottavasti linnut löytävät tiensä Tranbokärrin kosteikolle ensi keväänä, toivoo Kaj Björklöf.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Hanke on osa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Uudenmaan ELY-keskus tukee hanketta tulevina kahtena vuotena 244.000 eurolla. Lisäksi hanke saa tukea Raaseporin kaupungilta ja yksityisiltä säätiöiltä. Maanomistajien panos hankkeelle on erittäin tärkeä. Maanomistajat tukevat hanketta sekä talkootyöllä että antamalla omaa maata vesiensuojelun käyttöön.

Lisätiedot:


19.11.2021 / Petra Louhimies

Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.

Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.

Klikkaa tästä ja osallistu kyselyyn!

Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!

Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.


16.11.2021 / Cynthia Moed-Ring

Jäteyhtiö Rosk’n Roll ryhtyy keräämään poistotekstiilejä 15. marraskuuta 2021 alkaen. Alkuvaiheessa poistotekstiilejä kerätään määrätyillä jäteasemilla sekä muutaman yhteistyökumppanin toimipisteissä. Kerätyistä tekstiileistä jalostetaan uusiokuitua.


Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräys alkaa viidellä paikkakunnalla: Loviisassa, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Vihdissä. Keräyspisteet ovat Loviisan jäteasemalla ja Loviisan Goodwill-lahjoituspisteellä, Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa ja Porvoon Goodwill-myymälässä, Tammisaaren jäteasemalla ja Emmaus Westervikin kirpputorilla Raaseporissa, Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa, Vihdin jäteasemalla sekä Vihdin kierrätyskeskuksessa Nummelassa. Kotitalouksien poistotekstiilejä otetaan vastaan maksutta.
Rosk’n Roll kasvattaa keräyspisteiden määrää lähivuosina. Keräyspisteiden määrän ja sijainnit voi tarkistaa yhtiön verkkosivuilta rosknroll.fi/poistotekstiilit.


Käyttökelvoton, puhdas ja kuiva
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit.
”Nyrkkisääntö on, että kuivat ja puhtaat, loppuun kuluneet eli käyttökelvottomat vaatekappaleet ja kodintekstiilit ovat poistotekstiilejä”, kertoo Rosk’n Rollin projektisuunnitelija Marika Makkonen.
Keräykseen ei kuitenkaan saa laittaa esimerkiksi alusvaatteita tai sukkia eikä myöskään kenkiä, peittoja tai mattoja. Myöskään kosteita, homeisia, vahvasti haisevia tai tuholaisia sisältäviä tekstiilejä ei saa tuoda keräykseen. Nämä kuuluvat sekajätteeseen.
”Jos poistotekstiilin keräyspiste ei vielä sijaitse kohtuullisen etäisyyden päässä, voi kaikki käyttökelvottomat tekstiilit yhä laittaa sekajäteastiaan, josta ne kuljetetaan jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi”, Makkonen lisää.

Poistotekstiilikeräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Myy suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit esimerkiksi kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.


Loppuun kuluneesta uusiokuiduksi
Kerätyt poistotekstiilit lajitellaan laadun mukaan yhteistyökumppaniemme toimesta. Käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan Paimioon, Lounais-Suomen jätehuollon juuri avattuun uuteen laitokseen, jossa tekstiilit käsitellään ja jalostetaan kierrätysraaka-aineeksi. Uusiokuiduista valmistetaan esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja. Uusiokuidulle haetaan jatkuvasti uusia käyttökohteita.
Sellaisenaan käyttökelpoinen materiaali ohjataan takaisin tekstiiliteollisuuteen tai uusiokäyttöön pienyrittäjien työstettäväksi.
”Jos mukaan on eksynyt hyvälaatuisia vaatteita tai tekstiilejä, ne käytetään uudestaan sellaisenaan. Rosk’n Roll kuitenkin kannustaa laittamaan käyttökelpoiset, hyvälaatuiset vaatteet suoraan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, kierrätysmyymälöihin tai kirpputoreille eikä poistotekstiilien keräykseen”, sanoo Marika Makkonen.


Luonto kiittää
Tuomalla loppuun kuluneet vaatteet ja kodin tekstiilit poistotekstiilien keräykseen tekee luonnolle palveluksen. Tekstiiliteollisuus kuuluu suurimpiin ympäristön kuormittajiin, ja pelkästään Suomessa syntyy noin 100 miljoona kiloa tekstiilijätettä vuosittain.
Tähän saakka poistotekstiilejä ei ole ollut mahdollista käsitellä Suomessa, mutta Paimion jalostuslaitoksen myötä kuluneet farkut ja reikäinen mekko voivat saada uuden elämän uusiokuidun muodossa.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden jätealain, jossa määrätään, että koko maassa on aloitettava poistotekstiilien keräys vuoteen 2023 mennessä. Poistotekstiilien keräyksestä kotitalouksilta vastaavat kunnalliset jäteyhtiöt, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk’n Roll.


FAKTA
Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräyspisteet:
Raasepori: Tammisaaren jäteasema, Emmaus Westervik
Lohja: Munkkaan jätekeskus
Vihti: Vihdin jäteasema, Vihdin Kierrätyskeskus Nummelassa
Porvoo: Domargårdin jätekeskus, Goodwill-myymälä
Loviisa: Loviisa jäteasema, Goodwill-lahjoituspiste
Keräyspisteiden lukumäärä kasvaa tulevina vuosina, tarkista ajankohtainen tilanne ja keräyspisteiden tarkat osoitteet verkkosivuiltamme www.rosknroll.fi.


Näin lajittelet poistotekstiilejä
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat puhtaat, kuivat, loppuun kuluneet, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, paidat, hameet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tekstiileistä ei saa irrota likaa tai hajuja, mutta pinttyneet tahrat eivät haittaa.
Keräykseen ei saa laittaa mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, sukkahousuja, tyynyjä, peittoja, pehmusteita tai pehmoeläimiä eikä kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai vahvasti haisevia tekstiilejä.


Tee näin:
• Pakkaa poistotekstiilit jätesäkkiin ja sulje tiiviisti.
• Tuo säkit yllä mainittuihin keräyspisteisiin.
• Tunnistat keräysastiat tarroista, joissa lukee ”Poistotekstiilit” viininpunaisella pohjalla.


21.10.2021 / Petra Louhimies

Mustion kaksikielinen koulu- ja monitoimikeskus Askers (Askersintie 51) on nyt saavuttanut harjakorkeuden. Tätä juhlittiin Askersin tulevassa ruokasalissa perinteisin harjakaismenoin keskiviikkona 20. lokakuuta!

Havainnekuva Askersin koulurakennuksesta

Kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt kiittivät kaikkia rakennusprojektiin osallistuneita.

Anna Friberg, tilahallintopäällikkö kiitti kaikkia hyvästä työstä. Sivistysjohtaja Tina Nordman nosti puheessaan esiin koulutilojen merkityksen yksilön kehitykselle, ja Anders Walls, valtuuston puheenjohtaja tähdensi koulun merkitystä koko kylälle.

Sixten Lundberg ja Uffe Enberg viihdyttivät kuulijoita musiikkiesityksin ja hauskoin tarinoin. Ja kuten harjannostajaisperinteeseen kuuluu, tarjolla oli myös syötävää ja juotavaa!

Askersin monitoimitalosta tulee 40 ruotsinkielisen ja 40 suomenkielisen oppilaan koulun (liikuntasali ja jakelukeittiö mukaan lukien) lisäksi löytymään tulevaisuudessa päiväkoti, kirjasto, neuvola ja tiloja nuorisotoiminnalle.

Lue myös artikkeli keväältä 2021, ja tutustu Svartå skolanin blogiin ”I väntan på nya skolan”!


20.10.2021 / Petra Louhimies

Linderintien alikulkusillan rakentaminen Mustiolla käynnistyy marraskuussa. Nykyinen Linderintien tasoristeys poistetaan käytöstä uuden alikulkusillan valmistuttua. Tasoristeysalueelle tehdään työnaikaisia muutoksia siltatöiden mahdollistamiseksi. Linderintielle tulee myös lyhyitä liikennekatkoja, joista tiedotetaan erikseen. Koulukuljetukset yms. huomioidaan.

Urakkaan sisältyy Mt 186:n (Salo-Inkoo -tie) alentaminen Stormoran risteyssillan (eli mt 186 ja VT 25 risteyksen) kohdalla. Maantien tasausta lasketaan, jotta voidaan mahdollistaa korkeiden erikoiskuljetukset mt 186:lla, nämä kulkevat nykyisin Mustion keskustan läpi. Työn ajaksi maantielle tehdään työnaikaiset liikennejärjestelyt. Töiden valmistuttua erikoiskuljetusreitti siirtyy Mustion keskustasta Mt 186:lle.

Aikataulu

  • Linderintien alikulkusillan rakentaminen alkaa radan väistöraiteen rakentamisella 25.11.2021. Työt valmistuvat lokakuussa 2022.
  • Mt 186:n alennustyö alkaa 25.11.2021 ja päättyy 10.12.2021.

Tilaajana ja rakennuttajana toimii Väylävirasto

Urakoitsijana toimii YIT Suomi Oy

Lisätietoja Erkki Mäkelä, Väylävirasto, puh. 029 534 3822, erkki.makela@vayla.fi

Materiaalit

Stormora mt 186

Ladda nerVisa

Asemapiirustus Linderintie

Ladda nerVisa

19.10.2021 / Petra Louhimies

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat 18.10. alkaen hakea tukea investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa ja yrityksen energia- ja resurssitehokkuutta.

Investoinnit rahoitetaan EU:n elpymisvaroista, joilla helpotetaan toipumista koronakriisistä.

Lue lisää:


28.09.2021 / Cynthia Moed-Ring

Västerbyn lintutornin ympärillä oleva ruovikko on juuri murskattu. Tavoitteena on ennallistaa vanha laidunalue avoimella rantaniityllä, joka hyödyttää kahlaajia ja muita lintuja.

Kyseessä on kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka Raaseporin kaupunki omistaa ja jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Laidunalueen raivaus tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaupunki on saanut hankkeelle avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Alueeseen kuuluu laaja ruovikkovyöhyke ja nuori lehtometsä, jotka olivat aiemmin avoimia laidunalueita tai niittyjä. Osa alueesta (noin 12 ha) ennallistetaan nyt laitumeksi ja aidataan. Aiemmin avoimille alueille kasvanut lehtipuuvesakko raivataan. Arvokkaita puita ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään.

Ensi keväästä lähtien Highland Cattle -rodun lehmät laiduntavat alueella.

– Ulkoilureitti lintutornille ja upeat näkymät tornista paranevat. Lehmät auttavat meitä pitämään huolta maisemasta ja pitämään rantaniityn auki. Se hyödyttää paitsi kaupungin asukkaita ja lintuja myös arvokkaita kasveja, perhosia, kovakuoriaisia, kimalaisia ​​ja mehiläisiä, kertoo Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson.

Lisätietoja

Projektinjohto ja laidunnussuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puhelin 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raseborg.fi

Ruovikon murskaus: Hongiston Konetyö Oy, Arttu Hongisto, puhelin 050 4351927


23.08.2021 / Teresia Bergholm

Joukkoliikenteen lipputuotteisiin tulee syyskuun alussa muutos, kun jo aiemmin käyttöön otettu Länsi-Uusimaalippu korvaa Raaseporin kaupunkilipun, joka poistuu myynnistä. Länsi-Uusimaalipun edeltäjä, Länsi-Uudenmaan seutulippu poistui myynnistä jo keväällä 2021.

Lisätietoa Länsi-Uusimaalipusta osoitteessa: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-veneily/joukkoliikenne/alennusliput-linja-autoihin/.

Raaseporin kaupunkilippu lakkautetaan aiemmin tehtyjen kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten perusteella 1.9.2021 lähtien. Lakkautus johtuu kaupungin taloudellisista säästötarpeista. Kaupunkilippua voi ladata elokuun ajan ja matkustusajan voi käyttää loppuun.


20.08.2021 / Teresia Bergholm

Kysyntään ja autokiertoihin liittyvistä syistä johtuen, alkaen ma 23.8.2021,  

Klo 10:00 Tammisaaresta Bromarviin lähtevä vuoro lähtee 20 min myöhemmin, uusi aikataulu (ma-pe):

Tammisaari klo 10:20
Österby klo 10:25
Tenhola klo 10:35
Bromarv klo 10:55

Klo 10:35-11:15 Bromarv-Tammisaari vuoro lakkautetetaan eli ei kulje enää.

Uusi vuoro (ma-pe):

Tammisaari klo 16:10
Österby klo 16:15
Tenhola klo 16:25
Bromarv klo 16:45


19.08.2021 / Petra Louhimies

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteutti Mustionjoen Junkarsborgissa viime viikolla koskikunnostuksen, jonka tavoitteena on auttaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun lisääntymistä ja säilymistä Mustionjoessa. Kunnostetulle alueelle istutetaan vielä tänä syksynä Norjasta paluumuuttajina saapuneita Mustionjoen raakunpoikasia. Kunnostettu alue soveltuu nyt myös aiempaa paremmin lohikalojen lisääntymispaikaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kaivinkone ruoppaa jokiuomaa
Junkarsborgin virtapaikkaa kunnostettiin paremmin lohikaloille ja raakuille sopivaksi lisäämällä sinne soraa ja kiveä. . Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

5.08.2021 / Petra Louhimies

Väylävirasto tiedottaa.

Rakennustyöt valtatie 25:llä Lepin liittymän kohdalla ovat käynnistyneet heinäkuun lopulla viikolla 29. Työt käynnistyvät työmaan perustamisella, puuston raivauksella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.

Hankkeessa valtatie 25:n ja maantie 111:n liittymään rakennetaan kevennetty eritasoliittymä sekä uusi risteyssilta. Samalla vanha Bäljarsin alikulkukäytävä puretaan. Lisäksi hankkeessa rakennetaan mt 111:n, Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymään uusi kiertoliittymä.

Liittymäalueen valaistuksen uusimisen lisäksi tievalaistusta jatketaan noin kilometrin verran Hangon suuntaan. Raaseporin kaupungin omana hankintana toteutetaan myös Uikkukujan jatkaminen. Rakentamisen aikana toteutetaan myös tilapäisiä liikennejärjestelyjä ja kiertoteitä.

”Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta valtatie 25:llä. Toteutettavien uusien järjestelyiden myötä mahdollistetaan myös alueen maankäytön kehittyminen”, kertoo projektipäällikkö Elina Keränen Väylävirastosta.

Rakentamisen kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan Väyläviraston ja Raaseporin kaupungin välillä. Uikkukujan jatkeen rakentamisen kustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan Raaseporin kaupungille.

Hanke käynnistyy heinäkuussa 2021 ja valmistuu elokuussa 2022. Tilaajana toimii Väylävirasto ja Raaseporin kaupunki, urakoitsijana toimii Louhintahiekka Oy.

Kartta alueesta

Karttakuva: Väylävirasto


3.08.2021 / Carina Nyholm

Helsingissä, Tunturikatu 7:ssä sijaitseva asunto annetaan vuokralle opiskelijoille Raaseporista. Asunnon jakavat kaksi muuta opiskelijaa. Kuukausivuokra on 290,58 euroa. Asunto arvotaan ensisijaisesti opiskelijalle, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuottaan. Jos ensimmäinen vuoden opiskelijoita ei ole, arvotaan asunto muiden hakijoiden kesken. Vuokrasopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan pidentää enintään viisi vuotta.

Lisätietoja antaa asuntosihteeri Carina Nyholm, puh. 019 289 2811,

Vapaamuotoinen hakemus ja opiskelijatodistus on jätettävä viimeistään 18.8.2021 klo 12.00 osoitteeseen Raaseporin vuokra-asunnot, asuntosihteeri Carina Nyholm, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.


2.08.2021 / Petra Louhimies

VR:n maksujärjestelmä on muuttunut 1.7.2021 alkaen niin, että kaukoliikenteen sarja- ja kausilippuja ei enää voi ostaa R-kioskeilta. Maksujärjestelmän muutoksesta johtuen kaupunki ei myöskään enää voi tarjota uusia Eazybreak-matkaseteleitä. (Eazybreakin tuotteita ei voi enää ostaa myöskään VR-sovelluksen kautta.)

Kaupunki tutkii mahdollisuutta jatkaa työmatkojen tukemista pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.

Tämä tiedote on lähetetty heinäkuussa myös sähköpostitse kaupungin aktiivisille Eazybreak-käyttäjille.


18.07.2021 / Maria Eriksson

Etanaroskikset ovat nyt paikallaan: toinen on Pumppulahden länsipuolella Västra Nylands Folkhögskolan vieressä, toinen Österbyssä Nimenniityntien ja Böningintien risteyksessä.

Roskikseen voit laittaa tapetut tappajaetanat (ohjeet löytyvät kannesta ja kotisivulta). Roskiksessa on kaksinkertainen säkki, jonka Rosk’n Roll tyhjentää kerran viikossa.

Nämä kaksi etanaroskista ovat pilottikokeiluja ja, mikäli kokeilu onnistuu, useampia roskiksia sijoitetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti.


9.07.2021 / Petra Louhimies

Osana #Rannikkovesivisio-hanketta LUVY kysyy Raaseporin, Kirkkonummen ja Inkoon asukkailta ja mökkiläisiltä rannikkovesiin liittyviä havaintoja ja mielipiteitä.

Hankkeessa etsimme myös mahdollisia kosteikkokohteita ja perkausta kaipaavia uomia tulevia kunnostuksia varten. Niiden kunnostukset alkavat resurssien puitteissa vuonna 2022. Osallistu rannikkovesi-kyselyyn ja vaikuta! Kysely on auki 6.7–30.9.2021 välisen ajan: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip

Lue lisää hankkeesta: https://www.luvy.fi/hankkeet/rannikkovesivisio/


5.07.2021 / Petra Louhimies

Liikenne Kodin Tavaratalolle siirretään kulkemaan valmistuvan, Tammisaarentielle liittyvän uuden tien kautta 12.7. Samassa yhteydessä vaarallinen vanha liittymä suljetaan. Sulkeminen suoritetaan yhteistyössä vt 25:n tienpitäjän Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.


1.07.2021 / Petra Louhimies

Ulkoilumahdollisuudet Raaseporissa kehittyvät entisestään Billnäsin uuden kävely- ja pyöräilyreitin myötä. Karjaan Rantapuistosta Billnäsiin ruukille vievä uusi ulkoilureitti tarjoaa käyttäjille hienoja luontokokemuksia Mustionjoen varrella ja Kulttuurivalli-infokyltit avaavat alueen rikasta historiaa kävijöille. Reitin kruunaa uusi kelluva silta, jonka päädyssä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät ihailemaan ruukkimaisemia keskeltä Mustionjokea viime vuonna valmistuneen Billnäsin kalatien yläpuolelta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls piti puheen avajaisissa.

Raaseporin kaupungin rakentama kalatielle johtava ponttoonisilta kätkee alleen vaelluskalojen ohjausaidan, jonka tarkoituksena on ohjata ylävirrasta saapuvia kaloja turvallisesti kalatiehen, voimalaitosturbiinien sijaan. Ohjausaidalle kaupunki on saanut rahoitusta Maa-ja metsatalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Kävelysillan päässä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät seuraamaan kalojen matkaa ja lukemaan kalarappusista ja mm Mustion joessa elävistä jokihelmisimpukoista. Patosilta avaa uusia näkymiä kaikille paikallisille ja vieraille.

Skyltarna är placerade runt kulturvallen.

Kävelyreittien kehittelyä Billnäsin alueella jatketaan vielä ensi vuonna yhdessä maanomistajan kanssa.

”Raaseporin kaupunki ansaitsee jokaisen alueen asukkaan mutta myös alueen vieraiden kiitokset sekä patosillasta että alueelle rakennetuista pyöräteistä, tien uudistamisesta sekä katuvalaisimista.” toteaa Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Kim Björklund ja Aapo Roselius kertovat Billnäsin uniikista historiasta.

Kulttuurivalli yhtenäistää alueen ainutlaatuisen kulttuuri- ja ruukkihistorian uuden reitin ja Ratavallin kautta. Yhdeksän suuren informatiivisen ja tyylikkään taulun välityksellä Billnäsin ruukin rikas historia avautuu kävijöille. Hankkeen takana on historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius.

“Haluamme nostaa esille ja kertoa alueen suurenmoisesta historiasta. Kaikki jotka kävelevät ruukissa ja sen lähialueilla ovat Suomen teollisuushistorian tärkeimmissä paikoissa. Tämä on ehdottomasti yksi meidän suurimmista teollisuutemme ja Suomen nykyaikaistamisen symboleista” he kertovat.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström tutkivat uutta näköalapaikkaa kalatien yllä.

Kulttuurivalli on saanut tukea kylttien sisällön tuottamiseen Karjaa-Pohja Säästöpankkisäätiöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Raaseporin kaupunki ja Billnäsin ruukki ovat yhdessä kustantaneet kylttien painon ja tuottamisen. ELY keskus on ollut mukana tukemassa kylttien ja taukopaikkojen hankintaan uudelle Rantapuiston ja Billnäsin väliselle reitille. Paikallinen Kaviva Graphics on suunnitellut kylttien ulkonäön ja graafisen työn ja Mr Media on painattanut ja asentanut ne.

Uudelta reitiltä löytyy myös taukopaikkoja, penkkejä ja pöytiä, jotka ovat hankittu myös osittain ELY keskuksen tuella. Reitin varrelta löytyy myös Billnäsissä vasta avattu terassiravintola Scarlett O Karis, josta vierailijat voivat ihastella ruukki- ja jokimaisemia ja nauttia juomista sekä Yhdysvaltain etelävaltioiden grilliruuista.

“Olemme yhdessä kehittäneet uuden vielä vetovoimaisemman kokonaisuuden Billnäsin ruukin alueelle ja nykyään Billnäs lukeutuu kotimaisten ja Suomeen matkustaneiden kansainvälisten matkailijoiden must see kohteisiin” toteaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.


24.06.2021 / Petra Louhimies

Kerro havaintosi Origin by Oceans:in kotisivulla ja olet mukana auttamassa Itämerta.

”Origin by Ocean Oy on kotimainen levänjalostusteknologiaan keskittynyt yritys, jonka erikoistuotteet luovat uusia mahdollisuuksia luonnonpohjaisille tuotteille lukuisilla teollisuudenaloilla. Tavoitteenamme on auttaa Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisemisessa uutta hyvinvointia luovilla ja kaupallisesti kannattavilla keinoilla. Yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologian osaston kanssa kartoitamme Itämeren sinilevätilannetta.”


10.06.2021 / Monica Österblad
Tältä voi näyttää, kun puutarhajätettä heitetään metsään. Nokkosia, ohdakkeita ja jättipalsamia.

On valitettavan yleistä, että puutarhajätteet heitetään metsään, yleisille alueille, tai jopa naapurin tontin hoitamattomalle osalle. Nämä paikat eivät sovellu puutarhajätteelle. On hyvä ymmärtää, että puutarhajäte voi olla väärään paikkaan sijoitettuna haitallista.

Miksi puutarhajätettä ei saa heittää tontin ulkopuolelle?

  • Puutarhajätteen dumppaaminen on yksi merkittävimmästä syistä, miksi haitalliset vieraslajit leviävät. Monet haitalliset lajit on alun perin tuotu ja myyty puutarhakasveina, ennen kuin huomattiin, miten nopeasti ne leviävät. Näiden joukossa on esim. jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu, japanintatar ja lupiini, mutta myös japaninhumala ja värigunnera. Huonolla tuurilla tämän päivän helposta ja rehevästä puutarhakasvista voi tulla huomisen haitallisesti leviävä vieraslaji.
  • Jo paikalla luonnostaan kasvavat kasvit jäävät kilpailussa kakkoseksi esim. vuonankaalille ja nokkosille.
  • Espanjansiruetana (ns. tappajaetana) leviää helposti puutarhajätteen ja mullan seassa, kun niitä siirretään paikasta toiseen.
  • Puutarhajätekasat ovat luonnossa vähemmän kaunis näky. Pudonneet hedelmät houkuttelevat myös jyrsijöitä.
  • Jätelain mukaan jätteen hylkääminen ympäristöön on myös suoraan rikos.
  • Voit näyttää esimerkkiä muille käsittelemällä puutarhajätteesi oikealla tavalla!

Näin pääset eroon puutarhajätteistä oikeaoppisesti

  • Jäteasemat ottavat vastaan kaikenlaista puutarhajätettä. Kotitalouksien pienet puutarhajätekuormat otetaan vastaan maksutta oikein lajiteltuina. Jos haravointijäte kuljetetaan jätesäkeissä, säkit tyhjennetään jäteasemalla.
  • Haravointijätteen voi hyvin kompostoida kehikossa tai avokompostissa omalla pihalla.
  • Oksat voi silputa ja käyttää peitteenä esim. pensaiden alla, tai sekoittaa kompostiin.

Kiitos, kun pidät huolta ympäristöstämme!

Raaseporin kaupungin Ympäristötoimisto ja Yhdyskuntatekninen yksikkö


9.06.2021 / Petra Louhimies

Kuva: Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. (Kuva: LUVY / Jussi Vesterinen)

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Rannikkovesivisio-hanke käynnistyi tänä keväänä. Hankkeessa läntisen Uudenmaan rannikkovesille laaditaan visio ja suunnitelmat, joiden perusteella aloitetaan merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus.

Hankkeessa tehtävän ”Rannikkovesien vesistövision” tavoite on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus ekologisesti hyvään tilaan. Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnat sekä muut toimijat kootaan toimimaan yhdessä rannikkovesien tilan parantamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on pitkäaikainen yhteinen rannikkovesien kunnostuksen tahtotila ja toimenpideohjelma rannikkovesien tilan parantamiseksi.

Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. Lisäksi niihin liittyy taloudellisia intressejä. Hankkeessa tarkastellaan merenlahtien tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia ekologian, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulmista. Valituille pilottialueille tehdään tämän vuoden aikana kunnostussuunnitelmat.

Pilottikohteet on valittu yhdessä alueen kuntien kanssa ja ne ovat:

  • Inkoo, Kyrkfjärden
  • Kirkkonummi, Tavastfjärden
  • Raasepori, Dragsviksfjärden
  • Siuntio, Pikkalanlahti

“Kunnostussuunnitelmien laadinnassa otamme huomioon kunkin kohteen erityispiirteet. Kattava kunnostussuunnitelma luo perustan tehokkaalle kunnostustyölle”, sanoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Kunkin alueen osalta kootaan yhteen saatavilla oleva ja uusin tieto merialueen vedenlaadusta, biologisista tekijöistä sekä morfologiasta, ekologisesta tilasta sekä sen kehityksestä. Lisäksi tärkeimmille uomille tehdään kuormitusselvitykset. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset alueen ominaispiirteet, arvokkaat luontotyypit (kluuvit, fladat), linnustollisesti ja kalastolle arvokkaat kohteet sekä arvokkaat meriympäristökohteet.

”Rannikkovesien vesistövision laatiminen on tärkeä avaus rannikon vesistökunnostustyölle. On hienoa, että kunnat ovat lähteneet yhtenä rintamana mukaan aloittamaan pitkäjänteistä työtä”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta 55 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lisätietoja:

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
LUVY
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY, on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.


8.06.2021 / Teresia Bergholm

Yhteistyössä Hangon kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa, Raaseporin kaupunki on järjestänyt kesäbussin
liikennöimään Hangon ja Fiskarsin alueen välille. Sen toivotaan elävöittävän matkailua ja helpottavan
liikkumista alueen nähtävyyksien välillä.

Kesäbussin aikataulu, liikennöidään 17.6-14.8.2021 (muutokset mahdollisia):


8.06.2021 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupunki on hankkinut HSL:ltä taajamajunavuoroja – aikainen aamuvuoro Karjaalta Helsinkiin ja
myöhäinen iltavuoro Helsingistä Karjaalle. Näiden vuorojen viimeinen liikennöintipäivä on 20.6.2021.
Kaupunki on hankkimassa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Inkoon kunnan kanssa korvaavaa linja-autoliikennettä, joka aloittaa 7.6.2021. Kilpailutusteknisistä syistä, juna- ja niitä korvaavia linja-autovuoroja,
ajetaan jonkin aikaa samanaikaisesti. Palvelutason parantamiseksi uusi linja-autoyhteys ulottuu
Tammisaareen asti.

Korvaavien linja-autovuorojen aikataulut, voimassa toistaiseksi (muutokset mahdollisia):


8.06.2021 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu
Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). He ajavat seuraavan aikataulun mukaisesti (ma-pe)
1.6-15.8.2021 (muutokset mahdollisia):


4.06.2021 / Petra Louhimies

Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Henkilö istuu veneessä ja havainnoi radiolähetinkaloja
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä havainnoimassa radiolähetinkaloja Mustionjoella. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori


2.06.2021 / Petra Louhimies

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut lohikalakannan palautusistutukset Karjaanjoen vesistöön. Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Lohi sen sijaan hyödyntää pääuomia lisääntymiseen. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kalanpoikanen vedessä
 Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

1.06.2021 / Sara Vaskio

Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.

Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.

Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:

Luonnonhoitohankkeet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella

Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.

Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan

Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.

Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:

Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


20.05.2021 / Maria Eriksson

Haluamme kiittää Karjaan Keskustayhdistys ry:tä joka tarjosi kevätkukat Karjaan keskustaan. He ovat myös avustaneet uusien ruukkujen hankinnassa, jotka tulevat kesäksi Kauppiaankadulle😊


20.05.2021 / Maria Eriksson

Puisto on suljettu 24.5-4.6.2021. Raaseporin kaupunki pahoittelee työstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.


20.05.2021 / Monica Österblad

Ammattikorkeakoulu Novia on käynnistänyt projektin yhdessä Raaseporin kaupungin, Raaseporin Luonto Ry:n ja paikallisten kyläyhdistyksien kanssa, jossa torjutaan neljä haitallista lajia (jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja espanjansiruetana). Järjestetään mm. talkoita, ja opiskelijat kartoittavat esiintymiä. Haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa, tai kuten etanat, lisääntymällä holtittomasti, mikä sekä suoraan että epäsuoranaisesti voi haitata jopa tuotantokasveja. Projekti on ELY-keskuksen ja Svenska kulturfondenin rahoittama.

Ota yhteyttä Kaisa Kauraseen (katso allaoleva tiedote) jos haluat lisää infoa talkoista; ainakin Pumppulahdella (ensimmäinen kerta ma. 24.6 klo 20) ja Mustiossa ollaan jo sovittu etanatalkoista.

Pressmeddelande_Bekämpning av invasiva främmande arter – Vieraslajien torjuntahanke

Ladda nerVisa

17.05.2021 / Monica Österblad
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana

Tappajaetana (tai espanjansiruetana) on taas herännyt, ja kaikesta päätellen talven lumipeite on edistänyt talvehtimista. Nyt kannattaa heti ruveta poimimaan etanoita, jos haluat säilyttää puutarhasi vehreyttä. Jos määrät kasvavat suuriksi, kuten paikoitellen voi, kotitaloukset saa nyt viedä sekä etanoita että haitalliset vieraskasvit ilmaiseksi Rosk’n Roll:in jäteasemille, pakattuna muovisäkkeihei/pusseihin. Muista että nämä menevät jätteenpolttoon, joten kannattaa välttää turhaa nestettä (koskee etanoita). Lue lisää tässä: https://rosknroll.fi/rosknroll/ajankohtaista/tiedotearkisto/kotitalouksien-haitalliset-vieraslajit-voi-h%C3%A4vitt%C3%A4%C3%A4-maksutta/

Meidän nettisivuilta löytyy tietopaketti espanjansiruetanasta ja sen torjunnasta. etanahavainnot voi raportoida Vieraslajit.fi-sivustolle.


29.04.2021 / Petra Louhimies

Uuden Fokuksen rakennustyömaa etenee. Työ tulee kesäkuukausien aikana vaikuttamaan liikennejärjestelyihin Keskuskadulla ja ympäristössä. Täyttötyöt Fokuksen sokkelin ympärillä vaatii Forsströminkadun (Fokuksen ja Latvalan välinen katualue) sulkemista kahdessa vaiheessa siten, että liikennettä ohjataan Latvalalle pohjoisen kautta, kun eteläpääty on suljettuna, ja päinvastoin. Tilapäiset liikennejärjestelyt siis viikoilla 19-20 ja kestävät noin 3 päivää. Elementtinostot ovat seuraava työvaihe joka vaatii Keskuskadun toisen kaistan sulkemista, tämä työ on edessä kesäkuun alussa ja kestää 1-2 päivää.

Valitamme työstä aiheutuvaa häiriötä.

LU Rakennus Oy, Viktor Strandberg, tel 045-8064050.



27.04.2021 / Maria Eriksson

Nyt muutamme osan hoitamistamme nurmialueista ja tienpientareista niityiksi Österbyssä, Malmkullassa ja Kanavatorilla Karjaalla. Sen lisäksi inventoimme tiettyjä vanhoja nurmikoita. Tämä tarkoittaa että emme leikkaa nurmikkoa ennen heinäkuuta, vaan tutkimme kasvistoa ja otamme selvää josko nämä tietyt alueet voisi muuttaa niityiksi . Esimerkiksi Kvarnbacken, Herrknallen ja Malmkullan alueilla jätetään osa nurmikoista leikkaamatta. Myös rutiininomainen ruohon leikkuu otetaan tarkasteluun ja alueet jotka ovat kovassa käytössä leikataan useammin kun sivummalla ja vähemmällä  käytöllä olevat alueet, joilla annamme luonnon kukkien kukkia ennen leikkuuta.

Näin saamme lisättyä luonnon monimuotoisuutta kaupungin viheralueilla.  Saamme jatkossa nauttia kauniista luonnonkukista, jotka auttavat elintärkeitä pölyttäjiä.

Nämä muutokset  lisäävät myös mahdollisuuttamme tehostaa viheralueiden kunnossapitoa niillä alueilla, joilla  hoidon tulee olla intensiivisempää ja pystymme palvelemaan raaseporilaisia paremmin.


22.04.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungin tekninen lautakutan hyväksyi Karjaa-Tammisaari kävely- ja pyörätien yleissuunnitelman kokouksessaan 13.4.2021.

Rakentamisen käynnistymiseen liittyvät valmistelut ovat käynnissä ja aloitus on toukokuussa 2021. Vaihe 1 käsittää osuuden Tammisaarentieltä / Kodin Tavaratalolta Mekaanikontielle, pl 500-5500. Vaihe 2, pl 0-500 eli alikulku, rakennetaan vuonna 2022.

Översiktsplanen Karis-Ekenäs cykelväg Yleissuunnitelma Karjaa-Tammisaari pyörätie 13.04.2021

Ladda nerVisa

Lisätiedot hankkeesta:

Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh 019 289 3868
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström, puh. 019 289 3852


19.04.2021 / Marika Stigell

Raaseporin kaupunki on tehnyt poikkeusjärjestelyjä eräiden ulkoisten vuokralaistensa vuokranmaksuun ja haluaa omalta osaltaan helpottaa yrityksien ja yhdistysten tilannetta koronapandemian aikana.

Raaseporin kaupunki myöntää vuokravapauden ajalle 8.3.2021 – 30.6.2021 niille yrityksille ja yhdistyksille, jotka ovat vuokralaisina kaupungin rakennuksissa, alueilla ja tiloissa.

Vuokranmaksun poikkeusjärjestelyt koskevat Raaseporin kaupungin vuokralaisina olevia yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Mikäli vuokra on maksettu tältä ajanjaksolta vuokra palautetaan.

Vuokralaisen on kirjallisesti haettava vuokravapautta. Vapaasti muotoiltu hakemus lähetetään sähköpostitse osoitteeseen soile.makinen@raasepori.fi . Hakemuksessa on perusteltava miten vallitseva pandemia vaikuttaa yrityksen/yhdistyksen toimintaan. Hakemus tulee toimittaa viimeistään 31.5.2021.

Raaseporin tekninen lautakunta.


15.04.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki ja länsiuusimalaisten kuntien yhteinen rantarataryhmä kutsuu yleisön tiistaina 20. huhtikuuta 2021 klo 18 järjestettävään rantarata-webinaariin. Webinaari lähetetään YouTuben kautta: https://www.youtube.com/watch?v=Ef6MXYeX10c .

Mikä on rantaradan tilanne tällä hetkellä – mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät? Miten länsiuusimaalaiset kunnat työskentelevät yhdessä turvatakseen rantaradan tulevaisuuden?

Webinaari koostuu kahdesta lyhyestä esityksestä sekä paneelikeskustelusta. Kuulemme tervehdykset myös muista rantarataryhmän kunnista.

Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl pohjustaa paneelikeskustelua kahden lyhyen esityksen avulla. Esitykset tarkastelevat rantarataa sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Paneelikeskusteluun osallistuvat:

  • Ragnar Lundqvist, Raaseporin kaupunginjohtaja ja rantarataryhmän puheenjohtaja
  • Klara Paul, raaseporilainen aktiivinen rantaradan käyttäjä
  • Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Moderaattorina toimii Tove Virta.

Kysymyksiä osallistujille voi lähettää etukäteen seuraavan lomakkeen kautta: https://www.lyyti.fi/questions/adf8c0d7a0

Kysymyksiä voi myös lähettää webinaarin kuluessa YouTuben chat-toiminnon kautta.


15.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on tilannut uuden hoito- ja käyttösuunnitelman Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueelle Tammisaaressa. Nyt valmistunut hoitosuunnitelma on toteutettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella.

Hoitosuunnitelman on laatinut luontoinventointeihin erikoistunut Faunatica Oy. Työtä on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston ja metsätoimen sekä ELY-keskuksen kanssa. Uutta suunnitelmaa on käsitelty tällä viikolla sekä teknisessä lautakunnassa että ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Suunnitelma toimitetaan nyt Uudenmaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.

Hagen-Ramsholmen-Högholmen on yksi merkittävimpiä yhtenäisiä lehtokasvillisuuden keskittymiä Uudellamaalla. Alue on luonnonsuojelualue ja se kuuluu Natura 2000
-verkostoon. Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäluhtiin.

Alueella kasvaa luonnonvaraisena ja osittain istutettuna kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Monet niistä edustavat lajiensa suurimpia Suomessa löydettyjä yksilöitä. Aluskasvillisuus koostuu vaativasta lehtokasvillisuudesta. Alueella on myös runsaasti lahopuuta ja niitä tarvitsevia kovakuoriaisia ja kääpiä.

Alueen kokonaispinta-ala on noin 58 hehtaaria (Hagen noin 26 hehtaaria, Ramsholmen noin 15 hehtaaria, Högholmen noin 13 hehtaaria ja Gåsören noin 4 hehtaaria). Alueen omistaa Raaseporin kaupunki.

Hagenin ja Ramsholmenin välinen silta ja lahopuustoista jalopuulehtoa. (Valokuva: Elina Manninen, Fautanica Oy 2.9.2020)


Aiempi hoitosuunnitelma on ollut tarpeen päivittää, jotta tärkeät luontoarvot saadaan säilytettyä ja alueen virkistyskäyttö saadaan huomioitua. Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson iloitsee uudesta hoitosuunnitelmasta: ”Alue on mahtava ja haluamme hoitaa sitä niin, että asukkaat viihtyvät siellä jatkossakin. Samalla haluamme myös suosia alueen rikasta eliölajistoa ja erityisiä luontoarvoja.”
Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson on myös tyytyväinen: ”Uusi suunnitelma antaa meille aiempaa paremmat mahdollisuudet suosia jaloja lehtipuita, kuten esimerkiksi tammea. Nyt voimme myös viedä pois pääpoluille kaatuneiden puiden sahattuja runkoja ja oksia, mitä kuntalaiset ovat toivoneet useasti.”

Suurimmat muutokset aiempaan hoitosuunnitelmaan:

• pääpolkujen läheisyydessä olevien lahonneiden puiden alle kolmen metrin pituiset rungonpätkät saa viedä pois
• yksittäisiä erityisen hienoja jaloja lehtipuita voidaan suosia kaatamalla kilpailevia puita
• suuremmat lehtikuuset ja hevoskastanjat jätetään paikalleen
• Gåsören ehdotetaan kunnostettavaksi laitumeksi
• on esitetty raivaustarve pähkinäpensaiden ja muiden puulajien kuin vaahteran suosimiseksi
• maastopyöräily sallitaan vain luokan 1 poluilla
• joitakin Ramsholmenin tervaleppiä kaulataan paljon valoa vaativan saarnin uudistumisen edistämiseksi

Raaseporin Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2021

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa:

Hoitosuunnitelma ja Helmi-hanke: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Alueen hoito: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, puh. 019 289 3835,
carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


14.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Nyt on kevätsiivouksen aika puutarhassa. Mutta muistathan että jätteenpolttoa on kiellettyä? Ei edes risujen ja oksien polttoa on sallittua, jos asut taajamassa. Savu häiritsee naapureita, tuli voi levitä. Ja sen lisäksi se on kiellettyä, Uudenmaan jätelautakunnan määräyksien mukaan: https://www.ujlk.fi/jatehuoltomaaraykset/

”Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Haja-asutusalueella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.
Kiinteistön tulipesissä, mukaan lukien ulkona sijaitsevissa tulipesissä, saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja pinnoittamatonta kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa savu-, noki- tai hajuhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa.”

Tässä siis erotellaan tulipesässä leimuavan nuotion äärellä istumista (sallittu) ja risujen polttamista tynnyrissä (tarkoituksella hakeutua risuista eroon – ei sallittua).

Mitä risujen kanssa sitten tehdään? Ajattele niitä uusiutuvana luonnonvarana, silputa ja levitä pensaiden alle tai käytäville. Jos sinulla ei ole silppuria, rakenna risuaita. Toimii yhtä aikaa aitana, tuulensuojana sekä hyönteishotellina. Lisää uutta materiaalia päälle joka vuosi!

Jos kuitenkin on päästävä eroon risuista, tai oksat ovat piikikkäitä, niitä voi viedä jäteasemalle. Sinne saa viedä lajiteltua risu- ja haravointijätettä ilmaiseksijos nämä ovat erikseen lajiteltu!  Lue lisää: https://www.rosknroll.fi/jatteen-vastaanotto/jateasemat/lajitteluohjeet/


8.04.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki haluaa selvittää asukkaiden näkemyksiä joukkoliikenteen palvelutasosta. Näkemyksiä kerätään verkkokyselyyn, joka on avoinna 23.4.2021 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.

Kyselyyn pääset vastaamaan linkistä https://zef.fi/s/sdyt2v4l/.

Toivomme vastauksia myös niiltä, jotka eivät ole joukkoliikenteen aktiivisia käyttäjiä!

Klikkaa tästä ja vastaa!

Raaseporin kaupunki on aloittanut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn, joka koskee kaupungin aluetta. Palvelutasomäärityksen tavoitteena on kuvata, millaista joukkoliikenteen palvelutason tulee kaupungissa olla. Määrittelyssä otetaan huomioon

  • asukkaiden liikkumistarpeet,
  • liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet sekä
  • kaupungin mahdollisuudet rahoittaa joukkoliikennettä.

Palvelutasomääritys ohjaa jatkossa Raaseporin joukkoliikennehankintoja.  


1.04.2021 / Maria Eriksson

Kevät on tullut suurin harppauksin, parhaillaan puhdistetaan katuja ja istutetaan kevät kukkia😊


30.03.2021 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupunkilippu uudistuu 8.4.2021. Raaseporin kaupunkilippu ladataan jatkossa Matkahuollon uudistetulle Matkakortille, minkä vuoksi Matkakortti on vaihdettava uuteen. Vanhalla kaupunkilipulla olevat kaudet voi kuitenkin käyttää loppuun ennen kortin uusimista.

Raaseporin kaupunkilipulla voi matkustaa lipun voimassaoloaikana Raaseporin työssäkäyntialueella.

  • 30 päivän kausilippu on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä.
  • Lipun voi ladata Matkahuollossa, R-kioskeilla ja busseissa.
  • Lippua myydään vain Raaseporin kaupungissa kirjoilla oleville henkilöille.
  • Lippu ei kelpaa Pohjolan Liikenteen linja-autoissa.
  • Vaihdollisissa yhteyksissä on lippu leimattava kullakin osamatkalla erikseen.
  • Käyttäjältä ei peritä erillisiä maksuja, kuten esimerkiksi pikavuorolisää, yövuorolisää tai maksua lastenvaunujen kuljettamisesta.

Kaupunkilippu on henkilökohtainen ja sitä ostettaessa täytyy todistaa henkilöllisyys passilla, poliisin myöntämällä henkilötodistuksella tai ajokortilla.

Palveluseteli

Kaupunkilipun ostohetkellä allekirjoitetaan palveluseteli, jossa on kerrottu kaupunkilippuun liittyvistä ohjeista ja ehdoista. Voit tulostaa ja täyttää palvelusetelin myös etukäteen, kun olet tulossa ostamaan kaupunkilippua. Vaihdettaessa Matkakorttia uuteen, palvelusetelia ei tarvitse täyttää eikä esittää myyntipisteessä.

Raaseporin kaupunkilipun palveluseteli

Kaupunkilipun hinta

Kaupunkilipun hinta on 60,00 €


22.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, jossa kahdelle luonnonsuojelualueelle Västerbyn rannassa suunnitellaan luonnonhoitoa ja alueen osittaista palauttamista laidunnukseen. Hanke on saanut avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka kattaa hankkeen kulut suurimmaksi osaksi.

Suunnitelma-alue on pääosin reheväkasvuista rantaa, joka on aiemmin ollut laajalti laidunnettua. Osa alueesta on jo kehittynyt arvokkaaksi, lahopuuta sisältäväksi lehdoksi, jolla ei ole hoitotarvetta. Projektin päätavoitteena on umpeenkasvaneiden perinnebiotooppien ennallistaminen. Samalla on huomioitu myös haitallisten vieraslajien torjuntatarve sekä Stadsfjärdenin lintutornille johtavan polun kehittäminen.

Suunniteltuun laidunalueeseen sisältyy laaja merenrantaruovikko ja sukkession alkuvaiheen lehtoa, jotka ovat laajalti olleet avointa laidunta tai niittyä. Osa alueesta (n. 12 ha) palautetaan laitumeksi ja aidataan. Avoimille alueille kasvanutta nuorta lehtipuustoa harvennetaan, mutta arvokkaat puuyksilöt ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään. Ruovikoituneella rantaniityllä tehdään niittoa sekä tervaleppävesakon raivausta.

Kulku Stadsfjärdenin lintutornille ohjataan jatkossa Västerbyn rantatieltä, johon on jo rakennettu parkkipaikka tasoristeyksen eteläpuolelle. Vanhastaan lintutornille on ollut tapana kulkea suoraan radan yli menevää polkua pitkin, mutta turvallisuussyistä tämä polku poistuu käytöstä. Hanko-Hyvinkää-rata sähköistetään lähivuosina, ja laidunalue tulee ulottumaan kiinni rata-alueeseen.

Alueet ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat Raaseporin kaupungin omistuksessa ja kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Laitumen perustaminen ja raivaustyöt ovat vaatineet uutta hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan ELY-keskus helmikuun lopussa hyväksyi. Suunnitelman on laatinut luontoselvityksiin erikoistunut Faunatica Oy yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston, metsänhoidon ja ELY-keskuksen kanssa.

Myös Raaseporin kaupungin tekninen lautakunta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta ovat hyväksyneet suunnitelman, ja käytännön työt luonnonsuojelualueella voivat näin ollen alkaa. Jo aiemmin tänä talvena on käynnistetty laitumen raivausta suojelualueen ulkopuolisissa osissa.

Raaseporin kaupunki etsii nyt kiinnostuneita laiduneläinten pitäjiä alueelle. Laidunnus olisi tarkoitus käynnistää keväällä 2022, kun raivaukset ja aitojen rakentaminen on tehty loppuun. Tavoitteena on useampivuotinen laidunsopimus, johon voi saada myös ympäristötukea. Rantalaitumelle eläimiksi sopivat sellaiset nautarodut jotka syövät myös järviruokoa, esimerkiksi suomenkarja tai highlanderit. Lampaat eivät sovellu tälle alueelle. Kiinnostuneita nautojen omistajia pyydetään ottamaan yhteyttä Raaseporin ympäristötoimistoon.

Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta: ”Hankkeella on saavutettavissa merkittävää luonnonsuojeluhyötyä, kun elinympäristöjen valikoima alueella monipuolistuu. Varsinkin kahlaajat ja muu linnusto hyötyvät umpeenkasvaneiden niittyjen ja ruovikoiden palauttamisesta laidunniityiksi. Hoitosuunnitelmassa on varmistettu, että arvokkaat lehtoalueet saavat jatkossakin kehittyä luonnontilaisina ilman, että niitä raivataan. Suuressa osassa alueesta umpeenkasvu on kuitenkin vasta sen verran alkuvaiheessa, että laitumeksi palauttamisen hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat suuremmat kuin haitat.”

Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson: ”Tämä hanke on ollut jo pidemmän aikaa toiveenamme, koska olemme tunnistaneet, että alueella voisi olla nykyistä suurempi arvo kaupungin lähiluontokohteena, linnuston tarkkailussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Laidunnuksen myötä myös alueelle levinneiden vieraslajien jättiputken ja espanjansiruetanan torjunta helpottuu; alue on ollut kaupungin jättiputken torjuntakohde jo vuosia. Lisäksi alueen maisemallinen ilme paranee, ja ennen kaikkea voidaan edistää arvokkaan lajiston säilymistä. On hienoa, että kaupungilla on ympäristöministeriön Helmi-ohjelman avulla mahdollisuus toteuttaa tällaisia hankkeita, jotka ovat monella tavalla win-win sekä kaupunkilaisille että luonnolle.”

Lisätiedot

Hankkeen johto ja laidunnuksen suunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, p. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Luonnon monimuotoisuus ja Helmi-hanke: Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen, esko.vuorinen(at)ely-keskus.fi

Laitumen perustaminen: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, p. 019 289 3835, carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


12.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tarjoaa jätevesineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Länsi-Uudenmaan kuntien kiinteistönomistajille, vakituisille asukkaille ja mökkiläisille. Neuvoja voi kysyä haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä mm. lainsäädännön vaatimuksista, jätevedenkäsittelyn tekniikoista sekä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmän tilanteesta.


Neuvontapuhelin: 045 7750 7725


Neuvonnan sähköpostiosoite: hajavesineuvonta(at)luvy.fi


9.03.2021 / Petra Louhimies

Puurakentaminen tarvitsee monenlaisia kokeneita ja uusia tekijöitä, jotka tarvitsevat toisiaan. Suunnittelija, rakentaja, materiaalituottaja tai muu puualan ammattilainen, tilaaja tai puurakentamisesta vasta kiinnostunut rakentaja, verkostoidu Puurakentamisen treffeillä! Kerro mitä tarjoat tai tarvitset ja tapaa kumppaneita kahden kesken.

Osallistujat voivat sopia toistensa kanssa kahdenkeskisiä treffejä ti 23.3. klo 15.00 saakka. Mukaan pääset täyttämällä rekisteröitymislomakkeen: kerro sen avulla itsestäsi lisää. Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sisälle tapahtumasivulla, tutustu muihin osallistujiin ja sovi itsellesi kahdenkeskisiä treffejä!

Osallistuaksesi tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, jossa on mikrofoni ja kamera. Lisää ohjeita ja vinkkejä löydät kirjauduttuasi sisään valikosta kohdasta Ohjeet ja vinkit.

Järjestämme to 18.3. klo 8.00-9.00 treffien infotilaisuuden, jossa kuulet lisää niin treffeistä, niiden sisällöistä kuin vinkkejä verkostoitumiseen. Pääset infotilaisuuteen mukaan täältä.

Lue lisää tapahtumasta täällä.

Tapahtuman järjestää Seutukaupunkien yritysverkosto

Aila Ryhänen
projektiasiantuntija
Seutukaupunkien yritysverkosto
aila.ryhanen@suupohja.fi


25.02.2021 / Petra Louhimies

Kevään 2021 aikana toteutetaan alueellisen energianeuvonnan kampanja, joka kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin.

Kampanjan tavoitteita ovat:

• energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
• ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon
• energianäkökulman huomioiminen huolto- ja korjaustoimissa

Kampanjan ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy alueellisiin taloyhtiöfoorumeihin. Toiminnassa kootaan energianeuvojan avustuksella yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, vaihdetaan kokemuksia energiatehokkuudesta sekä edesautetaan aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Taloyhtiöt päättävät osallistumisestaan foorumin tapaamisiin itsenäisesti, eivätkä sitoudu mihinkään osallistuessaan tapaamisiin.

Energiatehokkuustoimien miettiminen yhdessä lähialueen samankaltaisten taloyhtiöiden kanssa on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kiinteistönpidon kannalta. Parhaimmillaan alueelliset Taloyhtiöfoorumit tarjoavat mahdollisuuksia pienentää taloyhtiöiden energiakustannuksia, parantaa asumisolosuhteita, sekä nostaa kiinteistön ja koko alueen arvoa.

Mikäli haluat kuulla lisää Taloyhtiöfoorumeista tai ilmoittaa taloyhtiösi kiinnostuneeksi toiminnasta, voit mihinkään sitoutumatta jättää yhteystietosi tällä lomakkeella.

Voit myös ottaa yhteyttä alueelliseen energianeuvojaasi: energianeuvonta@ramboll.fi.

Tulevat webinaarit

Alueellinen energianeuvonta järjestää taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kevään aikana webinaareja energiatehokkuusaiheista.

Klikkaamalla webinaari-linkkiä pääset ilmoittautumaan webinaariin.

Energiaviraston rahoittamaa alueellista energianeuvontaa toteuttaa Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Ramboll Finland. Motiva koordinoi kampanjan valtakunnallisia toimia.


23.02.2021 / Teresia Bergholm

Raaseporin kaupungin ostoliikenteen aikataulut muuttuvat 1.3.2021 alkaen. Uusissa aikatauluissa on huomioitu vaihtoyhteydet juniin Karjaalla, mikä sujuvoittaa matkaketjuja. Ostoliikennevuorojen lisäksi liikennöitsijät ajavat myös markkinaehtoista liikennettä. Uudet aikataulut löydät Matkahuollon sivuilta.

Uudet aikataulut (ostoliikennevuorot)


23.02.2021 / Petra Louhimies

Tammisaaren pohjoissatamassa sijaitseva makasiinirakennus, niin sanottu Gnägget, tarjotaan vuokralle 12.4.2021 lukien.

Rakennus on noin vuodelta 1840, ja rakennettiin alun perin suolamakasiiniksi. Vuosina 1979-1991 rakennus toimi diskona ja monelle kaupungin nuorelle maamerkkinä. Rakennus nimettiin tällöin Gnäggetiksi, ja nimi on säilynyt tähän päivään asti. Vuodesta 1995 rakennuksessa on toiminut Metsähallituksen luontokeskus Naturum.

Puurakennuksen pinta-ala on 273 m2. Rakennus lämmitetään sähköllä. Kuukausivuokra on vähintään 1777 € (alv. 0%). Tarjouksessa tulee käydä ilmi tarjottu kokonaisvuokra €/kk. Vuokrasopimus on määräaikainen kattaen kolme vuotta optiolla kahdelle lisävuodelle. Mikäli vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, lisätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %. Vuokralainen vastaa sähkö- ja vesikuluista.

Lisätietoja antaa kiinteistörakennusmestari Stefan Sarkanen, puh. 019-289 3908 ja kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström, puh. 019-289 3985.

Hakemukseen tulee liittää kirjallinen kuvaus vuokralaisen suunnittelemasta toiminnasta rakennuksessa. Palveluntuottajan valinnassa tehdään kokonaisarvio toiminnasta ja tarjousta kuukausivuokrasta. Tämä ilmoitus korvaa aikaisemmat tilaa koskevat ilmoitukset.

Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan viimeistään 5.3.2021 klo 12:00 sähköpostitse osoitteeseen anna.friberg@raasepori.fi.

RAASEPORIN KAUPUNGIN TILAHALLINTO


19.02.2021 / Cynthia Moed-Ring

Ympäristönsuojelumääräykset ovat paikallisia määräyksiä, jotka täydentävät ympäristönsuojelulakia. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen:

• ehkäistä ympäristön pilaantumista
• turvata terveellinen ja viihtyisä sekä monimuotoinen ympäristö
• ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia

Mustion joki näkymä


Määräykset sitovat kaikkia Raaseporin kaupungin alueella toimivia, niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi määräykset helmikuussa 2021 ja ne astuvat voimaan 22.3.2021.

Ympäristönsuojelumääräyksistä löytyy määräyksiä mm. seuraavista aiheista:
• Jätevesien käsittely
• Ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesu ja kunnossapito
• Mattojen ja tekstiilien pesu
• Lumenkaatopaikat
• Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa
• Kemikaalien varastointi ja käsittely
• Käytöstä poistetut säiliöt ja säiliöiden tarkastaminen
• Polttonesteiden jakelupisteet
• Maalämpöjärjestelmät
• Häiritsevää melua
• Pölyn ja liukkauden torjunta
• Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy
• Eläinsuojat ja lannan levittäminen


Lisätietoa:
• ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, maria.m.eriksson@raseborg.fi, 019-2892375

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Ladda nerVisa

18.02.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.

Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.

Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO

Ulkoilureitti rakentuu ruukkialueelle – kalaportaiden yläpäähän näköalatasanne

Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.

Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.

Ruukkiin tulossa etätyölle pyhitetty keskus

Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.

– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.

Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena

Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.

– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.

Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.

– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.

*******

Lisätiedot

Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom@raasepori.fi, +358 19 289 3852

Olli Muurainen – Billnäsin ruukki
Olli.Muurainen@managementevents.com
billnäs.fi

Jenna & Janne Aronen
Woodmind, https://www.woodmind.fi/

Kuvat
Havainnekuvat: JS Bygg & Design, www.js.fi
Valokuvat: Multifoto, multifoto.fi

Ratavallin pyöräreitti https://www.visitraseborg.com/fi/aktiviteetit/pyoraily/ratavalli/
Billnäsin kalatie https://www.raasepori.fi/billnasin-kalatie/


9.02.2021 / Petra Louhimies

Vastuu Tammisaaren tori-, iltatori- ja joulumarkkinatoiminnasta on aiemmin ollut  Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksellä Raaseporin kaupungin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen kautta. Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen irtisanottua sopimuksen kaupunki on etsinyt toritoiminnalle uutta yhteistyökumppania Tammisaaren toritoiminnan jatkon varmistamiseksi. Uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin TomTori, joka ottaa vetovastuun Tammisaaren toritoiminnasta 9.2.2021 alkaen.

– Muutos ei vaadi toimenpiteitä niiltä myyjiltä, joilla on vuosipaikka, vaan kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, TomTorin Tom Rönnblad vakuuttaa.

Människor går på Ekenäs torg. Gamla stadshuset syns i bakgrunden.

TomTorilla on pitkä kokemus toritoiminnan järjestämisestä, ja yritys on tehnyt yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa vuosittain järjestettyjen syysmarkkinoiden järjestelyjen osalta. Rönnblad on myös aiemmin hallinnoinut Tammisaaren toritoimintaa Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen kautta.

– Olemme iloisia, että saamme kokeneen yhteistyökumppanin, joka pystyy ottamaan toritoiminnan haltuun lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että tori ja sen ympärillä oleva toiminta sujuu mutkattomasti ja että tori säilyy kohtaamispaikkana myös tulevaisuudessa, kehityspäällikkö Jennifer Gammals sanoo.

Tom Rönnblad haluaa kehittää toritoimintaa, ja ajatuksena on esimerkiksi pitää isompi toripäivä jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina.

– Toivotan niin vanhat kuin uudetkin kauppiaat ja asiakkaat sydämellisesti tervetulleiksi puhaltamaan lisää elämää Raatihuoneentorin toritoimintaan. Yhdessä teemme torista vielä viihtyisämmän ja mukavamman kauppapaikan sekä yhteisen olohuoneen, TomTorin Tom Rönnblad toivoo.

Torilla tavataan!

Lisätietoja antaa

TomTori
puh. 040 504 8090
info@tomtori.fi
www.tomtori.fi


29.01.2021 / Petra Louhimies

Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.

Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.

Julkaisu-1_2021_Mustionjoen-Aminneforsin-kalatien-vaelluskalaseuranta-vuonna-2020

Ladda nerVisa

Kuvaliite Mustionjoen kalatiet 2020

Ladda nerVisa

26.01.2021 / Anne Lindholm

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 7.12.2020
(§ 128, § 129, § 130) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla Uudenmaan maakuntavaltuuston 25.8.2020 (§ 20, § 21, § 22) hyväksymien Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kuuluvien Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman. Uudenmaan liitto ja kunnat ovat kuuluttaneet maakuntahallituksen päätöksestä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 § mukaisesti.

Muutoksenhakuviranomaisena toimiva Helsingin hallinto-oikeus on kuitenkin välipäätöksillään 22.1.2021 kieltänyt edellä mainittujen maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella. Täytäntöönpanokielto on voimassa oikeuskäsittelyn ajan, eli kyseessä olevat vaihemaakuntakaavat eivät ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinaiset päätökset ratkaisevat asian.

Uudellamaalla on voimassa oleviin maakuntakaavoihin voi tutustua täällä.

Lisätietoa Helsingin hallinto-oikeuden tiedotteesta.

Ilmoitus täytäntöönpanokiellosta, Uusimaa-kaava 2050

Ladda nerVisa

22.01.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungin Karjaa-Tammisaari pyörätiehanke on saanut valtion (Traficomin) kävelyn ja pyöräilyn investointituen, täydet 650 000 euroa.

Hankkeen kokonaisarvo on 1,3 milj€ ja se kattaa VT25 pohjoispuolella kulkevan 5,5 km pitkän valaistun pyöräilytien Karjaan Tammisaarentieltä Langansböleen Tammisaaressa.

Hanke sisältää yhden kevyen liikenteen alikulun joka sijoittuu Horsbäckin kohdalle. Hankkeessa myös poistetaan Kodin tavaratalon vaarallinen risteys VT25:ltä.

Työt alkavat tänä vuonna ja hanke valmistuu ensi vuonna 2022.

Hankkeessa merkittävää ja ainutlaatuista on maanomistajien tuki hankkeelle. Alue on lähes kokonaan yksityisomistuksessa ja alueen maanomistajat ovat mukana tukemassa hanketta siten, että ovat luovuttaneet ilman korvausta kaupungille oikeuden rakentaa pyörätie heidän maalleen. Kaupunki esittää tässä yhteydessä kiitoksen heille, sillä heidän mukaantulonsa mahdollistaa kauan tavoitellut Karjaan ja Tammisaaren välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen.

Lue lisää (Traficomin verkkosivu)
Kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen ennätyksellinen 31,5 miljoonan euron tuki 51 hankkeelle | Traficom


21.01.2021 / Petra Louhimies

Traficom on kieltänyt vesikulkuneuvolla liikkumisen jääpeitteisenä aikana seuraavilla väylillä.

Suomenlahti: Espingskär-Träskö väylä

Traficom kieltää talvikaudeksi liikkumisen vesikulkuneuvolla Espingskär-Träskö väylällä välillä Kalvholmen-Träskön. Kielto on määrätty alkamaan 20.1.2021 ja sen päättymisestä ilmoitetaan erikseen. Vesikulkuneuvojen liikkumisen kielto ei koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa.

Talvikaudeksi vesiliikenteeltä suljetut väylät: kartta

Ladda nerVisa

13.01.2021 / Petra Louhimies

Kadut ovat monin paikoin ovat nyt ahtautuneet pysäköityjen autojen ja kadulle ja jalkakäytävälle kiinteistöiltä työnnettyjen lumikasojen vuoksi.

Muistutamme kiinteistönomistajia ja taloyhtiöitä, että lumen kokoaminen omalta pihalta katualueelle on kiellettyä. Kiinteistöjen tulee kuljettaa lumi lumenkaatopaikoille.

Kehotamme ystävällisesti kiinteistönomistajia huolehtimaan, että kiinteistön lumikasat siirretään pois kiinteistöjen edustan katualueelta.

Lumenkaatopaikat Tammisaaressa ja Karjaalla

Lumenkaatopaikat yksityisille:

Karjaalla

  • Bäljarsin teollisuusalue, Romu Keinäsen alapuolella

Tammisaaressa

  • Horsbäckin teollisuusalue, Västanbyntie (avataan tarvittaessa)
  • Jägarbackenin ranta (avataan tarvittaessa)
  • Södra Viken (Hagen) (avoinna arkisin klo 7-20, lauantaisin klo 7-16, sunnuntaisin suljettu)

Lisätiedot: Johnny Jonsson puh. 019 289 3863

Yhteistyöstä kiittäen,

Raaseporin kaupunki / talvikunnossapitotiimi

Piia Nordström

Yhdyskuntatekniikan päällikkö puh. 019 289 3852


30.12.2020 / Sonja Grönqvist

Kaupungin metsätalousyksikkö suunnittelee hakkuita puisto- ja lähimetsissä kartoilla osoitetyille alueille.

Karttamateriaali

Ladda nerVisa

Hakkuut toteutetaan vuosina 2021 – 22 sääolosuhteiden sallimassa tahdissa. Näiden toimeenpiteiden lisäksi asukkaiden toiveiden mukaan myös muut kohteet voivat tulla ajankohtaisiksi.

Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson ottaa mielellään kommentteja vastaan ja vastaa kysymyksiin puhelimitse 0400 – 205053 tai sähköpostitse: carl-johan.jansson(at)raasepori.fi.


30.12.2020 / Sonja Grönqvist

Kaupungilla on metsäalueita yhteensä noin 4 350 hehtaaria. Tästä pinta-alasta taajamien lähialueiden metsät muodostavat 1 065 hehtaaria. Taajamien lähialueiden metsillä tarkoitetaan sekä asemakaavoitettujen alueiden nk. puistometsiä että taajamien ulkopuolella mutta niiden välittömässä läheisyydessä olevia ja usein virkistykseen käytettäviä metsiä.

Kaikki asemakaava-alueiden ulkopuolella olevat metsät on sertifioitu sekä PEFC:n että FSC:n standardien mukaisesti.

Lakisääteisiä luonnonsuojelualueita on yhteensä 90 hehtaaria. Lakisääteinen suojelu, sertifiointikriteerit ja yleiset vaatimukset huomioon ottaen voidaan todeta, että metsänhoitotoimenpiteet eivät vaikuta yli
30 %:iin kaikesta metsästä.

Lähimetsille on laadittu hoitosuunnitelma, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta. Linkki vie digitaaliseen karttaan, jonka voi zoomata haluamaansa kokoon. Sijoittamalla hiiren osoittimen metsikkökuviolle ja napsauttamalla kuviota saa esille metsää koskevat tiedot. Jos kuvion rajalla on värillinen symboli, voi avata kuvan juuri siltä metsäalueelta.

Hoitosuunnitelman kartta

Yleiset hoitosuunnitelmat

Ladda nerVisa

Yhteyshenkilö: metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, puh. 019 289 3835, etunimi.sukunimi(at)raasepori.fi.


18.12.2020 / Teresia Bergholm

Miten, missä ja milloin me liikumme? Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kartoittaa liikkumistamme koko tulevan vuoden

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on jälleen käynnissä. Jo vuosikymmeniä säännöllisesti liikkumistottumuksiamme kartoittanutta tutkimusta on uudistettu ja se tuo meille entistä paremmin tietoa ajankohtaisten ilmiöiden näkymisestä arjessamme niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tällä kertaa tutkimukseen on kutsuttu osallistumaan yli 90 000 Suomessa asuvaa ihmistä.

Lisää tietoa löydät täältä: https://www.traficom.fi/fi/hlt


16.12.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin sisäiset linja-autoaikataulut muuttuvat 1.2.2021 lähtien.

Uudessa liikennöintimallissa ostoliikenteen vuorot (linja-autovuorot, jotka Raaseporin kaupunki ostaa liikennöitsijöiltä) on sovitettu yhteen juna-aikataulujen kanssa Karjaalla, jotta bussista voi vaihtaa sujuvasti junaan ja päinvastoin. Muutoksilla tavoitellaan vaihtoyhteyksien sujuvoittamista, joista on esitetty runsaasti toiveita varsinkin Pohjan ja Fiskarsin suunnalta.

Kokonaismatka-aika esimerkiksi Fiskarsin ja Helsingin välillä tulee lyhenemään parhaimmassa tapauksessa lähes tunnilla, koska junaa tai bussia ei tarvitse enää odotella. Lisäksi jatkossa myös Bromarvin ja Tammisaaren suunnan ostovuoroista on vaihtoyhteys juniin ja Pohjan/Fiskarsin busseihin Karjaalla.

Uusi matkakeskus sujuvoittaa liikennettä ja parantaa jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä

Karjaan matkakeskuksen käyttöönotto lähes tarkalleen vuosi sitten, joulukuussa 2019, on jo sujuvoittanut joukkoliikennettä Raaseporissa, kun linja-autoasema on siirtynyt rautatieaseman viereen. Lisäksi ratapihan alittava jalankulkutunneli on parantanut sekä vaihtomahdollisuuksia liikennevälineestä toiseen, että jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä Karjaan eri kaupunginosien välillä.

Karjaan matkakeskuksen muraali on nimeltään Matkustajat.

Bussista junaan – tai toisinpäin, kulkeminen on nyt todella kätevää, kun tunnelin kautta pääsee nopeasti sekä linja-autojen että rautatieaseman laitureille. Hissit taas helpottavat esimerkiksi lastenvaunujen tai suurien matkalaukkujen kanssa liikkuvia, sanoo Petra Louhimies, Raaseporin kaupungin tiedottaja.

Karjaan matkakeskus toimii myös loistavana lähtöpisteenä Raaseporin pyöräilyreiteille – keskuksesta pääsee kätevästi Ratavallia pitkin Fiskarsiin tai sitten vaikka Linnankierrosta Raaseporin linnanraunioiden kautta Tammisaareen, jatkaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen myös liikkumisen osalta

Matkaketjujen sujuvoittaminen on yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen strategisista tavoitteista sekä valtakunnallisella että EU-tasolla.

Linja-autojen ja junien aikataulujen synkronointi parantaa pendelöintimahdollisuuksia rantaradalla pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Hinku-kuntana Raasepori haluaa edistää joukkoliikennettä, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on myös ottaa käyttöön yhteisiä lipputuotteita juna- ja linja-autoliikenteeseen.

Toimivat junayhteydet työmatkaliikenteen kannalta tukevat Raaseporin kaupungin tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään myös liikkumisen osalta. Raaseporin kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen energiaviraston hyväksynnällä 12.5.2020 ja on sopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, tässä tapauksessa mahdollistamalla ja motivoimalla junaliikenteen vaihtoehtona henkilöautolle, kertoo Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl.

Helsingin suuntaa lähtee Karjaalta yhteensä 12–14 junaa päivittäin, ensimmäinen arkiaamuisin jo klo 5:44, Helsingistä Karjalle viimeinen juna lähtee Helsingistä klo 23:03 ja on perillä Karjaalla 00:20. Junaliikenteen palvelutaso on siis kohtalaisen hyvä Raaseporista sekä Helsingin että Turun suuntaan.

Rantaradan kaupungit haluavat nähdä rantaradan kunnostuksen

Raaseporin kaupunki haluaa yhdessä Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon sekä Hangon kaupungin kanssa edistää rantaradan korjausta sekä ylläpitoa myös tulevaisuudessa. Rantaradan työryhmä viestii aktiivisesti eri päätöksentekijöille sekä medioille kysymyksen esiin tuomiseksi. Rantarata.info -sivustolta voit lukea lisää siitä, miten tärkeä rantarata on alueen tulevaisuudelle.



23.11.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin Vesi on teettänyt yleissuunnitelman yhdysvesijohdosta ja siirtoviemäristä (paineviemäri) välille Hangontie – Snappertuna. Yleissuunnitelman on laatinut Sweco Infra & Rail Oy.

Jos linja rakennetaan Raaseporin Veden toiminta-aluetta tullaan laajentamaan uuden vesihuoltolinjan alueelle.

Esityksen hankkeesta pääsette näkemään tästä:

Esitys: Finnäsin yhdysjohdon yleissuunnitelma

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa Raaseporin Vedeltä käyttöpäällikkö Guy Westerholm (p. 019 289 2340) ja Sweco Infra & Rail Oy:ltä projektipäällikkö Heikki Pärnä (p. 050 316 0156).


13.11.2020 / Petra Louhimies

Karjaan keskustassa sijaitseva Kauppiaankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi (Teknisen lautakunnan päätös 10.11.2020) Muutostyöt tehdään viikolla 47, eli alkaen 16.11.2020.

Muutoksen syynä on tarve ja mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja. Muutoksen kautta voidaan kadun vasemmalle puolelle osoittaa 8-10 uutta pysäköintipaikkaa.

Lisätiedot, Piia Nordström, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852


11.11.2020 / Teresia Bergholm

Kyläbussin kyydistä voi jäädä tästä viikosta lähtien myös Tammisaaren Lidlin/Tokmannin kohdalla, kyyti sinne on varattava asiakaspalvelun tai nettikaavakkeen kautta.


10.11.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungille on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020-2025. Hanke kuuluu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja se on laadittu yhteistyössä kaupungin matkailupalvelujen kanssa. Hankkeelle on saatu Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy.

Pyöräilyn edistämissuunnitelma 2020-2025

Ladda nerVisa

Liite 1: Pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma

Ladda nerVisa

Liite 2 Asukaskyselyn tulokset

Ladda nerVisa

Liite 3 Pyöräilyolosuhteiden nykytilan kuvaus

Ladda nerVisa

6.11.2020 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80 hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.

Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten! Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020 vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.

Projektipäällikkö Sara Vaskio Raaseporinjoella

Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.

Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä maataloutta.

Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg.

Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee hankkeelle lisärahoitusta edelleen.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.




24.09.2020 / Maria Eriksson

Taajamien läheisyydessä olevien kaupungin metsien hoitosuunnitelmaksi on laadittu ehdotus. Asukkailla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta verkkokyselyn kautta.

Näin osallistut:
Suunnitelma esitetään GIS-karttasovelluksena, jonka löydät täältä: https://arcg.is/SuqzG .
Karttakuviota klikkaamalla saat kuviosta metsikön tiedot. Hoitosuunnitelmaesitykseen sisältyy myös kirjallinen osio, joka sisältää yleiset tavoitteet ja hoitoperiaatteet (jotka löytyvät täältä)

Tutustu karttaan ja hoitoperiaatteisiin ja esitä mielipiteesi verkkokyselyn kautta. Kyselyyn voi vastata 18.10.2020 asti.

Ehdotus hoitosuunnitelmaksi ja asukkaiden kommentit käsitellään lopullisesti teknisessä lautakunnassa vuoden vaihteeseen mennessä.


11.09.2020 / Marika Stigell

Maalämpöporaukset Österbyn koululla aloitetaan viikolla 38. Työ kestää noin 3-4 viikkoa ja siitä aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös raskasta liikennettä liikkuu alueella töiden takia.

Maalämpö on tehokas tapa ottaa talteen maaperässä olevaa aurinkoenergiaa, ja se on energialähteenä uusiutuva ja ympäristöystävällinen.

Maalämpö on lisäksi taloudellinen energiamuoto – projektin takaisinmaksuaika on noin 6,5 vuotta.

Raaseporin kaupunki on HINKU-kunta.

HINKU-verkosto perustettiin vuonna 2008 ja se koostuu kunnista, jotka ovat sitoutuneet päästövähennyksiin.

Raaseporin kaupunki vähentää CO2-päästöjään vaihtamalla Österbyn koulun öljylämmityksen maalämpöön.


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kajaakki saaristossa.

Luonnos Raaseporin ympäristönsuojelumääräykseksi löytyy nyt täältä. Voit tutustua luonnokseen ja kommentoida ehdotettuja määräyksiä 2.10 mennessä, osoitteeseen ymparisto@raasepori.fi.

Yhteyshekilö:
Maria Eriksson
Ympäristöpäällikkö
Raaseporin ympäristötoimisto
maria.m.eriksson(at)raasepori.fi
p. 019 289 2375


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Läihikuva lohikalan päästä joka ui kameran ohi.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen

Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista kalatiessä.

Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen perusteella.

”Oli sykähdyttävä hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.

”Lohikalojen nousu on hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen, ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan rakennettujen kalateiden toimivuutta.

”Rakennettujen kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”, muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.

Lisätietoja:
Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom(at)raasepori.fi
019 2893852

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi
045 7750 7727

Logo missä siniset vesipisarat ja aallot valkoisella taustalla kuvan ylhäällä, ja kirjaimet L U V Y kuvan alhaalla.
Logo jossa vihreällä on tyylitelty linna, valkovuokko ja allot vasemmalla, ja teksti raseborg raasepori oikealla.
Kolme logoa missä ensimmäisellä on sininen pyrstö ja allot sekä teksti freshabit oransilla sen alla. Toisella logolla on monta keltaista tähteä ympyrässä joiden keskellä on teksti life ja sininen tausta. Kolmannella on kaksi sinistä lintua, ne lentävät tähtikaaren sekä vihreän maiseman yli. Tämän alla lukee teksti natura 2000.

10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kuusitoista ihmistä rivissä puron läpi. Kiveillä täytetyt ämpärit annetaan rivin kautta eteenpäin.
Kuva: Purokunnostustalkoilu raikkaassa syyssäässä on mitä mainiointa vastapainoa toimistotyölle!

Purokunnostustalkoot Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä keskiviikkona 23.9. klo 17–20. Luvassa käytännön vesienhoitotyötä, jossa lihakset vahvistuvat ja mieli virkistyy mukavassa porukassa!

Mitä? Puron kunnostamiseksi uomaan lisätään kiviä puron elävöittämiseksi, taimenien ja muun vesieliöstön iloksi. Mukaan tarvitset kumisaappaat tai kahluuhousut sekä ulkotyöhön soveltuvat vaatteet. Talkoolaisille on tarjolla janojuomaa ja pientä evästä. Omien työhanskojen käyttö on suositeltavaa.

Missä? Tapaamispaikkana Siuntiontie 560 (kyltti kertoo kun olet perillä)

Milloin? Keskiviikkona 23.9. klo 17–20

Kenelle? Tässä on juuri sinulle ainutlaatuinen tilaisuus hyvin konkreettisella tavalla auttaa Siuntionjoen taimenia ja rapuja. Aiempaa kokemusta purokunnostuksesta ei tarvita. Asiantuntijat opastavat työhön paikan päällä. Talkoisiin voit tulla tunniksi tai vaikka koko illaksi, oman aikataulusi mukaan. Ilmoittautumista toivotaan järjestelyjen sujuvoittamiseksi ja tarjoiluihin varautumiseksi!

COVID-19 tilanteesta johtuen vain etukäteen ilmoittautumalla varmistat itsellesi talkoopurtavat. Eväät pakataan henkilökohtaisiin pusseihin ja paikalta löytyy käsidesiä. Talkoot toteutetaan turvavälit huomioiden.

Ilmoittautumiset puhelimitse044 582 2348 tai sähköpostitse joonas.tammivuori@luvy.fi

Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä toteutettiin vuonna 2019 koneellinen purokunnostus ja yksi talkoopäivä, jossa ennallistettiin purouomaa ja parannettiin vesieliöstön olosuhteita aivan puron alaosalla lähellä Siuntionjoen pääuomaa. Tulevissa talkoissa jatketaan kunnostuksia luomalla taimenen poikasille suojapaikkoja kivi- ja puumateriaalia hyödyntäen. ”Helposti saavutettava talkookohde houkutti viime vuonna paikalle runsaasti osanottajia. Toivotaan, että tänäkin vuonna paikalle saapuisi innokkaita talkoolaisia ja saisimme jatkettua puron hyvin alkanutta kunnostustyötä ja näkisimme taimenen lisääntyvän purossa”, sanoo Siuntionjoen virtavesikunnostuksia toteuttava Joonas Tammivuori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.”

Tule mukaan!

Siuntionjoki 2030 -hanketta rahoittavat vuonna 2020 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -hanketta vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lue lisää Siuntionjoki 2030 -hankkeesta. http://www.siuntionjoki.fi/

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Joonas Tammivuori, hanketyöntekijä joonas.tammivuori@luvy.fi
p. 044 582 2348
Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö juha-pekka.vaha@luvy.fi
p. 045 7750 7727

Tapahtuma löytyy myös Facebookista. https://www.facebook.com/vesijaymparisto/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Lähikuva ruskeasta hevosesta, sininen taivas hevosen takana.
Hevostallien ympäristökuormitus syntyy monista eri lähteistä.
Julkaistut opasmateriaalit auttavat hevosenomistajia ja talliyrittäjiä huomioimaan ympäristönäkökulmaa tallien arjessa.

Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeissa on kuluvana vuonna aloitettu hevostallien ympäristöneuvonnan pilotointiprojekti. Neuvonnan tavoitteena on tarjota talleille tietoa ja ratkaisuja vesistökuormituksen vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Ensimmäisenä toimenpiteenä projektissa on julkaistu kirjallista opasmateriaalia hevostalleille ympäristön- ja vesiensuojeluun. Materiaaleja ovat lyhyempi esite ”Ympäristönsuojelu hevostalleilla” sekä pidempi opas ”Ohjeita hevostalleille ympäristöasioiden ja lupien hoitoon”. Lyhyemmän esitteen tarkoitus on toimia herättelevänä muistutuksena, miksi tallien ympäristöasioista on tärkeää huolehtia. Pidemmässä oppaassa on käyty läpi ympäristönsuojeluohjeistuksen ohella myös hevostallien ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä.

Hevostalleilla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökuormaansa”, kertoo hankkeen neuvoja Hanna Keinänen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. ”Erityisesti lanta ja sen käsittely ovat merkittävässä asemassa ympäristönsuojelun kannalta, sillä hevosenlannan sisältämillä ravinteilla voi saada aikaan niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. Lanta on toisaalta erinomainen maanparannusaine pelloille, mutta ympäristön kuormittuminen on riskinä, mikäli lantaa käytetään liikaa ja liian lähellä vesistöjä. Myös esimerkiksi kuivike- ja kenttien pohjamateriaalivalinnoilla, jätehuollolla sekä asianmukaisilla salaojituksilla on paljon merkitystä niin ympäristön, turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin kannalta”, Keinänen jatkaa.

Hiidenveden ja Siuntionjoen kunnostushankkeissa valmistaudutaan valuma-alueilla tehtävään tallikohtaiseen neuvontaan, joka käynnistyy syksyn aikana. Hankkeissa lähestytään ensimmäisenä erityisesti lähellä rantoja ja pohjavesialueilla sijaitsevia hevostalleja kirjeillä, joissa tarjotaan mahdollisuutta maksuttomaan tallikohtaiseen kartoitus- ja neuvontakäyntiin. Käynnillä on mahdollista päivittää tietojaan hevostallien ympäristökysymyksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi käynti on hyvä mahdollisuus kysyä vinkkejä kaikenlaiseen ympäristöasioiden ja vesiensuojelun huomioimiseen talleilla.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeita vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Oppaat ja lisätietoa verkkosivulla: https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/hevostallit/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kaksi henkilöä tarkastaa jätevesikaivoa.

Siirtymäaika herkkien alueiden riittämättömien jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyi 31.10.2019. Jos järjestelmä on vielä saneeraamatta tai siirtymäajan voimassaolo on epävarma, hajajätevesihankkeen neuvojat auttavat asiassa eteenpäin.

Ympäristönsuojelulain mukaan herkkien alueiden jätevesien käsittely tuli saattaa vastaamaan lainsäädännön peruspuhdistustasoa 31.10.2019 mennessä. Herkkiin alueisiin luetaan pohjavesi- ja ranta-alueet. Mikäli kiinteistön jätevettä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä vesistöstä tai merestä tai on pohjavesialueella, ollaan siirtymäajan piirissä. On hyvä huomioida, että kaupunkien ja kuntien ympäristösuojelumääräykset ottavat paikalliset olosuhteet huomioon ja saattavat tiukentaa olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä herkillä alueilla. Lisäksi vesivessat saattavat olla kiellettyjä ranta-alueella. Herkkien alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmä tulee uudistaa viimeistään, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä, muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä, esim. rakennetaan uusi vesikäymälä.

Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Toimiva jätevesijärjestelmä vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja sekä vähentää vesien rehevöitymistä. Hyvin tehty järjestelmä nostaa kiinteistön arvoa ja suojaa kaivovettä pilaantumiselta. Asianmukaista jätevesien käsittelyä pohtiessa ei tarvitse jäädä yksin. ”Tänä syksynä on loistava tilaisuus saada maksutonta ja puolueetonta neuvontaa jätevesijärjestelmän päivittämiseksi ajantasaiseksi. Hajajätevesihankkeen neuvojilta voi tilata kartoitus-ja neuvontakäynti paikan päälle kiinteistölle, tai neuvoja voi kysyä puhelimitse sekä sähköpostilla”, kertoo hankekoordinaattori Virve Ståhl. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen sivuilta www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi. Koronatilanteesta johtuen käynnit kiinteistöillä toteutetaan vain ulkotiloissa huolehtien suojaetäisyyksistä ja suojauksesta. Toteutustavasta riippumatta neuvonnassa katsotaan yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne, annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi.

Joissain elämäntilanteissa jätevesijärjestelmän uusiminen voi olla mahdotonta. Pilaantumisen kannalta herkillä alueilla kiinteistön omistajan on mahdollista hakea poikkeamista talousvesien käsittelyvaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksen perusteella poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää elämäntilanteen mukaan ja sitä voi edelleen hakea, vaikka siirtymäajan päättymisestä on jo aikaa. Poikkeamishakemuslomake liitteineen löytyy www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/lomakkeet. Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautus ei siis koske vapaa-ajan asuntoja.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa vuosina 2009–2019 toimineelle LINKKI-hankkeelle, jonka tavoitteena oli edistää haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021, ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta (www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi).




5.08.2020 / Petra Louhimies

Tiistaina 4.8 ryhmä lapsia kokoontui ideoimaan ”maailman parasta puistoa kotikaupungissaan” LillaLuckanin lastenkulttuurikordinaattori Pamela Anderssonin johdolla. Idéapaja järjestettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin lasten omassa puutarhassa; Citypuutarhassa, joka on toteutettu helmikuussa järjestetyn työpajan ideoiden pohjalta. Citypuutarha sijaitsee Karjaan sydämessä vanhan paloaseman vieressä. Kaupungin kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden edustajia oli paikalla kuuntelemassa lasten ideoita ja ajatuksia.

Citypuutarha on rakennettu kesän aikana yhdessä lasten kanssa.

Eniten hyviä ja mahtavia ideoita

Lapset, jotka olivat 7-10 vuoden ikäisiä kokosivat ideoita taululle jossa ideat järjestettiin seuraavien kategorioiden mukaan: mahtava, hyvä, ei väliä, tylsä ja pelottava.

Yksi lasten suosikki-ideoista oli ilmapallokone, joka puhaltaa ilmapallon nappia painamalla. Lapset toivoivat myös katulamppuja, joissa olisi myös jukeboksi toiminto. Musiikkia oli myös gokarting ideassa, jossa gokartingradan varrella olisi esityslava, jonka viereen voisi hetkeksi jäädä kuuntelemaan live-musiikkia. Vesipuisto, hyppylinnoja ja luontoalueita isoine puineen, rantatuoleineen ja eläimineen, toivottiin myös. Koirien kakkaamisesta oltiin hieman huolissaan ja niille tarvittaisiin roskakoreja. Tylsäksi todettiin se, että kaupungin uimahalli oli ollut suljettuna koko koronakevään. Myös ruosteiset keinut ja umpeenkasvaneet hiekkalaatikot olivat lasten tylsä-listalla. Rasittavat naapurit koettiin joskus pelottavina.

Lasten ideat koottiin ja työpajasta saadut oivallukset käytetään kaupungin kehitystyössä. Haluamme kiittää kaikkia lapsia, jotka halusivat jakaa ideoitaan kanssamme.


29.07.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki on yhteistyössä Folkhälsanin kanssa rakentanut uuden liikuntapuiston Tammisaaren Kipparipuistoon, joka on nyt avoinna yleisölle. Puisto on yksi Suomen suurimmista, ja siellä on monia liikuntavälineitä, jotka sopivat eri kohderyhmille, myös vammaisille.

Toivomme, että puisto antaa asukkaille monia miellyttäviä liikuntahetkiä! Tervetuloa!


21.07.2020 / Petra Louhimies

Haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on tehty yli 8 100 kartoitus- ja neuvontakäyntiä Länsi-Uudenmaan kuntien alueella. Tulokset on koottu kuntakohtaisiin yhteenvetoihin, joissa on käyty läpi mm. yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden uudistamistarve, kiinteistöjen vedenhankinta, kohteiden käyttö sekä sijoittuminen herkille alueille. 

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Pääpaino haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on alusta asti ollut kiinteistökohtaisissa kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joissa käydään paikan päällä läpi kiinteistön jätevesien käsittely sekä annetaan neuvot lainsäädäntöön ja mahdollisiin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuen. LINKKI-hankkeiden aikana näitä kiinteistökäyntejä tehtiin yli 8 100 ja niillä kartoitettiin noin 8 800 kohteen jätevesienkäsittelyn tilanne.

Kartoitus- ja neuvontakäyntejä toteutettiin pääasiassa herkillä ranta- ja pohjavesialueilla sekä tiiviisti asutuilla haja-asutusalueilla. Neuvonta-alueet valittiin vuosittain yhdessä kuntien kanssa. Toteutuneet käynnit kunnittain vaihtelivat 1 851 – 456 kappaleen välillä. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vaihteli merkittävästi alueiden välillä ja siihen vaikutti mm. rakennusten käyttö, vesivarustelu sekä ikä. Kokonaisuudessaan tehtyjen kartoitusten perusteella noin 34 prosenttia jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei käynnin aikaan täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Toisaalta kohteita, joilla muodostui vain vähäisiä määriä jätevettä, kuten perinteiset kesämökit ja muuten varustelultaan yksinkertaiset kohteet, oli yli neljäsosa eli 28 prosenttia. ”Yhteenvetojen tulokset ovat mielenkiintoisia ja kuntien välisiä eroja on havaittavissa. Erityisen selkeästi vaihtelu uudistamistarpeessa seuraa kohteiden käyttötarkoitusta. Mökkivaltaisilla alueilla vähäisten jätevesimäärien kohteiden osuus on usein suuri. Koska Länsi-Uudellamaalla vesistöjen rannat ovat vapaa-ajan asuntovaltaisia ja neuvontaa on myös kohdennettu näille ympäristön kannalta herkille alueille, korostuu kartoitusaineistossa vähäisten jätevesien kohteiden osuus.” kertoo hajajätevesihankkeen neuvoja Hanna Keinänen.

Kuntakohtaiset yhteenvedot on koottu Vesientila-sivun haja-asutuksen jätevedet osioon (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/julkaisut-ja-raportit/). Raportit on tehty kaikista kunnista Kirkkonummea lukuun ottamatta. Kirkkonummen osalta neuvontakäynnit jatkuvat vielä merkittävissä määrin myös vuonna 2020, joten Kirkkonummen yhteenveto julkaistaan myöhemmin. Vesientila-sivulta löytyy myös vuosittaiset tilannekatsaukset kunkin toimintavuoden kaikkien kartoitus- ja neuvontakäyntien tuloksista. Yksittäisten neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyä voi tarkastella havainnollisella kartalla (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/)

Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla myös vuonna 2020 alueen kuntien rahoittamana. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa yhteyttää hankkeen neuvojiin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarpeen mukaan tehdään myös kartoitus- ja neuvontakäyntejä paikan päällä. Neuvojien yhteystiedot sekä kesän 2020 neuvonta-alueet löytyvät hajajätevesihankkeen sivuilta (https://www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/).


20.07.2020 / Petra Louhimies

Kesä- ja heinäkuun aikana Jomalvikin kanavalla Raaseporissa tehtiin tankoharaustutkimuksia ja kaikuluotauksia mittausalusten ja dronejen avulla. Väyläviraston tekemät syvyysmittaukset kanavalla ovat valmistuneet ja vesiliikenteelle aiheutunut haitta on päättynyt. Tulosten perusteella kanava ei ole madaltunut, ja kanavan käyttö voi jatkua entiseen tapaan.


10.07.2020 / Petra Louhimies

Tappajaetanoita, toisin sanoin espanjansiruetanoita, esiintyy harvinaisen runsaasti tänä vuonna. Käsin poimiminen ja lopettaminen on ympäristöystävällisin tapa torjua niitä. Tämä voi yksittäiselle ihmiselle olla hyvin haastava, joten kaikki vaan keräämään!

Suomenkielinen infolehtinen löytyy nyt Luonnonsuojelu-sivun alalaidassa:

https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/luonnonsuojelu/

26.06.2020 / Maria Eriksson

Aurinkoterassi yhdistää Stallörsparkenin uimalan eli Simmiksen ja Knipanin uimarannan. Toivomme, että asukkaat ja matkailijat saavat nauttia rannalla monista aurinkoisista päivistä. Uimavalvojat ovat paikalla joka päivä klo 11–18. Tervetuloa!

Simmis; Aurinkoterassi

8.06.2020 / Teresia Bergholm

Iltapäivävuoron aikataulu aikaistuu ke 10.6.2020 alkaen:

MA-PEAlkuperäinen aikaUusi aikataulu
Bromarv14:3014:00
Tenhola14:5014:20
Tammisaari15:0014:35
Karjaa15:2014:55
Sannäs15:3015:05
Mustio15:4015:15
Karjaa15:5515:30
MA-PEAlkuperäinen aikaUusi aikataulu
Karjaa16:0515:45
Tammisaari16:2516:05
Tenhola16:3516:15
Bromarv17:0016:40

1.06.2020 / Petra Louhimies

Koronaepidemia on muuttanut kotimaan matkailukäyttäytymistä ja kiinnostus mökkeilyyn ja luontoon on selvästi lisääntynyt. Vuokramökkien kysyntä on nousussa, minkä vuoksi haluamme kartoittaa yksityishenkilöiden kiinnostusta vuokrata kesämökkejään.

Olisitko kiinnostunut laittamaan kesämökkisi tuottamaan niinä päivinä kun mökki on tyhjillään? Vai pelkäätkö sen aiheuttavan paljon ylimääräistä työtä tai haittaa?

Kyselyyn voi vastata nimettömästi. Mikäli annat yhteystietosi, otamme sinuun yhteyttä. Kyselyyn vastaaminen vie alle 5 minuuttia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä.

Kyselyn tekee EKSU Tammisaaren mökkihuolto & vuokraus

Yhteyshenkilö Daniel Råstedt, puh 0407037850


29.05.2020 / Petra Louhimies

Ensimmäiseksi vuorossa on eroosiosuojauksen rakentaminen Grabbackassa ja maanparannuskuidun levitys Sonassa. Eroosiosuojaus toteutetaan rakentamalla luonnonkauniiseen ja mutkittelevaan uomaan pohjakynnyksiä. Pohjakynnysten tarkoituksena on hidastaa veden virtausnopeutta uomassa ja näin ollen vähentää uoman reunojen eroosiota. Samanlaisia rakenteita rakennetaan myöhemmin kesällä myös Malmkullan suunnalta Raaseporinjokeen laskevaan uomaan.

Ravinnekuitua levitetään Raaseporinjoella.

Maanparannuskuitua levitetään peltolohkoille parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisäämään maaperän mikrobiologista aktiivisuutta. Maanparannuskuidun on todettu parantavan pellon fosforinpidätyskykyä tehokkaasti useiden vuosien ajan. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on käsitelty siten että sitä on turvallista käyttää maanparannusaineena.

– Kuitukäsittely on jatkoa viime vuonna aloitetulle maanparannusainekokeilullemme, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Käsittelimme viime vuonna peltoja kipsillä ja rakennekalkilla, jotka myöskin ovat vesistövaikutteisia maanparannusaineita. Kokemukset näistä ovat tähän mennessä olleet myönteisiä.

Hankkeen työlistalla on kesälle myös Sonaan rakennettava virtaamansäätöpato, nk. putkipato, joka pidättää valumavesiä metsäalueella ennen kuin ne päätyvät pelto-ojiin. Näillä toimenpiteillä pannaan toimeen viime syksynä valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta, sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, selostaa Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, joka on ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu, jota on tehty hankkeen ja Raaseporinjoen ojitusyhtiön yhteistyönä, on loppusuoralla. Koronapandemia on hidastanut suunnitelman viimeistelyä ja estänyt ojitusyhtiön kokoontumisen. – Suunnitelmakuvat näyttävät selkeästi sen, kuinka alueen tulvatilanne tulee parantumaan luonnonmukaisen perkauksen jälkeen, iloitsee ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg. Uskon, että pääsemme etenemään töiden kilpailutusvaiheeseen kesän aikana.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on merkittävästi vähentää Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. – Hankkeen alkuaikoja on luonnehtinut mittavat selvitys- ja suunnittelutyöt, nyt vihdoin päästään rakentamaan, huomauttaa tyytyväinen projektipäällikkö Peuraniemi. Ympäristöministeriön rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksesta, rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:


28.05.2020 / Maria Eriksson

Suoritamme huoltotöitä Simmis-uimalan laiturilla. Olemme löytäneet teräviä esineitä vedestä.

Koko uimala on suljettu, tutkimme asiaa ja avaamme taas välittömästi, kun paikka on turvallinen.


27.05.2020 / Teresia Bergholm

Linja-autoyritykset Amper ja Wikström ovat aloittaneet kesäliikenteen ajalle 1.6-13.8.2020, tässä aikataulut:

Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Bromarv9:4015:00
Hanko|13:00|
Tammisaari6:3010:2013:3515:30
Karjaa6:5010:5013:55|
Inkoo7:1511:1514:2016:00
Kirkkonummi th7:4011:4014:4516:25
Helsinki8:1512:1015:1516:55
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Helsinki9:4512:4016:1017:40
Kirkkonummi th10:1513:1016:4018:10
Inkoo10:4513:3517:1018:35
Karjaa11:05|17:4019:00
Tammisaaari11:2514:1018:0019:25
Hanko12:00||
Bromarv14:4520:00

13.05.2020 / Petra Louhimies

Karjaalla Ratakadun kadunrakennustyö etenee ja nyt rakenteilla ovat korotetut risteykset ja suojatiet. Toinen näistä tulee Villa Hagan kohdalle (tuleva Forsströminkatu) ja toinen Kauppiaankadun kohdalle.

Nämä risteysalueet rakennetaan vaiheittain siten, että vain toinen ajokaista on käytössä. Liikenne ohjataan ensin eteläpuoleiselle kaistalle kun pohjoispuolta rakennetaan. Kauppiaankadun risteys sekä Villa Hagan ja Kotipizzan välinen kuja ovat suljettuna. Kun pohjoinen kaista on rakennettu, aloitetaan eteläpuolisen kaista rakentaminen.

Liikenne ohjataan oheisten suunnitelmien mukaan.


Pahoittelemme häiriöitä jota töistä aiheutuu.

Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka

Karis Bangatan skede 1 Karjaa Ratakatu Vaihe 1

Ladda nerVisa

Karis Bangatan skede 2 Karjaa Ratakatu vaihe 2

Ladda nerVisa

11.05.2020 / Teresia Bergholm

Kaupunginhallitus on päättänyt ottaa käyttöön vuoden kestävän option kyläbussiliikenteelle. Optio on ajalle 1.7.2020 – 30.6.2021. Kyläbussikokeilu aloitettiin viime vuoden elokuussa. Kaupunki sai viime vuonna noin 50 prosenttia valtiontukea kyläbussin kustannuksista. Oletettavasti tukea saadaan myös jatkossa, koska kokeilua on pidetty innovatiivisena ja hyödyllisenä. Kyläbussiliikenne on saanut paljon positiivista palautetta matkustajilta. Raaseporin kaupunki aikoo jatkossa tehostaa palvelun markkinointia, jotta kyläbussiin saataisiin lisää asiakkaita – myös kesäasukkaiden joukosta.

Myös koronaviruksen vuoksi supistetusta kesäliikenteestä on tehty kaupunginhallituksessa päätös ajalle 14.5. – 14.8.2020. Bussiliikenne palvelee arkisin reiteillä Bromarv-Tenhola-Tammisaari-Karjaa-Mustio ja Antskog-Pohja-Karjaa-Tammisaari. Tarjouskilpailun jälkeen liikennöitsijäksi valittiin Hangon Liikenne, Friman Co.

Linja-autoissa kelpaa matkalippuna kertalippujen ohella Raaseporin kaupunkilippu.

Kesäliikenteen aikataulu 2020, ma-pe

* tarvittaessa
Ansku 7:20
Fiskari 7:30
Pohja 7:35
Karjaa 7:50
Tammisaari 8:10
T:saari, sairaala 8:15*

Tammisaari 9:20
Karjaa 9:40
Pohja 9:55
Fiskari 10:00
Ansku 10:10*

Ansku 14:55
Fiskari 15:05
Pohja 15:10
Karjaa 15:25
Tammisaari 15:45

Tammisaari 16:25
Karjaa 16:45
Pohja 17:00
Fiskari 17:05
Ansku 17:15*

Bromarv 7:15
Tenhola 7:35
T:saari, sairaala 7:50*
Tammisaari 7:55
Karjaa 8:15
Mustio 8:30
Sannäs 8:40
Karjaa 8:50

Karjaa 9:00
Tammisaari 9:20
Tenhola 9:30
Bromarv 9:55

Bromarv 14:30
Tenhola 14:50
Tammisaari 15:00
Karjaa 15:20
Sannäs 15:30
Mustio 15:40
Karjaa 15:55

Karjaa 16:05
Tammisaari 16:25
Tenhola 16:35
Bromarv 17:00


8.05.2020 / Petra Louhimies

Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.

Kurkista videot alta!

Alkuvaiheessa kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.

Åminneforsin kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa. Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting.

”Mustionjoessa haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan täysimääräisenä vuonna 2022.

”Meillä on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne. Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta” kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

Kalateiden rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Lisätietoja antavat

Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)

Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Billnäsin kalatie on nyt auki
Åminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020
Åminneforsin kalatie 4.5.2020

29.04.2020 / Maria Eriksson

Raaseporin kaupunki aikoo rakentaa uuden liikuntapuiston Skepparträdgårdeniin nykyisen leikkipuiston paikalle. Alueella oleva leikkipuisto suljetaan 28.4.2020 uuden liikuntapuiston mahdollistamiseksi. Liikuntapuistossa tulee olemaan useimmille kävijöille sopivia välineitä.

Alueen ollessa suljettuna Raaseporin kaupunki suosittelee kävijöitä käyttämään Seminarieskolanin pihalla olevia välineitä tai Stallörsparkenissa sijaitsevaa Leijonapuistoa.

Skepparträdgårdenin liikuntapuisto
Skepparträdgårdenin liikuntapuisto

21.04.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki laatii parhaillaan pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelma laaditaan Raaseporin kaupungin teknisen keskuksen ja matkailupalvelujen yhteishankkeena. Siinä tutkitaan arkipyöräilyn edellytyksiä, pyöräilyteitä ja -reittejä sekä pyöräilymatkailun kehittämistä kaupungissamme. Mitkä ovat tärkeimmät reitit koululaisille, heille jotka haluaisivat tehdä työmatkansa pyöräillen tai pyöräillä vapaa-ajalla? Tarvitaanko uusia pyöräteitä tai millä muilla toimilla voisimme tehdä pyöräilystä entistä houkuttelevampaa?

Arkipyöräilyn lisäksi hankkeessa kehitetään myös pyöräilymatkailua Raaseporissa. Mahdollisuudet ja edellytykset kehitystyölle ovat erittäin oivalliset – 200 km pitkä Rannikkoreitti avattiin vuonna 2018, Fiskars Trail Bike Centerissä on 60 km Etelä-Suomen parhaita maastopyöräreittejä, ruukkimaisemien läpi vievä Ratavalli avattiin viime vuonna ja Raaseporin osuus eurooppalaisessa Eurovelo 10 reitissä kehitetään tänä vuonna.

Osallistu kyselyyn!

Jotta ohjelmasta tulee mahdollisimman onnistunut, kaupunki toivoo asukkaiden ja matkailijoiden mielipiteitä aiheeseen. Kysely on avoin kaikille. Vastaajan ei tarvitse pyöräillä säännöllisesti tai olla kokeillut pyörämatkailua aikaisemmin. Toivomme vastauksia lapsilta, aikuisilta, nuorilta ja ikäihmisiltä, matkailijoilta, työmatkapyöräilijöitä – siis sinulta!

Parhaiten kyselyyn vastaaminen onnistuu tietokoneella, mutta voit vastata myös kännykällä. Kysely on avoinna 10.5.2020 asti. Kysely löytyy osoitteesta: https://app.maptionnaire.com/fi/8496/

Kyselyn toteuttaa Ramboll Finland Oy Raaseporin kaupungin toimeksiannosta.

Raaseporin kaupunki on saanut Traficomin myöntämän valtionavun pyöräilyn edistämisohjelman laatimiseen ja pyöräilyyn liittyviin kehittämistoimiin vuodelle 2020. Ohjelma valmistuu syksyllä 2020.

Lisätiedot

Ville Vuorelma, matkailupäällikkö puh.  019 289 2012

Piia Nordström, vastaava katupäällikkö puh. 019 289 3852


21.04.2020 / Petra Louhimies

Tammisaaren koulualueen kadunrakennushanke jatkuu ja tänä vuonna uusimme Fleminginkadun rakenteita jaksolla Latokartanonkatu – uimahalli. Kevyenliikenteen väylä rakennetaan sekä uusitaan vaiheittain Flemiginkadun kunnallistekniikkaa yhdessä Raaseporin veden kanssa
– Vaihe 1: Höijerintie ja Fleminginkadun risteys kaivetaan auki
– Vaihe 2: Kaivetaan katujaksolla Höijerintie- Hedvig Sohlbergin katu
– Vaihe 3: Työ jatkuu välillä Hedvig Sohlbergin katu – uimahalli

Hanke toteutetaan Tammisaaren koulualueen katusuunnitelman mukaan ja se valmistuu syksyllä.

Rakennustyö haittaa liikennettä. Fleminginkatu tulee olemaan suljettuna ja kiertoteitä ja korvaavia liikennejärjestelyjä tehdään.

Urakoitsijana hankkeessa on A. Berglund Oy.

Tekninen keskus pahoittelee rakennustyön aiheuttamaa häiriöitä ja haittaa.

Raaseporin kaupungin Tekninen keskus

Katusuunnitelma, Tammisaaren koulualue ja Fleminginkatu

Ladda nerVisa

9.04.2020 / Petra Louhimies

Hyvä raaseporilainen! Raaseporin kaupunki haluaa kehittää kunnan kesäajan linja-autoliikennettä myös poikkeusoloissa. Mahdollisimman parhaan lopputuloksen saamiseksi haluamme kartoittaa kaupunkilaisten linja-autojen käyttöä kesän työmatkoilla ja saada mielipiteitänne reiteistä ja aikatauluista. Toivomme, että vastaatte alla oleviin kysymyksiin valitsemalla teille sopivat vastausvaihtoehdot. Kiitos!

Joukkoliikenteen kysely koskien kesän 2020 työmatkoja.


9.04.2020 / Petra Louhimies

Huolehdi vedestä myös vapaa-ajan asunnolla – Länsi-Uudellamaalla neuvonta jatkuu 2020

Jätevesiasiat eivät välttämättä ole päällimmäisenä mökkiläisen mielessä kevään ensikäynneillä. Kesäloman lähestyessä haiseva huussi, pesuvesistä lainehtiva pihamaa tai käyttökelvoton kaivo eivät juuri houkuttele rentoon ajanviettoon. Sen sijaan toimiva käymälä- ja jätevesijärjestelmä mahdollistavat sekä mukavan mökkeilyn että lähivesistöjen kunnossa pysymisen tai tilan parantamisen. Vapaa-ajan asunnon vesivarustelu ja sen käyttöaste vaikuttavat sekä talousveden tarpeeseen että jäteveden käsittelyyn.

Kurkkaa kaivoihin ja tarkista jätevesijärjestelmän sekä talousvesikaivon kunto ennen mökin käyttöönottoa.

Jos käytössä on vedetön käymälä (esimerkiksi ulkohuussi) ja pesuvesiä syntyy suurin piirtein sen verran kuin jaksaa ämpärillä kantaa, voidaan ajatella että syntyvät jätevesimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä sinällään aiheudu ympäristön pilaantumista. Nämä jätevedet voi johtaa käsittelemättäkin hallitusti maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Jos mökille taas hankitaan erilaista vesivarustelua, kuten suihku, tiskikone tai pesukone, täytyy näille nk. harmaille jätevesille järjestää sopiva käsittely ennen maahan johtamista. Monesti tämän likaantuneen veden käsittely on jäänyt liian vähäiseksi varustelun kasvaessa ja käsittelyjärjestelmää tulisi tehostaa. Monilla kesämökeistä on nykyään käytössä myös vesikäymälä, jolloin jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Käsittelyä voikin jo verrata ympärivuotisen asutuksen jäteveden käsittelyn tarpeisiin, mutta vapaa-ajan vaihtelevassa käytössä käsittely voi olla vielä haasteellisempaa. Jäteveden käsittelyyn tarkoitettujen ratkaisujen kirjo on suuri, joten kesämökkiläisen ei kannata jäädä asiassa yksin, vaan oman mökin jätevesitilanne kannattaa tarkistaa jätevesi-neuvojan kanssa. Neuvojien yhteystiedot löytyvät täältä.

Tarkista vedenlaatu

Jos kiinteistöllä on käytössään oma talousvesikaivo, sen vedenlaatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Usein mökkien tapauksessa kaivovettä ei ole koskaan tutkittu tai edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika. Monissa paikoissa myös vältetään turhaan kaivoveden käyttöä talousvetenä, koska sen laadusta ei ole tietoa.

Lisätietoa kaivoveden tutkimuksesta saa esimerkiksi LUVYLabin sivuilta ja yleistä tietoa kaivojen vedenhankinnasta ympäristöhallinnon sivuilta. Monet talousveden ominaisuudet ovat sellaisia, ettei niitä voi havaita aistinvaraisesti. Tästä syystä käytössä olevan kaivon vedenlaatu on syytä tutkituttaa tasaisin väliajoin. 

Alueellinen hajajätevesihanke jatkuu

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa LINKKI-hankkeelle, joka pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätiedot

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
puh 050 447 4993


16.03.2020 / Petra Louhimies

Katujen kevätsiivous on käynnissä. Karjaalla hiekoitushiekan poisto on aloitettu tänään 16.3.2020. Tammisaaressa pesuautot lähtevät liikkelle huomenna.

Pyydämme kiinteistönomistajia huolehtimaan oman jalkakäytävänsä puhdistuksesta viimeistään lähipäivinä. Toivomme myös, että mahdollisimman moni siirtäisi autonsa pois kadunvarresta tulevalla viikolla, jotta pesuautojen työ kävisi sujuvasti.

Aurinkoista kevättä raaseporilaisille toivottaa

Yhdyskuntatekniikka


2.03.2020 / Katja Koli

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Luonnonvarakeskus tiedottavat;

Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita.

Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA) kuvaukset on tehty yhteistyössä lukuisten meriluonnon asiantuntijoiden kanssa kattaviin aineistoihin ja kirjallisuuteen perustuen. Työhön osallistui viitisenkymmentä asiantuntijaa yli kymmenestä eri organisaatiosta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus tärkeimmistä vedenalaisista luontokohteista merialuesuunnittelun käyttöön.

Uudenmaan rannikon ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet. Kuva lainattu Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Jos haluat lukea enemmän aiheesta klikkaa tästä.



24.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki valmistelee parhaillaan asuntopoliittista ohjelmaa sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, jotka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen myöhemmin tänä vuonna. Ohjelmien työryhmät haluavat nyt osana tätä valmistelua selvittää raaseporilaisten mielipiteitä asumisesta, viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista kotikaupungissaan.

Työryhmät ovat luoneet verkkokyselyn, jossa kaupunkilaiset saava kertoa toiveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan asumisesta ja viihtyisyydestä.

Kysely auki 9.3.2020 asti

Kysely toteutetaan verkkokyselynä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/A8117DC5F14FA26B, ja vastauksia kerätään maanantaihin 9. maaliskuuta 2020 asti. Vastaukset ovat anonyymejä, ja kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi (5) minuuttia.

Raaseporin kirjastojen henkilökunta auttaa mielellään, jos kyselyn täyttämisessä tarvitsee apua tai jos omaa internetyhteyttä ei ole käytettävissä.


11.02.2020 / Katja Koli

Kenttäkaudella 2019 LINKKI-hanke tavoitti kartoitus- ja neuvontakäynneillään yhteensä 641 kiinteistöä ja 1 279 henkilöä liittyen haja-asutusalueiden jätevesiin. Neuvontaa jatketaan myös vuonna 2020 kuntien rahoittamana.

LINKKI-hankkeessa järjestettiin vuonna 2019 postikorttikampanja, jonka tarkoituksena oli muistuttaa ja herätellä ihmisiä tekemään tarvittavia uudistuksia jätevesijärjestelmiinsä.

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on saanut Länsi-Uudellamaalla yli 8 100 kiinteistöä vuosina 2009–2019, mutta arviolta noin 27 000 kiinteistöä on vielä vailla tarjottua neuvontaa. Valtionavusteinen LINKKI-hanke päättyi 31.10.2019 siirtymäajan loputtua, mutta neuvontatyö Länsi-Uudellamaalla jatkuu edelleen vuonna 2020 kuntien rahoittamana. Hajajätevesihankkeen neuvojilta on edelleen mahdollista kysyä neuvoa puhelimitse tai sähköpostilla, tulemalla paikan päälle yleisötilaisuuksiin tai pyytämällä neuvoja maksuttomalle kartoitus- ja neuvontakäynnille. Joidenkin kuntien osalta myös alueelliset kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit jatkuvat.

Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätietoja:

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
0504474993


3.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki tarjoaa viljelyalueita vuokralle maanviljelytarkoituksiin viideksi vuodeksi Karjaalla ja Pohjassa. Kiinnostuneet voivat antaa tarjouksen viideksi vuodeksi lähettämällä kirjallisen tarjouksen mittausyksikölle, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari viimeistään 13. helmikuuta 2020 klo 14.00. Tarjousten tulee olla suljetussa kirjekuoressa ja varustettuna merkinnällä ”Viljelysvuokra”.

Lisätietoja löydät kuulutuksesta ”Maanviljelysvuokra” täältä: https://twebfi.raseborg.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/kuullist_tweb.htm


3.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungin sivistystoimi järjestää kaikille avoimen yleisötilaisuuden Mustion Linnankrouvissa 12.2.2020 kello 18.00.

Tilaisuudessa esitellään uuden Mustion koulukeskuksen;

  • rakennuslupapiirustukset
  • rakentamisen aikataulut
  • suunnitelmat liittyen taiteen prosenttiperiaatteeseen
  • opetukseen liittyviä suuntaviivoja

Toivotamme kaikki tervetulleiksi!

Raaseporin kaupunki/sivistystoimi


27.01.2020 / Petra Louhimies

Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.


Perjantaina Ekerön vedenottamolta otetut näytteet osoittavat hyvää laatua ja vesi täyttää nyt myös laatusuositukset. Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.

Lisänäytteitä otetaan helmikuussa tilanteen seuraamiseksi ja rutiininäytteenoton täydentämiseksi.

Asiassa ei anneta enempiä tiedotteita.

Eteläkärjen ympäristöterveys


27.01.2020 / Katja Koli

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus on lähtenyt käyntiin. Heti uudistuksen alussa kuullaan kansalaisten näkemyksiä.

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanha laki tarvitsee kuitenkin uudistusta, jotta se turvaa lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia palveluja entistä paremmin.

Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toimivamman lainsäädännön avulla, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä ja tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Perjantaina 24.1. avatulla kyselyllä kartoitetaan näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta.

Painamalla tästä pääset kyselyn sivuille.


20.01.2020 / Petra Louhimies

Rakentamisilmoituksia voi 8.11.2019 lähtien tehdä OmaVerossa sitä mukaan, kuin rakentaminen etenee. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään ennen jokaista rakennustarkastusta. OmaVerossa voit hoitaa myös mahdolliset lisäselvitykset. Huomaa, että muutoksen jälkeen ilmoituksia ei voi enää tehdä Lomake.fi:ssä.

On hyvä tietää myös se, että rakennustarkastajalle ei enää tarvitse näyttää todistusta rakennustarkastuksen yhteydessä.


30.12.2019 / Petra Louhimies

Karjaan kirjastossa järjestetään 7.1.2020 klo 18 tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien uutta Fokus -rakennusta. Esittelemme suunnitteluprosessin nykytilannetta, kaupungin toimintaa tulevassa rakennuksessa ja tuloksia kyselystä koskien Raaseporin kirjastotoimintaa.

Tervetuloa!


20.12.2019 / Petra Louhimies

Hyvä saariston asukas, ystävä, matkailija, satunnainen kävijä!

Minulla on ilo kutsua sinut mukaan saariston kehittämiseen! Saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on käynnistänyt valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadinnan. Ohjelma luo suuntaviivat saaristoasioiden valtakunnan tason kehittämistyölle tuleviksi vuosiksi. Saaristossa asuvilla, siellä aikaa viettävillä ja saaristoasioiden parissa työtä tekevillä on paras käsitys saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Me saaristoasiain neuvottelukunnassa haluamme kuulla, mitä toimenpiteitä saariston sujuva arki tarvitsee niin vakituisen kuin vapaa-ajan asumisen näkökulmasta.

Saaristo on ainutlaatuinen paikka asua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Saariston potentiaali on suuri, liittyy se sitten yrittäjyyteen, luontoon tai kulttuuriin. Potentiaalin lisäksi saaristoalueilla on myös haasteita ja tämän vuoksi pyrimme löytämään keinoja, miten saariston elinvoimaisuus säilytetään ja houkuttelevuus saadaan kasvamaan. Suomen saaristo on erilainen järvien ulapoilla kuin meren ulkosaaristossa – nämä molemmat ovat arvokkaita alueita tehden Suomen saaristosta kansainvälisestikin uniikin. Tuleva saaristo-ohjelma laaditaankin siten, että se ottaa huomioon eri saaristoalueiden erityispiirteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet.

On hienoa, jos ennätät vastata alla olevan linkin kautta aukeavaan kyselyyn, jota pidetään auki 19.1.2020 asti. Kyselyn lopuksi on mahdollisuus osallistua arvontaan.

Minä ja koko saaristoasiain neuvottelukunta jäämme innolla odottamaan ideoitasi ja näkemyksiäsi saariston kehittämiseen liittyen! Iso kiitos jo etukäteen, arvokkaista vastauksista.

Sandra Bergqvist
SANK:n puheenjohtaja, kansanedustaja

Lisätietoa sähköisestä kyselystä ja ohjelman toteutusprosessista:

Saariston ääni -kyselyn tavoitteena on kartoittaa saaristossa asuvien, siellä aikaansa viettävien sekä saaristojen tilannetta tuntevien käsityksiä saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Kysely liittyy Saaristoasiain neuvottelukunnan käynnistämään valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadintaprosessiin, joka jatkuu kevääseen 2020 saakka. Ohjelmatyön toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia kumppaninaan TK-Eval. 

Arvomme kyselyyn vastanneiden kesken yhden 100 euron arvoisen lahjakortin. Arvonnan voittaja voi itse valita lahjakorttinsa annetuista vaihtoehdoista (K-ryhmä ja S-ryhmä). Arvonta suoritetaan helmikuussa 2020 ja voittajalle toimitetaan palkinto postitse.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Mikäli vastaaja haluaa osallistua arvontaan, häntä pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa. Näitä vastaajan yhteystietoja ei käsitellä yhdessä saatujen vastausten kanssa.

Kyselyyn vastaamisen voi aloittaa tästä linkistä: www.tk-eval.fi/saaristo

Kysely on auki 19.1.2020 saakka.

Lisätietoja antavat:

Keimo Sillanpää, erikoistutkija, TK-Eval, p. 0500 961 554, keimo.sillanpaa(at)tk-eval.fi

Elina Auri, johtava asiantuntija, pääsihteeri (SANK), maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 074 4900, elina.auri(at)mmm.fi


20.12.2019 / Teresia Bergholm

Kyläbussi jatkaa uudenvuodentauon jälkeen 7.1.2020. Vuodenvaihteesta 1.1.2020 kyläbussin yhdensuuntaisen kertalipun hinta muuttuu 2,50 eurosta 3,00 euroon.

Uusi liikennöitsijä aloittaa 20.1.2020

Kyläbussi on pilottihanke, joka jatkuu 30.6.2020 asti. Kyläbussia liikennöi Raseborgs Taxi & buss 17.1.2020 asti, sen jälkeen palvelun tarjoaa Mr. Taxi 20.1.2020 alkaen.

Lue lisää kyläbussista kyläbussin nettisivulla. Kyläbussin varauksen voi tehdä myös sähköisesti varaussivuston kautta.


19.12.2019 / Petra Louhimies

Karjaan entinen linja-autoasema toimii toistaiseksi pysäköintialueena. Vanhat laiturit on poistettu ja tilalla on noin 30 pysäköintiruutua.


12.12.2019 / Teresia Bergholm

Kyläbussin ensimmäinen kokeilujakso päättyy 31.12.2019. Kyläbussi on ollut suosittu ja se on saanut erittäin hyvää palautetta syksyn aikana. Olemme saaneet myös monia rakentavia kehittämisehdotuksia, joiden pohjalta jatkamme palvelun kehittämistä.

Kyläbussipalvelua jatketaan

Kyläbussin kokeilujaksoa on pidennetty, ja liikennöinti jatkuu kuuden kuukauden ajan ensi vuonna 7.1.2020 alkaen. Kehitämme kyläbussia käyttäjien toiveiden perusteella ja kerromme toiminnasta lisää lähiaikoina.

Kiitämme kaikkia matkustajia kuluneesta syksystä ja toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Raaseporin kyläbussikokeilun reittikartta.

10.12.2019 / Teresia Bergholm

Karjaalla on avattu uusi matkakeskus 9.12.2019. Linja-autojen käynnit Karjaan vanhalla linja-autoasemalla ovat päättyneet ja siirtyneet matkakeskukseen. Matkakeskuksen linja-autolaitureiden ja rautatieaseman junalaitureiden välillä on suora kulkuyhteys alikulkutunnelin kautta, sekä uuden sillan kautta.

Matkakeskuksen varustusta täydennetään

Matkakeskuksen rakentaminen on vielä kesken ja varustusta täydennetään vielä penkeillä, pysäkkikatoksella, jäteastioilla ja digitaalisilla infotauluilla. Pahoittelemme mahdollista työn myöhästymisestä koituvaa haittaa.



2.12.2019 / Petra Louhimies

Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.

Tuotanto: Multifoto / Johan Ljungqvist


28.11.2019 / Petra Louhimies

Putkipatoja, saostusaltaita, tulvatasanteita ja kosteikoita, muun muassa näitä vesiensuojelurakenteita tarvitaan Raaseporinjoen Landbofjärdeniin tuoman fosforikuormituksen vähentämiseksi. Raaseporin ympäristötoimiston vetämän Raaseporinjoki-hankkeen upouudessa toimenpidesuunnitelmassa on lueteltu monipuolinen ja kattava paletti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ravinnekuormituksen vähentäminen 14 %:lla lyhyellä ja puolittaminen pitkällä tähtäimellä.

Kuva: Mikael Kopra.

Toimenpidesuunnitelman keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto. Rakenteita veden virtausnopeuden pienentämiseksi, ylivirtaamien pidättämiseksi ja vesiuomien sortumien estämiseksi ehdotetaan sekä Raaseporinjoen pääuomaan, sivupuroille että latvavesiin. Vesienhallinta valuma-alueen latvoilla helpottaa vesitaloutta myös pääuomassa, jonka pellot kärsivät tulvehtimisesta.

– Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet auttavat pitämään veden uomassaan ja tulvavedet poissa pelloilta, iloitsee viljelijä Stefan Holmberg. Holmbergin toiveissa on, että jatkossa sekä kylvetyt viljelyskasvit, että ravinteet pysyisivät pellossa, eivätkä joutuisi tulvavesien mukana mereen sitä rehevöittämään.

Toimenpidesuunnitelmassa nostetaan myös esille useita, viljelijöille jo ennestään tuttuja toimenpiteitä maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelun kannalta fosforilannoituksen optimointi kasvin todellisen tarpeen mukaan on merkittävässä roolissa. Ravinnehuuhtoumia voidaan myös tehokkaasti vähentää talviaikaisella kasvipeitteisyydellä sekä kerääjäkasveilla.

– Yksittäistä kaiken pelastavaa toimenpidettä ei ole olemassa, vaan parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä toimenpidevalikoimalla, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Johan Sundberg, joka toimii myös Raaseporinjoki-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokaiselle viljelijälle löytyy yksi tai useampi toimenpide, joka on jo käytössä tai jonka käyttöä voidaan tilalla tehostaa, huomauttaa Sundberg ja lisää, että suunnitelma auttaa viljelijöitä kohdistamaan toimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

– Toimenpidesuunnitelman ajatuksena on löytää tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen hanketta pidemmälläkin aikavälillä, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Suunnitelma näyttää, että ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen on mahdollista, mikäli työtä tehdään pitkäjänteisesti. Raaseporin kaupunki on vastikään sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoteen 2022 asti. Ympäristötoimisto hakee hankkeelle lisärahoitusta myös mm. Uudenmaan ELY-keskuksesta. Nykyisellä Raaseporinjoki-hankkeella on kuitenkin jäljellä vielä yksi toiminnantäyteinen vuosi. Hankkeen työlistalla vuodelle 2020 on mm. Raaseporinjoen perkaushankkeen edistäminen yhteistyössä ojitusyhtymän kanssa, vesiensuojelurakenteiden toteutus valuma-alueella, maanparannusaineiden levityksen jatkaminen sekä vesistö- ja maaperäseurannan toteuttaminen.

Toimenpidesuunnitelma tehtiin Raaseporinjoki-hankkeessa ja se toteutettiin hankkeen työryhmän ja konsultin yhteiskehittelynä. Työryhmään kuuluivat hankkeen puolelta Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Aapo Ahola, Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari sekä maanomistajien ja ojitusyhtymän edustajat Stefan Holmberg ja Torbjörn Nyberg. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jonka asiantuntijaryhmään kuuluivat vesistösuunnittelija Virve Kupiainen, johtava asiantuntija Pertti Keskitalo sekä suunnittelija Elina Heikkala. Suunnitelmaan voi tutustua tässä.

Lisätiedot:


28.11.2019 / Teresia Bergholm

Länsi-Uudellamaalla nykyisen seutulipun käyttö jatkuu 1.1.2020 jälkeenkin. Seutulippu on 30 päivää voimassa oleva lipputuote, joka kelpaa Lohjan, Vihdin, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kunnissa, sekä määränpääkuntana myös Karkkilaan.

1.1.2020 jälkeen edellä mainittu lippu kelpaa seuraavien liikennöitsijöiden kaikissa vuoroissa Lohjalla, Vihdissä, Inkoossa, Raaseporissa ja Hangossa:

  • Vainion Liikenne Oy
  • Amperin Linja-autoliikenne Oy
  • M.Tervo Oy
  • Wikströms Busstrafik Oy
  • Friman & Co, Hangon Liikenne
  • Linjaliikenne Kivistö Oy
  • TL Raasepori Oy
  • Taxiline Koskinen Oy

Lisäksi lippu käy Pohjolan Liikenteen autoissa niissä vuoroissa, jotka ovat kuntien tai Uudenmaan ELYn ostoliikennettä. Tällainen vuoro Raaseporin alueella on koulupäivisin klo 16:30 lähtevä vuoro reitillä Karjaa-Inkoo-Degerby-Siuntio kk.

Lisätiedot

Henri Nevakivi, logistikko


23.10.2019 / Petra Louhimies

Urakoitsija NRC Group Finland Oy tiedottaa:

Karjaan uuden rautatiesillan rakentaminen etenee hissien korjaustyöllä. Rautatiesillan hissit suljetaan korjauksen ajaksi maanantaina 28.10.2019 klo 8. Hissien korjaustyö tehdään viikkojen 44–48 aikana ja arvioitu valmistumisaika on viimeistään 2.12.2019. Korjauksen ajan esteetön kulkureitti muuttuu ja suoritetaan opastetusti ja turvamiehen turvaamana ratapihan Helsingin päässä olevan huoltoylikäytävän kautta (katso kartta).

Huom! Korjaustyöt eivät vaikuta rautatietunnelin kautta kulkevaan pääkulkureittiin.

Esteetön kulkureitti on merkitty lentokuvaan vihreällä. Kulkureitti kulkee välilaiturilta Helsinginpuoleisen huoltoylikäytävän kautta asemapuoleiselle laiturille.

Lisätiedot:

Jussi Tukeva, työpäällikkö, NRC Group Finland Oy
puh. 040 863 2232

Jan Gröndahl, Tekninen johtaja, Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2550


9.10.2019 / Petra Louhimies

Tervetuloa Raaseporin kylätreffeille Stämbackeniin Pohjaan maanantaina 28.10.2019 klo 18.00. Kylätreffien aiheena on kyläsuunnittelu ja kehittyvät kylätalot. Vieraana Piia Hasselberg Skogbystä, joka tulee kertomaan kokemuksistaan heidän kyläsuunnitteluprojektistaan.

Kylätreffit järjestetään Raaseporin kaupungin ja Uudenmaan kylät ry:n toimesta

Ilmoittaudu kylätreffeille sähköisen lomakkeen avulla viimeistään 25.10 klo 12, jotta voimme mitoittaa tarjoilut osallistujamäärän mukaan.

Osoite: Hanna Gardbergintie 1

Lisätietoja:

Anu Nilsson
Uudenmaan Kylät ry
puh. 050 5249 189
kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Jennifer Gammals
Kehityspäällikkö
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2700
jennifer.gammals@raseborg.fi


3.10.2019 / Teresia Bergholm

Raaseporin kyläbussi pysähtyy (tilattaessa) 7.10.2019 lähtien myös Tammisaaren liikennekeskuksen pysäkillä maanantain, tiistain ja torstain liikennöintipäivinä. Asiasta on tullut käyttäjiltä runsaasti palautetta.

Lue lisää palvelusta kyläbussi -sivulla.


1.10.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin Tammisaaressa toimii Suomen ainoa saniteettikeramiikkatehdas, Geberit Production Oy. Tehtaan juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse Arabian posliinitehtaaseen, joka aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1873.  Saniteettikeramiikkatuotanto siirtyi Tammisaareen uusiin ja avariin tiloihin vuonna 1969, ja Tammisaaren tehdas juhlii tänä vuonna 50-vuotissyntymäpäivää. Juhlavuoden kunniaksi istutamme kukkia eri puolille Raaseporia.

Tämän avustuksen ansioista kaupunki voi tänä vuonna panostaa tavallista enemmän syysistutuksiin. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan keskuksissa olevissa ruukuissa voi nyt ihailla mm. Calluna-, Marjakanerva-, Hebe- ja Hopelanka-istutuksia.

Geberit Production Oy toivoo, että tämä ilahduttaa kaupungin asukkaita!