Vierassataman palvelutoimintojen hankinta

Vierassataman palvelutoimintojen hankinta

22.11.2022 / Marika Stigell

Tarjoukset vierassataman hoitamisesta kausilla 2023-2024 yhden + yhden vuoden (2025+2026) optiomahdollisuudella pyydetään HILMA-hankintakanavan kautta. Tarjoukset tulee jättää viimeistään perjantaina 9.12.2022 klo 12.00. Kyseessä on avoin tarjousmenettely. Osatarjouksia tai vaihtoehtoisia tarjouksia ei hyväksytä.

Yöpymisiä vierassatamassa on noin 3 000/sesonki. Tarjouksessa hinta ilmoitetaan prosenttina vieraspaikkamaksuista. Kiinnitysmaksu on tällä hetkellä 20 euroa/vrk ja sivukiinnitysmaksu 40 euroa/vrk. Hintoihin sisältyy arvonlisävero. Sähkömaksu (5 euroa/vrk) peritään kiinnitysmaksun yhteydessä ja tilitetään kokonaisuudessaan edelleen kaupungille.

Kuvailkaa kokemustanne vierassataman hoidosta ja/tai matkailutoiminnasta sekä suunnittelemaanne toimintaa, henkilökuntaa, siivouksen hoitoa jne. Kuvaus saa olla enintään yhden A4:n pituinen.

Kuvailkaa myös kielitaitoanne. Edellytämme hyvää ruotsin ja suomen kielen taitoa sekä arvostamme muuta kielitaitoa.

Vierassataman hoitajan valinnassa huomioidaan seuraavat seikat:

  • Hinta (60 p.)
  • Kokemus, suositukset ja tarjouspyynnön muut vaatimukset (40 p.)
  • Yhteensä (0-100 p.)

Tarjouksesta on käytävä ilmi tarjoajan Y-tunnus sekä sähköpostiosoite, johon päätöksestä voi lähettää ilmoituksen. Raaseporin kaupunki soveltaa tilaajavastuulakia.

Tekninen lautakunta valitsee vierassataman hoitajan kokouksessaan 13.12.2022.

Lisätietoja antaa Kjell Holmqvist, kjell.holmqvist(at)raasepori.fi, puh. 019 289 3900.

Raaseporin tekninen lautakunta

TL 15.11.2022 Vierassataman palvelutoimintojen tarjouspyyntö vuosille 2023-2026

Ladda nerVisa

Vierassataman kartta

Ladda nerVisa

17.11.2022 / Salli Ojala

Raaseporin Energia ja Raaseporin kaupunki järjestävät kaikille avoimet energiaillat joulukuussa 2022. Energiaillat valaisevat ajankohtaista tilannetta sähkömarkkinoilla, sekä avittavat kaupunkilaisia pienentämään omaa sähkönkulutustaan.

Tapahtumat järjestetään keskiviikkona 7.12. Karjaalla ja torstaina 15.12. Tammisaaressa. Ohjelma on molempina iltoina sama, joten saat saman informaation riippumatta minä iltana osallistut.

Illan aluksi Raaseporin Energia selventää sähkömarkkinoiden kriisin taustoja ja tulevaisuuden näkymiä. Epävarmuudet sähköntuotannon riittävyydessä lisäävät sähköpulan riskiä tulevana talvena. Raaseporin Energia kertoo, milloin mahdollinen sähköpula voi syntyä ja miten tilanteessa toimittaisiin.

Raaseporin kaupunki jakaa kuluttajille sopivia vinkkejä oman sähkölaskun pienentämiseen lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä. Lisäksi esitellään tulevat avustukset, joilla valtio tukee kotitalouksia suurissa sähkölaskuissa kevään 2023 osalta.

Esitykset ovat kaksikielisiä kumpanakin iltana. Illan lopussa on varattu aikaa yleisön kysymyksille ja keskustelulle.

Alta löydät tarkemmat tapahtumatiedot sekä ohjeet ilmoittautumiseen.

Missä ja milloin?

Karjaalla 7.12.
Västra Nyland folkhögskolanin auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00
Västra Nylands folkhögskola
Pumppulahti 3
10300 Karjaa

Tammisaaressa 15.12.
Raaseporintie 5:n auditorio. Ohjelma alkaa kello 18:00
Raaseporintie 5 (ent.sairaanhoito-oppikoulu)
Raaseporintie 5
10600 Tammisaari

Ohjelma

17.30: Ovet avautuvat, kevyt tarjoilu

18.00: Sähkömarkkinat kriisissä – miten tähän on tultu ja miltä tulevaisuus näyttää?
Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi

18.45: Mahdollinen sähköpula tulevana talvena – miten sellainen voi syntyä ja miten siinä tilanteessa toimitaan?
Frank Hoverfelt, VD för Raseborgs Energi

19.15: Energiansäästöä pienesti ja suuremmin
Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad

19.45: Ajankohtaiset tuet korkeisiin sähkölaskuihin
Salli Ojala, hållbarhetskoordinator, Raseborgs stad

20.00: Aikaa keskustelulle

Ilmoittautuminen

Tapahtumiin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 30.11. mennessä.

Ilmoittautua voit alla olevalla verkkolomakkeella, tai puhelimitse Raaseporin Energian asiakaspalvelun kautta.

Soita: puh. 019 289 2400

Siirry ilmoittautumislomakkeeseen:

Karjaa 7.12. https://link.webropolsurveys.com/EP/828BF8475AC17CD3

Tammisaari 15.12. https://link.webropolsurveys.com/EP/2CFF40F7C53D42F5

Tapahtumat Facebookissa

Karjaa: klikkaa tästä
Tammisaari: klikkaa tästä


3.11.2022 / Petra Louhimies

Tulevan talven lämmityskausi, joka ajoittuu noin marras-maaliskuulle, tulee olemaan energian saatavuuden osalta haastava, kun saatavuudessa on Venäjän sotatoimien vuoksi ongelmia. Energian saatavuuteen tulevana talvikautena vaikuttavat lisäksi pakkasjaksot ja tuuliolosuhteet, pohjoismaisen vesivoiman saatavuus, tuotannon huolto- tai käyttökatkokset ja sähkön kysyntä.

Raaseporin kaupunki varautuu energian saatavuuteen liittyviin talven mahdollisiin ongelmiin monin eri tavoin. Kaupunki myös ennaltaehkäisee energiansäästöllä sitä, että sähkön tuotanto ei riittäisi kattamaan kulutusta.

– On erittäin tärkeää, että kaikki toimijat: kaupunki, yritykset ja asukkaat yhdessä ymmärtävät kulutuksen säästön merkityksen, jotta kykenemme turvaamaan energian saatavuuden kaikkein kriittisimmille toiminnoille, sanoo kaupunginjohtaja Petra Theman.

Kaupungin omat toimenpiteet energian säästämiseksi

Raaseporin kaupunki on jo pitkään tehnyt toimenpiteitä suunnitelmiensa mukaisesti energian kulutuksen alentamiseksi.

– Kaupungin toimintojen osalta suurin vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä, mikäli jatkossa edetään kaupungin investointiohjelman mukaisilla parannuksilla. Näin ollen valtaosa kaupungin tiloista kuuluu kaukolämpöverkkoon, katuvalaistusta on muutettu led-valaistukseksi ja mm. aurinkopaneeleita, muita energialähteitä, lisäeristyksiä ja kulutusta vähentävää automatiikkaa asennetaan remonttien yhteydessä vanhempaan rakennuskantaan. Kulutusta on jo vähennetty n. 10 % viime vuodesta, kertoo tekninen johtaja Jan Gröndahl.

Flygfoto från Karis, över Pumpviken

Tänä talvena tarvitaan kuitenkin myös määräaikaisia täsmätoimenpiteitä. Raaseporin kaupunki on liittynyt kansallisen Astetta alemmas -energiansäästökampanjan (ulkoinen linkki) kumppaniksi. Kampanjaa koordinoi valtionyhtiö Motiva. Kampanjan puitteissa kaupunki ilmoittaa toimenpiteistä energian kulutuksen alentamiseksi, jo muiden toimenpiteidensä lisäksi.

  1. Kaupungin kiinteistöjen kulutusta (sähkö, lämmitys ja käyttövesi) seurataan kuukausitasolla, kuten normaalistikin. Erityistä huomiota annetaan nyt niille muutamille suoran sähkölämmityksen piirissä oleville kiinteistöille, joissa sisälämpötilaa lasketaan asteen verran 21 asteeseen sekä muutoinkin pyritään alentamaan sähkönkulutusta.
  2. Kaupunki varautuu sulkemaan kaikki hallitsemissaan tiloissa olevat sähkösaunat joulukuusta 2022 maaliskuun loppuun 2023, jos tilanne sähkön saatavuuden kannalta näin vaatii. Joulusaunat olisivat kuitenkin mahdollisia. Saunoja on noin 30 rakennuksessa ja niiden käyttö on merkittävä sähkönkulutuksen lähde. Kaupunki seuraa tilannetta jatkuvasti ja pystyy tarpeen vaatiessa harkitsemaan päätöstä uudelleen nopealla aikataululla.
  3. Katuvalaistusta himmennetään sopivina aikoina niissä paikoissa, joissa se teknisesti onnistuu. Valaistusta ei sammuteta pienen sähkönkulutuksen säästön sekä liikenne- ja yleisen turvallisuuden vuoksi.
  4. Kaupunki järjestää loppuvuodesta yhdessä Raaseporin Energian kanssa asukastilaisuuksia, joissa kerrotaan sähkön kulutuksen alentamisesta, varautumisesta sähköpulaan sekä muista energian kulutukseen ja tukiin liittyvistä asioista. Tilaisuuksista tiedotetaan tarkemmin myöhempänä ajankohtana.

Tärkeää varautua myös mahdollisiin sähkökatkoksiin

Sähkön säästämisen lisäksi on myös ajankohtaista varautua tulevan talven mahdollisiin sähkökatkoksiin, joita ongelmat sähkön saatavuudessa voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa, kuten tavallisestikin.

– Olemme kaikki hyvin tietoisia siitä, mitä tuleva talvikausi voi varautumisen ja valmiuden näkökulmasta tarkoittaa. Haluamme valmistautua niin hyvin kuin mahdollista yhdessä mm. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, sähkönjakelutoimijoiden ja Raaseporin veden kanssa, sanoo kaupunginjohtaja Theman.

– Tutut kanavamme; kaupungin verkkosivut, laajan yleisön tavoittava Facebook-sivumme sekä aktiivinen paikallismediamme tulevat jatkossakin olemaan tärkeimmät viestintäkanavamme. Tähän hyvän lisän tuovat asukastilaisuudet. Tämän lisäksi meillä on työkalupakissamme tietysti muitakin tapoja tavoittaa asukkaita, kuten esimerkiksi koulujen käyttämä Wilma-palvelu sekä kirjastoverkostomme, jatkaa tiedottaja Petra Louhimies.


31.10.2022 / Minttu Peuraniemi

Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla Raaseporia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana. Hankkeen asukasosallistumiset on järjestetty yhteistyössä FEMMA Planning Oy:n kanssa, joka on myös analysoinut tulokset.

– On hienoa ja poikkeuksellista, että kaupunki ottaa asukkaat mukaan uuden kehityskuvan suunnitteluun. En ole kuullut mistään muusta kaupungista, joka olisi tehnyt saman tällä tasolla. Raasepori on todellakin kehityksen aallonharjalla, ja siitä kannattaa olla ylpeä, kertoo työpajojen fasilitaattori ja maantieteilijä Efe Ogbeide FEMMA Planning Oy:stä.

Raaseporilaisia nuoria kokoontuneena kartan ympärille pohtimaan Raaseporin tulevaisuutta
Raasepori 2050-hankkeen nuorisotyöpajassa mietittiin kaupungin tulevaisuuskuvaa karttaharjoituksena. Fasilitaattorit Milla Kallio ja Efe Ogbeide kuvan vasemmassa reunassa.

Raaseporilaiset kirjoittivat otsikoita Tulevaisuussanomiin

Tulevaisuushanke kiinnosti asukkaita: Näytä kartalla -kyselyyn saatiin yhteensä 659 vastausta, ja tulevaisuustyöpajoihin osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Raaseporia.

Työpajoissa osallistujat saivat kirjoittaa omat otsikkonsa Tulevaisuussanomiin. Harjoitus johti niin nauruun kuin aplodeihin. Bromarvissa Tulevaisuussanomissa sai lukea ennätyksellisestä tulomuutosta. Vuonna 2050 Bromarvin asukasluku kaksinkertaistuu jälleen ja kyläkoulua laajennetaan. Karjaalla luonto ja kestävyys sekä uudet tapahtumat olivat keskeisessä asemassa. Sieltä voi lukea puidenistutustalkoista, sadonkorjuujuhlista sekä RUSH-teknologiayritystapahtumasta. Mustiolla kasvatetaan tulevaisuudessa uusia lähiruoan muotoja: Mustion torilla paikallisia banaaneja ja tänä vuonna ennätyssuuri kahvisato. Pohjassa pohdittiin uusia kestäviä ajoneuvoja, hydrokapselitakseja ja uutta ekokylää Trollshovdaan. Snappertunassa lisääntyivät sekä asukasluku että matkailu, kun uudet risteilyalukset saapuivat kunnostetulle linnalle. Tammisaaressa ennustettiin, että Raaseporissa on koko Suomen terveimmät kylät. Kylät ovat niin terveitä, että niissä eletään pitkään, eikä sairaaloita tarvita lainkaan.

Omat erityiset työpajansa pidettiin Raaseporin nuorisovaltuuston ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Nuoret toivoivat useita opiskelumahdollisuuksia ja yliopistoa sekä tapahtumia, jotka luovat yhteenkuuluvuutta koko Raaseporissa. Toivottiin myös ultrapaikallisia palveluita, kuten pieniä kyläsairaaloita ja hauskoja osallistavia musiikkitapahtumia. Maahanmuuttajaneuvoston toiveissa oli yhteinen, yhteisöllisyyttä lisäävä urheiluhalli, jossa kohtaavat sekä lapset että aikuiset. Huomiota toivottiin kiinnitettävän peruspalveluiden saavutettavuuteen ja siihen, etteivät asuinalueet eriytyisi liiaksi.

Kysely- ja työpaja-aineistosta löytyy useita toistuvia teemoja, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin, omavaraisuuteen, lähiruokaan ja pienimuotoisuuteen näyttää yhdistävän monia kuntalaisia. Kylien ja kaupunginosien välistä liikkumista pidettiin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Vesiväyliä ja -liittymiä pidettiin mielenkiintoisena täydennyksenä kehitettäväksi maanteiden ohella. Kyse voi olla myös toiveesta parantaa Raaseporin merialueiden ja saariston saavutettavuutta.

Näyttää siltä, että kuntalaiset haluavat houkutella kyliin lisää asukkaita, laajentaa ja ylläpitää elävää luonnonläheistä haja-asutusaluetta lähipalveluineen. Samalla ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia yhdyskuntarakenteelle. Haja-asutusalueiden infrastruktuurin lisääminen voi olla haastavaa, kun valtion taholta vaaditaan maltillisuutta haja-asutusalueiden rakentamisessa ja hajallaan olevan infran välttämistä. Useat tutkimukset väittävät, että kaupunkikeskuksien tiivistäminen on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin haja-asutusalueiden kasvu. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka kehityskuvan muokkaamisessa on otettava huomioon, ja samanaikaisesti on nähtävä myös useita näkökulmia, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Seuraavassa vaiheessa luodaan tulevaisuuden skenaarioita

Asukasosallistumisen tuloksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kehityskuvan tuottamiseen. Syksyn 2022 aikana hanke siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt asukkaiden ideoita yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin, jotka kootaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. 

– Tulevaisuuden skenaarioissa otetaan huomioon megatrendit ja ennusteet, strategiat ja suunnitelmat sekä erilaiset analyysit ja laskelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit, valtiolliset tai paikalliset suunnitelmat kuten Raaseporin pyöräilyn edistämisohjelma ja analyysit kuten väestöennusteet, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Kehityskuva, joka on maankäytön karttamuotoinen strategia, valmistuu vuoden 2023 aikana. Tulevaisuusprojektin asukasosallistumiseen on saatu tukea Sitralta.

Kehityskuvatyötä voi seurata kaupungin kotisivuilta: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/maankayton-kehityskuva-raasepori-2050/.

Lisää tulevaisuusotsikoita ja muuta yksittäisten työpajojen aineistoa on luettavissa täältä: Raasepori 2050 – Maankäytön kehityskuva – Raasepori

Lisätietoja antaa:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti, 019 289 3843

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija, 019 289 3844

etunimi.sukunimi@raasepori.fi


20.10.2022 / Martina Rosenqvist

Raaseporin kaupunki järjestää tiedotustilaisuuden Södra Vikenin käynnissä olevasta urakasta Tammisaaressa.

Tilaisuudessa kaupungin edustaja informoi hankkeesta.

Paikka: auditorio, Raaseporintie 5, 10600 Tammisaari
Aika: Torstai 3.11 klo 15.00–17.00.


14.10.2022 / Cynthia Moed-Ring
Horsbäckin hulevesikosteikko puhdistaa vettä ennen sen päätymistä Dragsviksfjärdeniin.

Raaseporiin valmistunut hulevesikosteikko viivyttää ja puhdistaa vettä
Tammisaaressa sijaitsevan Horsbäckin yritysalueen hulevesien käsittelyratkaisun ensimmäinen osa on valmistunut. Kosteikkoratkaisu koostuu kolmesta altaasta, joiden välillä on veden virtausta hidastavat kynnykset ja osassa altaita on ravinteita sitovaa kasvillisuutta. Alueen maaperä lisäksi edesauttaa veden suodattumista pohjavedeksi.

Rakennetun ja päällystetyn kaupunkialueen hulevedet sisältävät haitta-aineita, kuten ravinteita ja metalleja. Päällystetyn pinnan kasvaessa virtaamat äärevöityvät eli kuivina jaksoina vettä on vähemmän ja sateitten jälkeen vesi virtaa nopeammin ja runsaammin kuin päällystämättömältä alueelta. Suuret virtaamavaihtelut aiheuttavat uomien eroosiota ja vettymishaittoja sekä vähentävät imeytymistä pohjavedeksi. Kosteikkokokonaisuuden on tarkoitus ratkoa Horsbäckin alueella näitä haasteita. ”Kosteikon rakennustyöt sujuivat hyvin ja ensimmäisten sateiden perusteella kosteikko vaikuttaa toimivan hyvin”, toteaa Raaseporin kaupungin hankkeesta vastaava katupäällikkö Fredrik Bäcklund.

Tehty kosteikko käsittelee vesiä noin 91 ha valuma-alueelta ja kosteikon oma pinta-ala on hieman yli 1 ha. Horsbäckin hulevesiratkaisun toinen osa tulee rakentumaan myöhemmin yritysalueen itäpuolelle. “Kummankin kosteikkorakenteen kykyä poistaa vedestä ravinteita, kiintoainetta ja metalleja tullaan säännöllisesti seuraamaan vesinäytteinen”, kertoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Horsbäckin hulevesiratkaisu toteuttaa Rannikkovesivisio 2050 -työtä, missä pyritään parantamaan Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa. Raaseporin rannikkovesivisiotyön pilottikohde on ekologiselta tilaltaan heikentynyt Dragsviksfjärden, jonka valuma-alueella rakennettu hulevesikosteikko sijaitsee. Horsbäckin hulevesirakenteen rakentamishanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY). Hankkeen omarahoituksesta on vastannut Raaseporin kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta osana vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Lisätietoja:
Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452


13.10.2022 / Salli Ojala

Maailmantilanteen vuoksi tuleva talvi on energian saatavuuden ja hinnan vuoksi erittäin haastava. Osallistumalla säästötalkoisiin takaamme sen, että energiaa riittää kaikkien tarpeisiin.

Raaseporin kaupunki on mukana kansallisessa Astetta alemmas -kampanjassa, joka käynnistyi 10.10.2022. Tulemme jakamaan ajankohtaista tietoa energia-asioista koko lämmityskauden ajan. Ensimmäiset tärkeimmät tiedot voit tarkistaa päivittyvästä artikkelistamme täältä: Kysymyksiä ja vastauksia energiansäästöstä.

Kaupunki toimii palveluntarjoajana usealla saralla sekä hallinnoi valtaisaa kiinteistömassaa. Olemme tehneet pitkäjänteistä työtä tehostaakseen energiankulutustamme. Seuraamme energiankulutustamme tiiviisti ja olemme huomaamattamme jo varautuneet moneen vaivaan.

Normaalin energiansäästön lisäksi suunnittelemme parhaillaan täsmällisiä toimenpiteitä tulevalle lämmityskaudelle. Kaupunki haluaa toimia esimerkkinä ja kannustaa kaikkia osallistumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa. Pienilläkin teoilla saamme aikaan ison vaikutuksen. Haasta naapurisi, työpaikkasi tai harrasteseurasi mukaan!


Millaiset asiat sinua askarruttavat energiansäästössä? Laita palautetta täältä:
Ota yhteyttä – Raasepori

Astetta alemmas -kampanjasivusto tarjoaa vinkkejä moniin tilanteisiin: https://www.astettaalemmas.fi/


Kaupungin yhteyshenkilö energiasäästökampanjassa on
kestävyyskoordinaattori Salli Ojala, salli.ojala@raseborg.fi


30.09.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Pellonreunan ja Enbackan kadun varrella. Tonttien pinta-alat ovat 1 267 m² – 1 275 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi. Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


30.09.2022 / Sara Vaskio

Viljelijätapahtuma tarjosi tietoa täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista sekä alueen ajankohtaisista vesiensuojeluhankkeista. Tapahtuma houkutteli paikalle yli 30 osallistujaa Fagernäsin tilalle Snappertunassa.

Tage Björklundin piha oli täyttynyt autoilla, kun järjestäjät ja osallistujat olivat kokoontuneet konehallin sisätiloihin, jotka oli muutettu luentotilaksi valkoisella kankaalla, videotykillä, kahvipöydällä, esitteillä ja istumapaikoilla. Hallin ulkopuolella, pellolla odotti illan kohokohta: maaperäskannerilla varustettu mönkijä. 

Projektipäällikkö Sara Vaskio avasi tapahtuman sisätiloissa ja kertoi Raaseporinjoki-hankkeesta. Vuoden teema projektin “vesistöystävällinen maatalous” -työpaketissa on täsmälannoitus – siitä myös lähtöisin pellonpiennartilaisuuden teema. Ajankohtaista projektissa on meneillään olevat maaperäskannaukset viidellä tilalla Idbäckenin alueella. 

Emil Hästbacka, Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -seuran neuvoja, kertoi kuinka täsmälannoitus edistää, sekä maanviljelyä että vesiensuojelua: ”Täsmälannoituksen ajatus on kohdentaa panokset pellon oikeisiin kohtiin, siis siellä missä niille on tarvetta”. Hästbacka kertoi, että saatavilla on myös maksuttomia satelliittikuvia, joiden avulla voidaan myös suunnitella täsmälannoitusta.  

Tämän jälkeen Hankkijan Mikael Lindroos johti osallistujat ulos pellolle ja esitteli oranssin väristä mönkijää, joka oli varustettu SoilOptix Gammaspektrometer -merkkisellä maaperäskannerilla. Lindroos kertoi, että maaperäskannaus toteutetaan siten, että jätetään 12 metriä ajourien väliin, koska skanneri pystyy lukemaan maaperää 6 metrin leveydeltä skannerin molemmin puolin. Keskimäärin mönkijällä pystyy skannaamaan n. 30–35 ha/päivässä.

Maaperäskannauksella voi helposti tunnistaa lohkojen viljavuuden vaihteluja. ”Silloin ei enää tarvitse kalkittaa tai lannoittaa yhtä paljon koko lohkolla. Täsmälannoituksella on tarkoitus ei ole kalkittaa tai lannoittaa tasaisesti joka paikkaan, vaan panokset levitetään lohkon osien tarpeen mukaan, mikä vähentää ylilannoitusta ja siten palvelee sekä ympäristöä, luontoa ja itse satoa”, Lindroos jatkoi.    

Mikael Lindroos, Hankkija, esittelee maaperäskannerilla varustettua mönkijää pellonpiennartilaisuuden osallistujille. (LUVY / Henna Björkqvist)

Hankekoordinaattori Henna Björkqvist esitteli Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoimaa LUMME-hanketta. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan peltomaille kosteikkoja ja kaksitasouomia sekä kootaan ja jaetaan tietoa maa- ja metsätalouden vesiensuojelusta, esim. maanviljelijöille suunnattujen avoimien pellonpiennartilaisuuksien ja metsänomistajille suunnattujen metsätupailtojen kautta.   

Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, kertoi lähemmin kaksitasouomien hyödyistä maatalouden vesienhallinnassa. Kaksitasouoma on hyvä rakennuttaa tulvimisherkille paikoille, koska kaksitasouoma voi ehkäistä tulvimista, Valkama kertoi. Yleisö pystyi vastapainetun kaksitasouomaesitteen avulla tarkastelemaan kaksitasouoman eroja tavanomaiseen uomaan verrattuna. Valkama kertoi tutkimuksien osoittaneen kaksitasouomien tulvimistasanteiden sitovan kiintoainesta ja ravinteita vedestä ja lisäsi kaksitasouoman myös edistävän luonnon monimuotoisuutta.   

Hankkijan Mikael Lindroos esitteli tapahtuman viimeisessä osiossa Cropline-ohjelmaa ja miten sen avulla pystyy tulkitsemaan maaperäskannauksesta saatuja tuloksia. ”Jokaisen skannauksen jälkeen, tarjoamme asiakkaalle 1–1,5 tunnin mittaisen Teams-kokouksen, jossa käymme läpi tulokset yhdessä”, Lindroos kertoi.  

Pellonpiennartilaisuuden järjestäjien Raaseporinjoki- ja LUMME-hankkeen edustajat olivat tyytyväisiä osallistujien esittämiin kysymyksiin maaperäskannauksesta ja kaksitasouomista, mikä itsessään kieli kiinnostuksesta illan aiheisiin. Tapahtumaan osallistunut Niklas Hyvärinen Snappertunasta kommentoi tapahtumaa seuraavasti: ”Oli kiinnostavaa kuulla uusista keinoista tunnistaa peltojen ravinnetarpeet.” 

Teksti Henna Björkqvist, LUVY

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 


28.09.2022 / Salli Ojala

Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!

Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?

Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä

Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.

Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!  

Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:

  • Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
  • Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19

Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.

Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?

Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.

Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja. 

Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?

Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.

Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Jaakko Hannula, jaakko.hannula@laurea.fi, puh. 050 441 3563 

Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility  
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: linkedin.com/company/77761209/


21.09.2022 / Stina Kreutzman

Päivitys kello 14.08.

Vuoto on korjattu!

Vesivuoto Karjaan keskustassa! Vuoto korjataan työpäivän aikana.


19.09.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki aloittaa kuluvana syksynä Södra vikenin rantarakennusurakan, jossa Södra vikenin pohjukan rantarakenteet uudistetaan, ja lisäksi alueella tehdään ruoppaustöitä.

Työmaa-alue

Työt aloitetaan lokakuussa 2022 ja kaikkien töiden on määrä olla valmis kesäkaudeksi 2024.

Uudet rantarakenteet paalutetaan, ankkuroidaan ja vahvistetaan betonivalulla. Lopuksi rakenteet viimeistellään puupinnoituksella, jolloin rakenteet tulevat ulkonäöllisesti vastaamaan pitkälti nykyistä laituria. Alueella tehtävät ruoppaustyöt ajoitetaan niin, että ne tulee tehdyksi 1.10.2022-31.3.2023 ja 1.10.2023-31.3.2024 välisinä aikoina. Kaikki ruoppausmassat ajetaan läjitykseen, joko Forssaan tai Raaseporin kaupungin omaan maakaatopaikkaan.

Tekninen keskus
Raaseporin kaupunki


16.09.2022 / Cynthia Moed-Ring

Täsmälannoituksen avulla täsmennetään lannoitusta sinne, minne sitä tarvitaan, kaksitasouomilla voidaan hillitä paikallista tulvimista ja kipsin levittämisellä peltoon parannetaan maaperän rakennetta – näillä toimilla on myös myönteistä vesistövaikutusta! 

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima LUMME-hanke järjestää yhdessä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa ruotsinkielisen pellonpiennartilaisuuden (fältträff) fosforin täsmälannoituksesta ja kaksitasouomien vesienhallinnan hyödyistä tiistaina 27.9. Raaseporin Snappertunassa.
Pellonpiennartilaisuutta edeltävänä lauantaina 24.9. järjestetään Karjaalla (Raasepori) myös kipsinlevitysnäytös, jonka toteuttaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) KIPSI-hanke.  

”Kannustamme kaikkia kenellä on mahdollisuus, osallistumaan molempiin tapahtumiin”, kertoo LUMME-hankkeen koordinaattori Henna Björkqvist. Myös paikallinen maanviljelijä Thomas Björklöf kutsuu maanviljelijät mukaan tapahtumiin, joista kipsin levityksen työnäytöspaikkana toimii Björklöfin kotitila.  ”Tilaisuuksien valitut teemat ovat hyvin ajankohtaisia. Kaikki toimenpiteet ravinteiden pidättämiselle itse pellossa ja lannoitustarpeen vähentämiselle ovat maanviljelijälle maailman nykytilassa hyvin tervetulleita”, Björklöf toteaa.  

Kipsin levityksen työnäytös, lauantaina 24.9. Skriks gård, Karjaa 

Tilaisuudessa pääsee tutustumaan KIPSI-hankkeeseen ja seuraamaan kipsin levityksen työnäytöstä. Kipsikäsittelyllä voidaan merkittävästi hillitä pintamaan eroosiota sekä fosforin ja hiilen huuhtoutumista arvokkailta pelloilta. Tilaisuudessa näytillä myös Valtra-traktoreita. Ilmoittautuminen tulee tehdä 20.9. mennessä. Ilmoittaudu ELY-keskuksen tapahtumasivulla tai s-postitse niklas.gronroos@ely-keskus.fi.  

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittautumisesta >> (https://www.ely-keskus.fi/web/kipsinlevitys -> tapahtumat)

Pellonpiennartilaisuus, tiistaina 27.9. Fagernäs gård, Snappertuna

Tilaisuuden pääaiheena kuullaan fosforin täsmälannoituksesta, maaperäskannauksesta ja sen tuloksien käytöstä käytännössä. Aiheista kertovat Nylands Svenska Lantbrukssällskapet -yhdistyksen (NSL) edustaja Emil Hästbacka sekä Hankkijan edustaja Mikael Lindroos. Hankepäällikkö Sara Vaskio kertoo Raaseporinjoki-hankkeesta.  

Toisena aiheena kuullaan kaksitasouomista ja niiden hyödyistä peltojen vesienhallinnassa. Aiheesta kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) erikoistutkija Pasi Valkama. Hankekoordinaattori Henna Björkqvist, kertoo LUMME-hankkeesta, jonka hanketoimenpiteisiin mm. kuuluu kosteikoiden ja kaksitasouomien toteuttaminen Länsi-Uudenmaan alueella.

Tapahtuma on maksuton ja pääosin ruotsinkielinen. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. 

https://www.luvy.fi/tapahtuma/pellonpiennartilaisuus-27-9-2022/

Lisätietoja: 

Henna Björkqvist
aluekoordinaattori
henna.bjorkqvist@luvy.fi
045 7884 2810

LUMME-hanke toteuttaa maa- ja metsätalouden kuormituksen hallintatoimenpiteitä, seuraa kunnostustoimien vaikuttavuutta sekä tarjoaa ajankohtaista tietoa vesiensuojelusta ja tukimahdollisuuksista Länsi-Uudenmaan maa- ja metsätalouden toimijoille. 

Hanketta rahoittavat alueellisten vesistövisioiden Lohikalat Karjaanjoelle 2030, Elinvoimainen ja esteetön Siuntionjoki 2030 sekä Rannikkovesivisio 2050 ja Hiidenveden kunnostus -hankkeen kautta Länsi-Uudenmaan kunnista Lohja, Raasepori, Vihti, Kirkkonummi, Karkkila, Siuntio ja Inkoo. Lisäksi Hiidenveden kunnostus -hanketta rahoittavat HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja Karjaanjoen vesistön kalatalousalue. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % hankkeen toteutuneista kustannuksista vuosina 2022–2024.


13.09.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Espinginkujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 052 -1 387 m² ja hinta on 20 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


9.09.2022 / Petra Louhimies

Laaksokadun ja Kauppiaankadu välinen osuus Keskuskadusta saneerataan. Kadun pinnan alapuoleisia rakennekerroksia vahvistetaan. Kadun asfalttipinta sekä vesi-, viemäri-, ja hulevesiputket uusitaan.

Työ alkaa viikolla 37 ja päättyy marraskuussa.

Urakoitsija on A. Berglund Oy. Alueella väliaikaisia liikennejärjestelyitä.

Pahoittelemme saneerauksesta mahdollisesti koituvaa haittaa ja vaivaa.



30.08.2022 / Salli Ojala
Kuva: Raija Kaljunen

Pohjassa ja Fiskarsissa ideoitiin elokuun lopussa, millaisia Raaseporin tulevaisuuden liikennepalvelut voisivat olla. Smart Countryside Mobility -hankkeen työpajoissa asukkaat ja kaupungin edustajat ideoivat ja kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja kevään tutkimustiedon perusteella havaittuihin haasteisiin. Työpajojen teemat olivat julkinen liikenne, kutsukyyti ja kyläbussi, uusi jakamiseen perustuva palvelu ja palveluiden liikkuminen asukkaiden luokse.

Kuva: Raija Kaljunen

Pohjan kirjastossa 24.8. pidettyä työpajaa ohjasivat palvelumuotoilijat Jaakko Hannula, Raija Kaljunen ja Miia Seppänen Laurea-ammattikorkeakoulusta. Sekä Pohjassa että Fiskarsissa käytettiin erilaisia palvelumuotoilun luovia menetelmiä. Projektipäällikkö Jaakko Hannula oli tilaisuuksien jälkeen erittäin tyytyväinen.

“Oli hienoa, että asukkaat osallistuivat molemmissa työpajoissa niin aktiivisesti ja innostuneesti. Saimme asukkaiden näkökulmat erinomaisesti esiin kaikista teemoista”, toteaa Hannula.

Kuva: Raija Kaljunen

Fiskarsin työpajassa 25.8. Cafe Bar Pesulassa pienryhmissä työskenneltiin myös innokkaasti. Lopuksi ryhmät esittelivät kehittelemänsä konseptit toisilleen.

”Molemmissa työpajoissa ryhmät kertoivat, että kehitettyjen palvelujen on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan, mikä on mielestäni erinomainen näkökulma. Keskusteluissa nousi saman tien esiin jo alustavia jatkokehittämisideoita. Saimme runsaasti eväitä liikenteen palveluiden jatkokehittämiseen”, toteaa Hannula ja kiittää osallistujien lisäksi myös Pohjan kirkonkylän kyläyhdistystä, Fiskars Kyläseuraa ja Raaseporin kaupunkia.

”Lämmin kiitos kyläyhdistyksille hyvästä yhteistyöstä! Saimme tilaisuuksiin mukavasti osallistujia ja hyvät tilat. Samoin lämmin kiitos yhteistyökumppanillemme Raaseporin kaupungille, jonka edustajia oli myös mukana työpajoissa!”

Seuraavaksi Smart Countryside Mobility -hanketiimi kehittää työpajoissa muotoilluista palveluista ensimmäiset prototyypit, jotka tuodaan Raaseporin asukkaille alkusyksyn aikana testattavaksi.

Valokuvat ja teksti: Raija Kaljunen

Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke. Hankkeen myötä saadaan arvokasta tietoa muun muassa kaupungin aluesuunnittelun, joukkoliikenteen ja turismin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Lue lisää hankkeesta täältä: Smart Countryside Mobility | Metropolia


19.08.2022 / Maria Eriksson

Hummeldal:in uimarannoilla on 18.8.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


18.08.2022 / Petra Louhimies

Tervetuloa uuden Karjaa­-Tammisaari-pyörätien avajaisiin torstaina 25. elokuuta 2022 klo 16.

Paikka: Horsbäckin uusi alikulkutunneli.

Pyörätien vihkii käyttöön ministeri Thomas Blomqvist.

Valtatie 25:n Horsbäckin alikulkutunnelin rakennustyöt ovat nyt valmiit ja sen mukana koko Karjaan ja Tammisaaren välinen 5,5 km pyörätiehanke.

Viime vuonna rakennettiin Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Tänä vuonna valmistui tien alikulkuhankkeen yhteydessä pyörätien viimeinen osuus, noin 0,5 km.

Koko rakennushankkeen kustannukset ovat 1,33 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Raaseporin kaupungin tekninen keskus. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt hankkeelle valtiontukea 0,65 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman puitteissa.

A. Berglund Ab on toiminut hankkeen urakoitsijana.

Tervetuloa!


18.08.2022 / Petra Louhimies

Tervetuloa Lepin liikennejärjestelyiden avajaisiin keskiviikkona 7. syyskuuta 2022 klo 12.00.

Paikka: Uikkukujan päässä sijaitseva kääntöpaikka.

Avajaisseremoniaan osallistuu:

  • Ministeri Thomas Blomqvist
  • Projektipäällikkö Antti Koski, Väylävirasto
  • Urakoitsijan edustaja

sekä kaupungin edustajat kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas. Osallistujat voivat esittää kaupungin edustajille kysymyksiä Lepin alueen kehityksestä.

Dragsvikin perinnesoittokunta vastaa musiikista, 70 ensimmäiselle osallistujalle tarjolla Shellin tuoreita munkkeja. Mehutarjoilu.


Lepin eritasoliittymä avataan liikenteelle 31. elokuuta

Valtatiellä 25 Lepin liittymän parantamistyöt ovat loppusuoralla ja liittymä avataan liikenteelle keskiviikkona 31.8. Viimeistelytyöt jatkuvat vielä syyskuun alussa.

Kesällä 2021 alkaneet rakentamistyöt Lepin liittymässä ovat valmistumassa aikataulussaan. Valtatien 25 ja maantien 111 risteykseen on rakennettu kevennetty eritasoliittymä ja liikennejärjestelyjä parannettu liittymiskaistalla sekä kääntymiskaistalla.

“Liittymäjärjestelyt vähentävät jonoja ja lisäävät liikenteen sujuvuutta. Liikenneturvallisuus paranee erityisesti maantieltä 111 vasemmalle käännyttäessä, mutta myös muualla hankkeen vaikutusalueella”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Antti Koski Väylävirastosta.


15.08.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Askersintien, Pajutien, Halavatien, Haapatien, Ollankaaren ja Ollankujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 970 – 2 000 m² ja hinta on 12 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


15.08.2022 / Maria Eriksson

Campingen:in, Knipnäsin, Hummeldalin ja Bajon:in uimarannoilla on 9.8.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.

Box:in uimarannalla suolistoperäisten enterokokkien määrä ylittää laatuvaatimuksen alle 200pmy/100ml


10.08.2022 / Petra Louhimies

Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?

Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!

Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi. 

Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:

Pohja

24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. 
Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/eBGG232P  

Fiskars

25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00.  
Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars) 

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/euVUT4Cm 

Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility 
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: www.linkedin.com/company/77761209/ 

Työpajat järjestetään yhteistyössä Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n ja Fiskars Kyläseura ry:n kanssa.

#SmartCountrysideMobility #euroopanaluekehitysrahasto #EAKR #rakennerahastot #uudenmaanliitto #metropolia #laurea #tki #amk #uusimaa #raasepori #pohjankirkonkylänkyläyhdistys #pohja #pohjankirkonkylä #fiskarskyläseura #fiskars #kyläseura #kyläyhdistys


29.07.2022 / Stina Kreutzman

Campingen:in uimarannalla on 25.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


18.07.2022 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen pääuoman uudelleenperkaaminen kuivatuksen parantamiseksi on ollut ajankohtaista jo pidemmän aikaa. Pitkän selvittelyn ja suunnittelun jälkeen työt ovat valmiina alkamaan heinäkuussa 2022. Mittavat kaivuutyöt alkavat ison 20 ha kosteikon toteuttamisella.

Raaseporinjoki on noin 13 kilometriä pitkä, vesistötyypiltään pieni savimaiden joki. Se saa alkunsa Karjaalta, kulkee Snappertunan kautta ja laskeutuu Barösundin merialueelle. Raaseporinjoki on tulva- ja eroosioherkkää aluetta ja kiintoainesta ja ravinteita pääsee kulkeutumaan niin uomien reunoista kuin pelloiltakin veden kuljettamana jokeen ja edelleen mereen. Tilannetta pahentaa, että uoma on pahasti liettynyt ja kasvittunut.

Tulva Raaseporinjoella, Kuva Esa Ervasti

Eroon tulvaongelmasta

Töiden päätavoitteena on vähentää tulvia peltoalueilla luonnonmukaisia keinoja jäljittelemällä. Luonnonmukaisuus tarkoittaa sitä, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, jonka reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu nousemaan. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. Luonnonmukainen perkaus koskee lähes koko jokiuomaa, Lepinjärveltä Tunalundiin saakka. Noin 5 kilometriä pitkä kaksitasouoma tulee olemaan pisin Suomessa kaivettu. 

Luonnonmukaisen peruskuivatusmenetelmän tarkoitus on palauttaa hallitusti joen luonnollista mahdollisuutta tulvia. Luonnon monimuotoisuus hyötyy luonnonmukaisten menetelmien käytöstä ja uoman ylläpitokaivuun tarve vähenee. Luonnonmukaisessa perkauksessa joen alivesiuoma jätetään koskemattomaksi, mutta uoman vedenjohtokykyä parannetaan kaivamalla tulvatasanteet joko molemminpuolisesti tai vain yhdelle puolelle uomaa.

Kaksitasouoman tulvatasanteet tehdään pääuoman sivuille.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu on tehty yhteistyössä Raaseporinjoen ojitusyhtiön ja Raaseporinjoki-hankkeen kanssa. Hankkeen aikana on tehty useita selvityksiä joen eliöstön, kasvillisuuden ja vedenlaadun tilasta ja seurantaa tullaan jatkamaan. Valuma-alueella on tehty myös lukuisia muita maa- ja metsätalousalueiden eroosion ja ravinnehuuhtoumien vähentämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakennettu kosteikkoja, laskeutusaltaita ja eroosiosuojia.

Luonnonmukaisesta peruskuivatuksen toteuttamisesta vastaa Raaseporinjoen ojitusyhtiö. Ojitusyhtiö on yhteisen ojituksen toteuttamista varten perustettu vesioikeudellinen yhteisö. Sen jäseniä ovat maatalouskäytössä olevat kiinteistöt, jotka saavat hyötyä ojituksesta. Ositusyhtiön osakkaat ja Uudenmaan ELY-keskus rahoittavat peruskuivatushanketta.

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen ympäristövaikutuksia Raaseporinjoella tutkitaan Suomen ympäristökeskus SYKEn vetämässä yhteistyöhankkeessa Valumavesi (Suomen ympäristökeskus > Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke (syke.fi))

Lisätiedot:


14.07.2022 / Maria Eriksson

Gumnäsin uimarannalta Pohjasta otetut seurantanäytteet osoittavat uimaveden täyttävän lainsäädännön vaatimukset. Kehotus välttää uimista on siksi kumottu. Kehotuksesta kertovat kyltit tullaan poistamaan uimarannalta. Uimarannan vedenlaadun seuraamista jatketaan rutiinivalvonnan ja suunnitelmien puitteissa.


13.07.2022 / Stina Kreutzman

Huomioikaa muuttuneet ajo- ja pysäköintijärjestelyt liikkuessanne vanhassa kaupungissa Länsivallilla ja Eteläisellä Rantakadulla. Katualueet Raippatorin ja Kalatorin välillä ovat toistaiseksi yksisuuntaisia, ajosuunta etelään päin. Pyöräily on sallittu molempiin suuntiin! Kyltit “ei koske pyöräilijöitä” on tilattu ja tulevat pian. Kiitos kärsivällisyydestäsi.


12.07.2022 / Maria Eriksson

Box:n ja Bajon:in uimarannalla on 12.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


11.07.2022 / Maria Eriksson

Karjaa-Pohjan jätevedenpuhdistamolla tapahtuneen jätevesivuodon vuoksi uimaveden laadun arvioidaan vaarantuneen.
Asian selvittämiseksi tullaan vedestä ottamaan näyte 11.7.2022. Kävijöitä kehotetaan varmistamaan, että esim. lapset eivät niele vettä. Myös huolellisuus käsihygienian suhteen ja suihkussa käyminen uimisen jälkeen on suositeltavaa.
Asiasta tiedotetaan lisää tutkimusten valmistuttua.
Lisätietoja:
Puisto-osasto/Raaseporin kaupungin vaihde 019-289 2000
Eteläkärjen ympäristöterveys / Hangon kaupungin vaihde, puh. 019-220 31


11.07.2022 / Maria Eriksson

Kaskimaan uimarannalla on 11.7.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


4.07.2022 / Stina Kreutzman

Viidestä ylämaankarjarotuisesta härästä koostuva lauma auttaa Raaseporin kaupunkia hoitamaan 12 hehtaarin kokoista aluetta Stadsfjärdenin vieressä Tammisaaressa. Alueella on suuret mahdollisuudet toimia muutaman vuoden sisällä jälleen kerran monien harvinaisten kasvien ja eläinten elinympäristönä.

Kyse on kahdesta Raaseporin kaupungin omistamasta luonnonsuojelualueesta, jotka toimivat vielä 1950-luvulla pelto- ja laidunmaina. Alueen laidunnetut rannat ja niityt ovat perinnebiotooppeja, joissa esiintyy erittäin monipuolinen lajisto, mutta jotka nykytilanteessa ovat harvinaisia, koska ne kasvavat nopeasti umpeen ilman laiduntamista tai muita hoitotoimenpiteitä.

Alue on raivattu ja aidattu Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti ja Raaseporin kaupunki on saanut hankkeelle avustuksen ympäristöministeriön Helmi elinympäristöohjelmasta.

Västerbyn rantatien varrella sijaitsevalta pieneltä parkkipaikalta pääset laitumelle portaikon kautta sähköaidan yli ja eteenpäin lintutornille, josta on kaunis näkymä Stadsfjärdenille. Härät ovat rauhallisia, mutta ne on jätettävä rauhaan. Eläimiä ei saa ruokkia tai silittää.

Maria Eriksson, Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö: ”Olemme erittäin iloisia, että voimme luoda tärkeitä elinympäristöjä tällä tavalla. On mielenkiintoista seurata, miten alue kehittyy laidunnuksen ansiosta.”

Lisätietoja:

Projektinhallinta ja laidunsuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson@raseborg.fi

Eläinten omistaja: Henrik Ekholm, puh. 044-2772884

henrik.ekholm1@hotmail.com


30.06.2022 / Minttu Peuraniemi

Tänä vuonna käynnistynyt LUUVIRSU-hanke (Virtavesiluonnon suojelu, kunnostaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen Länsi-Uudellamaalla) sai rahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta. Hanke edistää virtavesiluonnon monimuotoisuuden ja virtavesiekosysteemin toiminnan palautumista Länsi-Uudenmaan vesistöissä erityisesti kohteissa, joille Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa 2022–2027 on esitetty toimenpiteitä. Hankkeen kokonaisbudjetti vuosille 2022–2024 on 554 000 euroa. Lue lisää LUVY:n nettisivuilta.

Raaseporissa sijaitsevan Junkarsborgin vesialueen kunnostaminen on osa LUUVIRSU-hanketta. Kunnostamisen tavoite on parantaa lohikalojen ja raakun elinympäristöä Junkarsborgin läheisyydessä, sekä lisätä vedenjohtokykyä tulvimisen ehkäisemiseksi. Kunnostusta suunnitellaan vuonna 2022 yhteistyössä maanomistajien ja museoviranomaisten kanssa.

Kaivinkone kunnostaa puroa
Kuva: LUVY ry.

30.06.2022 / Petra Louhimies

Kesä tuo jälleen jätekeräykset kotikulmille

Rosk’n Rollin Otto ja Romulus -keräysautot lähtevät kesäkierroksilleen Länsi-Uudellamaalla. Autot keräävät kotitalouksien ja kesäasukkaiden metalliromua sekä vaarallista jätettä maksutta. Kierros alkaa Vihdistä maanantaina 4.7. ja päättyy Hankoon 20.7. Matkalla on lähes 40 pysäkkiä. Kesäkierroksen pysäkit on valikoitu erityisesti kesäasukkaiden tarpeet huomioiden.


Vaarallisen jätteen keräysauto Otto vastaanottaa mm.  loisteputkia, jäteöljyä, akkuja, maaleja, liuottimia, jäähdytin- ja jarrunesteitä, torjunta-aineita sekä siivouskemikaaleja. Vaaralliset jätteet ovat turvallisinta tuoda alkuperäispakkauksessaan tai muussa ehjässä ja tiiviisti suljetussa astiassa, johon on selvästi merkitty sen sisältö. Yksi asiakas voi tuoda kerrallaan korkeintaan 50 litraa, 5 akkua tai vastaavan määrän vaarallisia jätteitä. Kotitalouksien vaarallista jätettä voi viedä maksutta myös jäteasemille sekä vaarallisen jätteen vastaanottokaappeihin. Vaaralliset jätteet käsitellään vaarattomaksi korkealämpökäsittelyssä, jossa syntyvä energia otetaan talteen.

Metalliromua keräävään Romulus-autoon voi tuoda henkilöauton peräkärryllisen verran metalliromua. Romuluksen kyytiin kelpaavat esimerkiksi polkupyörät, pellinpalat, puulämmitteiset kiukaat (ilman kiviä) ja metalliputket. Sitä vastoin sähkölaitteita Romulus ei kerää, mutta ne, kuten metalliromutkin, voi viedä maksutta kierrätykseen jäteasemille. Keräykseen tuodut metallit kierrätetään uusioraaka-aineeksi teollisuuden tarpeisiin.

Mitään jätettä ei saa jättää pysähdyspaikoille etukäteen.

Osoitteesta www.rosknroll.fi sekä Rosk’n Rollin seinäkalenterista ja Roskis-lehdestä löytyy lisätietoa keräykseen otettavista jätteistä sekä kierrosten tarkat aikataulut pysäkkitietoineen. Heinäkuussa Itä-Uudenmaan saaristossa kiertää myös jätteiden keräyslautta Otto.

Lisätietoa ja ohjeita saa myös Rosk’n Rollin asiakaspalvelusta, p. 020 637 7000, arkisin klo 8.30–15.30.

Kiertävät keräykset toteutetaan jätehuollon perusmaksulla.

Raasepori aikataulu

Ti 12.7. Raasepori–Lohja
17.00–17.15 Pohja, tori, Keskusraitti
17.45–18.00 Ansku, Antskogin ruukki, Harabackantie 3
18.15–18.30 Karjalohja, ekopiste, Keskustie 36
19.00–19.15 Mustio, kaupungin varikko, Linderintien ja rautatien rist.

Ke 13.7. Raasepori
17.00–17.30 Vättlax, Vättlaxintie–Brinkbackantie
18.00–18.30 Bromarv, ekopiste, Vättlaxintie–Lillnäsintie
19.00–19.30 Tenhola kk, Tenholan tori, Pitäjäntie 20

To 14.7. Raasepori
17.00–17.30 Sandnäsudd, laituri, Sandnäsuddintie 372
17.45–18.00 Rösund, satama, Rösundintie
18.15–18.45 Box, kauppa, Boxintie 291
19.30–19.45 Höstnäs, laituri, Höstnäsintie

Ma 18.7. Raasepori
16.45–17.15 Sommaröstrand, ekopiste, Sommarönranta 44
17.30–18.00 Baggö, satama, Baggöntie
18.45–19.00 Gammelboda, lähiliikuntapaikan pysäköintialue, Kalliolahdentie 5

Ti 19.7. Hanko–Raasepori
17.00–17.15 Lappohja, Lappohjan laituri, Matruusintie
17.30–18.00 Predium, satama, Järnönsalmentie 140
18.30–18.45 Tammisaari, Pohjoissatama, Pohjoinen rantakatu
19.00–19.15 Tammisaari, Ormnäsin laituri, Pursitie



28.06.2022 / Maria Eriksson

Hummeldal:in uimarannoilla on 28.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


23.06.2022 / Petra Louhimies

Lohikalat Karjaanjokeen -vesistövisio sai 86 000 euroa MMM:n NOUSU-ohjelmasta

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. (LUVY / Johan Lindholm)

Mustionjoen kalateiden toimivuutta seuraava ja alasvaellusmahdollisuuksia tutkiva MUSKALAT-hanke sai 86 357 euron rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta. Hankkeen kokonaisbudjetti on 172 714 euroa. Hankkeessa tehdään tutkimuksia Billnäsin voimalaistopadolla ja kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella vuosina 2022–2024. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja se on osa laajempaa Lohikalat Karjaanjokeen 2030 -vesistövisiota. Vision tavoitteena on vesistön lohikalakantojen ja raakkupopulaation elvyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen. Sitä rahoittavat alueen kunnat.

Lohikalat Karjaanjokeen vesistövision ensimmäisellä kaudella (2016–2021) rakennettiin kalatiet Mustionjoen kahteen alimpaan voimalaitospatoon Åminneforsiin ja Billnäsiin.  Tänä vuonna alkaneella Karjaanjoen vesistövision toisella kaudella (2022–2029) suurimpana ponnistuksena on vaellusyhteyden palauttaminen merestä Mustionjoen kautta Lohjanjärveen, Hiidenveteen ja niiden yläpuolisiin jokiin.

Mustionjoki tarjoaa erinomaiset olosuhteet tutkia, kehittää ja lisätä kokemuksia ja tietoa kalojen kulkumahdollisuuksia parantavista rakenteista. Nyt saadun rahoituksen avulla voidaan kalateiden toimivuutta seurata ja arvioida sekä tehdä pitkäjänteistä kehitystyötä vaellusyhteyksien parantamiseksi. Tämä on tärkeää, sillä kotimaisten kalateiden toimivuudesta on saatavilla vielä varsin vähän tietoa. Kalateiden suunnittelu pohjautuu pitkälti kokemuksiin ja tutkimuksiin ulkomaisista kalatierakenteista.

Erityisesti kalateiden toimivuudesta alaspäin vaeltaville kaloille tiedetään erittäin vähän, vaikka ihan viime vuosina muutamia tutkimuksia onkin tehty. Suomessa ei myöskään ole tutkittu erilaisten ohjain- tai houkutteluratkaisujen toimivuutta kalojen ohjaamiseksi kalatiehen. Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennettiin vuonna 2021 alasvaellusrakenne ohjaaman alaspäin vaeltavat kalat turvallisesti kalatiehen sen sijaan että ne päätyisivät voimalaitoksen turbiineihin. Billnäsin alasvaellusrakenne on laatuaan ensimmäinen maailmassa ja se on rakennettu osaksi Billnäsin ruukin uutta ulkoilureittiä, Kulttuurivallia.

“Sitä pitkin paikalliset ja matkaajat pääsevät tutustumaan alueen historian, kulttuurin ja kauniiden maisemien lisäksi Mustionjoella tehtävään vesienhoitotyöhön”, sanoo Raaseporin kaupungin maankäyttösuunnittelija Minttu Peuraniemi, joka toimii vesistövision projektipäällikkönä Raaseporin kaupungilla. “Olemme iloisia, että MUSKALAT-hankkeen rahoitus mahdollistaa rakenteen jatkokehittämisen ja siihen liittyvän tutkimustyön jatkumisen.”

MUSKALAT-hankkeessa tehdään myös kalaistutuksia Karjaanjoen vesistön alueella. Vesistössä on runsaasti hyvää tyhjillään olevaa tai vajaasti hyödynnettyä elinympäristöä taimenelle. Taimenkannan elpymisen tukemiseksi ja palauttamiseksi tarvitaan aktiivista istutustoimintaa vesistön omaa alkuperää olevalla taimenkannalla. Myös Tammisaari-Pohjan kalatalousalue on mukana rahoittamassa ja tukemassa MUSKALAT-hanketta ja erityisesti vaelluskalakantojen elvyttämistä ja hoitoa.

Lisätietoja:

Juha-Pekka Vähä
hankepäällikkö
juha-pekka.vaha@luvy.fi
040 7750 7727

MUSKALAT-hanketta rahoittavat Lohikalat Karjaanjokeen -vision sopimusrahoittajat: Raasepori, Lohja, Vihti, Karkkila, Loppi ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö (LUVY). Lisäksi hanketta rahoittaa Tammisaari-Pohjan kalatalousalue. Hankkeen kokonaiskustannus on 172 714 euroa. Hanke saa rahoitusta Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta 50 % toteutuneista kuluista.

Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa!
Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.


21.06.2022 / Maria Eriksson

Grabbskog:in ja Box:n uimarannoilla on 20.6.2022 havaittu sinileviä, jotka voivat olla myrkyllisiä. Koska levätilanne voi muuttua verraten nopeasti uimareita kehotetaan tarkkaile­maan veden ulkonäköä ja, mikäli levää esiintyy runsaasti, välttämään uimista.


17.06.2022 / Cynthia Moed-Ring

Kesän kynnyksellä parhain kukinta-aika on alkamassa. Samalla nyt on juuri oikea aika poistaa pihoista ja puutarhoista haitalliset vieraslajit, kuten jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja jättiputki.
Alle kahden kuution kuormat vieraslajijätettä otetaan maksutta vastaan kotitalouksilta kaikilla Rosk’n Rollin jäteasemilla.
Tietyt vieraslajit on luokiteltu haitallisiksi, koska niiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta ja horjuttavan ekosysteemiä. Lain mukaan haitalliset vieraslajit on hävitettävä ja niiden leviäminen on estettävä.

Jättipalsami

Nyrkkisääntö on, että kasvit kitketään ennen kukintaa, jolloin estetään siementen muodostuminen. Versojen ollessa vielä pieniä jätteen määrä on myös vähäisempi.
Naapurustoissa kannattaa ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajien leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä.

Kurtturuusu

”Eritoten kurtturuususta on viime aikoina ollut paljon puhetta ja sitä on myös tuotu jäteasemille”, kertoo Rosk’n Rollin aluepäällikkö Johanna Hynynen.
”Parina viime vuonna myös espanjansiruetanoita on alettu tuomaan jäteasemille enemmän.”

Kurtturuusu on ollut myyntikiellossa Suomessa jo kolme vuotta, mutta 1.6. alkaen sen kasvattaminen on myös kielletty. Käytännössä kielto tarkoittaa, että kaikkien maan- ja kiinteistönomistajien – myös omakotitaloasukkaiden – on poistettava ruusulaji tontiltaan.


Pussiin ja jäteasemalle
Puutarhajätteen vieminen luontoon, esimerkiksi metsänreunaan, on laissa kiellettyä. Varsinkin siemenlevintäiset kasvilajit, kuten jättipalsami ja komealupiini, leviävät herkästi kasvijätteen mukana.
Haitallisten vieraslajien pienkuormat (alle 2 m3) otetaan Rosk’n Rollin jäteasemilla vastaan maksutta palavan sekajätteen joukkoon. Suuremmista määristä kasvijätettä, joita syntyy vaikkapa talkoiden yhteydessä, ota ennakkoon yhteyttä jäteaseman vastaanottoon ja sovi menettelystä. 

Tee näin:
• Käsittele kasvijäte mahdollisuuksien mukaan aina paikan päällä, jolloin riski lajin leviämisestä muualle pienenee.
• Vie kitketyt kasvijätteet jäteasemalle, maa-ainesta ei juurikaan saisi olla seassa. Myös espanjansiruetanat vastaanotetaan jäteasemilla haitallisina vieraslajeina.
• Pakkaa haitalliset vieraslajit tiiviisti suljettuun jätesäkkiin, etteivät kasvinosat pääse leviämään kuljetuksen aikana.

Havainnot haitallisista vieraslajeista kannattaa aina ilmoittaa Vieraslajit.fi -sivustolle. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa erilaisista haitallisista vieraslajeista ja niiden hävittämisestä.

Lähde: Vieraslajit.fi -sivusto

Lisätietoja:
aluepäällikkö Johanna Hynynen, johanna.hynynen(at)rosknroll.fi, puh. 020 637 7037

Lupiini

16.06.2022 / Carina Nyholm

Helsingissä, Tunturikatu 7:ssä sijaitseva asunto annetaan vuokralle opiskelijoille
Raaseporista. Asunnon jakavat kaksi muuta opiskelijaa. Kuukausivuokra on 303,07 euroa.
Asunto arvotaan ensisijaisesti opiskelijalle, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuottaan. Jos
ensimmäisen vuoden opiskelijoita ei ole, arvotaan asunto muiden hakijoiden kesken.
Vuokrasopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan pidentää enintään viisi vuotta.
Lisätietoja antaa asuntosihteeri Carina Nyholm, puh. 019 289 2811.
Vapaamuotoinen hakemus ja opiskelijatodistus on jätettävä viimeistään 4.7.2022 klo 13.00
osoitteeseen: Raaseporin kaupunki, asuntosihteeri Carina Nyholm, Raaseporintie 37, 10650
Tammisaari / sähköposti: carina.nyholm@raasepori.fi


14.06.2022 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki on ottanut kuntalaisten työmatkaetuuden uudelleen käyttöön. Vahvistetut käyttäjätilit ja niiden matkasetelisaldot on siirretty Eazybreakistä Epassiin. Eazybreak sulautui aiemmin Epassiin. Epassi on nykyinen työmatkasovellus ja se toimii yhdessä VR:n ”Matkalla”-sovelluksen kanssa. Työmatkaetuuden saadakseen asiakkaan täytyy olla Raaseporissa kirjoilla ja tuen määrä on 10 % VR:n kausilipun hinnasta, sarjalippuja ei tällä hetkellä tueta.

Lisätietoa löytyy täältä: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-veneily/joukkoliikenne/etusetelit-juniin-ja-liityntaliput/


9.06.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Gabrielinkujan, Mirjam Stäuberin tien, Solkärrintien, Rinnetien ja Rinnekuja ym. varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 000 – 1 600 m² ja hinta on 12 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


9.06.2022 / Salli Ojala

Huom. Tapahtuma on ruotsinkielinen.

Kenelle? Metsänomistajille ja metsätalouden ammattilaisille. Tilaisuus on maksuton.

Milloin? Torstaina 16.6.2022 klo 12-17

Mitä? Keskitymme menetelmiin, joilla voidaan vähentää metsätalouden vesistövaikutuksia.

Missä? Lähtö YH Novian parkkipaikalta (Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari). Oma auto on välttämätön.

Lue lisää ja ilmoittaudu täältä:
Vattenvård evenemang, Raseborg (lyyti.fi)
Ilmoittautuminen viimeistään 13.6. klo 16.

Järjestäjät: Suomen metsäkeskus, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys (VHVSY) sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY).


9.06.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Maarianpolun varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 1 100 m² ja hinta on 12 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.

S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: Kaupungintalo/mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


6.06.2022 / Stina Kreutzman

Raasepori saa tänä vuonna lisäystä tapahtumien valikoimaan, kun Home & Found -kierrätysasuntofestivaalit käynnistyvät 10.–12.6. Home & Found on uudenlainen, maalla asumiseen liittyvä tapahtuma, jonka teemoina ovat uuden elämäntyylin löytäminen, maalle muuttaminen, hybridityöskentely, luovien ympäristöjen tutkailu, kylien yhteisöllisyys, vanhojen talojen vaaliminen, kestävä remontointi ja rakentaminen, uusien entisöintimenetelmien oppiminen ja samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Koska festivaali tukee kaupungin profiilia ja arvoja monin eri tavoin, Raaseporin kaupunki rahoittaa tapahtumaa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.

Uutta kotia etsiville Home & Found -festivaali on koonnut nettisivuilleen Raaseporissa myyntiin tai
vuokrattavaksi tulevat mökit, talot ja kodit. Lisäksi festivaalien aikana voi osallistua paikallisten toimijoiden
monipuoliseen ohjelmatarjontaan Raaseporin eri kaupunginosissa ja kylissä. Festivaaliviikonlopun aikana
Billnäsin kauniissa ruukissa järjestetään myös erilliset Home & Found -messut, joissa paikalliset yritykset ja
toimijat esittelevät tuotteitaan ja palveluitaan. Messuilla on myös paikallisia rakentamisen,
korjausrakentamisen ja sisustussuunnittelun asiantuntijoita – messuilla pääsee myös tutustumaan
työnäytteisiin.

Raaseporin kaupungin ohjelma messuilla

Raaseporin kaupunki osallistuu messuille omalla osastollaan, ja kaupungin monipuolisia palveluita ja
toimintaa esitellään myös messualueella sijaitsevassa ns. Speaker’s Cornerissa sekä lauantaina että
sunnuntaina seuraavasti:

Lauantai 11.6. – messut avoinna klo 10–17
klo 13.30 Sivistystoiminta esittäytyy
klo 15.35 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät

Esitelmien lisäksi Raaseporin kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistuu paneelikeskusteluun
tulevaisuuden rakentamisesta ja asumisesta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa klo 11 Speaker’s
Cornerissa.

Sunnuntai 12.6. – messut avoinna klo 10–16
12.35 Sivistystoiminta esittäytyy
12.45 Vapaa-ajantoiminta ja kulttuuritoiminta esittäytyvät

Esittelyjen jälkeen voit tavata kaupungin eri toimintojen edustajia ja kysyä esimerkiksi kouluista ja
päiväkodeista, ulkoilu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, tai mitä kulttuuritarjontaa laajasta Raaseporista löytyy. Jos olet kiinnostunut tonteista tai esimerkiksi rakentamisesta Raaseporissa, kaupungin rakennus-, ympäristö- ja kaavoitusosastoilla on henkilökuntaa paikalla sekä lauantaina että sunnuntaina klo 12–16. He voivat vastata alustaviin tiedusteluihin ja kertoa miten eri asioissa kannattaa edetä.

– Olemme tosi iloisia tästä tapahtumasta ja odotamme innolla messuvierailijoiden ja mahdollisten uusien
asukkaiden tapaamista. Vastaamme myös mielellämme kysymyksiin esimerkiksi siitä, millaista on asua
Raaseporissa, millaisia kaupunginosia ja kyliä meillä on, tai kuinka monipuolisia nähtävyyksiä,
luontoelämyksiä ja harrastusmahdollisuuksia kaunis kaupunkimme tarjoaa, Raaseporin
markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist kertoo.

Festivaalien ja messujen tiedot ja aukioloajat

Home & Found -festivaalit järjestetään viikonloppuna 10.–12.6.2022, lisätietoa myynti- tai vuokrakohteista
sekä ohjelmasta löytyy festivaalin verkkosivuilta.

Billnäsin ruukin messut ovat avoinna lauantaina 11.6. klo 10–17 ja sunnuntaina 12.6. klo 10–16 osoitteessa
Ruukintie 8. Messuille on ilmainen sisäänpääsy ja messualueen ympäristössä on pysäköintitilaa. Billnäsissä
voit samalla nauttia upeasta ruukkimiljööstä ja syödä lounasta Ruukkiravintolassa tai suositulla Scarlet
o’Karis -terassilla Mustionjoen rannalla.

Lisätiedot Raaseporin kaupungin osallistumisesta:
Markkinointikoordinaattori Martina Rosenqvist, martina.rosenqvist@raseborg.fi, puh +358 19 289 2016

Lisätietoja Home & Found -festivaaleista ja sen taustajoukoista:
Projektipäällikkö Pauliina Seppälä: pauliina.seppala@homeandfound.fi, puh. +358 50 572 7910
Billnäsin messujen vastaava Mats Grönblom: mats.gronblom@billnas.homeandfound.fi
puh. +358 40 053 9238
Home & Found -nettisivut (ohjelma, myynti- ja vuokrakohteet sekä muut tiedot): https://homeandfound.fi


3.06.2022 / Henri Nevakivi

ELY-keskuksen päätöksellä ukrainalaiset voivat matkustaa ilmaiseksi ELY-keskuksen sopimusliikenteissä. Ilmainen matkustusoikeus alkaa 6.6.2022 ja kestää 31.8.2022 asti. Matkustaja osoittaa ilmaisen matkustusoikeutensa Ukrainan passilla. Poliisin, rajatarkastusviranomaisen tai Maahanmuuttoviraston (Migri) myöntämä passin haltuunottotodistus katsotaan passia vastaavaksi asiakirjaksi.

Raaseporin alueen ELY-vuorot joita ilmainen matkustusoikeus koskee:


3.06.2022 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). Uutuutena kesäliikenteessä on nyt vuoroja myös lauantaisin, mikä parantaa palvelutasoa etenkin Raaseporin keskeisiin matkailukohteisiin kesän aikana. Kaikki bussit voivat ottaa kyytiin vähintään kolme polkupyörää, jotta matkustajat voivat yhdistellä liikkumistaan myös pyöräillen.

Uusi lauantaibussi vie paikallisia ja matkailijoita Raaseporin upeisiin ruukkeihin – Billnäsiin, Fiskarsiin ja Mustiolle. Kestävimpien liikennemuotojen kehittäminen pohjautuu myös Raaseporin strategiaan sekä Suomen matkailustrategiaan. Bussien myötä käyttäjät pääsevät nyt kätevästi junalla Karjaan matka-asemalle ja sieltä eteenpäin ruukkeihin.

Bussiaikataulu tulee olemaan voimassa kesän ajan 5.6-15.8.2022 (muutokset mahdollisia) Aikataulut löytyvät myös täältä: www.matkahuolto.fi


31.05.2022 / Minttu Peuraniemi

Vuonna 2020 valmistuneet Mustionjoen ensimmäiset kalatiet avattiin tänä vuonna jo kolmatta kertaa vaelluskaloille. Billnäsin kalatie avattiin 4.5. ja Åminneforsin kalatie 13.5. Alemman Åminneforsin kalatien avaaminen hieman viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta kalatiellä suoritettujen huolto- ja korjaustoimenpiteiden vuoksi, mutta nyt kalatiet ovat auki ja kalat pääsevät jälleen nousemaan voimalaitospatojen ohi kalateitä pitkin jokea ylös. Tänä vuonna kalatiellä kulkijoita seurataan kameran ja laskurin avulla Åminneforsin lisäksi myös Billnäsissä.

Lohikalojen vaellusmahdollisuuksien toteutuminen mereltä Mustionjokea pitkin edelleen Lohjanjärvelle, Hiidenvedelle, aina Karkkilaan ja Lopelle saakka otti alkuvuodesta jälleen suuren harppauksen eteenpäin. Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, sekä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ovat sopineet ”Lohikalat Karjaanjoelle – vesistövisio 2030” toteuttamisesta ja rahoituksesta vuosina 2022–2029. Kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä ja laaja-alainen yhteistyö, jolla on vaikutusta koko vesistön tilaan ja seutukunnan vetovoimaan.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Billnäsin kalatie ja voimalaitospato ilmasta käsin nähtynä
Kuva: Pia Nordström

25.05.2022 / Salli Ojala

Kansallista pyöräilyviikkoa vietettiin Raaseporissa aurinkoisten ja harmaiden päivien vaihtelussa ajanjaksolla 6.-15.5. Kampanjan teemana oli tänä vuonna oikeus turvalliseen liikkumiseen.

Pyöräilyviikon arvonnan ohessa kysyimme mihin raaseporilaiset pyöräilevät sekä millaisissa pyöräilytilanteissa koetaan turvattomuutta.

Selvästi eniten arjessa pyöräillään töihin ja kouluun. Myös asiointi lähialueilla hoidetaan helposti pyörällä – esimerkiksi kauppareissut ja lasten vieminen päiväkotiin. Vastaajat nauttivat pyöräilystä vapaa-ajallaan ja miellyttävänä mainitaan eritoten metsissä kulkevat maastoreitit.

Pyöräilyn turvallisuuden osalta ylivoimaisesti eniten huoletti kohtaamiset tieliikenteen kanssa. Vastaajille oli paikoin epäselvää, huomaavatko autoilijat pyöräilijää. Tieliikennemäärien koetaan vilkastuneen vuosien mittaan ja myös nopeudet ovat paikoin huolestuttavia.

Näitä tilanteita vastaajat nostivat esiin:

  • Pyörällä tien ylittäminen tapahtuu autoliikennettä vastaan. Tien ylitykset koettiin turvattomaksi myös suojateiden kohdalla.
  • Epävarmuus siitä, onko autoilija nähnyt pyöräilijän tai osaako tämä liikennesääntöjä. Esimerkiksi mainittiin tilanteita, joissa auto kaartaa vauhdilla pois parkkipaikalta tai pihasta.
  • Puuttuva kommunikaatio liikenteessä. Liikkujat eivät anna selvää merkkiä, mikäli ovat hidastamassa tai kääntymässä.
  • Pyörätien puuttuminen tai puutteellinen kunnossapito. Osa tiestöstä on liian kapeaa kaikkien liikkujien tarpeisiin.

Raaseporin koulut osallistuivat ahkerasti teemaviikon viettoon.

Kouluissa tarkistettiin pyörien kunto ja varusteet, harjoiteltiin turvallista ajamista sekä tehtiin pyöräretkiä ja järjestettiin pyörärasteja. Osassa kouluja isommat oppilaat pääsivät suunnittelemaan ja ohjaamaan pienempien toimintaa.

Etelä-Uusimaa kävi katsomassa Kiilan koulun päivää keskiviikkona 18.5.

Lue artikkeli täältä

Maltti on ensisijaista liikenteessä! Eräs kampanja-arvonnan vastaajista kuvasi hyvin tilannetta, joka on yleinen koulujen edustoilla: lapset voidaan viedä kouluun autolla ja toiset liikkuvat liikenteen seassa pyörällä tai jalan. Tällaisissa tilanteissa kaikkien liikkujien tulee varmistaa oma näkyvyytensä ja kommunikoida liikkeistään. Muistetaan myös, että kaikista nuorimmat ja kaikista vanhimmat pyöräilijät saattavat havainnoida ja reagoida heikommin kuin oletamme!

Pyöräilyviikon järjestämistä kehitetään osana kaupungin kestävän kehityksen työtä.

Ensi vuonna toiveenamme on aktivoida asukkaita ja yhteisöjä laajemmin tapahtumien ja neuvonnan kautta. Voit lähettää palautetta ja kommentteja teemaan liittyen täällä.

Raaseporin kaupunki toivottaa kaikille vauhdikasta ja turvallista pyöräilyä!


25.05.2022 / Petra Louhimies

Raasepori järjesti tulevaisuustyöpajan nuorille Tammisaaren kirjastossa 17.5.2022. Työpajassa nuoret saivat visioida miltä Raasepori voisi näyttää vuonna 2050. Työpaja on osa isompaa Raasepori 2050 -hanketta, jossa osallistetaan asukkaita maankäytön kehityskuvan laadintaa varten.

Työpajassa käytettiin digitalisia sovelluksia, jotta nuoret saisivat työskennellä myös digitalisesti.

Pohjassa on potentiaalia ja uusia meriteitä avataan

Tulevaisuustyöpajaan osalllistui yhdeksän nuorta, josta osa oli Raaseporin nuorisovaltuustosta. Työpajassa pohdittiin mm. miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Raaseporiin tulevaisuudessa. Jos esim. merenpinta nousee uusia laivareittejä voisi ottaa käyttöön Mustion ja Tammisaaren välillä. Pohjan satamaa voisi laajentaa ja kehittää houkuttelevaksi laivareitin pysähdyspaikaksi. Laivalla voisi kulkea myös suoraan Santa Fé:hen viikonloppuisin, nuoret tuumivat.

Nuoret kehittävät ideoita ja laittavat niitä Raaseporin kartalle.

Opiskelukaupunki Raaseporissa on Suomen ainoa vuono

Pohjanlahti voisi tulevaisuudessa nimetä uudestaan Raaseporin vuonoksi ja sen asemaa Suomen ainoana vuonona tulisi nostaa enemmän esille ja markkinoida. Raasepori opiskelukaupunkina voisi saada nosteen uusien opiskelumahdollisuuksien avulla. Miltä kuulostaisi esim. Harvard-sivukonttori Raaseporissa, Suomen ainoa saariyliopisto meribiologisella suuntauksella Pohjanlahden keskellä, tai moderni maatalouskoulu Pohjassa. Nuoret pitivät myös yhteisiä kouluja eri kieliryhmille hyvänä juttuna.

Lopuksi kaikkien ryhmien ideat ja kartat esiteltiin.

Paljon puita, kestävä liikenne ja ultrapaikallinen terveydenhoito

Työpajassa toivottiin paljon puita, vihreitä sisäpihoja, ulkoilumahdollisuuksia ja taidetta lyhtypylväisiin tulevaisuudessa. Myös liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen hahmoteltiin erilaisia bussi ja metroverkkoja, jotka ulottuisivat joka puolelle Raaseporia. Ehkä metrolla pääsisi samalla suoraan myös Tukholmaan? Terveydenhoitoa voisi järjestää ultrapaikallisesti ja sairaaloita voisi olla sekä esim. Skåldööllä, että Bromarvissa. Raaseporissa voisi tulevaisuudessa olla myös kaikille eri uskontoryhmille soveltuvia yhteisiä kirkkoja. Raaseporin omassa Eurovisio-kilpailussa eri kylien edustajat saisivat osallistua omilla kappaleillaan. Osallistuvien sävellyksien joukosta voisi äänestää Raaseporin vuoden biisi.

Työpajan koordinaattori Julia Ingo vasemmalla ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas oikealla yhdessä osallistuvien nuorten kanssa.

Ideoista todeksi

Nuorten tulevaisuustyöpajaa fasilitoi Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio. Tilaisuus oli hauska ja lisää ideoita tuli vielä työpajan jälkeenkin. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistui pajaan ja sai uutta inspiraatiota nuorten ajatuksista:

– Aivan mahtavaa! Saimme ideoita nuorilta, joita mielestäni voidaan heti lähetä edistämään. Se, että nuoret näkevät niin ennakkoluulottomasti Raaseporin kokonaisuutena, oli inspiroivaa ja silmiä avaavaa, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Nuorten tulevaisuustyöpajan materiaali koostetaan ja hyödynnetään tulevan maankäytön kehityskuvan taustamateriaalina. Kehityskuva odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.


17.05.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) aloitti vuonna 2021 yhteistyössä Raaseporin, Inkoon, Siuntion ja Kirkkonummen kanssa Länsi-Uudenmaan rannikkovesivisio 2021 -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on laatia neljälle pilottialueille kunnostustarkastelut. Lisäksi Länsi-Uudenmaan rannikkovesille laaditaan rannikkovesivisio, joka on yhteinen, määrätietoisen kunnostustyön tiekartta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus kohti ekologisesti hyvää tilaa.

Tässä työssä on tarkasteltu Raaseporin Dragsviksfjärdenin veden laatua ja kalaja muita eliöstötuloksia sekä mallinnettu lahteen tulevan ulkoisen kuormituksen määrää ja tulevaisuuden skenaarioita VEMALA-mallilla. Lisäksi Dragsviksfjärdenin valuma-aluetta on kuvattu ja analysoitu paikkatietomenetelmillä. Suunnitelmassa on tarkasteltu eri kunnostusvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja vaikutuksia monipuolisesti.

Raaseporin Dragsviksfjärden on laaja matala merenlahti, jolla vedenvaihtuvuus on rajoitettu. Sisimpänä lahdessa löytyy Totalfladan, joka on luokiteltu kansallisesti tärkeäksi lintusuojelualueeksi ja joka on myös osa Persöfladan-Totalfladanluonnonsuojelualuetta. Veneliikenne on Dragsviksfjärdenissä vilkasta, ja rannoilla sekä veneväylillä on tehty paljon ruoppauksia ja niittoja. Iso osa lahden kuormituksesta tulee Storängsbäckenin puroa pitkin koillisesta. Suurin osa valuma-alueen viljelysmaasta sijaitsee vanhalla merenpohjalla puron valuma-alueella.

Veden laatu on Dragsviksfjärdenillä ilmentänyt eri muuttujien suhteen joko välttävää tai huonoa ekologista tilaa. Lahdella ei ole kuitenkaan havaittu hapen vähyyttä, joten sisäinen kuormitus ei todennäköisesti ole alueella merkittävää. Lahden vesikasvillisuus on runsastunut merkittävästi vuosien mittaan ja vaikuttaa huomattavasti lahden virkistyskäyttöön.

Ote suunnitelmasta, kuva 26, valuma-alue sekä osavaluma-alueet.

Dragsviksfjärdenin kunnostustöissä kannattaa keskittyä valuma-alueelle, jotta ulkoinen ravinnekuormitus vähentyisi. Mahdollisia kunnostustoimenpiteitä alueella olisivat maanparannusaineet, kaksitasouomat ja kosteikot sekä rakenteet hulevesien viivytykseen ja puhdistukseen.
Neuvontaa ympäristöystävällisistä käytännöistä olisi levitettävä asukkaille ja alueella toimiville.

Voit lukea suunnitelman täältä (ruotsiksi).


11.05.2022 / Maria Eriksson

Eteläkärjen ympäristöterveys on määrittänyt isoimmille, ns. EU-uimarannoille uimavesiluokat tällä vuodelle.

Luokitus perustuu neljän edeltävän vuoden uimavesien tutkimustuloksiin tai vähintään 16 näytteen tuloksiin ja se määritetään joka uimakauden jälkeen.

CampingenHyväTyydyttäväTyydyttäväHyvä
GumnäsErinomainenHyväHyväHyvä
KnipanErinomainenErinomainenErinomainen
KaskimaaErinomainenErinomainenErinomainenErinomainen

9.05.2022 / Stina Kreutzman

Karjaan jäteasemalla alkavat perusparannustyöt, jotka jatkuvat kesän ajan. Työt tulevat vaikuttamaan myös jäteaseman liikennejärjestelyihin ja toimintojen sijoitteluun.    

Jäteasemalla mm. parannetaan vesienhallintaa, korjataan maan rakennekerroksia sekä uusitaan asfaltointi. Urakan ajaksi suurin osa jätteiden purkupaikoista eli lavat ja kontit siirtyvät jäteaseman takaosaan, jossa tähän asti on ollut mm. risujen ja haravointijätteen vastaanotto. Jäteasemalle ajetaan kuitenkin edelleen vanhasta portista ja jätekuormien vastaanotto pysyy samalla paikalla. Väliaikaisjärjestelyt voivat hieman hidastaa asiointia jäteasemalla.

Urakan on määrä valmistua syyskuun alkuun mennessä.

Lisätietoja medialle: Johanna Hynynen, aluepäällikkö, johanna.hynynen@rosknroll.fi, p. 020 637 7037


5.05.2022 / Salli Ojala

Kevät on saapunut ja niin myös kansallinen Pyöräilyviikko!

Pyöräilyviikkoa vietetään reilusti kymmenen päivää, alkaen perjantaista 6.5. ja päättyen sunnuntaihin 15.5. Tänä vuonna kampanjaviikon teema on ”Jokaisella on oikeus turvalliseen pyöräilyyn”.

Vuoden 2020 asukaskyselyn mukaan suurin este raaseporilaisilla pyöräilyn lisäämiselle oli turvattomuuden tunne liikenteessä. Vaaran paikkoja ovat eritoten risteykset ja ylityspaikat, joissa pyöräillään vilkkaan autoliikenteen seassa. Teemme kaupunkina töitä pyöräilyn turvallisuuden ja viihtyisyyden kehittämiseksi muun muassa Pyöräilyn edistämisohjelman ja Liikenneturvallisuussuunnitelman sisältämiä toimenpiteitä toteuttamalla.

Jokaisella meistä on vastuu turvallisen liikenteen mahdollistamisesta. Tämä varmistetaan kahdella perusasialla: liikennesääntöjen noudattamisella ja selvällä viestimisellä muille kulkijoille. Vuonna 2020 uudistettu tieliikennelaki toi jotain muutoksia myös pyöräilijän elämään:

Tarkista pyöräilijän liikennesäännöt täältä!

Lisää vuorovaikutuksesta liikenteessä Liikenneturvan sivuilta täältä.

Tule mukaan

Haluamme kannustaa raaseporilaisia pyöräilyviikon viettoon! Voit hypätä pyörän selkään yhtenä, useampana tai kaikkina päivinä. Jaamme omat vinkkimme kaupungin Facebookissa.

Pyöräilyviikon arvonta

Osallistu arvontaan, jossa voit voittaa 100 € arvoisen lahjakortin pyöräliikkeeseen. Lisätiedot ja osallistuminen alla. Huom! Osallistumisaika on 6.5.-15.5.2022.

Osallistu Pyöräilyviikon arvontaan klikkaamalla tästä.

Yhteyshenkilö Pyöräilyviikkoon liittyvissä asioissa kaupungin osalta
Kestävyyskoordinaattori Salli Ojala, salli.ojala@raseborg.fi



28.04.2022 / Petra Louhimies

Kevään 2022 aikana Raaseporin kaavoitus on järjestänyt tulevaisuustyöpajoja, joiden tarkoituksena on kerätä asukkaiden ideoita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Työpajoissa työskentelemme vuoden 2050 kanssa ja työpajojen materiaali käytetään maankäytön kehityskuvan laadintaan. Olemme nyt avanneet Karjaan ja Tammisaaren ilmoittautumislomakkeet. Voit ilmoittautua alla olevien linkkien kautta:

10.5.2022 klo. 18-20.30 Karjaalla, ilmoittauduthan viimeistään 6.5.2022: https://link.webropol.com/ep/kariskarjaa

18.5.2022 klo.18-20.30 Tammisaaressa, ilmoittauduthan viimeistään 16.5.2022: https://link.webropol.com/ep/ekenastammisaari

Snappertunassa ja Bromarvissa on myös tilaa

Vielä ehdit ilmoittautua myös Snappertunan ja Bromarvin tulevaisuustyöpajoihin.

2.5.2022 klo. 18–20.30 Snappertunassa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/snappertuna

3.5.2022 klo. 18–20.30 Bromarvissa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/bromarv

Mikä kehityskuva on?

Kehityskuva on lyhykäisyydessään karttamuotoinen visio, joka kuvailee miltä kaupungin halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Verattuna yleiskaavaan kehityskuva ei ole yhtä yksityiskohtainen. Se ei myöskään ole laillisesti sitova kuten yleiskaava. Tällä hetkellä Raaseporilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Työ kehityskuvan kanssa on yksi pieni askel kohti mahdollista tulevaa koko Raaseporia kattavaa yleiskaavaa. Kehityskuva tukee kaupungin maankäytön strategista ja pitkäjänteistä suunnittelua.

Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.


14.04.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Pohjassa 6.4.2022. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalletulijat osallistuivat aktiivisesti koko illan. Työpajojen järjestäjä Raaseporin kaavoitus sai monia kiinnostavia tulevaisuusvisioita ja ajatuksia ruodittavaksi. Työpajojen materiaali koostetaan ja analysoidaan sekä hyödynnetään maankäytön kehityskuvan laadinassa. Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.

Pohjan kirjaston juhlasali toimi työpajatilana.

Tulevaisuuspajan ensimmäisessä osassa Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertoivat miten tulevaisuuksia voi käsitellä. Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän mukaan tulevaisuuksia voi olla esim. sekä toivottavia, uskottavia, että todennäköisiä. Osallistujat saivat tämän jälkeen kuivailla miten heidän päivänsä voisi näyttää vuonna 2050. Kuvailujen avulla osallistujat saivat pohtia minkälaisia olettamuksia heillä on tulevaisuudesta. Onko tulevaisuudessa autoja? Onko Suomi osa EU:ta? Onko keskilämpötila kohonnut? Mitkä ovat omat olettamuksesi?

Raaseporilaiset keskustelivat omista päiväkuvailuistaan.

Femma planningin Efe Ogbeide luotsasi osallistujia työpajan läpi suomeksi ja ruotsiksi.

Maantieteilijä Efe Ogbeide Femma planningistä.

Yhdessä kohtaa työpajaa osallistujat saivat kirjata aikajanalle sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet meihin menneisyydessä tai jotka tulevat vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa.

Kaavoituksen Niclas Skog osallistui Pohjan työpajaan.

Tauolla tarjolla oli voileipiä, kahvia, mehua ja hedelmiä, jotta into ja luovuus pysyisi huipussa koko illan.

Sitten olikin aika asetella ideat ja toivottavat tulevaisuudet Raaseporin kartalle. Ryhmät työskentelivät joko asumisen, ympäristön, liikenteen tai elinkeinon teemojen kanssa.

Milla Kallio tukee ryhmätyöskentelyä.

Toiveikkaita ja innokkaita keskusteluita kuultiin salin eri pöydissä.

Lopuksi osallistujat saivat keksiä omia otsikoita Tulevaisuuden Sanomiin 2050. Sekä naurua, että aploodeja kuultiin, kun valmiit etusivut esiteltiin salissa.

Haluaisitko sinäkin osallistua Raaseporin tulevaisuuspajaan keväällä 2022? Raasepori 2050 -sivulta löydät tietoa järjestettävistä tilaisuuksista ilmoittautumislinkkeineen. Tervetuloa mukaan!


14.04.2022 / Petra Louhimies

Uusimassa Kivestä muuraamalla -lehdessä esitellään mielenkiintoinen kohde Raaseporissa, vapaa-ajanasunnoksi Raaseporin upeisiin maisemiin rakennettu Villa Bergola, jolla on mielenkiintoinen julkisivu. Arkkitehdit kiittelevät yhteistyötä sekä asiakkaan, Raaseporin rakennusvalvonnan että rakentajien kanssa. Voit lukea lehden jutun ja katsoa kuvat tämän linkin kautta.


1.04.2022 / Petra Louhimies


Horsbäckin alikulkukäytävän rakennustyöt Raaseporissa valtatiellä 25 käynnistyvät huhtikuussa 2022 työmaan perustamisella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.

Horsbäckiin rakennetaan uusi alikulkukäytävä osaa Karjaa-Tammisaari jalankulku- ja pyöräilyväylähanketta. Hankkeesta toteutettiin jo viime vuoden puolella Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Nyt rakennetaan viimeinen osuus, noin 0,5 km, jalankulku- ja pyöräilyväylästä valmiiksi alikulkukäytävähankkeen yhteydessä.

Alikulkukäytävän rakentamisen ajaksi ajo työkohteen ohi järjestetään hankkeessa rakennettavan kiertotien kautta, joka otetaan käyttöön toukokuun puolessa välissä. Nopeusrajoitus työalueen kohdalla on 50 km/h. Tielläliikkujia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.

Hanke käynnistyy huhtikuussa ja valmistuu elokuussa 2022. Rakentamisen kustannusarvio on 0,7 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii Raaseporin kaupunki ja hankkeelle on myönnetty liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustus.

Urakoitsijana toimii A. Berglund Oy.

Lisätietoja

Tekninen johtaja Jan Gröndahl, puh. 019 289 2550, jan.grondahl@raseborg.fi
Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh.019 289 3868, henrik.westerlund@raseborg.fi.

Kartta hankealueesta

Kartta Horsbäckin alikulkutunnelin työmaa-alueesta

1.04.2022 / Petra Louhimies

Saaristopolitiikan perustana on laki saariston kehityksen edistämisestä (1981 /494). Saaristolaki on osoitus siitä, että saariston erityisolosuhteet tunnistetaan ja ne vaativat erityistoimenpiteitä niin valtion kuin kuntien osalta. Saaristolaki on tärkeä tukipilari saaristolaisille ja saaristoalueille.

Saaristolain päivittämistä valmisteleva työ on käynnistynyt. Työn tavoitteena on tunnistaa lain päivitystarpeet sekä antaa alustavat ehdotukset päivitettävien pykälien sisällöistä. Saaristolaki on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Toimintaympäristö on muuttunut paljon viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, joten lakiin kohdistuu päivittämistarpeita sekä lakiteknisesti että lain sisältöön liittyen. Lain päivittämistä valmisteleva työ tehdään eri valtionhallinnon edustajien kanssa yhteistyötyössä. Tärkeä osa työtä on eri saaristo- ja vesistöalueilla järjestetyt kuulemistilaisuudet sekä saaristolaisten äänen kuuleminen tämän kyselyn avulla. Arvio lain päivitystarpeista valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä.

Kyselyssä pyydetään näkemyksiä lain keskeisiin sisältöteemoihin: elinkeinotoiminta, saavutettavuus, palvelut sekä luonto ja ympäristö. Kyselyssä puhutaan vain saaristosta, mutta tällä tarkoitetaan laajemmin myös vesistöalueita. Kysely on kaikille avoin. Vastausaikaa on 15.4.2022 asti. 

Iso kiitos jo etukäteen arvokkaista vastauksistanne!

Lisätietoja lain päivitystä valmistelevasta työstä antavat maa- ja metsätalousministeriössä Elina Auri, johtava asiantuntija, elina.auri@gov.fi, puh 0295 162 041 ja Sami Tantarimäki, suunnittelija, sami.tantarimaki@gov.fi, puh 0295 162 330.

KLIKKAA TÄSTÄ KYSELYYN!

28.03.2022 / Minttu Peuraniemi

Mustionjoen kahteen alimmaiseen voimalaitospatoon, Åminneforsiin ja Billnäsiin, rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin toukokuussa 2020 palauttaen vaellusyhteyden mereltä Mustionjoen pääuomaan ja sen sivupuroihin. Vuonna 2021 Mustionjoella tutkittiin kalojen vaellusta ja kulkua kalateissä sekä ylöspäin että alaspäin. Tutkimukset toteutettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY), Luonnonvarakeskuksen ja Kala- ja vesitutkimus Oy:n kanssa.

Mustionjoen alimman voimalaitoksen Åminneforsin kalatiessä kalojen nousua merestä jokeen seurattiin laskurin ja videokameran avulla. Kalojen alasvaellusta joesta mereen taas tutkittiin seuraamalla radiolähettimin merkittyjä lohen vaelluspoikasia Billnäsistä aina jokisuulle asti. Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 alasvaellustutkimukselle. Jatkotutkimuksen tavoitteena oli selvittää, löytävätkö kalat kalatiehen noustessaan jokea ylöspäin kohti lisääntymisalueita ja toisaalta jokea alaspäin kohti merta ja laajoja syönnösalueita. Samalla tutkittiin Billnäsin voimalaitoksen yläpuolelle rakennetun kävelysillan alle alasvaelluksen parantamiseksi asennetun ohjainverhon vaikutuksia kalojen liikkeisiin.

Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Laituri Billnäsissä, taustalla taloja
Kuva: Miina Rautiainen/LUVY r.f.

18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Lummekaaren varrella. Tontin pinta-ala on 1 039 – 1 841 m² ja hinta on 28 €/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.

S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: Kaupungintalo/mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Petra Louhimies

Omakotitontteja on mahdollista varata Bodankaaren, Vadelmapihan, Juolukankujan, Karpalotien, Vadelmatien, Karhunmarjatien ja Kalliolahdentien varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 920 – 1 200 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.

Gammelboda

Gammeboda on luonnonläheinen asuinalue vain 3 km Tammisaaren keskustasta. Päiväkoti n. 300m päässä, koulut 2,5 km ja koulukuljetus 50m etäisyydellä.


18.03.2022 / Petra Louhimies

Omakotitontteja on mahdollista varata Laulupuun, Tilhinkujan, Satakielenkujan, Hanhikujan, Laulujoutsenenkujan ja Rastaantien varrella. Tonttien pinta-alat ovat n. 890 – 2 100 m² ja hinta on 17 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.

Langansböle

Langansböle on asuinalue luonnon keskellä mutta vain 5 km Tammisaaren keskustasta. Lähistöltä 3,5 km päästä löytyy sekä päiväkoti, että ruokakauppa.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitonttia on mahdollista varata Kalliokaaren varrella. Tontin pinta-ala on 935 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontti on mahdollista varata Myllytien varrella. Tontin pinta-ala on 1 144 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Matinkadun varrella. Tonttien pinta-alat ovat n 1 100 – 1 200 m² ja hinta on 34 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


18.03.2022 / Sonja Grönqvist

Omakotitontteja on mahdollista varata Kuikkakujan varrella. Tonttien pinta-alat ovat n 1 000 m² ja hinta on 23 euroa/m². Vuosivuokra on 5 % kauppahinnasta ja se on sidottu elinkustannusindeksiin.

Lisätietoja antaa tonttisihteeri, puh. 019 289 2526.
S-posti: mittaus(at)raasepori.fi.

Käyntiosoite: mittausyksikkö, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.

Tutustu alueeseen karttapalvelussamme.


14.03.2022 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.

Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.

Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.

Työpajoja järjestetään seuraavasti:

  • Pohja 6.4.2022 klo 18–20.30
  • Tenhola 19.4.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: Bygdegården, Pitäjäntie 22, Tenhola
  • Mustio 27.4.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: Thorsborg, Thorsborgintie 11, Mustio
  • Snappertuna 2.5.2022 klo18–20.30
    • Paikka: Snappertunan koulun liikuntasali, Snappertunan Kirkkotie 117, Snappertuna
  • Bromarv 3.5.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: UF Hembygdens Väl r.y., Riihilahdenkuja 6, Bromarv
  • Karjaa 10.5.2022 klo.18-20.30 (paikka ja ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
  • Tammisaari 18.5.2022 klo.18-20.30 (ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
    • Paikka: Raaseporin kaupunginkirjasto Tammisaaressa, huone: Svalan

Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.

– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.

Lisätiedot:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi

1.4. lähtien: Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi


7.03.2022 / Petra Louhimies

Tilanne Ukrainassa herättää huolta ja sekä kaupungille että pelastuslaitokselle on tullut viime päivinä runsaasti tiedusteluja väestönsuojiin liittyen.

Suomeen ei kohdistu nyt mitään sellaista uhkaa, joka edellyttäisi väestönsuojien käyttöönottoa. Koska kiinnostusta väestösuoja-asioihin on kuitenkin herännyt, on pelastuslaitos koostanut tietopaketin useimmin kysytyistä kysymyksistä.

Lisätietoa pelastuslaitoksen sivuilta tästä.

Klikkaa tästä, niin pääset suoraan pelastuslaitoksen tietopakettiin!

Missä on yleinen väestönsuoja?

Länsi-Uudenmaan alueella ei ole yleisiä väestönsuojia. Jos omaa väestönsuojapaikkaa ei ole, ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen. Viranomaiset antavat tilanteessa väestölle ohjeet miten toimia. Väestön suojelemiseksi viranomaiset voivat myös evakuoida eli siirtää väestöä pois vaaraalueelta. Viranomaiset ilmoittavat, jos alue pitää evakuoida.

Missä väestönsuojani on?

Väestönsuoja löytyy useimmiten isompien taloyhtiöiden tai työpaikkojen yhteydestä ja ne ovat näiden kiinteistöjen asukkaiden tai työntekijöiden käytössä. Väestönsuojapaikkoja on myös julkisten tilojen yhteydessä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa, joissa ne on tarkoitettu kiinteistön käyttäjien tarpeisiin.

Yleensä väestönsuojat sijaitsevat kellarikerroksessa, maantasolla tai ne ovat osa erillisiä rakennuksia esimerkiksi ulkovarastojen yhteydessä.

Väestönsuojat on merkitty kansainvälisellä merkillä, joka on sininen kolmio oranssilla pohjalla. Pienemmissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa ei väestönsuojaa yleensä ole. Tällöin ensisijainen toimenpide on sisälle suojautuminen tai tilapäisen suojan rakentaminen.

Minulla ei ole tietoa omasta väestönsuojasta, mistä löydän tiedon?

On mahdollista, että taloyhtiöllä/kiinteistöllä ei ole väestönsuojaa eikä nimettyjä väestönsuojapaikkoja muissa kiinteistöissä. On myös tilanteita, joissa useammalla kiinteistöllä on yhteinen väestönsuoja. Jos asia on epäselvä, tieto väestönsuojasta tai -paikoista löytyy varmimmin kiinteistön pelastussuunnitelmasta tai rakennuslupadokumenteista.

Lisää vastauksia kysymyksiin väestönsuojista löytyy pelastuslaitoksen materiaalista, ks. linkki yllä.


2.03.2022 / Henri Nevakivi

Alkaen 2.3.2022:

Klo 6:35 lähtevä Karjaa-Fiskars vuoro on lakkautettu. Klo 6:50 Karjaa-Fiskars vuoroa on aikaistettu, uusi lähtöaika on klo 6:45. Liikennöidään uutta Karjaa-Fiskars vuoroa, lähtöaika klo 19:45. Vuoroja liikennöidään arkisin ma-pe.


28.02.2022 / Petra Louhimies

Minkälaisia henkilöliikenteen palveluita kaipaat Raaseporiin? Millä liikut? Mitä vaatisi, että luopuisit autosta kokonaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme nyt vastauksia Henkilöliikenteenpalvelut -kyselyn avulla.

Käyttäjätutkimus tehdään ja analysoidaan Laurean palvelumuotoilu YAMK-opiskelijoiden toimesta. Tutkimus on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa pyritään kehittämään innovatiivisia palvelukonsepteja henkilöliikenteeseen Raaseporin alueella.

Lue lisää Smart Countryside Mobility -hankkeesta artikkelissamme.

Vastaa kyselyyn viimeistään 15.3.2022.


28.02.2022 / Petra Louhimies

Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka pyrkii
parantamaan Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksia ja luomaan yrityksille uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kehitysalueeksi valikoitui Raasepori.

– Raasepori on maantieteellisesti laaja ja monipuolinen alue, ja siksi kiinnostava kohde hankkeelle. Alueella
vallitsee vahva yhteistyön kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä Bromarville myönnetty Uudenmaan Vuoden
Kylä 2022 -palkinto, kommentoi hankkeen asiantuntijatiimi.

Kuvassa hankkeen asiantuntijatiimi vasemmalta lukien: Raija Kaljunen, Eetu Rutanen, Jaakko Hannula, Anni
Vainio ja Harri Miinin.

Raasepori tukee hanketta

Raaseporin kaupunki tukee Smart Countryside Mobility -hanketta mm. jakamalla taustamateriaaleja,
paikallistietoa ja tukemalla viestintää. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Raaseporin maankäytön
kehityskuvan laadinnassa (Raasepori 2050), joukkoliikenteen ja turismin kehittämisessä.

– Olemme todella iloisia, että hankkeen asiantuntijatiimi valitsi juuri Raaseporin alueen kehittämiskohteeksi.
Raasepori on pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen isoimmista kaupungeista ja kestävän liikkumisen
kehittäminen on sekä asukkaillemme, että matkailijoillemme erityisen tärkeää, kertoo matkailupäällikkö Ville
Vuorelma.

Palvelukonsepteja kehitetään verkostomaisesti

Alueen liikkumispalveluiden kehittäminen aloitetaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten, kaupungin sekä
yhdistysten kanssa kevään -22 aikana. Hanke jatkuu kesään -23 asti. Ensimmäiseksi tutkitaan alueen
asukkaiden liikkumistottumuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tutkimusten tulosten pohjalta kehitetään
liikkumisen palveluita yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan
unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lisätiedot

Harri Miinin, projektipäällikkö Metropolia
+358 40 576 8392, harri.miinin@metropolia.fi

Jaakko Hannula, projektipäällikkö Laurea
+358 504413563, jaakko.hannula@laurea.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
019-289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi

Ville Vuorelma, matkailupäällikkö
019-289 2012, ville.vuorelma@raasepori.fi



23.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus valittiin lokakuussa 2021 yhdeksi kymmenestä Sitran Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelman tiimeistä. Kumppanuusohjelman tavoite on lisätä ja popularisoida tulevaisuusajattelua Suomessa. Ohjelmaan valitut tiimit saavat mm. koulutusta, materiaaleja ja sparrausta Sitran Tulevaisuustaajuus -työpajametodin käytössä. Yhteensä 78 toimijaa haki kumppanuusohjelmaan.

Sitra panostaa Raaseporiin

Sitra tukee Raaseporin tulevaisuustyötä nyt myös merkittävällä avustuksella. Jyrki Kataisen 16.2.2022 allekirjoittaman päätöksen mukaan, Sitra myöntää Raaseporin kaavoitukselle 30 000 € Raasepori 2050 -hankkeen vuorovaikutustyöhön.

Kuva: Topias Dean /Sitra

Tulevaisuustyöpajat järjestetään huhti- ja toukokuussa 2022. Lisätietoja työpajoista annetaan myöhemmin keväällä. Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä ja lempipaikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Lue lisää hankkeesta Raasepori 2050 -sivulla.


17.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus työstää maankäytön kehityskuvaa vuodelle 2050. Raasepori 2050 -hankkeen ensimmäisessä osassa keräämme asukkaiden näkemyksiä Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Voit vastata kyselyyn 10.3.2022 asti. Vastaamiseen menee noin 30 minuuttia, riippuen siitä, miten monta reittiä haluat merkitä kartalle.

Vinkki! Suosittelemme päätteen käyttöä kyselyyn vastaamiseen. Olemme huomanneet, että reittien merkitseminen voi olla helpompaa päätteen avulla.

Kyselyn tulokset analysoidaan ja huomioidaan lopullisen kehityskuvan muotoilussa.

Lisätietoja kyselystä

Julia Ingo, koordinaattori (vuorovaikutus & viestintä)

019-289 2015, julia.ingo@raseborg.fi


10.02.2022 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) ja rannikkoalueen kunnat Raasepori, Inkoo, Siuntio ja Kirkkonummi järjestävät maaliskuussa yhteistyössä erityisesti kuntalaisille ja mökkiläisille suunnattuja Rannikkovesi-iltoja. Tilaisuudet ovat webinaareja ja ne järjestetään Teamsin välityksellä (tilaisuuteen pääsee osallistumaan tietokoneen nettiselaimen kautta). Iltojen aikana pääset kuulemaan, mitä ajankohtaista tapahtuu vesiensuojelussa omalla paikkakunnallasi.  

LUVY on valmistellut kunnostussuunnitelmat rannikkokuntien kanssa valituille pilottikohteille, jotka ovat Tavastfjärden Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa, Kyrkfjärden Inkoossa ja Dragsviksfjärden Raaseporissa. 

Webinaareissa esittelemme kyseisen paikkakunnan pilottikohteen kunnostussuunnitelman, ja pääset kuulemaan suunnitelmaan liittyvästä tutkimustyöstä ja mahdollisista toimenpiteistä. 

Kerromme myös karttapohjaisen rannikkokyselyn alustavista tuloksista. Kysely on auki 27.3. asti osoitteessa: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip. Voit siis vielä vastata siihen! Tavoitteena on löytää uusia kunnostuskohteita, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle tai jotka aiheuttavat huolta kuntalaisissa, mökkiläisissä tai muissa alueen käyttäjissä. 

Valuma-aluetoimenpiteitä valmistellaan ja suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kartoitamme myös, onko alueella uusia viljelijöitä tai maanomistajia, jotka olisivat kiinnostuneita vesistökunnostustoimenpiteistä omilla maillaan. Jos siis olet haaveillut omasta kosteikosta tai pohdit, sopisiko vaikkapa kaksitasouoma maillesi, tule kuulolle! 

Tilaisuuksien kesto: 1,5h. Ohjelma tarkentuu vielä helmikuun aikana.

Ilmoittaudu mukaan tekstin lopussa olevalla lomakkeella.

Kirkkonummi ti 8.3. klo 16:30
LUVY esittelee Tavastfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Luvassa on myös maatalouden edustajan puheenvuoro sekä Virho ry:n vesiensuojelukunnostuksien esittelyä.

Inkoo to 10.3. klo 17:30
LUVY esittelee Kyrkfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän lisäksi kuulemme myös WWF:n toteutetuista vesiensuojelurakenteista.

Raasepori ti 15.3. klo 17:00
LUVY esittelee Dragsviksfjärdenin kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tämän jälkeen kuulemme Raaseporinjoki-hankkeesta.
Ilmoituslomake webinaariin LUVY:n sivuilla, tämän linkin kautta.

Siuntio to 17.3. klo 17:00
LUVY esittelee Pikkalanlahden kunnostussuunnitelman pääkohdat ja tuloksia karttakyselystä. Tapahtuman päätteeksi kuulemme Rannikkovesi- ja Siuntionjoki- hankkeesta.   

Mukana myös kuntien ympäristöpäälliköt.

Pidätämme oikeuden muutoksiin. 

Lisätietoja: 
Henna Björkqvist 
hanketyöntekijä
LUVY
henna.bjorkqvist(at)luvy.fi
045 7884 2810


10.02.2022 / Petra Louhimies

Oletko joskus miettinyt miltä Raasepori näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä? Miltä ympäristö voisi näyttää? Miten sinä tai lapsesi haluisivat asua tulevaisuudessa? Miten liikenne on järjestetty? Muun muassa näitä kysymyksiä Raaseporin kaavoitusyksikkö lähtee pohtimaan Raasepori 2050 -hankkeessa.

Kehityskuva tukee yleiskaavoitusta

Raasepori 2050 hankkeessa laaditaan maankäytön kehityskuva Raaseporille vuodelle 2050. Kehityskuva rakennetaan yhteiskuntaa koskevien tulevaisuuden skenaarioiden avulla. Kehityskuvassa keskitytään etenkin liikenteeseen, elinkeinoelämään, asumiseen ja ympäristöön. Lopullinen karttaesitys kuvailee kaupungin maankäytön tulevaisuuden visiota.

Kehityskuva tukee kaupungin yleiskaavoitusta, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole lainvoimaista ohjausvaikutusta yleis- tai asemakaavoitukseen tai lupaprosesseihin.

– Kehityskuvan luominen on meille erittäin tärkeää, sillä se antaa meille käsityksen siitä, miltä kaupungin ihmisten mielestä tulisi näyttää tulevaisuudessa. Se helpottaa myös maankäytön pitkäjänteistä ja johdonmukaista suunnittelua, kun meillä on selkeä ja inspiroiva tulevaisuuden visio, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Raaseporin kaavoitusyksikkö panostaa vuorovaikutukseen

Keväällä 2022 Raaseporin asukkailla on mahdollisuus osallistua kehityskuvan työstämiseen sekä vastaamalla karttakyselyyn, että osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin. Kerättyjen oivallusten avulla rakennetaan sen jälkeen skenaarioita, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida syksymmällä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus tehdä näin mittavaa osallisuustyötä. Tuntuu hienolta tuoda mukaan asukkaita ja muita kiinnostuneita vielä enemmän strategiseen kaupunkisuunnitteluun, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Myös muita kohderyhmiä kuten esim. yrittäjiä ja lapsia osallistetaan kehityskuvan muotoiluun. Vuorovaikutusosion jälkeen kaavoitusyksikkö tuo oman osaamisensa kehityskuvan kehittämiseen tekemällä erilaisia vaikutusten arviointeja. Lopullinen kehityskuva odotetaan valmistuvan kesällä 2023.

Kerro kartalla -kysely

Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä, sekä tärkeistä paikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla. Kyselyssä voi kuvailla arkireittejään ja paikkoja, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät sivulta raasepori.fi/raasepori2050.

Linkki Kerro kartalla kyselyyn: https://new.maptionnaire.com/q/6u9alv2rxl2v

Lisätiedot

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi



9.12.2021 / Minttu Peuraniemi

Aluehallintovirasto on antanut päätöksen Lohjanjärven säännöstelyä koskevaan muutoshakemukseen. Voimassa olleet säännöstelyluvan lupamääräykset eivät mahdollistaneet kaikissa vesitilanteissa järkevää säännöstelyä, koska säännöstely oli sidottu kalenteriin. Päätöksen myötä mm. Lohjanjärven kevään ja loppukesän säännöstely tulee aiempaa joustavammaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Raaseporin kaupunki on halunnut tarkistaa säännöstelyn suojellakseen maatalousmaita tulvehtimiselta.


1.12.2021 / Sara Vaskio

Raaseporinjoki-hankkeen jatko-osa on päättymässä 30.12.2021. Tärkeä työ vesiensuojelun edistämiseksi saa kuitenkin jatkoa. Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt lisärahoitusta Raaseporinjoki-hankkeelle vuosille 2022-2023. Tämä ilahduttaa projektipäällikkö Sara Vaskiota, nyt meillä on mahdollisuus jatkaa tärkeää työtämme. Paljon on tehty ja paljon on vielä mahdollista tehdä. Vesiensuojelu on hidasta hommaa ja vaatii pitkäjänteistä työtä.

Eroon tulvaongelmasta

Seuraava suunniteltu iso toimenpide on Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaus. Luonnonmukaisen perkauksen päätavoite on vähentää tulvia alueella ja samalla perkaus parantaa peltojen peruskuivatusta. Luonnonmukainen perkaus tarkoittaa, että uomaan rakennetaan kaksitasouoma, eli uoman reunoille tulee tulvatasanteita, johon tulviva vesi mahtuu. Lisäksi uomaan on suunniteltu kaksi kosteikkoa ja pohjakynnyksiä, jotka hidastavat veden virtausta. -Näin pitkän jokiuoman luonnonmukainen perkaus on Suomen mittakaavassa merkittävä toimenpide, eikä näin pitkää kaksitasouomaa ole aikaisemmin tehty, kertoo Vaskio. Raaseporinjoen ojitusyhtiö vastaa hankkeesta.  

Tranbokärrin uusi kosteikko vaikuttaa monin tavoin

Tranbokärrin kosteikko on Raaseporinjoki-hankkeen viimeisin toimenpide. Kosteikko sijaitsee Karjaalla Raaseporinjoen sivu-uomassa. Kosteikot ovat tärkeitä ja monivaikutteisia elementtejä vesienhallinnassa, kertoo Vaskio. Kosteikko pidättää sadevettä ja vähentää tulvia tulvaherkässä Raaseporinjoessa. Kosteikko sitoo myös ravinteita. Lisäksi kosteikko tarjoaa ravintoa ja hyvän elinympäristön monille lajeille: vesikasvit, hyönteiset ja niiden mukana myös linnut ja riistaeläimet viihtyvät kosteikolla. Näin kosteikko rikastaa luonnon monimuotoisuutta.

Vastavalmistunut Tranbokärrin kosteikko.

Kosteikon valuma-alue on noin 200 ha ja uusi kosteikko on noin 0,5 ha kokoinen ja sijaitsee Kaj Björklöfin mailla.  -On ollut ilo osallistua tähän projektiin, sanoo Björklöf. Rakentaminen meni hienosti ja jopa kelit olivat meidän puolellamme. Björklöf on myös aikaisemmin ollut aktiivinen hankkeessa ja osallistunut hankkeen vesiympäristöystävällisen maanviljelyn kokeiluun. Tarkoituksena on kokeilla uusia viljelymenetelmiä, joilla parannetaan maan kasvukuntoa ja näin ollen vähennetään ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. 


Toivottavasti linnut löytävät tiensä Tranbokärrin kosteikolle ensi keväänä, toivoo Kaj Björklöf.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Hanke on osa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Uudenmaan ELY-keskus tukee hanketta tulevina kahtena vuotena 244.000 eurolla. Lisäksi hanke saa tukea Raaseporin kaupungilta ja yksityisiltä säätiöiltä. Maanomistajien panos hankkeelle on erittäin tärkeä. Maanomistajat tukevat hanketta sekä talkootyöllä että antamalla omaa maata vesiensuojelun käyttöön.

Lisätiedot:


19.11.2021 / Minttu Peuraniemi

Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.

Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.

Klikkaa tästä ja osallistu kyselyyn!

Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!

Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.


16.11.2021 / Cynthia Moed-Ring

Jäteyhtiö Rosk’n Roll ryhtyy keräämään poistotekstiilejä 15. marraskuuta 2021 alkaen. Alkuvaiheessa poistotekstiilejä kerätään määrätyillä jäteasemilla sekä muutaman yhteistyökumppanin toimipisteissä. Kerätyistä tekstiileistä jalostetaan uusiokuitua.


Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräys alkaa viidellä paikkakunnalla: Loviisassa, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Vihdissä. Keräyspisteet ovat Loviisan jäteasemalla ja Loviisan Goodwill-lahjoituspisteellä, Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa ja Porvoon Goodwill-myymälässä, Tammisaaren jäteasemalla ja Emmaus Westervikin kirpputorilla Raaseporissa, Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa, Vihdin jäteasemalla sekä Vihdin kierrätyskeskuksessa Nummelassa. Kotitalouksien poistotekstiilejä otetaan vastaan maksutta.
Rosk’n Roll kasvattaa keräyspisteiden määrää lähivuosina. Keräyspisteiden määrän ja sijainnit voi tarkistaa yhtiön verkkosivuilta rosknroll.fi/poistotekstiilit.


Käyttökelvoton, puhdas ja kuiva
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit.
”Nyrkkisääntö on, että kuivat ja puhtaat, loppuun kuluneet eli käyttökelvottomat vaatekappaleet ja kodintekstiilit ovat poistotekstiilejä”, kertoo Rosk’n Rollin projektisuunnitelija Marika Makkonen.
Keräykseen ei kuitenkaan saa laittaa esimerkiksi alusvaatteita tai sukkia eikä myöskään kenkiä, peittoja tai mattoja. Myöskään kosteita, homeisia, vahvasti haisevia tai tuholaisia sisältäviä tekstiilejä ei saa tuoda keräykseen. Nämä kuuluvat sekajätteeseen.
”Jos poistotekstiilin keräyspiste ei vielä sijaitse kohtuullisen etäisyyden päässä, voi kaikki käyttökelvottomat tekstiilit yhä laittaa sekajäteastiaan, josta ne kuljetetaan jätevoimalaan energiana hyödynnettäväksi”, Makkonen lisää.

Poistotekstiilikeräykseen kuuluvat kotitalouksien loppuun kuluneet vaatteet ja kodintekstiilit. Myy suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet ja kodintekstiilit esimerkiksi kirpputorilla tai lahjoita hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.


Loppuun kuluneesta uusiokuiduksi
Kerätyt poistotekstiilit lajitellaan laadun mukaan yhteistyökumppaniemme toimesta. Käyttökelvottomat tekstiilit ohjataan Paimioon, Lounais-Suomen jätehuollon juuri avattuun uuteen laitokseen, jossa tekstiilit käsitellään ja jalostetaan kierrätysraaka-aineeksi. Uusiokuiduista valmistetaan esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja. Uusiokuidulle haetaan jatkuvasti uusia käyttökohteita.
Sellaisenaan käyttökelpoinen materiaali ohjataan takaisin tekstiiliteollisuuteen tai uusiokäyttöön pienyrittäjien työstettäväksi.
”Jos mukaan on eksynyt hyvälaatuisia vaatteita tai tekstiilejä, ne käytetään uudestaan sellaisenaan. Rosk’n Roll kuitenkin kannustaa laittamaan käyttökelpoiset, hyvälaatuiset vaatteet suoraan esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, kierrätysmyymälöihin tai kirpputoreille eikä poistotekstiilien keräykseen”, sanoo Marika Makkonen.


Luonto kiittää
Tuomalla loppuun kuluneet vaatteet ja kodin tekstiilit poistotekstiilien keräykseen tekee luonnolle palveluksen. Tekstiiliteollisuus kuuluu suurimpiin ympäristön kuormittajiin, ja pelkästään Suomessa syntyy noin 100 miljoona kiloa tekstiilijätettä vuosittain.
Tähän saakka poistotekstiilejä ei ole ollut mahdollista käsitellä Suomessa, mutta Paimion jalostuslaitoksen myötä kuluneet farkut ja reikäinen mekko voivat saada uuden elämän uusiokuidun muodossa.
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa uuden jätealain, jossa määrätään, että koko maassa on aloitettava poistotekstiilien keräys vuoteen 2023 mennessä. Poistotekstiilien keräyksestä kotitalouksilta vastaavat kunnalliset jäteyhtiöt, Itä- ja Länsi-Uudellamaalla Rosk’n Roll.


FAKTA
Rosk’n Rollin poistotekstiilien keräyspisteet:
Raasepori: Tammisaaren jäteasema, Emmaus Westervik
Lohja: Munkkaan jätekeskus
Vihti: Vihdin jäteasema, Vihdin Kierrätyskeskus Nummelassa
Porvoo: Domargårdin jätekeskus, Goodwill-myymälä
Loviisa: Loviisa jäteasema, Goodwill-lahjoituspiste
Keräyspisteiden lukumäärä kasvaa tulevina vuosina, tarkista ajankohtainen tilanne ja keräyspisteiden tarkat osoitteet verkkosivuiltamme www.rosknroll.fi.


Näin lajittelet poistotekstiilejä
Poistotekstiilien keräykseen kuuluvat puhtaat, kuivat, loppuun kuluneet, käyttökelvottomat vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, paidat, hameet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Tekstiileistä ei saa irrota likaa tai hajuja, mutta pinttyneet tahrat eivät haittaa.
Keräykseen ei saa laittaa mattoja, kenkiä, laukkuja, vöitä, alusvaatteita, sukkia, sukkahousuja, tyynyjä, peittoja, pehmusteita tai pehmoeläimiä eikä kosteita, homeisia, tekstiilituholaisia sisältäviä tai vahvasti haisevia tekstiilejä.


Tee näin:
• Pakkaa poistotekstiilit jätesäkkiin ja sulje tiiviisti.
• Tuo säkit yllä mainittuihin keräyspisteisiin.
• Tunnistat keräysastiat tarroista, joissa lukee ”Poistotekstiilit” viininpunaisella pohjalla.


21.10.2021 / Petra Louhimies

Mustion kaksikielinen koulu- ja monitoimikeskus Askers (Askersintie 51) on nyt saavuttanut harjakorkeuden. Tätä juhlittiin Askersin tulevassa ruokasalissa perinteisin harjakaismenoin keskiviikkona 20. lokakuuta!

Havainnekuva Askersin koulurakennuksesta

Kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt kiittivät kaikkia rakennusprojektiin osallistuneita.

Anna Friberg, tilahallintopäällikkö kiitti kaikkia hyvästä työstä. Sivistysjohtaja Tina Nordman nosti puheessaan esiin koulutilojen merkityksen yksilön kehitykselle, ja Anders Walls, valtuuston puheenjohtaja tähdensi koulun merkitystä koko kylälle.

Sixten Lundberg ja Uffe Enberg viihdyttivät kuulijoita musiikkiesityksin ja hauskoin tarinoin. Ja kuten harjannostajaisperinteeseen kuuluu, tarjolla oli myös syötävää ja juotavaa!

Askersin monitoimitalosta tulee 40 ruotsinkielisen ja 40 suomenkielisen oppilaan koulun (liikuntasali ja jakelukeittiö mukaan lukien) lisäksi löytymään tulevaisuudessa päiväkoti, kirjasto, neuvola ja tiloja nuorisotoiminnalle.

Lue myös artikkeli keväältä 2021, ja tutustu Svartå skolanin blogiin ”I väntan på nya skolan”!


20.10.2021 / Petra Louhimies

Linderintien alikulkusillan rakentaminen Mustiolla käynnistyy marraskuussa. Nykyinen Linderintien tasoristeys poistetaan käytöstä uuden alikulkusillan valmistuttua. Tasoristeysalueelle tehdään työnaikaisia muutoksia siltatöiden mahdollistamiseksi. Linderintielle tulee myös lyhyitä liikennekatkoja, joista tiedotetaan erikseen. Koulukuljetukset yms. huomioidaan.

Urakkaan sisältyy Mt 186:n (Salo-Inkoo -tie) alentaminen Stormoran risteyssillan (eli mt 186 ja VT 25 risteyksen) kohdalla. Maantien tasausta lasketaan, jotta voidaan mahdollistaa korkeiden erikoiskuljetukset mt 186:lla, nämä kulkevat nykyisin Mustion keskustan läpi. Työn ajaksi maantielle tehdään työnaikaiset liikennejärjestelyt. Töiden valmistuttua erikoiskuljetusreitti siirtyy Mustion keskustasta Mt 186:lle.

Aikataulu

  • Linderintien alikulkusillan rakentaminen alkaa radan väistöraiteen rakentamisella 25.11.2021. Työt valmistuvat lokakuussa 2022.
  • Mt 186:n alennustyö alkaa 25.11.2021 ja päättyy 10.12.2021.

Tilaajana ja rakennuttajana toimii Väylävirasto

Urakoitsijana toimii YIT Suomi Oy

Lisätietoja Erkki Mäkelä, Väylävirasto, puh. 029 534 3822, erkki.makela@vayla.fi

Materiaalit

Stormora mt 186

Ladda nerVisa

Asemapiirustus Linderintie

Ladda nerVisa

19.10.2021 / Petra Louhimies

Maaseudun mikro- ja pienyritykset voivat 18.10. alkaen hakea tukea investointeihin, jotka edistävät uusiutuvan energian käyttöönottoa ja yrityksen energia- ja resurssitehokkuutta.

Investoinnit rahoitetaan EU:n elpymisvaroista, joilla helpotetaan toipumista koronakriisistä.

Lue lisää:


28.09.2021 / Cynthia Moed-Ring

Västerbyn lintutornin ympärillä oleva ruovikko on juuri murskattu. Tavoitteena on ennallistaa vanha laidunalue avoimella rantaniityllä, joka hyödyttää kahlaajia ja muita lintuja.

Kyseessä on kaksi luonnonsuojelualuetta, jotka Raaseporin kaupunki omistaa ja jotka kuuluvat Natura 2000-verkostoon. Laidunalueen raivaus tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän hoitosuunnitelman mukaisesti. Kaupunki on saanut hankkeelle avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta.

Alueeseen kuuluu laaja ruovikkovyöhyke ja nuori lehtometsä, jotka olivat aiemmin avoimia laidunalueita tai niittyjä. Osa alueesta (noin 12 ha) ennallistetaan nyt laitumeksi ja aidataan. Aiemmin avoimille alueille kasvanut lehtipuuvesakko raivataan. Arvokkaita puita ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään.

Ensi keväästä lähtien Highland Cattle -rodun lehmät laiduntavat alueella.

– Ulkoilureitti lintutornille ja upeat näkymät tornista paranevat. Lehmät auttavat meitä pitämään huolta maisemasta ja pitämään rantaniityn auki. Se hyödyttää paitsi kaupungin asukkaita ja lintuja myös arvokkaita kasveja, perhosia, kovakuoriaisia, kimalaisia ​​ja mehiläisiä, kertoo Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson.

Lisätietoja

Projektinjohto ja laidunnussuunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puhelin 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raseborg.fi

Ruovikon murskaus: Hongiston Konetyö Oy, Arttu Hongisto, puhelin 050 4351927


23.08.2021 / Henri Nevakivi

Joukkoliikenteen lipputuotteisiin tulee syyskuun alussa muutos, kun jo aiemmin käyttöön otettu Länsi-Uusimaalippu korvaa Raaseporin kaupunkilipun, joka poistuu myynnistä. Länsi-Uusimaalipun edeltäjä, Länsi-Uudenmaan seutulippu poistui myynnistä jo keväällä 2021.

Lisätietoa Länsi-Uusimaalipusta osoitteessa: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/liikenne-ja-veneily/joukkoliikenne/alennusliput-linja-autoihin/.

Raaseporin kaupunkilippu lakkautetaan aiemmin tehtyjen kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätösten perusteella 1.9.2021 lähtien. Lakkautus johtuu kaupungin taloudellisista säästötarpeista. Kaupunkilippua voi ladata elokuun ajan ja matkustusajan voi käyttää loppuun.


20.08.2021 / Henri Nevakivi

Kysyntään ja autokiertoihin liittyvistä syistä johtuen, alkaen ma 23.8.2021,  

Klo 10:00 Tammisaaresta Bromarviin lähtevä vuoro lähtee 20 min myöhemmin, uusi aikataulu (ma-pe):

Tammisaari klo 10:20
Österby klo 10:25
Tenhola klo 10:35
Bromarv klo 10:55

Klo 10:35-11:15 Bromarv-Tammisaari vuoro lakkautetetaan eli ei kulje enää.

Uusi vuoro (ma-pe):

Tammisaari klo 16:10
Österby klo 16:15
Tenhola klo 16:25
Bromarv klo 16:45


19.08.2021 / Minttu Peuraniemi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) toteutti Mustionjoen Junkarsborgissa viime viikolla koskikunnostuksen, jonka tavoitteena on auttaa uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun lisääntymistä ja säilymistä Mustionjoessa. Kunnostetulle alueelle istutetaan vielä tänä syksynä Norjasta paluumuuttajina saapuneita Mustionjoen raakunpoikasia. Kunnostettu alue soveltuu nyt myös aiempaa paremmin lohikalojen lisääntymispaikaksi. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kaivinkone ruoppaa jokiuomaa
Junkarsborgin virtapaikkaa kunnostettiin paremmin lohikaloille ja raakuille sopivaksi lisäämällä sinne soraa ja kiveä. . Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

5.08.2021 / Petra Louhimies

Väylävirasto tiedottaa.

Rakennustyöt valtatie 25:llä Lepin liittymän kohdalla ovat käynnistyneet heinäkuun lopulla viikolla 29. Työt käynnistyvät työmaan perustamisella, puuston raivauksella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.

Hankkeessa valtatie 25:n ja maantie 111:n liittymään rakennetaan kevennetty eritasoliittymä sekä uusi risteyssilta. Samalla vanha Bäljarsin alikulkukäytävä puretaan. Lisäksi hankkeessa rakennetaan mt 111:n, Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymään uusi kiertoliittymä.

Liittymäalueen valaistuksen uusimisen lisäksi tievalaistusta jatketaan noin kilometrin verran Hangon suuntaan. Raaseporin kaupungin omana hankintana toteutetaan myös Uikkukujan jatkaminen. Rakentamisen aikana toteutetaan myös tilapäisiä liikennejärjestelyjä ja kiertoteitä.

“Hankkeen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta valtatie 25:llä. Toteutettavien uusien järjestelyiden myötä mahdollistetaan myös alueen maankäytön kehittyminen”, kertoo projektipäällikkö Elina Keränen Väylävirastosta.

Rakentamisen kustannusarvio on 3,2 miljoonaa euroa. Kustannukset jaetaan Väyläviraston ja Raaseporin kaupungin välillä. Uikkukujan jatkeen rakentamisen kustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan Raaseporin kaupungille.

Hanke käynnistyy heinäkuussa 2021 ja valmistuu elokuussa 2022. Tilaajana toimii Väylävirasto ja Raaseporin kaupunki, urakoitsijana toimii Louhintahiekka Oy.

Kartta alueesta

Karttakuva: Väylävirasto


3.08.2021 / Carina Nyholm

Helsingissä, Tunturikatu 7:ssä sijaitseva asunto annetaan vuokralle opiskelijoille Raaseporista. Asunnon jakavat kaksi muuta opiskelijaa. Kuukausivuokra on 290,58 euroa. Asunto arvotaan ensisijaisesti opiskelijalle, joka opiskelee nyt ensimmäistä vuottaan. Jos ensimmäinen vuoden opiskelijoita ei ole, arvotaan asunto muiden hakijoiden kesken. Vuokrasopimus tehdään vuodeksi kerrallaan ja sitä voidaan pidentää enintään viisi vuotta.

Lisätietoja antaa asuntosihteeri Carina Nyholm, puh. 019 289 2811,

Vapaamuotoinen hakemus ja opiskelijatodistus on jätettävä viimeistään 18.8.2021 klo 12.00 osoitteeseen Raaseporin vuokra-asunnot, asuntosihteeri Carina Nyholm, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari.


2.08.2021 / Petra Louhimies

VR:n maksujärjestelmä on muuttunut 1.7.2021 alkaen niin, että kaukoliikenteen sarja- ja kausilippuja ei enää voi ostaa R-kioskeilta. Maksujärjestelmän muutoksesta johtuen kaupunki ei myöskään enää voi tarjota uusia Eazybreak-matkaseteleitä. (Eazybreakin tuotteita ei voi enää ostaa myöskään VR-sovelluksen kautta.)

Kaupunki tutkii mahdollisuutta jatkaa työmatkojen tukemista pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun.

Tämä tiedote on lähetetty heinäkuussa myös sähköpostitse kaupungin aktiivisille Eazybreak-käyttäjille.


18.07.2021 / Maria Eriksson

Etanaroskikset ovat nyt paikallaan: toinen on Pumppulahden länsipuolella Västra Nylands Folkhögskolan vieressä, toinen Österbyssä Nimenniityntien ja Böningintien risteyksessä.

Roskikseen voit laittaa tapetut tappajaetanat (ohjeet löytyvät kannesta ja kotisivulta). Roskiksessa on kaksinkertainen säkki, jonka Rosk’n Roll tyhjentää kerran viikossa.

Nämä kaksi etanaroskista ovat pilottikokeiluja ja, mikäli kokeilu onnistuu, useampia roskiksia sijoitetaan asukkaiden toiveiden mukaisesti.


9.07.2021 / Petra Louhimies

Osana #Rannikkovesivisio-hanketta LUVY kysyy Raaseporin, Kirkkonummen ja Inkoon asukkailta ja mökkiläisiltä rannikkovesiin liittyviä havaintoja ja mielipiteitä.

Hankkeessa etsimme myös mahdollisia kosteikkokohteita ja perkausta kaipaavia uomia tulevia kunnostuksia varten. Niiden kunnostukset alkavat resurssien puitteissa vuonna 2022. Osallistu rannikkovesi-kyselyyn ja vaikuta! Kysely on auki 6.7–30.9.2021 välisen ajan: https://new.maptionnaire.com/q/6siv8tpa2yip

Lue lisää hankkeesta: https://www.luvy.fi/hankkeet/rannikkovesivisio/


5.07.2021 / Petra Louhimies

Liikenne Kodin Tavaratalolle siirretään kulkemaan valmistuvan, Tammisaarentielle liittyvän uuden tien kautta 12.7. Samassa yhteydessä vaarallinen vanha liittymä suljetaan. Sulkeminen suoritetaan yhteistyössä vt 25:n tienpitäjän Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.


1.07.2021 / Petra Louhimies

Ulkoilumahdollisuudet Raaseporissa kehittyvät entisestään Billnäsin uuden kävely- ja pyöräilyreitin myötä. Karjaan Rantapuistosta Billnäsiin ruukille vievä uusi ulkoilureitti tarjoaa käyttäjille hienoja luontokokemuksia Mustionjoen varrella ja Kulttuurivalli-infokyltit avaavat alueen rikasta historiaa kävijöille. Reitin kruunaa uusi kelluva silta, jonka päädyssä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät ihailemaan ruukkimaisemia keskeltä Mustionjokea viime vuonna valmistuneen Billnäsin kalatien yläpuolelta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls piti puheen avajaisissa.

Raaseporin kaupungin rakentama kalatielle johtava ponttoonisilta kätkee alleen vaelluskalojen ohjausaidan, jonka tarkoituksena on ohjata ylävirrasta saapuvia kaloja turvallisesti kalatiehen, voimalaitosturbiinien sijaan. Ohjausaidalle kaupunki on saanut rahoitusta Maa-ja metsatalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Kävelysillan päässä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät seuraamaan kalojen matkaa ja lukemaan kalarappusista ja mm Mustion joessa elävistä jokihelmisimpukoista. Patosilta avaa uusia näkymiä kaikille paikallisille ja vieraille.

Skyltarna är placerade runt kulturvallen.

Kävelyreittien kehittelyä Billnäsin alueella jatketaan vielä ensi vuonna yhdessä maanomistajan kanssa.

”Raaseporin kaupunki ansaitsee jokaisen alueen asukkaan mutta myös alueen vieraiden kiitokset sekä patosillasta että alueelle rakennetuista pyöräteistä, tien uudistamisesta sekä katuvalaisimista.” toteaa Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Kim Björklund ja Aapo Roselius kertovat Billnäsin uniikista historiasta.

Kulttuurivalli yhtenäistää alueen ainutlaatuisen kulttuuri- ja ruukkihistorian uuden reitin ja Ratavallin kautta. Yhdeksän suuren informatiivisen ja tyylikkään taulun välityksellä Billnäsin ruukin rikas historia avautuu kävijöille. Hankkeen takana on historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius.

“Haluamme nostaa esille ja kertoa alueen suurenmoisesta historiasta. Kaikki jotka kävelevät ruukissa ja sen lähialueilla ovat Suomen teollisuushistorian tärkeimmissä paikoissa. Tämä on ehdottomasti yksi meidän suurimmista teollisuutemme ja Suomen nykyaikaistamisen symboleista” he kertovat.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström tutkivat uutta näköalapaikkaa kalatien yllä.

Kulttuurivalli on saanut tukea kylttien sisällön tuottamiseen Karjaa-Pohja Säästöpankkisäätiöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Raaseporin kaupunki ja Billnäsin ruukki ovat yhdessä kustantaneet kylttien painon ja tuottamisen. ELY keskus on ollut mukana tukemassa kylttien ja taukopaikkojen hankintaan uudelle Rantapuiston ja Billnäsin väliselle reitille. Paikallinen Kaviva Graphics on suunnitellut kylttien ulkonäön ja graafisen työn ja Mr Media on painattanut ja asentanut ne.

Uudelta reitiltä löytyy myös taukopaikkoja, penkkejä ja pöytiä, jotka ovat hankittu myös osittain ELY keskuksen tuella. Reitin varrelta löytyy myös Billnäsissä vasta avattu terassiravintola Scarlett O Karis, josta vierailijat voivat ihastella ruukki- ja jokimaisemia ja nauttia juomista sekä Yhdysvaltain etelävaltioiden grilliruuista.

“Olemme yhdessä kehittäneet uuden vielä vetovoimaisemman kokonaisuuden Billnäsin ruukin alueelle ja nykyään Billnäs lukeutuu kotimaisten ja Suomeen matkustaneiden kansainvälisten matkailijoiden must see kohteisiin” toteaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.


24.06.2021 / Petra Louhimies

Kerro havaintosi Origin by Oceans:in kotisivulla ja olet mukana auttamassa Itämerta.

”Origin by Ocean Oy on kotimainen levänjalostusteknologiaan keskittynyt yritys, jonka erikoistuotteet luovat uusia mahdollisuuksia luonnonpohjaisille tuotteille lukuisilla teollisuudenaloilla. Tavoitteenamme on auttaa Itämeren rehevöitymisongelman ratkaisemisessa uutta hyvinvointia luovilla ja kaupallisesti kannattavilla keinoilla. Yhdessä Helsingin yliopiston mikrobiologian osaston kanssa kartoitamme Itämeren sinilevätilannetta.”


10.06.2021 / Monica Österblad
Tältä voi näyttää, kun puutarhajätettä heitetään metsään. Nokkosia, ohdakkeita ja jättipalsamia.

On valitettavan yleistä, että puutarhajätteet heitetään metsään, yleisille alueille, tai jopa naapurin tontin hoitamattomalle osalle. Nämä paikat eivät sovellu puutarhajätteelle. On hyvä ymmärtää, että puutarhajäte voi olla väärään paikkaan sijoitettuna haitallista.

Miksi puutarhajätettä ei saa heittää tontin ulkopuolelle?

  • Puutarhajätteen dumppaaminen on yksi merkittävimmästä syistä, miksi haitalliset vieraslajit leviävät. Monet haitalliset lajit on alun perin tuotu ja myyty puutarhakasveina, ennen kuin huomattiin, miten nopeasti ne leviävät. Näiden joukossa on esim. jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu, japanintatar ja lupiini, mutta myös japaninhumala ja värigunnera. Huonolla tuurilla tämän päivän helposta ja rehevästä puutarhakasvista voi tulla huomisen haitallisesti leviävä vieraslaji.
  • Jo paikalla luonnostaan kasvavat kasvit jäävät kilpailussa kakkoseksi esim. vuonankaalille ja nokkosille.
  • Espanjansiruetana (ns. tappajaetana) leviää helposti puutarhajätteen ja mullan seassa, kun niitä siirretään paikasta toiseen.
  • Puutarhajätekasat ovat luonnossa vähemmän kaunis näky. Pudonneet hedelmät houkuttelevat myös jyrsijöitä.
  • Jätelain mukaan jätteen hylkääminen ympäristöön on myös suoraan rikos.
  • Voit näyttää esimerkkiä muille käsittelemällä puutarhajätteesi oikealla tavalla!

Näin pääset eroon puutarhajätteistä oikeaoppisesti

  • Jäteasemat ottavat vastaan kaikenlaista puutarhajätettä. Kotitalouksien pienet puutarhajätekuormat otetaan vastaan maksutta oikein lajiteltuina. Jos haravointijäte kuljetetaan jätesäkeissä, säkit tyhjennetään jäteasemalla.
  • Haravointijätteen voi hyvin kompostoida kehikossa tai avokompostissa omalla pihalla.
  • Oksat voi silputa ja käyttää peitteenä esim. pensaiden alla, tai sekoittaa kompostiin.

Kiitos, kun pidät huolta ympäristöstämme!

Raaseporin kaupungin Ympäristötoimisto ja Yhdyskuntatekninen yksikkö


9.06.2021 / Petra Louhimies

Kuva: Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. (Kuva: LUVY / Jussi Vesterinen)

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Rannikkovesivisio-hanke käynnistyi tänä keväänä. Hankkeessa läntisen Uudenmaan rannikkovesille laaditaan visio ja suunnitelmat, joiden perusteella aloitetaan merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus.

Hankkeessa tehtävän ”Rannikkovesien vesistövision” tavoite on käynnistää valuma-aluelähtöinen rehevöityneiden merenlahtien ja rannikkovesien kunnostus ekologisesti hyvään tilaan. Länsi-Uudenmaan rannikkovesikunnat sekä muut toimijat kootaan toimimaan yhdessä rannikkovesien tilan parantamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on pitkäaikainen yhteinen rannikkovesien kunnostuksen tahtotila ja toimenpideohjelma rannikkovesien tilan parantamiseksi.

Merenlahdet ovat tärkeitä sekä virkistyskäytölle että kalastukselle. Lisäksi niihin liittyy taloudellisia intressejä. Hankkeessa tarkastellaan merenlahtien tilaa ja kunnostusmahdollisuuksia ekologian, luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulmista. Valituille pilottialueille tehdään tämän vuoden aikana kunnostussuunnitelmat.

Pilottikohteet on valittu yhdessä alueen kuntien kanssa ja ne ovat:

  • Inkoo, Kyrkfjärden
  • Kirkkonummi, Tavastfjärden
  • Raasepori, Dragsviksfjärden
  • Siuntio, Pikkalanlahti

“Kunnostussuunnitelmien laadinnassa otamme huomioon kunkin kohteen erityispiirteet. Kattava kunnostussuunnitelma luo perustan tehokkaalle kunnostustyölle”, sanoo LUVYn vesistöasiantuntija Katja Pellikka.

Kunkin alueen osalta kootaan yhteen saatavilla oleva ja uusin tieto merialueen vedenlaadusta, biologisista tekijöistä sekä morfologiasta, ekologisesta tilasta sekä sen kehityksestä. Lisäksi tärkeimmille uomille tehdään kuormitusselvitykset. Tarkastelussa otetaan huomioon myös mahdolliset alueen ominaispiirteet, arvokkaat luontotyypit (kluuvit, fladat), linnustollisesti ja kalastolle arvokkaat kohteet sekä arvokkaat meriympäristökohteet.

”Rannikkovesien vesistövision laatiminen on tärkeä avaus rannikon vesistökunnostustyölle. On hienoa, että kunnat ovat lähteneet yhtenä rintamana mukaan aloittamaan pitkäjänteistä työtä”, sanoo LUVYn toiminnanjohtaja Jaana Pönni. Uudenmaan ELY-keskus on rahoittanut hanketta 55 000 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lisätietoja:

Katja Pellikka
vesistöasiantuntija
LUVY
katja.pellikka@luvy.fi
050 475 4452

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, LUVY, on alueellinen vesiensuojeluyhdistys ja palveluntarjoaja. Tehtävämme on edistää vesiensuojelua, ympäristönsuojelua ja ihmisen elinympäristön terveellisyyttä läntisellä Uudellamaalla.


8.06.2021 / Henri Nevakivi

Yhteistyössä Hangon kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa, Raaseporin kaupunki on järjestänyt kesäbussin
liikennöimään Hangon ja Fiskarsin alueen välille. Sen toivotaan elävöittävän matkailua ja helpottavan
liikkumista alueen nähtävyyksien välillä.

Kesäbussin aikataulu, liikennöidään 17.6-14.8.2021 (muutokset mahdollisia):


8.06.2021 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki on hankkinut HSL:ltä taajamajunavuoroja – aikainen aamuvuoro Karjaalta Helsinkiin ja
myöhäinen iltavuoro Helsingistä Karjaalle. Näiden vuorojen viimeinen liikennöintipäivä on 20.6.2021.
Kaupunki on hankkimassa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Inkoon kunnan kanssa korvaavaa linja-autoliikennettä, joka aloittaa 7.6.2021. Kilpailutusteknisistä syistä, juna- ja niitä korvaavia linja-autovuoroja,
ajetaan jonkin aikaa samanaikaisesti. Palvelutason parantamiseksi uusi linja-autoyhteys ulottuu
Tammisaareen asti.

Korvaavien linja-autovuorojen aikataulut, voimassa toistaiseksi (muutokset mahdollisia):


8.06.2021 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki on kilpailuttanut kesäajan linja-autoliikenteen ja liikennöitsijäksi on valittu
Raseborgs Taxi & Buss Ab (Rolly Group). He ajavat seuraavan aikataulun mukaisesti (ma-pe)
1.6-15.8.2021 (muutokset mahdollisia):


4.06.2021 / Minttu Peuraniemi

Lohien alasvaellusta tutkiva hanke on alkanut Billnäsin voimalaitospadon kohdalla Raaseporissa. Tutkimuksen aikana rakennetaan erillinen kalojen alasvaellusta ohjaava laituri- ja ohjainrakenne kalatien yhteyteen. Tavoite on, että kalanpoikaset pääsisivät vaeltamaan voimalaitoksen ohi alavirtaan turvallisesti. Tutkimuksen toteuttaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Kala- ja vesitutkimus oy:n ja Raaseporin kaupungin kanssa. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Henkilö istuu veneessä ja havainnoi radiolähetinkaloja
Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä havainnoimassa radiolähetinkaloja Mustionjoella. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori


2.06.2021 / Minttu Peuraniemi

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on aloittanut lohikalakannan palautusistutukset Karjaanjoen vesistöön. Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Lohi sen sijaan hyödyntää pääuomia lisääntymiseen. Lue lisää LUVY:n sivuilta.

Kalanpoikanen vedessä
 Nyt istutettavat lohikalat ovat taimenia, jotka lisääntyvät erityisesti puroissa. Kuva: LUVY/Joonas Tammivuori

1.06.2021 / Sara Vaskio

Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.

Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.

Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:

Luonnonhoitohankkeet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella

Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.

Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan

Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.

Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:

Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


20.05.2021 / Maria Eriksson

Haluamme kiittää Karjaan Keskustayhdistys ry:tä joka tarjosi kevätkukat Karjaan keskustaan. He ovat myös avustaneet uusien ruukkujen hankinnassa, jotka tulevat kesäksi Kauppiaankadulle😊


20.05.2021 / Maria Eriksson

Puisto on suljettu 24.5-4.6.2021. Raaseporin kaupunki pahoittelee työstä mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.


20.05.2021 / Monica Österblad

Ammattikorkeakoulu Novia on käynnistänyt projektin yhdessä Raaseporin kaupungin, Raaseporin Luonto Ry:n ja paikallisten kyläyhdistyksien kanssa, jossa torjutaan neljä haitallista lajia (jättipalsami, kurtturuusu, lupiini ja espanjansiruetana). Järjestetään mm. talkoita, ja opiskelijat kartoittavat esiintymiä. Haitalliset vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta viemällä elintilaa, tai kuten etanat, lisääntymällä holtittomasti, mikä sekä suoraan että epäsuoranaisesti voi haitata jopa tuotantokasveja. Projekti on ELY-keskuksen ja Svenska kulturfondenin rahoittama.

Ota yhteyttä Kaisa Kauraseen (katso allaoleva tiedote) jos haluat lisää infoa talkoista; ainakin Pumppulahdella (ensimmäinen kerta ma. 24.6 klo 20) ja Mustiossa ollaan jo sovittu etanatalkoista.

Pressmeddelande_Bekämpning av invasiva främmande arter – Vieraslajien torjuntahanke

Ladda nerVisa

17.05.2021 / Monica Österblad
Espanjansiruetana
Espanjansiruetana

Tappajaetana (tai espanjansiruetana) on taas herännyt, ja kaikesta päätellen talven lumipeite on edistänyt talvehtimista. Nyt kannattaa heti ruveta poimimaan etanoita, jos haluat säilyttää puutarhasi vehreyttä. Jos määrät kasvavat suuriksi, kuten paikoitellen voi, kotitaloukset saa nyt viedä sekä etanoita että haitalliset vieraskasvit ilmaiseksi Rosk’n Roll:in jäteasemille, pakattuna muovisäkkeihei/pusseihin. Muista että nämä menevät jätteenpolttoon, joten kannattaa välttää turhaa nestettä (koskee etanoita). Lue lisää tässä: https://rosknroll.fi/rosknroll/ajankohtaista/tiedotearkisto/kotitalouksien-haitalliset-vieraslajit-voi-h%C3%A4vitt%C3%A4%C3%A4-maksutta/

Meidän nettisivuilta löytyy tietopaketti espanjansiruetanasta ja sen torjunnasta. etanahavainnot voi raportoida Vieraslajit.fi-sivustolle.


29.04.2021 / Petra Louhimies

Uuden Fokuksen rakennustyömaa etenee. Työ tulee kesäkuukausien aikana vaikuttamaan liikennejärjestelyihin Keskuskadulla ja ympäristössä. Täyttötyöt Fokuksen sokkelin ympärillä vaatii Forsströminkadun (Fokuksen ja Latvalan välinen katualue) sulkemista kahdessa vaiheessa siten, että liikennettä ohjataan Latvalalle pohjoisen kautta, kun eteläpääty on suljettuna, ja päinvastoin. Tilapäiset liikennejärjestelyt siis viikoilla 19-20 ja kestävät noin 3 päivää. Elementtinostot ovat seuraava työvaihe joka vaatii Keskuskadun toisen kaistan sulkemista, tämä työ on edessä kesäkuun alussa ja kestää 1-2 päivää.

Valitamme työstä aiheutuvaa häiriötä.

LU Rakennus Oy, Viktor Strandberg, tel 045-8064050.



27.04.2021 / Maria Eriksson

Nyt muutamme osan hoitamistamme nurmialueista ja tienpientareista niityiksi Österbyssä, Malmkullassa ja Kanavatorilla Karjaalla. Sen lisäksi inventoimme tiettyjä vanhoja nurmikoita. Tämä tarkoittaa että emme leikkaa nurmikkoa ennen heinäkuuta, vaan tutkimme kasvistoa ja otamme selvää josko nämä tietyt alueet voisi muuttaa niityiksi . Esimerkiksi Kvarnbacken, Herrknallen ja Malmkullan alueilla jätetään osa nurmikoista leikkaamatta. Myös rutiininomainen ruohon leikkuu otetaan tarkasteluun ja alueet jotka ovat kovassa käytössä leikataan useammin kun sivummalla ja vähemmällä  käytöllä olevat alueet, joilla annamme luonnon kukkien kukkia ennen leikkuuta.

Näin saamme lisättyä luonnon monimuotoisuutta kaupungin viheralueilla.  Saamme jatkossa nauttia kauniista luonnonkukista, jotka auttavat elintärkeitä pölyttäjiä.

Nämä muutokset  lisäävät myös mahdollisuuttamme tehostaa viheralueiden kunnossapitoa niillä alueilla, joilla  hoidon tulee olla intensiivisempää ja pystymme palvelemaan raaseporilaisia paremmin.


22.04.2021 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungin tekninen lautakutan hyväksyi Karjaa-Tammisaari kävely- ja pyörätien yleissuunnitelman kokouksessaan 13.4.2021.

Rakentamisen käynnistymiseen liittyvät valmistelut ovat käynnissä ja aloitus on toukokuussa 2021. Vaihe 1 käsittää osuuden Tammisaarentieltä / Kodin Tavaratalolta Mekaanikontielle, pl 500-5500. Vaihe 2, pl 0-500 eli alikulku, rakennetaan vuonna 2022.

Översiktsplanen Karis-Ekenäs cykelväg Yleissuunnitelma Karjaa-Tammisaari pyörätie 13.04.2021

Ladda nerVisa

Lisätiedot hankkeesta:

Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh 019 289 3868
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström, puh. 019 289 3852


19.04.2021 / Marika Stigell

Raaseporin kaupunki on tehnyt poikkeusjärjestelyjä eräiden ulkoisten vuokralaistensa vuokranmaksuun ja haluaa omalta osaltaan helpottaa yrityksien ja yhdistysten tilannetta koronapandemian aikana.

Raaseporin kaupunki myöntää vuokravapauden ajalle 8.3.2021 – 30.6.2021 niille yrityksille ja yhdistyksille, jotka ovat vuokralaisina kaupungin rakennuksissa, alueilla ja tiloissa.

Vuokranmaksun poikkeusjärjestelyt koskevat Raaseporin kaupungin vuokralaisina olevia yrityksiä ja yhdistyksiä, joiden tilanne on merkittävästi vaikeutunut koronapandemian aikana. Mikäli vuokra on maksettu tältä ajanjaksolta vuokra palautetaan.

Vuokralaisen on kirjallisesti haettava vuokravapautta. Vapaasti muotoiltu hakemus lähetetään sähköpostitse osoitteeseen soile.makinen@raasepori.fi . Hakemuksessa on perusteltava miten vallitseva pandemia vaikuttaa yrityksen/yhdistyksen toimintaan. Hakemus tulee toimittaa viimeistään 31.5.2021.

Raaseporin tekninen lautakunta.


15.04.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki ja länsiuusimalaisten kuntien yhteinen rantarataryhmä kutsuu yleisön tiistaina 20. huhtikuuta 2021 klo 18 järjestettävään rantarata-webinaariin. Webinaari lähetetään YouTuben kautta: https://www.youtube.com/watch?v=Ef6MXYeX10c .

Mikä on rantaradan tilanne tällä hetkellä – mitkä ovat sen tulevaisuuden näkymät? Miten länsiuusimaalaiset kunnat työskentelevät yhdessä turvatakseen rantaradan tulevaisuuden?

Webinaari koostuu kahdesta lyhyestä esityksestä sekä paneelikeskustelusta. Kuulemme tervehdykset myös muista rantarataryhmän kunnista.

Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl pohjustaa paneelikeskustelua kahden lyhyen esityksen avulla. Esitykset tarkastelevat rantarataa sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Paneelikeskusteluun osallistuvat:

  • Ragnar Lundqvist, Raaseporin kaupunginjohtaja ja rantarataryhmän puheenjohtaja
  • Klara Paul, raaseporilainen aktiivinen rantaradan käyttäjä
  • Thomas Blomqvist, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri

Moderaattorina toimii Tove Virta.

Kysymyksiä osallistujille voi lähettää etukäteen seuraavan lomakkeen kautta: https://www.lyyti.fi/questions/adf8c0d7a0

Kysymyksiä voi myös lähettää webinaarin kuluessa YouTuben chat-toiminnon kautta.


15.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on tilannut uuden hoito- ja käyttösuunnitelman Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueelle Tammisaaressa. Nyt valmistunut hoitosuunnitelma on toteutettu ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman avustuksella.

Hoitosuunnitelman on laatinut luontoinventointeihin erikoistunut Faunatica Oy. Työtä on tehty yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston ja metsätoimen sekä ELY-keskuksen kanssa. Uutta suunnitelmaa on käsitelty tällä viikolla sekä teknisessä lautakunnassa että ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Suunnitelma toimitetaan nyt Uudenmaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi.

Hagen-Ramsholmen-Högholmen on yksi merkittävimpiä yhtenäisiä lehtokasvillisuuden keskittymiä Uudellamaalla. Alue on luonnonsuojelualue ja se kuuluu Natura 2000
-verkostoon. Alueen kasvillisuus vaihtelee kuivista pähkinälehdoista kosteisiin tervaleppäluhtiin.

Alueella kasvaa luonnonvaraisena ja osittain istutettuna kaikkia kotimaisia jaloja lehtipuita. Monet niistä edustavat lajiensa suurimpia Suomessa löydettyjä yksilöitä. Aluskasvillisuus koostuu vaativasta lehtokasvillisuudesta. Alueella on myös runsaasti lahopuuta ja niitä tarvitsevia kovakuoriaisia ja kääpiä.

Alueen kokonaispinta-ala on noin 58 hehtaaria (Hagen noin 26 hehtaaria, Ramsholmen noin 15 hehtaaria, Högholmen noin 13 hehtaaria ja Gåsören noin 4 hehtaaria). Alueen omistaa Raaseporin kaupunki.

Hagenin ja Ramsholmenin välinen silta ja lahopuustoista jalopuulehtoa. (Valokuva: Elina Manninen, Fautanica Oy 2.9.2020)


Aiempi hoitosuunnitelma on ollut tarpeen päivittää, jotta tärkeät luontoarvot saadaan säilytettyä ja alueen virkistyskäyttö saadaan huomioitua. Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson iloitsee uudesta hoitosuunnitelmasta: ”Alue on mahtava ja haluamme hoitaa sitä niin, että asukkaat viihtyvät siellä jatkossakin. Samalla haluamme myös suosia alueen rikasta eliölajistoa ja erityisiä luontoarvoja.”
Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson on myös tyytyväinen: ”Uusi suunnitelma antaa meille aiempaa paremmat mahdollisuudet suosia jaloja lehtipuita, kuten esimerkiksi tammea. Nyt voimme myös viedä pois pääpoluille kaatuneiden puiden sahattuja runkoja ja oksia, mitä kuntalaiset ovat toivoneet useasti.”

Suurimmat muutokset aiempaan hoitosuunnitelmaan:

• pääpolkujen läheisyydessä olevien lahonneiden puiden alle kolmen metrin pituiset rungonpätkät saa viedä pois
• yksittäisiä erityisen hienoja jaloja lehtipuita voidaan suosia kaatamalla kilpailevia puita
• suuremmat lehtikuuset ja hevoskastanjat jätetään paikalleen
• Gåsören ehdotetaan kunnostettavaksi laitumeksi
• on esitetty raivaustarve pähkinäpensaiden ja muiden puulajien kuin vaahteran suosimiseksi
• maastopyöräily sallitaan vain luokan 1 poluilla
• joitakin Ramsholmenin tervaleppiä kaulataan paljon valoa vaativan saarnin uudistumisen edistämiseksi

Raaseporin Hagen-Ramsholmen-Högholmenin alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2021

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa:

Hoitosuunnitelma ja Helmi-hanke: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, puh. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Alueen hoito: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, puh. 019 289 3835,
carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


14.04.2021 / Cynthia Moed-Ring

Nyt on kevätsiivouksen aika puutarhassa. Mutta muistathan että jätteenpolttoa on kiellettyä? Ei edes risujen ja oksien polttoa on sallittua, jos asut taajamassa. Savu häiritsee naapureita, tuli voi levitä. Ja sen lisäksi se on kiellettyä, Uudenmaan jätelautakunnan määräyksien mukaan: https://www.ujlk.fi/jatehuoltomaaraykset/

”Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty. Haja-asutusalueella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä vaarattomia polttokelpoisia jätteitä kuten kuivia olkia ja hakkuujätteitä sekä käsittelemätöntä puujätettä.
Kiinteistön tulipesissä, mukaan lukien ulkona sijaitsevissa tulipesissä, saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä vähäisiä määriä paperia, pahvia ja pinnoittamatonta kartonkia. Polttaminen ei saa aiheuttaa savu-, noki- tai hajuhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa.”

Tässä siis erotellaan tulipesässä leimuavan nuotion äärellä istumista (sallittu) ja risujen polttamista tynnyrissä (tarkoituksella hakeutua risuista eroon – ei sallittua).

Mitä risujen kanssa sitten tehdään? Ajattele niitä uusiutuvana luonnonvarana, silputa ja levitä pensaiden alle tai käytäville. Jos sinulla ei ole silppuria, rakenna risuaita. Toimii yhtä aikaa aitana, tuulensuojana sekä hyönteishotellina. Lisää uutta materiaalia päälle joka vuosi!

Jos kuitenkin on päästävä eroon risuista, tai oksat ovat piikikkäitä, niitä voi viedä jäteasemalle. Sinne saa viedä lajiteltua risu- ja haravointijätettä ilmaiseksijos nämä ovat erikseen lajiteltu!  Lue lisää: https://www.rosknroll.fi/jatteen-vastaanotto/jateasemat/lajitteluohjeet/


8.04.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki haluaa selvittää asukkaiden näkemyksiä joukkoliikenteen palvelutasosta. Näkemyksiä kerätään verkkokyselyyn, joka on avoinna 23.4.2021 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.

Kyselyyn pääset vastaamaan linkistä https://zef.fi/s/sdyt2v4l/.

Toivomme vastauksia myös niiltä, jotka eivät ole joukkoliikenteen aktiivisia käyttäjiä!

Klikkaa tästä ja vastaa!

Raaseporin kaupunki on aloittanut joukkoliikenteen palvelutason määrittelyn, joka koskee kaupungin aluetta. Palvelutasomäärityksen tavoitteena on kuvata, millaista joukkoliikenteen palvelutason tulee kaupungissa olla. Määrittelyssä otetaan huomioon

  • asukkaiden liikkumistarpeet,
  • liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet sekä
  • kaupungin mahdollisuudet rahoittaa joukkoliikennettä.

Palvelutasomääritys ohjaa jatkossa Raaseporin joukkoliikennehankintoja.  


1.04.2021 / Maria Eriksson

Kevät on tullut suurin harppauksin, parhaillaan puhdistetaan katuja ja istutetaan kevät kukkia😊


30.03.2021 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunkilippu uudistuu 8.4.2021. Raaseporin kaupunkilippu ladataan jatkossa Matkahuollon uudistetulle Matkakortille, minkä vuoksi Matkakortti on vaihdettava uuteen. Vanhalla kaupunkilipulla olevat kaudet voi kuitenkin käyttää loppuun ennen kortin uusimista.

Raaseporin kaupunkilipulla voi matkustaa lipun voimassaoloaikana Raaseporin työssäkäyntialueella.

  • 30 päivän kausilippu on voimassa 30 vuorokautta ostopäivästä.
  • Lipun voi ladata Matkahuollossa, R-kioskeilla ja busseissa.
  • Lippua myydään vain Raaseporin kaupungissa kirjoilla oleville henkilöille.
  • Lippu ei kelpaa Pohjolan Liikenteen linja-autoissa.
  • Vaihdollisissa yhteyksissä on lippu leimattava kullakin osamatkalla erikseen.
  • Käyttäjältä ei peritä erillisiä maksuja, kuten esimerkiksi pikavuorolisää, yövuorolisää tai maksua lastenvaunujen kuljettamisesta.

Kaupunkilippu on henkilökohtainen ja sitä ostettaessa täytyy todistaa henkilöllisyys passilla, poliisin myöntämällä henkilötodistuksella tai ajokortilla.

Palveluseteli

Kaupunkilipun ostohetkellä allekirjoitetaan palveluseteli, jossa on kerrottu kaupunkilippuun liittyvistä ohjeista ja ehdoista. Voit tulostaa ja täyttää palvelusetelin myös etukäteen, kun olet tulossa ostamaan kaupunkilippua. Vaihdettaessa Matkakorttia uuteen, palvelusetelia ei tarvitse täyttää eikä esittää myyntipisteessä.

Raaseporin kaupunkilipun palveluseteli

Kaupunkilipun hinta

Kaupunkilipun hinta on 60,00 €


22.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Raaseporin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, jossa kahdelle luonnonsuojelualueelle Västerbyn rannassa suunnitellaan luonnonhoitoa ja alueen osittaista palauttamista laidunnukseen. Hanke on saanut avustusta ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta, joka kattaa hankkeen kulut suurimmaksi osaksi.

Suunnitelma-alue on pääosin reheväkasvuista rantaa, joka on aiemmin ollut laajalti laidunnettua. Osa alueesta on jo kehittynyt arvokkaaksi, lahopuuta sisältäväksi lehdoksi, jolla ei ole hoitotarvetta. Projektin päätavoitteena on umpeenkasvaneiden perinnebiotooppien ennallistaminen. Samalla on huomioitu myös haitallisten vieraslajien torjuntatarve sekä Stadsfjärdenin lintutornille johtavan polun kehittäminen.

Suunniteltuun laidunalueeseen sisältyy laaja merenrantaruovikko ja sukkession alkuvaiheen lehtoa, jotka ovat laajalti olleet avointa laidunta tai niittyä. Osa alueesta (n. 12 ha) palautetaan laitumeksi ja aidataan. Avoimille alueille kasvanutta nuorta lehtipuustoa harvennetaan, mutta arvokkaat puuyksilöt ja erityisesti raitoja ja haapoja sekä pensaikkoja säästetään. Ruovikoituneella rantaniityllä tehdään niittoa sekä tervaleppävesakon raivausta.

Kulku Stadsfjärdenin lintutornille ohjataan jatkossa Västerbyn rantatieltä, johon on jo rakennettu parkkipaikka tasoristeyksen eteläpuolelle. Vanhastaan lintutornille on ollut tapana kulkea suoraan radan yli menevää polkua pitkin, mutta turvallisuussyistä tämä polku poistuu käytöstä. Hanko-Hyvinkää-rata sähköistetään lähivuosina, ja laidunalue tulee ulottumaan kiinni rata-alueeseen.

Alueet ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat Raaseporin kaupungin omistuksessa ja kuuluvat Natura 2000 -ohjelmaan. Laitumen perustaminen ja raivaustyöt ovat vaatineet uutta hoitosuunnitelmaa, jonka Uudenmaan ELY-keskus helmikuun lopussa hyväksyi. Suunnitelman on laatinut luontoselvityksiin erikoistunut Faunatica Oy yhteistyössä kaupungin ympäristötoimiston, metsänhoidon ja ELY-keskuksen kanssa.

Myös Raaseporin kaupungin tekninen lautakunta sekä ympäristö- ja rakennuslautakunta ovat hyväksyneet suunnitelman, ja käytännön työt luonnonsuojelualueella voivat näin ollen alkaa. Jo aiemmin tänä talvena on käynnistetty laitumen raivausta suojelualueen ulkopuolisissa osissa.

Raaseporin kaupunki etsii nyt kiinnostuneita laiduneläinten pitäjiä alueelle. Laidunnus olisi tarkoitus käynnistää keväällä 2022, kun raivaukset ja aitojen rakentaminen on tehty loppuun. Tavoitteena on useampivuotinen laidunsopimus, johon voi saada myös ympäristötukea. Rantalaitumelle eläimiksi sopivat sellaiset nautarodut jotka syövät myös järviruokoa, esimerkiksi suomenkarja tai highlanderit. Lampaat eivät sovellu tälle alueelle. Kiinnostuneita nautojen omistajia pyydetään ottamaan yhteyttä Raaseporin ympäristötoimistoon.

Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta: ”Hankkeella on saavutettavissa merkittävää luonnonsuojeluhyötyä, kun elinympäristöjen valikoima alueella monipuolistuu. Varsinkin kahlaajat ja muu linnusto hyötyvät umpeenkasvaneiden niittyjen ja ruovikoiden palauttamisesta laidunniityiksi. Hoitosuunnitelmassa on varmistettu, että arvokkaat lehtoalueet saavat jatkossakin kehittyä luonnontilaisina ilman, että niitä raivataan. Suuressa osassa alueesta umpeenkasvu on kuitenkin vasta sen verran alkuvaiheessa, että laitumeksi palauttamisen hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat suuremmat kuin haitat.”

Raaseporin kaupungin ympäristöpäällikkö Maria Eriksson: ”Tämä hanke on ollut jo pidemmän aikaa toiveenamme, koska olemme tunnistaneet, että alueella voisi olla nykyistä suurempi arvo kaupungin lähiluontokohteena, linnuston tarkkailussa ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Laidunnuksen myötä myös alueelle levinneiden vieraslajien jättiputken ja espanjansiruetanan torjunta helpottuu; alue on ollut kaupungin jättiputken torjuntakohde jo vuosia. Lisäksi alueen maisemallinen ilme paranee, ja ennen kaikkea voidaan edistää arvokkaan lajiston säilymistä. On hienoa, että kaupungilla on ympäristöministeriön Helmi-ohjelman avulla mahdollisuus toteuttaa tällaisia hankkeita, jotka ovat monella tavalla win-win sekä kaupunkilaisille että luonnolle.”

Lisätiedot

Hankkeen johto ja laidunnuksen suunnittelu: Ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, p. 019 289 2375, maria.m.eriksson(at)raasepori.fi

Luonnon monimuotoisuus ja Helmi-hanke: Luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen, esko.vuorinen(at)ely-keskus.fi

Laitumen perustaminen: Metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, p. 019 289 3835, carl-johan.jansson(at)raasepori.fi


12.03.2021 / Cynthia Moed-Ring

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry tarjoaa jätevesineuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse Länsi-Uudenmaan kuntien kiinteistönomistajille, vakituisille asukkaille ja mökkiläisille. Neuvoja voi kysyä haja-asutuksen jätevesienkäsittelystä mm. lainsäädännön vaatimuksista, jätevedenkäsittelyn tekniikoista sekä oman kiinteistönsä jätevesijärjestelmän tilanteesta.


Neuvontapuhelin: 045 7750 7725


Neuvonnan sähköpostiosoite: hajavesineuvonta(at)luvy.fi


9.03.2021 / Petra Louhimies

Puurakentaminen tarvitsee monenlaisia kokeneita ja uusia tekijöitä, jotka tarvitsevat toisiaan. Suunnittelija, rakentaja, materiaalituottaja tai muu puualan ammattilainen, tilaaja tai puurakentamisesta vasta kiinnostunut rakentaja, verkostoidu Puurakentamisen treffeillä! Kerro mitä tarjoat tai tarvitset ja tapaa kumppaneita kahden kesken.

Osallistujat voivat sopia toistensa kanssa kahdenkeskisiä treffejä ti 23.3. klo 15.00 saakka. Mukaan pääset täyttämällä rekisteröitymislomakkeen: kerro sen avulla itsestäsi lisää. Rekisteröitymisen jälkeen kirjaudu sisälle tapahtumasivulla, tutustu muihin osallistujiin ja sovi itsellesi kahdenkeskisiä treffejä!

Osallistuaksesi tarvitset tietokoneen tai mobiililaitteen, jossa on mikrofoni ja kamera. Lisää ohjeita ja vinkkejä löydät kirjauduttuasi sisään valikosta kohdasta Ohjeet ja vinkit.

Järjestämme to 18.3. klo 8.00-9.00 treffien infotilaisuuden, jossa kuulet lisää niin treffeistä, niiden sisällöistä kuin vinkkejä verkostoitumiseen. Pääset infotilaisuuteen mukaan täältä.

Lue lisää tapahtumasta täällä.

Tapahtuman järjestää Seutukaupunkien yritysverkosto

Aila Ryhänen
projektiasiantuntija
Seutukaupunkien yritysverkosto
aila.ryhanen@suupohja.fi


25.02.2021 / Petra Louhimies

Kevään 2021 aikana toteutetaan alueellisen energianeuvonnan kampanja, joka kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin.

Kampanjan tavoitteita ovat:

• energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
• ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon
• energianäkökulman huomioiminen huolto- ja korjaustoimissa

Kampanjan ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy alueellisiin taloyhtiöfoorumeihin. Toiminnassa kootaan energianeuvojan avustuksella yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, vaihdetaan kokemuksia energiatehokkuudesta sekä edesautetaan aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Taloyhtiöt päättävät osallistumisestaan foorumin tapaamisiin itsenäisesti, eivätkä sitoudu mihinkään osallistuessaan tapaamisiin.

Energiatehokkuustoimien miettiminen yhdessä lähialueen samankaltaisten taloyhtiöiden kanssa on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kiinteistönpidon kannalta. Parhaimmillaan alueelliset Taloyhtiöfoorumit tarjoavat mahdollisuuksia pienentää taloyhtiöiden energiakustannuksia, parantaa asumisolosuhteita, sekä nostaa kiinteistön ja koko alueen arvoa.

Mikäli haluat kuulla lisää Taloyhtiöfoorumeista tai ilmoittaa taloyhtiösi kiinnostuneeksi toiminnasta, voit mihinkään sitoutumatta jättää yhteystietosi tällä lomakkeella.

Voit myös ottaa yhteyttä alueelliseen energianeuvojaasi: energianeuvonta@ramboll.fi.

Tulevat webinaarit

Alueellinen energianeuvonta järjestää taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kevään aikana webinaareja energiatehokkuusaiheista.

Klikkaamalla webinaari-linkkiä pääset ilmoittautumaan webinaariin.

Energiaviraston rahoittamaa alueellista energianeuvontaa toteuttaa Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Ramboll Finland. Motiva koordinoi kampanjan valtakunnallisia toimia.


23.02.2021 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupungin ostoliikenteen aikataulut muuttuvat 1.3.2021 alkaen. Uusissa aikatauluissa on huomioitu vaihtoyhteydet juniin Karjaalla, mikä sujuvoittaa matkaketjuja. Ostoliikennevuorojen lisäksi liikennöitsijät ajavat myös markkinaehtoista liikennettä. Uudet aikataulut löydät Matkahuollon sivuilta.

Uudet aikataulut (ostoliikennevuorot)


23.02.2021 / Petra Louhimies

Tammisaaren pohjoissatamassa sijaitseva makasiinirakennus, niin sanottu Gnägget, tarjotaan vuokralle 12.4.2021 lukien.

Rakennus on noin vuodelta 1840, ja rakennettiin alun perin suolamakasiiniksi. Vuosina 1979-1991 rakennus toimi diskona ja monelle kaupungin nuorelle maamerkkinä. Rakennus nimettiin tällöin Gnäggetiksi, ja nimi on säilynyt tähän päivään asti. Vuodesta 1995 rakennuksessa on toiminut Metsähallituksen luontokeskus Naturum.

Puurakennuksen pinta-ala on 273 m2. Rakennus lämmitetään sähköllä. Kuukausivuokra on vähintään 1777 € (alv. 0%). Tarjouksessa tulee käydä ilmi tarjottu kokonaisvuokra €/kk. Vuokrasopimus on määräaikainen kattaen kolme vuotta optiolla kahdelle lisävuodelle. Mikäli vuokralainen on arvonlisäverovelvollinen, lisätään arvonlisävero, joka on tällä hetkellä 24 %. Vuokralainen vastaa sähkö- ja vesikuluista.

Lisätietoja antaa kiinteistörakennusmestari Stefan Sarkanen, puh. 019-289 3908 ja kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström, puh. 019-289 3985.

Hakemukseen tulee liittää kirjallinen kuvaus vuokralaisen suunnittelemasta toiminnasta rakennuksessa. Palveluntuottajan valinnassa tehdään kokonaisarvio toiminnasta ja tarjousta kuukausivuokrasta. Tämä ilmoitus korvaa aikaisemmat tilaa koskevat ilmoitukset.

Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan viimeistään 5.3.2021 klo 12:00 sähköpostitse osoitteeseen anna.friberg@raasepori.fi.

RAASEPORIN KAUPUNGIN TILAHALLINTO


19.02.2021 / Cynthia Moed-Ring

Ympäristönsuojelumääräykset ovat paikallisia määräyksiä, jotka täydentävät ympäristönsuojelulakia. Määräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen:

• ehkäistä ympäristön pilaantumista
• turvata terveellinen ja viihtyisä sekä monimuotoinen ympäristö
• ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia

Mustion joki näkymä


Määräykset sitovat kaikkia Raaseporin kaupungin alueella toimivia, niin asukkaita, yrityksiä kuin muitakin, joiden toiminnasta voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta hyväksyi määräykset helmikuussa 2021 ja ne astuvat voimaan 22.3.2021.

Ympäristönsuojelumääräyksistä löytyy määräyksiä mm. seuraavista aiheista:
• Jätevesien käsittely
• Ajoneuvojen, veneiden ja koneiden pesu ja kunnossapito
• Mattojen ja tekstiilien pesu
• Lumenkaatopaikat
• Jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa
• Kemikaalien varastointi ja käsittely
• Käytöstä poistetut säiliöt ja säiliöiden tarkastaminen
• Polttonesteiden jakelupisteet
• Maalämpöjärjestelmät
• Häiritsevää melua
• Pölyn ja liukkauden torjunta
• Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy
• Eläinsuojat ja lannan levittäminen


Lisätietoa:
• ympäristöpäällikkö Maria Eriksson, maria.m.eriksson@raseborg.fi, 019-2892375

Raaseporin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Ladda nerVisa

18.02.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.

Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.

Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO

Ulkoilureitti rakentuu ruukkialueelle – kalaportaiden yläpäähän näköalatasanne

Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.

Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.

Ruukkiin tulossa etätyölle pyhitetty keskus

Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.

– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.

Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena

Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.

– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.

Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.

– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.

*******

Lisätiedot

Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom@raasepori.fi, +358 19 289 3852

Olli Muurainen – Billnäsin ruukki
Olli.Muurainen@managementevents.com
billnäs.fi

Jenna & Janne Aronen
Woodmind, https://www.woodmind.fi/

Kuvat
Havainnekuvat: JS Bygg & Design, www.js.fi
Valokuvat: Multifoto, multifoto.fi

Ratavallin pyöräreitti https://www.visitraseborg.com/fi/aktiviteetit/pyoraily/ratavalli/
Billnäsin kalatie https://www.raasepori.fi/billnasin-kalatie/


9.02.2021 / Petra Louhimies

Vastuu Tammisaaren tori-, iltatori- ja joulumarkkinatoiminnasta on aiemmin ollut  Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksellä Raaseporin kaupungin kanssa solmitun yhteistyösopimuksen kautta. Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen irtisanottua sopimuksen kaupunki on etsinyt toritoiminnalle uutta yhteistyökumppania Tammisaaren toritoiminnan jatkon varmistamiseksi. Uudeksi yhteistyökumppaniksi valittiin TomTori, joka ottaa vetovastuun Tammisaaren toritoiminnasta 9.2.2021 alkaen.

– Muutos ei vaadi toimenpiteitä niiltä myyjiltä, joilla on vuosipaikka, vaan kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, TomTorin Tom Rönnblad vakuuttaa.

Människor går på Ekenäs torg. Gamla stadshuset syns i bakgrunden.

TomTorilla on pitkä kokemus toritoiminnan järjestämisestä, ja yritys on tehnyt yhteistyötä Raaseporin kaupungin kanssa vuosittain järjestettyjen syysmarkkinoiden järjestelyjen osalta. Rönnblad on myös aiemmin hallinnoinut Tammisaaren toritoimintaa Tammisaaren ydinkeskustayhdistyksen kautta.

– Olemme iloisia, että saamme kokeneen yhteistyökumppanin, joka pystyy ottamaan toritoiminnan haltuun lyhyellä varoitusajalla. On tärkeää, että tori ja sen ympärillä oleva toiminta sujuu mutkattomasti ja että tori säilyy kohtaamispaikkana myös tulevaisuudessa, kehityspäällikkö Jennifer Gammals sanoo.

Tom Rönnblad haluaa kehittää toritoimintaa, ja ajatuksena on esimerkiksi pitää isompi toripäivä jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina.

– Toivotan niin vanhat kuin uudetkin kauppiaat ja asiakkaat sydämellisesti tervetulleiksi puhaltamaan lisää elämää Raatihuoneentorin toritoimintaan. Yhdessä teemme torista vielä viihtyisämmän ja mukavamman kauppapaikan sekä yhteisen olohuoneen, TomTorin Tom Rönnblad toivoo.

Torilla tavataan!

Lisätietoja antaa

TomTori
puh. 040 504 8090
info@tomtori.fi
www.tomtori.fi


29.01.2021 / Piia Nordström

Åminneforsin kalatien ensimmäinen seurantavuosi antoi mukavia tuloksia, kun noin 2300 kalaa todettiin vaeltaneen kalatiessä. Näiden joukossa oli 10 eri lajin edustajia mikä osoittaa, että vaellushaluiset kalat löytävät kalatiehen ja jopa ne jotka lajit eivät ole kaikkein voimakkaimpia uimareita kykenevät uimaan sen läpi. Vimpa jopa aloitti kudun kalatiessä.

Seurantahanke on Raaseporin kaupungin tilaustyö, jonka toteuttavat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö LUVY ry:n tutkijat ja joka perustuu kalatalousviranomaisen asettamiin vaatimuksiin. Ensimmäinen toimintavuosi sisälsi paljon testausta, muutoksia ja myös teknisiä ongelmia. Lue lisää LUVY ry:n julkaisemasta raportista. Raportin oheen on koottu myös kuvaliite, josta voi katsella millaisia kuvia laskuri on tuottanut vuonna 2020.

Julkaisu-1_2021_Mustionjoen-Aminneforsin-kalatien-vaelluskalaseuranta-vuonna-2020

Ladda nerVisa

Kuvaliite Mustionjoen kalatiet 2020

Ladda nerVisa

26.01.2021 / Anne Lindholm

Uudenmaan maakuntahallitus päätti kokouksessaan 7.12.2020
(§ 128, § 129, § 130) määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla Uudenmaan maakuntavaltuuston 25.8.2020 (§ 20, § 21, § 22) hyväksymien Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kuuluvien Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan, Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ja Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman. Uudenmaan liitto ja kunnat ovat kuuluttaneet maakuntahallituksen päätöksestä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 93 § mukaisesti.

Muutoksenhakuviranomaisena toimiva Helsingin hallinto-oikeus on kuitenkin välipäätöksillään 22.1.2021 kieltänyt edellä mainittujen maakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanon kaavoista jätettyjen valitusten perusteella. Täytäntöönpanokielto on voimassa oikeuskäsittelyn ajan, eli kyseessä olevat vaihemaakuntakaavat eivät ole voimassa ennen kuin hallinto-oikeuden varsinaiset päätökset ratkaisevat asian.

Uudellamaalla on voimassa oleviin maakuntakaavoihin voi tutustua täällä.

Lisätietoa Helsingin hallinto-oikeuden tiedotteesta.

Ilmoitus täytäntöönpanokiellosta, Uusimaa-kaava 2050

Ladda nerVisa

22.01.2021 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungin Karjaa-Tammisaari pyörätiehanke on saanut valtion (Traficomin) kävelyn ja pyöräilyn investointituen, täydet 650 000 euroa.

Hankkeen kokonaisarvo on 1,3 milj€ ja se kattaa VT25 pohjoispuolella kulkevan 5,5 km pitkän valaistun pyöräilytien Karjaan Tammisaarentieltä Langansböleen Tammisaaressa.

Hanke sisältää yhden kevyen liikenteen alikulun joka sijoittuu Horsbäckin kohdalle. Hankkeessa myös poistetaan Kodin tavaratalon vaarallinen risteys VT25:ltä.

Työt alkavat tänä vuonna ja hanke valmistuu ensi vuonna 2022.

Hankkeessa merkittävää ja ainutlaatuista on maanomistajien tuki hankkeelle. Alue on lähes kokonaan yksityisomistuksessa ja alueen maanomistajat ovat mukana tukemassa hanketta siten, että ovat luovuttaneet ilman korvausta kaupungille oikeuden rakentaa pyörätie heidän maalleen. Kaupunki esittää tässä yhteydessä kiitoksen heille, sillä heidän mukaantulonsa mahdollistaa kauan tavoitellut Karjaan ja Tammisaaren välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen.

Lue lisää (Traficomin verkkosivu)
Kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen ennätyksellinen 31,5 miljoonan euron tuki 51 hankkeelle | Traficom


21.01.2021 / Petra Louhimies

Traficom on kieltänyt vesikulkuneuvolla liikkumisen jääpeitteisenä aikana seuraavilla väylillä.

Suomenlahti: Espingskär-Träskö väylä

Traficom kieltää talvikaudeksi liikkumisen vesikulkuneuvolla Espingskär-Träskö väylällä välillä Kalvholmen-Träskön. Kielto on määrätty alkamaan 20.1.2021 ja sen päättymisestä ilmoitetaan erikseen. Vesikulkuneuvojen liikkumisen kielto ei koske virka-, sairaankuljetus- ja pelastustoimen suorittamiseksi tai muusta vastaavasta syystä välttämätöntä vesikulkuneuvolla liikkumista eikä puolustusvoimien toimintaa.

Talvikaudeksi vesiliikenteeltä suljetut väylät: kartta

Ladda nerVisa

13.01.2021 / Petra Louhimies

Kadut ovat monin paikoin ovat nyt ahtautuneet pysäköityjen autojen ja kadulle ja jalkakäytävälle kiinteistöiltä työnnettyjen lumikasojen vuoksi.

Muistutamme kiinteistönomistajia ja taloyhtiöitä, että lumen kokoaminen omalta pihalta katualueelle on kiellettyä. Kiinteistöjen tulee kuljettaa lumi lumenkaatopaikoille.

Kehotamme ystävällisesti kiinteistönomistajia huolehtimaan, että kiinteistön lumikasat siirretään pois kiinteistöjen edustan katualueelta.

Lumenkaatopaikat Tammisaaressa ja Karjaalla

Lumenkaatopaikat yksityisille:

Karjaalla

  • Bäljarsin teollisuusalue, Romu Keinäsen alapuolella

Tammisaaressa

  • Horsbäckin teollisuusalue, Västanbyntie (avataan tarvittaessa)
  • Jägarbackenin ranta (avataan tarvittaessa)
  • Södra Viken (Hagen) (avoinna arkisin klo 7-20, lauantaisin klo 7-16, sunnuntaisin suljettu)

Lisätiedot: Johnny Jonsson puh. 019 289 3863

Yhteistyöstä kiittäen,

Raaseporin kaupunki / talvikunnossapitotiimi

Piia Nordström

Yhdyskuntatekniikan päällikkö puh. 019 289 3852


30.12.2020 / Sonja Grönqvist

Kaupungin metsätalousyksikkö suunnittelee hakkuita puisto- ja lähimetsissä kartoilla osoitetyille alueille.

Karttamateriaali

Ladda nerVisa

Hakkuut toteutetaan vuosina 2021 – 22 sääolosuhteiden sallimassa tahdissa. Näiden toimeenpiteiden lisäksi asukkaiden toiveiden mukaan myös muut kohteet voivat tulla ajankohtaisiksi.

Kaupungin metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson ottaa mielellään kommentteja vastaan ja vastaa kysymyksiin puhelimitse 0400 – 205053 tai sähköpostitse: carl-johan.jansson(at)raasepori.fi.


30.12.2020 / Sonja Grönqvist

Kaupungilla on metsäalueita yhteensä noin 4 350 hehtaaria. Tästä pinta-alasta taajamien lähialueiden metsät muodostavat 1 065 hehtaaria. Taajamien lähialueiden metsillä tarkoitetaan sekä asemakaavoitettujen alueiden nk. puistometsiä että taajamien ulkopuolella mutta niiden välittömässä läheisyydessä olevia ja usein virkistykseen käytettäviä metsiä.

Kaikki asemakaava-alueiden ulkopuolella olevat metsät on sertifioitu sekä PEFC:n että FSC:n standardien mukaisesti.

Lakisääteisiä luonnonsuojelualueita on yhteensä 90 hehtaaria. Lakisääteinen suojelu, sertifiointikriteerit ja yleiset vaatimukset huomioon ottaen voidaan todeta, että metsänhoitotoimenpiteet eivät vaikuta yli
30 %:iin kaikesta metsästä.

Lähimetsille on laadittu hoitosuunnitelma, johon voi tutustua alla olevan linkin kautta. Linkki vie digitaaliseen karttaan, jonka voi zoomata haluamaansa kokoon. Sijoittamalla hiiren osoittimen metsikkökuviolle ja napsauttamalla kuviota saa esille metsää koskevat tiedot. Jos kuvion rajalla on värillinen symboli, voi avata kuvan juuri siltä metsäalueelta.

Hoitosuunnitelman kartta

Yleiset hoitosuunnitelmat

Ladda nerVisa

Yhteyshenkilö: metsätalousinsinööri Carl-Johan Jansson, puh. 019 289 3835, etunimi.sukunimi(at)raasepori.fi.


18.12.2020 / Henri Nevakivi

Miten, missä ja milloin me liikumme? Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus kartoittaa liikkumistamme koko tulevan vuoden

Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus on jälleen käynnissä. Jo vuosikymmeniä säännöllisesti liikkumistottumuksiamme kartoittanutta tutkimusta on uudistettu ja se tuo meille entistä paremmin tietoa ajankohtaisten ilmiöiden näkymisestä arjessamme niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Tällä kertaa tutkimukseen on kutsuttu osallistumaan yli 90 000 Suomessa asuvaa ihmistä.

Lisää tietoa löydät täältä: https://www.traficom.fi/fi/hlt


16.12.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin sisäiset linja-autoaikataulut muuttuvat 1.2.2021 lähtien.

Uudessa liikennöintimallissa ostoliikenteen vuorot (linja-autovuorot, jotka Raaseporin kaupunki ostaa liikennöitsijöiltä) on sovitettu yhteen juna-aikataulujen kanssa Karjaalla, jotta bussista voi vaihtaa sujuvasti junaan ja päinvastoin. Muutoksilla tavoitellaan vaihtoyhteyksien sujuvoittamista, joista on esitetty runsaasti toiveita varsinkin Pohjan ja Fiskarsin suunnalta.

Kokonaismatka-aika esimerkiksi Fiskarsin ja Helsingin välillä tulee lyhenemään parhaimmassa tapauksessa lähes tunnilla, koska junaa tai bussia ei tarvitse enää odotella. Lisäksi jatkossa myös Bromarvin ja Tammisaaren suunnan ostovuoroista on vaihtoyhteys juniin ja Pohjan/Fiskarsin busseihin Karjaalla.

Uusi matkakeskus sujuvoittaa liikennettä ja parantaa jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä

Karjaan matkakeskuksen käyttöönotto lähes tarkalleen vuosi sitten, joulukuussa 2019, on jo sujuvoittanut joukkoliikennettä Raaseporissa, kun linja-autoasema on siirtynyt rautatieaseman viereen. Lisäksi ratapihan alittava jalankulkutunneli on parantanut sekä vaihtomahdollisuuksia liikennevälineestä toiseen, että jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä Karjaan eri kaupunginosien välillä.

Karjaan matkakeskuksen muraali on nimeltään Matkustajat.

Bussista junaan – tai toisinpäin, kulkeminen on nyt todella kätevää, kun tunnelin kautta pääsee nopeasti sekä linja-autojen että rautatieaseman laitureille. Hissit taas helpottavat esimerkiksi lastenvaunujen tai suurien matkalaukkujen kanssa liikkuvia, sanoo Petra Louhimies, Raaseporin kaupungin tiedottaja.

Karjaan matkakeskus toimii myös loistavana lähtöpisteenä Raaseporin pyöräilyreiteille – keskuksesta pääsee kätevästi Ratavallia pitkin Fiskarsiin tai sitten vaikka Linnankierrosta Raaseporin linnanraunioiden kautta Tammisaareen, jatkaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen myös liikkumisen osalta

Matkaketjujen sujuvoittaminen on yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen strategisista tavoitteista sekä valtakunnallisella että EU-tasolla.

Linja-autojen ja junien aikataulujen synkronointi parantaa pendelöintimahdollisuuksia rantaradalla pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Hinku-kuntana Raasepori haluaa edistää joukkoliikennettä, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on myös ottaa käyttöön yhteisiä lipputuotteita juna- ja linja-autoliikenteeseen.

Toimivat junayhteydet työmatkaliikenteen kannalta tukevat Raaseporin kaupungin tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään myös liikkumisen osalta. Raaseporin kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen energiaviraston hyväksynnällä 12.5.2020 ja on sopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, tässä tapauksessa mahdollistamalla ja motivoimalla junaliikenteen vaihtoehtona henkilöautolle, kertoo Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl.

Helsingin suuntaa lähtee Karjaalta yhteensä 12–14 junaa päivittäin, ensimmäinen arkiaamuisin jo klo 5:44, Helsingistä Karjalle viimeinen juna lähtee Helsingistä klo 23:03 ja on perillä Karjaalla 00:20. Junaliikenteen palvelutaso on siis kohtalaisen hyvä Raaseporista sekä Helsingin että Turun suuntaan.

Rantaradan kaupungit haluavat nähdä rantaradan kunnostuksen

Raaseporin kaupunki haluaa yhdessä Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon sekä Hangon kaupungin kanssa edistää rantaradan korjausta sekä ylläpitoa myös tulevaisuudessa. Rantaradan työryhmä viestii aktiivisesti eri päätöksentekijöille sekä medioille kysymyksen esiin tuomiseksi. Rantarata.info -sivustolta voit lukea lisää siitä, miten tärkeä rantarata on alueen tulevaisuudelle.



23.11.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin Vesi on teettänyt yleissuunnitelman yhdysvesijohdosta ja siirtoviemäristä (paineviemäri) välille Hangontie – Snappertuna. Yleissuunnitelman on laatinut Sweco Infra & Rail Oy.

Jos linja rakennetaan Raaseporin Veden toiminta-aluetta tullaan laajentamaan uuden vesihuoltolinjan alueelle.

Esityksen hankkeesta pääsette näkemään tästä:

Esitys: Finnäsin yhdysjohdon yleissuunnitelma

Ladda nerVisa

Lisätietoja antaa Raaseporin Vedeltä käyttöpäällikkö Guy Westerholm (p. 019 289 2340) ja Sweco Infra & Rail Oy:ltä projektipäällikkö Heikki Pärnä (p. 050 316 0156).


13.11.2020 / Piia Nordström

Karjaan keskustassa sijaitseva Kauppiaankatu muutetaan yksisuuntaiseksi kaduksi (Teknisen lautakunnan päätös 10.11.2020) Muutostyöt tehdään viikolla 47, eli alkaen 16.11.2020.

Muutoksen syynä on tarve ja mahdollisuus lisätä pysäköintipaikkoja. Muutoksen kautta voidaan kadun vasemmalle puolelle osoittaa 8-10 uutta pysäköintipaikkaa.

Lisätiedot, Piia Nordström, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852


11.11.2020 / Henri Nevakivi

Kyläbussin kyydistä voi jäädä tästä viikosta lähtien myös Tammisaaren Lidlin/Tokmannin kohdalla, kyyti sinne on varattava asiakaspalvelun tai nettikaavakkeen kautta.


10.11.2020 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungille on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020-2025. Hanke kuuluu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja se on laadittu yhteistyössä kaupungin matkailupalvelujen kanssa. Hankkeelle on saatu Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy.

Pyöräilyn edistämissuunnitelma 2020-2025

Ladda nerVisa

Liite 1: Pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma

Ladda nerVisa

Liite 2 Asukaskyselyn tulokset

Ladda nerVisa

Liite 3 Pyöräilyolosuhteiden nykytilan kuvaus

Ladda nerVisa

6.11.2020 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80 hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.

Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten! Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020 vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.

Projektipäällikkö Sara Vaskio Raaseporinjoella

Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.

Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä maataloutta.

Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg.

Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee hankkeelle lisärahoitusta edelleen.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.




24.09.2020 / Maria Eriksson

Taajamien läheisyydessä olevien kaupungin metsien hoitosuunnitelmaksi on laadittu ehdotus. Asukkailla on nyt mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta verkkokyselyn kautta.

Näin osallistut:
Suunnitelma esitetään GIS-karttasovelluksena, jonka löydät täältä: https://arcg.is/SuqzG .
Karttakuviota klikkaamalla saat kuviosta metsikön tiedot. Hoitosuunnitelmaesitykseen sisältyy myös kirjallinen osio, joka sisältää yleiset tavoitteet ja hoitoperiaatteet (jotka löytyvät täältä)

Tutustu karttaan ja hoitoperiaatteisiin ja esitä mielipiteesi verkkokyselyn kautta. Kyselyyn voi vastata 18.10.2020 asti.

Ehdotus hoitosuunnitelmaksi ja asukkaiden kommentit käsitellään lopullisesti teknisessä lautakunnassa vuoden vaihteeseen mennessä.


11.09.2020 / Marika Stigell

Maalämpöporaukset Österbyn koululla aloitetaan viikolla 38. Työ kestää noin 3-4 viikkoa ja siitä aiheutuu melu- ja pölyhaittaa. Myös raskasta liikennettä liikkuu alueella töiden takia.

Maalämpö on tehokas tapa ottaa talteen maaperässä olevaa aurinkoenergiaa, ja se on energialähteenä uusiutuva ja ympäristöystävällinen.

Maalämpö on lisäksi taloudellinen energiamuoto – projektin takaisinmaksuaika on noin 6,5 vuotta.

Raaseporin kaupunki on HINKU-kunta.

HINKU-verkosto perustettiin vuonna 2008 ja se koostuu kunnista, jotka ovat sitoutuneet päästövähennyksiin.

Raaseporin kaupunki vähentää CO2-päästöjään vaihtamalla Österbyn koulun öljylämmityksen maalämpöön.


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kajaakki saaristossa.

Luonnos Raaseporin ympäristönsuojelumääräykseksi löytyy nyt täältä. Voit tutustua luonnokseen ja kommentoida ehdotettuja määräyksiä 2.10 mennessä, osoitteeseen ymparisto@raasepori.fi.

Yhteyshekilö:
Maria Eriksson
Ympäristöpäällikkö
Raaseporin ympäristötoimisto
maria.m.eriksson(at)raasepori.fi
p. 019 289 2375


10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Läihikuva lohikalan päästä joka ui kameran ohi.
Kuva: Ensimmäiset lohet ovat nousseet Åminneforsin kalatien läpi Mustionjokeen

Mustionjoen Åminneforsin kalatiessä on riittänyt liikennettä ja nyt seurannassa on havaittu myös merilohien löytäneen kalatiehen. Kalatiehen asetettu videokamera on tallentanut kuvamateriaalia ensimmäisistä lohista kalatiessä.

Kalojen kulkua Äminneforsin kalatiessä on toukokuusta lähtien seurattu ns. VAKI-laskurilla ja elokuun lopussa saatiin laskurin rinnalle myös videokameraseuranta. Touko-kesäkuussa havaittiin Åminneforsin kalatiessä runsaasti liikennettä, kun VAKI-laskuri tallensi jopa toistasataa ylöspäin vaeltavaa kalaa vuorokaudessa. Hiljaisemman heinäkuun jälkeen liikenne kalatiessä on hieman piristynyt ja elokuun lopussa käyttöönotetun videokameraseurannan perusteella on voitu todentaa myös lohien löytäneen kalatiehen – sitä on osattu odotella jo laskurinkin antamien tietojen perusteella.

”Oli sykähdyttävä hetki nähdä lähes kymppikiloisen lohen lipuvan rauhallisesti koko komeudessaan videokameran ohi” iloitsee kalateiden rakennuttamisesta vastannut Piia Nordström Raaseporin kaupungista.

”Lohikalojen nousu on hankkeen onnistumisen ykkösmittari ja on todella ilahduttavaa nähdä, että kalatie on osoittanut heti toimivuutensa” iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls Raaseporin kaupungilta.

Mustionjoen kalatie toimii mahdollistaen vaelluskalojen, ainakin vimpan ja lohen nousun jokeen. Seuranta jatkuu marraskuun loppuun asti kuluvana vuonna. Seurannan päätyttyä selviää, mitkä kaikki lajit ovat kalatien löytäneet heti ensimmäisenä vuonna. Seurannan pitkän tähtäimen tavoitteena on nousevan kannan ja sen kehittymisen arviointi. Nyt kun nousevien kalojen määrät ovat vielä istutusten varassa ja pieniä, on erityisen tärkeää kyetä arvioimaan rakennettujen kalateiden toimivuutta.

”Rakennettujen kalateiden toimivuuden seuranta on aivan yhtä tärkeää kuin itse rakentaminen”, muistuttaa kalateiden toimivuustutkimuksista vastaavan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä.

Kalatieinvestointien onnistumista on tärkeä arvioida samalla kun seuraavia toimenpiteitä eli kahden ylimmän kalatien rakentamista suunnitellaan. ”Toteutettujen toimenpiteiden onnistumisen todentaminen on tärkeää myös rahoituksen saamiseksi seuraaviin toimenpiteisiin”. toteaa Jaana Pönni LUVYstä.

Lisätietoja:
Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö
Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom(at)raasepori.fi
019 2893852

Juha-Pekka Vähä
Hankepäällikkö
Länsi Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
juha-pekka.vaha(at)luvy.fi
045 7750 7727

Logo missä siniset vesipisarat ja aallot valkoisella taustalla kuvan ylhäällä, ja kirjaimet L U V Y kuvan alhaalla.
Logo jossa vihreällä on tyylitelty linna, valkovuokko ja allot vasemmalla, ja teksti raseborg raasepori oikealla.
Kolme logoa missä ensimmäisellä on sininen pyrstö ja allot sekä teksti freshabit oransilla sen alla. Toisella logolla on monta keltaista tähteä ympyrässä joiden keskellä on teksti life ja sininen tausta. Kolmannella on kaksi sinistä lintua, ne lentävät tähtikaaren sekä vihreän maiseman yli. Tämän alla lukee teksti natura 2000.

10.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kuusitoista ihmistä rivissä puron läpi. Kiveillä täytetyt ämpärit annetaan rivin kautta eteenpäin.
Kuva: Purokunnostustalkoilu raikkaassa syyssäässä on mitä mainiointa vastapainoa toimistotyölle!

Purokunnostustalkoot Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä keskiviikkona 23.9. klo 17–20. Luvassa käytännön vesienhoitotyötä, jossa lihakset vahvistuvat ja mieli virkistyy mukavassa porukassa!

Mitä? Puron kunnostamiseksi uomaan lisätään kiviä puron elävöittämiseksi, taimenien ja muun vesieliöstön iloksi. Mukaan tarvitset kumisaappaat tai kahluuhousut sekä ulkotyöhön soveltuvat vaatteet. Talkoolaisille on tarjolla janojuomaa ja pientä evästä. Omien työhanskojen käyttö on suositeltavaa.

Missä? Tapaamispaikkana Siuntiontie 560 (kyltti kertoo kun olet perillä)

Milloin? Keskiviikkona 23.9. klo 17–20

Kenelle? Tässä on juuri sinulle ainutlaatuinen tilaisuus hyvin konkreettisella tavalla auttaa Siuntionjoen taimenia ja rapuja. Aiempaa kokemusta purokunnostuksesta ei tarvita. Asiantuntijat opastavat työhön paikan päällä. Talkoisiin voit tulla tunniksi tai vaikka koko illaksi, oman aikataulusi mukaan. Ilmoittautumista toivotaan järjestelyjen sujuvoittamiseksi ja tarjoiluihin varautumiseksi!

COVID-19 tilanteesta johtuen vain etukäteen ilmoittautumalla varmistat itsellesi talkoopurtavat. Eväät pakataan henkilökohtaisiin pusseihin ja paikalta löytyy käsidesiä. Talkoot toteutetaan turvavälit huomioiden.

Ilmoittautumiset puhelimitse044 582 2348 tai sähköpostitse joonas.tammivuori@luvy.fi

Siuntion keskustassa Brännmalmsbäckenillä toteutettiin vuonna 2019 koneellinen purokunnostus ja yksi talkoopäivä, jossa ennallistettiin purouomaa ja parannettiin vesieliöstön olosuhteita aivan puron alaosalla lähellä Siuntionjoen pääuomaa. Tulevissa talkoissa jatketaan kunnostuksia luomalla taimenen poikasille suojapaikkoja kivi- ja puumateriaalia hyödyntäen. ”Helposti saavutettava talkookohde houkutti viime vuonna paikalle runsaasti osanottajia. Toivotaan, että tänäkin vuonna paikalle saapuisi innokkaita talkoolaisia ja saisimme jatkettua puron hyvin alkanutta kunnostustyötä ja näkisimme taimenen lisääntyvän purossa”, sanoo Siuntionjoen virtavesikunnostuksia toteuttava Joonas Tammivuori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.”

Tule mukaan!

Siuntionjoki 2030 -hanketta rahoittavat vuonna 2020 alueen kunnat: Vihti, Lohja, Siuntio, Inkoo ja Kirkkonummi, sekä Rosk’n Roll Oy Ab ja Uudenmaan virkistysalueyhdistys ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristöministeriö rahoittaa Siuntionjoki 2030 -hanketta vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista. Lue lisää Siuntionjoki 2030 -hankkeesta. http://www.siuntionjoki.fi/

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Joonas Tammivuori, hanketyöntekijä joonas.tammivuori@luvy.fi
p. 044 582 2348
Juha-Pekka Vähä, hankepäällikkö juha-pekka.vaha@luvy.fi
p. 045 7750 7727

Tapahtuma löytyy myös Facebookista. https://www.facebook.com/vesijaymparisto/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Lähikuva ruskeasta hevosesta, sininen taivas hevosen takana.
Hevostallien ympäristökuormitus syntyy monista eri lähteistä.
Julkaistut opasmateriaalit auttavat hevosenomistajia ja talliyrittäjiä huomioimaan ympäristönäkökulmaa tallien arjessa.

Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeissa on kuluvana vuonna aloitettu hevostallien ympäristöneuvonnan pilotointiprojekti. Neuvonnan tavoitteena on tarjota talleille tietoa ja ratkaisuja vesistökuormituksen vähentämiseksi ja ympäristönsuojelun edistämiseksi.

Ensimmäisenä toimenpiteenä projektissa on julkaistu kirjallista opasmateriaalia hevostalleille ympäristön- ja vesiensuojeluun. Materiaaleja ovat lyhyempi esite ”Ympäristönsuojelu hevostalleilla” sekä pidempi opas ”Ohjeita hevostalleille ympäristöasioiden ja lupien hoitoon”. Lyhyemmän esitteen tarkoitus on toimia herättelevänä muistutuksena, miksi tallien ympäristöasioista on tärkeää huolehtia. Pidemmässä oppaassa on käyty läpi ympäristönsuojeluohjeistuksen ohella myös hevostallien ympäristölainsäädäntöä ja -määräyksiä.

Hevostalleilla on lukuisia mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristökuormaansa”, kertoo hankkeen neuvoja Hanna Keinänen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä. ”Erityisesti lanta ja sen käsittely ovat merkittävässä asemassa ympäristönsuojelun kannalta, sillä hevosenlannan sisältämillä ravinteilla voi saada aikaan niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. Lanta on toisaalta erinomainen maanparannusaine pelloille, mutta ympäristön kuormittuminen on riskinä, mikäli lantaa käytetään liikaa ja liian lähellä vesistöjä. Myös esimerkiksi kuivike- ja kenttien pohjamateriaalivalinnoilla, jätehuollolla sekä asianmukaisilla salaojituksilla on paljon merkitystä niin ympäristön, turvallisuuden kuin viihtyvyydenkin kannalta”, Keinänen jatkaa.

Hiidenveden ja Siuntionjoen kunnostushankkeissa valmistaudutaan valuma-alueilla tehtävään tallikohtaiseen neuvontaan, joka käynnistyy syksyn aikana. Hankkeissa lähestytään ensimmäisenä erityisesti lähellä rantoja ja pohjavesialueilla sijaitsevia hevostalleja kirjeillä, joissa tarjotaan mahdollisuutta maksuttomaan tallikohtaiseen kartoitus- ja neuvontakäyntiin. Käynnillä on mahdollista päivittää tietojaan hevostallien ympäristökysymyksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja ympäristönsuojelumääräyksistä. Lisäksi käynti on hyvä mahdollisuus kysyä vinkkejä kaikenlaiseen ympäristöasioiden ja vesiensuojelun huomioimiseen talleilla.

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019–2023 on merkittävä panostus vesien suojeluun: tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Uudenmaan ELY-keskus rahoittaa Siuntionjoki 2030- ja Hiidenveden kunnostus -hankkeita vuosina 2020–2022 vesiensuojelun tehostamisohjelmasta 50 % toteutuneista kustannuksista.

Oppaat ja lisätietoa verkkosivulla: https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/hevostallit/


9.09.2020 / Cynthia Moed-Ring
Kaksi henkilöä tarkastaa jätevesikaivoa.

Siirtymäaika herkkien alueiden riittämättömien jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyi 31.10.2019. Jos järjestelmä on vielä saneeraamatta tai siirtymäajan voimassaolo on epävarma, hajajätevesihankkeen neuvojat auttavat asiassa eteenpäin.

Ympäristönsuojelulain mukaan herkkien alueiden jätevesien käsittely tuli saattaa vastaamaan lainsäädännön peruspuhdistustasoa 31.10.2019 mennessä. Herkkiin alueisiin luetaan pohjavesi- ja ranta-alueet. Mikäli kiinteistön jätevettä muodostava rakennus sijaitsee enintään 100 m etäisyydellä vesistöstä tai merestä tai on pohjavesialueella, ollaan siirtymäajan piirissä. On hyvä huomioida, että kaupunkien ja kuntien ympäristösuojelumääräykset ottavat paikalliset olosuhteet huomioon ja saattavat tiukentaa olemassa olevaa ympäristölainsäädäntöä herkillä alueilla. Lisäksi vesivessat saattavat olla kiellettyjä ranta-alueella. Herkkien alueiden ulkopuolella jätevesijärjestelmä tulee uudistaa viimeistään, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä, muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä, esim. rakennetaan uusi vesikäymälä.

Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Toimiva jätevesijärjestelmä vähentää asuinympäristön ja rantojen hygieenisiä haittoja sekä vähentää vesien rehevöitymistä. Hyvin tehty järjestelmä nostaa kiinteistön arvoa ja suojaa kaivovettä pilaantumiselta. Asianmukaista jätevesien käsittelyä pohtiessa ei tarvitse jäädä yksin. ”Tänä syksynä on loistava tilaisuus saada maksutonta ja puolueetonta neuvontaa jätevesijärjestelmän päivittämiseksi ajantasaiseksi. Hajajätevesihankkeen neuvojilta voi tilata kartoitus-ja neuvontakäynti paikan päälle kiinteistölle, tai neuvoja voi kysyä puhelimitse sekä sähköpostilla”, kertoo hankekoordinaattori Virve Ståhl. Neuvojien yhteystiedot löytyvät hankkeen sivuilta www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi. Koronatilanteesta johtuen käynnit kiinteistöillä toteutetaan vain ulkotiloissa huolehtien suojaetäisyyksistä ja suojauksesta. Toteutustavasta riippumatta neuvonnassa katsotaan yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne, annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi.

Joissain elämäntilanteissa jätevesijärjestelmän uusiminen voi olla mahdotonta. Pilaantumisen kannalta herkillä alueilla kiinteistön omistajan on mahdollista hakea poikkeamista talousvesien käsittelyvaatimuksista. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää hakemuksen perusteella poikkeuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää elämäntilanteen mukaan ja sitä voi edelleen hakea, vaikka siirtymäajan päättymisestä on jo aikaa. Poikkeamishakemuslomake liitteineen löytyy www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/lomakkeet. Ikävapautuksen perusteella uudistamisesta ovat vapautettuja sellaiset kiinteistön omistajat, jotka ovat syntyneet ennen 9.3.1943 ja asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Ikävapautus ei siis koske vapaa-ajan asuntoja.

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa vuosina 2009–2019 toimineelle LINKKI-hankkeelle, jonka tavoitteena oli edistää haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021, ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta (www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi).




5.08.2020 / Petra Louhimies

Tiistaina 4.8 ryhmä lapsia kokoontui ideoimaan “maailman parasta puistoa kotikaupungissaan” LillaLuckanin lastenkulttuurikordinaattori Pamela Anderssonin johdolla. Idéapaja järjestettiin yhteistyössä Raaseporin kaupungin lasten omassa puutarhassa; Citypuutarhassa, joka on toteutettu helmikuussa järjestetyn työpajan ideoiden pohjalta. Citypuutarha sijaitsee Karjaan sydämessä vanhan paloaseman vieressä. Kaupungin kaavoituksen ja kulttuuripalveluiden edustajia oli paikalla kuuntelemassa lasten ideoita ja ajatuksia.

Citypuutarha on rakennettu kesän aikana yhdessä lasten kanssa.

Eniten hyviä ja mahtavia ideoita

Lapset, jotka olivat 7-10 vuoden ikäisiä kokosivat ideoita taululle jossa ideat järjestettiin seuraavien kategorioiden mukaan: mahtava, hyvä, ei väliä, tylsä ja pelottava.

Yksi lasten suosikki-ideoista oli ilmapallokone, joka puhaltaa ilmapallon nappia painamalla. Lapset toivoivat myös katulamppuja, joissa olisi myös jukeboksi toiminto. Musiikkia oli myös gokarting ideassa, jossa gokartingradan varrella olisi esityslava, jonka viereen voisi hetkeksi jäädä kuuntelemaan live-musiikkia. Vesipuisto, hyppylinnoja ja luontoalueita isoine puineen, rantatuoleineen ja eläimineen, toivottiin myös. Koirien kakkaamisesta oltiin hieman huolissaan ja niille tarvittaisiin roskakoreja. Tylsäksi todettiin se, että kaupungin uimahalli oli ollut suljettuna koko koronakevään. Myös ruosteiset keinut ja umpeenkasvaneet hiekkalaatikot olivat lasten tylsä-listalla. Rasittavat naapurit koettiin joskus pelottavina.

Lasten ideat koottiin ja työpajasta saadut oivallukset käytetään kaupungin kehitystyössä. Haluamme kiittää kaikkia lapsia, jotka halusivat jakaa ideoitaan kanssamme.


29.07.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki on yhteistyössä Folkhälsanin kanssa rakentanut uuden liikuntapuiston Tammisaaren Kipparipuistoon, joka on nyt avoinna yleisölle. Puisto on yksi Suomen suurimmista, ja siellä on monia liikuntavälineitä, jotka sopivat eri kohderyhmille, myös vammaisille.

Toivomme, että puisto antaa asukkaille monia miellyttäviä liikuntahetkiä! Tervetuloa!


21.07.2020 / Petra Louhimies

Haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on tehty yli 8 100 kartoitus- ja neuvontakäyntiä Länsi-Uudenmaan kuntien alueella. Tulokset on koottu kuntakohtaisiin yhteenvetoihin, joissa on käyty läpi mm. yleisimmät jätevesijärjestelmät ja niiden uudistamistarve, kiinteistöjen vedenhankinta, kohteiden käyttö sekä sijoittuminen herkille alueille. 

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeeseen osallistui alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoitti Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyi Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Pääpaino haja-asutuksen jätevesineuvonnassa on alusta asti ollut kiinteistökohtaisissa kartoitus- ja neuvontakäynneissä, joissa käydään paikan päällä läpi kiinteistön jätevesien käsittely sekä annetaan neuvot lainsäädäntöön ja mahdollisiin kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuen. LINKKI-hankkeiden aikana näitä kiinteistökäyntejä tehtiin yli 8 100 ja niillä kartoitettiin noin 8 800 kohteen jätevesienkäsittelyn tilanne.

Kartoitus- ja neuvontakäyntejä toteutettiin pääasiassa herkillä ranta- ja pohjavesialueilla sekä tiiviisti asutuilla haja-asutusalueilla. Neuvonta-alueet valittiin vuosittain yhdessä kuntien kanssa. Toteutuneet käynnit kunnittain vaihtelivat 1 851 – 456 kappaleen välillä. Jätevesijärjestelmien uudistamistarve vaihteli merkittävästi alueiden välillä ja siihen vaikutti mm. rakennusten käyttö, vesivarustelu sekä ikä. Kokonaisuudessaan tehtyjen kartoitusten perusteella noin 34 prosenttia jätevesijärjestelmistä Länsi-Uudellamaalla ei käynnin aikaan täyttänyt lainsäädännön vaatimuksia. Toisaalta kohteita, joilla muodostui vain vähäisiä määriä jätevettä, kuten perinteiset kesämökit ja muuten varustelultaan yksinkertaiset kohteet, oli yli neljäsosa eli 28 prosenttia. ”Yhteenvetojen tulokset ovat mielenkiintoisia ja kuntien välisiä eroja on havaittavissa. Erityisen selkeästi vaihtelu uudistamistarpeessa seuraa kohteiden käyttötarkoitusta. Mökkivaltaisilla alueilla vähäisten jätevesimäärien kohteiden osuus on usein suuri. Koska Länsi-Uudellamaalla vesistöjen rannat ovat vapaa-ajan asuntovaltaisia ja neuvontaa on myös kohdennettu näille ympäristön kannalta herkille alueille, korostuu kartoitusaineistossa vähäisten jätevesien kohteiden osuus.” kertoo hajajätevesihankkeen neuvoja Hanna Keinänen.

Kuntakohtaiset yhteenvedot on koottu Vesientila-sivun haja-asutuksen jätevedet osioon (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/julkaisut-ja-raportit/). Raportit on tehty kaikista kunnista Kirkkonummea lukuun ottamatta. Kirkkonummen osalta neuvontakäynnit jatkuvat vielä merkittävissä määrin myös vuonna 2020, joten Kirkkonummen yhteenveto julkaistaan myöhemmin. Vesientila-sivulta löytyy myös vuosittaiset tilannekatsaukset kunkin toimintavuoden kaikkien kartoitus- ja neuvontakäyntien tuloksista. Yksittäisten neuvonta-alueiden jätevesienkäsittelyä voi tarkastella havainnollisella kartalla (https://www.vesientila.fi/vesistokunnostus/haja-asutuksen-jatevedet/)

Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla myös vuonna 2020 alueen kuntien rahoittamana. Haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajat voivat ottaa yhteyttää hankkeen neuvojiin puhelimitse tai sähköpostilla ja tarpeen mukaan tehdään myös kartoitus- ja neuvontakäyntejä paikan päällä. Neuvojien yhteystiedot sekä kesän 2020 neuvonta-alueet löytyvät hajajätevesihankkeen sivuilta (https://www.luvy.fi/hankkeet/hajajatevesi/).


20.07.2020 / Petra Louhimies

Kesä- ja heinäkuun aikana Jomalvikin kanavalla Raaseporissa tehtiin tankoharaustutkimuksia ja kaikuluotauksia mittausalusten ja dronejen avulla. Väyläviraston tekemät syvyysmittaukset kanavalla ovat valmistuneet ja vesiliikenteelle aiheutunut haitta on päättynyt. Tulosten perusteella kanava ei ole madaltunut, ja kanavan käyttö voi jatkua entiseen tapaan.


10.07.2020 / Petra Louhimies

Tappajaetanoita, toisin sanoin espanjansiruetanoita, esiintyy harvinaisen runsaasti tänä vuonna. Käsin poimiminen ja lopettaminen on ympäristöystävällisin tapa torjua niitä. Tämä voi yksittäiselle ihmiselle olla hyvin haastava, joten kaikki vaan keräämään!

Suomenkielinen infolehtinen löytyy nyt Luonnonsuojelu-sivun alalaidassa:


26.06.2020 / Maria Eriksson

Aurinkoterassi yhdistää Stallörsparkenin uimalan eli Simmiksen ja Knipanin uimarannan. Toivomme, että asukkaat ja matkailijat saavat nauttia rannalla monista aurinkoisista päivistä. Uimavalvojat ovat paikalla joka päivä klo 11–18. Tervetuloa!

Simmis; Aurinkoterassi

8.06.2020 / Henri Nevakivi

Iltapäivävuoron aikataulu aikaistuu ke 10.6.2020 alkaen:

MA-PEAlkuperäinen aikaUusi aikataulu
Bromarv14:3014:00
Tenhola14:5014:20
Tammisaari15:0014:35
Karjaa15:2014:55
Sannäs15:3015:05
Mustio15:4015:15
Karjaa15:5515:30
MA-PEAlkuperäinen aikaUusi aikataulu
Karjaa16:0515:45
Tammisaari16:2516:05
Tenhola16:3516:15
Bromarv17:0016:40

1.06.2020 / Petra Louhimies

Koronaepidemia on muuttanut kotimaan matkailukäyttäytymistä ja kiinnostus mökkeilyyn ja luontoon on selvästi lisääntynyt. Vuokramökkien kysyntä on nousussa, minkä vuoksi haluamme kartoittaa yksityishenkilöiden kiinnostusta vuokrata kesämökkejään.

Olisitko kiinnostunut laittamaan kesämökkisi tuottamaan niinä päivinä kun mökki on tyhjillään? Vai pelkäätkö sen aiheuttavan paljon ylimääräistä työtä tai haittaa?

Kyselyyn voi vastata nimettömästi. Mikäli annat yhteystietosi, otamme sinuun yhteyttä. Kyselyyn vastaaminen vie alle 5 minuuttia.

Kyselyyn pääset tästä linkistä.

Kyselyn tekee EKSU Tammisaaren mökkihuolto & vuokraus

Yhteyshenkilö Daniel Råstedt, puh 0407037850


29.05.2020 / Minttu Peuraniemi

Ensimmäiseksi vuorossa on eroosiosuojauksen rakentaminen Grabbackassa ja maanparannuskuidun levitys Sonassa. Eroosiosuojaus toteutetaan rakentamalla luonnonkauniiseen ja mutkittelevaan uomaan pohjakynnyksiä. Pohjakynnysten tarkoituksena on hidastaa veden virtausnopeutta uomassa ja näin ollen vähentää uoman reunojen eroosiota. Samanlaisia rakenteita rakennetaan myöhemmin kesällä myös Malmkullan suunnalta Raaseporinjokeen laskevaan uomaan.

Ravinnekuitua levitetään Raaseporinjoella.

Maanparannuskuitua levitetään peltolohkoille parantamaan maaperän vedenpidätyskykyä ja lisäämään maaperän mikrobiologista aktiivisuutta. Maanparannuskuidun on todettu parantavan pellon fosforinpidätyskykyä tehokkaasti useiden vuosien ajan. Maanparannuskuidun vaikutus perustuu eloperäisen aineksen lisäämiseen peltomaahan. Kuitu on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista ja se on käsitelty siten että sitä on turvallista käyttää maanparannusaineena.

– Kuitukäsittely on jatkoa viime vuonna aloitetulle maanparannusainekokeilullemme, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Käsittelimme viime vuonna peltoja kipsillä ja rakennekalkilla, jotka myöskin ovat vesistövaikutteisia maanparannusaineita. Kokemukset näistä ovat tähän mennessä olleet myönteisiä.

Hankkeen työlistalla on kesälle myös Sonaan rakennettava virtaamansäätöpato, nk. putkipato, joka pidättää valumavesiä metsäalueella ennen kuin ne päätyvät pelto-ojiin. Näillä toimenpiteillä pannaan toimeen viime syksynä valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Valuma-alueella tehtävät toimenpiteet tukevat erinomaisesti myös pääuoman peruskuivatushanketta, sillä ne pidättävät vesiä sivupuroissa ja latva-alueilla. Raaseporinjoen pääuoman virtaustilanne helpottuu, kun kaikki vedet eivät sateen jälkeen syöksy sinne kerralla ja aiheuta tulvimista pelloille, selostaa Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari, joka on ollut aktiivisesti mukana suunnittelutyössä.

Raaseporinjoen pääuoman perkaussuunnittelu, jota on tehty hankkeen ja Raaseporinjoen ojitusyhtiön yhteistyönä, on loppusuoralla. Koronapandemia on hidastanut suunnitelman viimeistelyä ja estänyt ojitusyhtiön kokoontumisen. – Suunnitelmakuvat näyttävät selkeästi sen, kuinka alueen tulvatilanne tulee parantumaan luonnonmukaisen perkauksen jälkeen, iloitsee ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg. Uskon, että pääsemme etenemään töiden kilpailutusvaiheeseen kesän aikana.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on merkittävästi vähentää Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. – Hankkeen alkuaikoja on luonnehtinut mittavat selvitys- ja suunnittelutyöt, nyt vihdoin päästään rakentamaan, huomauttaa tyytyväinen projektipäällikkö Peuraniemi. Ympäristöministeriön rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta Uudenmaan ELY-keskuksesta, rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:


28.05.2020 / Maria Eriksson

Suoritamme huoltotöitä Simmis-uimalan laiturilla. Olemme löytäneet teräviä esineitä vedestä.

Koko uimala on suljettu, tutkimme asiaa ja avaamme taas välittömästi, kun paikka on turvallinen.


27.05.2020 / Henri Nevakivi

Linja-autoyritykset Amper ja Wikström ovat aloittaneet kesäliikenteen ajalle 1.6-13.8.2020, tässä aikataulut:

Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Bromarv9:4015:00
Hanko|13:00|
Tammisaari6:3010:2013:3515:30
Karjaa6:5010:5013:55|
Inkoo7:1511:1514:2016:00
Kirkkonummi th7:4011:4014:4516:25
Helsinki8:1512:1015:1516:55
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Amper
ma-pe
Wikström
ma-su
Helsinki9:4512:4016:1017:40
Kirkkonummi th10:1513:1016:4018:10
Inkoo10:4513:3517:1018:35
Karjaa11:05|17:4019:00
Tammisaaari11:2514:1018:0019:25
Hanko12:00||
Bromarv14:4520:00

13.05.2020 / Piia Nordström

Karjaalla Ratakadun kadunrakennustyö etenee ja nyt rakenteilla ovat korotetut risteykset ja suojatiet. Toinen näistä tulee Villa Hagan kohdalle (tuleva Forsströminkatu) ja toinen Kauppiaankadun kohdalle.

Nämä risteysalueet rakennetaan vaiheittain siten, että vain toinen ajokaista on käytössä. Liikenne ohjataan ensin eteläpuoleiselle kaistalle kun pohjoispuolta rakennetaan. Kauppiaankadun risteys sekä Villa Hagan ja Kotipizzan välinen kuja ovat suljettuna. Kun pohjoinen kaista on rakennettu, aloitetaan eteläpuolisen kaista rakentaminen.

Liikenne ohjataan oheisten suunnitelmien mukaan.


Pahoittelemme häiriöitä jota töistä aiheutuu.

Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka

Karis Bangatan skede 1 Karjaa Ratakatu Vaihe 1

Ladda nerVisa

Karis Bangatan skede 2 Karjaa Ratakatu vaihe 2

Ladda nerVisa

11.05.2020 / Henri Nevakivi

Kaupunginhallitus on päättänyt ottaa käyttöön vuoden kestävän option kyläbussiliikenteelle. Optio on ajalle 1.7.2020 – 30.6.2021. Kyläbussikokeilu aloitettiin viime vuoden elokuussa. Kaupunki sai viime vuonna noin 50 prosenttia valtiontukea kyläbussin kustannuksista. Oletettavasti tukea saadaan myös jatkossa, koska kokeilua on pidetty innovatiivisena ja hyödyllisenä. Kyläbussiliikenne on saanut paljon positiivista palautetta matkustajilta. Raaseporin kaupunki aikoo jatkossa tehostaa palvelun markkinointia, jotta kyläbussiin saataisiin lisää asiakkaita – myös kesäasukkaiden joukosta.

Myös koronaviruksen vuoksi supistetusta kesäliikenteestä on tehty kaupunginhallituksessa päätös ajalle 14.5. – 14.8.2020. Bussiliikenne palvelee arkisin reiteillä Bromarv-Tenhola-Tammisaari-Karjaa-Mustio ja Antskog-Pohja-Karjaa-Tammisaari. Tarjouskilpailun jälkeen liikennöitsijäksi valittiin Hangon Liikenne, Friman Co.

Linja-autoissa kelpaa matkalippuna kertalippujen ohella Raaseporin kaupunkilippu.

Kesäliikenteen aikataulu 2020, ma-pe

* tarvittaessa
Ansku 7:20
Fiskari 7:30
Pohja 7:35
Karjaa 7:50
Tammisaari 8:10
T:saari, sairaala 8:15*

Tammisaari 9:20
Karjaa 9:40
Pohja 9:55
Fiskari 10:00
Ansku 10:10*

Ansku 14:55
Fiskari 15:05
Pohja 15:10
Karjaa 15:25
Tammisaari 15:45

Tammisaari 16:25
Karjaa 16:45
Pohja 17:00
Fiskari 17:05
Ansku 17:15*

Bromarv 7:15
Tenhola 7:35
T:saari, sairaala 7:50*
Tammisaari 7:55
Karjaa 8:15
Mustio 8:30
Sannäs 8:40
Karjaa 8:50

Karjaa 9:00
Tammisaari 9:20
Tenhola 9:30
Bromarv 9:55

Bromarv 14:30
Tenhola 14:50
Tammisaari 15:00
Karjaa 15:20
Sannäs 15:30
Mustio 15:40
Karjaa 15:55

Karjaa 16:05
Tammisaari 16:25
Tenhola 16:35
Bromarv 17:00


8.05.2020 / Piia Nordström

Mustionjoen kaksi ensimmäistä kalatietä, Åminnefors ja Billnäs, on avattu 4.5.2020 (vallitsevan tilanteen vuoksi nyt ilman yleisöä) ja kalat pääsevät nyt alajuoksulta vaeltamaan ja tutkimaan uusia asuinsijoja ylös Peltokoskelle asti.

Kurkista videot alta!

Alkuvaiheessa kalateillä tehdään nyt mittauksia ja tutkitaan kalateiden hydraulista käyttäytymistä eri virtaamatilanteissa.

Åminneforsin kalatiehen asennetaan kalalaskuri ja myöhemmin lisäksi videokamera ja niiden testaus aloitetaan, jotta laitteet ovat käyttökunnossa ennen kalojen päävaelluksen alkamista syyskuussa. Tavoitteena on selvittää kalatietä käyttävien kalojen lukumääriä ja kalojen lajeja. Seurantatoiminnasta vastaa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö LUVY ry, joka tekee yhteistyötä Kymijoen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n kanssa. Kymijoen asiantuntijat tuovat Mustionjoelle kokemuksia ja menetelmiä jotka on testattu Kymijoen kalatieseurannoissa. Kalatien hydraulista toimintaa tutkivat Kala- ja vesitutkimus Oy sekä Luode Consulting.

”Mustionjoessa haastetta lajimäärityksiin tuo erityisesti ajoittainen veden sameus, jonka johdosta videokuvasta ei välttämättä pystytä aina tunnistamaan kalalajia”, muistuttaa Jaana Pönni LUVY:stä. Åminneforsista saadut kokemukset ohjaavat 2021 Billnäsin kalatien seurantamenetelmän suunnittelua, joka tehdään yhteistyössä kalatalousviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Seuranta aloitetaan täysimääräisenä vuonna 2022.

”Meillä on paljon opiskeltavaa kalateiden toiminnasta tulevina vuosina. Kalateitä käyttävien kalojen tarkkailua tehdään viranomaisten suosittelemassa laajuudessa ja siinä edetään vaiheittain ja tutkitaan eri menetelmien soveltuvuutta tänne. Odotamme jännittyneinä syksyn ensimmäisiä raportteja, mutta samanaikaisesti odotukset ovat varovaiset, vaelluskalathan ovat olleet poissa pian 70 vuotta” kertoo Piia Nordström Raaseporin kaupungilta.

Kalateiden rakentamisen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Karjaanjoen vesistövisio-yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO. Tammisaari-Pohjan sekä Karjaanjoen vesistön kalatalousalueet ovat myös tukeneet rakennushanketta. Mustionjoen toimet ovat saaneet myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-ohjelmasta. Hankkeen rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet ovat saaneet vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluista ja Uudenmaan ELY-keskukselta.

Lisätietoja antavat

Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry

Juha-Pekka Vähä, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry (kalanseurantamenetelmä)

Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Billnäsin kalatie on nyt auki
Åminneforsin kalatiehen laskettiin vesi 4.5.2020
Åminneforsin kalatie 4.5.2020

29.04.2020 / Maria Eriksson

Raaseporin kaupunki aikoo rakentaa uuden liikuntapuiston Skepparträdgårdeniin nykyisen leikkipuiston paikalle. Alueella oleva leikkipuisto suljetaan 28.4.2020 uuden liikuntapuiston mahdollistamiseksi. Liikuntapuistossa tulee olemaan useimmille kävijöille sopivia välineitä.

Alueen ollessa suljettuna Raaseporin kaupunki suosittelee kävijöitä käyttämään Seminarieskolanin pihalla olevia välineitä tai Stallörsparkenissa sijaitsevaa Leijonapuistoa.

Skepparträdgårdenin liikuntapuisto
Skepparträdgårdenin liikuntapuisto

21.04.2020 / Piia Nordström

Raaseporin kaupunki laatii parhaillaan pyöräilyn kehittämisohjelmaa. Ohjelma laaditaan Raaseporin kaupungin teknisen keskuksen ja matkailupalvelujen yhteishankkeena. Siinä tutkitaan arkipyöräilyn edellytyksiä, pyöräilyteitä ja -reittejä sekä pyöräilymatkailun kehittämistä kaupungissamme. Mitkä ovat tärkeimmät reitit koululaisille, heille jotka haluaisivat tehdä työmatkansa pyöräillen tai pyöräillä vapaa-ajalla? Tarvitaanko uusia pyöräteitä tai millä muilla toimilla voisimme tehdä pyöräilystä entistä houkuttelevampaa?

Arkipyöräilyn lisäksi hankkeessa kehitetään myös pyöräilymatkailua Raaseporissa. Mahdollisuudet ja edellytykset kehitystyölle ovat erittäin oivalliset – 200 km pitkä Rannikkoreitti avattiin vuonna 2018, Fiskars Trail Bike Centerissä on 60 km Etelä-Suomen parhaita maastopyöräreittejä, ruukkimaisemien läpi vievä Ratavalli avattiin viime vuonna ja Raaseporin osuus eurooppalaisessa Eurovelo 10 reitissä kehitetään tänä vuonna.

Osallistu kyselyyn!

Jotta ohjelmasta tulee mahdollisimman onnistunut, kaupunki toivoo asukkaiden ja matkailijoiden mielipiteitä aiheeseen. Kysely on avoin kaikille. Vastaajan ei tarvitse pyöräillä säännöllisesti tai olla kokeillut pyörämatkailua aikaisemmin. Toivomme vastauksia lapsilta, aikuisilta, nuorilta ja ikäihmisiltä, matkailijoilta, työmatkapyöräilijöitä – siis sinulta!

Parhaiten kyselyyn vastaaminen onnistuu tietokoneella, mutta voit vastata myös kännykällä. Kysely on avoinna 10.5.2020 asti. Kysely löytyy osoitteesta: https://app.maptionnaire.com/fi/8496/

Kyselyn toteuttaa Ramboll Finland Oy Raaseporin kaupungin toimeksiannosta.

Raaseporin kaupunki on saanut Traficomin myöntämän valtionavun pyöräilyn edistämisohjelman laatimiseen ja pyöräilyyn liittyviin kehittämistoimiin vuodelle 2020. Ohjelma valmistuu syksyllä 2020.

Lisätiedot

Ville Vuorelma, matkailupäällikkö puh.  019 289 2012

Piia Nordström, vastaava katupäällikkö puh. 019 289 3852


21.04.2020 / Piia Nordström

Tammisaaren koulualueen kadunrakennushanke jatkuu ja tänä vuonna uusimme Fleminginkadun rakenteita jaksolla Latokartanonkatu – uimahalli. Kevyenliikenteen väylä rakennetaan sekä uusitaan vaiheittain Flemiginkadun kunnallistekniikkaa yhdessä Raaseporin veden kanssa
– Vaihe 1: Höijerintie ja Fleminginkadun risteys kaivetaan auki
– Vaihe 2: Kaivetaan katujaksolla Höijerintie- Hedvig Sohlbergin katu
– Vaihe 3: Työ jatkuu välillä Hedvig Sohlbergin katu – uimahalli

Hanke toteutetaan Tammisaaren koulualueen katusuunnitelman mukaan ja se valmistuu syksyllä.

Rakennustyö haittaa liikennettä. Fleminginkatu tulee olemaan suljettuna ja kiertoteitä ja korvaavia liikennejärjestelyjä tehdään.

Urakoitsijana hankkeessa on A. Berglund Oy.

Tekninen keskus pahoittelee rakennustyön aiheuttamaa häiriöitä ja haittaa.

Raaseporin kaupungin Tekninen keskus

Katusuunnitelma, Tammisaaren koulualue ja Fleminginkatu

Ladda nerVisa

9.04.2020 / Petra Louhimies

Hyvä raaseporilainen! Raaseporin kaupunki haluaa kehittää kunnan kesäajan linja-autoliikennettä myös poikkeusoloissa. Mahdollisimman parhaan lopputuloksen saamiseksi haluamme kartoittaa kaupunkilaisten linja-autojen käyttöä kesän työmatkoilla ja saada mielipiteitänne reiteistä ja aikatauluista. Toivomme, että vastaatte alla oleviin kysymyksiin valitsemalla teille sopivat vastausvaihtoehdot. Kiitos!

Joukkoliikenteen kysely koskien kesän 2020 työmatkoja.


9.04.2020 / Petra Louhimies

Huolehdi vedestä myös vapaa-ajan asunnolla – Länsi-Uudellamaalla neuvonta jatkuu 2020

Jätevesiasiat eivät välttämättä ole päällimmäisenä mökkiläisen mielessä kevään ensikäynneillä. Kesäloman lähestyessä haiseva huussi, pesuvesistä lainehtiva pihamaa tai käyttökelvoton kaivo eivät juuri houkuttele rentoon ajanviettoon. Sen sijaan toimiva käymälä- ja jätevesijärjestelmä mahdollistavat sekä mukavan mökkeilyn että lähivesistöjen kunnossa pysymisen tai tilan parantamisen. Vapaa-ajan asunnon vesivarustelu ja sen käyttöaste vaikuttavat sekä talousveden tarpeeseen että jäteveden käsittelyyn.

Kurkkaa kaivoihin ja tarkista jätevesijärjestelmän sekä talousvesikaivon kunto ennen mökin käyttöönottoa.

Jos käytössä on vedetön käymälä (esimerkiksi ulkohuussi) ja pesuvesiä syntyy suurin piirtein sen verran kuin jaksaa ämpärillä kantaa, voidaan ajatella että syntyvät jätevesimäärät ovat niin pieniä, ettei niistä sinällään aiheudu ympäristön pilaantumista. Nämä jätevedet voi johtaa käsittelemättäkin hallitusti maaperään esimerkiksi kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Jos mökille taas hankitaan erilaista vesivarustelua, kuten suihku, tiskikone tai pesukone, täytyy näille nk. harmaille jätevesille järjestää sopiva käsittely ennen maahan johtamista. Monesti tämän likaantuneen veden käsittely on jäänyt liian vähäiseksi varustelun kasvaessa ja käsittelyjärjestelmää tulisi tehostaa. Monilla kesämökeistä on nykyään käytössä myös vesikäymälä, jolloin jätevesien käsittely on erityisen tärkeää. Käsittelyä voikin jo verrata ympärivuotisen asutuksen jäteveden käsittelyn tarpeisiin, mutta vapaa-ajan vaihtelevassa käytössä käsittely voi olla vielä haasteellisempaa. Jäteveden käsittelyyn tarkoitettujen ratkaisujen kirjo on suuri, joten kesämökkiläisen ei kannata jäädä asiassa yksin, vaan oman mökin jätevesitilanne kannattaa tarkistaa jätevesi-neuvojan kanssa. Neuvojien yhteystiedot löytyvät täältä.

Tarkista vedenlaatu

Jos kiinteistöllä on käytössään oma talousvesikaivo, sen vedenlaatu tulisi tutkituttaa kolmen vuoden välein. Usein mökkien tapauksessa kaivovettä ei ole koskaan tutkittu tai edellisestä tutkimuksesta on pitkä aika. Monissa paikoissa myös vältetään turhaan kaivoveden käyttöä talousvetenä, koska sen laadusta ei ole tietoa.

Lisätietoa kaivoveden tutkimuksesta saa esimerkiksi LUVYLabin sivuilta ja yleistä tietoa kaivojen vedenhankinnasta ympäristöhallinnon sivuilta. Monet talousveden ominaisuudet ovat sellaisia, ettei niitä voi havaita aistinvaraisesti. Tästä syystä käytössä olevan kaivon vedenlaatu on syytä tutkituttaa tasaisin väliajoin. 

Alueellinen hajajätevesihanke jatkuu

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke on jatkoa LINKKI-hankkeelle, joka pyrki vuosina 2009–2019 edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä yhteistyössä kuntien kanssa. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätiedot

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
puh 050 447 4993


1.04.2020 / Petra Louhimies

Näinä poikkeuksellisina aikoina meidän kaikkien päivittäiset teot ja valinnat merkitsevät paljon alueemme tuottajille ja yrittäjille. Osta siis mahdollisimman paljon Raaseporin tuottajilta ja yrittäjiltä, niin heillä on mahdollisuus selvitä näinä vaikeina aikoina! Tässä vinkkejä Raaseporin palvelutarjontaan koronaviruksen aiheuttaman kriisin aikana.

Raaseporissa olemme ylpeitä kaikista paikallisista tuotteistamme ja palveluistamme. Täällä kaupan tai salongin omistaja palvelee usein itse sinua ja tiedät mihin rahasi menevät. Toreilla ja tilakaupoissa saat tavata tuottajan ja voit ostaa rakkaudella viljellyt tai kasvatetut tuotteet ilman välikäsiä. 

Uudet Shop Locally- ja Place2Shop -verkkokaupat

Useat yrittäjät ovat uudessa tilanteessa, ja kaikki etsivät uusia toimintatapoja ja myyntikanavia. Raaseporissa kaksi paikallista toimijaa on lyhyessä ajassa rakentanut nettikaupparatkaisuja. Koska nettikaupat ovat aivan uusia, kehotamme käymään tasaisin väliajoin katsomassa sitä mukaa, kun tuotetarjonta kasvaa.

Shop Locally on juuri lanseerattu ja sen kautta yritykset Raaseporin, Hangon ja Inkoon alueilta voivat myydä tuotteita, palveluja ja lahjakortteja netissä. Jos olet itse yrittäjä ja haluat tuotteesi myyntiin, voit ilmoittaa kiinnostuksesi suoraan Shop Locally -palveluun.

Toinen paikallinen nettikauppa on Place2Shop, joka myös tarjoaa mahdollisuuden myydä erilaisia tuotteita ja palveluja alueella Hanko, Raasepori ja Inkoo. Jos olet yrittäjä ja nettikauppa kiinnostaa, voit olla yhteydessä Place2Go-yhtiön palveluun.

Ruoka kotiinkuljetettuna senioreille ja riskiryhmille

Raaseporin vanhuspalvelut ja työllisyyspalvelut järjestävät kotiinkuljetuksia yhteistyössä ruokakauppojen kanssa. Palvelu on tarkoitettu kaupungin asukkaille, joiden tulee koronaepidemian takia pysyä erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa. (Yli 70-vuotiaat ja henkilöt, jotka kuuluvat riskiryhmiin.)

Raaseporin take away -ravintolat 

Koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset ravintola-alalla eivät koske ns. take away- annoksia, ja siksi kehotamme kaikkia tukemaan alueemme ravintoloita näinä vaikeina aikoina. Tilaa siis mahdollisuuksien mukaan lounas tai illallinen nouto-annoksena: pääset itse helpommalla ja tuet samalla meidän alueen yrittäjiä! Jos et itse pääse hakemaan annosta, osa ravintoloista tarjoaa jopa kotiinkuljetuksen rajoitetulla alueella.

HUOM! Muista tilata annoksesi hyvissä ajoin etukäteen ruuhkien ja kiireen välttämiseksi. Huomioi myös turvaväli muihin asiakkaisiin ja henkilökuntaan noutotilanteessa, ja varaa maksukortti käteisen sijaan.

Katso alueemme take away -ravintolat tästä.

Lähiruokaa suoraan tuottajilta

Raasepori on laadukkaan lähiruoan pääkallopaikka. Täällä on harvinaisen laaja verkosto ruokaintolijoita, paikallisia tuottajia ja luomutiloja. Moni viljelijöistä ja lihatuottajista myy tuotteitaan tilakaupoissa, Tammisaaren ja Karjaan rekoryhmissä ja toreilla. Viime vuosina Raaseporin lähiruokatarjontaa ovat rikastuttaneet myös monet artesaanituotteet, joita valmistetaan kaupungin juustoloissa, pienpanimoissa, leipomoissa ja jopa tislaamossa. 

Näistä paikoista voit ostaa suoraan tuottajalta

Raaseporin torit ovat oleellinen osa Raaseporin lähiruokakulttuuria ja osa niistä toimivat vuoden ympäri. Vaikka toritoiminta on hiljaisempaa talvella, moni asukas hankkii mielellään vihannekset, kalaa ja tuoreita leivonnaisia suosikkimyyjältään. Löydät luettelon eri toreista täältä.

Mörbyn luomutilan pieni tilakauppa on ollut keskeinen osa tilan toimintaa jo vuodesta 1991. Valikoimasta löytyy tilalla kasvatettuja luomutuotteita kuten viljoja, hunajaa ja naudanlihaa. Ajankohtaiset uutiset Facebookista.

Fiskarsin lähiruokapiiri toimii Facebookissa ja tarjoaa lähiruokaa ja -juomaa take-awayna suoraan paikallisilta, Fiskarsin tuottajilta. Tilaukset tuottajien postausten alle tai suoraan tuottajille. Noudot ennakkotilausten perusteella Ägräs Taproomista lauantaina klo.14-17.
HUOM! Taproomissa kerrallaan max.1 hlö! Liity ryhmään Facebookissa.

Myynti on ainakin ensi alkuun rajattu vain Fiskarsin ja lähialueen toimijoihin (tilojen rajallisuuden vuoksi). Jos haluat tuotteita myyntiin, ota ensin ylläpitäjiin yhteyttä ja sovi asiasta heidän kanssaan! Jakelun hoitaa Ägräs Taproom yhdessä tuottajien kanssa.Maksut ensisijaisesti suoraan tuottajille!

Rekoringit Tammisaaressa ja Karjaalla

Lähiruuan suoramyynti Facebookin kautta toimivissa rekorenkaissa on ollut suuri hitti menneinä vuosina. Tuottajien ja kuluttajien yhteiset Reko-renkaat toimivat jakelua myöten ilman välikäsiä.

Tuottajat ilmoittavat jakeluun tulevat tuotteensa Facebookryhmän etusivulla. Ilmoituksessa tulee olla jakelun päivämäärä, kuvaus tuotteesta, pakkauskoot, hinnat, ainesosaluettelot sekä viimeinen tilausajankohta. Mielellään myös puhelinnumero.

Asiakas tilaa tuotteet kommentoimalla tuottajan myynti-ilmoitusta. Huomioi viimeinen tilausajankohta ja pidä kiinni siitä. Facebookissa tehty tilaus on sopimus, jolla asiakas sitoutuu noutamaan ja maksamaan tilauksen sekä tuottaja toimittamaan tilauksen. Jos sinulle tulee este etkä pääse paikalle ilmoita siitä suoraan sopimuksen toiselle osapuolelle mahdollisimman pian. 

Tammisaaren jakelut jakelu parittomien viikkojen perjantaina (talvikauden aikana) Yrkeshögskolan Novian parkkialueella, osoite Raaseporintie 9. Liity ja seuraa ilmoituksia ryhmän Facebook-sivuilta.

Karjaan rekoryhmän jakelu parittomien viikkojen perjantaina. Jakelutilaisuudet pidetään klo Axxellin parkkipaikalla, Ratakatu 75, Karjaa. Seuraa ilmoituksia ryhmän Facebook-sivuilta.

Taide, käsityöt ja designtuotteet

Monet luovat ihmiset ovat asettuneet Raaseporiin sen inspiroivan ja rauhallisen ympäristön vuoksi, eivätkä syyttä. Heidän teoksiaan ja tuotteitaan voi ostaa eri kaupunginosista ja kylistä sekä heidän omista pajoistaan ja ateljeistaan. Olemme koostaneet listan alueemme toimijoista, muista myös kurkata Shop Locally- ja Place2Shop-verkkokauppoihin, joihin lisätään uusia tuotteita sitä mukaa, kun yrittäjät ehtivät laittaa tuotteitaan sinne (linkit kauppoihin löytyvät artikkelin alusta). 

Päivittäistavarakauppojen erityisjärjestelyt

Varuboden-Oslan seuraavissa toimipaikoissa (ruokakaupat) on kaupan ensimmäinen aukiolotunti (arkisin) varattu riskiryhmiin kuuluvien henkilöiden kaupassa asiointiin: S-Market Tammisaari, S-Market Karjaa, S-Market Pohja ja Sale Tenhola.

Kuljetusyritys GoParking hoitaa 2.4. alkaen ruoan tilaus-, keräys- ja kotiinkuljetuspalvelun kaupoistamme. Lisätietoa palvelusta löydät osoitteesta: www.goparking.fi/gojelppi/.


16.03.2020 / Piia Nordström

Katujen kevätsiivous on käynnissä. Karjaalla hiekoitushiekan poisto on aloitettu tänään 16.3.2020. Tammisaaressa pesuautot lähtevät liikkelle huomenna.

Pyydämme kiinteistönomistajia huolehtimaan oman jalkakäytävänsä puhdistuksesta viimeistään lähipäivinä. Toivomme myös, että mahdollisimman moni siirtäisi autonsa pois kadunvarresta tulevalla viikolla, jotta pesuautojen työ kävisi sujuvasti.

Aurinkoista kevättä raaseporilaisille toivottaa

Yhdyskuntatekniikka


2.03.2020 / Katja Koli

Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Luonnonvarakeskus tiedottavat;

Nyt tieto Suomen rannikon 87 ekologisesti tärkeästä alueesta on ensimmäistä kertaa koottu yhteen. Suomenlahdelta Perämerelle ulottuvat kohteet ovat merkittäviä erityisesti lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja ainutlaatuisuuden kannalta. Mukana on myös geologisesti monimuotoisia ja luonnontilaisia kohteita.

Suomen ekologisesti merkittävien vedenalaisten meriluontoalueiden (EMMA) kuvaukset on tehty yhteistyössä lukuisten meriluonnon asiantuntijoiden kanssa kattaviin aineistoihin ja kirjallisuuteen perustuen. Työhön osallistui viitisenkymmentä asiantuntijaa yli kymmenestä eri organisaatiosta. Tavoitteena oli tuottaa kuvaus tärkeimmistä vedenalaisista luontokohteista merialuesuunnittelun käyttöön.

Uudenmaan rannikon ekologisesti merkittävät vedenalaiset meriluontoalueet. Kuva lainattu Suomen ympäristökeskuksen kotisivuilta.

Jos haluat lukea enemmän aiheesta klikkaa tästä.



24.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki valmistelee parhaillaan asuntopoliittista ohjelmaa sekä hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa, jotka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen myöhemmin tänä vuonna. Ohjelmien työryhmät haluavat nyt osana tätä valmistelua selvittää raaseporilaisten mielipiteitä asumisesta, viihtyisyydestä ja hyvinvoinnista kotikaupungissaan.

Työryhmät ovat luoneet verkkokyselyn, jossa kaupunkilaiset saava kertoa toiveitaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan asumisesta ja viihtyisyydestä.

Kysely auki 9.3.2020 asti

Kysely toteutetaan verkkokyselynä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/A8117DC5F14FA26B, ja vastauksia kerätään maanantaihin 9. maaliskuuta 2020 asti. Vastaukset ovat anonyymejä, ja kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi (5) minuuttia.

Raaseporin kirjastojen henkilökunta auttaa mielellään, jos kyselyn täyttämisessä tarvitsee apua tai jos omaa internetyhteyttä ei ole käytettävissä.


11.02.2020 / Katja Koli

Kenttäkaudella 2019 LINKKI-hanke tavoitti kartoitus- ja neuvontakäynneillään yhteensä 641 kiinteistöä ja 1 279 henkilöä liittyen haja-asutusalueiden jätevesiin. Neuvontaa jatketaan myös vuonna 2020 kuntien rahoittamana.

LINKKI-hankkeessa järjestettiin vuonna 2019 postikorttikampanja, jonka tarkoituksena oli muistuttaa ja herätellä ihmisiä tekemään tarvittavia uudistuksia jätevesijärjestelmiinsä.

Haja-asutuksen jätevesineuvontaa on saanut Länsi-Uudellamaalla yli 8 100 kiinteistöä vuosina 2009–2019, mutta arviolta noin 27 000 kiinteistöä on vielä vailla tarjottua neuvontaa. Valtionavusteinen LINKKI-hanke päättyi 31.10.2019 siirtymäajan loputtua, mutta neuvontatyö Länsi-Uudellamaalla jatkuu edelleen vuonna 2020 kuntien rahoittamana. Hajajätevesihankkeen neuvojilta on edelleen mahdollista kysyä neuvoa puhelimitse tai sähköpostilla, tulemalla paikan päälle yleisötilaisuuksiin tai pyytämällä neuvoja maksuttomalle kartoitus- ja neuvontakäynnille. Joidenkin kuntien osalta myös alueelliset kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit jatkuvat.

Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.

Lisätietoja:

Virve Ståhl
hankekoordinaattori
LUVY
virve.stahl(at)luvy.fi
0504474993


3.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki tarjoaa viljelyalueita vuokralle maanviljelytarkoituksiin viideksi vuodeksi Karjaalla ja Pohjassa. Kiinnostuneet voivat antaa tarjouksen viideksi vuodeksi lähettämällä kirjallisen tarjouksen mittausyksikölle, Raaseporintie 37, 10650 Tammisaari viimeistään 13. helmikuuta 2020 klo 14.00. Tarjousten tulee olla suljetussa kirjekuoressa ja varustettuna merkinnällä ”Viljelysvuokra”.

Lisätietoja löydät kuulutuksesta ”Maanviljelysvuokra” täältä: https://twebfi.raseborg.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/kuullist_tweb.htm


3.02.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupungin sivistystoimi järjestää kaikille avoimen yleisötilaisuuden Mustion Linnankrouvissa 12.2.2020 kello 18.00.

Tilaisuudessa esitellään uuden Mustion koulukeskuksen;

  • rakennuslupapiirustukset
  • rakentamisen aikataulut
  • suunnitelmat liittyen taiteen prosenttiperiaatteeseen
  • opetukseen liittyviä suuntaviivoja

Toivotamme kaikki tervetulleiksi!

Raaseporin kaupunki/sivistystoimi


27.01.2020 / Petra Louhimies

Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.


Perjantaina Ekerön vedenottamolta otetut näytteet osoittavat hyvää laatua ja vesi täyttää nyt myös laatusuositukset. Keittokehotus kumotaan näin ollen välittömästi.

Lisänäytteitä otetaan helmikuussa tilanteen seuraamiseksi ja rutiininäytteenoton täydentämiseksi.

Asiassa ei anneta enempiä tiedotteita.

Eteläkärjen ympäristöterveys


27.01.2020 / Katja Koli

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus on lähtenyt käyntiin. Heti uudistuksen alussa kuullaan kansalaisten näkemyksiä.

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta. Yli 20 vuotta vanha laki tarvitsee kuitenkin uudistusta, jotta se turvaa lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia palveluja entistä paremmin.

Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toimivamman lainsäädännön avulla, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa hallinnollisia menettelyjä. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää luonnonsuojelulain roolia osana muuta ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä ja tarkastella luonnonsuojelulain merkitystä osana ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista.

Perjantaina 24.1. avatulla kyselyllä kartoitetaan näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta.

Painamalla tästä pääset kyselyn sivuille.


20.01.2020 / Petra Louhimies

Rakentamisilmoituksia voi 8.11.2019 lähtien tehdä OmaVerossa sitä mukaan, kuin rakentaminen etenee. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään ennen jokaista rakennustarkastusta. OmaVerossa voit hoitaa myös mahdolliset lisäselvitykset. Huomaa, että muutoksen jälkeen ilmoituksia ei voi enää tehdä Lomake.fi:ssä.

On hyvä tietää myös se, että rakennustarkastajalle ei enää tarvitse näyttää todistusta rakennustarkastuksen yhteydessä.


13.01.2020 / Minttu Peuraniemi

Hankinnan kohteena on kahden Raaseporinjoen valuma-alueella olevan eroosioherkän uoman korjausurakointi. Toimenpiteet liittyvät Raaseporinjoki-hankkeeseen, jossa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta.

Hankkeessa on laadittu toimenpidesuunnitelma ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Suunnitelma sisältää useita potentiaalisia toimia mm. eroosion vähentämiseksi. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2018-31.12.2020. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.

Kohteisiin on tutustuttava ennen tarjouksen antamista viikolla 4 ja tarjoukset tulee toimittaa viimeistään 31.1.2020 klo 13. Maastokäynnistä sovitaan projektipäällikön kanssa, jolta saa myös tarjouspyyntöasiakirjat.

Projektipäällikkö
Minttu Peuraniemi
019 289 2270
etunimi.sukunimi@raasepori.fi


30.12.2019 / Petra Louhimies

Karjaan kirjastossa järjestetään 7.1.2020 klo 18 tiedotus- ja keskustelutilaisuus koskien uutta Fokus -rakennusta. Esittelemme suunnitteluprosessin nykytilannetta, kaupungin toimintaa tulevassa rakennuksessa ja tuloksia kyselystä koskien Raaseporin kirjastotoimintaa.

Tervetuloa!


20.12.2019 / Petra Louhimies

Hyvä saariston asukas, ystävä, matkailija, satunnainen kävijä!

Minulla on ilo kutsua sinut mukaan saariston kehittämiseen! Saaristoasiain neuvottelukunta, SANK, on käynnistänyt valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadinnan. Ohjelma luo suuntaviivat saaristoasioiden valtakunnan tason kehittämistyölle tuleviksi vuosiksi. Saaristossa asuvilla, siellä aikaa viettävillä ja saaristoasioiden parissa työtä tekevillä on paras käsitys saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Me saaristoasiain neuvottelukunnassa haluamme kuulla, mitä toimenpiteitä saariston sujuva arki tarvitsee niin vakituisen kuin vapaa-ajan asumisen näkökulmasta.

Saaristo on ainutlaatuinen paikka asua, tehdä työtä ja viettää vapaa-aikaa. Saariston potentiaali on suuri, liittyy se sitten yrittäjyyteen, luontoon tai kulttuuriin. Potentiaalin lisäksi saaristoalueilla on myös haasteita ja tämän vuoksi pyrimme löytämään keinoja, miten saariston elinvoimaisuus säilytetään ja houkuttelevuus saadaan kasvamaan. Suomen saaristo on erilainen järvien ulapoilla kuin meren ulkosaaristossa – nämä molemmat ovat arvokkaita alueita tehden Suomen saaristosta kansainvälisestikin uniikin. Tuleva saaristo-ohjelma laaditaankin siten, että se ottaa huomioon eri saaristoalueiden erityispiirteet, vahvuudet ja kehittämistarpeet.

On hienoa, jos ennätät vastata alla olevan linkin kautta aukeavaan kyselyyn, jota pidetään auki 19.1.2020 asti. Kyselyn lopuksi on mahdollisuus osallistua arvontaan.

Minä ja koko saaristoasiain neuvottelukunta jäämme innolla odottamaan ideoitasi ja näkemyksiäsi saariston kehittämiseen liittyen! Iso kiitos jo etukäteen, arvokkaista vastauksista.

Sandra Bergqvist
SANK:n puheenjohtaja, kansanedustaja

Lisätietoa sähköisestä kyselystä ja ohjelman toteutusprosessista:

Saariston ääni -kyselyn tavoitteena on kartoittaa saaristossa asuvien, siellä aikaansa viettävien sekä saaristojen tilannetta tuntevien käsityksiä saaristossa elämisen nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Kysely liittyy Saaristoasiain neuvottelukunnan käynnistämään valtakunnallisen saaristo-ohjelman laadintaprosessiin, joka jatkuu kevääseen 2020 saakka. Ohjelmatyön toteutuksesta vastaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia kumppaninaan TK-Eval. 

Arvomme kyselyyn vastanneiden kesken yhden 100 euron arvoisen lahjakortin. Arvonnan voittaja voi itse valita lahjakorttinsa annetuista vaihtoehdoista (K-ryhmä ja S-ryhmä). Arvonta suoritetaan helmikuussa 2020 ja voittajalle toimitetaan palkinto postitse.

Kyselyyn vastataan nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Mikäli vastaaja haluaa osallistua arvontaan, häntä pyydetään ilmoittamaan yhteystietonsa. Näitä vastaajan yhteystietoja ei käsitellä yhdessä saatujen vastausten kanssa.

Kyselyyn vastaamisen voi aloittaa tästä linkistä: www.tk-eval.fi/saaristo

Kysely on auki 19.1.2020 saakka.

Lisätietoja antavat:

Keimo Sillanpää, erikoistutkija, TK-Eval, p. 0500 961 554, keimo.sillanpaa(at)tk-eval.fi

Elina Auri, johtava asiantuntija, pääsihteeri (SANK), maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 074 4900, elina.auri(at)mmm.fi


20.12.2019 / Henri Nevakivi

Kyläbussi jatkaa uudenvuodentauon jälkeen 7.1.2020. Vuodenvaihteesta 1.1.2020 kyläbussin yhdensuuntaisen kertalipun hinta muuttuu 2,50 eurosta 3,00 euroon.

Uusi liikennöitsijä aloittaa 20.1.2020

Kyläbussi on pilottihanke, joka jatkuu 30.6.2020 asti. Kyläbussia liikennöi Raseborgs Taxi & buss 17.1.2020 asti, sen jälkeen palvelun tarjoaa Mr. Taxi 20.1.2020 alkaen.

Lue lisää kyläbussista kyläbussin nettisivulla. Kyläbussin varauksen voi tehdä myös sähköisesti varaussivuston kautta.


19.12.2019 / Piia Nordström

Karjaan entinen linja-autoasema toimii toistaiseksi pysäköintialueena. Vanhat laiturit on poistettu ja tilalla on noin 30 pysäköintiruutua.


12.12.2019 / Henri Nevakivi

Kyläbussin ensimmäinen kokeilujakso päättyy 31.12.2019. Kyläbussi on ollut suosittu ja se on saanut erittäin hyvää palautetta syksyn aikana. Olemme saaneet myös monia rakentavia kehittämisehdotuksia, joiden pohjalta jatkamme palvelun kehittämistä.

Kyläbussipalvelua jatketaan

Kyläbussin kokeilujaksoa on pidennetty, ja liikennöinti jatkuu kuuden kuukauden ajan ensi vuonna 7.1.2020 alkaen. Kehitämme kyläbussia käyttäjien toiveiden perusteella ja kerromme toiminnasta lisää lähiaikoina.

Kiitämme kaikkia matkustajia kuluneesta syksystä ja toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Raaseporin kyläbussikokeilun reittikartta.

10.12.2019 / Henri Nevakivi

Karjaalla on avattu uusi matkakeskus 9.12.2019. Linja-autojen käynnit Karjaan vanhalla linja-autoasemalla ovat päättyneet ja siirtyneet matkakeskukseen. Matkakeskuksen linja-autolaitureiden ja rautatieaseman junalaitureiden välillä on suora kulkuyhteys alikulkutunnelin kautta, sekä uuden sillan kautta.

Matkakeskuksen varustusta täydennetään

Matkakeskuksen rakentaminen on vielä kesken ja varustusta täydennetään vielä penkeillä, pysäkkikatoksella, jäteastioilla ja digitaalisilla infotauluilla. Pahoittelemme mahdollista työn myöhästymisestä koituvaa haittaa.



2.12.2019 / Petra Louhimies

Billnäsin kalatie on valmis. Rakennustyötä on voinut seurata vuoden aikana webcamin välityksellä ja nyt olemme koostaneet materialista timelapse-videon.

Tuotanto: Multifoto / Johan Ljungqvist


28.11.2019 / Minttu Peuraniemi

Putkipatoja, saostusaltaita, tulvatasanteita ja kosteikoita, muun muassa näitä vesiensuojelurakenteita tarvitaan Raaseporinjoen Landbofjärdeniin tuoman fosforikuormituksen vähentämiseksi. Raaseporin ympäristötoimiston vetämän Raaseporinjoki-hankkeen upouudessa toimenpidesuunnitelmassa on lueteltu monipuolinen ja kattava paletti toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ravinnekuormituksen vähentäminen 14 %:lla lyhyellä ja puolittaminen pitkällä tähtäimellä.

Kuva: Mikael Kopra.

Toimenpidesuunnitelman keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto. Rakenteita veden virtausnopeuden pienentämiseksi, ylivirtaamien pidättämiseksi ja vesiuomien sortumien estämiseksi ehdotetaan sekä Raaseporinjoen pääuomaan, sivupuroille että latvavesiin. Vesienhallinta valuma-alueen latvoilla helpottaa vesitaloutta myös pääuomassa, jonka pellot kärsivät tulvehtimisesta.

– Suunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet auttavat pitämään veden uomassaan ja tulvavedet poissa pelloilta, iloitsee viljelijä Stefan Holmberg. Holmbergin toiveissa on, että jatkossa sekä kylvetyt viljelyskasvit, että ravinteet pysyisivät pellossa, eivätkä joutuisi tulvavesien mukana mereen sitä rehevöittämään.

Toimenpidesuunnitelmassa nostetaan myös esille useita, viljelijöille jo ennestään tuttuja toimenpiteitä maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelun kannalta fosforilannoituksen optimointi kasvin todellisen tarpeen mukaan on merkittävässä roolissa. Ravinnehuuhtoumia voidaan myös tehokkaasti vähentää talviaikaisella kasvipeitteisyydellä sekä kerääjäkasveilla.

– Yksittäistä kaiken pelastavaa toimenpidettä ei ole olemassa, vaan parhaaseen lopputulokseen päästään hyvällä toimenpidevalikoimalla, toteaa Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Johan Sundberg, joka toimii myös Raaseporinjoki-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Jokaiselle viljelijälle löytyy yksi tai useampi toimenpide, joka on jo käytössä tai jonka käyttöä voidaan tilalla tehostaa, huomauttaa Sundberg ja lisää, että suunnitelma auttaa viljelijöitä kohdistamaan toimenpiteet sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

– Toimenpidesuunnitelman ajatuksena on löytää tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen hanketta pidemmälläkin aikavälillä, muistuttaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Suunnitelma näyttää, että ravinnekuormituksen merkittävä vähentäminen on mahdollista, mikäli työtä tehdään pitkäjänteisesti. Raaseporin kaupunki on vastikään sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoteen 2022 asti. Ympäristötoimisto hakee hankkeelle lisärahoitusta myös mm. Uudenmaan ELY-keskuksesta. Nykyisellä Raaseporinjoki-hankkeella on kuitenkin jäljellä vielä yksi toiminnantäyteinen vuosi. Hankkeen työlistalla vuodelle 2020 on mm. Raaseporinjoen perkaushankkeen edistäminen yhteistyössä ojitusyhtymän kanssa, vesiensuojelurakenteiden toteutus valuma-alueella, maanparannusaineiden levityksen jatkaminen sekä vesistö- ja maaperäseurannan toteuttaminen.

Toimenpidesuunnitelma tehtiin Raaseporinjoki-hankkeessa ja se toteutettiin hankkeen työryhmän ja konsultin yhteiskehittelynä. Työryhmään kuuluivat hankkeen puolelta Minttu Peuraniemi, Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Aapo Ahola, Uudenmaan ELY-keskuksen erikoissuunnittelija Harri Aulaskari sekä maanomistajien ja ojitusyhtymän edustajat Stefan Holmberg ja Torbjörn Nyberg. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy, jonka asiantuntijaryhmään kuuluivat vesistösuunnittelija Virve Kupiainen, johtava asiantuntija Pertti Keskitalo sekä suunnittelija Elina Heikkala. Suunnitelmaan voi tutustua tässä.

Lisätiedot:


28.11.2019 / Henri Nevakivi

Länsi-Uudellamaalla nykyisen seutulipun käyttö jatkuu 1.1.2020 jälkeenkin. Seutulippu on 30 päivää voimassa oleva lipputuote, joka kelpaa Lohjan, Vihdin, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kunnissa, sekä määränpääkuntana myös Karkkilaan.

1.1.2020 jälkeen edellä mainittu lippu kelpaa seuraavien liikennöitsijöiden kaikissa vuoroissa Lohjalla, Vihdissä, Inkoossa, Raaseporissa ja Hangossa:

  • Vainion Liikenne Oy
  • Amperin Linja-autoliikenne Oy
  • M.Tervo Oy
  • Wikströms Busstrafik Oy
  • Friman & Co, Hangon Liikenne
  • Linjaliikenne Kivistö Oy
  • TL Raasepori Oy
  • Taxiline Koskinen Oy

Lisäksi lippu käy Pohjolan Liikenteen autoissa niissä vuoroissa, jotka ovat kuntien tai Uudenmaan ELYn ostoliikennettä. Tällainen vuoro Raaseporin alueella on koulupäivisin klo 16:30 lähtevä vuoro reitillä Karjaa-Inkoo-Degerby-Siuntio kk.

Lisätiedot

Henri Nevakivi, logistikko


23.10.2019 / Petra Louhimies

Urakoitsija NRC Group Finland Oy tiedottaa:

Karjaan uuden rautatiesillan rakentaminen etenee hissien korjaustyöllä. Rautatiesillan hissit suljetaan korjauksen ajaksi maanantaina 28.10.2019 klo 8. Hissien korjaustyö tehdään viikkojen 44–48 aikana ja arvioitu valmistumisaika on viimeistään 2.12.2019. Korjauksen ajan esteetön kulkureitti muuttuu ja suoritetaan opastetusti ja turvamiehen turvaamana ratapihan Helsingin päässä olevan huoltoylikäytävän kautta (katso kartta).

Huom! Korjaustyöt eivät vaikuta rautatietunnelin kautta kulkevaan pääkulkureittiin.

Esteetön kulkureitti on merkitty lentokuvaan vihreällä. Kulkureitti kulkee välilaiturilta Helsinginpuoleisen huoltoylikäytävän kautta asemapuoleiselle laiturille.

Lisätiedot:

Jussi Tukeva, työpäällikkö, NRC Group Finland Oy
puh. 040 863 2232

Jan Gröndahl, Tekninen johtaja, Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2550


9.10.2019 / Petra Louhimies

Tervetuloa Raaseporin kylätreffeille Stämbackeniin Pohjaan maanantaina 28.10.2019 klo 18.00. Kylätreffien aiheena on kyläsuunnittelu ja kehittyvät kylätalot. Vieraana Piia Hasselberg Skogbystä, joka tulee kertomaan kokemuksistaan heidän kyläsuunnitteluprojektistaan.

Kylätreffit järjestetään Raaseporin kaupungin ja Uudenmaan kylät ry:n toimesta

Ilmoittaudu kylätreffeille sähköisen lomakkeen avulla viimeistään 25.10 klo 12, jotta voimme mitoittaa tarjoilut osallistujamäärän mukaan.

Osoite: Hanna Gardbergintie 1

Lisätietoja:

Anu Nilsson
Uudenmaan Kylät ry
puh. 050 5249 189
kylaasiamies@uudenmaankylat.fi

Jennifer Gammals
Kehityspäällikkö
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2700
jennifer.gammals@raseborg.fi


3.10.2019 / Henri Nevakivi

Raaseporin kyläbussi pysähtyy (tilattaessa) 7.10.2019 lähtien myös Tammisaaren liikennekeskuksen pysäkillä maanantain, tiistain ja torstain liikennöintipäivinä. Asiasta on tullut käyttäjiltä runsaasti palautetta.

Lue lisää palvelusta kyläbussi -sivulla.


1.10.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin Tammisaaressa toimii Suomen ainoa saniteettikeramiikkatehdas, Geberit Production Oy. Tehtaan juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse Arabian posliinitehtaaseen, joka aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 1873.  Saniteettikeramiikkatuotanto siirtyi Tammisaareen uusiin ja avariin tiloihin vuonna 1969, ja Tammisaaren tehdas juhlii tänä vuonna 50-vuotissyntymäpäivää. Juhlavuoden kunniaksi istutamme kukkia eri puolille Raaseporia.

Tämän avustuksen ansioista kaupunki voi tänä vuonna panostaa tavallista enemmän syysistutuksiin. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan keskuksissa olevissa ruukuissa voi nyt ihailla mm. Calluna-, Marjakanerva-, Hebe- ja Hopelanka-istutuksia.

Geberit Production Oy toivoo, että tämä ilahduttaa kaupungin asukkaita!


25.09.2019 / Petra Louhimies

Mustionjoen Billnäsin kalatie on valmistunut.. Kalatietä rakentaneet, suunnitelleet, rahoittaneet ja muuten tukeneet kokoontuivat 25.9. seuraamaan kun kalatie vesitettiin ensimmäisen kerran.

”Raaseporin kaupungin puolesta olemme iloisia, että tämä tärkeäksi koettu hanke on nyt tässä pisteessä ja voimme juhlistaa harjakaisia. Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita sekä varsinkin urakoitsijaa ja suunnittelijoita, vaativa hanke on valmistunut,” iloitsee Jan Gröndahl, Raaseporin kaupungin tekninen johtaja.

Billnäsin kalatien avajaisissa vieraat katselevat sillalta alas kalatietä pitkin juoksevaa vettä.

Billnäsin kalatie on tyypiltään ns. pystyrakokalatie, jossa kalat uivat portaalta toiselle ja voivat välillä levätä portaiden välisissä altaissa. Kalatien pohjalla on kerros erikokoisia luonnonkiviä, joiden avulla kalatiestä on pyritty tekemään mahdollisimman helppo myös heikommin uiville kalalajeille ja esim. äyriäisille,. Amfin muotoinen Billnäsin kalatie sijoittuu padon alla olevalle kalliolle, voimalaitoksen ja sen tulvaluukkujen väliin. Kalatien luukkuja ohjataan vedenkorkeus- ja virtaamatietojen pohjalta siten, että kalatien virtaama on 0,55 m3/s. Kalatie on auki toukokuusta marraskuuhun, vaelluskalojen vuodenkiertoa seuraten.

”Kalateiden rakennuttua joen vedenlaatu sekä mahdollisuudet kunnostaa pääuomassa olevia lohikaloille soveltuvia kutusoraikkoja ja elinympäristöjä nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Luonnonvarakeskuksen kartoituksen mukaan pääuomassa on 3,5 hehtaaria lohenpoikasille soveltuvaa elinympäristöä ja sivupuroissa 3 km heti soveltuvaa ja 7 km kunnostettavaa puroympäristöä,” muistuttaa Jaana Pönni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin kalatiet perustuvat Maveplan Oy:n vuonna 2015 laatimiin vesilupasuunnitelmiin. Hallituksen kärkihankerahoituksen varmistuttua niiden rakentaminen käynnistyi kesällä 2018. Pääurakoitsijana hankkeessa on toiminut GRK Infra Oy sekä lukuisat aliurakoitsijat. Pääsuunnittelijana toimi Insinööritoimisto Ponvia Oy ja kalateiden toimivuussuunnittelusta on vastannut Kala- ja Vesitutkimus Oy. Mustionjoen alin, Åminneforsin voimalaitospadon ohittava kalatie valmistuu vuodenvaihteessa.

Hankkeen taustalla ovat alueen kunnat vahvalla panoksella. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry kokosi vuonna 2015 Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio -yhteistyöryhmän, jonka kautta kalateiden rakentamista ovat rahoittaneet Raaseporin kaupunki, Lohjan kaupunki, Vihdin kunta, Karkkilan kaupunki ja Lopen kunta, Koskienergia Oy, Sappi Europe / Kirkniemi, Lohjan ympäristöklusteri ja SSO sekä Pohja-Tammisaari ja Lohjanjärven kalastusalueet. Kalatierakentaminen on  saanut myös merkittävää rahoitusta EU:n Freshabit Life IP-hankkeesta. Kalateiden rakennuttajana on toiminut Raaseporin kaupunki.

Hallituksen kärkihankkeena Mustionjoen kalatiet  saivat myös vahvan tuen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Ympäristöministeriöltä. Tuki Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Uudenmaan ELY-keskuksen suunnalta on ollut korvaamatonta ja yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa saumatonta.

Keväällä 2020 Mustionjoki voidaan 65 vuoden tauon jälkeen avata vaelluskaloille. Raaseporin kaupunki ja Lohikalat Karjaanjoen vesistövisio-ryhmä esittävät lämpimän kiitoksen jo tässä vaiheessa sekä kaikille rahoittajille että eri tavoin hanketta asiantuntijarooleissaan tukeneille.

”Åminneforsin ja Billnäsin kalateiden valmistumisen myötä ajatus kääntyy joen yläosalle, jossa odottavat Peltokosken tuleva luonnonmukainen kalatie ja rakennusteknisesti vaikea Mustionkoski. Uuden hankkeen valmistelu on jo käynnissä, mutta rahoitus jatkolle auki,” toteaa jatkosuunnitelmista Piia Nordström, vastaava katupäällikkö, Raaseporin kaupunki.

Lisätiedot:

Jaana Pönni
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
puh. 050 575 1738

Piia Nordström
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 3852

Jan Gröndahl
Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 2550


24.09.2019 / Petra Louhimies

Urakoitsija NRC Group Finland Oy tiedottaa:

Karjaan uuden rautatiesillan rakentaminen on edennyt siten, että torstaina 26.9. avaamme sillan kevyelle liikenteelle. Hissitöiden yms. vuoksi osa sillasta on edelleen työmaa-aluetta. Hissit jäävät pois käytöstä (ajankohdasta tiedotetaan erikseen, kun hissitoimittajan aikataulu selvillä) ja urakoitsija vastaa korvaavista järjestelyistä asema-alueella tänä aikana.

Väliaikaisen sillan purkaminen alkaa vko 40.
Urakan arvioitu valmistuminen marraskuun loppuun mennessä.

Lisätiedot:

Jussi Tukeva, työpäällikkö, NRC Group Finland Oy
puh. 040 8632232

Piia Nordström, vastaava katupäällikkö, Raaseporin kaupunki
puh. 019 289 3852


24.09.2019 / Piia Nordström
Nopeusnäyttö kadun reunassa. Raasepori.

Raaseporin liikenneturvallisuussuunnitelman asukaskysely järjestettiin keväällä 2019 ja keräsi valtakunnallisesti asukasmäärän suhteuttaen ennätysmäärän vastauksia, 1250 kpl. Kyselyvastausten rinnalla on analysoitu liikenneonnettomuustilastoja ja havaittu yhteneväisyyksiä asukaskyselyssä nousseisiin teemoihin.

Kokonaisuutena tarkastellen liikenneonnettomuudet, joissa loukkaantumisia ja kuolemia aiheutui, ovat vähentyneet merkittävästi Raaseporissa viimeisen 10 v aikana. Vuoden 2010 liikenneturvallisuussuunnitelman lähtötilanteesta, keskimäärin yhteensä 48:sta kuolleesta tai loukkaantuneesta vuosittain, ovat uhrimäärät vähentyneet 33:een uhriin/vuosi, eli muutos -31%.

Korkeat ajonopeudet nousevat odotetusti sekä onnettomuuksien syinä ja huolenaiheina ykkösteemaksi. Toinen tilastoista nouseva huoli ovat nuorten onnettomuudet. Raaseporilaisten 15-24 vuotiaiden onnettomuustilastot ja erityisesti ryhmän nuorimpien mopo- ja moottoripyöräonnettomuudet ovat huolestuttavat, sillä 33% onnettomuuksien uhreista kuuluu tähän ikäryhmään, vaikka ikäryhmä edustaa vain 10% väestöstä. Tämä poikkeaa valtakunnallisesta tilanteesta.

Kolmas suuri teema on valtatie 25. VT25 on sekä valtakunnallinen runkoväylä, että Raaseporin sisäisen liikenteen väylä, ja nousee luonnollisesti sekä turvattomien risteyksien että hirvionnettomuuksien voimakkaan kasvun vuoksi esiin. Samaan liikennekäytävään liittyen Hanko-Hyvinkää-radan tasoristeykset esiintyvät valitettavasti myös onnettomuustilastossa.

Myös onnettomuuksien taloudellista vaikutusta on arvioitu. Kaikenkaikkiaan liikenneonnettomuuksien yhteiskunnalliset kustannukset Raaseporissa ovat 3,3 miljoonaa euroa vuodessa, lähinnä aiheutuneiden sosiaali- ja terveyshuollon kustannusten kautta.

Asukaskyselyssä ja onnettomuustilastoista nousee siis tiettyjä selkeitä teemoja, jotka ohjaavat työtä jatkossa. Esimerkiksi ajonopeudet eri ympäristöissä ja tarkkaamattomuus taajama- ja risteysympäristöissä nousevat esiin. Liikenneturvallisuussuunnitelmaa valmisteleva työryhmä on elokuun 2019 aikana käynyt katselmuksella, jossa on tarkastettu kymmenittäin asukkaiden esiin nostamia kohteita. Seuraava vaihe on suunnitella parannuksia kohteisiin. Suunnitelman työstäminen jatkuu koko syksyn 2019 ajan.

Linkit:

Asukaskysely, liikenneturvallisuus 2019, Raasepori

Ladda nerVisa

Raaseporin liikenneonnettomuustarkastelut

Ladda nerVisa

Raaseporin liikenneonnettomuudet kartalla: http://apps.strafica.fi/onn/

Hirvieläinonnettomuudet kartalla: http://apps.strafica.fi/hirvi/

Liikenneturvallisuussuunnitelman asukaskyselyn palautteet klikattavalla kartalla täällä http://apps.strafica.fi/karpalo/tulokset/hara/

Lisätiedot:

Piia Nordström, vastaava katupäällikkö

Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka

puh. 019 289 3852 / piia.nordstrom@raseborg.fi


23.08.2019 / Minttu Peuraniemi
Kipsin levitystä pilottialueella syksyllä 2019.

Yhteensä 300 tonnia kipsiä ja rakennekalkkia levitetään ja muokataan viljelysmaahan Raaseporinjoen valuma-alueella alkavan syksyn aikana. Tavoitteena on vähentää peltoalueilta jokeen tulevaa ravinnekuormitusta. Mukana kokeilussa on viisi viljelijää yhteensä 70 peltohehtaarillaan. Kokeilu liittyy Raaseporin kaupungin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hankkeeseen.

Rakennekalkkia levitetään
Rakennekalkkia levitetään. Kuva: Johnny Wickström.

Kipsi ja rakennekalkki parantavat savimaiden rakennetta ja estävät fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin. Maan mururakenne tulee kestävämmäksi, jolloin pelto kestää sadetta liettymättä ja fosforin pintavalunta vähenee. Kipsin on todettu leikkaavan fosfori- ja kiintoainehuuhtoutumia välittömästi jopa 50 %. Kokemukset rakennekalkista ovat saman suuntaiset. Kipsiä on käytetty viime vuosina vesienhoitokeinona mm. Savijoella ja Vantaanjoella ja suunnitelmat sen laajamittaiseen käyttöönottoon Saaristomeren valuma-alueella etenevät. Rakennekalkki sen sijaan on tunnetumpi Ruotsissa, jossa sen käyttöä tuetaan maatalouden ympäristötuella.

– Haluamme esitellä molempien uudehkojen vesistövaikutteisten maanparannusaineiden käyttöä ja vaikutusta paikallisella tasolla, kertoo Raaseporinjoki-hankeen projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Ilahduttavaa on, että käytännössä kaikki pilottialueemme viljelijät ovat mukana kokeilussa!

– Kipsi ja rakennekalkki parantavat maan kasvukuntoa, mikä tekee niistä houkuttelevia viljelijälle, huomauttaa viljelijä Mårten Holmberg. Vesienhoitovaikutus on plussaa, sillä maanomistajienkin toiveissa on, että Raaseporinjoki voisi paremmin, Holmberg lisää.

Holmbergin viljelemille peltolohkoille levitetään sekä kipsiä että rakennekalkkia, lohkon tarpeen mukaan. Tarvetta on arvioinut viljavuusanalyysien perusteella maaperäasiantuntija Janne Heikkinen Vilkku-hankkeesta. Heikkisen mukaan on tärkeää valita käytettävä aine maaperän ominaisuuksien mukaan. Rakennekalkki nostaa maan pH:ta ja soveltuu erityisen hyvin happamille maille. Maille, joilla pH on riittävän korkea ennestään, soveltuu paremmin kipsi. Molemmat toimivat kalsiumlannoitteina, tämän lisäksi kipsi toimii myös rikkilannoitteena.

– Maanparannusaineiden käytössä on myös rajoituksia, lisää Heikkinen. Kipsi ei sovellu sellaiselle pellolle, joka sijaitsee järven valuma-alueella tai pohjavesialueella. Luomutuotantoon rakennekalkki ei sovellu lainkaan, kipsinkin tulee olla luonnonkipsiä. Myös pellon toimiva vesitalous on edellytys maanparannusaineiden käytölle.

Rakennekalkki muokataan maahan
Rakennekalkkia muokataan maahan. Kuva: Johnny Wickström.

Nyt käsiteltävät pellot Raaseporinjoen sivuhaarassa, Myllypurossa Konungsbölessä, ovat sopivia maanparannusainekäsittelylle, sillä uoma ei tulvehdi. Raaseporinjoen pääuoma on sen sijaan tulvaherkkä, jolloin sateiden ja sulamisvesien mukana kiintoainesta ja ravinteita huuhtoutuu pelloilta uomaan. Maanomistajien ja Raaseporinjoki-hankkeen yhteisenä tavoitteena on pitää vesi uomassaan ja ravinteet pelloilla, toimenpiteet vesienhallinnan parantamiseksi ovat suunnitteluvaiheessa.

Kun tulvehtimisongelma saadaan ratkaistua, voidaan ottaa käyttöön laajempi kattaus vesienhoitotoimia. Jo nyt useat viljelijät pitävät peltojaan kasvipeitteisinä talven yli ja peltoja lannoitetaan vain tarpeen mukaan. Kipsillä ja rakennekalkilla voidaan tehostaa peltojen vesienhallintaa ja vähentää ravinnevaluntaa entisestään. Potentiaalista peltoaluetta maanparannusaineille Raaseporinjoelta löytyy myös jatkoa ajatellen, sillä alueella on noin 17 km2 savipitoista peltomaata.

Lisätiedot:


21.08.2019 / Petra Louhimies

Tekninen keskus on ottanut käyttöön kaksi siirrettävää nopeustaulua Raaseporin alueella.

Tarkoituksena on saada autoilijat paremmin huomioimaan vallitseva nopeusrajoitus – taulu antaa palautetta ylinopeudesta.

Tauluja käytetään kohteissa, joista tullut palautetta ylinopeuksista sekä liikenneturvallisuuden kannalta tärkeissä paikoissa kuten koulujen ja päiväkotien lähellä.

Otamme myös vastaan ehdotuksia paikoista, joissa nopeustauluille olisi tarvetta. Taulut aloittavat Ratakadun työmaalla Karjaalla sekä Raaseporintiellä Tammisaaressa.



15.08.2019 / Petra Louhimies

Sillan korjaukset alkavat 12.8.2019 ja kestävät lokakuun alkuun 2019. Korjaustyön aikana sillan alituskorkeus laskee 1.5 metriin. Korjaustyön jälkeen alituskorkeus palaa 3.1 metriin. Korjaukset suorittavat Destia Oy.


14.08.2019 / Jennifer Gammals

trafikarrangemang 15-16.8

LataaNäytä

Urakoitsija tiedottaa: kiertoliittymän asfaltointityöt suoritetaan torstaina 15.8. (pohjatyöt) ja perjantaina (asfaltointi).

Risteys suljetaan liikenteeltä työn ajaksi. Kevyt liikenne pääsee ohi, mutta autoliikenne ohjataan toisaalle.

Koulukuljetuksien reitteihin ja pysäkkeihin pieniä muutoksia, kuljettajat ja koulut tiedottavat oppilaita.

Pahoittelemme asiasta koituvaa hankaluutta – mutta nyt projekti pian valmis.

Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka

Piia Nordström puh. 091 289 3852


13.08.2019 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden matkustaa kyläbussilla kotoaan Karjaan tai Tammisaaren keskustaan riippuen siitä, missä päin Raaseporia koti sijaitsee. Kyseessä on kokeilu, joka alkaa elokuussa ja kestää vuoden loppuun asti. Toiminnan mahdollisesta jatkamisesta päätetään sen perusteella, miten kyläbussi palvelumuotona otetaan vastaan.

Kyläbussin toiminta eroaa linjaliikenteestä siinä, että se hakee matkustajansa kotiovelta. Asiointiaikaa keskustassa on noin kaksi tuntia klo 11–13 välillä, minkä jälkeen kyläbussi vie asiakkaansa takaisin kotiin. Tarkat reitit suunnitellaan varausajan päätyttyä, ja matkustajien toivoma apu otetaan huomioon. Arvioitu noutamisaika ilmoitetaan matkustajille varauksen yhteydessä sekä noin kymmenen minuuttia ennen noutoa tekstiviestillä tai puhelimitse.

Kyläbussi ajaa päivittäin ennalta määrätyllä alueella. Varaus on tehtävä viimeistään klo 15 matkustamista edeltävänä arkipäivänä joko puhelimitse numerossa 019 289 2533 tai sähköisesti osoitteessa kylabussi.raasepori.fi. Puhelinpalvelu toimii ma-pe klo 12-15. Maanantaisin kyläbussi ajaa Bromarvin ja Tenholan alueilla, tiistaisin Tammisaaren länsipuolella sijaitsevissa kylissä ja torstaisin Skåldön ja Snappertunan alueilla. Näiltä alueilta matkustajat viedään Tammisaaren keskustaan. Karjaan keskustaan pääsee keskiviikkoisin Pohjan ja Fiskarin alueilta sekä perjantaisin Karjaan ja Mustion alueilta. – Toivomme kuntalaisten käyttävän kyläbussia aktiivisesti. Nyt luotua mallia tullaan jatkuvasti arvioimaan ja korjauksia tehdään tarvittaessa. Kyläbussia liikennöi Raseborgs Taxi & Buss ja lipun hinta on 2,50 € / suunta.

Lisätietoja kyläbussista ja tarkempi kartta sen alueista löytyy kaupungin kotisivuilta tai numerosta 019 289 2533.


6.08.2019 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki ottaa käyttöön uuden kausilipun 15.8.2019. Lipulla voi matkustaa rajattomasti Raaseporissa 30 päivän ajan. Lippu on palvelusetelipohjainen ja sen arvo on 125 euroa. Matkustaja maksaa lipusta 60 euroa ja palvelusetelin osuus on 65 euroa. Lippu korvaa nykyisen kaupunkilipun. Uusi kaupunkilippu on voimassa seuraavilla liikennöitsijöillä: Ampers Busstrafik AB, Hangon Liikenne Friman & Co, Wikströms Busstrafik Ab ja Vainion Liikenne Oy.

Vanhan kaupunkilipun voi käyttää jakson loppuun asti. Uuden lipun käyttöönotto edellyttää käyntiä Matkahuollon palvelupisteessä Karjaan Malmkullassa. Uudet käyttäjät tarvitsevat Raaseporin kaupungin kotikuntatodistuksen lippua varten, mutta kortinvaihtajat eivät todistusta tarvitse. Kun lippu on aktivoitu, uudet lataukset tehdään R-kioskilla.


31.07.2019 / Petra Louhimies

HSL-sovelluksesta nyt kausiliput myös kehyskuntalaisille

HSL on solminut usean Helsingin seudun kehyskunnan kanssa sopimuksen, jonka perusteella kehyskunnan asukkaat voivat ostaa HSL-alueen aikuisten kausilippuja samaan hintaan kuin HSL-kunnissa asuvat. Lippuja on tarjolla kaikille HSL:n vyöhykkeille ABCD.

Kausilipun on voinut tähän saakka ostaa vain HSL-kortilla mutta nyt myös älypuhelimeen ladattavalla HSL-sovelluksella. Kehyskuntien asukkaat voivat ostaa sovelluksella 30 vuorokauden aikuisten kausilippuja. Lippu veloitetaan maksukortilta oston yhteydessä.

30 vuorokauden lippujen hinnat ovat HSL:n verkkosivuilla osoitteessa https://www.hsl.fi/kausiliput  

HSL on solminut lippuyhteistyösopimuksen Hangon, Hausjärven, Inkoon, Karkkilan, Lohjan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin ja Vihdin kanssa. Sopimus on voimassa myös Järvenpään kanssa, mutta heille on tarjolla hieman suppeampi lippuvalikoima, eikä lippuja voi vielä ostaa sovelluksella.

HSL-sovelluksen voi ladata maksutta Android- ja iPhone -älypuhelimiin joko App Storesta tai Google Play -sovelluskapasta. Sovellus toimii Android- ja iPhone -älypuhelimissa, joiden käyttöjärjestelmä on Android 5.0 tai iOS 9.0 tai niitä uudempi.

Lisätietoa HSL-sovelluksesta: https://www.hsl.fi/sovellus


19.07.2019 / Petra Louhimies

Nyt voit lähteä kävelylle Tammisaaren keskustan puistoreitille! Olemme luoneet kävelyreitin kaupungin vehreiden puistojen läpi ja rantoja pitkin Tammisaaren vanhan kaupungin alueella. Reitin varrella voit ihailla kaupungin istutuksia sekä ruukkuihin ja kukkapenkkeihin istutettuja kesäkukkia. Kävelyreitltä voi poiketa vaikka kirkkoon, museoon tai kaupungin kirjastoon hengähtämään.

Ihania ja lämpimiä kesähetkiä toivottaa Raaseporin kaupunki

Kartskylt på parkpromenaden i Ekenäs
Puistoreitin varrelta löytyy opaskarttoja.
Tammisaaren puistokierroksen kartta
Tammisaaren puistokierros kartalla.

19.07.2019 / Petra Louhimies

Karjaan Ratakadulla suoritetaan kunnallisteknisiä rakennustöitä tulevien kuukausien aikana.

Liikennejärjestelyt vaihtelevat tarpeen mukaan töiden edetessä. Pyrimme siihen että Ratakatua ei tarvitsisi sulkea vaan töistä huolimatta liikenne toimii mahdollisimman normaalisti. Pyydämme tielläliikkujilta tarkkaavaisuutta. Kiitämme yhteistyöstä!

Liite: Ratakadun liikennejärjestelyt

Työnaikaiset liikennejärjestelyt Karjaalla

LataaNäytä

Raaseporin kaupunki, yhdyskuntatekniikka


15.07.2019 / Petra Louhimies

Tiedote 27.6.

Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen käyttöönotto vaiheittain syyskuusta alkaen

Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen työmaalla on paraikaa käynnissä alikulkutunnelin rakentaminen ja sen valmistuttua ollaankin jo varsin lähellä itse käyttöönottoa.

Alueen käyttöönotto tapahtuu vaiheittain.

Ensimmäinen tärkeä etappi on rautatiesillan kevyt liikenne. Kevyt liikenne siirretään uudelle sillalle syyskuun alkupuolella, jolloin väliaikainen silta voidaan purkaa.

Matkakeskusalue päästään tällöin rakentamaan loppuun.

Myös Ratakatu saneerataan alkusyksyn aikana, mikä vaikuttaa jonkin verran matkakeskuksen käyttöönottoon.

Kaiken kaikkiaan valmistuminen ja liikenteelle luovuttaminen tapahtuu useammassa vaiheessa syksyn aikana. Juhlalliset avajaiset ovat toki myös tiedossa!

Projektiryhmä tiedottaa joukkoliikenneyhtiöitä ja takseja erikseen valmistumisen aikataulusta ja toimintojen siirtämisestä uudelle alueelle.

Lopuksi toivotamme hyvää kesää kaikille!

Karjaan rautatiesillan ja matkakeskuksen projektiryhmä

Väylävirasto

Raaseporin kaupunki

NRC Group Finland Oy


11.07.2019 / Minttu Peuraniemi

Epävakaisesta säästä huolimatta viljelijät saapuivat sankoin joukoin Maaperäpäivään Siuntion Gårdskullaan 27.6. Maaperän saloihin tutustuttiin yhdessä Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa.

Aamupäivä koostui luennoista. VILKKU-hankkeen hankevastaava Janne Heikkinen perehdytti kuulijat maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin sekä maanparannuskuitujen ominaisuuksiin ja eroavaisuuksiin. Tutkija Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä esitteli puolestaan maatalouden vesistökuormituksen pitkäaikaisen seurannan tuloksia, joissa näkyi talviaikaisen kasvipeitteisyyden merkitys kuormituksen vähentäjänä. Carbon Action -hankkeen viljelijäkouluttaja Juuso Joona johdatti kuulijat hiiliviljelyn maailmaan ja kertoi maatalouden valtavasta potentiaalista ilmastonmuutoksen hillinnässä. ”Maaperästä on vuosikymmenten ja –satojen aikana vapautunut ilmakehään hiiltä ihmistoiminnan vaikutuksesta. Viljelijä voi maan kasvukuntoa parantamalla sitoa hiiltä takaisin maaperään ja näin hidastaa ilmastonmuutosta sekä sopeutua siihen. Samalla voidaan kasvattaa satotasoja”, Joona kertoi.

Iltapäivällä osallistujat jalkautuivat pellolle etsimään konkreettisia vastauksia maaperän hoidon haasteisiin. Pellon pientareella perehdyttiin muun muassa traktorien rengaspaineisiin, jotka usein ovat liian korkeita aiheuttaen maan tiivistymistä. ”Huonoimmalla tuurilla jo yksi ajo märällä pellolla liian korkeilla rengaspaineilla voi tuhota maan mururakenteen”, totesi ProAgrian asiantuntija Kalle Laine. Mururakenteen palauttaminen vaatii puolestaan pitkäjänteistä, vuosia kestävää työtä.

Kasvipeitteisyyden silminnähtävää eroosiosuojaa esitteli agronomi Jussi Knaapi sadevesisimulaattorillaan. Simulaattorissa vettä suihkutettiin kasvipeitteiselle ja paljaalle maalle, ja seurattiin syntyvää valuntaa. Kasvipeitteinen maa pidätti vettä hämmästyttävän hyvin, kun taas paljaalla maalla sadanta aiheutti eroosiota ja kiintoainespitoista pintavaluntaa.  

Toimiva salaojitus tärkeä osa pellon vesitaloutta. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden rooli nousi esiin myös salaojapisteellä, jossa viljelijät pääsivät kurkkaamaan Gårdskullan salaojakaivoon ja perehtymään Salaojakeskuksen tutkimuksiin salaojavesien laadusta ja määristä vuodenaikojen muuttuessa. Tärkeää oli huomata, että kesällä haihdunta ja kasvit hyödyntävät sadannan niin tehokkaasti, ettei vettä liiku salaojissa kuin vähäisiä määriä. Tilanne muuttuu täysin kasvukauden ulkopuolella, kun syyssateet saapuvat.

Lierojen määrää peltomaassa selvitettiin kaatamalla kaivettuun kuoppaan sinappijauheella terästettyä vettä. Lierot pahastuvat sinappivedestä ja kaivautuvat pintaan. Tällä kertaa maan pintakerroksista löytyi lieroja kuitenkin vain muutama, ja nekin olivat sykkyrällä johtuen kuivasta alkukesästä. Ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden, kuten kuivuuden, yleistyessä, myös viljelijät joutuvat uusien haasteiden äärelle. ”Maaperäpäivän kaltaisten tapahtumien tarkoitus on lisätä niin viljelijöiden kuin muiden maatalouden parissa työskentelevien tietämystä toimenpiteistä, joilla muuttuvaan ilmastoon voidaan varautua ja parhaimmassa tapauksessa muuttaa sen suunta”, toteaa Eija Hagelberg BSAG:sta. Tapahtuman järjestäjät, ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki, kiittävät kaikkia osallistujia antoisasta päivästä.

Maaperäpäivän aineistot: https://carbonaction.org/materials/maaperapaiva/




9.07.2019 / Jennifer Gammals

Vastaa kyselyyn ja vaikuta Stallörenin puiston ja Pohjoissataman suunnitteluun.

Kysely on avoinna 10.7.-23.8.2019. Kyselyyn pääset vastaamaan tästä. Stallörsparken ja Pohjoissataman alue ovat Tammisaaren keskeisimpiä paikkoja. Kaupungin tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kyselyn avulla selvitetään kuntalaisten ja matkailijoiden näkemyksiä alueesta. Kysely toimii Stallörsparkenin ja Pohjoissataman asemakaavan muutoksen tausta-aineistona. Kyselyä hyödynnetään myös (vierasvene)satamatoimintojen ja matkailun kehittämisessä.

Alueella on vireillä asemakaava. Kaavan nettisivut: https://old.raasepori.fi/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/aktiiviset-kaavahankkeet/asemakaavat/16814-stalloerenin-puisto-asemakaava

Yhteystiedot:
Raaseporin kaupunki, kaavoitus
kaavoitus@raasepori.fi
Kaavoitusinsinööri Johanna Laaksonen, puh. 019 289 3846


12.06.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän rakenne on avain hyvään satoon. Siuntion Maaperäpäivässä 27.6. pureudutaan pellon kasvukuntoon Suomen parhaimpien asiantuntijoiden kanssa. Maaperän rakennetta kannattaa parantaa, jotta saadaan hyviä satoja myös muuttuvassa ilmastossa.

Matoja
Maaperäpäivä Siuntiossa 27.6.2019

ProAgria Etelä-Suomi, Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki kutsuvat maanviljelijät mukaan Maaperäpäivään Siuntioon Gårdskullan kartanoon 27.6. klo 10-15.30. Tapahtumassa kuullaan asiantuntijaluentoja muun muassa maanparannusaineista ja hiilen varastoinnista. Luentojen jälkeen asiantuntijat esittelevät peltoympäristössä esimerkiksi pinta- ja salaojavalunnan mittauksia, rengaspaineiden merkitystä maan rakenteelle ja maan laatuarviointimittauksia. Maaperäpäivässä on mukana myös maatalousalan yrityksiä tuote-esittelyineen.

Päivän tavoitteena on esitellä työkaluja maan kasvukunnon parantamiseen käytännönläheisesti. Usein kasvukuntoa parantavat toimet kohentavat myös ympäristön tilaa. Esimerkiksi hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä voi kasvattaa satoa ja parantaa maaperän rakennetta sekä tietysti hidastaa ilmastonmuutosta. ”Maaperän kykyä sitoa ilmakehästä hiiltä tutkitaan parhaillaan ympäri Suomea. Uutta viljelijöille hyödyllistä tutkimustietoa on tärkeä saada välitettyä eteenpäin”, toteaa Maaperäpäivän asiantuntija, tutkija Juuso Joona. Maan rakenteen parantaminen on tärkeää myös vesistöjen kannalta. Hyväkuntoinen multava viljelymaa pidättää sadevesiä ja ravinteita, jolloin kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin vähenevät.

Maan rakenteen parantaminen palkitsee

Haasteiden purkaminen alkaa pellon ongelmakohtien tunnistamisesta ja maaperän laadun ja vesitalouden tarkastelusta. Kun on tietoa maan rakenteesta ja kasvukunnosta, myös ratkaisut löytyvät helpommin. On palkitsevaa nähdä, miten vuosien saatossa tiivistynyt peltomaa kuohkeutuu, mururakenne paranee ja vedenläpäisy tehostuu.

Koulutuspäiviä on järjestetty Länsi-Uudellamaalla useita, ja ne ovat vetäneet mukaan jo 160 osallistujaa. Verkossa tilaisuuksilla oli lähes 900 seuraajaa. ”Koulutukset ovat saaneet myönteistä palautetta uusien näkökulmien avaamisesta ja viljelijöille tärkeiden aiheiden käsittelystä. Nyt on mainio tilaisuus päivittää osaaminen maan kasvukunnosta,” toteaa WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.Tapahtuman järjestäjät toivottavat viljelijät lämpimästi tervetulleiksi Siuntion Maaperäpäivään!

Maaperäpäivä
Aika: Torstai 27.6.2019 klo 10:00 – 15:30
Paikka: Gårdskulla gård, Gårdskulla 108, 02570 Siuntio

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu to 20.6. mennessä: https://etela-suomi.proagria.fi/tapahtumat/maaperapaiva-jordmansdag-11671

Lisätietoja:
Jenny Jyrkänkallio-Mikkola jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi 040 5006968

Järjestäjät:
ProAgria Etelä-Suomi / Elina-hanke, Baltic Sea Action Group / Järki-hanke, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Siuntionjoki 2030-hanke ja Hiidenveden kunnostus -hanke, WWF / Vesiensuojelu 4K -hanke sekä Raaseporin kaupunki / Raaseporin joki -hanke

Maaperäpäivän ohjelma

LataaNäytä

7.06.2019 / Petra Louhimies

Juoksutapahtuma Naisten oma 10 järjestetään Tammisaaressa lauantaina 8.6. Tapahtuman myötä uusi juuri valmistunut ulkoilureitti Ormnäsin ja Jägarbackenin välillä vihitään käyttöön.

Silta Ormnäs-Jägarbacken -ulkoilureitin varrella
Jägarbacken-Ormnäs kartta

Ulkoilureitti yhdistyy Jägarbackenilla olemassa olevaan kevyenliikenteenväylään, joka jatkuu Knipnäsiin. Tulevaisuuden visio on jatkaa rantareittiä Estholmeniin saakka.

Ormnäs-Estholmen tulevaisuuden visio

LataaNäytä

Lue lisää Naisten oma 10 -tapahtumasta heidän kotisivuillaan.


6.06.2019 / Petra Louhimies

Tammisaaren koulualueen katusuunnitelman toteutus käynnistyy ensi viikolla 3.6.2019 alkaen. Kaikenkaikkiaan koko suunnitelma toteutetaan vaiheittain 3-4 vuodessa. Kesällä 2019 rakennetaan Raaseporintien-Fleminginkadun kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen väylä Fleminginkadun varteen välille Koivuniemenkatu – Latokartanonkatu. Latokartanonkatua levennetään samassa yhteydessä.

Ajankohtaiset muutokset liikennejärjestelyihin liitteenä.

Liikennesuunnitelma osa 2

LataaNäytä

Pahoittelemme asukkaille koituvaa vaivaa. Hanke pyritään saattamaan valmiiksi koulujen alkuun mennessä.

Pääurakoitsija on A.Berglund Oy.

Lisätiedot

Piia Nordström, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3852
Henrik Westerlund, Raaseporin kaupunki puh. 019 289 3868
Robin Stenström, A. Berglund Oy, puh. 0400 837376


31.05.2019 / Petra Louhimies

Moni oli tullut uuden Ratavallin sillan avajaisiin Åminneforssiin tiistaina 28.5.2019.

Uusi silta Åminneforsissa yhdistää Ratavallin ulkoilureitin Karjaalta Fiskarsiin.

Muun muassa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls sekä matkailupäällikkö Ville Vuorelma oli paikalla.

Silta on monen tahon yhteistyö.

Raaseporin teknisen toimialan johtaja Jan Gröndahl nosti maljan sillalle.

Kaupungin johtaja Ragnar Lundqvist piti puheen.

Stefan Mutanen ja Annika Pråhl Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiöstä ojensi Billnäsin ratsastajille avustuksen.

Sillan alullepanija Arja Aminoff sai kunnian leikata nauhan.

Raaseporin vastaava katupäällikkö Piia Nordström kokeili uutta siltaa, joka on tarkoitettu sekä jalankulkijoille, pyöräilijöille, että ratsastajille.

Alla olevasta pdf-tiedostosta löydät kartan Ratavallin ulkoilureitistä.

Ratavallin kartta

LataaNäytä

17.05.2019 / Katja Koli

LUVY kerää karttapohjaisella kyselyllä kansalaistietoa Raaseporin kunnan vesi- ja ranta-alueista. Kyselyn avulla voit tallentaa havaintosi, toiveesi ja huolesi vesienhoidon suunnittelun tueksi.

Juuri sinä tiedät parhaiten, miten uimapaikkasi ja lähipurosi voivat!

Vastaa kyselyyn osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/6273/.

Koottua tietoa hyödynnetään kunnan vesistöjen hoidon toimenpideohjelmaan valittavien vesienhoidon painopisteiden määrittelyssä sekä kunnostushankkeiden toimenpiteiden valmistelussa.

Raaseporin kunnan kysely on auki 30.8.2019 saakka. Voit vastata kaikkiin tai vain haluamiisi kysymyksiin. Voit myös palata uudestaan kyselyyn lisätäksesi uusia tietoja.

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö käsittelee vastaukset luottamuksellisesti ja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen. Päätät itse jätätkö nimesi vai vastaatko nimettömästi. Osallistujien kesken arvotaan kolme 20 euron arvoista lahjakorttia. Arvontaan osallistumista varten jätä yhteystietosi kyselyn lopussa olevalla erillisellä lomakkeella.

Kysely toimii parhaiten Firefox tai Chrome Internet-selaimella. Koska kartta on suuri, parhaiten toimii iso näyttö, mutta tiedot voi täyttää toki älypuhelimellakin.

Kysely on osa ”Verkostoilla tehoa vesienhoitoon -hanketta”, joka saa rahoitusta hallituksen kärkihankkeena.

Lisätietoja:

Maija Venäläinen 
Hankepäällikkö 
Verkostoilla tehoa vesienhoitoon 
0445285019 
maija.venalainen(at)luvy.fi
Sini Pöytäniemi 
Projektipäällikkö ja paikkatietosuunnittelija 
04577500106 
sini.poytaniemi(at)luvy.fi

15.05.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki, urakoitsija NRC Group Finland Oy (ent. VR Track Oy) ja Väylävirasto eli Karjaan matkakeskus- ja siltahankkeen projektiryhmä juhlistavat valmistuvaa uutta matkakeskusta ja rautatiesiltaa ja järjestävät yhdessä seinämaalauskilpailun eli muraalikilpailun.

Kilpailussa etsitään kahta työtä. Toinen, suorakaiteen muotoinen, toteutetaan alikulkutunnelin eteläpäätyyn ja toinen, kymmeniä metrejä pitkä kiilamainen työ matkakeskuksen muuriin.

Jos olet yli 18-vuotias ja Sinulla on valmiudet toteuttaa taideteos – tässä on tilaisuutesi!

Kilpailu on siis täten avattu! Ehdotukset tulee jättää sähköisesti viimeistään 12.6.2019.

Liitteet

  • kilpailukirje 15.5.2019
  • muraalin sijoituspaikat ja mitat
  • arkkitehdin kuvia matkakeskuksesta
  • värikartta

Muraalikilpailu kilpailukirje

LataaNäytä

Liite Matkakeskuksen julkisivu muraalit

LataaNäytä

Liite Matkakeskuksen tunnelin muraali

LataaNäytä

Luonnos katos ja porrastorni

LataaNäytä

Luonnos alikulkutunnelin info-taulut

LataaNäytä

Muraalikilpailun värikartta

LataaNäytä

Lisätiedot Karjaan matkakeskuksen muraalikilpailusta antavat

Raaseporin kaupunki

kulttuurisuunnittelija Sirpa Huusko puh. 019 289 2786, sähköposti sirpa.huusko@raasepori.fi

vastaava katupäällikkö Piia Nordström puh. 019 289 3852, piia.nordstrom@raasepori.fi


14.05.2019 / Katja Koli

Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltua jäteöljyä, esimerkiksi autojen, traktoreiden ja koneiden käytettyjä voiteluöljyjä, jää laillisen jätteenkäsittelyn ulkopuolelle arviolta jopa 10 000 tonnia vuosittain. Todennäköisesti ainakin osa tästä jäteöljystä päätyy laittomasti poltettavaksi tai ympäristöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa jäteöljystä kierrätettäväksi ja sitä kautta uudelleen hyötykäyttöön.

Suomessa myydään voiteluaineita vuosittain noin 60 000–80 000 tonnia. Käytetty voiteluöljy pitäisi kierrättää, jolloin siitä voidaan valmistaa jälleen uutta voiteluöljyä. Vuosina 2010-2016 Suomessa kerättiin ja käsiteltiin jätteenkäsittelylaitoksissa vuosittain keskimäärin 36 000 tonnia jäteöljyä.

Jäteöljy voi ympäristöön päästessään pilata maaperää tai pinta- tai pohjavesiä. Yksi litra jäteöljyä riittää esimerkiksi pilaamaan miljoona litraa vettä. Jäteöljyn laittomasta polttamisesta pääsee ilmaan haitallisia aineita ja pienhiukkasia. Ne heikentävät lähiympäristön ilmanlaatua ja kulkeutuvat maaperään ja vesistöön.

Täältä voit lukea lisää.


9.05.2019 / Petra Louhimies

Tammisaaren energian Kiilantiellä ja Alingsåsinkadulla suorittamista kaukolämpötöistä johtuen siirretään Kiilantien bussireitit Tammisaarentielle ja bussipysäkit oheisen kartan mukaisesti. Liikennettä työalueen ohi ohjataan väliaikaisesti liikennevaloin. Mustikkakatu suljettu Kiilantien suunnasta.


9.05.2019 / Henri Nevakivi

HSL:n myyntisovelluksessa ja hintalaskurissa hsl.fi -internetsivustolla on ollut tekninen virhe, raaseporilaisten kausilippuja on myyty liian kalliiseen hintaan vyöhykeuudistuksen jälkeen. HSL pahoittelee, että asia on ollut epäselvä ja aiheuttanut hämmennystä. Raasepori kuuluu kehyskuntiin ja siksi raaseporilaiset, joilla on asiakasryhmänä ”aikuinen” ovat oikeutettuja kuntalaisten hintaisiin kausilippuihin. Virhe on korjattu 7.5.2019 HSL:n myyntijärjestelmään.

Kuntalaiset voivat hakea hyvitystä sähköpostitse. Matkakortin omistajan tulee laittaa viestiin tilinumero ja skannattu kopio lipun ostokuitista, niin HSL hyvittää tuon lipunhinnan erotuksen tilille. Sähköpostia voi laittaa osoitteeseen apj@hsl.fi ja otsikoksi “HYVITYS RAASEPORI”.


29.04.2019 / Katja Koli

LINKKI-hankkeen kenttäkausi starttaa toukokuussa. Hankkeen neuvojat ovat myös tavattavissa eri tapahtumissa kesän aikana.

Jätevesineuvonta kohdistetaan edellisvuosien tapaan pilaantumiselle herkille alueille, kuten pohjavesi- ja ranta-alueille sekä tiiviisti asutuille alueille. Neuvonta-alueet on valittu yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kyseisten alueiden asukkaita lähestytään kirjeellä, jossa tarjotaan maksutonta kartoitus- ja neuvontakäyntiä. Käynnillä neuvoja katsoo yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanteen ja antaa neuvot järjestelmän parantamiseksi ja huoltamiseksi. Käynnillä kiinteistönomistaja saa myös kirjallisen arvion järjestelmänsä uudistamistarpeesta.

Neuvojat lähtevät nyt keväällä liikkeelle Kirkkonummella Veikkolassa sekä Raaseporissa ja Karkkilassa pohjavesialueilla. Myöhemmin neuvojat siirtyvät mm. Inkoon pohjavesi- ja ranta-alueille, Lohjan ranta-alueille, Siuntionjoen rannoille sekä Vihtijärven alueelle. Käyntejä tehdään lokakuulle asti ja käyntien aikataulut tarkentuvat hankkeen verkkosivuille www.hajavesi.fi/fi/kalenteri. Kalenterista voi myös tarkistaa, missä kesätapahtumissa LINKKI-hankkeen neuvojat ovat paikalla. Touko-kesäkuussa neuvontaa on tarjolla:

Valtakunnallisella jätevesiviikolla 6.–12.5. kiinteistönomistajia kannustetaan tarkistamaan, koskeeko jätevesijärjestelmän kunnostaminen heitä ja millä aikataululla. LINKKI-hanke osallistuu jätevesiviikkoon facebook-kampanjalla. Viikon aikana tiedotetaan haja-asutuksen jätevesienkäsittelyn ajankohtaisista aiheista sekä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. LINKKI-hankkeen hajajätevesiviikkoa voi seurata Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Facebookissa (https://www.facebook.com/vesijaymparisto/). Lisätietoa hajajätevesiviikon tapahtumista ja materiaaleista ympäristöministeriön sivulla (https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Rakennushanke/Talotekniset_jarjestelmat_LVI/Kiinteiston_jatevesien_kasittely/Jatevesiviikko/Jatevesiviikko_61252019(28466)).

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI pyrkii edistämään haja-asutuksen jäteveden käsittelyä kuntien yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuu alueen 8 kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Kuntien lisäksi hanketta rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan 2014–2021 ja ympäristöministeriön valtakunnalliseen jätevesineuvontaan. Hanketta koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja lisätietoa hankkeesta löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hajavesi.fi

Lisätietoja:

Virve Ståhl hankekoordinaattori / projektkoordinator
Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry
0504474993
virve.stahl@luvy.fi


17.04.2019 / Petra Louhimies

Vietä pääsiäinen ilman ruohikkopaloa, huhtikuussa jo lähes 40 maastopaloa Uudellamaalla

Kauniit pääsiäiskelit voivat houkutella monenlaisiin puutarhahommiin. Kaikenlainen kulottaminen ja puutarhajätteiden poltto tulee tänä pääsiäisenä kuitenkin unohtaa, sillä ruohikkopalovaara on ennusteen mukaan voimassa eteläisessä Suomessa loppuviikon ajan. Ilmatieteen laitoksen varoitukset voi katsoa sivuilta www.fmi.fi/varoitukset.

”Lumen alta esiin tullut viimevuotinen kuiva ruoho- ja lehtimassa on nyt erittäin syttymisherkkää ja pieneksi ajateltu poltto voi helposti levitä hallitsemattomaksi”, palopäällikkö Antti Lallukka Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta toteaa. ”Myös tuuliolosuhteet voivat yllättää. Tyyni aamu muuttuukin nopeasti tuuliseksi ja tuli karkaa ympäristöön”, Lallukka jatkaa.

Uudenmaan alueella on huhtikuun aikana syttynyt 39 maastopaloa. Vuosittain juuri huhti-toukokuu on sesonkiaikaa puutarhajätteiden polton ja kulotuksen seurauksesta syttyneille maastopaloille. Noin 70 % maastopaloista aiheutuu ihmisen toiminnan seurauksena. ”Tässä kuussa on Uudellamaalla sattunut 28 maastopaloa enemmän, kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Kelit ovat siis erittäin otolliset ruohikkopaloille. Viime päivien kuiva ja tuulinen sää on lisännyt olosuhteiden vaarallisuutta. Toivon kaikille oikein hyvää ja turvallista pääsiäistä, ilman avotulen tekoa!”, palopäällikkö toivottaa.

Avotulta ei saa sytyttää, jos on vaarana sen leviäminen maastoon

Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen tai kovan tuulen aikana avotulta ei saa sytyttää. Avotulella tarkoitetaan nuotiota tai muuta vastaavaa tulen käyttöä, jonka seurauksena tulen on mahdollista päästä irti maapohjan kautta tai kipinöinnin seurauksena. Avotuleksi ei katsota maapohjasta eristettyjä grillejä tai tiilistä valmistettuja tulisijoja, joista tulen leviämisvaaraa ei ole. Pelastuslaitos pyytää kaikkia kansalaisia huolehtimaan maastopalojen ennaltaehkäisystä. Myös lapsia tulee valvoa niin, etteivät he käsittele tulta ja erilaiset sytyttimet tulee pitää lasten ulottumattomissa. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa vahingoista ja vastuu on suuri, kun lähitienoon lisäksi voi palaa myös omia tai toisten rakennuksia.

Puutarhajätteiden osalta kunnat suosittelevat yleensä muuta hävitystapaa kuin polttaminen. Risut ja lehdet voi kompostoida omalla pihamaalla tai toimittaa maksutta jäteasemille. Haja-asutusalueilla puutarhajätteiden pienimuotoinen poltto voi olla sallittua mutta taajamissa se on pääsääntöisesti kielletty savuhaitan vuoksi. Tarkista oman kuntasi ympäristömääräykset puutarhajätteiden polttamisen osalta. Roskien ja rakennusjätteiden poltto on nykyisin kielletty kaikkialla.

Jos näet maastopalon, ilmoita asiasta välittömästi hätänumeroon 112. On tärkeää, että sammutustyöt päästään aloittamaan mahdollisimman pian. Pelastuslaitokset suosittelevat 112 Suomi-sovelluksen lataamista kännykkään. Sovelluksen kautta hätänumeroon soitettaessa onnettomuuspaikan tarkka sijainti välittyy hätäkeskukselle automaattisesti ja apu löytää nopeammin perille.


17.04.2019 / Petra Louhimies

Kotitalouksien keräykseen viemien vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Edelleen jätevoimalaan menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Tämä on omituista, sillä kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden, kuten Rosk’n Rollin jäteasemilla.

Kevät tuo lisäksi monelle alueelle vaarallisen jätteen kiertävät keräykset sekä erilaiset keräystempaukset. Rosk’n Rollin alueelle kiertävät Otto ja Romulus -keräykset lähtevät liikkeelle jälleen 6.5. Kierrosten aikataulut ja pysäkit löytyvät torstaina 18.4. jaettavasta Roskis-asiakaslehdestä sekä kotisivuilta osoitteesta https://www.rosknroll.fi/vastaanottopisteet/kiertavat-keraykset/.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita poistamaan. Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa juuri vaarallisista jätteistä.

“Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon”, muistuttaa viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima KIVO ry:stä.

Vastaanottoon 5,1 kiloa asukasta kohden

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi esimerkiksi lannoite- ja metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet on palautettava apteekkiin. Kunnallinen jätehuolto on järjestänyt maksuttoman lääkejätteen vastaanoton lähes kaikkiin Suomen apteekkeihin.

Suomen Kiertovoiman vetämä kampanja nostaa tänä vuonna erityisesti esille tietoutta vaarallisesta jätteestä. Pääsiäisenä tuodaan aiheesta asukkaille tietoa Helsingin Messukeskuksessa American Car Showssa. Huhtikuussa vaarallisen jätteen vaarallisuudesta muistutetaan kampanjavideolla, jota näytetään sekä televisiossa että elokuvateattereissa.

Internetsivustolle vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun.

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.



2.04.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin koiranomistajille ilmaisia koiranjätöspusseja

TiksPac-asema
TiksPac-asema

Raaseporin kaupunki on uusinut 20 TiksPac-asemaa eri puolilla kaupunkia. Koiranomistajat voivat käyttää maksuttomia pusseja koiran jätöksille kaupungin eri puistoissa ja kävelyreiteillä. Pussit on käytön jälkeen heitettävä yleiseen tai omaan jäteastiaan.

Pussiasemat on toteutettu yhteistyössä TiksPac:in kanssa, joka toimii ympäristö- ja luonnonsuojelualalla koko Pohjolassa. Puhdasta yhteistä tilaa koskevaa konseptia tukevat myös 18 paikallista sponsoria. Raaseporissa asemia on 20 paikassa, jotka on merkitty tähän karttaan

Puistoyksikkö vastaa pussien saatavuudesta. Jos pussit ovat asemalta loppu, voi soittaa asemalla olevaan numeroon, 019 289 2000 (vaihde), ja pyytää vaihdetta yhdistämään puistoyksikköön tai lähettää sähköpostia osoitteeseen parken@raseborg.fi.


1.04.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimiston Raaseporinjoki-hanke on saanut avukseen merkittävän yhteistyökumppanin, kun se solmi yhteistyösopimuksen Raaseporinjoen ojitusyhtiön kanssa joen kunnostamiseen liittyvien selvitysten laatimisesta. Raaseporinjoen ojitusyhtiö on jokivarren maanomistajien muodostama peruskuivatuksesta vastaava yhteisö.

Projektipäällikkö ja pääasiamies iloitsevan yhteistyöstä
Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi (vas.) ja pääasiamies Petra Troberg iloitsevat alkaneesta yhteistyöstä. Kuva: Robert Harling.

Raaseporinjoen valuma-alueen pellot kärsivät paikoitellen mittavasta tulvehtimisesta jopa pienillä sademäärillä. Tulvat huuhtelevat peltoja vieden mukanaan maa-ainesta, mikä heikentää viljelyolosuhteita ja kuormittaa vesistöä. Raaseporinjoki-hankkeen ja ojitusyhtiön yhteistyö liittyy juurikin alueen vesienhallinnan parantamiseen.

Yhteistyön tavoitteena on ensivaiheessa saada aikaiseksi peruskuivatuksen kunnostussuunnitelma, joka tähtää ravinnekuormituksen vähenemiseen. Suunnitelmaan sisällytetään mm. Raaseporinjoki-hankkeen kosteikko sekä tulvanhallinnan rakenteet, kuten tulvatasanne. Kyse on melko mittavasta projektista, joka vaikuttaa vähintään 6,5 neliökilometrin alueeseen jokivarressa.

– Tämän mittaluokan projektin toteuttaminen vaatii paljon taustatietoa joen luontoarvoista ja hydrologisista olosuhteista. Valitettavasti olemassa oleva tieto Raaseporinjoen osalta on riittämätöntä, harmittelee projektipäällikkö Minttu Peuraniemi. Suurin osa selvityksistä on kuitenkin mahdollista toteuttaa tulevan kesäkauden aikana.

Mikäli selvitykset ja suunnitelma saadaan tehtyä syksyyn mennessä, olisi itse kaivuutyöt mahdollista toteuttaa talvella 2020. Näin ollen myös toimenpiteet saataisiin sijoitettua Raaseporinjoki-hankkeen toimiajalle. Aikataulu on tiukka, sillä on mahdollista, että projektin toteutus vaatisi vesilain mukaisen luvan. Silloin toteuttamisaikataulu siirtyy vähintään vuodella eteenpäin.

– Lupatarve selviää pyytämällä lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta. Olemme jo olleet yhteydessä ELY-keskukseen ja saaneet listan selvitettävistä asioista, toteaa ojitusyhtiön asiamies Petra Troberg. Raaseporinjoki-hankkeen apu projektin käynnistämisessä on ollut tarpeen, sillä lausuntoa varten tarvitaan sellaisia taustaselvityksiä, joita emme maallikkoina osaisi laatia.

Ympäristötarkastaja Maria Eriksson on mielissään yhteistyöstä ojitusyhtiön kanssa. – Tämä osoittaa, että Raaseporinjoen maanomistajat ovat valmiita panostamaan vesienhoitoon. Pian myös muut asiasta kiinnostuneet voivat osallistua hankkeessa tehtävään vesienhoitoon keväällä avattavan joukkorahoituskanavan kautta.

Lisätiedot

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


29.03.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki osallistuu lauantaina 30.3 klo 20.30-21.30 järjestettävään Earth Hour -tapahtumaan kannustamalla kaikkia kaupungin asukkaita ja työntekijöitä sammuttamaan valot tapahtuman ajaksi.

Earth Hour alkoi Sydneyssä 2007 ja on kasvanut maailman suurimmaksi viherjuuritason ilmastotapahtumaksi. Tapahtuman aikana ihmisiä kehotetaan sammuttamaan valot tuoden näin esille ilmastokysymystä. Earth Hour -tapahtumaa kordinoi WWF yhdessä muiden vapaa-ehtoisjärjestöjen kanssa.

Lue lisää Earth Hour -tapahtumasta täällä.


22.03.2019 / Henri Nevakivi

Matkahuolto uusii 1.4 alkaen Raaseporin 44 matkan työmatkalipun ja sille rinnakkaisen HSL lipun.

Lipputuote lakkautetaan ja tehdään uusi lipputuote järjestelmäämme. Lipputuotteella matkustavien asiakkaiden pitää käydä maaliskuussa lipputuotteen matkojen loppuessa Matkahuollossa lataamassa kortilleen uusi lipputuote.

Vanhan lipun voi käyttää loppuun asti huhtikuussakin, mutta matkojen loppumisen jälkeen seuraava lataus tulisi tehdä Matkahuollossa. Vanhaa lipputuotetta ei siis saa ladattua kortille busseissa tai R-kioskeissa enää 31.3.2019 jälkeen. Tuettujen lippujen LVM taksa nousee 1,56% 1.4.2019 alkaen.

Raasepori–Helsinki työmatkalippu:

https://www.matkahuolto.fi/aikataulut-ja-liput/bussiliput/tyomatkaliput/raasepori-helsinki-tyomatkalippu/#.XJTkgygzaF4


20.03.2019 / Petra Louhimies

Tekninen keskus tiedottaa

Jalkakäytävä Fleminginkadulla Seminarieskolanin liikuntasalin kohdalla suljetaan huomenna aamulla liikenteeltä rakennuksen katon sortumavaaran vuoksi. Myös autoille asetetaan pysähtymiskielto.

Jalkakäytävä toisella puolella katua, sekä Höijerintie toimivat kiertoteinä jalankulkijoille.

Koulukuljetusten pysäkki siirretään edemmäs Fleminginkadulla.

BILAGA LIITE KARTTA Seminarieskolan 21.3.2019

LataaNäytä

Toivomme, että koulut tiedottavat oppilaita ja vanhempia. Myös koulubussien kuljettajia tulisi informoida muutoksista.

Tilanteesta tiedottaa lisää kiinteistöpäällikkö Catharina Lindström, puh. 019 289 3985.


20.03.2019 / Minttu Peuraniemi

Noin 60 henkilöä osallistui Vesitalousillan pienmessuille, asiantuntijaesityksiin ja sen jälkeiseen paneelikeskusteluun. Kysyttävää ja vastattavaa riitti koko paneelikeskustelun ajan.

Vattenhushållningslandskap
Maaperä ja vesi herättivät vilkkaan keskustelun Vesitalousillassa. Kuva: Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Baltic Sea Action Group, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, WWF ja Raaseporin kaupunki järjestivät tiistaina 19.3.2019 Vesitalousillan Siuntion kylpylässä. Tapahtumassa oli pienmessuilla edustamassa alan yrityksiä ja ajankohtaisia alaan liittyviä hankkeita. Pienmessuja oli mahdollisuus kierrellä kahvittelun ohessa, jonka jälkeen siirryttiin läheiseen auditorioon kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia ennen varsinaisen paneelikeskustelun alkua.

Asiantuntijoina tilaisuudessa toimivat: agronomi Jussi Knaapi, professori Kristina Lindström Helsingin yliopistosta, viljelijä Mathias Weckström (Pargas Gård), projektipäällikkö Katrine Möller Sörensen Tullstorpså-projektista Ruotsista, Helena Äijö Salaojayhdistyksestä sekä erikoissuunnittelija Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta. Gårdskulla gårdin Gustav Rehnberg toimi illan puheenjohtajana.

Vesitalousillan paneelikeskusteluun oli otettu mallia Luontoillasta. Paneelikeskustelussa riitti kysymyksiä. Kysymykset olivat maanviljelijöille käytännönläheisiä kysymyksiä, joihin he saivat asiantuntijoiden kannanoton. Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, mikrobiston ja maan rakenteen merkitystä, kosteikkojen ja kaksitasouimien merkitystä tulvasuojelulle ja vedenlaadulle, sekä ojien kunnostuksen läpivientiä.

Asiantuntijoiden mukaan vesienhallinta, maaperän rakenne, ravinnetase, talviaikainen kasvipeitteisyys ja kosteikot ovat tärkeimpiä toimenpiteitä maatalouden vesienhoitotyössä.

Vesitalousillan esityksiä ja paneelikeskustelua pystyi seuraamaan suorana verkon kautta myös omasta kotikatsomosta illan aikana. Lähetyksen tallenne on edelleen nähtävissä:

Asiantuntijoiden esitykset ovat myös nähtävillä: https://www.vesientila.fi/fi/vesistokunnostus/tapahtumakalenteri/?a=viewItem&itemid=14750.

Vesitalousilta oli onnistuneen hankeyhteistyön tulosta, joka konkretisoitui jo Lohjalla 4.12.2018 järjestetyssä Maaperäillassa. Onnistuneista tilaisuuksista innostuneina hankekumppanit puuhaavatkin jo seuraavaa tapahtumaa. Kesällä on luvassa tilakäynti Gårdskullan tilalle.

Järjestäjähankkeet ja -organisaatiot

  • Järki-hanke, Baltic Sea Action Group
  • Siuntionjoki- ja Hiidenveden kunnostus-hankkeet / Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
  • Vesiensuojelu 4k-projekt / WWF
  • Raaseporinjoki-hanke / Raaseporin kaupunki

Lisätiedot

Minttu Peuraniemi

projektipäällikkö

019-28922790

etunimi.sukunimi@raasepori.fi


15.03.2019 / Petra Louhimies

ILMOITUS SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMISESTÄ JA TUTKIMUSOIKEUDESTA

Valtatien 25 parantaminen maantien 111 liittymän kohdalla tiejärjestelyineen, tiesuunnitelma, Raasepori

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Raaseporin kaupunki aloittavat asiakohdassa mainitun tiesuunnitelman laatimisen tarpeellisine tutkimuksineen.

Tiesuunnitelma käsittää valtatien 25 ja maantien 111 liittymän parantamisen. Lisäksi hankkeessa parannetaan maantien 111 sekä Lepinpellonkadun ja Uikkukujan liittymää.

Asianosaisten katsotaan saaneen tiedon suunnittelun käynnistymisestä ja tutkimusoikeudesta seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisesta (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 108 § ja kuntalaki 108 §). Suunnitelman laatijalla on oikeus tehdä kiinteistöillä suunnittelutyön edellyttämiä mittauksia, maaperätutkimuksia ja muita valmistelevia toimenpiteitä (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 16 §). Kiinteistön omistajilla ja muilla asianosaisilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin suunnitelma saattaa vaikuttaa on oikeus olla tutkimuksissa saapuvilla ja lausua mielipiteensä asiassa (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 16 § ja 27§).

Suunnittelun edetessä tullaan myöhemmin erikseen ilmoitettavalla tavalla varaamaan tilaisuus mielipiteen ilmaisemiseen suunnitelmasta (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 27 § ja valtioneuvoston asetus maanteistä 3 §).

Valmistuttuaan suunnitelmat asetetaan yleisesti nähtäville, jolloin asianosaisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus suunnitelmasta (laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä 27 § ja valtionneuvoston asetus maanteistä 3 §).

Lisätietoja:

Mira Aaltonen, Uudenmaan ELY-keskus,
mira.aaltonen@ely-keskus.fi, puhelin 0295 026 290

Jan Gröndahl, Raaseporin kaupunki,
jan.grondahl@raseborg.fi, puhelin 019 289 2255

Helsingissä 11.3.2019 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus www.ely-keskus.fi/uusimaa


6.03.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin vesi korjaa vesijohtoja Nils Grabbenkadun ja Elina Kurjenkadun risteyksessä.

Vesi suljetaan työn ajaksi Elina kurjen kadun, Papinnevankadun ja Kauppiaankadun välisellä osuudella.

Työ alkaa torstaina 7.3.2019 klo.14.00 ja jatkuu iltaan noin kl.24.00 saakka.

Risteys on suljettu liikenteeltä.

Pahoittelemme korjauksesta aiheutuvaa häiriötä.

Lisätietoja antaa:

Guy Westerholm
käyttöpäälikkö
Raaseporin Vesi
guy.westerholm@raseborg.fi
puh: 019 289 2340
044 7446555


26.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki tuo mukanaan Barösundin merialueelle laskiessaan vuosittain jopa 4000 kg fosforia. Fosfori on valtaosin peräisin joen vaikutuspiirissä olevilta maa-alueilta; pelloilta, metsistä ja asutusalueilta, eli joen valuma-alueelta. Fosforilla on vesistöä rehevöittävä vaikutus. Valuma-alueen kunnostaminen paremmin fosforia ja muita ravinteita pidättäväksi on avain Barösundin merialueen ja Raaseporinjoen tilan parantamiseen.

Elokuvan on tuottanut Raaseporin kaupungin ympäristötoimisto Havsmanualen-hankkeessa. Elokuva on toteutettu vuorineuvoksetar Sophie von Julinin säätiön tuella. Elokuva kertoo rannikkomeren tilasta sekä siitä mitä jokainen voi osaltaan tehdä sen parantamiseksi.

Valuma-aluekunnostuksen keinoja ovat mm. suojakaistat, suojavyöhykkeet sekä kosteikot ja altaat. Suojavyöhyke pidättää pintavalunnan mukana tulevaa kiintoainesta sekä siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko hidastaa uomassa kulkevan veden vauhtia ja antaa kiintoainekselle mahdollisuuden laskeutua altaan pohjalle. Vuonna 2013 tehdyssä selvityksessä “Suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Raaseporin ja Inkoon alueilla” on tunnistettu useita potentiaalisia kosteikko- ja suojavyöhykekohteita Raaseporinjoen valuma-alueella.

Suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen yleissuunnitelma 2013

LataaNäytä

Suojavyöhykkeillä ja kosteikoilla on myös muita myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ja maisemaan. Kosteikot toimivat lintujen levähtämis- ja pesintäpaikkoina sekä vesivarastoina.

TEHO-hankkeen kuva kosteikosta
TEHO-hankkeen kuva kosteikosta, Ville Heimala 2012

Mikäli suojavyöhykesopimusta ei jostain syystä ole voitu tehdä, kannattaa näillä alueilla miettiä muita mahdollisia vesienhoitokeinoja, kuten kerääjäkasvien käyttöä, muokkausmenetelmän valintaa, pellon pinnan muotoilua tai maanparannusaineiden käyttöä. Raaseporinjoki-hankkeessa rakennetaan valuma-alueelle kosteikko yhteistyössä maanomistajien kanssa.


20.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän hoito on tärkeä osa vesienhoitoa. Toimiva vesienhallinta on edellytys maan kasvukunnolle. Tule ja kysy asiantuntijalta!

Illan monipuolisten asiantuntijaluentojen aiheina ovat maaperän hoito ja peltojen vesitalous. Tapahtuman yhteydessä järjestettävillä minimessuilla esittäytyvät alan yritykset ja kehittämishankkeet. Voit esittää kysymyksiä suoraan agronomi Gustav Rehnbergin johtamalle asiantuntijapaneelille, tai lähettää kysymyksesi etukäteen tapahtuman yhteyshenkilölle. Tapahtuma on maksuton, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. TERVETULOA!

Lisätietoa ja päivitetty ohjelma:

https://www.vesientila.fi/fi/vesistokunnostus/tapahtumakalenteri/?itemid=14750&a=viewItem

https://www.facebook.com/events/2237544279899870/

Jenny Jyrkänkallio-Mikkola

040-500 6968

jenny.jyrkankallio-mikkola@wwf.fi


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki-hanke oli mukana järjestämässä Maaperäiltaa, joka kokosi noin 90 viljelijää ja muuta asiantuntijaa Lohjan kisakallioon sekä noin 50 etäosallistujaa pohtimaan ajankohtaisia maaperäasioita. 

Spridning av gips. Kipsin levitystä.

Illassa pohdittiin mm. pellon tuottopotentiaalin hyödyntämistä, syyskasvien viljelyn merkitystä pintamaan hallinnassa, maanparannusaineiden, kuten kipsin, rakennekalkin ja kuitujen tarvetta ja merkitystä, peltojen tiivistymisen välttämistä sekä toimivan peltomaan mikrobistoa.

Huomionarvoista on, että hyvä ja toimiva peltomaa on tärkeä tekijä vesienhoidossa ja maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä! Huippuasiantuntijajoukon viesti oli, että pellon kasvukuntoa lisäävät ja vesienhoitoa edistävät toimet on valittava lohkon tarpeiden pohjalta.

Asiantuntijoina Maaperäillassa toimivat agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Illan ohjelma on videoitu ja esitykset tallennettu Pro Agrian verkkosivuille.

Alla oleva taulukko* esiteltiin tilaisuudessa ja se valottaa eri maanparannusaineiden ominaisuuksia ja käyttökelpoisuutta.

RakennekalkkiKuituKipsi
pHnostaakalkkistabiloitu: nostaa, muut: ei nosta/nostaa vähänei vaikutusta
Johtolukunostaa maltillisestinostaa selvästi
Lannoite-
vaikutus
Ca/Mg (tuotekohtaisesti)nollakuitu: ei; ravinnekuitu: N, P, K, S, Ca, MnCa, S, P
Maaperäsavimaatsavimaat ja karkeat maatsavimaat
Luomuei sovellusoveltuuei sovellu
Vesistövaikutusvähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiotavähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiotavähentää fosforin huuhtoutumista ja eroosiota
Suositeltava
levitysmäärä
6-8 tn/ha (jopa 15 tn/ha)ravinnekuitu 30 tn/ha ≈ 78 m34 tn/ha
Muuta huomioitavaaMuokataan välittömästi (max 48 h) levityksen jälkeen (ei kyntö)Lisää maahan orgaanista ainestaEi sovellu järvien valuma-alueelle eikä pohjavesialueelle

*Taulukko mukailtu Janne Heikkisen (Vilkku Plus-hanke) Maaperäillassa 4.12.2018 pitämän esitelmän “Maanparannusaineiden merkitys” pohjalta.

Tilaisuudessa mainitut OSMO-hankkeen laskurit:


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö Minttu Peuraniemi aloitti työnsä.

– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa, toteaa projektipäällikkö.

Peuraniemi on työskennellyt yli kymmenen vuotta vesienhoidon parissa läntisellä Uudellamaalla ja ollut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kautta mukana mm. kehittämässä ja toteuttamassa haja-asutuksen jätevesineuvontaa, edistämässä kalaston hoitoa ja hyödyntämistä vesistökunnostuksissa, sekä käynnistämässä valuma-aluekohtaista kunnostushanketta Siuntionjoella.

Rovaniemeltä, Suomen suurimpien jokien, Ounasjoen ja Kemijoen, varrelta kotoisin oleva Peuraniemi osaa innostua myös pienemmistä virroista.

– Pienetkin vesistöt ovat tärkeitä elinympäristöjä ja lisääntymisalueita pohjaeläimille, hyönteisille ja kaloille. Raaseporissa on uskomattoman hienot vesivarannot, innostuu retkeilyä ja liikuntaa harrastava projektipäällikkö ja jatkaa
– Saariston ja merialueen lisäksi raaseporilaisille luontoelämyksiä tarjoavat laajat metsämaat järvineen ja lammikoineen.

Raaseporinjoki-hankkeessa on varattu rahoitusta erityisesti maatalouden vesienhoitotoimenpiteisiin Raaseporinjoen valuma-alueella.

– Itsekin valuma-alueella asuvana katson, että jokainen voi tuoda kortensa kekoon paremman ympäristön puolesta. Tehtäväni hankkeen projektipäällikkönä on auttaa maanomistajia ja viljelijöitä löytämään ja toteuttamaan tilalleen sopivat vesienhoitotoimet. Työtä helpottaa, että hankkeessa on kerrankin rahoitusta myös toimenpiteiden toteuttamista varten.

Projektipäällikkö esittäytyy. Projektledaren presenterar sig.

Yhteystiedot:
Projektipäällikkö Minttu Peuraniemi
019-289 2270
etunimi.sukunimi@raasepori.fi
Twitter: @peuraniemimint

Hankkeen verkkosivut: www.raasepori.fi/raaseporinjoki
Hankkeen Facebook-ryhmä: https://www.facebook.com/groups/2170471003275517/


15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Maaperän hoito on vesienhoitoa. Tule kuulemaan ja keskustelemaan maaperäasioista!

Maaperänhoito on tärkeä osa vesienhoitoa.
Maaperänhoito on tärkeä osa vesienhoitoa.

Maaperäillassa kuullaan asiantuntijoiden esityksiä muun muassa maaperästä ja sen hoidosta sekä maanparannusaineista. Mukana agronomi Jussi Knaapi, viljelijä-kokeilija-tutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila), agrologi Olli-Pekka Ruponen (Toivon tila), hankevastaava Janne Heikkinen Vilkku Plus-hankkeesta sekä tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskuksesta.

Aika ja paikka: ti 4.12.2018, klo 16–20:30, Kisakallion urheiluopisto, Kisakalliontie 284, 08360 Lohja. Kahvitarjoilu klo 16 lähtien. Tapahtuma on maksuton, eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.

Ilta huipentuu paneelikeskusteluun maaperäasioista. Tule kysymään sinua askarruttavista asioista illan panelisteilta! Kysymyksiä voi toimittaa myös etukäteen. Illassa mukana myös alan yrityksiä omilla messu-standeillaan.

Tapahtuman järjestää yhteistyössä:

  • ProAgria Etelä-Suomi, Elina- hanke
  • Baltic Sea Action Group, Järki- hanke
  • Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Siuntionjoki 2030-hanke ja Hiidenveden kunnostushanke
  • WWF, Vesiensuojelu 4K-hanke
  • Raaseporin kaupunki, Raaseporinjoki-hanke

15.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin ympäristötoimisto on käynnistänyt Raaseporinjoen ja sen edustan merialueen ekologisen tilan parantamiseen tähtäävän Raaseporinjoki-hankkeen. Hanke käynnistyi toden teolla syyskuussa, kun projektipäällikkö ja hankkeen ohjausryhmä aloittivat työnsä. Alueen maanomistajien ja viljelijöiden toivotaan osallistuvan toimenpiteiden suunnitteluun.

Hankkeen tärkeimpiä toimenpiteitä ovat kosteikot, peltojen kipsikäsittely, kaksitaso-ojat ja tulvatasanteet sekä muut vastaavat maatalouden ravinnekuormitusta vähentävät toimet sekä pellolla että uomissa. Näitä toimenpiteitä toteutetaan yhteistyössä alueen maanomistajien ja viljelijöiden kanssa. Hankkeeseen on varattu rahoitusta toimenpiteiden toteuttamista varten. Jotta työ tuottaisi toivottua tulosta, halutaan toimenpiteet kohdentaa ja suunnitella huolellisesti. Pitkäaikaiselle vesienhoitotyölle luodaan raamit yleissuunnitelman muodossa. Yleissuunnitelman on määrä valmistua keväällä 2019. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan sekä vesistössä että maaperässä, seuranta voidaan aloittaa tarvittaessa jo syksyllä.

– On innostavaa päästä työskentelemään hankkeessa, jossa pyritään konkreettisin keinoin parantamaan sisäsaaristomme tilaa. Barösundin ekologinen tila on nykyisin valtakunnallisessa mittakaavassa poikkeuksellisen huono” toteaa projektipäällikkö Minttu Peuraniemi ja iloitsee samalla motivoituneesta ja paikalliset tahot yhteen kokoavasta ohjausryhmästä, joka perustettiin syyskuun lopulla.

Hankkeen ohjausryhmässä on edustus Snappertunan kyläyhdistyksestä, Raaseporinjoen ojitusyhtiöstä, SLC:n Raaseporin paikallisosastolta, Metsähallituksesta, Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnosta, Uudenmaan ELY-keskuksesta, ympäristöministeriöstä, Raaseporin ympäristötoimistosta sekä Raaseporin ympäristö- ja rakennuslautakunnasta.

– Hienoa, että kunta on ottanut vahvan roolin rehevöityneiden vesistöjen hoidossa tavalla, jossa vesienhoito ja merenhoito lyövät kättä. Yhteistyö viljelijöiden ja muiden maanomistajien kanssa luo vahvan pohjan hankkeen onnistumiselle ja tulosten hyödyntämiselle rehevöityneiden rannikkoalueiden hoidossa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiittelee.

Raaseporinjoki-hanke kutsuu alueen maanomistajat ja -viljelijät koolle 6.11. klo 18 Tunaborgiin (Snappertunan kirkkotie 129, Snappertuna) kuulemaan hankkeesta ja jakamaan parhaat vinkkinsä yleissuunnitelman tekoa varten.

Raaseporinjoki laskee Landbofjärdeniin. Raseborgsån mynnar ut till Landbofjärden.
Raaseporinjoki laskee Landbofjärdeniin.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan erityisesti alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisessa. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankkeen toteutusaika on 1.7.2018-31.12.2020 ja sen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Tervetuloa Raaseporinjoki-hankkeen viljelijätapaamiseen!

Paikka: Tunaborg, Snappertuna kyrkoväg 129, Snappertuna

Aika: 6.11.2018 klo 18

  • Projektipäällikkö esittelee hankkeen
  • Osallistujien vinkit valuma-alueen yleissuunnitelmaan
  • Kahvitarjoilu

Kutsutut: Raaseporin valuma-alueen maanomistajat ja viljelijät, tilaisuus on avoin myös muille kiinnostuneille.

Viljelijätapaamisen infokuva

14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään merkittävästi Raaseporinjoen valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hankkeessa tuetaan alueen maanviljelijöitä vesienhoitotoimenpiteiden, kuten vesiensuojelukosteikkojen toteuttamisessa. Hanke edistää myös uusien ravinnekuormitusta vähentävien menetelmien käyttöönottoa hankealueella ja luo pohjan pidempiaikaiselle ”vesiystävälliselle” maataloudelle.

Ravinnekuormituksen vähentyessä joen ja merialueen ekologinen tila paranee ja vesialueet tuottavat entistä suurempaa iloa asukkaille ja vapaa-ajan viettäjille. Vesien tehokkaan hallinnan myötä myös maatalouden toimintaedellytykset alueella paranevat.

Hankkeessa luodaan raamit pitkän aikavälin vesienhoitotoimille koko valuma-aluetta koskien. Raamit esitetään yleissuunnitelman muodossa. Hankkeessa toteutetaan yhteistyössä maanomistajien ja viljelijöiden kanssa suunnitelman mukaisia vesienhoitotoimenpiteitä, kuten kosteikoita, kaksitaso-ojitusta ja kipsikäsittelyä. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja retkiä kiinnostuksen herättämiseksi vesienhoitotoimenpiteitä kohtaan.

Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Hankeaika on 1.7.2018-31.12.2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 450 000 €. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta 300 000 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön-kärkihanketta.


14.02.2019 / Minttu Peuraniemi

Raaseporinjoki on pieni, suoraan mereen laskeva joki. Se kulkee Karjaan Lepinjärveltä Snappertunan ikiaikaisten kulttuurimaisemien läpi Landbofjärdenille ohittaen matkallaan mm. Raaseporin linnanrauniot.

Raaseporinjoki kuljettaa vettä n. 68 km2 kokoiselta alueelta, muutaman sivu-uoman avustuksella jopa Inkoosta asti. Joen sivu-uomissa on muutama pieni järvi: Lepinjärvi, Gålisjön, Myllylampi ja Lähdejärvi. Joen pituus on noin 13,5 km ja sen yläosaa kutsutaan myös nimellä Kungsån. Joki tarjoaa vaelluskaloille esteettömän kulun merestä Lepinjärveen asti.

Raaseporinjoen valuma-alue on hyvin alavaa ja pudotuskorkeus Lepinjärvestä mereen on vain 5,3 m. Valuma-alueesta noin neljännes on maatalousaluetta. Pellot ovat enimmäkseen savipohjaisia ja pellonreunat viettävät uomiin monin paikoin jyrkästi. Pääuoman varressa ja laaksojen keskiosissa on myös loivapiirteisiä, tulvaherkkiä tasankoja – entisiä järviä ja kosteikkoja. Osa sivupurojen latvoista on luontaisesti mutkittelevia, mutta pääsääntöisesti uomat on oiottu.

Alue on kulttuurisesti hyvin merkittävä. Peltoalueet ovat ikivanhoja, alueelta on mm. löydetty yksi vanhimmista ohranjyvistä koko maassa. Snappertuna-Fagervikin alue on yksi Suomen 27:stä kansallis­maisemasta ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Alueen maatalous tänä päivänä on pääasiassa viljatiloja – eläintiloja on nykypäivänä alueella hyvin vähän.

Joen viimeinen 2,5 km osuus Raaseporin linnanrauniolta mereen on hyvin lähellä merenpinnan tasoa; korkean veden aikaan merivesi virtaa pitkälle sisämaahan päin. Tämä joen osuus on ammoisista ajoista lähtien ollut perinteinen kulkuväylä mereltä linnalle, mutta maankohoamisen ja umpeenkasvun seurauksena väylä sopii nykyään lähinnä melontaan.

Joki laskee Barösundin merialueeseen, joka on hyvin suojaista sisäsaaristoa. Merialue on rehevöitynyt ja sen ekologinen tila on poikkeuksellisen heikko. Aiemmin merialue on ollut mm. tärkeää hauen ja kuhan poikastuotantoaluetta, mutta kalakannat ovat kokeneet romahduksen viime vuosikymmeninä. Alueella on myös havaittu  kalakuolemia 1970-luvulta asti, viimeksi vuonna 2015. Raaseporinjoen mukana merialueelle kulkeutuu jopa 4000 kiloa fosforia vuosittain ja joki on näin ollen merkittävä merialueen kuormittaja.

Infograafi Raaseporinjoesta ja sen valuma-alueesta.

6.02.2019 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki suorittaa lumenraivaustöitä Koivuniemenkadulla ja Papinniitynkadulla alkaen to 7.2.2019-

Väliaikainen pysäköintikielto Koivuniemenkadun pohjoisella sivulla (punainen väri) 7.2.2019 alkaen. Lumen raivaus ja poiskuljetus jatkuvat ja pysäköintikielto astuu seuraavaksi voimaan Koivuniemenkadun eteläsivulla (sininen väri), jonka jälkeen työt jatkuvat Papinniitynkadulla.

Autot jotka kiellosta huolimatta ovat pysäköitynä kadulla, siirretään (siirtomaksu).

Pysäköintikiellot puretaan kultakin katuosuudelta heti, kun työt saadaan valmiiksi.

Yhteistyöterveisin Yhdyskuntatekniikka


4.02.2019 / Petra Louhimies

Väliaikainen kevyen liikenteen silta on avattu jalankululle. Sillalla ei saa ajaa polkupyörällä eikä moottoriajoneuvolla. Polkupyörät on talutettava.

Hankkeella on omat Facebook-sivut, joille päivitetään ajankohtaista tietoa: https://www.facebook.com/karjaansiltaprojekti


1.02.2019 / Petra Louhimies

Lumenkaatopaikat yksityisille ovat seuraavat:


Karjaa:
Bäljarsin teollisuusalue, Romu Keinäsen alapuolella

Tammisaari:
Horsbäckin teollisuusalue, Västanbyntie
Jägarbackenin ranta

**

HUOM!
Södra Viken (Hagen) täynnä
Flyet (ei käytössä)

Lisätietoja antaa Johnny Jonsson puh. 019 289 3863


1.02.2019 / Petra Louhimies

Olemme koulutuksessa 7 ja 8.2.2019.


23.01.2019 / Minttu Peuraniemi

Ympäristöministeriö tiedotti 22.5.2018 päätöksestään jakaa rahaa vesiensuojelun kärkihankkeille. Kyseessä on pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihanke vuosille 2016-2020. Rahoitusta saaneiden hankkeiden joukossa on Raaseporin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen (ympäristötoimiston) Raaseporinjoki-hanke, jolle myönnettiin haettu 300 000 euron rahoitus.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on parantaa alueen sisäsaariston tilaa, joka on nykyisin poikkeuksellisen huono valtakunnallisessa mittakaavassa. Projektin päätavoite on jokea pitkin mereen tulevien ravinnepäästöjen merkittävä prosentuaalinen vähennys. Lisäksi tähdätään virkistysarvojen paranemiseen, kala- ja vesilintukantojen elpymiseen sekä maatalouden ympäristötietoisuuden lisäämiseen.

Merkittävä osa hankerahoituksesta on tarkoitus kohdistaa konkreettisiin toimiin. Ympäristöministeriöltä saatu perusrahoitus yhdessä Raaseporin kaupungin omarahoituksen kanssa kattavat suunnittelun lisäksi joukon konkreettisia toimia sekä seurantaa, jolla saavutetut tulokset voidaan todentaa.

– Nyt saamamme rahoitus on hieno saavutus. Lisärahoitus esimerkiksi säätiöiltä tai yrityksiltä on toki tervetullutta, sillä kaikki lisäraha suunnataan konkreettisiin toimenpiteisiin, sanoo Raaseporin kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store.

Ympäristöministeriö sai yhteensä 108 hakemusta. Rahoitusta jaettiin 27 hankkeelle, yhteensä noin 5,5 miljoonaa euroa. Raaseporinjoki-hanke kuului eniten rahoitusta saaneisiin kohteisiin. Muita suurimpia avustushankkeita olivat mm. Vantaanjoen valuma-alueen peltojen kipsikäsittely (hakija: John Nurmisen säätiö, summa: 375 000 €), Jätevesilietteiden ravinteiden kiertoa parantava hanke (HSY, 320 000 €) ja Luonnonmukainen valuma- ja maavesien käsittelymenetelmä happamien sulfaattimaiden metsänuudistusaloilla (Tapio, 240 000 €).

Raaseporin kaupungin hanke sijoittui hankkeiden pisteytyksessä ykkössijalle yhdessä Hämeen AMK:n Opi ravinteista –projektin kanssa.

– Se, että YM on arvostanut hankkeemme korkealle, antaa tietysti hyvän selkänojan, kun hanketta nyt lähdetään käytännössä viemään eteenpäin, toteaa hankehakemuksesta vastannut ympäristötarkastaja Aapo Ahola Raaseporin kaupungilta.

Jo alkukesän aikana tullaan Snappertunassa järjestämään asukastilaisuus hankkeen käynnistymisestä. Tilaisuudesta tiedotetaan paikallisissa medioissa. Hankkeelle tullaan myöhemmin avaamaan myös verkkosivut. Hankkeesta tiedotetaan myös Raaseporin kaupungin virallisissa kanavissa (mm. verkkosivuilla ja Facebookissa).

Lisätietoa antaa:

Ympäristötarkastaja Aapo Ahola, puh. 019 289 2369
Kaavoitus- ja ympäristöosaston päällikkö Simon Store, puh. 019 289 3843

Linkki YM:n tiedotteeseen: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Karkihankerahoituksella_parannetaan_vesi(46836)

LiiteRahoitetut vesien- ja merenhoidon sekä ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) kärkihankkeet 2018


22.01.2019 / Petra Louhimies

Kadut monin paikoin, erityisesti Tammisaaressa, ovat ahtautuneet kadulle ja jalkakäytävälle kiinteistöiltä työnnettyjen lumikasojen vuoksi. Liikenne ja kadun normaali kunnossapito on vaikeutuneet esimerkiksi Papinniitynkadulla ja Koivuniemenkadulla.

Kehotamme ystävällisesti kiinteistönomistajia huolehtimaan, että lumi siirretään pois kiinteistöjen edustan katualueelta.

Raaseporin kaupunki / yhdyskuntatekniikka