Raasepori 2050 -tulevaisuushanke etenee – asukkaiden ideat yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin

Raasepori 2050 -tulevaisuushanke etenee – asukkaiden ideat yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin

31.10.2022 / Minttu Peuraniemi

Keväällä 2022 Raaseporin kaavoitusyksikkö kokosi asukkaiden näkemyksiä tulevaisuuden Raaseporista kyselyllä sekä kahdeksassa tulevaisuustyöpajassa eri puolilla Raaseporia. Raasepori 2050 -hankkeen on tarkoitus johtaa maankäytön kehityskuvaan, joka toimii eräänlaisena pitkäaikaisena strategiana. Hankkeen asukasosallistumiset on järjestetty yhteistyössä FEMMA Planning Oy:n kanssa, joka on myös analysoinut tulokset.

– On hienoa ja poikkeuksellista, että kaupunki ottaa asukkaat mukaan uuden kehityskuvan suunnitteluun. En ole kuullut mistään muusta kaupungista, joka olisi tehnyt saman tällä tasolla. Raasepori on todellakin kehityksen aallonharjalla, ja siitä kannattaa olla ylpeä, kertoo työpajojen fasilitaattori ja maantieteilijä Efe Ogbeide FEMMA Planning Oy:stä.

Raaseporilaisia nuoria kokoontuneena kartan ympärille pohtimaan Raaseporin tulevaisuutta
Raasepori 2050-hankkeen nuorisotyöpajassa mietittiin kaupungin tulevaisuuskuvaa karttaharjoituksena. Fasilitaattorit Milla Kallio ja Efe Ogbeide kuvan vasemmassa reunassa.

Raaseporilaiset kirjoittivat otsikoita Tulevaisuussanomiin

Tulevaisuushanke kiinnosti asukkaita: Näytä kartalla -kyselyyn saatiin yhteensä 659 vastausta, ja tulevaisuustyöpajoihin osallistui noin 90 henkilöä eri puolilta Raaseporia.

Työpajoissa osallistujat saivat kirjoittaa omat otsikkonsa Tulevaisuussanomiin. Harjoitus johti niin nauruun kuin aplodeihin. Bromarvissa Tulevaisuussanomissa sai lukea ennätyksellisestä tulomuutosta. Vuonna 2050 Bromarvin asukasluku kaksinkertaistuu jälleen ja kyläkoulua laajennetaan. Karjaalla luonto ja kestävyys sekä uudet tapahtumat olivat keskeisessä asemassa. Sieltä voi lukea puidenistutustalkoista, sadonkorjuujuhlista sekä RUSH-teknologiayritystapahtumasta. Mustiolla kasvatetaan tulevaisuudessa uusia lähiruoan muotoja: Mustion torilla paikallisia banaaneja ja tänä vuonna ennätyssuuri kahvisato. Pohjassa pohdittiin uusia kestäviä ajoneuvoja, hydrokapselitakseja ja uutta ekokylää Trollshovdaan. Snappertunassa lisääntyivät sekä asukasluku että matkailu, kun uudet risteilyalukset saapuivat kunnostetulle linnalle. Tammisaaressa ennustettiin, että Raaseporissa on koko Suomen terveimmät kylät. Kylät ovat niin terveitä, että niissä eletään pitkään, eikä sairaaloita tarvita lainkaan.

Omat erityiset työpajansa pidettiin Raaseporin nuorisovaltuuston ja maahanmuuttajaneuvoston kanssa. Nuoret toivoivat useita opiskelumahdollisuuksia ja yliopistoa sekä tapahtumia, jotka luovat yhteenkuuluvuutta koko Raaseporissa. Toivottiin myös ultrapaikallisia palveluita, kuten pieniä kyläsairaaloita ja hauskoja osallistavia musiikkitapahtumia. Maahanmuuttajaneuvoston toiveissa oli yhteinen, yhteisöllisyyttä lisäävä urheiluhalli, jossa kohtaavat sekä lapset että aikuiset. Huomiota toivottiin kiinnitettävän peruspalveluiden saavutettavuuteen ja siihen, etteivät asuinalueet eriytyisi liiaksi.

Kysely- ja työpaja-aineistosta löytyy useita toistuvia teemoja, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Kiinnostus kestäviin ratkaisuihin, omavaraisuuteen, lähiruokaan ja pienimuotoisuuteen näyttää yhdistävän monia kuntalaisia. Kylien ja kaupunginosien välistä liikkumista pidettiin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Vesiväyliä ja -liittymiä pidettiin mielenkiintoisena täydennyksenä kehitettäväksi maanteiden ohella. Kyse voi olla myös toiveesta parantaa Raaseporin merialueiden ja saariston saavutettavuutta.

Näyttää siltä, että kuntalaiset haluavat houkutella kyliin lisää asukkaita, laajentaa ja ylläpitää elävää luonnonläheistä haja-asutusaluetta lähipalveluineen. Samalla ilmastotavoitteet asettavat vaatimuksia yhdyskuntarakenteelle. Haja-asutusalueiden infrastruktuurin lisääminen voi olla haastavaa, kun valtion taholta vaaditaan maltillisuutta haja-asutusalueiden rakentamisessa ja hajallaan olevan infran välttämistä. Useat tutkimukset väittävät, että kaupunkikeskuksien tiivistäminen on energiatehokkaampaa ja kestävämpää kuin haja-asutusalueiden kasvu. Muun muassa nämä ovat asioita, jotka kehityskuvan muokkaamisessa on otettava huomioon, ja samanaikaisesti on nähtävä myös useita näkökulmia, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Seuraavassa vaiheessa luodaan tulevaisuuden skenaarioita

Asukasosallistumisen tuloksia tullaan käyttämään ensisijaisesti kehityskuvan tuottamiseen. Syksyn 2022 aikana hanke siirtyy uuteen vaiheeseen. Nyt asukkaiden ideoita yhdistetään trendeihin ja ennusteisiin, jotka kootaan erilaisiin tulevaisuuden skenaarioihin. 

– Tulevaisuuden skenaarioissa otetaan huomioon megatrendit ja ennusteet, strategiat ja suunnitelmat sekä erilaiset analyysit ja laskelmat. Näitä voivat olla esimerkiksi digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit, valtiolliset tai paikalliset suunnitelmat kuten Raaseporin pyöräilyn edistämisohjelma ja analyysit kuten väestöennusteet, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Kehityskuva, joka on maankäytön karttamuotoinen strategia, valmistuu vuoden 2023 aikana. Tulevaisuusprojektin asukasosallistumiseen on saatu tukea Sitralta.

Kehityskuvatyötä voi seurata kaupungin kotisivuilta: https://www.raasepori.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/maankayton-kehityskuva-raasepori-2050/.

Lisää tulevaisuusotsikoita ja muuta yksittäisten työpajojen aineistoa on luettavissa täältä: Raasepori 2050 – Maankäytön kehityskuva – Raasepori

Lisätietoja antaa:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti, 019 289 3843

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija, 019 289 3844

etunimi.sukunimi@raasepori.fi


28.09.2022 / Salli Ojala

Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpaja osa 2 – ennakkomateriaali nyt saatavilla!

Elokuun lopussa joukko fiskarsilaisia niin kyläläisiä kuin kaupungin edustajiakin ideoi yhdessä Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita. Työpajoissa syntyneistä ratkaisuista on kehitetty prototyyppejä, ja nyt on aika kysyä palautetta – toimivatko nämä liikenteen palveluiden alustavat mallit ja miten niitä voisi parantaa vielä entisestään?

Palveluita on nyt mallinnettu ja kehitetty eteenpäin erilaisiksi palveluprototyypeiksi, jotka ovat nähtävissä täällä: klikkaa tästä

Voit tutustua palveluprototyyppeihin etukäteen ja samalla antaa palautetta riippumatta siitä, oletko osallistumassa työpajoihin. Kaikki palaute on meille tärkeää ja palaute kerätään anonyymisti.

Tervetuloa mukaan työpajoihin, joissa pääset kehittämään Raaseporin tulevaisuuden liikennepalveluita!  

Samat prototyypit tulevat olemaan myös esillä työpajoissa Fiskarsissa ja Pohjassa:

  • Fiskars, Café Pesula 5.10. klo 16-19
  • Pohja, Pohjan kirjasto, 6.10. klo 16-19

Työpajat on vapaamuotoisia, ja voit tulla käymään milloin tahansa työpajojen aikana omien aikataulujesi mukaan. Hankkeen asiantuntijat ovat paikalla koko työpajojen ajan keräämässä palautetta. Tarjoamme osallistujille virvokkeita ja välipalaa. Työpajat pidetään suomeksi.

Mitä on tapahtunut ennen työpajaa?

Palautetyöpajan työskentely pohjautuu elokuun lopussa pidettyyn Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa Fiskarsin kyläläiset yhdessä ideoivat tulevaisuuden liikennepalveluita.

Koko ideointi- ja kehittämistyö perustuu keväällä 2022 tehtyyn työhön: Raaseporin asukkailta saatiin henkilöliikennetutkimuksen ja haastatteluiden avulla palautetta, toiveita ja ideoita liikennepalveluita koskien. Näiden tulosten perusteella on tunnistettu keskeiset haasteet, mihin tällä kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja. 

Mitä palveluille tapahtuu työpajan jälkeen?

Hankkeen asiantuntijat kehittävät palveluita edelleen työpajassa annetun palautteen perusteella. Jatkokehitetyistä palveluratkaisuista järjestetään toinen palautetilaisuus marraskuun alkupuolella.

Järjestäjä: Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu yhteistyössä Fiskars Kyläseura ry:n ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n kanssa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Jaakko Hannula, jaakko.hannula@laurea.fi, puh. 050 441 3563 

Työpajat ovat osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility  
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: linkedin.com/company/77761209/


30.08.2022 / Salli Ojala
Kuva: Raija Kaljunen

Pohjassa ja Fiskarsissa ideoitiin elokuun lopussa, millaisia Raaseporin tulevaisuuden liikennepalvelut voisivat olla. Smart Countryside Mobility -hankkeen työpajoissa asukkaat ja kaupungin edustajat ideoivat ja kehittivät yhdessä uusia ratkaisuja kevään tutkimustiedon perusteella havaittuihin haasteisiin. Työpajojen teemat olivat julkinen liikenne, kutsukyyti ja kyläbussi, uusi jakamiseen perustuva palvelu ja palveluiden liikkuminen asukkaiden luokse.

Kuva: Raija Kaljunen

Pohjan kirjastossa 24.8. pidettyä työpajaa ohjasivat palvelumuotoilijat Jaakko Hannula, Raija Kaljunen ja Miia Seppänen Laurea-ammattikorkeakoulusta. Sekä Pohjassa että Fiskarsissa käytettiin erilaisia palvelumuotoilun luovia menetelmiä. Projektipäällikkö Jaakko Hannula oli tilaisuuksien jälkeen erittäin tyytyväinen.

“Oli hienoa, että asukkaat osallistuivat molemmissa työpajoissa niin aktiivisesti ja innostuneesti. Saimme asukkaiden näkökulmat erinomaisesti esiin kaikista teemoista”, toteaa Hannula.

Kuva: Raija Kaljunen

Fiskarsin työpajassa 25.8. Cafe Bar Pesulassa pienryhmissä työskenneltiin myös innokkaasti. Lopuksi ryhmät esittelivät kehittelemänsä konseptit toisilleen.

”Molemmissa työpajoissa ryhmät kertoivat, että kehitettyjen palvelujen on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan, mikä on mielestäni erinomainen näkökulma. Keskusteluissa nousi saman tien esiin jo alustavia jatkokehittämisideoita. Saimme runsaasti eväitä liikenteen palveluiden jatkokehittämiseen”, toteaa Hannula ja kiittää osallistujien lisäksi myös Pohjan kirkonkylän kyläyhdistystä, Fiskars Kyläseuraa ja Raaseporin kaupunkia.

”Lämmin kiitos kyläyhdistyksille hyvästä yhteistyöstä! Saimme tilaisuuksiin mukavasti osallistujia ja hyvät tilat. Samoin lämmin kiitos yhteistyökumppanillemme Raaseporin kaupungille, jonka edustajia oli myös mukana työpajoissa!”

Seuraavaksi Smart Countryside Mobility -hanketiimi kehittää työpajoissa muotoilluista palveluista ensimmäiset prototyypit, jotka tuodaan Raaseporin asukkaille alkusyksyn aikana testattavaksi.

Valokuvat ja teksti: Raija Kaljunen

Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke. Hankkeen myötä saadaan arvokasta tietoa muun muassa kaupungin aluesuunnittelun, joukkoliikenteen ja turismin tulevaisuuden suunnitelmiin.

Lue lisää hankkeesta täältä: Smart Countryside Mobility | Metropolia


18.08.2022 / Petra Louhimies

Tervetuloa uuden Karjaa­-Tammisaari-pyörätien avajaisiin torstaina 25. elokuuta 2022 klo 16.

Paikka: Horsbäckin uusi alikulkutunneli.

Pyörätien vihkii käyttöön ministeri Thomas Blomqvist.

Valtatie 25:n Horsbäckin alikulkutunnelin rakennustyöt ovat nyt valmiit ja sen mukana koko Karjaan ja Tammisaaren välinen 5,5 km pyörätiehanke.

Viime vuonna rakennettiin Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Tänä vuonna valmistui tien alikulkuhankkeen yhteydessä pyörätien viimeinen osuus, noin 0,5 km.

Koko rakennushankkeen kustannukset ovat 1,33 miljoonaa euroa. Hankkeen tilaaja on Raaseporin kaupungin tekninen keskus. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt hankkeelle valtiontukea 0,65 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman puitteissa.

A. Berglund Ab on toiminut hankkeen urakoitsijana.

Tervetuloa!


10.08.2022 / Petra Louhimies

Miten julkinen liikenne palvelisi Raaseporissa paremmin? Millainen voisi olla tulevaisuuden Kyläbussi tai kyytien jakamiseen perustuva palvelu? Entä jos palvelut liikkuisivatkin asukkaiden luo Raaseporin alueella – Fiskarsiin ja Pohjaan asti?

Tervetuloa Tulevaisuuden liikennepalvelut Raaseporissa -työpajaan, jossa pääset ideoimaan yhdessä muiden kyläläisten kanssa uusia liikkumispalveluita Raaseporin alueelle!

Työskentely perustuu kevään aikana tehtyihin tutkimukseen ja haastatteluihin sekä niistä nousseisiin haasteisiin. Työpajassa näihin haasteisiin ideoidaan ratkaisuja, joita pääset jatkokehittämään myöhemmin syksyllä järjestettävässä työpajassa. Työpaja pidetään suomeksi. 

Voit valita aikatauluusi sopivan työpajan kahdesta samansisältöisestä vaihtoehdosta:

Pohja

24.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00. 
Pohjan kirjasto (Keskusraitti 4, Pohjankuru)

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/eBGG232P  

Fiskars

25.8.2022 klo 17.00–19.00. Työpaja alkaa klo 17.00 kahvi- ja välipalatarjoilulla, itse työskentely tapahtuu klo 17.30–19.00.  
Cafe Bar Pesula Fiskars (Hälleforsintie 1, Fiskars) 

Ilmoittaudu työpajaan viimeistään 15.8.2022: https://lnkd.in/euVUT4Cm 

Työpaja on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa kehitetään Uudenmaan haja-asutusalueiden henkilöliikkumisen ja pientavaralogistiikan palveluita. Projekti on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke toteutetaan 1.6.2021-1.8.2023. 

Lue lisää hankkeesta: metropolia.fi/smartcountrysidemobility 
Seuraa hanketta myös LinkedInissä: www.linkedin.com/company/77761209/ 

Työpajat järjestetään yhteistyössä Pohjan kirkonkylän kyläyhdistys ry:n ja Fiskars Kyläseura ry:n kanssa.

#SmartCountrysideMobility #euroopanaluekehitysrahasto #EAKR #rakennerahastot #uudenmaanliitto #metropolia #laurea #tki #amk #uusimaa #raasepori #pohjankirkonkylänkyläyhdistys #pohja #pohjankirkonkylä #fiskarskyläseura #fiskars #kyläseura #kyläyhdistys


25.05.2022 / Petra Louhimies

Raasepori järjesti tulevaisuustyöpajan nuorille Tammisaaren kirjastossa 17.5.2022. Työpajassa nuoret saivat visioida miltä Raasepori voisi näyttää vuonna 2050. Työpaja on osa isompaa Raasepori 2050 -hanketta, jossa osallistetaan asukkaita maankäytön kehityskuvan laadintaa varten.

Työpajassa käytettiin digitalisia sovelluksia, jotta nuoret saisivat työskennellä myös digitalisesti.

Pohjassa on potentiaalia ja uusia meriteitä avataan

Tulevaisuustyöpajaan osalllistui yhdeksän nuorta, josta osa oli Raaseporin nuorisovaltuustosta. Työpajassa pohdittiin mm. miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Raaseporiin tulevaisuudessa. Jos esim. merenpinta nousee uusia laivareittejä voisi ottaa käyttöön Mustion ja Tammisaaren välillä. Pohjan satamaa voisi laajentaa ja kehittää houkuttelevaksi laivareitin pysähdyspaikaksi. Laivalla voisi kulkea myös suoraan Santa Fé:hen viikonloppuisin, nuoret tuumivat.

Nuoret kehittävät ideoita ja laittavat niitä Raaseporin kartalle.

Opiskelukaupunki Raaseporissa on Suomen ainoa vuono

Pohjanlahti voisi tulevaisuudessa nimetä uudestaan Raaseporin vuonoksi ja sen asemaa Suomen ainoana vuonona tulisi nostaa enemmän esille ja markkinoida. Raasepori opiskelukaupunkina voisi saada nosteen uusien opiskelumahdollisuuksien avulla. Miltä kuulostaisi esim. Harvard-sivukonttori Raaseporissa, Suomen ainoa saariyliopisto meribiologisella suuntauksella Pohjanlahden keskellä, tai moderni maatalouskoulu Pohjassa. Nuoret pitivät myös yhteisiä kouluja eri kieliryhmille hyvänä juttuna.

Lopuksi kaikkien ryhmien ideat ja kartat esiteltiin.

Paljon puita, kestävä liikenne ja ultrapaikallinen terveydenhoito

Työpajassa toivottiin paljon puita, vihreitä sisäpihoja, ulkoilumahdollisuuksia ja taidetta lyhtypylväisiin tulevaisuudessa. Myös liikkumiseen ja joukkoliikenteeseen hahmoteltiin erilaisia bussi ja metroverkkoja, jotka ulottuisivat joka puolelle Raaseporia. Ehkä metrolla pääsisi samalla suoraan myös Tukholmaan? Terveydenhoitoa voisi järjestää ultrapaikallisesti ja sairaaloita voisi olla sekä esim. Skåldööllä, että Bromarvissa. Raaseporissa voisi tulevaisuudessa olla myös kaikille eri uskontoryhmille soveltuvia yhteisiä kirkkoja. Raaseporin omassa Eurovisio-kilpailussa eri kylien edustajat saisivat osallistua omilla kappaleillaan. Osallistuvien sävellyksien joukosta voisi äänestää Raaseporin vuoden biisi.

Työpajan koordinaattori Julia Ingo vasemmalla ja kaupunginarkkitehti Johanna Backas oikealla yhdessä osallistuvien nuorten kanssa.

Ideoista todeksi

Nuorten tulevaisuustyöpajaa fasilitoi Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio. Tilaisuus oli hauska ja lisää ideoita tuli vielä työpajan jälkeenkin. Kaupunginarkkitehti Johanna Backas osallistui pajaan ja sai uutta inspiraatiota nuorten ajatuksista:

– Aivan mahtavaa! Saimme ideoita nuorilta, joita mielestäni voidaan heti lähetä edistämään. Se, että nuoret näkevät niin ennakkoluulottomasti Raaseporin kokonaisuutena, oli inspiroivaa ja silmiä avaavaa, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Nuorten tulevaisuustyöpajan materiaali koostetaan ja hyödynnetään tulevan maankäytön kehityskuvan taustamateriaalina. Kehityskuva odotetaan valmistuvan vuoden 2023 aikana.


11.05.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki kutsui asukkaat tiistaina 10. toukokuuta 2022 klo 18 webinaariin Raaseporin strategiasta vuosille 2022–2025. Webinaarissa esiteltiin strategian pääpiirteet ja asukaskyselyn tulokset sekä käytiin paneelikeskustelua. Webinaarissa mukana olivat kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist, hallituksen I varapuheenjohtaja Camilla Grundström (SDP) ja hallituksen jäsen Kati Sointukangas (Vihreät). Moderaattorina toimi tiedottaja Petra Louhimies.

Alta voit nähdä webinaaritallenteen ja tutustua tarkemmin lähetyksessä esitettyihin materiaaleihin.

Strategialuonnos 2022-2025 10.5.2022

Ladda nerVisa

28.04.2022 / Petra Louhimies

Kevään 2022 aikana Raaseporin kaavoitus on järjestänyt tulevaisuustyöpajoja, joiden tarkoituksena on kerätä asukkaiden ideoita ja ajatuksia tulevaisuudesta. Työpajoissa työskentelemme vuoden 2050 kanssa ja työpajojen materiaali käytetään maankäytön kehityskuvan laadintaan. Olemme nyt avanneet Karjaan ja Tammisaaren ilmoittautumislomakkeet. Voit ilmoittautua alla olevien linkkien kautta:

10.5.2022 klo. 18-20.30 Karjaalla, ilmoittauduthan viimeistään 6.5.2022: https://link.webropol.com/ep/kariskarjaa

18.5.2022 klo.18-20.30 Tammisaaressa, ilmoittauduthan viimeistään 16.5.2022: https://link.webropol.com/ep/ekenastammisaari

Snappertunassa ja Bromarvissa on myös tilaa

Vielä ehdit ilmoittautua myös Snappertunan ja Bromarvin tulevaisuustyöpajoihin.

2.5.2022 klo. 18–20.30 Snappertunassa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/snappertuna

3.5.2022 klo. 18–20.30 Bromarvissa, ilmoittauduthan viimeistään 28.4.2022: https://link.webropol.com/ep/bromarv

Mikä kehityskuva on?

Kehityskuva on lyhykäisyydessään karttamuotoinen visio, joka kuvailee miltä kaupungin halutaan näyttävän tulevaisuudessa. Verattuna yleiskaavaan kehityskuva ei ole yhtä yksityiskohtainen. Se ei myöskään ole laillisesti sitova kuten yleiskaava. Tällä hetkellä Raaseporilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Työ kehityskuvan kanssa on yksi pieni askel kohti mahdollista tulevaa koko Raaseporia kattavaa yleiskaavaa. Kehityskuva tukee kaupungin maankäytön strategista ja pitkäjänteistä suunnittelua.

Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.


14.04.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin ensimmäinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin Pohjassa 6.4.2022. Tilaisuus oli onnistunut ja paikalletulijat osallistuivat aktiivisesti koko illan. Työpajojen järjestäjä Raaseporin kaavoitus sai monia kiinnostavia tulevaisuusvisioita ja ajatuksia ruodittavaksi. Työpajojen materiaali koostetaan ja analysoidaan sekä hyödynnetään maankäytön kehityskuvan laadinassa. Lue lisää kehityskuvasta Raasepori 2050 -sivulta.

Pohjan kirjaston juhlasali toimi työpajatilana.

Tulevaisuuspajan ensimmäisessä osassa Femma planningin Efe Ogbeide ja Milla Kallio kertoivat miten tulevaisuuksia voi käsitellä. Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmän mukaan tulevaisuuksia voi olla esim. sekä toivottavia, uskottavia, että todennäköisiä. Osallistujat saivat tämän jälkeen kuivailla miten heidän päivänsä voisi näyttää vuonna 2050. Kuvailujen avulla osallistujat saivat pohtia minkälaisia olettamuksia heillä on tulevaisuudesta. Onko tulevaisuudessa autoja? Onko Suomi osa EU:ta? Onko keskilämpötila kohonnut? Mitkä ovat omat olettamuksesi?

Raaseporilaiset keskustelivat omista päiväkuvailuistaan.

Femma planningin Efe Ogbeide luotsasi osallistujia työpajan läpi suomeksi ja ruotsiksi.

Maantieteilijä Efe Ogbeide Femma planningistä.

Yhdessä kohtaa työpajaa osallistujat saivat kirjata aikajanalle sellaisia tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet meihin menneisyydessä tai jotka tulevat vaikuttamaan meihin tulevaisuudessa.

Kaavoituksen Niclas Skog osallistui Pohjan työpajaan.

Tauolla tarjolla oli voileipiä, kahvia, mehua ja hedelmiä, jotta into ja luovuus pysyisi huipussa koko illan.

Sitten olikin aika asetella ideat ja toivottavat tulevaisuudet Raaseporin kartalle. Ryhmät työskentelivät joko asumisen, ympäristön, liikenteen tai elinkeinon teemojen kanssa.

Milla Kallio tukee ryhmätyöskentelyä.

Toiveikkaita ja innokkaita keskusteluita kuultiin salin eri pöydissä.

Lopuksi osallistujat saivat keksiä omia otsikoita Tulevaisuuden Sanomiin 2050. Sekä naurua, että aploodeja kuultiin, kun valmiit etusivut esiteltiin salissa.

Haluaisitko sinäkin osallistua Raaseporin tulevaisuuspajaan keväällä 2022? Raasepori 2050 -sivulta löydät tietoa järjestettävistä tilaisuuksista ilmoittautumislinkkeineen. Tervetuloa mukaan!


1.04.2022 / Petra Louhimies


Horsbäckin alikulkukäytävän rakennustyöt Raaseporissa valtatiellä 25 käynnistyvät huhtikuussa 2022 työmaan perustamisella ja tilapäisten liikennejärjestelyiden rakentamisella.

Horsbäckiin rakennetaan uusi alikulkukäytävä osaa Karjaa-Tammisaari jalankulku- ja pyöräilyväylähanketta. Hankkeesta toteutettiin jo viime vuoden puolella Karjaan ja Horsbäckin välinen osuus, noin 5 km. Nyt rakennetaan viimeinen osuus, noin 0,5 km, jalankulku- ja pyöräilyväylästä valmiiksi alikulkukäytävähankkeen yhteydessä.

Alikulkukäytävän rakentamisen ajaksi ajo työkohteen ohi järjestetään hankkeessa rakennettavan kiertotien kautta, joka otetaan käyttöön toukokuun puolessa välissä. Nopeusrajoitus työalueen kohdalla on 50 km/h. Tielläliikkujia kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.

Hanke käynnistyy huhtikuussa ja valmistuu elokuussa 2022. Rakentamisen kustannusarvio on 0,7 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii Raaseporin kaupunki ja hankkeelle on myönnetty liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustus.

Urakoitsijana toimii A. Berglund Oy.

Lisätietoja

Tekninen johtaja Jan Gröndahl, puh. 019 289 2550, jan.grondahl@raseborg.fi
Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh.019 289 3868, henrik.westerlund@raseborg.fi.

Kartta hankealueesta

Kartta Horsbäckin alikulkutunnelin työmaa-alueesta

14.03.2022 / Minttu Peuraniemi

Raaseporin kaavoitusyksikkö kutsuu raaseporilaisia tulevaisuustyöpajoihin. Tulevaisuustyöpajat ovat osa Raasepori 2050 -hanketta, jossa kaavoitusyksikkö laatii maankäytön kehityskuvan Raaseporille vuodelle 2050. Työpajan tarkoitus on kerätä asukkaiden näkemyksiä siitä, miltä Raasepori voisi näyttää tulevaisuudessa etenkin asumiseen, ympäristöön, elinkeinoon sekä liikenteeseen liittyen.

Työpajassa sovelletaan Sitran Tulevaisuustaajuus -menetelmää. Menetelmässä mm. haastetaan tulevaisuusoletuksia ja kuvitellaan erilaisia tulevaisuuksia. Osallistuakseen ei tarvitse ennakkotietoja tai erityisosaamista.

Työpajoihin mahtuu rajattu määrä osallistujia, jokaiseen työpajaan pääsee mukaan 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Työpajat ovat kaksikielisiä. Tilaisuudessa on tarjolla kahvia, teetä ja suolaista purtavaa. Tilaisuuksissa noudatetaan vallitsevia koronaohjeistuksia ja -rajoituksia.

Työpajoja järjestetään seuraavasti:

  • Pohja 6.4.2022 klo 18–20.30
  • Tenhola 19.4.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: Bygdegården, Pitäjäntie 22, Tenhola
  • Mustio 27.4.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: Thorsborg, Thorsborgintie 11, Mustio
  • Snappertuna 2.5.2022 klo18–20.30
    • Paikka: Snappertunan koulun liikuntasali, Snappertunan Kirkkotie 117, Snappertuna
  • Bromarv 3.5.2022 klo 18–20.30
    • Paikka: UF Hembygdens Väl r.y., Riihilahdenkuja 6, Bromarv
  • Karjaa 10.5.2022 klo.18-20.30 (paikka ja ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
  • Tammisaari 18.5.2022 klo.18-20.30 (ilmoittautumislinkki julkaistaan myöhemmin)
    • Paikka: Raaseporin kaupunginkirjasto Tammisaaressa, huone: Svalan

Aimmin tänä talvena raaseporilaiset saivat osallistua kehityskuvatyöhön vastaamalla Kerro kartalla-kyselyyn. Asukkaat ovatkin vastanneet kyselyyn ahkerasti, sillä vastauksia saatiin huikeat yli 650. Vastauksia tutkitaan maaliskuun aikana ja niitä hyödynnetään maankäytön kehityskuvatyössä.

– Asukkaiden innokkuus vastata kyselyymme yllätti meidät positiivisesti, iloitsee kaupunginarkkitehti Johanna Backas ja toivoo, että tämä sama innostus jatkuu työpajoissa. – Toivomme, että työpajoista tulee myös hauskoja ja inspiroivia tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä vahvistaa tulevaisuudenuskoa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät kaupungin sivustolta: raasepori.fi/raasepori2050.

Lisätiedot:

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi

1.4. lähtien: Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi


28.02.2022 / Petra Louhimies

Minkälaisia henkilöliikenteen palveluita kaipaat Raaseporiin? Millä liikut? Mitä vaatisi, että luopuisit autosta kokonaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsimme nyt vastauksia Henkilöliikenteenpalvelut -kyselyn avulla.

Käyttäjätutkimus tehdään ja analysoidaan Laurean palvelumuotoilu YAMK-opiskelijoiden toimesta. Tutkimus on osa Smart Countryside Mobility -hanketta, jossa pyritään kehittämään innovatiivisia palvelukonsepteja henkilöliikenteeseen Raaseporin alueella.

Lue lisää Smart Countryside Mobility -hankkeesta artikkelissamme.

Vastaa kyselyyn viimeistään 15.3.2022.


28.02.2022 / Petra Louhimies

Smart Countryside Mobility on Laurean ja Metropolian ammattikorkeakoulujen yhteishanke, joka pyrkii
parantamaan Uudenmaan haja-asutusalueiden liikkumismahdollisuuksia ja luomaan yrityksille uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen kehitysalueeksi valikoitui Raasepori.

– Raasepori on maantieteellisesti laaja ja monipuolinen alue, ja siksi kiinnostava kohde hankkeelle. Alueella
vallitsee vahva yhteistyön kulttuuri, josta hyvänä esimerkkinä Bromarville myönnetty Uudenmaan Vuoden
Kylä 2022 -palkinto, kommentoi hankkeen asiantuntijatiimi.

Kuvassa hankkeen asiantuntijatiimi vasemmalta lukien: Raija Kaljunen, Eetu Rutanen, Jaakko Hannula, Anni
Vainio ja Harri Miinin.

Raasepori tukee hanketta

Raaseporin kaupunki tukee Smart Countryside Mobility -hanketta mm. jakamalla taustamateriaaleja,
paikallistietoa ja tukemalla viestintää. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. Raaseporin maankäytön
kehityskuvan laadinnassa (Raasepori 2050), joukkoliikenteen ja turismin kehittämisessä.

– Olemme todella iloisia, että hankkeen asiantuntijatiimi valitsi juuri Raaseporin alueen kehittämiskohteeksi.
Raasepori on pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen isoimmista kaupungeista ja kestävän liikkumisen
kehittäminen on sekä asukkaillemme, että matkailijoillemme erityisen tärkeää, kertoo matkailupäällikkö Ville
Vuorelma.

Palvelukonsepteja kehitetään verkostomaisesti

Alueen liikkumispalveluiden kehittäminen aloitetaan yhteistyössä asukkaiden, yritysten, kaupungin sekä
yhdistysten kanssa kevään -22 aikana. Hanke jatkuu kesään -23 asti. Ensimmäiseksi tutkitaan alueen
asukkaiden liikkumistottumuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tutkimusten tulosten pohjalta kehitetään
liikkumisen palveluita yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan osana Euroopan
unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lisätiedot

Harri Miinin, projektipäällikkö Metropolia
+358 40 576 8392, harri.miinin@metropolia.fi

Jaakko Hannula, projektipäällikkö Laurea
+358 504413563, jaakko.hannula@laurea.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
019-289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi

Ville Vuorelma, matkailupäällikkö
019-289 2012, ville.vuorelma@raasepori.fi


23.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus valittiin lokakuussa 2021 yhdeksi kymmenestä Sitran Tulevaisuustaajuus -kumppanuusohjelman tiimeistä. Kumppanuusohjelman tavoite on lisätä ja popularisoida tulevaisuusajattelua Suomessa. Ohjelmaan valitut tiimit saavat mm. koulutusta, materiaaleja ja sparrausta Sitran Tulevaisuustaajuus -työpajametodin käytössä. Yhteensä 78 toimijaa haki kumppanuusohjelmaan.

Sitra panostaa Raaseporiin

Sitra tukee Raaseporin tulevaisuustyötä nyt myös merkittävällä avustuksella. Jyrki Kataisen 16.2.2022 allekirjoittaman päätöksen mukaan, Sitra myöntää Raaseporin kaavoitukselle 30 000 € Raasepori 2050 -hankkeen vuorovaikutustyöhön.

Kuva: Topias Dean /Sitra

Tulevaisuustyöpajat järjestetään huhti- ja toukokuussa 2022. Lisätietoja työpajoista annetaan myöhemmin keväällä. Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä ja lempipaikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Lue lisää hankkeesta Raasepori 2050 -sivulla.


17.02.2022 / Petra Louhimies

Raaseporin kaavoitus työstää maankäytön kehityskuvaa vuodelle 2050. Raasepori 2050 -hankkeen ensimmäisessä osassa keräämme asukkaiden näkemyksiä Kerro kartalla -kyselyn avulla.

Voit vastata kyselyyn 10.3.2022 asti. Vastaamiseen menee noin 30 minuuttia, riippuen siitä, miten monta reittiä haluat merkitä kartalle.

Vinkki! Suosittelemme päätteen käyttöä kyselyyn vastaamiseen. Olemme huomanneet, että reittien merkitseminen voi olla helpompaa päätteen avulla.

Kyselyn tulokset analysoidaan ja huomioidaan lopullisen kehityskuvan muotoilussa.

Lisätietoja kyselystä

Julia Ingo, koordinaattori (vuorovaikutus & viestintä)

019-289 2015, julia.ingo@raseborg.fi


10.02.2022 / Petra Louhimies

Oletko joskus miettinyt miltä Raasepori näyttää kolmenkymmenen vuoden päästä? Miltä ympäristö voisi näyttää? Miten sinä tai lapsesi haluisivat asua tulevaisuudessa? Miten liikenne on järjestetty? Muun muassa näitä kysymyksiä Raaseporin kaavoitusyksikkö lähtee pohtimaan Raasepori 2050 -hankkeessa.

Kehityskuva tukee yleiskaavoitusta

Raasepori 2050 hankkeessa laaditaan maankäytön kehityskuva Raaseporille vuodelle 2050. Kehityskuva rakennetaan yhteiskuntaa koskevien tulevaisuuden skenaarioiden avulla. Kehityskuvassa keskitytään etenkin liikenteeseen, elinkeinoelämään, asumiseen ja ympäristöön. Lopullinen karttaesitys kuvailee kaupungin maankäytön tulevaisuuden visiota.

Kehityskuva tukee kaupungin yleiskaavoitusta, mutta kehityskuvalla ei ole oikeusvaikutuksia. Tämä tarkoittaa, että sillä ei ole lainvoimaista ohjausvaikutusta yleis- tai asemakaavoitukseen tai lupaprosesseihin.

– Kehityskuvan luominen on meille erittäin tärkeää, sillä se antaa meille käsityksen siitä, miltä kaupungin ihmisten mielestä tulisi näyttää tulevaisuudessa. Se helpottaa myös maankäytön pitkäjänteistä ja johdonmukaista suunnittelua, kun meillä on selkeä ja inspiroiva tulevaisuuden visio, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Raaseporin kaavoitusyksikkö panostaa vuorovaikutukseen

Keväällä 2022 Raaseporin asukkailla on mahdollisuus osallistua kehityskuvan työstämiseen sekä vastaamalla karttakyselyyn, että osallistumalla tulevaisuustyöpajoihin. Kerättyjen oivallusten avulla rakennetaan sen jälkeen skenaarioita, joihin voi tutustua ja joita voi kommentoida syksymmällä.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun meillä on mahdollisuus tehdä näin mittavaa osallisuustyötä. Tuntuu hienolta tuoda mukaan asukkaita ja muita kiinnostuneita vielä enemmän strategiseen kaupunkisuunnitteluun, kertoo kaupunginarkkitehti Johanna Backas.

Myös muita kohderyhmiä kuten esim. yrittäjiä ja lapsia osallistetaan kehityskuvan muotoiluun. Vuorovaikutusosion jälkeen kaavoitusyksikkö tuo oman osaamisensa kehityskuvan kehittämiseen tekemällä erilaisia vaikutusten arviointeja. Lopullinen kehityskuva odotetaan valmistuvan kesällä 2023.

Kerro kartalla -kysely

Raaseporin asukkaat voivat osallistua kehityskuvan työhön jo nyt. Ajalla 10.2-10.3.2022 keräämme oivalluksia raaseporilaisten arkireiteistä, sekä tärkeistä paikoista Kerro kartalla -kyselyn avulla. Kyselyssä voi kuvailla arkireittejään ja paikkoja, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa.

Lisätietoa Raasepori 2050 hankkeesta ja erilaisista osallistumismahdollisuuksista löydät sivulta raasepori.fi/raasepori2050.

Linkki Kerro kartalla kyselyyn: https://new.maptionnaire.com/q/6u9alv2rxl2v

Lisätiedot

Johanna Backas, kaupunginarkkitehti
puh. 019 289 3843, johanna.backas@raasepori.fi

Julia Ingo, koordinaattori (viestintä & vuorovaikutus)
puh. 019 289 2015, julia.ingo@raasepori.fi

Minttu Peuraniemi, maankäyttösuunnittelija
puh. 019 289 3844, minttu.peuraniemi@raasepori.fi


19.01.2022 / Petra Louhimies

Onko kotikaupunkisi vetovoimainen? Entä onko se imagoltaan vireä, turvallinen tai omaleimainen?

Seutukaupungit, 57 seutukaupungista koostuva verkosto, toteuttavat yhdessä vetovoimatutkimuksen, jolla selvitetään seutukaupunkien tunnettuutta ja niihin liittyviä mielikuvia. Seutukaupungit ovat oman talous- ja palvelualueensa keskuksia tai keskuspareja. Kyselytutkimus toteutetaan tammi-helmikuussa.

Oheisen linkin kautta voit arvioida oman kotikaupunkisi vetovoimaisuutta ja imagoa sekä myös naapuriseutukaupunkeja. Lomakkeen täyttämiseen kuluu noin 5 minuuttia.

Klikkaa tästä osallistuaksesi tutkimukseen!

Tutkimuksen avulla autetaan seutukaupunkeja kehittämään niiden tunnettuutta ja vetovoimaa – ja sitä kautta elinvoimaa. Tutkimuksen sisältö noudattaa pitkälti aiempaa vetovoimatutkimusta, mutta lisäksi mukana on kysymyksiä, joilla kartoitetaan vastaajien näkemyksiä pandemia-ajan vaikutuksista seutukaupunkien houkuttelevuuteen mahdollisina asuinpaikkoina.

Seutukaupunkien vetovoimatutkimus tehtiin viimeksi keväällä 2019, ja nyt alkava tutkimus on seurantaa aiemmalle. Tutkimus on tilattu seutukaupunkiverkoston puitteissa ja sen toteuttaa Innolink.

Lisätietoja antaa:

Kyselyyn liittyvät tekniset kysymykset: tutkimusvastaava Ville Ottela, Innolink, puh. 010 633 0200

Lisätietoa kyselystä: Essi Ratia, asiantuntija, seutukaupunkiverkoston koordinaatio, Kuntaliitto, essi.ratia@kuntaliitto.fi


19.11.2021 / Minttu Peuraniemi

Millaista on vapaa-ajan asuminen Raaseporissa? Raaseporin kaavoitusyksikkö haluaa kuulla näkemyksesi ja sinä voit auttaa vastaamalla kyselyyn. Kuulut kohderyhmään, jos sinulla on Raaseporissa kakkosasunto, vapaa-ajan asunto tai kesämökki. Kotikunnallasi ei ole väliä, myös raaseporilaiset voivat vastata kyselyyn.

Kysely on auki 5.12.2021 asti. Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastaajien kesken arvotaan 50 €:n lahjakortti vapaavalintaiseen, Raaseporissa sijaitsevaan päivittäistavaraliikkeeseen.

Klikkaa tästä ja osallistu kyselyyn!

Selvitys vapaa-ajan asumisesta on osa maankäytön kehityskuvatyötä. Maankäytön kehityskuvan tavoitevuosi on 2050 ja sitä laaditaan vuosina 2021-2023. Kehityskuvaa tehdään vuorovaikutuksessa Raaseporin asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Maankäytön kehityskuvatyöstä ja siihen liittyvästä vuorovaikutuksesta on luvassa lisätietoa vuodenvaihteen tienoilla. Seuraa siis sivujamme!

Lisätietoja antaa: kaupunginarkkitehti Johanna Backas; 019 289 3843.


21.10.2021 / Petra Louhimies

Mustion kaksikielinen koulu- ja monitoimikeskus Askers (Askersintie 51) on nyt saavuttanut harjakorkeuden. Tätä juhlittiin Askersin tulevassa ruokasalissa perinteisin harjakaismenoin keskiviikkona 20. lokakuuta!

Havainnekuva Askersin koulurakennuksesta

Kaupungin viranhaltijat ja luottamushenkilöt kiittivät kaikkia rakennusprojektiin osallistuneita.

Anna Friberg, tilahallintopäällikkö kiitti kaikkia hyvästä työstä. Sivistysjohtaja Tina Nordman nosti puheessaan esiin koulutilojen merkityksen yksilön kehitykselle, ja Anders Walls, valtuuston puheenjohtaja tähdensi koulun merkitystä koko kylälle.

Sixten Lundberg ja Uffe Enberg viihdyttivät kuulijoita musiikkiesityksin ja hauskoin tarinoin. Ja kuten harjannostajaisperinteeseen kuuluu, tarjolla oli myös syötävää ja juotavaa!

Askersin monitoimitalosta tulee 40 ruotsinkielisen ja 40 suomenkielisen oppilaan koulun (liikuntasali ja jakelukeittiö mukaan lukien) lisäksi löytymään tulevaisuudessa päiväkoti, kirjasto, neuvola ja tiloja nuorisotoiminnalle.

Lue myös artikkeli keväältä 2021, ja tutustu Svartå skolanin blogiin ”I väntan på nya skolan”!


20.10.2021 / Petra Louhimies

Linderintien alikulkusillan rakentaminen Mustiolla käynnistyy marraskuussa. Nykyinen Linderintien tasoristeys poistetaan käytöstä uuden alikulkusillan valmistuttua. Tasoristeysalueelle tehdään työnaikaisia muutoksia siltatöiden mahdollistamiseksi. Linderintielle tulee myös lyhyitä liikennekatkoja, joista tiedotetaan erikseen. Koulukuljetukset yms. huomioidaan.

Urakkaan sisältyy Mt 186:n (Salo-Inkoo -tie) alentaminen Stormoran risteyssillan (eli mt 186 ja VT 25 risteyksen) kohdalla. Maantien tasausta lasketaan, jotta voidaan mahdollistaa korkeiden erikoiskuljetukset mt 186:lla, nämä kulkevat nykyisin Mustion keskustan läpi. Työn ajaksi maantielle tehdään työnaikaiset liikennejärjestelyt. Töiden valmistuttua erikoiskuljetusreitti siirtyy Mustion keskustasta Mt 186:lle.

Aikataulu

  • Linderintien alikulkusillan rakentaminen alkaa radan väistöraiteen rakentamisella 25.11.2021. Työt valmistuvat lokakuussa 2022.
  • Mt 186:n alennustyö alkaa 25.11.2021 ja päättyy 10.12.2021.

Tilaajana ja rakennuttajana toimii Väylävirasto

Urakoitsijana toimii YIT Suomi Oy

Lisätietoja Erkki Mäkelä, Väylävirasto, puh. 029 534 3822, erkki.makela@vayla.fi

Materiaalit

Stormora mt 186

Ladda nerVisa

Asemapiirustus Linderintie

Ladda nerVisa

29.09.2021 / Petra Louhimies

Raaseporin kaupunki on teettänyt tutkimuksen selvittääkseen asukkaiden tunteita Raaseporia ja sen eri kaupunginosia kohtaan. Tutkimus on ainutlaatuinen ja yksi kahdesta isommasta kaupungin brändiprojektissa toteutetusta tutkimuksesta, joiden tarkoituksena on kartoittaa Raaseporin brändin tilannekuvaa. Brändiprojekti on kaupungin strateginen panostus tunnettuuden lisäämiseksi. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään myös kaupungin strategiatyössä ja muussa kehitystyössä.

Enemmistö tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan

Empatiatutkimuksen mukaan enemmistö eli 60 % raaseporilaisista tuntee positiivisia tunteita Raaseporia kohtaan. Jos tuloksia vertaa muihin samankokoisiin kaupunkeihin Suomessa, negatiivisia tunteita on Raaseporissa hieman enemmän. Raaseporilaiset tuntevat Raaseporia kohtaan pääosin pettymystä (28%), tyytyväisyyttä (18%) ja mielihyvää (12%).

Tutkimuksessa vastausvaihtoehtoina oli 10 positiivista ja 10 negatiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemus Raaseporista jakaa kaupunkilaisia. Taustalla ovat muun muassa kuntaliitokset ja kaksikielisyys. Pettymys kertoo odotuksista, jotka eivät ole täyttyneet. Tyytyväisyys puolestaan kuvaa tarpeiden riittävää täyttymistä, NayaDaya Oy:n toimitusjohtaja Timo Järvinen sanoo.

Sisäinen ylpeys ruokkii ihailua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa

Tutkimuksessa vertailtiin Raaseporia sen suurimpiin yhdeksään kaupunginosabrändiin. Tuloksissa nähdään, että asukkaat tuntevat yllättävänkin paljon positiivisia tunteita omia kotikontuja kohtaan. Esimerkiksi Fiskars herättää ylpeyttä sekä fiskarilaisten, että kaikkien raaseporilaisten keskuudessa. Ulkopaikkakuntalaiset taas tuntevat Fiskarsia kohtaa ihailua ja kiinnostusta.

– Asukkaat tuntevat voimakkaita positiivisia tunteita omia kaupunginosia kohtaan, jotka ovat myös vahvoja brändejä. Tämä on voimavara koko alueelle, toteaa Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.

Raaseporilaisten positiiviset ja negatiiviset tunteet Raaseporia ja kaupunginosia kohtaan.

Tuloksissa on myös havaittavissa yksittäisiä poikkeuksia. Raaseporilaiset tuntevat pääasiassa myötätuntoa Pohjaa kohtaan. Pohjalaiset itse tuntevat kuitenkin pääosin ylpeyttä, tyytyväisyyttä ja rakkautta.

– Myötätunto kertoo tyypillisesti toisten ahdingosta. Myötätuntoiset ihmiset ovat myötätunnon kohteen puolella ja haluavat auttaa. Myötätunto on tunteena positiivinen ja osallistava – kaiken kaikkiaan kokoava, yhteiskunnallinen voima, Timo Järvinen korostaa.

Monet ovat positiivisia, mutta passiivisia

Tutkimuksessa on analysoitu matriisin avulla, minkälaiseen käyttäytymiseen ihmisten kokemat tunteet johtavat. Tutkimuksen mukaan raaseporilaisista 29 % on positiivisia ja sitoutuvia. Voidaan olettaa, että tämä ryhmä jakaa ja kertoo Raaseporista positiivisessa hengessä. 31 % raaseporilaisista on positiivisia, mutta passiivisia ja 38 % negatiivisia ja lamaantuvia. Koko Suomeen verrattuna tämä ryhmä on Raaseporissa keskimääräistä suurempi. Viimeinen ja pienin ryhmä on negatiivisesti sitoutuvat vastustajat, joita Raaseporissa on vain 2 %. Tämä ryhmä voi käyttäytyä jopa hyökkäävästi sosiaalisessa mediassa.

– Sosiaalinen media voi usein antaa meille vääristyneen kuvan todellisuudesta. Voi helposti luulla, että siellä jaetut mielipiteet edustavat enemmistöä ja heijastavat yleistä totuutta. On kiinnostava huomata, että itse asiassa vastustajia on yllättävän vähän, pohtii Raaseporin kehityspäällikkö Jennifer Gammals. Muihin samankokoisiin kaupunkeihin verrattuna Raaseporissa on jopa vähemmän vastustajia.

Vakiintuneet teoriat tutkimuksen taustalla

Empatiatutkimuksen malli perustuu Geneven yliopiston tutkimukseen ja tutkimusmetodiin (Geneva Emotion Wheel). Vastausvaihtoehtoina on kymmenen negatiivista ja kymmenen positiivista tunnetta sekä ei tunnetta -vaihtoehto. Tutkimukseen vastasi 717 henkilöä, josta 620 asuvat Raaseporissa ja 97 olivat ulkopaikkakuntalaisia. Tutkimuksessa hyödynnettiin empatia-analytiikkaa, joka perustuu tieteelliseen tunneteoriaan, -tutkimukseen ja -algoritmiin. Koska ulkopaikkakuntalaisia vastauksia oli vähän, tämän osan tulokset voi nähdä vain alustavina viitteinä. Tutkimus toteutettiin kyselyllä maaliskuussa 2021 empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toimesta.

Tutkimuksen raportti

Oheisessa raportissa löydät lisää tutkimustuloksia.

Raasepori empatiatutkimusraportti NayaDaya 2021

Ladda nerVisa

Voit tutustua Raaseporin brändityöhön kaupungin verkkosivuilla raasepori.fi/branding


21.07.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella, Raaseporin kunnan alueella on valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä 29 kappaletta. Se on huomattava määrä kohteita sijoittuneena yhdelle alueelle ja kuvastaa hyvin seudun yleisilmettä jota täplittää arvokkaat kulttuurimaisemat linnoineen, ruukkeineen ja kartanoineen. Tämän takia moni muuttoa suunnitteleva, mökkeilijä ja kotimaan matkailija on suunnannut katseensa kohti Raaseporia.

Raaseporin linnanrauniot. KUVA: Johan Ljunqvist / Multifoto

Hautaröykkiöistä linnoihin ja ruukkialueisiin

Raaseporissa on löydetty asumisen jälkiä jo pronssikaudelta lähtien. Esimerkiksi pronssikautisia hautaröykkiöitä tunnetaan koko Uudellamaalla noin 150 ja niistä kolmasosa on Raaseporissa. Rautakaudelle siirryttäessä, Raaseporin alue on pysynyt asuttuna ja Tammisaari-Karjaa akselilla onkin ollut esinelöytöjen perusteella verrattain paljon asuinpaikkoja.

Raaseporin alue on ollut merkittävä kauppapaikka hyvine maa- ja meritieyhteyksiensä takia koko historiansa ajan. 1300-luvulla Karjaan Junkarsborg oli liikenteen merkittävässä solmukohdassa ja Raaseporin linnan ympäristössä on hierottu kauppoja jo 1400-luvulla. Muutama vuosisata myöhemmin alue täyttyi useista ruukeista kun tänne perustettiin Suomen ensimmäisiä ruukkeja; Mustio, Antskog, Billnäs ja Fiskars, sekä hieman myöhemmin Skogbyn masuunialue.

Merkittäviä kartanoalueita

Kuninkaantie on kulkenut jo 1300-luvulla Norjan Bergenistä Osloon ja sieltä Ruotsin halki Tukholman kautta Suomeen Maarianhaminaan, josta matka jatkui saariston kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Venäjälle Viipuriin ja Pietariin saakka. Kuninkaat ja heidän kuriirinsa, piispat ja porvarit, taiteilijat sekä armeijat ovat kulkeneet tietä, joka on oletettavasti rakennettu Turun ja Viipurin linnojen väliseksi ratsupoluksi. Myöhemmin tie toimi vanhana postitienä. Reitti kulki kylästä kylään ja matkan varrelle syntyikin kartanoita, maatiloja, majataloja, krouveja ja kestikievareita, joissa matkalaisten oli mahdollista yöpyä ja ruokailla.

Snappertunan kirkonkylä. KUVA: Johan Ljunqvist / Multifoto

Nykypäivänä useassa kartanossa voi edelleen yöpyä ja ruokailla. Niistä löytyy runsaasti aktiviteetteja aina joogaviikonlopuista metsästysretkiin asti. Myös moni perinteisestä maataloudesta tuottonsa saanut tila on laajentanut toimintaansa matkailupalveluihin.

Rantaradallakin pitkä historia alueella

Rantaradan ensimmäinen osuus kulki Turusta Karjaalle ja se avattiin yleiselle liikenteelle vuonna 1899. Tätä varten rakennettiin Pohjankuruun Suomen ensimmäinen rautatietunneli, pituudeltaan 156 metriä. Loppuosa Karjaalta Helsinkiin valmistui vuonna 1903.

Junalla matkustaminen onkin kestävä tapa liikkua ja edelleen moni alueelle matkustava toivoo pääsevänsä perille ilman omaa autoa. Raaseporin kaupunki on luonut uuden pyöräilyä edistävän strategian jonka avulla pyritään lisäämään tavoitettavuutta nimenomaan yhdistämällä raideliikenneyhteyksiä kattavaan pyöräverkostoon.

Pian on esimerkiksi mahdollista polkypyöräillä turvallisesti Karjaan ja Tammisaaren väliä uudella kevyen liikenteen väylällä.Suosituksi reitiksi on myös muodostunut Karjaalta Billnäsin ruukin kautta Fiskarsiin kulkeva Ratavallin-reitti joka on mukava päiväretkireitti junalla Karjaalle saapuville matkustajille.


1.07.2021 / Petra Louhimies

Ulkoilumahdollisuudet Raaseporissa kehittyvät entisestään Billnäsin uuden kävely- ja pyöräilyreitin myötä. Karjaan Rantapuistosta Billnäsiin ruukille vievä uusi ulkoilureitti tarjoaa käyttäjille hienoja luontokokemuksia Mustionjoen varrella ja Kulttuurivalli-infokyltit avaavat alueen rikasta historiaa kävijöille. Reitin kruunaa uusi kelluva silta, jonka päädyssä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät ihailemaan ruukkimaisemia keskeltä Mustionjokea viime vuonna valmistuneen Billnäsin kalatien yläpuolelta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls piti puheen avajaisissa.

Raaseporin kaupungin rakentama kalatielle johtava ponttoonisilta kätkee alleen vaelluskalojen ohjausaidan, jonka tarkoituksena on ohjata ylävirrasta saapuvia kaloja turvallisesti kalatiehen, voimalaitosturbiinien sijaan. Ohjausaidalle kaupunki on saanut rahoitusta Maa-ja metsatalousministeriön NOUSU-ohjelmasta, joka parantaa vaelluskalojen elinolosuhteita ja pyrkii palauttamaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Kävelysillan päässä olevalta katselutasanteelta kävijät pääsevät seuraamaan kalojen matkaa ja lukemaan kalarappusista ja mm Mustion joessa elävistä jokihelmisimpukoista. Patosilta avaa uusia näkymiä kaikille paikallisille ja vieraille.

Skyltarna är placerade runt kulturvallen.

Kävelyreittien kehittelyä Billnäsin alueella jatketaan vielä ensi vuonna yhdessä maanomistajan kanssa.

”Raaseporin kaupunki ansaitsee jokaisen alueen asukkaan mutta myös alueen vieraiden kiitokset sekä patosillasta että alueelle rakennetuista pyöräteistä, tien uudistamisesta sekä katuvalaisimista.” toteaa Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Kim Björklund ja Aapo Roselius kertovat Billnäsin uniikista historiasta.

Kulttuurivalli yhtenäistää alueen ainutlaatuisen kulttuuri- ja ruukkihistorian uuden reitin ja Ratavallin kautta. Yhdeksän suuren informatiivisen ja tyylikkään taulun välityksellä Billnäsin ruukin rikas historia avautuu kävijöille. Hankkeen takana on historioitsijat Kim Björklund ja Aapo Roselius.

“Haluamme nostaa esille ja kertoa alueen suurenmoisesta historiasta. Kaikki jotka kävelevät ruukissa ja sen lähialueilla ovat Suomen teollisuushistorian tärkeimmissä paikoissa. Tämä on ehdottomasti yksi meidän suurimmista teollisuutemme ja Suomen nykyaikaistamisen symboleista” he kertovat.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls ja yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström tutkivat uutta näköalapaikkaa kalatien yllä.

Kulttuurivalli on saanut tukea kylttien sisällön tuottamiseen Karjaa-Pohja Säästöpankkisäätiöltä ja Svenska Kulturfondenilta. Raaseporin kaupunki ja Billnäsin ruukki ovat yhdessä kustantaneet kylttien painon ja tuottamisen. ELY keskus on ollut mukana tukemassa kylttien ja taukopaikkojen hankintaan uudelle Rantapuiston ja Billnäsin väliselle reitille. Paikallinen Kaviva Graphics on suunnitellut kylttien ulkonäön ja graafisen työn ja Mr Media on painattanut ja asentanut ne.

Uudelta reitiltä löytyy myös taukopaikkoja, penkkejä ja pöytiä, jotka ovat hankittu myös osittain ELY keskuksen tuella. Reitin varrelta löytyy myös Billnäsissä vasta avattu terassiravintola Scarlett O Karis, josta vierailijat voivat ihastella ruukki- ja jokimaisemia ja nauttia juomista sekä Yhdysvaltain etelävaltioiden grilliruuista.

“Olemme yhdessä kehittäneet uuden vielä vetovoimaisemman kokonaisuuden Billnäsin ruukin alueelle ja nykyään Billnäs lukeutuu kotimaisten ja Suomeen matkustaneiden kansainvälisten matkailijoiden must see kohteisiin” toteaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.


23.06.2021 / Petra Louhimies

Keväällä tutkimme mitä tunteita Raasepori ja sen eri kaupunginosat herättävät. Nyt jatkamme tutkimalla Raaseporin brändiä yksityiskohtaisemmin asukkaiden näkökulmasta. Auta meitä hahmottamaan Raaseporin brändiä vastaamalla kyselyyn.

Mene kyselyyn

Tutkimus tehdään Taloustutkimuksen toimesta sekä puhelinhaastattaluiden, että kyselyn avulla. Tutkimus on osa Raaseporin kaupungin brändityötä. Voit seurata projektia, sekä lukea tähänastisista havainnoista brändisivustoltamme.


18.06.2021 / Nina Sointu

Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen, vähäpäästöinen liikkuminen, nopea ja reilu energiasiirtymä, hiilineutraali kiertotalous, kestävä kulutus ja tuotanto, hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi – kaikki nämä painopisteet löytyvät Raaseporin kaupungin tuoreimmasta energia- ja ilmasto-ohjelmasta. Vuonna 2021 ilmastoasiat ovat esillä enemmän kuin koskaan ja myös Raaseporin kaupungissa on otettu isoja harppauksia kohti hiilineutraalia kuntaa.

Energiatehokkuussopimus allekirjoitettu viime vuonna

Raaseporin kaupunki on allekirjoittanut 29.4.2020 energiatehokkuussopimuksen jonka tavoitteena on 7,5% energiansäästö vuosina 2020-2025. Ensimmäinen kaupungin laatima raportti aiheesta on lähetetty Motiva Oy:lle tämän vuoden huhtikuussa.

Energiatehokkuussopimus on vapaaehtoinen järjestelmä, joka tarjoaa eri toimialoille, kuten esimerkiksi kunta-alalle, työkaluja tehokkaan ja vaikuttavan energiatehokkuustyön toteuttamiseen. 

Kaupungilla mittava kiinteistömassa

Raaseporin kaupungilla on mittava kiinteistömassa joka  – kevään 2020 laskeman mukaan hallinnoitavaa tilaa on ~203 000 m2 ja ~657 000 m3. Näiden, suurin piirtein 190 rakennuksen, kannassa tehdään jatkuvasti korjaavia toimenpiteitä jotta energiatehokkuussopimuksen tavoitteet saavutettaisiin. Tällä hetkellä käynnissä on mm. Karjaan pallohallin katon lisäeristäminen lämpöhukan vähentämiseksi, Höjersgårdenin julkisivuremontti jonka avulla saavutetaan parempi lämmönläpäisykerroin (U-arvo) ja Österbyn koulun öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön.

– Me seuraamme energiankulutusta kiinteistöissä kuukausitasolla, poikkeavuuksiin tartutaan ja seurantatietoja hyödynnetään aktiivisesti. Tarvittavista toimenpiteistä ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä yleisiä päätöksiä vaan jokainen rakennus on aina analysoitava erikseen, sanoo tilahallintapalvelujen päällikkö Anna Friberg.

Koska kaupungin tavoitteena on energiansäästöä edistävien uusien toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, tullaan esimerkiksi uudis- ja saneerauskohteissa noudattamaan kiristyneitä rakenneteknisiä vaatimuksia sellaisten asioiden kuten lisäeristyksen, ikkunarakenteiden ja lämmön talteenoton osalta.

10 000 polttimon vaihtoa

Lähivuosien iso projekti on vaihtaa 10 000 katuvalaisimen polttimot LED-valoiksi. Uudenmalliset LED-katuvalot tuovat huomattavia säästöjä energiankulutukseen ja myös huollon tarve vähenee. Koko projektin larvioidaan kestävän 4-5 vuotta ja sen on laskettu vähentävän energiankulutusta 40% nykyiseen verrattuna. Energiankulutuksen vähentämisen lisäksi, lisäsäästöä tulee siitä, että led-lamput kestävät 30 000 käyttötuntia eli ainakin kymmenen vuotta, kun vanhemmat lamput on usein vaihdettava uusiin suurinpiirtein neljän vuoden välein.

LED-valoja hyviä ominaisuuksia on myös niiden helpompi kohdistettavuus, jolloin valosaastetta ei hajaudu ympäristöön ja mahdollisuus valaistustehon säätöön esimerkiksi sääolosuhteiden tai liikenteen määrän perusteella.

Aurinkosähköä tuotetaan Tammisaaressa

Valtatien 25 vieressä sijaitseva Raaseporin Energian aurinkovoimala on otettu käyttöön huhtikuussa 2021. 

– Koko hanke sai alkunsa alueen toimijoiden yhteisestä tahtotilasta tuottaa paikallisesti uusiutuvaa energiaa, sanoo Frank Hoverfelt, Raaseporin Energian toimitusjohtaja.

Laitos koostuu 2722 aurinkopaneelista ja niiden yhteenlaskettu saavutettavissa oleva huipputeho on noin 1 megawattia tunnissa. Tällä yhden tunnin energiamäärällä pystyisi ajamaan sähköautolla noin 5000km, mikä tarkoittaisi kahta edestakaista matkaa Hangosta Utsjoelle. Tai vaikka keittämään tavallisella kahvinkeittimellä 5000 pannullista kahvia, eli 50 000 tuhatta kahvikupillista.

Aurinkopuiston ja Tammiharjun kampusalueen välissä kulkee suora kaapeliyhteys ja tällä hetkellä aurinkovoimala tuottaa noin 25% koko Tammiharjun alueen energiatarpeesta.Tammiharjun kampusalueella sijaitsee myös Raaseporin kaupungintalo.

Paikallisista yrittäjistä, muun muassa suureen suosion saavuttanut YLP-ravintola, on valinnut ottaa käyttöön aurinkosähkön. Ravintola joka tekee täysin käsintehtyjä pizzoja Tammisaaressa 98,7% paikallisista raaka-aineista ja jolle ympäristöasioilla on iso merkitys, haluaa valita omia arvoja vastaavan sähköntuotannon:

– Miksi ylipäätään käyttäisimme muuta sähköä, kun paikallistakin voi valita?, on YLP:in ravintoloitsija Nick Victorzon todennut.

YLP:in ravintoloitsijat kertovat että aurinkosähkön ottaminen käyttöön uuden Tammisaaren aurinkopuiston kautta oli luonnollinen ja yrityksen arvojen mukainen helppo valinta.


8.06.2021 / Henri Nevakivi

Raaseporin kaupunki on hankkinut HSL:ltä taajamajunavuoroja – aikainen aamuvuoro Karjaalta Helsinkiin ja
myöhäinen iltavuoro Helsingistä Karjaalle. Näiden vuorojen viimeinen liikennöintipäivä on 20.6.2021.
Kaupunki on hankkimassa yhteistyössä ELY-keskuksen ja Inkoon kunnan kanssa korvaavaa linja-autoliikennettä, joka aloittaa 7.6.2021. Kilpailutusteknisistä syistä, juna- ja niitä korvaavia linja-autovuoroja,
ajetaan jonkin aikaa samanaikaisesti. Palvelutason parantamiseksi uusi linja-autoyhteys ulottuu
Tammisaareen asti.

Korvaavien linja-autovuorojen aikataulut, voimassa toistaiseksi (muutokset mahdollisia):


3.06.2021 / Petra Louhimies

Kilpailu on oiva mahdollisuus sinulle, jolla on rohkeutta, bisnesvaistoa ja palavaa intoa tuoda ideasi esiin.

Hae viimeistään 2.8.2021 – novago.fi/goi3

gjutare hanterar smält järn

Bisnesideakilpailu Game of Ideas järjestetään kolmatta kertaa. Nyt etsimme taas uusia bisnesideoita! Ensimmäisessä vaiheessa hakijat esittävät bisnesideansa verkon välityksellä Novagon tuomaristolle ja loppukilpailun juontajalle Reidar Waseniukselle. Näistä lupaavimmat valitaan 21.9.2021 klo 17.00 – 20.00 pidettävään loppukilpailuun, joka striimataan ja tallennetaan. Tarjoamme tarvittaessa sparrausta ideasi ja esityksesi kehittämiseen 30.6. asti.   Kilpailussa parhaat ideat palkitaan kolmessa eri kategoriassa; houkuttelevin investointi, vahvin tiimi ja  lupaavin liikeidea. Myös yleisö pääsee äänestämään omaa suosikkiaan!

Kilpailuun voi ottaa osaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli luova idea kutkuttaa mieltä ja sen esittely bisnesenkeleille houkuttaa, kilpailuun voi osallistua myös muualta päin Suomea.  

Hae rohkeasti mukaan:

1. Pääset sparraamaan liikeideaasi!
2. Testata ideasi todellisten ammattilaisten edessä!
3. Saat näkyvyyttä tuotteellesi tai palvelullesi!
4. Myös isoille tuotteille ja ideoille on tilaa Ruukissa!
5. Mahdollisuuden enkelisijoitukseen!  

Tästä pääset suoraan täyttämään hakemuksen! Lue lisää: novago.fi/goi3 tai ota yhteyttä gameofideas[at]novago.fi

Katso Sebastian Laxellin menestystarina vimeossa!

Kilpailun järjestää Novago yhteistyössä Raaseporin yrittäjien, Billnäsin ruukin sekä Fibanin – Finnish business angels network:in kanssa


1.06.2021 / Sara Vaskio

Metsäkeskus on yhteistyössä Raaseporinjoki-hankkeen kanssa kevään aikana suunnitellut lukuisia vesiensuojelurakenteita Raaseporinjokeen, Idbäckenin valuma-alueella.

Yhdessä maanomistajien kanssa olemme kevään aikana kartoittaneet ja suunnitelleet uusia vesiensuojelurakenteita. Suunnitelmiin kuuluu laskeutumisaltaita, virtaamansäätöpatoja, pohjapatoja ja tulvatasanne ja muita rakenteita, joiden päätarkoitus on vähentää metsästä tulevien ravintoaineiden valumista mereen. Projektin vetäjä Mika Salmi Metsäkeskukselta kiittää maanomistajia, jotka positiivisella asenteella mahdollistavat tätä hanketta. Salmi on tyytyväinen yhteistyöhön Raaseporinjoki-hankkeen kanssa, Valuma-aluekohtainen työskentelytapa on verraten uusi tapa toimia metsäalalla. Nyt toivomme, että saamme monta hakemusta, hankkeen toteuttamiselle.

Hakuaika päättyy 13.6. Lisätietoa hausta ja suunnitelmista löytyy linkistä:

Luonnonhoitohankkeet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)

Metsäkeskus suunnitelemassa mahdollisia uusia vesiensuojelurakenteita Idbäckenin valuma-alueella

Raaseporinjokihankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut talven aikana. Tämä vesiensuojelurakenne sijaitsee Vallarsvedjassa. Kosteikko on 0,5 ha iso, monimuotoinen ja suunniteltu niin että monenlaiset linnut viihtyisivät siellä. Odotamme, että kasvillisuus toipuisi kaivuiden jälkeen ja monimuotoisuus alueella lisääntyisi, sanoo projektipäällikkö Sara Vaskio. Uuden kosteikon suunnitelmat ovat jo valmiina ja se on tarkoitus rakentaa syksyllä Tranbokärriin.

Raaseporinjoki-hankkeen ensimmäinen kosteikko on valmistunut Vallarsvedjaan

Kosteikoilla on monia tehtäviä sen lisäksi että ne tarjoavat kodin erilaisille kasvi ja eläinlajeille. Kosteikko kerää ravinteita syviin laskeutumisaltaisiin ja kosteikon kasvillisuus sitoo ravinteita vedestä. Sadevesi pidättyy kosteikossa rankkasateiden aikana eikä kaikki valu kerralla pääuomaan ja helpottaa näin ollen pääuoman tulvaongelmaa.

Raaseporinjoen pääuoman luonnonmukainen perkaussuunnitelma, jota on suunniteltu pidemmän aikaa, on vihdoinkin loppusuoralla. Laajojen selvitysten jälkeen toivomme, että pääsemme kohta aloittamaan, toteaa Vaskio. Paikallinen ojitusyhteisö vetää hanketta.

Raaseporinjoki-hankkeen tavoitteena on vähentää merkittävästi Raaseporinjoen Landbofjärdenille tulevaa ravinnekuormitusta. Vesienhallinta ja vesiensuojelurakenteet ovat tärkeä osa tätä. Maanviljelynkin saralla on tehty monia tärkeitä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vähentää ravinteiden karkaamista pelloilta vesistöön. Olen niin iloinen maanomistajien ja maanviljelijöiden myönteisestä suhtautumisesta ja kiinnostuksesta osallistua vesiensuojelutoimenpiteisiin, sanoo Vaskio.

Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittama hankekausi päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta Raaseporin kaupunki on sitoutunut jatkamaan hanketta kahdella vuodella, vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporinjoen ympäristötoimisto on hakenut hankkeelle lisärahoitusta ja rahoituspäätöstä odotetaan lähiaikoina.

Lisätiedot:

Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. UudenmaanELY-keskus rahoittaa hanketta 163 800 eurolla. Ohjelman toimilla vähennetään esimerkiksi maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin ja tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila.


11.05.2021 / Nina Sointu

Liikenne nojaa vielä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin ja koko Suomen kasvihuonepäästöistä liikenteen osuus on noin viidennes. Raaseporin kaupunki on vuodesta 2013 asti ollut HINKU-kunta, eli osa ilmastonmuutoksen edelläkävijöiden verkostoa, jotka ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennyksiin ja tavoitteisiin. Raasepori haluaa mahdollistaa ja motivoida liikkumaan alueella muillakin tavoin kuin henkilöautolla parantamalla mm. matkaketjujen sujuvuutta sekä lisäämällä kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta.

Rantaradalla tärkeä rooli aluekehityksessä

Koronavuosi on saanut ihmiset etsimään asumista myös maaseutumaisemmista kunnista – aluekehittämisen johtavan asiantuntijan Timo Aron ja asiantuntija Rasmus Aron mukaan, muuttokiinnostus kohdistuu kuitenkin pääsääntöisesti sellaisiin paikkakuntiin, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja tai tärkeitä matkailukohteita – jollaiseksi voi myös Raaseporin lukea. Raasepori on Suomen 10. mökkivaltaisin kunta (Tilastokeskus 2019) ja tärkeiksi matkailukohteiksi voi mainita mm. Tammisaaren vanhan kaupungin, joka on tiettävästi Suomen vanhin säilynyt suunnitelmallisesti rakentunut kaupunkikokonaisuus, 1300-luvulta oleva Raaseporin linna sekä kolme maamme vanhinta ruukkia; Fiskars, Billnäs ja Antskog.

Asumista ja matkailua tukevien palveluiden lisäksi, sujuvilla liikenneyhteyksillä on alueen houkuttelevuuteen suuri merkitys.  Rantaradalla on tärkeä rooli aluekehityksessä – juna mahdollistaa matkustajien siirtymisen pitkiäkin matkoja ekologisesti ja kestävästi. Raaseporissa matkaketjuja sovitetaan yhteen, jotta mm. matkat junalta tai junalle olisivat mahdollisimman saumattomia.

Toimivat yhteydet pienentävät hiilijalanjälkeä

Sujuvien liikenneyhteyksien järjestäminen Raaseporin laajalla alueella ja useiden eri tarpeiden huomioon ottaminen tekee suunnittelusta vaativaa – kaupungin eri osastojen ja sidosryhmien yhteistyön avulla on kuitenkin mahdollista löytää parhaat ratkaisut:

– Esimerkiksi kesäliikennettä on suunniteltu matkailutiimin kollegoiden ja matkailuyritysten kanssa, kuitenkin huomioiden työssäkäynti- ja asiointiliikenteen tarpeet, kertoo Henri Nevakivi, Raaseporin kaupungin logistikko.

Toimivat junayhteydet tukevat Raaseporin kaupungin tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään myös liikkumisen osalta. Hiljattain uudistettu, linja-autojen ja junien aikataulujen synkronointi sujuvoittaa liikennettä niin että matka-ajat lyhenevät joillakin reiteillä jopa reilulla tunnilla. Kun matkustamisesta ilman omaa autoa saadaan jouhevaa, houkuttelee se jättämään auton kokonaan kotiin.

Matkaketjujen sujuvoittamisen lisäksi, Raaseporissa rakennetaan infrastruktuuria tukemaan turvallista liikkumista jalan tai pyöräillen – Raasepori on mm. osa pyöräilykuntien verkostoa, jonka päätavoite on pyöräilyn ja kävelyn lisääminen kestävinä liikennemuotoina ja arkiliikuntana.

Raaseporissa rakennetaan infrastruktuuria tukemaan turvallista liikkumista jalan tai pyöräillen. KUVA: AHMED ALALOUSI

Pyöräily-ystävällinen kunta

Koska polkupyörä on myös yhä useamman paikallisen sekä matkailijan mieluisin kulkuväline, haluaa Raasepori vastata tarpeeseen kehittämällä alueen kevyen liikenteen väyliä.

– Kevyen liikenteen väylien käyttö ja kysyntä on kasvanut huomattavasti viime vuosina ja uskon että esimerkiksi sähköpyörien myötä, niiden tarve kasvaa edelleen, sanoo Piia Nordström, Raaseporin vastaava katupäällikkö.

Kaupungin tekemän selvityksen myötä on laadittu uusi pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020–2025, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn määrää niin arkipyöräilyn kuin pyörämatkailun näkökulmista. Kaupunki tulee mm. rakentamaan uusia kevyen liikenteen väyliä, jotta alueelle saadaan kattavampi ja yhtenäisempi pyöräverkko. Aikataulua ja suunnittelua määrittää taloudelliset resurssit, mutta esimerkiksi tänä vuonna on rakennetaan yhtä tärkeää reittiä, joka kulkee Karjaan ja Tammisaaren välillä, ison kantatie 25:n vierellä.

– Meidän tulee kuitenkin osittain pyrkiä pois ajattelumallista, että pyöräteiden on aina sijaittava välittömästi autotien vieressä. Reittejä suunnitellessa voimme ottaa huomioon virkistysarvot ja sen että pyöräily on hauskaa! Varsinkin jos kevyen liikenteen väylä kulkee läpi kauniiden maisemien, luonnon keskellä, on sitä ilo mennä. Karjaalta Fiskarsiin kulkevan Ratavallin reitin suuri suosio on esimerkki juuri tällaisesta reitistä, jatkaa Piia Nordström.

Matkailu alueella kehittyy – uusia palveluita tarjolla

Toukokuussa kaupunkipyörät saapuivat Raaseporin katukuvaan.

Liikenne ja liikkuminen ovat muuttumassa kestävämpään suuntaan – ja se näkyy myös palveluntarjonnassa. Raaseporiin on kuluvan vuoden aikana tullut uusia palveluita ja palveluntarjoajia, jotka mahdollistavat monimuotoisen liikkumisen kunnassa. Fiskarsin ruukkikylään on tänä keväänä toimintaansa laajentanut sekä Roll Outdoors että Natura Viva. Yritykset toimivat samoissa tiloissa ja heidän vuokravalikoimastansa löytyy niin maastopyöriä kuin kajakkeja ja SUP-lautojakin.

Yhtenä merkittävänä hankkeena on 6.5.2021 alkanut vuoden mittainen kaupunkipyörien kokeilu. Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana kaupunki ottaa käyttöön 30 pyörää ja pyörätelineasemien sijaintia testataan eri puolella Raaseporia.

– Pyörä on erinomainen tapa liikkua Raaseporissa. Pyörällä liikkuen näkee ne matkan varrella olevat pienet helmet, jotka autolla liikkuessa helposti ohitettaisiin, sanoo matkailupäällikkö Ville Vuorelma ja jatkaa, kannattaa esimerkiksi katsoa Visit Raseborgin Pyöräily-sivulta eri temaattiset reitit. Maisemallisesti arvokkaiden reittien varrella on paljon nähtävyyksiä. Näiden lisäksi, Raaseporin gravel-maastopyöräreitit ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia!

Kaupunki on vauhdilla kasvattanut mainettaan pyöräilykuntana, ja tunnettuutta toivotaan saavutettavan kansainvälisestikin, nyt kun Raaseporin läpi kulkeva EUROVELO 10 -reitti on saatu opastekyltein merkattua. EUROVELO 10 on koko Itämeren ympäri kiertävä pyöräreitti, ja sitä ympäri pyöräilevät turistit ovat toivottu lisä alueen matkailuun. Pyöräilijät kun tutkitusti viipyvät yleensä alueella muita matkailijoita kauemmin ja käyttävät mielellään paikallisia palveluita.

Raaseporissa ei kuitenkaan liikuta pelkästään maalla. Raaseporin saaristo ja sen 1 300 saarta ulottuu sisäsaariston saarista, salmista ja poukamista aina avomeren reunalla oleville luodoille ja karikoille. ARC GATE nimisen EU-projektin avulla, myös saariston saavutettavuutta tullaan parantamaan.  Tammisaaren vierasvenesatama, Predium satama ja Sommaröstrand tulevat saamaan palvelupysäkit missä voi digitaaliselta näytöltä katsastaa yhteysveneiden aikataulut ja samalla mm. ladata sähköpyöräänsä aurinkosähköllä.

Kestävästi suunniteltu joukkoliikenne ja liikkuminen on monipuolista – sen tehtävä on palvella niin paikallisia kuin matkailijoitakin.


22.04.2021 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungin tekninen lautakutan hyväksyi Karjaa-Tammisaari kävely- ja pyörätien yleissuunnitelman kokouksessaan 13.4.2021.

Rakentamisen käynnistymiseen liittyvät valmistelut ovat käynnissä ja aloitus on toukokuussa 2021. Vaihe 1 käsittää osuuden Tammisaarentieltä / Kodin Tavaratalolta Mekaanikontielle, pl 500-5500. Vaihe 2, pl 0-500 eli alikulku, rakennetaan vuonna 2022.

Översiktsplanen Karis-Ekenäs cykelväg Yleissuunnitelma Karjaa-Tammisaari pyörätie 13.04.2021

Ladda nerVisa

Lisätiedot hankkeesta:

Suunnitteluvastaava Henrik Westerlund, puh 019 289 3868
Yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström, puh. 019 289 3852


13.04.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella sijaitseva kaksikielinen Raasepori, on maapinta-alaltaan Uusimaan suurin kunta. Laajaan alueeseen mahtuukin monta persoonallista asutusaluetta, joista Mustio itäisin. Historiallisesta Mustion Ruukista ja erityisesti Mustion linnasta tunnettuun kylään, on toukokuussa 2022 valmistumassa uusi koulu- ja palvelukeskus. Palvelukeskus, jonne tulevaisuudessa muuttaa sekä suomen- ja ruotsinkielinen koulu että päiväkoti, on Raaseporissa ensimmäinen laatuaan ja siksi merkittävä. Mustiolla asuu nykypäivänä noin 1070 asukasta.

Tilasuunnittelua yhteistyössä käyttäjien kanssa

Tulevaan koulu- ja palvelukeskukseen muuttaa Svartå skola, Mustion koulu, Mustion päiväkoti, kirjasto, neuvola, kouluterveydenhuolto ja nuorisotilat. Uuden koulukeskuksen nimeksi valittiin Askers, paikalta puretun Askersgårdenin mukaan.

Tilasuunnittelua on tehty yhteistyössä tulevien käyttäjien kanssa. Monialaisessa suunnitteluprosessissa on ollut mukana kaikki kiinteistöön muuttavat tahot. Jo suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon eri toimijoiden tarpeet, toiveet sekä mielipiteet siitä mitä tiloilta kaivataan.

Koulukeskus ovat suunniteltu tukemaan interaktiivisuutta, ajanmukaista pedagogiikkaa ja oppimista opettamisen sijaan. Neuvolan ja kouluterveydenhuollon sijoitus samaan rakennukseen, helpottaa monen lapsiperheen arkea, kun niiden perässä ei tarvitse enää matkustaa Karjaalle. Liikuntasali ja kirjasto mahdollistaa tilojen monipuolisen käytön kouluajan ulkopuolellakin, erilaisissa harrastustoiminnoissa.

Rakennustyömaalla tapahtuu

Seuraavan parin kuukauden aikana Askersin rakennustyömaalla tapahtuu paljon; perustus- ja pohjatyöt on nyt saatu tehtyä ja elementeistä koostuva rakennusprojekti voi alkaa. Rakennus nousee täyteen harjakorkeuteen vain parissa kuukaudessa ja koko ulkopuolinen osa on valmis kesäkuuhun mennessä. Sen jälkeen voidaan aloittaa merkittävät rakennustyöt sisätiloissa – tämä vaihe pitää sisällään runsaasti tekniikkaa, kun sisälle asennetaan automaattijärjestelmiä mm. lämmitykselle ja valaistukselle, paloturvallisuus- ja turvatekniikkaa sekä mittavat vesijohto- ja sähköverkostot.

– Kaikki menee suunnitelmien mukaisesti. Rakennustyömaakin on siisti ja hyvässä järjestyksessä. Kunhan routa on sulanut, voimme aloittaa työt ulkoalueilla.

Näin sanoo projektinjohtaja Kjell Holmqvist, joka on tyytyväinen rakennustöiden etenemiseen. Tarkoitus on saada tilat muuttovalmiiksi toukokuussa 2022 ja uudet oppilaat aloittamaan syyslukukauden uudessa rakennuksessa. Työmaan edistymistä voi seurata livekameran kautta osoitteessa https://www.raasepori.fi/etusivu/kaupunki/webcam/mustion-koulukeskus/

Tältä Askersin rakennustyömaalla näytti viikolla 14. KUVA: NINA SOINTU

Tuttu ja turvallinen kyläkoulu

Kaikilla palvelukeskukseen muuttavilla toimijoilla on yhteinen motto – yhdessä huolehditaan koko kylän lapsista ja toisia tuetaan yli kielirajojen. Tavoitteena on saada aikaan turvallinen kohtaamispaikka, jonne on kiva tulla ja jossa jokaisen yksilön hyvinvointiin voidaan useamman aikuisen toimesta kiinnittää huomiota.

Koulu tulee olemaan ensimmäinen kieliparikoulu Raaseporissa ja sitä varten on jo nyt aloitettu rakentamaan yhteistä toimintakulttuuria, joka edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä.

– Uusi koulukeskus vaatii meiltä kaikilta joustoa, tavoitteisiin sitoutumista ja suvaitsevuutta mutta mahdollistaa samalla uusia ajattelumalleja, joita voimme yhdessä lähteä toteuttamaan. Me voimme tehdä Askersista juuri niin mukavan ja hienon paikan kuin siitä haluamme! sanoo Mustion koulun rehtori Marjo Laitinen.

Ruotsinkielisen, Svartå skolan, rehtori Hanna Rönnblom on samoilla linjoilla:

– Koulukeskus tarjoaa meille opettajille mahdollisuuden kehittyä ja hyödyntää toistemme vahvuuksia. On valtava rikkaus saada kaikki lapset yhteen paikkaan ja olla rakentamassa kulttuuria, jossa lapset voivat tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä kielestä riippumatta.

Lapset itse odottavat innolla toistensa kohtaamista. Svartå skolanin lapset bloggaavat siitä, miten rakennustyöt etenevät ja mitä he itse toivovat uudelta koululta. Blogissaan he ovat kirjoittaneet mm. seuraavaa:

”Aluksi tulee olemaan jännittävää olla samassa talossa ja samalla pihalla kuin he (suomenkielisen koulun lapset). Mutta, luultavasti tutustumme toisiimme muutaman viikon kuluttua.”

Lapset toivovatkin saavansa paljon uusia ystäviä koulujen muuttaessa saman katon alle. Lisää heidän ajatuksiaan voi lukea osoitteesta https://www.raseborg.fi/svarta-skola.

Havainnekuva uudesta Askersin koulu- ja palvelukeskuksesta. KUVA: ARKKITEHTITOIMISTO KÜTTNER

Uusi kirjasto kannustaa lapsia lukemaan

Uusi kirjasto tulee tarjoamaan suotuisat olosuhteet lukemiselle, yhdessäololle ja ajanvietolle.  Kirjastolla onkin merkittävä rooli lukutaidon edistäjänä ja ylläpitäjänä – uuden rakennuksen myötä, sen tiloja tullaan käyttämään entistä monipuolisemmin myös oppimisympäristönä.

Monipuolisten vaihtoehtojen ja erilaisten tekstien saatavuus on tärkeä tekijä lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä ja lukuharrastuksen kannustamisessa. Uudessa kirjastossa tullaankin panostamaan siihen, että lapsille ja nuorille löytyy laajasti kirjavalikoimaa. Uusien kirjojen hankinta aloitetaan ensi keväänä.

– Meidän erityistoiveenamme on ollut tässä suunnitteluvaiheessa, että saadaan tilaan mahtumaan niin monta hyllymetriä kuin vain mahdollista, tiivistää kirjastotoimenjohtaja Heidi Enberg.

Varhaiskasvatus, koulu ja kirjasto yhdessä kodin kanssa antavat raamit ja mahdollisuudet lapsuuden ja nuoruuden lukuharrastuksen kehittymiselle. Lukutaito kun kehittyy vain aktiivisesti ja monipuolisesti sitä käyttämällä. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Samalla lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Toiveena onkin, että kirjaston sijainti samassa rakennuksessa koulujen kanssa, madaltaa kynnystä tarttua kirjaan ja innostaa uusia lukijoita kirjallisuuden pariin.

Kirjastoon halutaan tuoda myös viihtyisiä alueita oleskelulle, missä kävijät voivat viettää aikaa lukemalla tai vaikka pelaamalla lautapelejä.

Kaiken kaikkiaan, Askersista toivotaan rakentuvan koko Mustion kylän yhteinen kokoontumispaikka.

*****

Lisätietoja

Anna Friberg
Tilahallintopalvelujen päällikkö
puh. 019-289 3904
anna.friberg@raseborg.fi


9.03.2021 / Petra Louhimies

Kysymme ihmisten tunteita Raaseporia ja sen alueita kohtaan yhteistyössä empatia-analytiikkayhtiö NayaDaya Oy:n kanssa. Tunteiden kautta voimme ymmärtää kuntalaisten ja muualla asuvien erilaisia kokemuksia Raaseporista.

Osallistumalla anonyymiin kyselyyn saat äänesi kuuluviin aivan uudella tavalla!

Kysely on avoinna 23.3.2021 asti. Kiitos osallistumisestasi!

Vinkki! Jaa kyselyn linkkiä mielellään perheellesi ja tutuillesi. Voit myös auttaa esim. vanhempiasi tai lapsia täyttämään kyselyn. Mitä enemmän vastauksia, sen tarkempi tulos.
Linkki: https://link.webropol.com/s/raasepori

Tunnekysely on osa kaupungin brändityötä. Voit lukea lisää brändityöstä täällä.


1.03.2021 / Petra Louhimies

Suomen työllisyyspalveluissa eletään monella tapaa jännittäviä aikoja. Maaliskuun 1. päivä alkaa työllisyyden kuntakokeilu, jossa suuri osa TE-toimiston asiakkaista siirtyy kokeilukuntien työllisyyspalvelujen piiriin. Kokeilulla etsitään keinoja tehostaa työnhakijoiden pääsyä töihin, koulutukseen ja muihin palveluihin. Lisäksi tavoitteena on päästä paremmin kiinni pitkäaikaistyöttömyyden syihin. TE-toimisto ilmoittaa kuntakokeiluun siirtyville asiakkaille siirrosta henkilökohtaisesti, eikä siirtyminen edellytä asiakkaalta toimenpiteitä.

Uudeltamaalta kokeilussa mukana ovat Helsinki, Vantaa-Kerava, Espoo, Porvoo sekä Raasepori-Hanko. Uudellamaalla viiden kuntakokeilun asiakkaaksi siirtyy kaiken kaikkiaan 92 000 asiakasta. Esimerkiksi Helsingissä hieman alle 50 000 työnhakijaa siirtyy kunnan työllisyyspalvelujen piiriin. Vantaalla ja Keravalla kunnan työllisyyspalvelujen piiriin siirtyy yli 21 000 työnhakijaa, Espoossa 18 000 ja Raasepori-Hankon alueella noin 1800.

Kuntien asiakkaiksi siirtyvät työnhakijat, jotka ovat alle 30-vuotiaita,  vieraskielisiä tai eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Uudenmaan TE-toimiston asiakkaiksi taas jäävät ansiopäivärahaa saavat työttömät työnhakijat, työssä olevat työnhakijat, yritykset sekä tietenkin kaikki Uudenmaan työnhakijat, joiden kotikunta ei ole mukana työllisyyden kuntakokeilussa.

TE-palveluja ja kunnan palveluja joustavasti samalta luukulta

Kokeilun asiakkaat saavat kunnalta ne palvelut, jotka he aiemmin saivat TE-toimistolta. TE-toimiston tutut, työllistymistä edistävät palvelut eivät sinällään muutu, mutta palveluiden saanti helpottuu ja nopeutuu. Asiakas voi siis saada TE-palveluja, muita työllistymistä edistäviä palveluja sekä terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yrittäjyyspalveluja saman katon alta. Asiakkaat saavat työnhaun tueksi kunnalta myös oman vastuutyöntekijän, joka auttaa heitä kokonaisvaltaisesti.

– Kokeilu on tarpeellinen, sillä työttömyyden syyt ovat yhä moninaisemmat. Tarvitsemme yksilöllisempiä ratkaisuja työllistymiseen. Kokeiluun siirtyvät työnhakijat pääsevät täysin uudenlaisen palvelusuunnittelun piiriin, sanovat Espoon työllisyyspalvelujen päällikkö Hilla-Maaria Sipilä, Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden johtaja Ilkka Haahtela sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen.

Uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen

Kunnat ovat valjastaneet palvelumalliin mittavat verkostonsa, mm. Kelan, oppilaitoksia, yrityksiä, järjestöjä ja palveluntuottajia. Kokeilu tarjoaakin kunnille oivan mahdollisuuden sovitella ketterämmin yhteen työnantajien osaamis- ja työvoimatarpeita, paikallista koulutustarjontaa sekä työnhakijoiden työllistymis- ja koulutustarpeita. 

Uudenmaan TE-toimisto ja ELY-keskus tukevat kuntakokeiluja uudessa tehtävässä

TE-toimistolle jää kuntakokeiluun siirtyvien asiakkaiden osalta joitakin tehtäviä, muun muassa työttömyysturvaa koskevia lausuntoja ja työvoimakoulutusten koulutusvalinnat.
– Kaikki uudet työnhakijat ilmoittautuvat myös jatkossa työnhakijoiksi Oma asiointi -palvelussa tai  TE-toimistossa , myös kuntakokeiluihin siirtyvät asiakkaat, projektipäällikkö Hilkka Koukkunen Uudenmaan TE-palveluista kertoo.  

Myös Uudenmaan ELY-keskus tukee monin tavoin kuntakokeilujen ja TE-toimiston työtä. 
– ELY-keskus muun muassa hankkii useita valmennus-, koulutus- ja arviointipalveluja, jotka ovat sekä TE-toimiston että kuntakokeilujen asiakkaiden käytössä, kehittämispäällikkö Henna Koivula Uudenmaan ELY-keskukselta sanoo. Lisäksi ELY -keskus tukee kuntakokeilujen toimintaa tuottamalla tilastotietoa työllisyystilanteen kehityksestä kuntien käyttöön.

Tähtäimessä tehokkaampi palvelumalli

Kokeilun tavoitteena on kehittää myös uudentyyppisiä palveluja ja tehostaa palvelumalleja. Konkreettinen työ alkaa maaliskuussa ja palveluita kehitetään koko kokeilun ajan, kertovat Sipilä, Haahtela ja Taipale-Vuorinen. Kokeilu kestää kesäkuun 2023 loppuun asti. Hallitus linjaa työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana.

Lue lisää kuntakokeilusta täällä.

Tämä on etelä-Suomen kuntakokeilukaupunkien yhteistiedote.


26.02.2021 / Petra Louhimies

Raasepori ja Hanko osallistuvat yhdessä työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkaa 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. Kokeilussa osa valtion TE-toimistojen tehtävistä siirtyy kunnille. Työllisyyskokeilun tavoitteena on parantaa ja tehostaa työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutusohjausta sekä löytää uusia ratkaisuja pätevän ja osaavan työvoiman saatavuuteen.

Raaseporin ja Hangon kuntakokeilualueella Te-palveluista siirretään noin 1800 asiakasta kunnalle. Muutos ei vaadi toimenpiteitä asiakkailta. Kuntakokeilun piiriin kuuluville asiakkaille tiedotetaan henkilökohtaisesti asiakassuhteen muutoksesta.

Ketkä kuuluvat kuntakokeilun piiriin?

Kuntakokeilun piiriin kuuluvat seuraavat Raaseporissa ja Hangossa asuvat asiakkaat:

  • työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan
  • kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyysturvan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa
  • kaikki, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame tai joiden, kansalaisuus on muu kuin Suomi, riippumatta iästä tai työttömyyteen liittyvistä etuuksista.

Kokeilun aikana työnhakija ilmoittautuu normaalisti TE-toimistoon, joka ohjaa kuntakokeilun piirissä olevat asiakkaat kuntaan. Asiakkuus on voimassa koko kuntakokeilun ajan. Kuntakokeilun asiakkaat saavat oman valmentajan, joka antaa henkilökohtaista ohjausta eri palveluihin liittyen.

Mitä muutos tarkoittaa Raaseporille ja Hangolle?

Kuntakokeilun asiakkaana sinut siirretään TE-palveluista kunnan asiakaspalvelun piiriin. Se tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa asiakaspalvelua hoitaa kunta ja asiakaspalvelupisteen osoite muuttuu. Lisätietoa asiakaspalvelupisteistä ja muut yhteystiedot löydät Kuntakokeilun verkkosivuilta.

– Olemme hyvin iloisia siitä, että saamme osallistua kuntakokeiluun. Tämä avaa meille mahdollisuuden auttaa jo aiemmassa vaiheessa mm. pitkäaikaistyöttömiä ja heitä, jotka tarvitsevat apuamme eniten, kertoo Raaseporin työllisyyspalvelujen päällikkö Stefan Fri.

Kokeilun myötä työllisyyspalveluiden asiakaspalvelu paranee, sillä Hankoon avataan pian uusi asiakaspalvelupiste. Raaseporin ja Hangon kuuluessa samaan kokeilualueeseen, Raaseporin asukkaat voivat halutessaan asioida Hangon palvelupisteessä, ja toisin päin.

Raaseporille kuntakokeilu tarkoittaa ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana pilotoimassa koko Suomelle tärkeää kehityshanketta. Raasepori ja Hanko edustavat kaksikielisiä kaupunkeja, jotka saavat kokeilun myötä äänensä kuuluviin, kun toimia Suomen työllisyyden parantamiseksi kehitetään. Käytännössä kuntakokeilu tarkoittaa kunnalle sitä, että kuntaan luodaan uusi palvelukokonaisuus. Henkilöstöä siirretään osin TE-palveluista ja/tai rekrytoidaan uusien asiakkaiden palvelemiseksi kunnalla.

Lue lisää Työllisyyden kuntakokeilusta Raaseporin työllisyyspalveluiden,
TE-palveluiden, ja Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.


25.02.2021 / Petra Louhimies

Kevään 2021 aikana toteutetaan alueellisen energianeuvonnan kampanja, joka kohdistuu erityisesti taloyhtiöihin.

Kampanjan tavoitteita ovat:

• energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen
• ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon
• energianäkökulman huomioiminen huolto- ja korjaustoimissa

Kampanjan ensimmäinen toimenpidekokonaisuus keskittyy alueellisiin taloyhtiöfoorumeihin. Toiminnassa kootaan energianeuvojan avustuksella yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, vaihdetaan kokemuksia energiatehokkuudesta sekä edesautetaan aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi. Taloyhtiöt päättävät osallistumisestaan foorumin tapaamisiin itsenäisesti, eivätkä sitoudu mihinkään osallistuessaan tapaamisiin.

Energiatehokkuustoimien miettiminen yhdessä lähialueen samankaltaisten taloyhtiöiden kanssa on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kiinteistönpidon kannalta. Parhaimmillaan alueelliset Taloyhtiöfoorumit tarjoavat mahdollisuuksia pienentää taloyhtiöiden energiakustannuksia, parantaa asumisolosuhteita, sekä nostaa kiinteistön ja koko alueen arvoa.

Mikäli haluat kuulla lisää Taloyhtiöfoorumeista tai ilmoittaa taloyhtiösi kiinnostuneeksi toiminnasta, voit mihinkään sitoutumatta jättää yhteystietosi tällä lomakkeella.

Voit myös ottaa yhteyttä alueelliseen energianeuvojaasi: energianeuvonta@ramboll.fi.

Tulevat webinaarit

Alueellinen energianeuvonta järjestää taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille kevään aikana webinaareja energiatehokkuusaiheista.

Klikkaamalla webinaari-linkkiä pääset ilmoittautumaan webinaariin.

Energiaviraston rahoittamaa alueellista energianeuvontaa toteuttaa Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa Ramboll Finland. Motiva koordinoi kampanjan valtakunnallisia toimia.


18.02.2021 / Nina Sointu

Rantaradan varrella sijaitseva Billnäsin ruukki on yksi Raaseporin kehittyvistä alueista.

Vain muutaman kilometrin päässä Karjaan juna-asemalta, sijaitsee Billnäsin vanha ruukkimiljöö. Lumen verhoama rauhallinen idylli luo ensivaikutelman raukeasta pikkukylästä, mutta todellisuudessa pinnan alla kuhisee elämää. Vuonna 2019 avattu Ratavallin pyöräilyreitti on saanut ihmiset liikkeelle – nyt junaan voi hypätä oman pyörän kanssa ja polkea Karjaan asemalta Billnäsin sekä Åminneforsin ruukin kautta aina Fiskarsin ruukkiin saakka. Pyöräilijöiden lisäksi, viime vuonna Billnäsiin saapuivat kauan odotetut vaelluskalat. Toukokuussa 2020 avatut kalaportaat mahdollistavat kalojen nousun Mustionjokeen, yli 60 vuoden tauon jälkeen.

Billnäsin idyllinen ruukkimiljöö vaikuttaa rauhalliselta mutta todellisuudessa kylä on täynnä elämää. KUVA: JOHAN LJUNQVIST/MULTIFOTO

Ulkoilureitti rakentuu ruukkialueelle – kalaportaiden yläpäähän näköalatasanne

Yksi iso, tänä vuonna starttaava projekti, on noin 2 kilometrin pituisen ulkoilureitin rakentaminen ruukkialueen ympäri. Reitin varrelle sijoitetaan opastekylttejä mistä voi lukea ruukin historiasta, sen rakennuksista ja luontoaiheista. Reitin kohokohta on kalaportaiden yläpäähän rakennettava näköalatasanne, josta voi seurata kalojen jokavuotista vaellusta ensin ylös Mustionjokeen ja sitten taas takaisin mereen. Näköalatasanteen ja sinne johtavan ponttonisillan on suunniteltu valmistuvan kesään 2021 mennessä.

Kalaportaat ovat olleet jo itsessään iso rakennusurakka. Kaloille rakennettu voimalaitoksen ohittava kalatie mahdollistaa sen, että vaelluskalat pääsevät nousemaan luontaisille kutualueilleen. Viime vuonna vaelluskalaseurannassa havaittiin mm. lohien löytäneen tiensä kalatiehen. Lohen nousu takaisin Mustionjokeen on edellytys erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan, eli raakkukannan elvytykselle, sillä raakkujen toukat kehittyvät vaelluskalojen kiduksissa. Koko Mustionjokilaakso onkin luontoarvoiltaan arvokas kohde, johon kannattaa tulla tutustumaan kauempaakin.

Ruukkiin tulossa etätyölle pyhitetty keskus

Billnäsin ruukki on toiminut lähes 400 vuotta suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän näyttämönä ja on tätä nykyä erittäin suosittu kokous- ja hääpaikka. Nyt kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue avautuu myös etätyöläisille, kun Billnäs Ruukki Oy ottaa askeleen kohti uutta.

– Ruukissa on pandemian aikaan remontoitu useita tiloja vieraiden käyttöön. On loogista, että tässä uudessa muuttuvassa ajassa kehitämme etätyömahdollisuuksia ja uusia kokousmuotoja. Etätyö Billnäsin kulttuurimaisemassa, sille tarkoitettuine tiloineen ja palveluineen, voi olla lähitulevaisuutta,kertoo Olli Muurainen Billnäsin ruukista.

Muurainen on myös satsannut alueen kokonaisviihtyisyyteen, muun muassa istuttamalla suuren määrän japanilaisia kirsikkapuita, joiden kevätkukinnasta voi nauttia kaikki.

Billnäs kiinnostaa myös asuinalueena

Ison, yli 100-vuotiaan punatiilikerrostalon ikkunoista on hieno näkymä kalaportaille. Neljä vuotta sitten, Jenna ja Janne Aronen muuttivat taloon Tampereelta. Ruukkiin pariskunnan toi oma yritys, Wood Mind, jolle etsivät verstastilaa inspiroivasta, luovasta ja luonnonläheisestä paikasta. Sellainen löytyikin netti-ilmoituksen perusteella Billnäsin ruukista. Vaikka pariskunta ei ollut aiemmin edes käynyt alueella, rakastuivat he oitis ruukin tunnelmaan. Sopimus tehtiin ja pian kotipaikka vaihtui Billnäsiin.

– Kaikki paikat mitä olemme täällä Raaseporissa tähän mennessä nähneet, ovat valloittaneet meidät ja kyllä täällä on vielä paljon tutkittavaa jäljellä,Janne kertoo.

Tunnissa junalla Helsinkiin ja Turkuun, ruukkimiljöön ainutlaatuinen tunnelma ja maallemuuttotrendi on nostanut Billnäsin houkuttelevuutta myös pysyvänä kotipaikkana.

– Kiinnostus Billnäsiä kohtaan on kasvanut viime aikoina, ja alueen saavutettavuuteen sekä viihtyvyyteen tulemme jatkossakin panostamaan,kertoo Raaseporin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikkö Piia Nordström.

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että uusia asuintontteja kaavoitetaan alueelle, tieverkostoa kunnostetaan ja ulkoilureittejä kehitetään edelleen nykyisiä ja uusia asukkaita mielessä pitäen.

*******

Lisätiedot

Piia Nordström
Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Raaseporin kaupunki
piia.nordstrom@raasepori.fi, +358 19 289 3852

Olli Muurainen – Billnäsin ruukki
Olli.Muurainen@managementevents.com
billnäs.fi

Jenna & Janne Aronen
Woodmind, https://www.woodmind.fi/

Kuvat
Havainnekuvat: JS Bygg & Design, www.js.fi
Valokuvat: Multifoto, multifoto.fi

Ratavallin pyöräreitti https://www.visitraseborg.com/fi/aktiviteetit/pyoraily/ratavalli/
Billnäsin kalatie https://www.raasepori.fi/billnasin-kalatie/


12.02.2021 / Petra Louhimies

Nyt saa unelmoida ja samalla vaikuttaa! Millaisia sosiaali- ja terveyspalveluja Länsi-Uudellamaalla pitäisi olla? Ensimmäinen asukaskysely on avoinna 15.2.2021 saakka. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.

Matka kohti Länsi-Uudenmaan yhteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja on alkanut. Mukana ovat Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Siuntio, Raasepori ja Vihti. Näin alkutaipaleella on hyvä hetki pohtia sote-palvelujen olemusta ja mainetta, ja myös sitä, mitä länsiuusimaalaisuus oikeastaan tarkoittaa.

– Jokaisella organisaatiolla on maine, joka syntyy palvelujen ja kohtaamisten kautta. Olemme pohtimassa, millaisen maineen haluaisimme sote-palveluilla olevan täällä Länsi-Uudellamaalla. Emme voi päättää sitä itse, mutta voimme miettiä, millaista mainetta haluamme tavoitella ja mitä siihen pääseminen meiltä vaatii, Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen hankejohtaja Jutta Tikkanen sanoo.

Sukellamme ensin pintaa syvemmälle ja mietimme, millaista on länsiuusimaalaisuus: Mikä meitä yhdistää ja toisaalta mikä meidät erottaa myönteisesti muista alueista? Siitä pääsemme kysymykseen, miten länsiuusimaalaisuus voisi näkyä sote-palveluissa ja kohtaamisissa.

Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 15.2. saakka

Kutsumme kaikki Länsi-Uudenmaan asukkaat kertomaan näkemyksensä ja vaikuttamaan tulevaisuuden palveluihin. Unelmien sosiaali- ja terveyspalvelut -kysely on avoinna 2.–15.2.2021. Vastaa kyselyyn tästä linkistä.

– Tämä on ensimmäinen kyselymme, jolla pääsemme hyvään alkuun. Lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia on tulossa vuoden mittaan. Yhdessä löydämme sellaiset ratkaisut, joka tukevat meidän kaikkien terveyttä ja hyvinvointia ja joista voimme olla ylpeitä, Jutta Tikkanen kertoo.

Samoista teemoista kysytään myös Länsi-Uudenmaan kuntien sote-henkilöstön näkemyksiä. Lisäksi viritteillä on yhteistyötä Länsi-Uudenmaan järjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä nuorisovaltuustojen kanssa.

Asukkaan ääni kuuluu Unelmien sote-palvelut -yhteisössä

Unelmien sote-palvelut -yhteisöön voit ilmoittautua joko yllä olevan kyselyn päätteeksi tai suoraan tästä:

Unelmien sote-palvelut -yhteisöön ovat lämpimästä tervetulleita kaikki 16 vuotta täyttäneet asukkaat ja järjestöjen edustajat. Yhteisössä saa ideoida, ehdottaa ja kysyä. Yhteisön jäsenet pääsevät vuoden mittaan kertomaan näkemyksiään ja toiveitaan esimerkiksi sähköisistä terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lapsiperheiden palveluista ja senioripalveluista sekä siitä, millaisia yhteydenottokanavia palveluissa pitäisi olla.

Koronatilanteen vuoksi toimimme tällä hetkellä sähköisissä kanavissa. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa myös muunlaisia osallistumisen mahdollisuuksia.

Lisätietoa Länsi-Uudenmaan sote -hankkeesta 
Tilaa Länsi-Uudenmaan sote -hankkeen uutiskirje


28.01.2021 / Petra Louhimies

Welcome-palvelu on mukana kehittämässä Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksiä järjestämällä koulutuksia ja muita tapahtumia. Voimme pidentää kävijöiden oleskelua alueellamme myös sesongin ulkopuolella luomalla houkuttelevia ja helposti ostettavia matkailutuotteita. Digitaalinen ja kestävä kehitys ovat myös aiheita, joissa Welcome neuvoo matkailuyrityksiä. Welcomin aikaisempien koulutusten materiaalit löytyvät täältä. Welcome-palvelun toteuttaa Novago Yrityskehitys Oy, Uudenmaan ELY-keskuksen maaseuturahaston rahoituksella, jota on myönnetty 16.4.2021 asti.

Alexandra Stoor Novagosta on Welcome-hankkeen vetäjä.

Welcome järjestää nyt keväällä muutaman koulutuksen myös ruotsiksi. Kuten aina, koulutukset ovat osallistujille täysin maksuttomia. Koulutukset ovat räätälöityjä Länsi-Uudenmaan matkailuyrityksille, mutta muutkin ovat tervetulleita.  Osallistuminen on helppoa, koska suurin osa koulutuksista järjestetään verkossa. Koulutukset nauhoitetaan ja niitä voi katsoa myös jälkikäteen (ei Google My Business). Suosittelemme kuitenkin osallistumista, jotta saat parhaan hyödyn ennakko- ja kotitehtävistä ja voit kysyä omaa toimintaasi koskevia kysymyksiä suoraan kouluttajalta.

Kevään koulutukset

Tuotteistamiskoulutus(ruotsiksi)

Kouluttajana toimii Tiina Reijonen, Visit Finland Akatemia

Osa I – ti 9.2 klo 13-16
Osa II – ma 15.2 klo 13-16

Linkin Facebook-tapahtumaan löydät täältä, jos haluat jakaa tapahtuman omissa kanavissasi

Digitaalinen kehittäminen(ruotsiksi)

Kouluttajana toimii Johanna Heinonen, Visit Finland Akatemia

Osa I – to 11.3 klo 9-12
Osa II – ke 17.3 klo 9-12

Linkin Facebook-tapahtumaan löydät täältä, jos haluat jakaa tapahtuman omissa kanavissasi

Google My Business -koulutuksia

Google My Business on maksuton palvelu yrityksille ja muille organisaatioille, jotka haluavat paremman näkyvyyden Google-hauissa ja Google Mapsissa. Google My Business näkyy Google haussa sivustolla oikeassa reunassa, jolloin yrityksestäsi löytyy helpommin tietoja, esimerkiksi osoite, aukioloajat, yhteystiedot ja verkkosivusto. Koulutuksen aikana opettelemme Google My Business -työkaluja, vinkkejä ja tehokasta hyötykäyttöä yrityksesi saavutettavuuden parantamiseksi.

Kouluttajana toimii Welcomen yritysneuvoja Alexandra Stoor

Ti 2.3 klo 14.30-16.00 (ruotsiksi)
To 4.3 klo 14.30-16.00 (suomeksi)

Linkin Facebook-tapahtumaan löydät täältä, jos haluat jakaa tapahtuman omissa kanavissasi

__________

Ruokamatkailukilpailu 2021

Hae mukaan kilpailuun, johon haetaan yrityksiä, jotka tarjoavat matkailijoille ruokaan liittyviä elämyksiä ja voit voittaa 3.000 euron tuotekehitysrahan. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään vastuullisuuteen ja paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa elämyksellisen ruokamatkailun tuotteistamista Suomessa, etsiä ruokamatkailun kärkituotteita ja vahvistaa aitoa yhteistyötä. Kilpailuun voi osallistua 18.3.2021 asti, finalistit valitaan kesäkuussa ja voittajat julkistetaan 16.9.2021. Lue lisää kilpailusta Hungry for Finlandin nettisivuilta. Sieltä löytyy myös paljon hyvää materiaalia ruokamatkailusta.


27.01.2021 / Petra Louhimies

DUUNI 2021 -rekrytointimessut lähestyvät!

DUUNI 2021 virtuaalitapahtuma ke 10.3.2021 klo 9.00 – 15.00

Kohtaa tulevaisuuden osaajat nopeasti ja vaivattomasti – tarvitsitpa sitten kokoaikaista, osa-aikaista tai kesätyöntekijää! Länsi-Uudenmaan ensimmäisillä digitaalisilla rekrymessuilla profiloidut nykyaikaisena työnantajana.

Duuni 2021 rekryteringsmässa logo

Duuni 2021 -rekrymessut järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti viiden kunnan alueella. Tarkoitus on saada työnhakijoille ja yrittäjille turvallinen kohtaamispaikka ja mahdollisuus uusien työsuhteiden solmimiseen.

Aamupäivällä klo 9-12 päälavalla on mielenkiintoisia puheenvuoroja, iltapäivällä messuhuoneet avautuvat ja työnhakijat ja yritykset pääsevät kohtaamaan! Kontaktit järjestyvät maksuttomasti, eikä sinun tarvitse edes lähteä toimistostasi – tai mökiltäsi! Tapaat työnhakijat livenä kameran välityksellä ja/tai chatissä. Osallistuminen on tehty äärimmäisen helpoksi, mutta tarvittaessa apua löytyy.

Tilaisuuden järjestää Novago Yrityskehitys Oy yhteistyössä TE-palveluiden, Hangon, Inkoon, Lohjan, Raaseporin ja Siuntion kanssa ESR:n tuella.

VARAA VIRTUAALINEN STÄNDI TÄSTÄ LINKISTÄ 10.2.2021 MENNESSÄ.


22.01.2021 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungin Karjaa-Tammisaari pyörätiehanke on saanut valtion (Traficomin) kävelyn ja pyöräilyn investointituen, täydet 650 000 euroa.

Hankkeen kokonaisarvo on 1,3 milj€ ja se kattaa VT25 pohjoispuolella kulkevan 5,5 km pitkän valaistun pyöräilytien Karjaan Tammisaarentieltä Langansböleen Tammisaaressa.

Hanke sisältää yhden kevyen liikenteen alikulun joka sijoittuu Horsbäckin kohdalle. Hankkeessa myös poistetaan Kodin tavaratalon vaarallinen risteys VT25:ltä.

Työt alkavat tänä vuonna ja hanke valmistuu ensi vuonna 2022.

Hankkeessa merkittävää ja ainutlaatuista on maanomistajien tuki hankkeelle. Alue on lähes kokonaan yksityisomistuksessa ja alueen maanomistajat ovat mukana tukemassa hanketta siten, että ovat luovuttaneet ilman korvausta kaupungille oikeuden rakentaa pyörätie heidän maalleen. Kaupunki esittää tässä yhteydessä kiitoksen heille, sillä heidän mukaantulonsa mahdollistaa kauan tavoitellut Karjaan ja Tammisaaren välisen kevyen liikenteen yhteyden toteuttamisen.

Lue lisää (Traficomin verkkosivu)
Kuntien kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantamiseen ennätyksellinen 31,5 miljoonan euron tuki 51 hankkeelle | Traficom


18.01.2021 / Madeleine Lindholm

Haluatko olla mukana nimeämässä Mustion uutta koulu- ja päiväkotikeskusta?

Raaseporin sivistyslautakunta järjestää nimikilpailun uudelle koulu- ja päiväkotikeskukselle, joka on käyttövalmiina syksyllä 2022. Uudessa kiinteistössä tulee toimimaan Mustion koulu, Svartå skola, Svartå daghem/Mustion päiväkoti, sivukirjasto, nuorisotoiminta ja neuvolatoiminta.  

Nimiehdotukset perusteluineen jätetään joko sähköisesti tämän linkin kautta: NIMIKILPAILU  tai paperiversiona kaupungin kirjastoille.

Sivistyslautakunnan nimeämä työryhmä käy läpi kaikki ehdotukset ja työryhmä antaa ehdotuksensa sivistyslautakunnalle, joka tekee lopullisen päätöksen. Työryhmän kokoonpano:

Tina Nordman, sivistystoimenjohtaja
Elisabet Ehrstedt, opetuspäällikkö
Nina Aartokallio, varhaiskasvatuspäällikkö
Heidi Enberg, kirjastojohtaja
Hanna Rönnblom, rehtori Svartå skola
Marjo Laitinen, rehtori Mustion koulu
Oppilasedustaja Mustion molemmista kouluista
Holger Wikström, sivistyslautakunnan edustaja

Viimeinen jättöpäivä on 7.2.2021.

Kaikkien nimiehdotusten jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl lippupakettia, jotka oikeuttavat ilmaiseen uimahallikäyntiin Tammisaaren uimahallissa ja museokäyntiin Raaseporin museoon.


16.12.2020 / Petra Louhimies

Raaseporin sisäiset linja-autoaikataulut muuttuvat 1.2.2021 lähtien.

Uudessa liikennöintimallissa ostoliikenteen vuorot (linja-autovuorot, jotka Raaseporin kaupunki ostaa liikennöitsijöiltä) on sovitettu yhteen juna-aikataulujen kanssa Karjaalla, jotta bussista voi vaihtaa sujuvasti junaan ja päinvastoin. Muutoksilla tavoitellaan vaihtoyhteyksien sujuvoittamista, joista on esitetty runsaasti toiveita varsinkin Pohjan ja Fiskarsin suunnalta.

Kokonaismatka-aika esimerkiksi Fiskarsin ja Helsingin välillä tulee lyhenemään parhaimmassa tapauksessa lähes tunnilla, koska junaa tai bussia ei tarvitse enää odotella. Lisäksi jatkossa myös Bromarvin ja Tammisaaren suunnan ostovuoroista on vaihtoyhteys juniin ja Pohjan/Fiskarsin busseihin Karjaalla.

Uusi matkakeskus sujuvoittaa liikennettä ja parantaa jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä

Karjaan matkakeskuksen käyttöönotto lähes tarkalleen vuosi sitten, joulukuussa 2019, on jo sujuvoittanut joukkoliikennettä Raaseporissa, kun linja-autoasema on siirtynyt rautatieaseman viereen. Lisäksi ratapihan alittava jalankulkutunneli on parantanut sekä vaihtomahdollisuuksia liikennevälineestä toiseen, että jalankulkijoiden kulkuyhteyksiä Karjaan eri kaupunginosien välillä.

Karjaan matkakeskuksen muraali on nimeltään Matkustajat.

Bussista junaan – tai toisinpäin, kulkeminen on nyt todella kätevää, kun tunnelin kautta pääsee nopeasti sekä linja-autojen että rautatieaseman laitureille. Hissit taas helpottavat esimerkiksi lastenvaunujen tai suurien matkalaukkujen kanssa liikkuvia, sanoo Petra Louhimies, Raaseporin kaupungin tiedottaja.

Karjaan matkakeskus toimii myös loistavana lähtöpisteenä Raaseporin pyöräilyreiteille – keskuksesta pääsee kätevästi Ratavallia pitkin Fiskarsiin tai sitten vaikka Linnankierrosta Raaseporin linnanraunioiden kautta Tammisaareen, jatkaa Raaseporin Matkailupäällikkö Ville Vuorelma.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen myös liikkumisen osalta

Matkaketjujen sujuvoittaminen on yksi tärkeimmistä joukkoliikenteen strategisista tavoitteista sekä valtakunnallisella että EU-tasolla.

Linja-autojen ja junien aikataulujen synkronointi parantaa pendelöintimahdollisuuksia rantaradalla pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. Hinku-kuntana Raasepori haluaa edistää joukkoliikennettä, ja tulevaisuuden suunnitelmissa on myös ottaa käyttöön yhteisiä lipputuotteita juna- ja linja-autoliikenteeseen.

Toimivat junayhteydet työmatkaliikenteen kannalta tukevat Raaseporin kaupungin tavoitteita pienentää hiilijalanjälkeään myös liikkumisen osalta. Raaseporin kaupunki on liittynyt energiatehokkuussopimukseen energiaviraston hyväksynnällä 12.5.2020 ja on sopimuksen myötä sitoutunut toimimaan esimerkillisesti energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä, levittämään aktiivisesti tietoa tällaisesta toiminnasta ja sen tuloksista. Esimerkillisellä toiminnallaan kaupunki voi osaltaan vaikuttaa myös Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, tässä tapauksessa mahdollistamalla ja motivoimalla junaliikenteen vaihtoehtona henkilöautolle, kertoo Raaseporin tekninen johtaja Jan Gröndahl.

Helsingin suuntaa lähtee Karjaalta yhteensä 12–14 junaa päivittäin, ensimmäinen arkiaamuisin jo klo 5:44, Helsingistä Karjalle viimeinen juna lähtee Helsingistä klo 23:03 ja on perillä Karjaalla 00:20. Junaliikenteen palvelutaso on siis kohtalaisen hyvä Raaseporista sekä Helsingin että Turun suuntaan.

Rantaradan kaupungit haluavat nähdä rantaradan kunnostuksen

Raaseporin kaupunki haluaa yhdessä Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon sekä Hangon kaupungin kanssa edistää rantaradan korjausta sekä ylläpitoa myös tulevaisuudessa. Rantaradan työryhmä viestii aktiivisesti eri päätöksentekijöille sekä medioille kysymyksen esiin tuomiseksi. Rantarata.info -sivustolta voit lukea lisää siitä, miten tärkeä rantarata on alueen tulevaisuudelle.



10.11.2020 / Piia Nordström

Raaseporin kaupungille on laadittu pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2020-2025. Hanke kuuluu vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan ja se on laadittu yhteistyössä kaupungin matkailupalvelujen kanssa. Hankkeelle on saatu Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustusta. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy.

Pyöräilyn edistämissuunnitelma 2020-2025

Ladda nerVisa

Liite 1: Pyöräilyverkon kehittämissuunnitelma

Ladda nerVisa

Liite 2 Asukaskyselyn tulokset

Ladda nerVisa

Liite 3 Pyöräilyolosuhteiden nykytilan kuvaus

Ladda nerVisa

6.11.2020 / Sara Vaskio

Raaseporinjoen valuma-alueen kunnostus on saatu käyntiin vauhdikkaissa merkeissä. Syyskesällä hankkeessa urakoitiin noin 1000 m3 kiveä ja luonnonsoraa kahteen sivu-uomaan eroosiota estämään ja käsiteltiin noin 80 hehtaaria peltoa vesistövaikutteisilla maanparannusaineilla. Lisäksi rakennettiin virtaamansäätöpato ja laskeutusallas pidättämään valumavesiä metsäalueella ennen niiden päätymistä pelto-ojiin.

Toimenpiteillä on pantu toimeen syksyllä 2019 valmistunutta Raaseporinjoen valuma-alueen ravinnekuormituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka keskiössä ovat parempi vesienhallinta sekä peltojen hyvä rakenne ja kasvukunto.

– Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden toteutus onnistui yli odotusten! Tästä on kiittäminen asiansa osaavia urakoitsijoita ja maanomistajia sekä meille apunsa tarjonneita asiantuntijoita, iloitsee hanketta vuosina 2018-2020 vetänyt Minttu Peuraniemi. Peuraniemi siirtyy syksyllä 2020 uusiin tehtäviin kaupungin kaavoitusyksikköön. Hankkeen tuore projektipäällikkö Sara Vaskio on puolestaan hypännyt ”liikkuvaan junaan”. Asiat menevät oikeaan suuntaan, pidän vauhdista ja aion jatkossakin painaa kaasupoljinta, Vaskio hymähtää.

Projektipäällikkö Sara Vaskio Raaseporinjoella

Tuntuu kuin palaisin kotiseudulle kertoo Inkoossa varttunut, Karjaalla koulua käynyt ja kesät Snappertunan mökillä viettänyt Vaskio. Vaskio on koulutukseltaan mikrobiologiaan suuntautunut agronomi. Vaskio on kiinnostunut vesienhoidosta ja Itämeren tilanteesta ja opiskelee samanaikaisesti ammattikorkeakoulu Noviassa kansainvälisellä Sustainable coastal management-linjalla.

Vaskiolla on tiedossa työntäyteinen vuosi. Hankkeen ensi vuoden on kosteikon rakentaminen Vallarsvedjaan ja nyt suunniteltavan vesiensuojelurakenteen rakentaminen Tranbokärriin. Putkipatoja tai vastaavia metsätalousalueiden vesiensuojelurakenteita kaavaillaan toteutettavaksi Idbäckenin osavaluma-alueella yhteistyössä Metsäkeskuksen asiantuntijoiden kanssa. Myös vesistövaikutteisten maanparannusaineiden levittämistä hankealueella jatketaan. Vaskio on saanut tehtäväkseen myös edistää vesiystävällistä maataloutta.

Valuma-alueen kunnostamisen lisäksi hanke tukee jatkossakin Raaseporinjoen ojitusyhteisöä pääuoman perkaushankkeen toteuttamisessa. -Luonnonmukaisen perkauksen suunnitelma on loppusuoralla ja suunnitellaan toteutuvan ensi vuoden aikana. Suunnitelmaan kuuluu kaksitasouoma ja kosteikkoja, toteaa ojitusyhtiön pääasiamies Petra Troberg.

Työ ravinnekuormituksen vähentämiseksi ei lopu ensi vuoteen, vaan suunnitelmia on tehty jo vuotta 2022 ajatellen. Hankkeen ensimmäinen hankekausi päättyy vuoden 2020 lopussa. Hanketta on rahoittanut ympäristöministeriö. Hanke on saanut jatkorahoituksen Uudenmaan ELY-keskukselta vuoden 2021 loppuun saakka. Raaseporin kaupunki on kuitenkin sitoutunut jatkamaan hanketta vuoden 2022 loppuun asti. Hankkeen vetäjä, Raaseporin ympäristötoimisto, hakee hankkeelle lisärahoitusta edelleen.

Lisätiedot:

Raaseporinjoki-hankkeessa vähennetään Raaseporin valuma-alueelta jokea pitkin Suomenlahteen päätyvää ravinnekuormitusta. Hanketta vetää Raaseporin ympäristötoimisto. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta vuoteen 2020, jonka jälkeen hanketta rahoittaa ELY keskus. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesiympäristöjen tilaa.


27.10.2020 / Sirpa Huusko

Kulttuuritoimijoille (liitot, kunnat, yhdistykset, säätiöt, yksityiset toimijat)

Maaseudun kehittämishanke Kulttuuritarjotin kerää tietoa opetuspaketeista ja pedagogisista palveluista, joita on tarjolla peruskouluille, esikouluille ja varhaiskasvatukselle. Hankkeessa luodaan verkkopalvelu 2022, jonka kautta avoin tarjonta on sivistystoimijoiden saatavilla ruotsiksi ja suomeksi.

Liitteessä löydät Kulttuuritajotin-hankkeen lomakkeen, jonka avulla luot palvelukuvaukset tarjoamillesi aikamatkoille, opastuksille tai työpajoille, oppimispeleille jne., joita haluat tarjota kouluille ja/tai varahaiskasvatukselle. Verkkopalvelu tuo tulevaisuudessa avoimen tarjonnan useamman saataville.

Kulttuuritarjotin kokoaa tietoja palveluntuottajakentältä sekä tarjoaa tukea ja koulutusta tuotteistamiseen liittyen. Tuotekuvailut pyydetään lähettämään hankkeelle vuoden 2020 aikana. Yhteistyössä Länsi-Uudellamaalla toimivien yhdistysten, säätiöiden, kuntien ja muiden toimijoiden ja yrittäjien kanssa Västnyländska kultursamfundet r.f. -yhdistys haluaa koota monipuolisen tarjonnan.

Avoimeen tarjontaan sisällytetään myös uusia palvelutuotteita, joita hankkeessa pilotoidaan, testataan ja arvioidaan mutta hankkeen päätavoitteena on luoda kouluille ja kasvattajille helposti saatavilla olevaa tietoa ja tarjota tukea palveluntarjoajille kehittämistyöhön. Hankkeen kautta saat käyttöösi konsultaatiotapaamisen loppuvuoden aikana tai keväällä. Saat minulta hankekoordinaattorina (ruotsiksi) ja palvelumuotoilija Pia Johanssonilta Aalto Yliopistolta (suomeksi) valmennusta olemassa olevien koulupakettien kehittämiseen tai uusien palveluiden ja yhteistyömuotojen luomiseen. Tapaamme Zoom-kokousalustalla ja käymme yhdessä läpi tuotteistamisen askeleita palvelun tarvekartoituksesta ja hinnoittelusta, kohderyhmäkuvailuun myös saavutettavuusnäkökulmasta. Voit varata tapaamisen esim. kuvauslomakkeen palauttamisen yhteydessä, kun olet pohtinut omaa koulupakettia ja haluat jatkokehittää sitä.

Mikäli tarjoat useita koulupaketteja / palvelutuotteita esim. aikamatkoja, esityksiä ja työpajoja, draamaopastuksia tai oppimispelejä jne. kouluille / esikouluille / päiväkodeille, jotka ilmoitat mukaan Kulttuuritarjottimen tarjontaan, voit täyttää lomakkeen erikseen useammalle palvelulle ja palauttaa osoitteeseen pamela.andersson@luckan.fi kuvan kera.

Kirje Kulttuuritarjotin 2020

Ladda nerVisa

Palveluntuottaja info Kulttuuritarjotin 2020

Ladda nerVisa