Historian ja maantieteen GE6-projektimatka suuntautui Krakovaan ja Zakopaneen 20.–23.4.2024. Lukiolainen Zahraa Awni kertoo matkasta kuvapäiväkirjassaan:
Lähdimme lauantaina 20.4. Karjaan rautatieasemalta klo 12.28 kohti lentokenttää. Saavuimme lentokentälle noin klo 14. Lentokoneeseen pääsimme vasta klo 16.45. Matka kesti kaksi tuntia. Saapuessamme Krakovan lentokentälle klo 18.10 (paikallista aikaa) otimme junan keskustaan, jossa pysähdyimme kauppakeskuksessa syömään ja ostamaan eväitä sunnuntaita varten. Suunnitelmamme oli ottaa ratikka hostellille, mutta emme ehtineet siihen, joten jouduimme kävelemään Tara-hostelliin.
Kun saavuimme perille, kaikki olivat väsyneitä ja menivät suoraan nukkumaan.
Sunnuntaina 21.4. klo 7.30 aamiaista nautittiin hostellilla ennen aamukävelyä Krakovan vanhassakaupungissa, jossa tutustuttiin kaupungin hienoihin rakennuksiin noin tunnin ajan. Sää oli hieman sateinen, mutta se ei haitannut tunnelmaa. Kävely vanhojen rakennusten keskellä oli hienoa, ja Eira kertoi mielenkiintoisia tietoja kaupungin historiasta.
Klo 11.00 lähdimme retkelle Auschwitzin museoon linja-autolla. Kolmen tunnin opastetun kierroksen aikana saimme koskettavan katsauksen paikan synkkään historiaan. Vaikka vierailu oli mielenkiintoinen, se oli myös hieman ahdistava kokemus.
Palattuamme hostellille klo 18.00. Kävimme syömässä keskustassa ja vietimme siellä omatoimisesti noin tunnin ja palasimme sitten takaisin hostellille nukkumaan.
Maanantaina 22.4. klo 7.00 aloitimme päivän aamiaisella hostellilla. Kello 8.00 Lähdimme linja-autolla kohti Zakopanea, saapuen perille noin klo 11. Matkaan mahtui muutama vessatauko, joten matka kesti hieman yli kaksi tuntia.
Zakopanessa kiersimme kaupunkia, tutustuen paikalliseen kulttuuriin ja luontoon. Opastettu kierros Zakopanessa antoi meille arvokasta tietoa alueesta. Lumisen sään vuoksi emme valitettavasti päässeet vuorille asti, mutta saimme upean näköalan ylhäältä päin.
Nautimme lounaan Trattoria Parmigiano -ravintolassa Zakopanessa ja vietimme aikaa omatoimisesti kaupungilla noin kaksi tuntia.
Palasimme maanantaina hostellille noin klo 18.30, jolloin suuntasimme kävelylle juutalaiskaupunginosaan. Illalliseksi maistelimme perinteistä juutalaista ruokaa Zapiekanki Z Piece -kioskista. Zapiekanka on puolalainen street food -herkku, joka on pizzan ja patongin yhdistelmä. Ja se oli todella herkullinen. Illan päätteeksi palasimme hostellille noin klo 21.
Viimeinen päivä, tiistai 23.4., alkoi aamiaisella klo 7.00, jonka jälkeen suuntasimme ratikalla kauppakeskukseen, missä meillä oli tunti aikaa shoppailla tai kierrellä. Sen jälkeen lähdimme kohti lentokenttää junalla.
Saavuimme Krakovan lentokentälle, josta paluulentomme Suomeen oli tarkoitus lähteä. Lento oli kuitenkin myöhässä, ja istuimme kärsivällisesti odottaen lähtöä. Viimein noin klo 15.00 astuimme lentokoneeseen ja suuntasimme kohti kotia. Paluulento Suomeen sujui rauhallisesti, ja saavuimme kotimaan klo 18.30.
Matka oli täynnä upeita kokemuksia ja unohtumattomia hetkiä Krakovan kauniissa kaupungissa. Kaikki matkalaiset lähtivät kotiin tyytyväisinä ja täynnä upeita muistoja, jotka säilyvät mielessä ikuisesti.
Tervetuloa Pumppulahden seikkailuradan avajaisiin keskiviikkona 8. toukokuuta 2024 kello 15–17!
Seikkailurata on Raaseporin ensimmäisen, vuonna 2022 toteutetun osallistuvan budjetoinnin lopputulos. Rata valmistui marraskuussa 2023.
Tapahtuma alkaa kello 15, kun juhlallisin menoin leikkaamme nauhan ja elinkeinojohtaja Sebastian Risku pitää avajaispuheen. Liikuntaohjaajamme on paikalla kertomassa, miten sekä isot että pienet voivat käyttää rataa. Tarjoamme mehua ja keksejä, ja jaamme kukansiemeniä sopivasti alkavaa puutarhakautta ajatellen.
Skolmusik-festivaali järjestetään vuonna 2027 Raaseporissa. Festivaali on suunnattu ruotsinkielisten peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille, ja se houkuttelee tuhansia osallistujia ympäri ruotsinkielistä Suomea.
– On hauskaa ja inspiroivaa saada tulla Raaseporiin Skolmusik-festivaalin kanssa. Jokainen isäntäpaikkakunta voi antaa oman paikallisen leimansa tapahtumalle, ja se onkin osa kiertävän tapahtuman charmia. Odotamme myös hyvää yhteistyötä kaupungin ja kaikkien paikallisten toimijoiden kanssa. Näin suuren tapahtuman voi luoda vain yhdessä työskentelemällä, sanoo Hanna Kronqvist, DUNK – De Ungas Musikförbund i Svenskfinland rf:n puheenjohtaja.
Kolmen vuoden välein järjestettävä festivaali on aiemmin järjestetty muun muassa Turussa, Helsingissä, Pietarsaaressa ja Maarianhaminassa. Tänä vuonna osallistujat ovat kokoontuneet Tampereelle kahden päivän ajaksi. Ohjelmassa on ollut työpajoja, konsertteja ja myös tanssia.
– Olemme Raaseporissa tietysti erittäin iloisia siitä, että saamme olla isäntänä tapahtumassa, joka on täynnä luovuutta ja hienoja musiikillisia hetkiä, sanoo Tina Nordman, Raaseporin sivistys- ja hyvinvointijohtaja.
– Skolmusik-festivaali on vuosien varrella muodostunut Stafettkarnevalin vastineeksi musiikista kiinnostuneille oppilaille. Osallistujille tämä tarkoittaa elinikäisiä muistoja, yhteenkuuluvuutta ja uusia ystäviä, järjestäjille taas tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä. Raasepori toivottaa teidät tervetulleeksi monipuoliseen kaupunkiin, joka panostaa kulttuuriin ja hengittää kulttuurihistoriaa jokaisessa taajamassa ja kylässä, lisää Petra Theman, Raaseporin kaupunginjohtaja.
Oletko pienen lapsen vanhempi ja haluaisit, että lapsesi (0-6 vuotta) saisi mahdollisuuden musisoida turvallisesti yhdessä toisten samanikäisten kanssa? Siinä tapauksessa musiikkiopiston muskari on täydellinen paikka lapsellesi.
Muskarin tavoitteena on herättää lapsen kiinnostus ja rakkaus musiikkia kohtaan ja tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä musikaalisilla kokemuksilla. Muskarissa lauletaan, soitetaan, leikitään, tanssitaan, kuunnellaan ja maalataan. Lapset saavat myös uusia ystäviä ja arvokkaita kokemuksia.
Tarjoamme perheryhmiä 0-2-vuotiaille oman aikuisen kanssa sekä musiikkileikkiryhmiä 3-6-vuotiaille. Muskariopetusta järjestetään Tammisaaressa, Karjaalla, Hangossa, Inkoossa ja Mustiolla. Ryhmäjaon sekä aikataulun löydät osoitteesta raseborg.eepos.fi (6.5. alkaen) sekä täältä: Muskariryhmät / Musiklekgrupper 2024-25 (raseborg.fi)
Sunnuntaina 10.3. RaseProms konsertti teki paluun. Kyseessä on koko musiikkiopiston yhteinen konsertti, joka järjestettiin edellisen kerran keväällä 2022. Konsertti pidettiin ammatillisessa hengessä kolmiosaisena kokonaisuutena Kulttuuritalo Fokuksessa, Karjaalla. Konserttipäivän aikana yli 100 oppilasta ja opettajaa loivat musiikin iloa ja taikaa. Yleisöä konserteissa oli n. 300 henkilöä ja konserttien kokonaiskesto oli 2 h 30 min.
Musiikkiopisto on kiitollinen kaikesta saamastaan avusta konsertin järjestämisessä. Yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa musiikkiopisto sekä vanhempainyhdistykset ConAmore (Tammisaari) ja Nuotinvetäjät (Karjaa) onnistuivat tuomaan juhlahumua oppilaiden ja yleisön arkeen monipuolisella ohjelmistolla. Konsertissa kuultiin kaikkea klassisista kappaleista ja kansanmelodioista rockklassikoihin ja Disney materiaaliin, ja musiikkiopisto pääsi esittelemään monipuolista soitinvalikoimaansa. Myös musiikkiopiston vastikään perustettu sinfoniaorkesteri Muras Combo esiintyi, ja esitys oli yksi päivän monista inspiroivista hetkistä.
Syksyllä 2024 aloittavat uudet ekaluokkalaiset ovet tervetulleita tutustumaan Kiilan kouluuntiistaina 14.5.2024 klo 9-11.
Tuleva opettaja on vastassa pihalla. Tutustumispäivänä lapset tapaavat oman opettajan lisäksi uudet luokkakaverit ja pääsevät tekemään pieniä koulutehtäviä pulpetin ääressä, ruokailemaan ruokalaan ja näkemään pihalla oman koulukumminsa.
Huoltajille järjestetään samaan aikaan oma infotilaisuus n. klo 9.10 alkaen.
Raaseporin kaupungin varhaiskasvatus siirtyy CGI Vesa – palveluun CGI Vesa on varhaiskasvatuksen sähköinen palvelu, jota käytetään verkkoportaalin kautta. Palvelun käyttäminen edellyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta.
Vesassa huoltajat voivat hakea varhaiskasvatus- ja esikoulupaikkaa, ilmoittaa hoitoaikoja, toimittaa tulotietoja ym. Huoltajat voivat seurata hakuprosessin etenemisen Vesassa. Päätökset näkyvät heti Vesa- ja Suomi.fi palveluissa. Päätökset voidaan halutessa lähettää myös postitse kotiin
Lasten hoitotunteja seurataan leimaamalla laspet sisään ja ulos CGI Vesa – sovelluksella.
Kun lapsesi on varhaiskasvatuksen asiakas, voit:
lähettää hakemuksen varhaiskasvatukseen ja esikouluun
lähettää varhaiskasvatuksen asiakasmaksun tuloselvityksen
saada päätöksen varhaiskasvatus- ja esikoulupaikasta Vesa – palvelussa. HUOM! päätöksessä ei näy osastoa, vaan pelkästään päivähoitoyksikkö
saada asiakasmaksupäätökset ja tarkistaa asiakasmaksut Vesa-palvelusta
ilmoittaa lapsen hoitoajat – otetaan käyttöön myöhemmin keväällä, ja asiasta tiedotetaan, kun se tulee ajankohtaiseksi
lisätä tietoja lapsen allergioista ja erityisruokavaliosta
antaa varhaiskasvatuksen lupia (esim. julkaisulupa)
päivittää omat ja varahakijan yhteystiedot
Haku varhaiskasvatukseen ja esikopetukseen tehdään ensisijaisesti sähköisesti TÄÄLTÄ.
HUOM! Mikäli lapselle on jo haettu esikoulupaikkaa ja saatu esikoulupäätös, mutta tarvitaan vielä täydentävää varhaiskasvatusta, tulee hakemus tehdä paperilomakkeella. Lomakkeen saa kansliasta, varhaiskasvatusyksiköstä tai tulostettu kaupungin kotisivulta.
Hoitotunnit CGI Vesassa
Pelkästään varhaiskasvatusta koskevat hoitotunnit (0-5 vuotiaat lapset, sekä kun esikoululaisella ei ole esiopetusta esimerkiksi kesäkuukausina).
Hoitoaika viikossa: 11-21 tuntia/viikko – vastaa 88 tuntia/kuukausi (60% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 21-26 tuntia/viikko – vastaa 110 tuntia/kuukausi (70% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 26-37 tuntia/viikko – vastaa 150 tuntia/kuukausi (80% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) yli 36 tuntia/viikko – vastaa 210 tuntia/kuukausi (100% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta)
Täydentävän varhaiskasvatuksen (esikoululapsi) hoitotunnit. Esiopetus seuraa sivistyslautakunnan vahvistamia esikouluaikoja. Alla olevat hoitotunnit ovat voimassa lapsen varhaiskasvatusjakson ajan. HUOM! Esikouluaika 4 tuntia/päivä sisältyy viikkotunteihin.
Hoitoaika viikossa: 20-31 tuntia/viikko – vastaa 44 tuntia/kuukausi (20% osuus kokoaikasesta kuukausimaksusta) 31-41 tuntia/viikko – vastaa 88 tuntia/kuukausi (60% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 41-46 tuntia/viikko – vastaa 110 tuntia/kuukausi (70% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta) 46-46 tuntia/viikko – vastaa 150 tuntia/kuukausi (80% osuus kokoaikaisesta kuukausimaksusta)
Valittu aika voidaan jakaa perheen tarpeiden mukaan siten, että sitä käytetään päivittäin tai vain muutamana päivänä viikossa.
Mikäli teillä on kysyttävää, olkaa yhteydessä kansliaan sähköpostitse: varhaiskasvatus@raasepori.fi tai puhelimitse palvelusihteeriin/palveluohjaajiin.
Kesätyöseteli on Raaseporin kaupungin tuki kaikille kaupungin vuonna 2007 syntyneille nuorille. Seteli lähetetään nuorelle. Nuoret voivat kesätyösetelin avulla hakea töitä yrityksistä, yhdistyksistä, organisaatioista, kerhoista, säätiöistä ja seurakunnista (työnantajalla täytyy olla Y-tunnus). Setelillä ei voi hakea töitä Raaseporin kaupungilta. Työtä voi hakea kaupungin ulkopuolelta..
Kesätyöseteli on Raaseporin kaupungin tuki kaikille kaupungin vuonna 2008 syntyneille nuorille. Nuoret voivat kesätyösetelin avulla hakea töitä yrityksistä, yhdistyksistä, organisaatioista, kerhoista, säätiöistä tai esim. seurakunnista (työnantajalla täytyy olla Y-tunnus).
1. Kuka saa kesätyösetelin? – Kesätyöseteli jaetaan vuonna 2024 kaikille vuonna 2008 syntyneille Raaseporilaisille nuorille. Seteli on henkilökohtainen ja sitä voi käyttää vain kerran eikä sitä voi luovuttaa toiselle henkilölle. – Setelin arvoa ei voida jakaa, tuki voidaan maksaa ainoastaan yhdelle (1) työnantajalle.
2. Työnantaja, joka voi käyttää kesätyöseteliä – Työnantaja voi olla yritys, yhdistys tai muu, jolla on Y-tunnus. Yksityishenkilöt tai yksittäiset taloudet eivät voi toimia työnantajana. HUOM. Työnantaja ei voi käyttää kesätyöseteliä ja samanaikaisesti nostaa muita tukia samasta työhönotosta.
3. Palkka ja työaika – Työajan tulee olla vähintään 100 tuntia ja palkka vähintään 700€. – Työsuhteen toteutus ajanjakso tulisi olla 1.6–31.8.2024 välisenä aikana. – Maksettava tuki on 400€.
4. Miten työnantaja hakee tukea kaupungilta? – Hakemus tuen saamisesta kaupungilta on jätettävä viimeistään 31.10.2024 sähköpostitse: kesatyoseteli@raasepori.fi tai postitse osoitteeseen: Raaseporin kaupunki, vapaa-aikaosasto PB 58 10611 Raasepori. Kuoreen merkintä ”Kesätyöseteli”.
A. Työhön otetun nuoren kesätyöseteli B. Kopio työsopimuksesta C. Selvitys toteutuneesta työajasta D. Virallinen kuitti palkan maksusta (esim. tuloste verkkopankista) E. Työnantajan nimi, osoite, pankkitilin numero, Y-tunnus ja yhteyshenkilö (liite mukana)
Kesätyöseteleitä koskevat kysymykset voi esittää Raaseporin Etsivä Nuorisotyölle Puh: 019 289 2227 s-post: kesatyoseteli@raasepori.fi
3 – 7.6.2024 Maanantai – Perjantai klo 9.00 – 15.00. Järjestämme päiväleirit Karjaalla ja Tammisaaressa. Leirit ovat tarkoitettu lapsille ja nuorille syntyneet 2015 – 2011. Leirien aikana liikumme paljon lähiympäristössä, leikimme ja pelaamme, sekä haastamme itseämme. Leirin hinta on 20€ sisältäen lounaan ja välipalan. Ilmoittautumisaika on 8.4 – 24.5. Rajoitettu määrä paikkoja (20/ leiri). Lisää infoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/sommar2024
10 – 13.6.2024. Tule viettämään tapahtumarikkaita päiviä kanssamme kesäkuussa kun Raaseporin Nuorisopalvelut järjestävät kesäleirin lapsille syntyneet 2013 – 2010 luonnonkauniissa Bromarv Gårdissa. Vietämme paljon aikaa ulkona leikkien, uidenfoto20, pelejä pelaillen ja itseämme haastaen. Leirin hinta on 100€ sisältäen ruuan ja yöpymisen. Ilmoittautumisaika on 8.4. – 3.5. Rajoitettu määrä paikkoja (20kpl). Lisää infoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/summercamp2024
11 – 14.6.2024 järjestämme valokuvausleirin Tammisaaren Uncanilla. Leiri on tiistaista perjantaihin klo 9.00 – 15.00. Leirin aikana opimme valokuvauksen sekä kuvahallinnan perusteet. Leirin hinta on 10€, sisältäen lounaan ja välipalan. Ilmoittautumisaika on 8.4. – 31.5. Rajoitettu määrä paikkoja (20kpl). Lisää infoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/foto2024
Tiistaina 18.6. teemme päiväretken Linnanmäelle. Retken hinta on 55€ sisältäen rannekkeen sekä matkat. Ilmoittautumisaika on 8.4. – 6.6. Rajoitettu määrä paikkoja (50kpl). Lisää infoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/lintsi2024
Torstaina 20.6 matkaamme Seikkailupuisto Korkeeseen ja Korkeasaareen. Reissun hinta on 45€ sisältäen matkat ja pääsyliput. Ilmoittautumisaika on 8.4. – 6.6. Rajoitettu määrä paikkoja (50kpl). Lisää infoa ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/korkee2024
28.6 järjestämme rullalautailutapahtuman Pohjan skeittipuistossa. Tarjolla musaa, grillausta, rullalauta kokeilua ja muuta hauskaa. Tervetuloa.
Syyhytartunnat ovat olleet esillä julkisuudessa viime aikoina. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on välittänyt tietoa syyhystä päiväkotilasten ja koululaisten huoltajille Raaseporissa.
Mikä on syyhy?
Syyhyn aiheuttaa hyvin pieni (n. 0,4 mm) syyhypunkki, joka kaivautuu ihon sarveiskerrokseen ja muodostaa sinne muutaman millimetrin mittaisen käytävän. Syyhypunkki selviää ihmiskehon ulkopuolella 48–72 tuntia.
Syyhy tarttuu ihokontaktissa ja esimerkiksi yhteisten vuodevaatteiden kautta. Syyhy tarttuu tavallisimmin perhepiirissä ja seurustelusuhteissa. Harvemmin syyhy voi tarttua läheisten leikkikavereiden kesken ja päiväkodissa.
Jos päiväkoti-ikäisellä lapsellasi on todettu syyhytartunta, pyydämme ilmoittamaan siitä päiväkotiin. Jos päiväkotiryhmässä on kaksi tai useampi syyhytartunta, syyhytiedote ja toimintaohjeet annetaan kaikkien ryhmän lasten koteihin.
On erittäin harvinaista, että syyhy leviäisi laajemmin kouluolosuhteissa. Kouluikäisen lapsen syyhystä on hyvä ilmoittaa sellaisiin kaveriperheisiin, joiden kanssa lapsi on läheisissä tekemisissä: esim. yökyläily tai leikit/harrastukset, joissa on fyysistä kontaktia.
Syyhy ei ole vaarallinen, mutta on epämiellyttävä kokemus. Syyhystä pääsee eroon, kun seuraa ohessa olevia ohjeita.
Syyhyn oireet
Syyhyn tyypillisin oire on kutina. Voimakasta kutinaa on etenkin iltaisin ja öisin. Iholla näkyy pieniä vesirakkuloita, näppylöitä ja raapimisjälkiä, tavallisimmin sormien välissä, ranteissa, kyynärvarren etupinnalla, kainaloissa, alavatsalla, nilkoissa ja genitaalialueilla. Yli 5-vuotiailla on syyhyä kasvoissa erittäin harvoin.
Ensimmäisen kerran syyhytartunnan saanut alkaa oireilla 3–8 viikon kuluttua tartunnasta. Jos on aiemmin ollut syyhytartunta, voivat oireet alkaa jo 1–4 päivän kuluessa altistumisesta. Syyhyn liittyvä kutina jatkuu usein jopa 4 viikkoa onnistuneenkin hoidon jälkeen.
Miten syyhy hoidetaan?
Syyhyyn voi käyttää itsehoitona apteekista ilman reseptiä ostettavaa lääkehoitovoidetta (5 % permetriini). Yksi 30 g:n voideputki riittää aikuiselle ja yli 12-vuotiaalle lapselle koko vartalon voiteluun.
Kaikki samassa taloudessa asuvat, sekä läheisessä kanssakäymisessä olleet ihmiset, kuten seurustelukumppanit, tulee hoitaa samanaikaisesti. Jos lapsella on useampi koti, tulee kaikkien kotien perheenjäsenet hoitaa samanaikaisesti.
Hoito tehdään kaksi kertaa jokaiselle henkilölle, myös oireettomille. Hoitokertojen välillä pidetään taukoa 7–10 vuorokautta. Lapsi voi mennä päiväkotiin seuraavana päivänä ensimmäisen hoitokerran jälkeen.
Koti siivotaan molempien hoitokertojen jälkeisenä päivänä. Huolellinen siivous on tärkeä, pelkkä lääkehoito ei riitä. Katso erillinen ohje siivoukseen täältä.
Milloin yhteys terveydenhuoltoon?
Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos syyhytartunta on vaikeaoireinen, tulehtunut, jos itsehoito ei auta tai jos syyhydiagnoosi on epävarma. Lääkärin on mahdollista määrätä syyhyn myös tablettilääkehoitoa ja muita voidehoitoja.
Musiikkiopisto toivottaa sinut tervetulleeksi Soitinpoluille tutustumaan eri soittimiin!
Kevään 2024 Soitinpolut järjestetään musiikkiopiston tiloissa: Tammisaari, Tammisaaren talo, ti 19.3. klo 16.30–19.00 Hanko, Hankoniemen yläaste ja lukio, ke 20.3. klo 17.00–19.00 – alkaa konsertilla klo 17 Inkoo, vanha Kyrkfjärdens skola, la 23.3. klo 10.00–11.00 Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, 2. kerros, la 23.3. klo 12.00–13.30
Uusien soitin-, laulu- ja karusellioppilaiden ilmoittautuminen lukuvuodelle 2024–25 on avoinna 19.3.–5.5. osoitteessa raseborg.eepos.fi Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä riippuen vapaana olevien paikkojen määrästä toivotussa soittimessa.
2016-17 syntyneet lapset voivat ilmoittautua myös Soitinkaruselliin (yhteinen karusellitunti + soittotunti kerran viikossa). Karusellissa on mukana 2–4 vuosittain vaihtuvaa soitinta. Tiedotamme viimeistään lukuvuoden alussa, mitkä soittimet ovat mukana karusellissa.
Lukiolaiset My Gustafsson ja Vilho Wuorenrinne kertovat matkapäiväkirjassaan Erasmus+-projektiviikosta Berliinissä:
Erasmus+-projektilaiset Brandenburgin portilla
Erasmus+-projektilaiset Brandenburgin portilla
Erasmus+-projektilaiset Brandenburgin portilla
Sunnuntai 14.1.2024: Matkamme alkoi linja-autokyydillä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Matkaselvitys sujui hyvin ja muutama tunti lentokentälle saavuttuamme olimmekin jo matkalla Berliiniin.
Berliiniin saavuttuamme menimme paikallisjunalla Gesundbrunnen nimiseen kaupunginosaan, jossa hotellimme sijaitsi. Hotellilla otimme pienen paussin matkustamisesta, minkä jälkeen kävimme hotellin lähellä sijaitsevissa ravintoloissa syömässä. Päivä päättyi siihen, että väsyneenä menimme kaikki unille.
Maanantai 15.1.2024: Aamupalan jälkeen matkamme jatkui kohti Klax Schulea. Koululla meidät vastaanotti paikallinen opettaja, herra Daniel Somogyi. Muutamat opiskelijat esittelivät meille koulun tilat ja tämän jälkeen teimme muutamia esittäytymiseen liittyviä tehtäviä.
Söimme lounasta koululla, jonka jälkeen menimme yhdessä Klax Schulen opiskelijoiden kanssa kiipeilemään boulderointikeskukseen. Tämä oli monelle uusi ja hauska kokemus. Kiipeilyn jälkeen suuntasimme takaisin hotellille. Päivän päätteeksi melkein jokainen meistä lähti Alexanderplatzille. Siellä kiertelimme kauppoja ja kävimme syömässä.
Tiistai 16.1.2024: Menimme koululle, jossa meille kerrottiin päivän suunnitelma. Saimme eväsrasiat sekä vettä ja suuntasimme tämän jälkeen ratikalla keskustaan päin. Tämä päivä koostui kaupungilla kiertelystä sekä suosittujen nähtävyyksien luona vierailusta.
Näimme useita nähtävyyksiä päivän aikan ja ensimmäisenä suuntasimme kohti museosaarta. Siellä jäimme hetkeksi kuuntelemaan kun toinen paikallinen opettaja herra Spötter kertoi museosaaresta. Sieltä jatkoimme matkaa kohti Brandenburgin porttia.
Brandenburgin portin luota jatkoimme matkaa kohti Reichstagia (valtiopäivätaloa). Siellä saimme opastetun kierroksen läpi rakennuksen ja pääsimme istumaan itse istuntosaliin, josta löytyy yli 700 tuolia. Reichstagin jälkeen kävimme vielä muutaman nähtävyyden luona, esimerkiksi holokaustin muistomerkillä. Päivän päätteeksi kävimme Mall of Berlin -ostoskeskuksessa.
Keskiviikko 17.1.2024: Tämä päivä koostui suurimmaksi osaksi koululla työskentelystä projektin parissa. Aamulla Karjaan lukiosta mukaan tulleet opettajamme Marjo Kari ja Onni Kaarle, sekä paikalliset opettajat Daniel Somogyi ja Jörg Spötter kertoivat vielä hieman paikoista, joissa kävimme edellisenä päivänä. Itse koulupäivän jälkeen teimme Suomesta tulleita läksyjä.
Erasmus+-projektin raaseporilaiset ja berliiniläiset osanottajat
Torstai 18.1.2024: Tämäkin päivä koostui suurimmaksi osaksi koululla työskentelystä projektin parissa. Projektityöt valmisteltiin esitystä varten ja ne pidettiinkin jo seuraavana päivänä. Samoin torstaina tehtiin Karjaan lukion kotitehtäviä. Illalla melkein kaikki opiskelijat kävivät Alexanderplatzilla tekemässä hieman omia ja tuliaisostoksia, jonka jälkeen palasimme takaisin hotellille valmistautumaan seuraavaa päivää varten.
Alexanderplatz, Berliini
Alexanderplatz, Berliini
Alexanderplatz, Berliini
Perjantai 19.1.2024: Päivä alkoi siten, että pakkasimme viimeiset tavaramme, jonka jälkeen matkustimme koululle. Kouluun saavuttuamme aloimme valmistautumaan projektien esittämistä varten. Projektit esitettiin, jonka jälkeen keskustelimme niistä vielä hetken yhdessä opettajiemme kanssa.
Tämän jälkeen herra Spötter muutaman opiskelijan avulla jakoi meille pienet matkamuistot, Klax Schule -vihon kynän kera ja pinssin. Juttelimme vielä hetken yhdessä, minkä jälkeen palasimme hotellille. Hotellilla nappasimme mukaan matkalaukkumme ja suuntasimme kohti lentokenttää. Lentokentällä odotimme muutaman tunnin. Kaksi tuntia myöhemmin laskeuduimme Helsinki-Vantaan lentokentälle. Lentokentältä kuljimme linja-autolla takaisin Karjaalle.
RaseProms on Raaseporin Musiikkiopiston suuri kevättempaus, joka tarjoaa ohjelmaa aina klassisista kappaleista moderneihin uudelleensovituksiin. Konserteissa esiintyy suurempia ryhmiä, orkestereita ja kuoroja. Solistina tänä vuonna toimivat Sara Simonen ja Felix Lönnqvist. Felix toimii myös konserttien juontajana.
Nimi RaseProms juontuu BBC Promsista, joka on maailman suurin vuosittain järjestettävä festivaali Isossa-Britanniassa. Festivaali huipentuu loppukonserttiin Albert Hallissa. Yhtenä konserttien tavoitteena on, että oppilaat saavat esiintyä ja näyttää osaamistaan suuremmalle yleisölle.
Ohjelma koostuu 3 konsertista
KONSERTTI 1 Tryckeriteatern 14:00 – Liput 12 €
Kitaraorkesteri Karjaan Selloryhmä Harmonikkaorkesteri Harpistien ryhmä Kuorot Primo ja Secondo Muras Combo (Solistit Sara Simonen / Felix Lönnqvist)
VÄLIKONSERTTI Fenix-sali 15:30 – Vapaa pääsy
Sellokvartetti Huiluduo Simon Kiuru Pianisticocktail Karjaan orkesteri
KONSERTTI 2 Tryckeriteatern 16:30 – Liput 12 €
Tammisaaren bändi Lyömäsoitinryhmä Puhallinorkesteri Muras Combo (Solistit Sara Simonen / Felix Lönnqvist)
”Jos olet vähänkin epävarma siitä, mitä tulevaisuudelta toivot, hae lukioon!” kannustaa Karjaan lukion alumni, tuleva diplomi-insinööri Eliisabet Velpler ysiluokkalaisia.
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen tällä hetkellä viimeistä vuotta konetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistossa ja asun Espoossa. Opiskeluni ovat avanneet ovia sekä Suomessa että ulkomailla – olen ollut Suomessa töissä suunnitteluinsinöörinä ja CERN-tutkimuslaitoksessa Sveitsissä valmistustekniikan asiantuntijana. Tällä hetkellä keskityn kokonaan opintoihin ja työelämä saa odottaa valmistumiseeni asti.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelupolkuni ei ole ollut suoraviivaista ja mieleni on muuttunut muutaman kerran ennen kuin löysin oikean alan. Ysiluokalla halusin eläinlääkäriksi, ja se haave jatkui melkein koko lukion ajan. Minusta kuitenkin tuntui, ettei mun kemian taidot ollut tarpeeksi hyviä hyvään yo-arvosanaan, joten luulin saavani liian vähän pisteitä pääsykokeissa, minkä takia jätin koko aineen kirjoittamatta ja hakematta kouluun.
Nautin kuitenkin paljon matikasta, joten niin mä sitten lukion jälkeen vuonna 2017 lähdin Turun yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä, mutta heti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ymmärsin, ettei yliopiston matematiikka ole minun juttuni vaan haluan soveltaa luonnontieteitä konkreettisesti.
Olen aina pitänyt koneista, laitteista ja ajoneuvoista, ja siitä syystä päätin vaihtaa käytännöllisemmälle alalle, jossa pääsen näkemään työni tulosta. Hain Turun ammattikorkeakouluun opiskelemaan ajoneuvo- ja kuljetustekniikkaa, ja valmistuin insinööriksi vuonna 2021. Valmistumiseni jälkeen ehdin olla vuoden töissä ennen kuin totesin etten halua työni rajoittuvan ainoastaan ajoneuvosuunnitteluun, joten hain konetekniikan maisteriohjelmaan ja tässä mä nyt olen.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä Karjaan lukiosta?
Lukioaikoja muistelen lämmöllä erityisesti opintojeni kannalta. Oli ihanaa opiskella pienessä lukiossa, jossa opettajia aidosti kiinnosti opettaa ja heillä oli aikaa perehtyä jokaisen opiskelijan opintoihin. Opettajia oli helppoa lähestyä kysymyksillä ja he pystyivät järjestämään tukiopetusta sitä tarvitseville. Koen, että sain lukiosta hyvät eväät mukaan yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. Kiitos siitä kaikille opettajille.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Ei kannata stressata tulevaisuutta. Asioilla on tapana järjestyä eikä elämää tarvitse suunnitella valmiiksi lukion aikana. Kannattaa opiskella aineita, jotka todella kiinnostavat eikä miettiä ainoastaan, mitä aineita yliopiston todistusvalinnoissa painotetaan. Huom. ota enemmän psykologian kursseja.
Mitä terveisiä lähettäisit 9.-luokkalaiselle, joka miettii lukio-opintoja?
Jos olet vähänkin epävarma siitä, mitä tulevaisuudelta toivot, hae lukioon!
Jos jaksoit lukea mun opiskelutarinan, ymmärrät, että harvemmin sitä tietää ysiluokalla, mihin elämäsi sinut ohjaa. Lukio antaa hyvän mahdollisuuden pohtia vielä muutaman vuoden, mitä haluaisit aikuisena tehdä. Ja kannattaa hakea pieneen lukioon, sillä opetus on yksilöllisempää kuin isoimmissa lukioissa. Voin suositella lämpimästi Karjaan lukiota.
Rummut: Musiikkiopiston Hangon toimipisteessä on vielä tilaa rummuissa. Soittotunnit järjestetään Hankoniemen yläasteella & lukiossa. Kevätlukukauden hinta on 120 € (normaalihinta 220,-/240,-).
Bändikerho: Haluaisitko soittaa tai laulaa bändissä ja olet n. 10–20-vuotias? Ilmoittaudu rohkeasti mukaan! Bänditunnit järjestetään Hangossa tiistaisin klo 19.00–20.00. Tunnit ovat ilmaisia musiikkiopiston oppilaille. Jos et ole musiikkiopiston oppilas, on lukukauden hinta 35 € kevätlukukaudelta 2024 (normaali lukukausimaksu 70 €).
Opetuspäivä on tiistaisin alkaen 27.2. Opettaja on kaksikielinen.
Ilmoittaudu osoitteessa https://raseborg.eepos.fi viimeistään26.2. mennessä. Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten varmistathan paikkasi nopeasti!
Karjaan lukion abit juhlivat penkinpainajaisiaan tänään. Abishow’ssa abit jakoivat palkintoja nuoremmille lukiolaisille ja antoivat lahjoja opettajille sekä näyttivät Abivideon. Suurimman osan alla olevista kuvista on ottanut abiturientti Rakel Fredriksson. Kiitos, #KalunAbit 2024!
Penkkarishow’n päätteeksi lensivät karkit.
Karjaan lukion abit 2024: ABI, ABI, ABI!
Abirekan kyydissä valmiina heittämään karkkia! Kuva: Rakel Fredriksson (R.F.)
Abishow’n juontajat poseeraamassa. Kuva: R.F.
Matkalla Kiilan kouluun heittämään tervehtimään alakoululaisia. Kuva: R.F.
Abirekan lavalla abit saivat kylmän mutta aurinkoisen kyydin. Kuva: R.F.
Abeja auringossa. Kuva: R.F.
Abeja valmiina juhlaan! Kuva: R.F.
Kuva: R.F. Lisää kuvia ja videoita Karjaan lukion Instagram- ja Facebook-tileillä.
”Lukiossa voi kokeilla eri aineiden opiskelua ja saada uutta perspektiiviä, joka voi myöhemmin elämässä osoittautua äärimmäisen arvokkaaksi”, kertoo Karjaan lukion alumni, maantieteen opiskelija Milla-Kaisa Korpimäki.
Milla-Kaisa Korpimäki
Mitä teet ja missä olet nykyisin? Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelen neljättä vuotta maantiedettä Oulun yliopistossa.
Lukioaikana en perinteiseen tapaan vielä tiennyt, mitä haluaisin tehdä ylioppilaaksi valmistuttuani. Minua on kuitenkin aina kiehtonut maailma ja sen toiminta sekä globaalit kysymykset, kuten ilmastonmuutos, köyhyys sekä erilaiset konfliktit. Halusin alalle, joka mahdollistaisi vaikuttamisen näihin globaaleihin haasteisiin ja pyrkisi ratkaisemaan ongelmia sekä nyt että tulevaisuudessa. Maantiede on tieteenalana todella laaja, ja se tarjoaa laajan kirjon tutkimusmahdollisuuksia sekä mahdollisuuden syventyä erilaisiin aiheisiin oman mielenkiinnon mukaan.
Toinen merkittävä syy siihen, miksi päädyin valitsemaan maantieteen opiskelun, oli lukion maantieteen ja biologian opettaja, sillä hänen tapansa opettaa sai minut entisestään kiinnostumaan maantieteestä ja sen opiskelusta.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt?
Lukioajoista on jäänyt paljon hyviä ja arvokkaita muistoja. Päällimmäisenä mieleen tulee saksan ja historian opiskelijoiden yhteinen matka Berliiniin, sekä tietysti Wanhat ja penkkarit. Lukioaikojeni kohokohtia ovat ehdottomasti olleet myös ne monet naurut ja hyvät muistot opettajien sekä ystävien kanssa.
Toisaalta hyvien muistojen lisäksi mukaan mahtuu myös huonompia muistoja. Olen itse kirjoittanut ylioppilaaksi ensimmäisenä koronakeväänä, jolloin ylioppilaskirjoituksia jouduttiin aikaistamaan, jotta kirjoittaminen ylipäätään oli turvallista. Tämä kuitenkin lisäsi stressin määrää entisestään. Olen aina ollut taipuvainen stressaamaan kaikkea, joten ylioppilaskirjoitusten lisäksi myös koeviikot aiheuttivat aina kovaa stressiä lukioaikoina.
Mitä muistoja sinulla on Karjaan lukiosta?
Päällimmäisenä muistona Karjaan lukiosta tulee mieleen helposti lähestyttävät sekä joustavat opettajat. Opettajien kanssa oli aina helppo keskustella ja heiltä sai aina tarvittaessa neuvoja sekä tukea opiskeluun. Karjaan lukio on pieni lukio, mutta tiiviin lukion vuoksi myös kaikki opiskelijat tulivat toimeen toistensa kanssa. Karjaan lukio oli kaikin puolin hyvä valinta ja sieltä sai hyvät lähtökohdat jatkaa elämässä eteenpäin.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Antaisin ensinnäkin itselleni ohjeeksi nauttia joka hetkestä opinnoissa ja lukiossa ylipäätään, sillä myöhemmin ei enää ole mahdollista palata takaisin lukioaikoihin.
Toiseksi muistuttaisin itseäni siitä, että aina ei tarvitse stressata joka kokeesta tai arvosanasta. Vaikka hyvät arvosanat ovat tärkeitä, on hyvä pitää mielessä, että elämä koostuu paljon muustakin kuin pelkistä numeroista.
Lisäksi kannustaisin itseäni olemaan utelias ja avoin uudelle tiedolle. Maailma muuttuu, ja omat kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua siinä samalla. Lukiossa voi kokeilla eri aineiden opiskelua ja saada uutta perspektiiviä, joka voi myöhemmin elämässä osoittautua äärimmäisen arvokkaaksi. Joten ole rohkea ja anna uteliaisuudellesi tilaa.
Mitä terveisiä lähettäisit 9.-luokkalaiselle, joka miettii lukio-opintoja?
Suosittelen ehdottomasti lukio-opintoja 9.-luokkalaiselle, joka niitä harkitsee. Lukio antaa miettimisaikaa, jos ei ole vielä ihan varma siitä, mitä tulevaisuudeltaan haluaa. Toisaalta on hyvä muistaa, että lukiossakaan ei tarvitse vielä päättää, mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä, sillä sitä kyllä kerkeää miettimään myöhemminkin. Lukio-opinnot kuitenkin avaavat monia ovia ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin oppinaineisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Lukion jälkeen on mahdollista lähteä opiskelemaan lähes mitä vain.
Lukion aikana voit myös itse vaikuttaa siihen, minkälaiseksi nuo kolme lukiossa vietettyä vuotta muotoutuvat. Lukio ei ole pelkkää opiskelua; se on myös uusien kokemusten keräämistä.
Abiturienttien (ryhmät 21a, 21b ja 20) vanhemmille ja abeille itselleen järjestettiin 16.1. infoilta kevään 2024 opiskeluun liittyvistä tärkeistä tapahtumista. Alla on illan esitys, josta voit poimia tärkeät päivämäärät aina penkkareista ylioppilasjuhliin asti.
Raaseporin alueen taiteenperusopetusta järjestävät toimijat (Kuvataidekoulu Colorikus, Teatterikoulu Konfetti, Raaseporin Musiikkiopisto, Länsi-Uudenmaan Tanssiopisto Hurja Piruetti sekä Hurja Sirkuskoulu) osallistuvat Taiteen perusopetusliiton organisoimaan ”Luovuutta Politiikkaan” teemaviikkoon jo toisen kerran 5.-9.2.2024. Viikon aikana oppilaitokset tarjoavat päättäjille mahdollisuuden tutustua toimintaan ja osallistua kokemukselliseen tekemiseen taideopetusta antavissa oppilaitoksissa. He voivat myös osallistua keskusteluihin oppilaitosten henkilöstön sekä lasten ja nuorten kanssa.
Päättäjiä on kutsuttu tutustumaan Raaseporin Taiteen perusopetukseen ja tapaamaan lapsia ja nuoria sekä heidän opettajiaan. Ohjelmassa on oppilaiden pieniä esityksiä, mutta päättäjät voivat myös osallistua ja kokeilla miltä tuntuu esim. tanssia, näytellä, soittaa soitinta tai tehdä kuvataidetta.
Musiikkiopiston oppilaat esiintyvät ja osallistavat yleisöä Sigurd Snåren salissa Tammisaaressa ti 6.2. klo 16.45–17.45. Teatterikoulu Konfetti järjestää oman tapahtumansa ti 6.2. klo 18–18.45 Kulttuuritalo Kareliassa, Tammisaaressa. Vierailijat voivat tutustua Kuvataidekoulu Colorikukseen Karjaalla ke 7.2. klo 17.15–18.45 kansalaisopiston Colorikus-luokassa, Torikadulla. Hurja Piruetti järjestää tapahtuman nimeltä ”Taiteen ääni” pe 9.2. klo 15–16.30 Tryckeriteaternissa, Fokuksessa, Karjaalla. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.
Raaseporin Nuorisopalvelut järjestävät kaksi päiväretkeä talvilomalla 2024.
Tiistaina 20.2. matkaamme Turun Superparkiin. Retken hinta on 25€ sisältäen matkat ja 4h lipun. Paikkoja on rajoitetusti ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 13.2.2024. Lisää infoa reissusta ja ilmoittautuminen löydät tämän linkin takaa: https://www.lyyti.in/superpark24
Torstaina 22.2 suuntaamme laskettelureissulle Himokselle. Reissun hinta on 50€ sisältäen reissut ja hissilipun. Paikkoja on rajoitetusti ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.2.2024. Lisää infoa reissusta ja ilmoittautuminen löydät tämän linkin takaa: https://www.lyyti.in/himos24
Haluaisitko tarjota lapsellesi tien musiikin pariin? Musiikkileikkikoulussa lapsellasi on mahdollisuus tutustua musiikin maailmaan muiden samanikäisten kanssa turvallisessa ja kehittävässä ympäristössä. Muskarissa lapset pääsevät laulamaan, soittamaan, leikkimään, tanssimaan, kuuntelemaan ja maalaamaan, sekä saavat uusia ystäviä ja arvokkaita kokemuksia.
Vapaita paikkoja löytyy Tammisaaresta, Inkoosta, Mustiolta, Hangosta ja Karjaalta seuraavista ryhmistä:
Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi Raaseporin kaupungin ja Axxellin järjestämille nuorten työ- ja koulutusmessuille 7.2.2024 klo. 14.00 – 18.00.
Yhteistyökumppanimme Fiskars Village järjestää samana päivänä keskiviikkona klo 11.00 – 13.45 kiinnostuneille työnhakijoille tutustumispäivän, jonka aikana pääset tutustumaan ja tapaamaan tarkemmin yrityksiä ja työtehtäviä, jotka ovat parhaillaan avoinna Fiskarsissa.
Karjaan lukion opiskelijat Pyry Juvonen ja Milena Drozdowska olivat mukana CERN-projektissa syksyllä 2023 yhteistyölukioiden opiskelijoiden ja fysiikanopettajien kanssa. Tässä Pyryn ja Milenan matkakertomus:
Maanantai 23.10.2023: Ensimmäinen päivä Genevessä tarjosi uusia kokemuksia ja lumoavia nähtävyyksiä. Pienissä ryhmissä lähdettiin seuraamaan etukäteen suunniteltuja ohjeita kaupunkivaellukselle, jonka aikana kiersimme eri puolilla kaupunkia ja näimme monia kauniita paikkoja.
Päivä jatkui lounaspaikan etsinnässä, ja sen jälkeen saimme kävellä vapaasti ympäri kaupunkia. Kaupungilta hotellille palattuamme spontaanisti päätimme ryhmän kesken suunnata vielä samana päivänä Ranskan puolella sijaitsevaan kauppakeskukseen. Lyhyen vierailun jälkeen saavuimme takaisin hotellille.
Tiistai 24.10.2023: Ohjelmassa oli Genevenjärven kierros. Matkamme vei meidät ensimmäisenä Chamonix’n laskettelukylään, jossa halukkaille annettiin mahdollisuus nousta hissillä Mont Blancille. Sitten jatkettiin matkaa hienoon vanhaan kaupunkiin nimeltä Lausanne missä päätimme syödä paikallisessa italialaisessa ravintolassa. Kaupunkiin tutustuminen jäi lyhyeksi, sillä seuraavana ohjelmassa oli käynti olympiamuseossa, joka tarjosi mielenkiintoisen katsauksen urheiluhistoriaan.
Keskiviikko 25.10.2023: CERNiin liittyvän ohjelman ensimmäisenä päivänä tutkija Tobias Treczoks kertoi meille CERNin historiasta ja tavoitteista sekä esitteli meille CERNin ensimmäisen hiukkaskiihdyttimen, synkrosyklotronin (kuva alla). Vaikka vuonna 1957 rakennettu synkrosyklotroni on jo museoitu, kaikki muut CERNin hiukkaskiihdyttimet ovat vielä käytössä, mukaan lukien jopa muutamia 1950–1970-luvuilla rakennettuja kiihdyttimiä.
Tutustuimme keskiviikkona myös CERNin vieressä sijaitsevaan Science Gateway -näyttelyyn. Siellä saimme tietää muun muuassa CERNin suurimmasta hiukkaskiihdyttimestä, LHC:sta (Large Hadron Collider) ja sen varrella sijaitsevista hiukkasilmaisimista.
Torstai 26.10.2023: Kuulimme useita mielenkiintoisia luentoja CERNin tutkijoilta ja teknikoilta. Tutkija Sami Räsänen luennoi meille tutkimastaan aihealueesta, kvarkkigluoniplasmasta. Saimme tietää sen olomuodosta, koostumuksesta sekä muista fysikaalisista ominaisuuksista. Lisäksi kuulimme luentoja hiukkasfysiikan kokeellisesta tutkimuksesta sekä konetekniikasta CERNissä. Kuvassa alla Tim Berners-Leen tietokone, joka toimi maailman ensimmäisenä nettiserverinä. Internet syntyi alun perin CERNissä.
Perjantai 27.10.2023: Vierailimme CERNin datakeskuksessa Maarten Litmaathin opastuksella. Servereitä täynnä oleva halli varastoi, siirtää ja käsittelee jatkuvasti valtavia määriä dataa, jota tulee esimerkiksi LHC:n koeasemilta.
Tämän jälkeen tutkija Ina Carli esitteli meille CERNin antimateriatehtaan. Kuten nimestä voi päätellä, siellä valmistetaan ja tutkitaan antimateriaa. Antimateriatehdas onkin yksi maailman ainoita paikkoja, jossa antimateriaa valmistetaan. Kuvassa alla antimateriatehtaan ELENA-järjestelmä, joka hidastaa ja pitää sisällään antimateriaa.
Perjantaina, matkan viimeisenä päivänä, suuntasimme Yhdistyneiden Kansakuntien tukikohtaan Genevessä. Opastetulla kierroksella saimme tutustua YK:n toimintaan ja tiloihin. Oppaamme oli asiantunteva ja saimme vierailusta paljon irti (kuvat alla).
Hakuaika kielikylpyyn on 8–21.1.2024. Mikäli kielikylvyssä on hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja pidennetään hakuaika.
Raaseporissa on kielikylpyryhmiä 3–5 -vuotiaille lapsille neljässä eri päiväkodissa.
Kielikylpy suomenkielisille lapsille, jotka opettelevat ruotsia järjestetään Karjaalla Kiilan päiväkodissa ja kielikylpy ruotsinkielisille lapsille, jotka opettelevat suomea järjestetään Solbackan päiväkodissa.
Kielikylpy ruotsinkielisille lapsille, jotka opettelevat suomea järjestetään Tammisaaressa Rasebon päiväkodissa ja Mäntykodon päiväkodissa.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti täältä. Kirjoita hakemuksen lisätietoihin että haette kielikylpyyn.
Raaseporin kaupungissa hakuaika esiopetukseen on 8-21.1.2024. Esiopetushakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti tämän linkin kautta: Esiopetushakemus
HUOM! Mustion koulun esikoulussa aloittavat, saavat erillisen hakulomakkeen koulun rehtorilta.
Mikäli lapsenne tarvitsee varhaiskasvatusta esiopetuksen lisäksi, tulee teidän täyttää kaksi erillistä hakemusta. Toisessa haette esiopetukseen ja toisessa varhaiskasvatukseen.
Nuorisopalvelut ovat avoinna seuraavasti viikoilla 52 ja 1. Meidän pienimmät nuorisotalot ovat suljettuna, Karjaan ja Tammisaaren Nuorisotalot ovat avoinna seuraavasti:
LAUANTAI 23.12 SULJETTU SUNNUNTAI 24.12 SULJETTU MAANANTAI 25.12 SULJETTU TIISTAI 26.12 SULJETTU KESKIVIIKKO 27.12 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL013-19 TORSTAI 28.12 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL013-17 PERJANTAI 29.12 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL015-22 LAUANTAI 30.12 SULJETTU SUNNUNTAI 31.12 SULJETTU MAANANTAI 1.1 SULJETTU TIISTAI 2.1 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL013-19 KESKIVIIKKO 3.1 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL013-19 TORSTAI 4.1 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL013-17 PERJANTAI 5.1 KARJAA JA TAMMISAARI UNCAN AUKI KL015-22 LAUANTAI 6.1 SULJETTU SUNNUNTAI 7.1 SULJETTU
Toivotamme kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.
Karjaan lukion abiturienttien (eli 3. ja 4. vuoden ryhmät 20, 21a ja 21b) vanhemmille tarjotaan infoilta tiistaina 16. tammikuuta 2024 klo 18–19.
Etäinfoilta on Google Meetissä. Aiheena on abien kevään 2024 aikataulut ja tietoa jatkohauista. Mukana illassa ovat opo, rehtori ja abien ryhmänohjaaja. Myös abit itse ovat lämpimästi tervetulleita!
Jos haluat osallistua, lähetä rehtorille sähköpostilla viesti siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Google Meet -kutsun päästäksesi linjoille.
Lisätietoja: rehtori Sanna Laitila, sanna.laitila(at)raasepori.fi
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun yhteinen itsenäisyyspäiväjuhla on myös uusien ylioppilaiden lakitustilaisuus. Tänä syksynä valmistui kaksi uutta ylioppilasta.
Onnea uusille ylioppilaille ja kaikille tänä päivänä opinnoistaan valmistuneille!
Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Onni Peltola: saapui 4.12.2023 kertomaan opiskelumahdollisuuksista abiturienteille. Tässä hänen alumnitarinansa.
Onni Peltola
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, Mikkelin kampuksella pääainetta International Business.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Päädyin valitsemaan IB:n koska se kuulosti mielenkiintoisemmalta kuin ns. peruskauppispääaineet.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajasta ensimmäisenä tuli mieleen valitettavasti koronapandemia, mutta myös se että ei annettu sen estää kaikkea opiskelua ja hauskanpitoa.
Karjaan lukiosta tietysti päällimmäisenä on jäänyt mieleen ihmiset, niin opettajat kuin opiskelijat, ja onkin hauska nähdä, että mihin meidän luokioporukka on vaikka 10 vuoden päästä päätynyt.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukion aloittavalle Onnille sanoisin, että ihan alusta asti kannattaa keksiä, että mitä aineita haluaa priorisoida eikä turhaan stressata esim. mantsan koetta, jos tietää, että itsestä ei tule maantieteilijää.
Mitä aikaisemmin keksii sen, että mitä haluaa opiskella tai edes lukiossa tietää, että mitkä aineet kiinnostaa ja mitä kannattaa lukea ylioppilaskokeita ajatellen, niin panostaa niihin aineisiin. Sanoisin myös, että ei oo pakko suorittaa 87 kurssia [174 opintopistettä], jos 75 [150 op] riittää.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
9.-luokkalaiselle, joka arpoo lukion ja amiksen välillä, sanoisin, että kannattaa pitää itelle mahdollisimman pitkään mahdollisimman moni ovi auki. Eikä siinä mitään jos tietää haluavansa johonkin tiettyyn ammattiin jo 15-vuotiaana, mutta jos vaan mitenkään tuntuu epävarmalta niin loppupeleissä lukiosta on helppo mennä sitten myöhemmin amkkiin [ammattikorkeakouluun] kuin amiksesta yliopistoon.
Pointtina siis se, että ei kannata noin aikaisessa vaiheessa sulkea vaihtoehtoja pois, kun ei edes tiedä välttämättä, että mitä kaikkia vaihtoehtoja on. Ja lukio pitää enemmän vaihtoehtoja avoimena, kuin amis. Kaksoistutkintoa on turha harkita.
Kauppatieteet olivat luonteva valinta Karjaan lukion alumni Johanna Lehtiniemelle: ”Olen aina ollut kiinnostunut numeroista ja taloudesta ylipäätään.”
Johanna Lehtiniemi
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Työskentelen tällä hetkellä kirjanpitäjänä bioteknologia-alan yrityksessä. Nykode Therapeutics kehittää syöpärokotteita mm. kohdunkaulan syöpää vastaan. Asustelen tällä hetkellä Norjan pääkaupungissa Oslossa. Olen nyt asunut Norjassa viisi vuotta.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Valmistuin kauppatieteiden kandin opinnoista vuonna 2021. Olen aina ollut kiinnostunut numeroista ja taloudesta ylipäätään. Muut opintoalat eivät kiinnostaneet yhtä lailla, joten valinta oli suht koht helppo.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Muistot Karjaan lukiosta ovat iloisia ja hyviä. Opettajat olivat minun aikana erittäin lahjakkaita ja mukavia. Sain myös monta hyvää ystävää lukiossa ja pariin heistä pidän yhä säännöllisesti yhteyttä.
Muistoja lukioajoista on vaikka muille jakaa. Eniten on jäänyt mieleen koulun järjestämät matkat Italian Vareseen ja Saksan Berliiniin. Olen kiitollinen, että lukio antaa/antoi mahdollisuuden matkustaa ulkomaille opintojen merkeissä. Opin paljon lisää historiasta Berliinin reissulla. Käytiin Sachsenhausenin keskitysleirillä ja Stasin vankilassa. Surullinen, mutta ikimuistoinen kokemus.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Nauti opiskeluajasta ja usko omiin kykyihisi. Sinulla on kaikki tarvittavat työkalut menestykseen, mutta sinun pitää vain oppia käyttämään niitä. Lopuksi, opiskele säännöllisesti äläkä jätä aina kaikkea viime hetkeen. Sitä on helppo olla jälkiviisas.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Mene lukioon, mikäli olet epävarma opintoalasta. Lukio antaa aikaa miettiä, mitä kukin elämältä tahtoo. Ulkomaillekin on luontevampaa lähteä, kun on lukion opinnot perustana. Panosta kursseihin, jos aikeina on lähteä ulkomaille. Siellä otetaan huomioon lukion päättötodistus sekä ylioppilastodistus.
Ala jo hyvissä ajoin miettimään, mitkä opintoaineet kiinnostavat. Tämä voi auttaa kartoittamaan lopullista uravalintaa.
Karjaan Pumppulahden puistoalueen uusin vetonaula seikkailurata on nyt valmis. Koko perheelle sopiva rata on lopputulos Raaseporin ensimmäisestä osallistuvasta budjetista, ja se on suunniteltu yhdessä Pumppulahden puistotoimintojen uudistamista ehdottaneen ryhmän kanssa.
– Raaseporissa on useita pienille lapsille sopivia leikkipuistoja mutta uusi seikkailurata on koko perheen paikka, jossa lapset ja aikuiset voivat leikkiä yhdessä, liikkua ja pitää hauskaa. Keskusteluissa aloitteentekijöiden kanssa kävi nopeasti selväksi, että haluamme panostaa johonkin, josta on iloa koko perheelle, Raaseporin kaupungin puistopäällikkö Maria Eriksson sanoo.
Seikkailurata koostuu erilaisista esteistä ja aktiviteeteista, ja kulminoituu noin 20 metrin pituiseen köysirataan, josta muodostuu varmasti kaikenikäisten lasten ja lapsenmielisten aikuisten suosikki.
– Nyt kun sää on vaihtelevaa ja illat pimenevät nopeasti, emme vietä virallisia avajaisia. Sen sijaan suuntaamme katseemme lämpimämpään ja valoisampaan vuodenaikaan, ja suunnittelemme avajaistapahtumaa keväälle 2024. Mutta rata on valmis ja avoinna, joten kannattaa ehdottomasti tehdä retki ”Pumppikselle” ja kokeilla rataa, puutarhuri Tanja Liljeqvist kehottaa.
Vuoden 2022 ensimmäisen kansalaisbudjetin summa oli 50 000 euroa ja voittajaehdotus keräsi 181 ääntä 581 äänestä.
”Lukio oli lähellä, joten pystyin asumaan kotona eikä koulumatkoihinkaan mennyt liian kauan”, muistelee Karjaan lukion alumni, ammattitanssija Nea Henriksson.
Nea Henriksson
Mitä teet ja missä olet nykyisin?Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Valmistuin Karjaan lukiosta keväällä 2020. Opiskelen tällä hetkellä Turun ammattikorkeakoulussa Taideakatemiassa tanssinopettajaksi. Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan Tampereen konservatorioon tanssin alalle ja valmistuin keväällä 2022 ammattitanssijaksi. Tanssijan opintojen aikana minua alkoi kiinnostamaan tanssin opettaminen ja päätin jatkaa opintoja tanssinopettajaksi. Olen aina harrastanut tanssia ja jo lukiossa tiesin jatkavani tanssin ammattiopintoihin valmistuttuani.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioaika meni nopeasti, opiskellessa ja tanssiessa tietenkin. Erityisen ihanaa oli ystävät ja kaikki lukion tapahtumat, kuten vanhojen tanssit, penkkarit ja abiristeily!
Pienessä lukiossa kaikki tunsi kaikki ja lisäksi opettajat pystyivät tarvittaessa auttamaan opiskelussa. Lukio oli lähellä, joten pystyin asumaan kotona eikä koulumatkoihinkaan mennyt liian kauan. Pystyin keskittymään tanssin harrastamiseen, mikä oli tärkeää juuri minulle tulevaisuutta ajatellen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Jos aloittaisin lukio-opinnot nyt, antaisin itselleni neuvon luottaa enemmän itseeni ja olla stressaamatta koeviikkoja niin paljon. Tärkeää on rohkeasti tehdä omia valintoja, eikä kuunnella muiden mielipiteitä tulevaisuudesta.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio antoi minulle aikaa miettiä ja varmistua, siitä mitä haluan tehdä työkseni tulevaisuudessa. Lisäksi sain hyvän pohjan jatkaa opintoja korkeakouluun.
Raaseporin kaupunki on lukuvuodesta 2021-22 järjestänyt opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Harrastamisen Suomen malli -hanketta. Hanke on suunnattu peruskoululaisille ja hankkeeseen osallistuu 262 kuntaa ympäri maata. Raaseporin kaupunki hakee ministeriöltä avustusta hankkeen toteuttamiseen myös lukuvuodelle 2024-25.
Kartoitamme taas halukkaita harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita tulevalle lukuvuodelle. Haluamme tarjota raaseporilaisille lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia, joista oppilaat valitsevat mieleisensä vuodenvaihteen harrastusäänestyksessä.
Mikä on Suomen malli?
Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevat hyvät käytänteet ja toimintatavat sekä toiminnan koordinointi yhteistyössä koulujen ja harrastustoimijoiden kanssa.
Miltä toiminta näyttää Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 71 harrastuskerhoa. Toiminnassa on säännöllisesti mukana yli 900 lasta ja nuorta. Raaseporissa toiminnan järjestämiseen osallistuu 15 eri paikallista harrastustoiminnan järjestäjää ja ohjaajia kerhoissa on 34. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisessa verkostossa ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Haluaisitteko olla mukana tarjoamassa harrastustoimintaanne vaihtoehdoksi Raaseporin lapsille ja nuorille Suomen mallin äänestykseen? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 30.11.2023 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi. Joulu-tammikuussa koulujen oppilaat äänestävät ensi vuoden toiminnasta. Tämän vuoden kerhot löytyvät Suomen mallin sivulta.
Millainen on Karjaan lukio? Mitä siellä voi opiskella?
Kutsumme Karjaan yhteiskoulun ysiluokkalaisten huoltajat kuulemaan ja keskustelemaan lukio-opinnoista sekä tutustumaan Karjaan lukion opettajiin ja tiloihin maanantaina 4.12. klo 17.30-18.30. Muidenkin koulujen ysiluokkalaisten huoltajat ovat luonnollisesti tervetulleita.
Aloitamme tilaisuuden Hilding Ekelund -salissa (vihreä rakennus, katutaso, käynti sisäpihan puolelta). Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua erikseen.
Tervetuloa!
Lisätietoja: Rehtori Sanna Laitila, p. 044 744 6681
Raaseporin varhaiskasvatuksen johto vieraili Reykjavikissa syyskuun puolivälissä tutustuakseen islantilaiseen varhaiskasvatukseen. Matkan keskeisenä tarkoituksena oli hankkia inspiraatiota ja uusia ideoita tutustumalla erityisesti ulkopedagogiikkaan ja Hjalli-menetelmään.
Yksikönpäälliköistä sekä varhaiskasvatuspäälliköstä koostuva ryhmä vieraili Reykjavikin opetusvirastossa, ulkopedagogiikkaan erikoistuneessa Rauðhóllin kunnallisessa päiväkodissa sekä Hnodraholt-nimisessä yksityisessä päiväkodissa, joka noudattaa Hjalli-menetelmää. Menetelmässä lapset jaetaan osaksi päivää tyttö- ja poikaryhmiin, jotta tytöt oppivat puolustamaan itseään ja saavat enemmän tilaa, kun taas pojat oppivat pehmeitä arvoja. Ulkopedagogiikka, kuten nimikin jo kertoo, tarkoittaa pedagogiikan tuomista ulkoilmaan, ympäri vuoden.
– Viimeisimmässä kyselyssämme monet huoltajat ovat olleet kiinnostuneita ulkopedagogiikasta. Siksi oli erittäin mielenkiintoista nähdä, miten se toimii käytännössä, kertoo Nina Aartokallio, Raaseporin varhaiskasvatuspäällikkö.
Vieraillessaan Reykjavikin opetusvirastossa osallistujat saivat kuulla, miten varhaiskasvatus järjestetään Islannissa ja Reykjavikissa. Monien yhtäläisyyksien lisäksi esille tuli myös mielenkiintoisia eroavaisuuksia.
– Saimme esimerkiksi tietää, että islantilaisissa päiväkodeissa ei ole vuorohoitoa, vaan ne ovat yleensä avoinna kello 7–16.30. Varhaiskasvatuksen opettajien tulee suorittaa maisterintutkinto, kun taas Suomessa varhaiskasvatuksen opettajillamme on kandidaatin tutkinto. Mutta kuten monin paikoin Suomessa, myös heillä oli haasteita pätevän henkilökunnan saamisessa päiväkoteihin, kertoo Aartokallio.
Matka oli mahdollinen Bergsrådinnan Sophie von Julinin säätiön, Pohjola-Nordenin, William Thuringin säätiön ja Svenska kulturfondenin myöntämien apurahojen ansiosta.
Raaseporin varhaiskasvatus
1160 lasta varhaiskasvatuksessa, joista 224 esiopetuksessa (tilanne 1.8.2023).
1 kielikylpyryhmä Tammisaaressa, 2 Karjaalla.
Useissa ryhmissä on kaksi varhaiskasvatuksen opettajaa. (Lain mukaan ryhmässä tulee olla yksi opettaja.)
Huoltajien ja lasten kokemuksia varhaiskasvatuksesta seurataan säännöllisesti. Kyselyssä keväällä 2023 huoltajat antoivat keskiarvoksi 9 kysymykseen, minkä arvosanan he antaisivat lapsensa päiväkodille asteikolla 0–10. Lasten vastaus samassa kysymyksessä oli keskimäärin 9,1.
Noin 70 % kevään 2023 kyselyyn vastanneista huoltajista osoitti kiinnostusta ulkopedagogiikkaa kohtaan.
Raaseporin varhaiskasvatukselle luodaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kuluvan lukuvuoden aikana.
Raaseporin varhaiskasvatuksen johtoryhmä (päiväkodinjohtajat ja varhaiskasvatuspäällikkö) teki 11.9.-14.9.2023 opintomatkan Islantiin, Reykjavikiin – maahan, jossa usko tonttuihin ja peikkoihin vielä elää vahvasti.
Iloinen ryhmä juuri Keflavikiin laskeutuneena
Oli jännittävää lähteä matkaan, sillä vastaavaa reissua pidemmän matkan päähän ei olla ennen tehty. Matkan suunnittelu aloitettiin jo syksyllä 2022. Sen tarkoituksena oli tutustua Islannin varhaiskasvatuksen piirteisiin, kuten johtajuusrakenteeseen, ulkopedagogiikkaan sekä Hjalli-metodiin. Uuteen tutustumisen tarkoituksena on tuoda inspiraatiota ja luoda uusia ideoita, joita voi välittää omiin yksiköihin.
Matkan toteutuksesta saamme olla kiitollisia seuraaville säätiöille: Stiftelsen Bergsrådinnan von Julin, Pohjola-Norden, William Thuring stiftelsen sekä Svenska kulturfonden.
Meidät otettiin hyvin vastaan kaikkialla. Päiväkodeissa meidät tunnettiin vierailijoina “cha-cha-cha-maasta”. Euroviisujen kakkossijalle sijoittunut Käärijän laulu ja biisiin liittyvä koreografia oli lapsille tuttu. Mukavinta päiväkotivierailuissa oli se, että saimme olla mukana seuraamassa lasten toimintahetkiä.
Vierailimme myös Reykjavikissa opetustoimistossa, jossa saimme kuulla miten varhaiskasvatus Islannissa ja etenkin Reykjavikissa, jossa suurin osa väestöstä asuu, järjestetään.
Oli mielenkiintoista kuunnella esitystä. Löysimme samankaltaisuuksia, mutta myös paljon erilaisuutta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajilla tulee olla maisteritutkinto. Opettajilla on 7 tuntia suunnitteluaikaa viikossa (esiopettajilla 10 h/viikossa), päiväkodit ja koulut ovat suljettuina 6 päivää vuodessa kehittämis- ja suunnittelupäiviä varten. Kaikki päiväkodit ovat avoinna n. 7–16.30, eikä esimerkiksi vuorohoitoa ole tarjolla lainkaan. Maassa vallitsee kulttuuri, jossa perheet ja ystävät auttavat toisiaan. Reykjavikin paikallisessa ohjausasiakirjassa nostetaan erityisesti esiin valmiudet luovuudessa, itsetunnon kehittyminen ja sosiaalinen kompetenssi. He kertoivat myös, että Islannissa on vaikeaa saada pätevää henkilökuntaa päiväkoteihin.
Esitys Islannin ja Reykjavikin varhaiskasvatuksesta.
Vierailulla Rauðhóllin kunnallisessa päiväkodissa
Vierailimme kunnallisessa Rauðhóllin päiväkodissa, joka on erikoistunut ulkopedagogiikkaan. Se on yksikkö, jossa on noin 200 lasta, ja on näin ollen Islannin suurin päiväkoti. Heillä on käytössään ylimääräinen opettajaresurssi, jonka työtehtävään kuuluu viedä eri lapsiryhmien lapset metsäretkelle Noita- ja Dinometsään. Heillä on käytössään myös yksinkertainen rakennus metsässä, jossa kaikki ryhmät vierailevat viikon vuorollaan. Metsätalon pihan ympärillä ei ole aitoja, vaan lasten kykyihin toimia ilman niitä luotetaan. Lapset saavat itse päättää oman vaatetuksensa. Heillä on käytössä ”learning by doing”-asenne, jonka avulla lapset itse oppivat havainnoimaan millainen vaatetus on säänmukainen. Varhaiskasvatuspäivän toiminta ei ole aikuisen ohjaamaa vaan he työskentelevät “flow” -ajatuksen mukaisesti tarttumalla aktiivisesti lasten eri mielenkiinnonkohteisiin hetkessä. Kokoontumisia pidettiin esimerkiksi silloin kun ne parhaiten päivän kulkuun sopivat.
Lapsilla on oma sisäänkäynti päiväkotiin.Vaellus Noitametsään.Lapset leikkivät Noitapadassa.Tilaa leikkiä puulla.
Islannissa ei ole samanlaista metsää tai niin paljon kuin mihin me olemme täällä tottuneet. Kiinnostavin ja kiehtovin tapa oli “flow”-mentaliteetin käyttäminen. Aikuinen siirtyy taka-alalle ja antaa tilaa lasten toiminnalle. Siellä ei keskitytä toiminnan suunnitteluun tai dokumentointiin yhtä paljon, kun meillä, vaikka he seuraavat kuitenkin ohjedokumentteja.
Paikka tulentekoa varten.
Hnodraholt-päiväkoti ja Hjalli-metodi
Vierailimme myös yksityisessä Hnodraholt -päiväkodissa, jossa noudatetaan Hjalli-metodia. Islannissa on myös kouluja, jotka käyttävät samaa metodia opetuksessaan. Islannissa on 14 Hjalli-päiväkotia ja tämän lisäksi sellainen sijaitsee myös Skotlannissa. Metodin yhtenä ajatuksena on, että tytöt ja pojat jaetaan erillisiin ryhmiin osaksi toimintapäivää. Ajatuksena on, että tytöt oppivat enemmän pitämään puoliaan sekä saavat enemmän omaa tilaa. Poikien on tarkoitus oppia enemmän pehmeitä arvoja. Tavoitteena on vahvistaa tyttöjä ja tehdä pojista empaattisempia. Tärkeä osa tätä toimintaa on myös se, että pedagogit uskovat ajatukseen “simple setting”. Tällä tarkoitetaan perinteisiä leluja/leikkejä kuten puupalikat, vesileikki, savi, ulkoilu ja muut vastaavat. Lapsilla on toiminta-alue, joka on merkitty lattiaan keltaisella teipillä. Toiminta-alueella pysytään koko leikkiaika, joka on noin 40 minuuttia. Alueella tehtävä toiminta on valittu aamukokoontumisessa. Lapsilla on “päiväkotivaatteina” samat vaatteet joko punaisena tai sinisenä. Kaikkiin vaatteisiin on painettu Hjalli-logo yhteenkuuluvuuden tukemiseksi. Henkilökunnalla on myös työvaatteet. Tämä metodin perustaja on Margret Pals Olafsdottir. Hänen lapsenlapsensa työskentelee nyt kyseisessä päiväkodissa ja otti meidät vastaan kertoakseen heidän toiminnastaan.
Kokoontuminen ja toiminnan valinta.Toimintanurkkaus, jossa on selkeä rajaus, missä tulee liikkua.
Kokemuksia upeassa luonnossa ja paljon ideoita kotiin vietäväksi
Matka oli kaikin tavoin varsin onnistunut. Mitä sitten otamme mukaan matkastamme? Mieleen jäi erityisesti Flow-mentaliteetti ja stressitön ilmapiiri, jossa aikuiset ovat jatkuvasti läsnä. Lapset saavat paljon vastuuta. Heillä on mahdollisuus olla aktiivisia toimijoita niin, että aikuiset toimivat enemmän askeleen taaempana. Kuluvan lukuvuoden aikana meidän tulee laatia Raaseporin varhaiskasvatukseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Hjalli-päiväkoti vierailun jälkeen pohdimme, voisimmeko joskus jakaa lapset toiminnassamme erikseen tyttö- ja poikaryhmiin. Mitä silloin voisi tapahtua?
Pedagogit eri maissa toimivat eri tavalla, mutta tavoitteet ovat kuitenkin hyvin pitkälle samanlaisia. Tavoitteena on, että lapsella on hyvä olla ja että he saavat osallistua antoisaan arkeen turvallisessa ympäristössä.
Tyytyväiset vieraat viimeisen päivän viimeisellä vierailulla Hnodraholtissa. Iso kiitos Hrönnille, joka järjesti kaikki käytännönasiat!
Matka Islantiin ei olisi ollut mitään ilman kokemusta maan fantastisesta luonnosta. Meillä oli mahdollisuus osallistua kahteen suosituimpaan retkeen, jotka veivät meidät esimerkiksi Gullforssin vesiputouksille ja Geysien äärelle (Golden Circle) sekä Blue Lagooniin.
Vierailu kuumille lähteille Blue Lagooniin.Luonnonilmiö Geysir.Kaunis Gullfossin vesiputous.
Karjaan lukion huoltajailta 2. vuoden eli ryhmä 22:n opiskelijoiden huoltajille pidettiin 10.10.2023. Ohessa rehtori Sanna Laitilan ja opo Eira Merenmiehen esitykset. Niiden aiheina ovat ylioppilaskirjoitukset ja opiskelumahdollisuudet lukion jälkeen.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 3.11.2023. Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea nuoret toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori. Lisätietoja: Arja Holm, puh. 019 289 2146.
Tänä vuonna juhlimme maksuttoman kouluruokailun 75-vuotisjuhlaa
Suomi ja Ruotsi ovat edelleen ainoat maat maailmassa, joissa valtio takaa ilmaisen lämpimän kouluaterian joka päivä. Monissa muissa maissa vanhemmat joutuvat maksamaan koululaisten ateriat itse tai pakkaamaan lounaseväät lapsille.
Ruokalistalta maanantaista perjantaihin 2.-6.10.2023 löytyy sekä tavanomaisia annoksia menneiltä ajoilta että uudempia tuttavuuksia, kuten perjantain BBQ-possu.
Ensimmäisen vuosiluokan eli ryhmien 23a ja 23b huoltajien ilta on ke 25.10. klo 17.30.
Toisen vuosiluokan eli ryhmän 22 huoltajien ilta on ti 10.10. klo 18.00.
Karjaan lukio järjestää lukioillan Karjaan yhteiskoulun 9.-luokkalaisten huoltajille ma 4.12. klo 17.30. Tilaisuudessa esitellään Karjaan lukiota ja lukio-opiskelua.
Kaikki tilaisuudet pidetään Karjaan lukiolla, Tammisaarentie 62 A (vihreä kivitalo). Huoltajat saavat kutsun ja tarkemmat tiedot ohjelmasta Wilma-viestillä. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan!
”Harrastamisen Suomen mallia” järjestetään Raaseporissa jo kolmatta vuotta. Harrastustoiminta käynnistyy viikolla 36, eli maanantaina 4.9.2023 Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastustarjonta valitaan lasten ja nuorten toiveiden mukaan.
Kiilan koululla koululla järjestetään seuraavat kerhot:
Syyslomalla, torstaina 19.10.2023, matkaamme Superpark Vantaalle. Ilmoittautuminen reissulle on nyt auki ja ilmoittautumisia otetaan vastaan niin kauan kuin paikkoja riittää (viimeistään 11.10.2023). Reissun hinta on 25€ (sis. linja-auton ja 4h pääsylipun) ja se maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Lisää infoa reissusta ja ilmoittautuminen osoitteessa:
Nuorisotalot aukeavat jälleen viikolla 33. Aukioloajat ja muu info koskien nuorisotalojamme löydät kotisivuiltamme Nuorisotalot palstan alta. Nuorisotalot ovat avoinna kaikille 3 luokalta aina 18 vuoden ikään asti. Lämpimästi tervetuloa mukaan Raaseporin Nuorisopalveluiden avoimeen toimintaan.
Karjaan lukion lukuvuosi käynnistyy tiistaina 15.8. klo 9.00 kaikille yhteisesti Hilding Ekelund -salissa eli tuttavallisemmin HE-salissa (vihreä kivitalo). Sisäpihan puoleiset ulko-ovet ovat tuolloin auki. Huomioi, että uuden päiväkodin vuoksi pysäköintitilaa on tarjolla viimevuotista vähemmän.
Aloittavilla opiskelijoilla päivä kuluu lukio-opintoihin ja toisiinsa tutustumisessa. Ota mukaan kesällä hyväksymiskirjeen mukana saamasi IT-sopimus allekirjoitettuna. (Jos aiot käyttää lukiossa omaa konettasi, sopimusta ei tarvitse.)
Jatkavilla opiskelijoilla päivä on klo 11.30 alkaen lukujärjestyksen mukainen, joten ota mukaan tietokone, laturi ja sisäänkirjautumistietosi. Ensimmäinen päivä päättyy kaikilla klo 14.15.
Tällä viikolla avataan Raaseporin kaupungin uusin skeittipuisto. Tiistaista 4.7.2023 alkaen kaikki innokkaat skeittaajat ja potkulautailijat voivat kokeilla uutta skeittipuistoa, joka on kaupungin ja Pohjan kirkonkylän kyläyhdistyksen yhteishanke. Kaupunki on myös saanut valtion tukea puiston rakentamiseen. Kyläyhdistys sai rahoitusosuutensa Karjaan-Pohjan Säästöpankkisäätiöltä ja Sophie von Julinin säätiöltä.
Skeittipuisto on kooltaan 600 neliömetriä, ja se on suunniteltu yhteistyössä Tero Pikkaraisen ja eri-ikäisten aktiivisten skeittaajien kanssa Pohjasta ja Fiskarsista. Puisto on rakennettu Concrete Proof -yrityksen toimesta, ja projekti on toteutettu sovitun budjetin ja aikataulun mukaisesti.
Puisto sijaitsee keskeisellä paikalla Pohjan kirkonkylässä, Pohjan kirjaston vieressä osoitteessa Keskusraitti 4.
Virallinen avajaisjuhla pidetään lauantaina 12.8.2023 yhdessä kaikkien mukana olleiden toimijoiden kanssa.
Raseporin kaupunki jakaa joka vuosi toiminta-avustuksia yhdistyksille sekä muille toimijoille, kuten kulttuuritoimijoille ja tiekunnille. Vuonna 2023 jaetaan lähes 300 000 euroa avustuksina.
Alla listattuna kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan sekä kaupunkikehitysjaoston jakamat avustukset.
Yhteishaussa 15.6.2023 Karjaan lukioon hyväksyttiin 34 uutta opiskelijaa, joista 31 on antanut luvan julkaista nimensä. Karjaan lukion 1. vuosikurssin opiskelijat ovat:
Anvar Khan Avdel, Lavin Eskola, Laura Anneli Hollmerus, Isabel Helmi Alice Holmberg, Nea Elli Patricia Huttunen, Valo Ossi Albert Ikävalko, Aina-Maria Eveliina Ilvespakka, Daniel Arne Mikael Jokiranta, Karoliina Johanna Järvinen, Minttu Amanda Aurora Kemppainen, Riku Jaakko Antero Mansikkamaa, Sirja Villiina Mäki, Ida Selina Mäkinen, Taika Tuulia Möller, Kaisla Kirsikka Namchan, Kanyakorn Nylund, Aana Enia Oja, Miko Matias Palm, Oskari Juhani Rahkama, Mila Merete Rebane, Karl-Jakob Roos, Leo Anton Salmi, Lumi Tuuli Suutari, Benjamin Valtteri Tanskanen, Meri Sofie Teikola, Ronja Aurora Toivanen, Eevertti Wilhelm Torpisto, Sisu Toivo Juhani Väinämö, Eetu Ville Westerholm, Helmi Pauliina Wikholm, Roni Emil Åkerfelt, Jade Nia-Kaisa
Ensimmäinen lukiopäivä alkaa samaan aikaan kuin vanhemmilla opiskelijoilla eli tiistaina 15.8.2023 klo 9.00 Hilding Ekelund -salissa. Tervetuloa opiskelemaan lukioon!
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuosittain kulttuurielämyksiä jokaiselle raaseporilaiselle lapselle päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria sekä esitellä heille taiteen ja kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurikasvatussuunnitelman ohjelmat kytkeytyvät täydentävästi varhaiskasvatus- ja opetussunnitelmaan samalla tuoden kaivattua vaihtelua arkeen. Kulttuuri kuuluu kaikille!
Lauantaina 3.6.2023 Karjaan lukiossa julistettiin uutta ylioppilasta. Ylioppilaan puheen pitivät Edith Spitz ja Alvar Tuominen:
”Tänään saattaa tuntua siltä, että näitä ihmisiä ei näkisi enää koskaan. Monen osalta se on totta. Saattaa olla, että tämä on viimeinen päivä, kun me näemme toisemme tällä suurella ja kokeneella joukolla. On kuitenkin muistettava, että kaikki vuosien aikana koetut ilot ja surut sekä kerätyt muistot ja kokemukset eivät katoa minnekään. Tulemme kohtaamaan paljon uutta, mutta menneisyys elää meissä. Meillä ei ole kiire tulevaisuuteen. Elämä tulee meitä vastaan, kun olemme valmiit sen kohtaamaan.”
Edith Spitz ja Alvar Tuominen uuden ylioppilaan puheessaan
Karjaan lukio kiittää kaikkia stipendin lahjoittaneita tahoja. Stipendin saaneet on listattu vuosikertomukseen, joka on etusivulla.
Onnea kaikille opinahjoistaan valmistuneille!
Rehtori Sanna Laitilan aloituspuheenvuoro sisälsi katsauksen menneeseen lukuvuoteen.
Karjaan lukion kevään 2023 ylioppilaat, onnittelut!
Tämän vuoden huoltajille suunnatulla varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnilla olemme päättäneet keskittyä siihen, miten huoltajat suhtautuvat tasa arvoon ja yhdenvertaisuuteen, oppimisympäristöön ja ulkoiluun. Tasa arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyviä vastauksia käytetään myös kartoitusmateriaalina päiväkotien yhdenvertaisuus ja tasa arvosuunnitelmia laadittaessa (noudattavat lakia naisten ja miesten välisestä tasa arvosta 609/1986 sekä yhdenvertaisuuslakia 1325/2014).
Jokaisella lapsella on oikeus kulttuurikasvatukseen
Raaseporin kaupunki tarjoaa vuosittain kulttuurielämyksiä jokaiselle raaseporilaiselle lapselle päiväkodista peruskoulun loppuun asti. Tavoitteena on aktivoida lapsia ja nuoria sekä esitellä heille taiteen ja kulttuurin tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurikasvatussuunnitelman ohjelmat kytkeytyvät täydentävästi varhaiskasvatus- ja opetussunnitelmaan samalla tuoden kaivattua vaihtelua arkeen. Kulttuuri kuuluu kaikille! Lue lisää: https://www.raasepori.fi/lapset-nuoret-opetus/varhaiskasvatus-esikoulu/suunnitelmat/
Karjaan lukiosta valmistuu keväällä 2023 kaikkiaan 35 uutta ylioppilasta. Heidän nimensä ovat:
Aldali Ahmed Moamar
Blomberg Joar Finn Alexis
Hamarash Omar Dekan
Henriksson Mikko Matias
Kadyrova Alsu
Knaapinen Leevi Riklef
Konttinen Pyry Santeri
Koski Joanna Viivi Elisabeth
Kosunen Eetu Niilo Olavi
Kritz Viivi Vadelma Elisabet
Kuiro Rasmus Tapani Elmeri
Laaksonen Mikael Viktor
Lahti Henna Claudia
Lahtinen Lauri Aslak
Lehtovaara Melina Aurora Albertiina
Lindroth Oliver Max Gabriel
Martikainen Santtu Sisu Johannes
Matthiesen Kai Alexander
Mäkinen Oona Ilona
Männikkö Ellen Josefin
Nordberg Emma Adele
Palin Joona
Räsänen Joona Antero
Räsänen Kalle-Aukusti
Röman Mari Mikaela
Saarikorpi Aurora Aretta Rosalia
Salo Casper Jon Benjamin
Spitz Edith Helena
Ström Jonas Henri Valdemar
Syrén Aatami Eeli Gabriel
Tanskanen Tuomo Olavi
Tuominen Alvar Heikki Pietari
Wikholm Jan-Erik Oliver
Yli-Tepsa Helmi Maria
Yksi ylioppilas ei halua nimeään julkaistavan.
Onnittelut kaikille koulunsa päättäville!
Karjaan lukion ylioppilasjuhla ja kevätjuhla järjestetään liikuntasalissa (Tammisaarentie 62 A, Karjaa) lauantaina 3.6. klo 11. Tilaisuuden osallistujamäärää ei rajoiteta. Tervetuloa!
Ylioppilasjuhlan käsiohjelman kannet on suunnitellut tämän kevään ylioppilas Mari Röman.
Raaseporin päivitetty, kouluihin ja päiväkoteihin keskittyvä palveluverkkoselvitys esiteltiin eilen illalla Karjaalla Tryckeriteaternissa. Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esitteli selvityksen noin 40 kuulijalle. Paikalla oli myös kaupunginjohtaja Petra Theman, tekninen johtaja Jan Gröndahl sekä sivistysjohtaja Tina Nordman.
Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.
Karjaan yhteiskoulun pihalle on nousemassa moduulipäiväkoti, jossa on tilat kolmelle ryhmälle! Rakennuksen koko on n. 550 m2 ja päiväkoti on muuttovalmis kesäkuussa 2023.
Joulukuun puolivälissä 2022 kaupunginhallitus hyväksyi uuden kolmen osaston moduulipäiväkodin hankkimisen Karjaan alueelle. Tekninen lautakunta päätti päiväkodin kilpailutuksesta tammikuun 2023 puolivälissä ja rakennustyöt aloitettiin maaliskuussa. Ja muutaman viikon kuluttua päiväkoti on valmis ottamaan vastaan uudet käyttäjänsä!
Ylioppilastutkinnon tulosluettelo tulee näkyville tutkintopalveluun tulosten julkistamispäivänä tiistaina 16.5.2023 klo 9. Samaan aikaan Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilla julkaistaan kevään tutkinnon pisterajat ja lopulliset hyvän vastauksen piirteet. Lopullisista hyvän vastauksen piirteistä ilmenevät perusteet, joiden mukaan koesuorituksen lopullinen arvostelu on suoritettu.
Tutkintotulosten julkistamisen aikataulu:
16.5. klo 9: lukio voi nähdä tulosluettelon tutkintopalvelussa. Uusien ylioppilaiden nimet julkaistaan tiistain aikana, mikäli kokelas on sallinut nimensä julkaisemisen.
17.5. klo 9: kokelas ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja näkevät arvostellut koesuoritukset Oma Opintopolku -palvelussa
17.5. klo 9: opettaja näkee arvostellun koesuorituksen arvostelupalvelussa
17.–31.5. kokelas tai alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja voi tehdä oikaisuvaatimuksen
3.6. digitaalinen tutkintotodistus on ladattavissa Oma Opintopolku -palvelussa
Ylioppilasjuhla pidetään Karjaan lukion liikuntasalissa lauantaina 3.6. klo 11-12. Tilaisuuden osallistujamäärää ei rajoiteta. Edellisenä iltana on kenraaliharjoitus, josta ryhmänohjaajat infoavat erikseen ylioppilaita.
Tervetuloa asukasiltaan tiistaina 9.5. klo 18 kuulemaan päivitetystä palveluverkkoselvityksestä, joka käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme. Asukasilta järjestetään Karjaalla, Tryckeriteaternissa (uusi Fokustalo).
Konsultti Mikko Marja-aho Tilakonsultit Oy:stä esittelee palveluverkkoselvityksen. Myös sivistysjohtaja Tina Nordman, tekninen johtaja Jan Gröndahl ja kaupunginjohtaja Petra Theman ovat paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin.
Palveluverkkoselvitys julkaistaan keskiviikkona 10.5.2023 kaupungin verkkosivuilla. Selvitys käsittelee koulu- ja päiväkotiverkostoamme eri näkökulmista ja toimii taustamateriaalina, kun kaupunki suunnittelee toimintaansa tulevaisuudessa ja kun palveluista tehdään päätöksiä. Selvitys ei siis ole sinänsä sitova tai tehty päätös.
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun pihalle rakennetaan väliaikainen päiväkoti kevään aikana. Pihalle ei voi eikä saa enää pysäköidä. Työmaa-alue on rajattu eikä sinne saa mennä. Sopu sijaa antaa!
Etelä-Uusimaa uutisoi 13.4.2023 päiväkodin rakentamisesta. Kuvakaappaus on näköislehdestä.
1. vuoden lukiolainen, hae Karjaan lukion tutoriksi tai hyvinvointitutoriksi lukuvuodelle 2023-2024. Lisää infoa löydät Wilma-viestistä 5.4. Haku päättyy 16.4.2023. Hae mukaan!
Musiikkiopisto toivottaa sinut tervetulleeksi Soitinpoluille tutustumaan eri soittimiin!
Kevään 2023 Soitinpolut järjestetään musiikkiopiston tiloissa: Karjaa, Kulttuuritalo Fokus, pe 24.3. klo 16-17.30 – Tervetuloa myös kansanmusiikkiyhtye Tallarin jammailukonserttiin Tryckeriteaternissa klo 14.45-15.45! Inkoo, Merituulen koulu, pe 24.3. klo 18-19 Tammisaari, Tammisaaren talo, ti 28.3. klo 16.30-19 Hanko, Hankoniemen yläaste ja lukio, ke 29.3. klo 17.30-19.30
Uusien soitin-, laulu- ja karusellioppilaiden ilmoittautuminen lukuvuodelle 2023-24 on avoinna 24.3.-7.5. osoitteessa https://raseborg.eepos.fi Ilmoittautuneet otetaan sisään ilmoittautumisjärjestyksessä riippuen vapaana olevien paikkojen määrästä.
2015-16 syntyneet lapset voivat ilmoittautua myös Soitinkaruselliin (yhteinen karusellitunti + soittotunti kerran viikossa). Karusellissa on mukana 2-4 vuosittain vaihtuvaa soitinta. Tiedotamme viimeistään lukuvuoden alussa, mitkä soittimet ovat mukana karusellissa.
Osana Raaseporin varhaiskasvatuksen systemaattista arviointi- ja kehittämistyötä teemme kahdesti vuodessa (syksy & kevät) huoltajille kyselyn ”Lapsen aloitus” jossa huoltajat vastaavat minkälaisena he kokivat lapsen alun varhaiskasvatuksessa.
Syksyn 2022 tulokset osoittavat, että huoltajien mielestä varhaiskasvatuksen aloittaminen sujui useimmissa tapauksissa hyvin, suurelta osin ammattitaitoisen henkilöstömme ansioista.
Kommentteja kyselystä:
” Kiitos lasten ja vanhempien hyvästä vastaanotosta lapsemme viihtyy erittäin hyvin ja tuntee olonsa turvalliseksi ”
”Henkilökunta on upea”
Raaseporin varhaiskasvatuksessa näemme lapsen aloituksen tärkeänä. Lapsen aloituksen yhteydessä henkilökunta tutustuu sekä lapseen että perheeseen, jolloin luodaan pohja kasvatuskumppanuudelle, jossa henkilökunta ja huoltajat yhdessä työskentelevät lapsen turvallisuuden, kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen eteen kotona ja päiväkodissa/perhepäivähoidossa.
Yhteistyö huoltajien kanssa alkaa jo siinä vaiheessa kuin ajatukset varhaiskasvatuspaikan hakemisesta heräävät. Meille on tärkeää, että myös se toimii hyvin. Kyselyn toimistolle suunnattu osa osoittaa, että suurin osa huoltajista kohdattiin ystävällisesti.
Kyselyssä esiin tulleet kehittämistarpeet suuntautuvat pääasiallisesti loma aikojen järjestelyihin, koko henkilökunnan esittelyyn sekä tiedottamiseen päivähoitoyksiköistä, hakuprosesseista ja varhaiskasvatusmaksuista.
Kiitos kaikille huoltajille, jotka vastaamalla kyselyyn auttavat meitä kehitystyössämme!
”Jos opiskelu tuntuu hiemankin kiinnostavalta, mene ihmeessä lukioon”, kannustaa Karjaan lukion alumni Lasse Minkkinen, joka lähti lukion jälkeen opiskelemaan biologiaa.
Lasse Minkkinen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Valmistuin syksyllä 2020 filosofian maisteriksi, biologian ja maantieteen aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistosta. Tällä hetkellä työskentelen toista vuotta lukio-opettajana.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Panttasin päätöstäni aivan viime hetkille saakka, kun hain jatko-opintoihin. Biologian ala vei voiton, vaikka monet muutkin hakukohteet olivat kiinnostaneet minua. Päädyin siis Jyväskylään, Suomen Ateenaan. Myöhemmin hakeuduin aineenopettajakoulutukseen. Halusin ammatin, jossa voi vaikuttaa tulevaisuuteen.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Päivästä päivään minulla oli todella hauskaa! Olen aina ollut hyvin oppimismyönteinen, joten lukio oli minulle oikea paikka. Lukio on rattoisaa aikaa: saa opiskella, syödä ja urheilla rauhassa. Kovan työn vastapainona välitunnilla saattoi maata sohvalla tai pelata pari palloa pingistä kaverin kanssa.
Karjaan lukiosta ovat ehdottomasti jääneet mieleen ystävät ja mainiot opettajat. Apua ja ohjausta sai aina tarvittaessa, koska ryhmäkoot olivat maltilliset. Lisäksi meillä oli silloin tällöin vastapainoksi huippuhauskaa erityisohjelmaa. Käytiin muun muassa Brysselissä opintomatkalla ja Kisakeskuksessa virkistäytymässä. Osallistuin improvisaatiokurssille ja lauloin kevätjuhlissa. Wanhojen tanssit oli riemuisa juhla, jota me kaikki odotimme innolla.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt minkä neuvon antaisit itsellesi?
Ole utelias!
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos opiskelu tuntuu hiemankin kiinnostavalta, mene ihmeessä lukioon. Fiksuja, ajan hermolla olevia ihmisiä tarvitaan aina.
Raaseporin alueen taiteenperusopetusta järjestävät toimijat Kuvataidekoulu Colorikus, Teatterikoulu Konfetti, Raaseporin Musiikkiopisto, Länsi-Uudenmaan Tanssiopisto Hurja Piruetti sekä Hurja Sirkuskoulu osallistuvat Taiteen perusopetusliiton organisoimaan Luovuutta Politiikkaan teemaviikkoon 6.-10.2.2023. Viikon aikana oppilaitokset tarjoavat paikallispoliitikoille ja eduskuntavaaliehdokkaille mahdollisuuden osallistua kokemukselliseen tekemiseen lasten ja nuorten taideopetusta antavissa oppilaitoksissa ja keskusteluihin oppilaitosten henkilöstön sekä lasten ja nuorten kanssa.
Paikallisia poliitikkoja on kutsuttu tutustumaan Raaseporin Taiteen perusopetukseen ja tapaamaan lapsia ja nuoria sekä heidän opettajiaan. Ohjelmassa on oppilaiden pieniä esityksiä, mutta päättäjät voivat myös osallistua ja kokeilla miltä tuntuu esim. tanssia, näytellä, soittaa soitinta tai tehdä kuvataidetta. Teatterikoulu Konfetti järjestää oman päivänsä ma 6.2. klo 16-17 Tryckeriteaternissa, Fokuksessa, Karjaalla. Musiikkiopiston oppilaat esiintyvät ja osallistavat yleisöä Fokuksen Maresi-huoneessa Karjaalla ti 7.2. klo 16-17. Vierailijat voivat tutustua Kuvataidekoulu Colorikukseen Karjaalla ke 8.2. klo 16-17 kansalaisopiston Colorikus-luokassa, Torikadulla. Hurja Piruetti järjestää tapahtuman nimeltä ”Taiteen ääni” pe 10.2. klo 15-17 Tryckeriteaternissa, Fokuksessa, Karjaalla. Tilaisuudet ovat maksuttomia ja avoimia kaikille.
”Jos lukio kiinnostaa, kannattaa hakea! Pääset syventämään peruskoulun oppeja ja keskittymään niihin aineisiin, jotka sinua kiinnostavat, olivat ne sitten äidinkieli, historia, englanti tms.”, kannustaa Kansallisgallerian kirjastossa työskentelevä Anne Sämpi.
Anne Sämpi
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Työskentelen Kansallisgallerian kirjastossa ja asun Helsingissä. Kansallisgallerialla on kolme museota: Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Työskentelen pääosin Ateneumissa mutta välillä myös Kiasmassa.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Opiskelin kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Olen aina pitänyt lukemisesta, joten ala tuntui luontevalta. Selasin abivuonna yliopiston opinto-opasta, josta bongasin kotimaisen kirjallisuuden oppiaineen.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Hyviä muistoja: Karjaan lukio oli sopivan kokoinen lukio, ei liian iso. Opettajat olivat supermukavia ja ammattitaitoisia, ja minulla oli hyvä ystäväporukka. Ilmapiiri oli kannustava ja turvallinen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä mene ystävien perässä, vaan valitse sellaisia valinnaisia opintojaksoja, jotka todella kiinnostavat itseäsi. Jos esimerkiksi historia kiinnostaa, kannattaa valita kaikki mahdolliset historian opintojaksot. Ota myös aikaa itsellesi. Lukioaika ei ole pelkkää arkista aherrusta, siihen kuuluu myös vapaa-aika ystävineen ja harrastuksineen.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos lukio kiinnostaa, kannattaa hakea! Pääset syventämään peruskoulun oppeja ja keskittymään niihin aineisiin, jotka sinua kiinnostavat, olivat ne sitten äidinkieli, historia, englanti tms. Lukiossa voi myös saada ystäviä. Wanhojen tanssit sekä abijuhla ovat ikimuistoisia kokemuksia. Toivotan sinulle onnea ja menestystä, minne elämässäsi päädytkin!
Oppilaiden ilmoittaminen peruskoulun 1. luokalle alkaa. Peruskoulun 1. luokan syksyllä 2023 aloittavat lapset ilmoitetaan kouluun sähköisesti. Tulevien ekaluokkalaisten koteihin lähetetään kirje, josta löytyvät ohjeet miten ilmoittautuminen tehdään. Jos kirje ei ole tullut viimeistään viikolla 5, ottakaa yhteys sivistyskansliaan, puh. 019 289 2143.
Sähköinen ilmoittautuminen
koskee vuonna 2016 tai sitä ennen syntyneitä lapsia, jotka eivät vielä ole aloittaneet koulunkäyntiään
Kotiin tulevassa kirjeessä lapselle ilmoitetaan lähikoulu. Lähikoulu on määritelty väestörekisterin osoitetiedon ja äidinkielen sekä sivistyslautakunnan päättämien oppilaaksiottoalueiden perusteella. Huoltaja voi erikseen anoa lapselleen oikeutta koulunkäyntiin muussa kuin suomenkielisessä tai ruotsinkielisessä lähikoulussa. Huom! Toisen kotimaisen kielen lähikouluun ei tarvitse erikseen anoa, siihen riittää ilmoitus Wilmassa.
Jos haluatte lapsenne aloittavan koulunkäynnin vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin, ottakaa yhteys opetuspäällikköön, puh. 019 289 2144.
Raaseporin kaupunki on vuodesta 2021 osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen Suomen malli -hankkeeseen. Hanke on suunnattu peruskoululaisille, ja hankkeeseen osallistuu 267 kuntaa ympäri maata. Raasepori hakee ministeriöltä avustusta hankkeelle myös tulevalle lukuvuodelle.
Etsimme nyt uusia harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita, jotta voimme tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia.
Mikä on Suomen malli?
Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Miten toiminta on käynnistynyt Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 62 kerhoa. Noin 800 osallistujaa on säännöllisesti mukana näiden kerhojen maksuttomassa harrastustoiminnassa, jota he itse ovat halunneet ja äänestäneet. Raaseporissa toiminnan järjestämiseen on osallistunut 14 eri paikallista harrastustoiminnan järjestäjää. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisen ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Järjestätkö harrastustoimintaa, jota haluaisit tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 3.2.2023 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi . Helmikuun alussa oppilaat saavat äänestää siitä, mitä harrastuksia he haluavat kouluissa järjestettäväksi lukuvuonna 2023–2024.
”Lopulta lukio, niin kuin muutkin oppilaitokset, antaa vain työkalut elämälle, työ ja elämä opettavat matkan varrella käyttämään noita työkaluja”, sanoo kotieläinjalostuksen opiskelija, Karjaan lukion alumni Mirva Härkänen.
Mirva Härkänen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Viimeistelen kotieläinjalostuksen maisteritutkintoa Helsingin yliopistolla sekä olen kokopäivätyössä omalla alallani. Teen myös vapaa-ajallani paljon töitä uhanalaisten kotieläinrotujen eteen ja olen perustajajäsenenä suomenkarjan omalle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on turvata kolmen suomalaisen nautarodun olemassaolo.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
En koskaan nähnyt itseäni opiskelemassa lukiossa saati yliopistossa. Hainkin omaa alaani todella pitkälle yläasteelle asti. Kävin kaikki taidealat yksi kerrallaan läpi löytämättä sitä omaa alaa, mistä uskoin nauttivani työnä. Kun oikeasti tuli aika tehdä päätöksiä, mihin hakea ja mitä opiskella, löysin puolivahingossa nyt opiskelemani korkeakoulututkinnon ja se vain loksahti paikalleen. Suorin ja nopein reitti oli lukion kautta yliopistoon, joten sen tien valitsin. Tie ei ollut helppo, sen voin sanoa, mutta en kadu valintaa yhtään.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Ne perinteiset Wanhat ja penkkarit! Mutta nuo nyt suurin osa muistaa pitkään. En osallistunut lukioaikoina ekskursioille, mutta siitä huolimatta lukioajoilta jäi paljon hyvää taskuun ja sellaista, mitä kannan koko elämän mukanani.
Olin myös varsin tyytyväinen Karjaan lukioon, pidin ilmapiiristä ja siitä että opettajat olivat tuttuja. Tukea sai aina kun sitä tarvitsi, ja lukion pienemmän koon vuoksi pystyi vaikuttamaan siihen, millainen kokemus lukio oli.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukioaika tai päättötodistus ei määritä koko elämää, joten sen vuoksi ei kannata palaa loppuun. Nauttii siitä mitä tekee, ja lopulta elämä vie tavalla tai toisella sinne, minne on mennäkseen. Suunnitelmat muuttuvat aina, eikä elämää pysty suunnittelemaan, vaikka kuinka haluaisi ja yrittäisi. Lopulta lukio, niin kuin muutkin oppilaitokset, antavat vain työkalut elämälle, työ ja elämä opettavat matkan varrella käyttämään noita työkaluja.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio avaa ovia joka suuntaan, kurssit kannattaa valita omien mielenkiintojen pohjalta eikä tarvitse olla kympin oppilas, jotta pärjää. Näin keskinkertaisena opiskelijana, jolla on vielä lukihäiriö, voin sanoa että elämässä pääsee pitkälle pelkällä sinnikkyydellä.
Karjaan lukiosta ylioppilaaksi valmistunut kertoo kokemuksistaan lukiosta ja sen merkityksestä jatko-opinnoissa. Kuva: Vivian K, @vivian8598, Unsplash.com
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Helsingin yliopistossa parhaillaan Ympäristömuutos ja globaali kestävyys -maisteriohjelmassa (FM). Tätä ennen olen suorittanut kolme vuotta kestävän kandidaatintutkinnon (LuK) Helsingin yliopistossa. Unelmani on tietysti pelastaa maapallo ja edistää kestävyyden toteutumista!
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Hain lukioon ajatuksella, että minulla on seuraavat kolme vuotta aikaa miettiä, mitä sitten haluankaan jatko-opiskella ja ammatikseni tehdä. Lukion päätyttyä olin kuitenkin yhä tilanteessa, että en varsinaisesti tiennyt mitä haluaisin lähteä opiskelemaan. Saman vuoden lopulla siitä, kun valmistuin ylioppilaaksi, tajusinkin aivan yllättäen ja täysin varmuudella mitä haluan opiskella. Halusin alalle, joka todella pyrkii ratkaisemaan ongelmia, on keskeinen nyt ja tulevaisuudessa sekä tekee merkityksellistä työtä ja parempaa huomista ihmiskunnan lisäksi koko planeettamme hyvinvoinnille.
Siispä hain opiskelemaan ympäristötieteitä Helsingin yliopistoon, mutta lisäksi päädyinkin opiskelemaan biologiaa ja maantiedettä. Nykyiseen maisteriohjelmaani päädyin, koska olin kiinnostunut monitieteisestä opiskelualasta, joka tukisi ja syventäisi tätä aiempaa kandiosaamistani. Olenkin yhdistänyt nykyisiin maisteriopintoihini luonnontieteiden lisäksi monipuolisesti yhteiskuntatieteitä, kuten talous- ja oikeustiedettä.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Minulle on jäänyt tosi hyviä lukiomuistoja, vaikka myös vastoinkäymisiäkin oli esimerkiksi jonkin vaikean kurssin kanssa tai sitten silloin, kun ei olisi aina jaksanut tehdä matikan ja fysiikan tehtäviä tunnilla. Päällimmäisenä jäi kuitenkin toisiaan hyvä mieli lukioajoista, ja koin saavani juuri sen, mitä lukiolta oisin voinut kuvitella toivovani yleissivistyksen ja ylioppilastodistuksen lisäksi. Koeviikot tuntuivat ihan kamalilta alkuun, mutta eivät enää miltään sen jälkeen, kun koki ensimmäiset yo-kokeet. Erityisiä kohokohtia olivat tietysti Wanhat ja penkkarit, vaikkakin Wanhat olivat kirkkaasti se ykkösjuttu itselle. Lisäksi ystävillä oli iso merkitys.
Tykkäsin pienestä lukiosta! Koulu oli suhteellisen lähellä kotiani, ja siirtymä Karjaan yhteiskoulusta tuntuikin tosi luontevalta ja helpolta tavalta jatkaa lukioon yläasteen jälkeen. Oli myös helppo rakentaa ystävyyssuhteita (tuttuja yläasteelta).
Yksi erityisen hyvä piirre oli mielestäni se, että sai tarvittaessa tukiopetusta, jos tarvitsi. Oli oikeasti todella kiva, kun tuntui, että opettajat välittävät ja haluavat aidosti auttaa. Esimerkiksi oma ryhmänohjaajani reagoi ja kysyi minulta ihan suoraan, miksi esim. jokin oppiaine tai kurssi oli mennyt nyt vähän huonommin. Sain sitten tosiaan vaikeissa aineissa tukiopetusta, josta koin olevan hyötyä.
Opettajat olivat myös innostavia ja kannustavia. Esimerkiksi kaverini kertoi käytännössä ”inhonneensa” biologiaa alkuun, mutta Karjaan lukiossa opettaja sai tämän innostumaan kyseisestä oppiaineesta jopa niin paljon, että kaverini päätyi opiskelemaan soveltavalle biologian alalle. Kaiken kaikkiaan olen tosi onnellinen siitä, että olen saanut käydä Karjaan lukion!
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Antaisin itselleni neuvoksi olla sinnikäs, mutta toisaalta muistaa olla armollinen itselle. Koeviikoista selviää oikeasti joka kerta, ja kokonaisuudessaan lukion rytmiin tottuu tosi helposti. Kehottaisin uskomaan omiin vahvuuksiin ja pyrkimään tunnistamaan myös omat heikkoudet. Esimerkiksi jos tiedät olevasi huonompi kielissä tai matikassa, pyydä sitä tukiopetusta ja vinkkejä opettajilta.
Lisäksi ole avoin, kekseliäs ja innokas! Nauti koko lukioajasta sekä arvosta niin hyviä kuin huonojakin hetkiä, ne opettavat ja kasvattavat tulevaisuutta varten (esim. koeviikko ja yo-koe paineet, opettivat mm. sitä sinnikkyyttä ja oman vastuun ottamista lukemisesta). (Niin, ja koita ehdottomasti tehdä matematiikan ja fysiikan tehtäviä paremmalla antaumuksella, äläkä haaveile niin paljon näillä tunneilla.)
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Mikäli on yhtään epävarma, että mitäköhän sitä haluaisi tehdä ja saada sitä ”ylimääräistä aikaa” tulevaisuuden pohdinnalle, niin kannattaa ehdottomasti hakea lukioon! Kyllä sitä jossain vaiheessa alkaa huomaamaan lukion aikana, että mikä aine esimerkiksi kiinnostaa ja mikä ei niinkään. Hyvästä yleissivistyksestä ei ole mitään haittaa. Lisäksi korkeakouluissa usein arvostetaan lukiopohjaa, ja jatko-opinnoiden kannalta onkin hyvä, mikäli on saanut lukiosta syventävää osaamista eri oppiaineista peruskoulun lisäksi.
Lukion rytmi (eli oppituntien pituus, koeviikot, vastuu omista opinnoista, jne.) on tosi hyvää harjoitusta myös jatko-opintojen opiskelurytmiä varten. Toisin sanoen lukio oikeasti antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille joka tapauksessa, tietäisi mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä tai ei. Eikä kannata ottaa paineita liikaa siitä, miten pärjää. Lukiossa saa ihan varmasti tukea ja apua opiskeluun, mikäli sitä tarvitsee. Lukio tulee todennäköisesti antamaan paljon enemmän ”tulevaisuuden eväitä” kuin edes osaisi alkuun ajatella.
Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esikouluopetukseen tai vaihtoehtoisesti muuhun toimintaan, joka täyttää esikoulun tavoitteet. Lapsen huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta.
Jos lapsi tarvitsee esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta, tulee tätä hakea samalla kun haetaan esiopetusta. HUOM! Kun haet sähköisesti, täytä kaksi erillistä hakemusta per lapsi (esikouluhakemus ja varhaiskasvatushakemus). Hoitotunteja esiopetuksen lisäsksi: enintään 44h/kuukausi (osapäivähoito) enintään 88h/kuukausi (osapäivähoito) enintään 110h/kuukausi (kokopäivähoito) enintään 150h/kuukausi (kokopäivähoito)
Päiväkodinjohtajat vastaavat mielellään, esiopetusta koskeviin kysymyksiin.
Esikoululaisille järjestetään kuljetus kodista lähiesikouluun ja esikoulusta kotiin, mikäli matka on 3 km tai yli. Oppilaat voidaan edellyttää kävelemään kuljetuksen noutopaikkaan. Lue lisää täältä.
Maksutonta tai maksullista esikoulukuljetusta anotaan erillisellä lomakkeella. Lapsella ei ole oikeuttaa esikoulukuljetukseen varhaiskasvatukseen tai varhaiskasvatuksesta.
Hakuaika kielikylpyyn on 23.1 – 5.2.2023. Mikäli kielikylvyssä on hakuajan päätyttyä vapaita paikkoja pidennetään hakuaikaa.
Raaseporissa on kielikylpyryhmiä 3-5 vuotiaille lapsille kolmessa eri päiväkodissa.
Kielikylpy suomenkielisille lapsille, jotka opettelevat ruotsia järjestetään Karjaalla Kiilan päiväkodissa.
Kielikylpy ruotsinkielisille lapsille, jotka opettelevat suomea, järjestetään Tammisaaressa Rasebon päiväkodissa ja Karjaalla Solbackan päiväkodissa. Lue lisää täältä.
Kesätyöseteli on Raaseporin kaupungin tuki kaikille kaupungin vuonna 2007 syntyneille nuorille. Seteli lähetetään nuorelle. Nuoret voivat kesätyösetelin avulla hakea töitä yrityksistä, yhdistyksistä, organisaatioista, kerhoista, säätiöistä ja seurakunnista (työnantajalla täytyy olla Y-tunnus). Setelillä ei voi hakea töitä Raaseporin kaupungilta. Työtä voi hakea kaupungin ulkopuolelta..
Kuka saa kesätyösetelin? – Kesätyöseteli lähetetään vuonna 2023 kaikille vuonna 2007 syntyneille Raaseporilaisille nuorille. Seteli on henkilökohtainen ja sitä voi käyttää vain kerran eikä sitä voi luovuttaa toiselle henkilölle. – Setelin arvoa ei voida jakaa, tuki voidaan maksaa ainoastaan yhdelle (1) työnantajalle.
Työnantaja joka voi käyttää kesätyöseteliä – Työnantaja voi olla yritys, yhdistys tai muu jolla on Y-tunnus. Yksityishenkilöt tai yksittäiset taloudet eivät voi toimia työnantajana. HUOM. Työnantaja ei voi käyttää kesätyöseteliä ja samanaikaisesti nostaa muita tukia samasta työhönotosta.
Palkka ja työaika – Työajan tulee olla vähintään yksi kuukausi kokopäivätyötä tai vastaava yhteenlaskettu työaika pidemmällä ajanjaksolla. Työ voi siis olla osa-aikaista, mutta työajan on käsitettävä kaikkiaan vähintään 100 tuntia. – Työsuhteen toteutusajanjakso tulisi olla 1.6–31.8.2023 välisenä aikana. – Maksettava tuki on 400 €. Työnantajan tule maksaa palkka ja työnantajamaksut.
Miten työnantaja hakee tukea kaupungilta? – Hakemus tuen saamisesta kaupungilta on jätettävä viimeistään 31.10.2023 sähköpostitse: kesatyoseteli@raasepori.fi tai postitse osoitteeseen: Raaseporin kaupunki, vapaa-aikaosasto PB 58 10611 Raasepori. Kuoreen merkintä ”Kesätyöseteli”.
A. Työhön otetun nuoren kesätyöseteli B. Kopio työsopimuksesta C. Selvitys toteutuneesta työajasta D. Virallinen kuitti palkan maksusta (esim. tuloste verkkopankista) E. Työnantajan nimi, osoite, pankkitilin numero, Y-tunnus ja yhteyshenkilö (liite mukana)
Kesätyöseteleitä koskevat kysymykset voi esittää Raaseporin Etsivä Nuorisotyölle Puh: 019 289 2255 s-posti: kesatyoseteli@raasepori.fi
”Hauskaa ja huoletonta aikaa”, muistelee kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jesse Peltomaa lukioaikojaan vuoden 2023 ensimmäisessä alumnitarinassa.
Jesse Peltomaa
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen markkinointia neljättä vuotta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja teen töitä opiskelujen ohella.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Päädyin hakemaan kauppakorkeakouluun, koska ei ollut vielä tarkasti mielessä, että mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Opiskelujen aikana on käynyt selväksi, mitä haluan tehdä, ja myös mitä en halua.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Hauskaa ja aika huoletonta aikaa. Kurssit olivat mukavia ja vapaa-ajalla riitti aika harrastuksiin ja muuhun toimintaan. Erittäin hyvät muistot on Karjaan lukiosta. Yhteishenki oli hyvä, opettajat mukavia ja joustavia.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Valitse opintojaksot mielenkiintojen mukaan, ota kaikki ilo irti perinteistä (Wanhat, penkkarit jne.) ja lähde mukaan opiskelijakunnan toimintaan.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Suosittelen lukio-opintoja kaikille, koska lukion jälkeen mahdollisuudet lähteä opiskelemaan lähes mitä tahansa ovat erinomaiset. Lukiossa saat kolme vuotta lisäaikaa opiskella itselle mieluisia opintoja ja miettiä mitä tulevaisuudelta haluaa.
Karjaan lukio kutsuu Karjaan yhteiskoulun 9.-luokkalaisten huoltajat tutustumaan lukiomme tiloihin ja opetustarjontaan tiistaina 17.1.2023 klo 17.30-18.30. Tilaisuudessa on mahdollista keskustella opettajien ja rehtorin kanssa. Tilaisuudessa on kahvi- ja teetarjoilu. Ennakkoilmoittautumista ei ole, tervetuloa!
Lukion osoite on Tammisaarentie 62 A, käynti sisäpihan puolelta.
Karjaan lukion ja Karjaan yhteiskoulun A-talon sisäpiha
Karjaan lukion alumni, erityisopettajaksi valmistuva Jere Karlsson kannustaa ysiluokkalaisia hakemaan lukioon: ”Ei se niin rankkaa ole kuin sanotaan, pärjäät varmasti!”
Jere Karlsson
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen erityisopettajaksi Joensuussa. Tutkintoon kuuluu ns. kolmoispätevyys eli saan pätevyyden erityisopettajaksi, erityisluokanopettajaksi sekä luokanopettajaksi. Itä-Suomen yliopiston sivuainevalikoima on huikea ja olenkin valinnut sieltä terveyden edistämisen. Nyt on menossa kuudes ja viimeinen vuoteni täällä eli tahtini on ollut verkkaisen tehokas. Tässä samalla olen ehtinyt tehdä vähän töitäkin sijaisena ja erilaisilla leireillä.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Olin perinteiseen tapaan hieman hukassa lukion jälkeen, enkä oikein tiennyt mikä olisi se oma juttu. Muutaman välivuoden jälkeen elämänkokemusta rikkaampana se oma ala löytyi, ja olenkin tyytyväinen etten päässyt aiemmin muualle opiskelemaan. Vuosi koulunkäynninavustajana oli sitä aikaa, kun tämä alkoi vaikuttaa varmalta.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Se oli omalla kohdalla tavallaan helppoa aikaa, kun ei tarvinnut liikoja murehtia. Hommat kyllä hoituu. Samaan aikaan olin hieman hukassa, mikä on aika normaalia tuon ikäiselle veijarille.
Kouluruoka oli hyvää, ja kaiken lisäksi siitä ei tarvinnut maksaa. Muistelen myös lämmöllä osaa opettajista ja kursseista. Ehdottomana ykkösenä saksan kurssit ja kyseinen kielihän lähtee vieläkin.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Uskalla olla oma itsesi ja nyt olisi hyvä aika pohtia omia arvoja.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Haehan siis lukioon! Ei se niin rankkaa ole kuin sanotaan, pärjäät varmasti!
”Toivoin, ettei valitsemani opintosuunta olisi pelkkää johtamista, hallintoa ja taloutta – halusin myös inhimillisyyttä”, muistelee Karjaan lukion alumni Lotta Lahtinen, nykyinen johtamisen psykologian opiskelija.
Lotta Lahtinen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Asustelen tällä hetkellä Rovaniemellä, muutin tänne aikoinaan korkeakouluopintojen perässä. Viimeistelen täällä juuri johtamisen psykologian opintoja Lapin yliopistossa ja samaan aikaan olen töissä ja mukana järjestötoiminnassa. Lisäksi urheilen edelleen tavoitteellisesti, kuten jo lukioaikoina. Olen tällä hetkellä siis tällainen opiskelijan, työntekijän, järjestötoimijan ja urheilijan sekalainen kombo.
Tavoitteenani on kuitenkin päästä pian täysillä työelämään, toivottavasti oman alan pariin eli johtamisen, markkinoinnin ja viestinnän hommiin. Olen tähän mennessä työskennellyt jo useissa eri yrityksissä, osa kuuluu jopa Suomen tunnetuimpiin kuten Metsä Group, Fortum ja Posti. Niistä saadut työkokemukset sekä tietenkin lukio- ja korkeakouluopinnot takaavat sen, että mielenkiintoisia töitä on kyllä luvassa vielä tulevaisuudessakin!
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Muistan, kun abivuotena pallottelin muun muassa oikeustieteiden, psykologian ja hallintotieteiden välillä. Lopulta kallistuin kuitenkin etsimään jotain johtamiseen liittyvää, sillä pääsin jo lukion aikana vetämään muutamia erilaisia projekteja (Wanhat, penkkarit, opiskelijakunnan hallituksen some) ja sain niistä paljon itseluottamusta koskien omia johtamisen taitoja.
Toivoin kuitenkin, ettei valitsemani opintosuunta olisi pelkkää johtamista, hallintoa ja taloutta – halusin myös inhimillisyyttä. Lopulta sitten, oikeastaan täysin sattumalta, löysin Lapin yliopistosta johtamisen psykologian opintokokonaisuuden. Samalla istumalla, kun luin millaisesta suuntauksesta on kyse, päätin hakea sinne. Ja onneksi pääsin!
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Aina kun mietin lukioaikoja, ensimmäisenä mieleeni juolahtavat ikuiset ystävät sekä unohtumattomat projektit ja tapahtumat. Karjaan lukiossa parasta oli ehdottomasti se, että kaikista tuli tuttuja ja omia visioitaan sai toteuttaa lähes rajattomasti. Esimerkiksi Wanhojen tanssien suunnittelu ja itse tapahtuma on ihan yksi parhaimmista muistoistani IKINÄ. Kaikissa lukion projekteissa jokaisen halukkaan ääni pääsi kuuluviin ja itse en ainakaan koskaan kokenut hukkuvani mihinkään massaan. Se on ehdottomasti pienten koulujen yksi hienoimmista eduista.
Lisäksi Karjaan Lukio muovautuu ihanasti opiskelijoidensa mukaan. En esimerkiksi törmännyt kovinkaan montaa kertaa lauseisiin ”koska aina on ollut näin” tai ”niin se on pakko tehdä” – päinvastoin. Opettajat ja ympäristö kannustivat usein muuttumaan, kokeilemaan ja tekemään asioista oman näköisiä, antamalla muun muassa tarvittavia työkaluja, mielipiteitä sekä neuvoja. Karjaan lukiosta olen löytänyt myös nykyiset parhaimmat ystäväni. Vietämme edelleen usein aikaa yhdessä!
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä aliarvioi minkään aineen merkitystä tai vähättele asioita, joita lukiossa opetetaan. Lukion jälkeinen elämä voi vaikuttaa selkeältä, mutta harvoin se sitä kuitenkaan on – mitä vaan voi tapahtua. Ole siis valpas ja vilpittömän utelias kaikesta, älä mieti onko sillä merkitystä sinulle juuri nyt. Joskus palo syttyy myöhemmin sellaisiin asioihin, joista aiemmin et ole ollut kiinnostunut ja joskus saatatkin tarvita tietoa, jota et ole ennen kokenut hyödylliseksi.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lukio on loistava ponnahdusalusta melkeinpä mille tahansa elämän polulle. Siellä ei ainoastaan opi, vaan myös kasvaa. Lukion aikana on mahdollista tunnustella omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita, löytää itselleen sopivia opiskelumalleja sekä testata omia rajojaan. Siellä usein sekoittuu ryhmä erilaisia ihmisiä erilaisilla tavoitteilla. Se on suuri rikkaus, josta kannattaa kyllä ottaa kaikki irti.
Lukiovuosista on helppo tehdä itselleen mielekkäitä monipuolisella tarjonnalla: opintojen lisäksi voi esimerkiksi urheilla (Urheiluakatemiassa), harrastaa musiikkia, kokeilla eri projekteja, kilpailla, osallistua hallitustoimintaan, järjestää tapahtumia tai muuten vain kahvitella ja keskustella kavereiden kanssa koulurakennuksessa. Ehkäpä juuri parasta lukio-opinnoissa on se, että ne heijastavat nimenomaan sinua ja sinun valintojasi. Vaikka opiskeluihin liittyy paljon vastuuta, lukiossa on myös mukavasti vapautta tasapainottamassa sitä. Uskallan sanoa varmaksi, että lukioon jos menee niin sieltä lähtee kyllä kiitollisena pois.
”Suunnitelmat saattaa muuttua, ja niiden tulee antaa muuttua”, neuvoisi yliopisto-opiskelija ja Karjaan lukion alumni Valtteri Räty itseään, jos aloittaisi lukio-opinnot nyt.
Valtteri Räty
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Opiskelen Turun yliopistossa lääketiedettä neljättä vuotta.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Oli tiedossa lukion alusta, että jotain vastaavaa haluaisin tehdä koska ihmiskeho ja ihmishengelle merkityksellinen työ kiinnosti. Lääketieteeseen päädyin, koska siinä on haastetta, tavoitteellisuutta, ala on hyvin laaja ja aina voi oppia jotain uutta. Päivät ei käy välttämättä kauhean helposti pitkäksi.
Ammatin voi räätälöidä itselleen juuri sopivaksi: Halutessaan voi tutkia, tehdä töitä muiden kanssa tai yksin, voi tehdä käsillään tai pohdiskella ja kokeilla miten eri lääkkeet auttaisi, tehdä monivuorotyötä tai 9–17-työtä. Kaikissa kaupungeissa on työmahdollisuuksia yksityisellä tai julkisella puolella. Työmahdollisuuksia on myös ulkomailla ja esimerkiksi sota-alueilla ja köyhissä maissa, joissa vapaaehtoistyö ja apu on aina tarpeen.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukiossa paljon mukavia tapahtumia kuten Wanhat ja penkkarit, mitkä varmasti kaikki lukion käyneet muistaa pitkään. Toisaalta ulkomaiden ekskursiot mistä itse olin mukana käymässä Saksassa ja Italiassa oli mainioita tapoja tutustua muihin kulttuureihin ja historiaan ja nähdä miten ihmiset muualla elävät arkea, koska itse matkustaessa hotelleista ja vastaavista ei saa läheskään yhtä kattavaa kuvaa arjesta.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Suunnitelmat saattaa muuttua ja niiden tulee antaa muuttua. Kun aikaa ja tietoa karttuu niin ymmärtää itsestäänkin ja omista mielenkiinnon kohteistaan enemmän. Kokeile kaikkia aineita, yllättävistäkin paikoista löytyy mielenkiintoisia asioita. Ota myös mahdollisimman paljon liikuntatunteja, koska yliopistossa niitä ei enää ole.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Kannattaa mennä, opiskelija-aika on ihmisen parasta aikaa ja töitä ehtii kyllä tehdä.
Pitkin syksyä lukutaito ja lukeminen on ollut julkisessa keskustelussa, mm. Finlandia-palkittu kirjailija Iida Rauma käsitteli niitä palkintopuheessaan 30.11.2022. Syksyn 2021 kirjoitustaidon ylioppilaskokeessa lukeminen ja lukutaito olivat kantavat teemat. Lukemiseen tarttuu seuraavassa esseessä abiturientti Edith Spitz.
On meissä runotytöissä muutakin
Mikä tytössä on vialla, kun hän ravaa päivä toisensa jälkeen kirjaston nurkassa lusimassa ja hautoo mielessään kirjan juonia kuin murhaa? Hän on runotyttö ja rustaa runoja, kuten äiti keittää lapsilleen joulupuuroa: täysmaidolla ja täynnä rakkautta. Lukevia lapsia ja nuoria tuomitaan kuin oikeuden edessä, ja harrastuneisuutta kirjallisuuteen pyritään kitkemään kuin rikkaruohoja kukkakedosta. Samalla Yle ilmoittaa, että taas on nuorten poikien lukeneisuus vähentynyt. Prosentit laskevat ja tilastot hälyttävät punaista vaaraa. Ja silti tuohon, joka kirjaston nurkassa lukee, suhtaudutaan kuin loiseen yhteiskunnassa. Mitä Pottereita se käsiinsä hamuaa? Missä sen vanhemmat ovat?
Muistan sen keväisen iltapäivän, kun äiti vei minut arviolta nelivuotiaana kirjastoon hankkimaan ensimmäistä kirjastokorttiani. Nimessä kirjaimet menivät yli allekirjoitukselle varatun alueen rajojen, mutta sillä ei ollut merkitystä. Tärkeintä oli, että äiti seisoi hymyillen vieressä ja antoi lapsen olla luova. Tuona päivänä lainasin myös ensimmäisen kerran itse kirjastosta. Kirjastokäynnit olivat lapsuudessani tavallisia. Arkeen kuuluivat myös veljien kanssa nautitut iltasadut. Oli väistämätöntä, että tällainen arki päättyisi joskus. Myöhemmin veljet hurahtivat ensimmäisinä taiteeseen ja teknologiaan, kuten musiikkiin ja videopeleihin. Itse pidin yhä tiukasti kiinni Maikki HarjanteenMintusta, sekä Mini-kirjoista. Aikanaan kyseinen harrastus kehittyi lukemiseksi ja itsenäisiksi vierailuiksi kirjastoautoon. Ja aina vanhempani kehottivat minua jatkamaan. He antoivat minulle eväät lukemiseen ja lainasivat tietokonettaan, jotta pystyin itse kirjoittamaan. Samanaikaisesti alakoulussa yhteiset tarinatuokiot jatkuivat. Ystäväni painoivat päätä pöytään ja huokailivat tuskastuneina, kun itse vieressä kuvittelin kokonaisen maailman mieleeni. Vasta kuudennella luokalla opin, ettei monilla edelleenkään ollut kirjastokorttia.
Vanhemmat eivät aina ole ne, jotka rohkaisevat lasta lukemaan. Myös sisarukset voivat tutustuttaa toisena lukemisen ihmeelliseen maailmaan, kuten Fernando Aramburu kirjoittaa romaaninsa Äidinmaa (2020, suom. Sari Selander) luvussa. Romaanissa seurataan sitä, miten eri tahot suhtautuvat lukemiseen. Toisaalta vanhemmat nuhtelevat lukevaa lasta, kun taas sisar kehottaa veljeä kaikesta huolimatta toteuttamaan itseään lukemalla. Muut ihmiset ympärillä eivät ymmärrä pojan harrastusta ja lähestyvät häntä kuin mappia väärässä arkistolaatikossa. Miten muut saattaisivatkaan tietää, että lukeva sielu etsii vastauksia sille, mitä ei ymmärrä, mutta toisaalta hakee maailmoja, joihin paeta todellisuutta. Kyseiset ajatukset ilmenevät myös Aramburun romaanista. Teos raapaisee lisäksi sitä pintaa, joka kuvaa puuttumista toisten asioihin. Miksi muut oikeastaan edes välittävät niin paljon toisten lukemisesta? Todellisuudessa ainoastaan itse kirjallisuutta harrastavan suhtautuminen on tärkeää. Jos itse pitää jotain asiaa merkityksellisenä, niin miksi antaa muiden puuttua siihen?
Aramburun romaanin henkilöhahmot tiuskivat lukevalle lapselle tämän uudesta harrastuksesta. Kuten elämässä yleensä, muut kirjoja lukevat ihmiset suhtautuvat toisiin kirjoja lukeviin myönteisemmin kuin ulkopuoliset. He nauttivat yhdessä kirjoista kuin kokaiinista ja sulkevat muut oman fantasiamaailmansa ulkopuolelle. Lukija on ulkopuoliselle todella kuin narkomaani, joka on omien tunteidensa vanki. Usein ajatellaan, että lukijat ovatkin juuri herkkiä ja normaalia tunteellisempia. Lukijat näkevät maailman sinisten silmien läpi ja elävät yksisarvisten ja haltijoiden kanssa pilvilinnoissa seitsemännessä taivaassa. Heillä ei ole mitään käsitystä todellisuudesta. Aramburun romaanissa lukemisen väitetään turmelleen nuoren lapsen muuttamalla tämän herkemmäksi ja teoksen sanoin “kaunosieluksi”. Todellisuus on kuitenkin se, että lukija on alusta saakka ollut herkkä ja tunteellinen. Lukeminen on ainoastaan saanut tämän puolen esille aiempaa vahvemmin.
Kirjallisuuden narkomaaniset vaikutukset esitellään myös Olof Lagercrantzin tietokirjan Lukemisen ja kirjoittamisen taidosta (1986, suom. Timo Hämäläinen) katkelmassa. Lukemisen huumaavuuden lisäksi Lagercrantz käsittelee katkelmassa suhtautumista kirjallisuuteen, sekä tämän suhtautumisen muutosta historiassa. Kuten Aramburu, Lagercrantz kirjoittaa, miten ennen kartettiin kirjoja lukevia, kun taas nykyään heitä hamutaan omaan lähipiiriin. Ja kuitenkin lukijoita käsitellään vähemmistönä. Tällainen näkemys nostetaan esille myös Lagercrantzin katkelman lopussa, kun hän vahvasti toteaa, miten “samalla hetkellä kun lukeminen luokitellaan hienoksi, joksikin joka asettaa lukijan toisia ylempään luokkaan”. Lukijoita käsitellään siis alhaisempina olentoina kuin muita. Olemme juuri niitä keijuja ja lemminkäisiä Tolkienin kirjoista, joissa lohikäärmeet syöksevät kyliä maan tasalle ja sormusten hallussapito mittaa maailman mahtia.
Eräs hyvä ystäväni totesi kerran, että olen muita ihmisiä ilkikurisempi ja tällä tavoin pahempi, koska olen hiljainen runoja rustaava tyttönen. Lisäksi minua kohdellaan harrastukseni takia joissain piireissä sellaisena, kuin en tietäisi mitään todellisesta maailmasta. Jo sekin, että olen aikanaan muuttamassa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle saa hälytyskellot soimaan läheisteni mielessä. Miten ikinä saatankaan selvitä kaikesta? Eihän minulla runotytöllä ole lainkaan käsitystä mistään. Ruskea sinisilmäinen katseeni vaeltaa naiivin tytön elinympäristöä ja metsästää vain ympäriltään herra Rochesterin tai Fitzwilliam Darcyn kaltaisia karskeja miehiä. En tiedä muusta, niin se vain on. Vaikka todellisuudessa saattaa olla, että lähimmäiseni eivät halua uskoa, että olen tietoinen ulkoisesta maailmasta. Tiedän, että maailmassa kulkee Ian McEwaninSovituksen Paul Marshalleita. Muun muassa heidän takiaan en halua ajoittain kävellä ilman seuralaista tietyissä paikoissa. Tuolloin elän niissä pimeissä puistoissa vieraiden ihmisten keskellä omien pilvilinnojeni sijasta. En ratsasta yksisarvisella vaan elämän arvaamattomuuden ratsulla. Lagercrantz sivuaa teoksensa katkelmassa juuri sitä, miten vain harvoilla kirjoja lukevilla on todellinen käsitys eri kirjojen käsittelemistä asioista. Vaikka heillä ei suoranaisesti olisi kosketusta tiettyihin todellisuuden tapahtumiin, lukijat saattavat silti ymmärtää ja osata varautua todellisuutta varten. Joskus siniset piilolinssit on yhtä helppo ottaa pois kuin laittaa päälle.
Lukemiseen ei välttämättä puututa, mutta usein sitä tuomitaan. Sivustakatsojat määrittelevät kansien väliin hukkuneen henkilön täysin. Näiden kansien välissä olevat sanat, ne saavat lukijat herkiksi. Tunteet purkautuvat hennon tuulenvireen lailla, eikä tunteitaan tietenkään saa nyky-yhteiskunnassa ilmaista, etenkään herkkyyttä ja haavoittuvaisuutta. Ihmiset katsovat kirjaston nurkassa lusivia lapsia ja kauhistelevat ilmiötä. Todellisuudessa toisen ihmisen lukeminen kuuluu näille propagoijille yhtä paljon kuin se, miten kovasti herra Rochester rakastaa neiti Ingramia: ei lainkaan ja kenties vielä vähemmän.
”Innostuin lukioaikana todella paljon historiasta. Siinä kiinnosti erityisesti maailman ymmärtäminen alusta alkaen ja se, miten olemme päässeet nykyisyyteen”, kertoo historian opiskelija Mandi Malmström alumnitarinassaan.
Mandi Malmström
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Tällä hetkellä opiskelen historiaa Tampereen yliopistossa ja asun myös opintojen vuoksi Tampereella.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Innostuin lukioaikana todella paljon historiasta. Siinä kiinnosti erityisesti maailman ymmärtäminen alusta alkaen ja se, miten olemme päässeet nykyisyyteen. Muistan pohtineeni kaikkia erilaisia alavaihtoehtoja, koska halusin suunnitella tulevaisuuttani mahdollisimman tarkasti heti lukion alkaessa, mutta mikään ala ei vain tuntunut omalta. Onneksi historian tunnit alkoivat, ja kun historian saloihin pääsi syventymään, se vei mennessään, ja tässä sitä ollaan opiskelemassa historiaa.
Minkälaisia muistoja lukioajoista on sinulle jäänyt? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajoilta on jäänyt erityisen hyviä muistoja, kuten ihanat ja hyvät opettajat, koulukaverit sekä antoisat oppitunnit, jotka avarsivat omaa ajattelua. Myös koulussa toteutettu Berliini-projekti on jäänyt mieleeni oikein onnistuneena ja mahtavana matkana, jolloin pääsin tutustumaan lähemmin Saksan historiaan ja kulttuuriin.
Koin, että Karjaan lukion ilmapiiri oli oikein hyvä. Pienemmän lukion hyvät puolet tulivat esille muun muassa siinä, että opettajat tunsivat oppilaansa ja pystyivät antamaan tätä myöten henkilökohtaisempaa opetusta ja opastusta. Karjaan lukio opetti ja antoi hyviä taitoja jatkaa eteenpäin seuraavaan elämänvaiheeseen.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Jos olisin vasta aloittamassa lukio-opintoja, antaisin itselleni sellaisen neuvon, että kaiken ei tarvitse olla heti valmista tai suunniteltua. Kehottaisin itseäni olemaan avoimin mielin ja uskomaan tulevaisuuteen.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Lue ja opiskele aineita, jotka aidosti kiinnostavat. Jos olet kiinnostunut matematiikasta ja luonnontieteellisistä aineista niin hienoa, lue niitä. Jos olet taas enemmän kiinnostunut humanistisista ja yhteiskunnallisista aineista, panosta niihin! Yhteiskunnassa tarvitaan kaikkien alojen osaajia. Onnea ja menestystä tulevaisuuteen!
Juuri päättyvässä lukuvuoden 2. jaksossa esseitä kirjoittivat niin ensimmäisen vuoden opiskelijat kuin abiturientitkin. Abeilla kirjoittamistaitojen syventäminen on samalla kertauskurssi tuleviin äidinkielen ylioppilaskokeisiin. Merestä nousee sumu -esseessä abiturientti Helmi Yli-Tepsa pohtii, miten media vaikuttaa meihin.
Ykkösiä eli ryhmän 22 opiskelijoita kirjoittamassa ensimmäistä aineistoesseetään lukion äidinkielen tunnilla.
Merestä nousee sumu
Turhautunut tyttö tietokoneensa ääressä, lukuisten elokuvien kuvauksia lukien. Mikä olisi kaikista kiehtovin ja mielenkiintoisin, sellainen, johon voisi sukeltaa, uppoutua kunnolla ja kadota hetkeksi? Yleensä sarjat ovat niitä, jotka vievät katsojan parhaiten mennessään, kuin mustekalan lonkerot, vetäen sukeltajan meren syvyyksiin. Tyttö valitsee sittenkin sarjan. Hän haluaa syvyyksiin. Haluaa vajota pohjaan asti. Pian kuitenkin jokin kiskoo hänet takaisin pinnalle, todellisuuteen. Sarja loppuu. Tyhjyys tunkeutuu tyttöön. Onneksi tyttö tietää, mitä tehdä. Hän täyttää tyhjyyden puhelimensa sovelluksilla, jotka vievät hänet takaisin mereen. Tyttö olen minä. Hän on myös moni muu. Liian moni.
Media tekee ihmeitä ihmismielelle, vangitsee sen niin nopeasti. Niin ovelasti, ettei sitä ehdi edes tiedostaa. Yhtäkkiä tajuaa olevansa jumissa. Tuntuu, kuin irtautuisi omasta kehostaan ja median maailma murtautuisi aivoihin, vallaten mielen ja jättäen jäljelle vain tyhjän katseen. Emma Ainalan taideteoksessa Sad online (2016) esiintyy kaksi naisoletettua henkilöä, jotka istuvat metsässä erilaisten älylaitteiden ympäröimänä. Molemmat henkilöt ovat uppoutuneet median selittämättömään maailmaan. He eivät näe, kuule tai ajattele todellisuutta. On vain lasittuneet katseet ja media. Heidät on vangittu. Vankeja ovat myös teoksessa esiintyvä kala sekä sammakko pyöreissä akvaarioissaan. Vankeudet eroavat kuitenkin toisistaan, nimittäin ihmiset saattavat olla omasta tahdostaan vankeina.
Uppoutuminen on pakokeino. Se on keino paeta todellisuutta, totuutta. Usein valheessa on helpompi elää, kun totuus on liian julma. Mika Waltari kirjoittaa näin, vuonna 1945 julkaistussa romaanissaan Sinuhe egyptiläinen: “Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat”. Romaanin katkelmassa päähenkilö Sinuhe puhuu kirjoitetuista teksteistä, jotka ovat kirjoitettu jumalien mairittelemiseksi tai ihmisten pettämiseksi uskomaan valhetta. Media on täynnä tällaista sisältöä. Arvovaltaisia ihmisiä ylistetään ja ihmisille valehdellaan lukuisten keinojen avuin. Mielestäni median voi ajatella kuitenkin myös yhtenä isona valheena. Se on oma maailmansa, epätodellinen maailma. Sellainen, johon piiloutua. Me ihmiset olemme niitä kärpäsiä, joista Waltari kirjoittaa. Parveilemme valheen ympärillä, nauttien ihanasta suitsutuksesta, fiktiosta. Sisällöllä ei edes ole väliä. Tämä käy ilmi Ainalan teoksessa, jossa monien laitteiden ruuduilla esiintyy vain epäselvää suttua. Suttu ja valheet kelpaavat hyvin, kunhan pääsee pakenemaan uuvuttavaa todellisuutta, painavine totuuksineen.
Tyydytys, mielihyvä, turva, niitä haluamme ja niihin pyrimme. Ne ovat niitä, joita lopulta himoitsemme. Waltari kirjoittaa, että Sinuhen mielestä ihmisillä on valtaa tiettyihin asioihin, kuten vihan tyydyttämiseen ja pelon pakenemiseen, mutta valta ei heitä säästä himosta ja pettymyksestä. Koen Sinuhen väitteen pitävän jokseenkin paikkaansa, ainakin himon ja pettymyksen osalta. Kun tyydyttäviä kokemuksia saa liian helposti ja nopeasti, tulevat aivot riippuvaiseksi mielihyvästä, dopamiinista. Riippuvuuden kasvaessa himo yltyy ja muuttuu hallitsemattomaksi. Ainoastaan mielihyvä, pakeneminen ja turva pystyy sen sammuttamaan. Nopea mielihyvä ei kuitenkaan kestä ikuisesti. Sen päättyessä ilmaantuu jälleen tyhjyys ja pettymys, ylitsepääsemätön pettymys.
Mitä siitä seuraa, kun yhä useampi ihminen muuttuu Ainalan teoksen henkilöiksi? Mitä siitä on itse asiassa jo seurannut? Lisääntynyt masentuneisuus ja ahdistuneisuus, elottomuus, tunteettomuus. Mahtaako näiden ongelmien ja mediaan uppotumisen välillä olla vahva korrelaatio? Uskon todella, että on. Aluksi median imeminen itseensä tuntuu uudelta ja kiehtovalta, jopa huumaavalta. Pian se alkaa kuitenkin vaikuttamaan yksilön oikeaan elämään. Ihmisen uppoutuessa median maailmaan, todellisuus alkaa potkia yhä kovempaa kasvoille. Kaikki tuntuu yllättäen haastavammalta, raskaammalta ja raivostuttavalta. Stressi yltyy ja elämä on vain jatkuvaa suorittamista, pakkopullaa. Teknologian syövereissä, maailmassa, jossa ei tarvitse olla muuta kuin median loputtoman datan täyttämä lasittunut hahmo, on helppo viettää aikaa silloin, kun todellisuus kääntyy turhan tuskaiseksi.
Onko syvyyksissä hyvä olla, kun seurauksena on sumu? Vaikka media tuntuukin täyttävän tyhjyyden, tyhjentää se samanaikaisesti osan itsestämme. Elokuvat, pelit ja videot saavat päivittäin aikaan vahvoja tunnereaktioita ihmisille, jolloin todellisen arjen tapahtumat eivät enää nosta tunteita pintaan niin kuin ennen. Mikään ei enää hätkäytä samalla tavalla. Epätoivon ja himon sammuttaminen nopealla mielihyvällä on kuin tukahduttaisi eläväiset liekit sammutusnesteellä. Nämä liekit ovat tunteitamme. Niiden sammuminen tekee meistä elottomampia ja todellisuuskin muuttuu epätodellisemman tuntuiseksi. Elämä alkaa tuntua sumuiselta, ikään kuin mistään ei saisi kiinni, eikä mistään edes jaksaisi tarttua kiinni. Millään ei ole enää suurempaa merkitystä ja hiljalleen huomaa persoonallisuutensa katoavan.
Tyttö haluaa itsensä takaisin. Haluaa olla vielä se iloinen, eloisa ja herkkä lapsi. Hän toivoo, ettei olisi koskaan sukeltanut mereen. Sieltä on niin kovin tuskaisaa nousta takaisin sumuiselle pinnalle. Sukeltaminen on vienyt pienen osan tytöstä, joka muihin osiin yhdistettynä muodostaa tytön identiteetin. Hän haluaa olla kokonainen ja yrittää tehdä sen eteen töitä. Tyttö kirjoittaa esseen, joka on kasaantunut muiden rästitehtävien joukkoon. Hän saa sen valmiiksi. Nyt pinnalla on taas hieman helpompi olla, eikä himo sukeltamiseen olekaan enää niin suuri. Pienin askelin hän tekee elämästään mieluisampaa. Merestä kokonaan eroon pääseminen tuntuu kuitenkin miltein mahdottomalta. “Meri on niin täydellinen piilopaikka”, ajattelee tyttö, joka olen edelleen minä. Hän on myös moni muu. Liian moni.
”Jo lukiossa minua kiinnosti yhteiskunta laajasti ja moni valtiotieteellisen ala oli kiinnostava”, muistelee taloustieteen tohtoriopiskelija Ossi Tahvonen.
Ossi Tahvonen, kuvaaja: Veikko Somerpuro
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan taloustiedettä Helsingin Yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan ja olen edelleen samalla tiellä, nykyisin tohtoriopiskelijana.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
Jo lukiossa minua kiinnosti yhteiskunta laajasti ja moni valtiotieteellisen ala oli kiinnostava. Lukiossa olin myös kohtalaisen hyvä matematiikassa ja siksi taloustieteessä viehätti matemaattisuus, jolla oli vähemmän painoa muilla aloilla. Toisaalta kauppiksen monet pakolliset opinnot eivät innostaneet minua, joten valtiotieteellinen oli minulle juuri oikea paikka.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukioajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioajoista on jäänyt hyvät muistot! Jälkikäteen arvostan Karjaan lukion rentoa ilmapiiriä ja sitä, ettei opintoihin (ainakaan tuolloin) kohdistunut niin suuria paineita kuin pääkaupunkiseudulla, jossa monissa lukioissa paineet olivat aivan erilaiset. Tämä antoi aikaa löytää omia kiinnostuksenkohteita. Luonnon keskellä maalla elämisessä on myös paljon hyviä puolia, joita kaupungissa asuessaan alkaa arvostaa.
Lukioajoilta muistan erityisen hyvin kaverien kanssa hengailun hyppytunneilla, mutta tuli sitä myös opiskeltuakin. Pingistaitoni ovat edelleen hyvällä tasolla ja moniin lukioajan kavereihin pidän säännöllisesti yhteyttä. Myös ylioppilaskirjoituksista on jäänyt monia asioita elävästi mieleen, vaikka ne jännittävät niin kannattaa yrittää nauttia ainutlaatuisesta tai ainakin harvinaisesta kokemuksesta.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Lukiossa on nykyään enemmän paineita kuin omana aikanani, mutta silti lukioon kannattaa lähteä uteliaana ja opiskeluun kannattaa ottaa ajoissa hyvä ja rento asenne. Ei kannata hävetä tietämättömyyttä vaan kysyä kysymyksiä ja varmistaa, että todella ymmärtää asiat. Joskus elämässä voi olla tilanteita, joissa tyhmiä kysymyksiä on, mutta lukiossa niitä ei paljoa ole.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Vaikka ammattikoulu onkin monille sopivin valinta, kahden välillä oleville suosittelen lukio-opintoja, koska ne enemmän avaavat ovia kuin sulkevat niitä. Myös vaihtaminen ammattikouluun myöhemmin on mahdollista. Mikäli ei ole tarpeeksi tietoa eri uravaihtoehdoista, löytyy internetistä kokemuksia ja uratarinoita runsaasti.
”Haluan opiskella alaa, jossa voin auttaa ihmisiä ja joka olisi muutenkin ihmisläheistä työtä”, kertoo sosionomiopiskelija Senja Oksanen, ylioppilas Karjaan lukiosta. Hänen haastattelunsa aloittaa Karjaan lukion alumnitarinat.
Senja Oksanen
Mitä teet ja missä olet nykyisin?
Olen kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Savonlinnasta. Opiskelen Xamkissa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Miten päädyit valitsemaan nykyisen opintoalasi?
En ollut lukion aikana ollenkaan varma, mitä haluan tehdä koulun päätyttyä. Olin kuitenkin tietoinen siitä, että haluan opiskella alaa, jossa voin auttaa ihmisiä ja joka olisi muutenkin ihmisläheistä työtä. Sosionomi alana on todella laaja, mikä antaa opintojen aikana mahdollisuuden miettiä sitä, mikä olisi se oma juttu.
Minkälaisia muistoja sinulle on jäänyt lukio-ajastasi? Entä juuri Karjaan lukiosta?
Lukioaika näin jälkikäteen mietittynä oli todella lyhyt. Päällimmäisenä nousee mieleen suuret työmäärät ja stressitaso koeviikkoja ja kirjoituksia ajatellen. Lukioaikana syntyi niin upeita muistoja kuin uusia kaverisuhteitakin. Kolmeen vuoteen sisältyi niin plussia kuin miinuksiakin, mutta en vaihtaisi niitä mistään hinnasta pois.
Karjaan Lukio on pieni, mutta tiivis lukio. Kyllähän suurimmiksi muistoiksi nousevat Makana-projekti, jonka ansiosta pääsimme matkustamaan Etelä-Afrikkaan, vanhojentanssit sekä penkkarit. Ylipäätään on kiva muisto jäänyt siitä, että kaikki tulivat kaikkien kanssa toimeen pienen lukion ansiosta. Kirjoitimme myös korona-aikana itsemme ylioppilaiksi, minkä takia kirjoituksia jouduttiin mm. aikaistamaan ja ylioppilasjuhlat siirtyivät elokuun loppuun. Osa, mukaan lukien minä, olimme tällöin jo muuttaneet opiskelujen perässä uusille paikkakunnille ja aloittaneet opinnot. Jouduimme palaamaan takaisin Karjaalle vielä viettämään ylioppilasjuhlia.
Jos aloittaisit lukio-opinnot nyt, minkä neuvon antaisit itsellesi?
Älä ota turhaa stressiä kokeista. Aina ei tarvitse olla ”täydellinen” kaikessa. Myös huonompikin arvosana on ok. Painopiste on kuitenkin kirjoituksissa, eikä yksittäisissä arvosanoissa.
Mitä terveisiä lähettäisit lukio-opintoja miettivälle 9.-luokkalaiselle?
Jos säkin kamppailet sen kanssa, mitä tekisit peruskoulun jälkeen, lukiossa on vielä aikaa miettiä. Tuntuuko, että tykkäät opiskella ja jaksat käyttää energiaa kouluhommiin? Lukio on luontevin väylä myös korkeakouluihin ja yliopistoihin, jos sulla on tähtäimessä pyrkiä jatko-opiskelemaan. Pääset myös kokemaan kaikkea hauskaa kolmen vuoden aikana, että ei se vaan pelkkää pänttäämistä ole. Kannattaa siis harkita lukio-opintoja.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 30.11.2022. Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Karjaan lukion sivut siirretään pikkuhiljaa Raaseporin kaupungin sivujen alle. Jos et löydä etsimääsi tästä, käy vielä Karjaan lukion com-päätteisillä sivuilla. Siellä on yhä kaikki!
Uusi fi-päätteinen sivu valmistuu loppuvuonna 2022, ja siirrosta tiedotetaan erikseen.
Svenska kulturfonden jakaa tänä vuonna Uudenmaan svenska dagen -palkinnon lehtori Jan-Erik Tillille.
Kuva: Nina Ahtola/Svenska kulturfonden
Ruotsalaisuuden päivänä Svenska kulturfonden palkitsee henkilöitä, jotka ovat työpanoksellaan vaikuttaneet positiivisesti alueensa ruotsinkieliseen kulttuurielämään tai sivistykseen. Turunmaan svenska dagen -palkinto jaetaan näyttelijä Riko Eklundhille, kuvittaja, pelisuunnittelija ja kuvataideopettaja Ludwig Sandbacka saa Pohjanmaan palkinnon ja historian ja yhteiskuntatieteiden lehtori Jan-Erik Till palkitaan siis Uudenmaan palkinnolla.
Svenska kulturfondenin svenska dagen -palkinto on 5000 euroa. Joka alueella valitaan yksi palkinnon saaja.
Jan-Erik Till opettaa historiaa ja yhteiskuntatieteitä Karjaan ruotsinkielisessä yläkoulussa (Karis svenska högstadium) sekä lukiossa (Karis-Billnäs gymnasium).
Raaseporin Nuorisopalvelut ja Folkhälsan ovat olleet osana Karjaan Puhelimen tuottamassa videoprojektissa. Materiaali löytyy yhtiön kotisivuilta ja sitä tullaan myös käyttämään Raaseporin kaupungin kouluissa. Projektin, joka kulkee nimellä ”Lapset ja netti”, tarkoituksena on parantaa nuorten mediataitoja sekä antaa neuvoja usealla osa-alueella.
Aiheita kuten netiketti, kiusaaminen netissä, groomaus, materiaalin jakaminen sekä lähdekritiikki ja väärä tieto netissä käsitellään kahdeksassa animoiduissa, informatiivisissa videoissa. Materiaali on tarkoitettu 3 luokkalaisille ja sitä vanhemmille, mutta sopii myös mainiosti ”koko perheen” animaatiosarjana ja toimii loistavana keskustelun avaajana. Lisää tietoa projektista löydät Karjaan Puhelimen kotisivuilta, josta löydät myös kaikki animoidut videot sekä niihin tarkoitetut tukimateriaalit.
Kiilan koulussa tarjoillaan maksuton aamupuuro arkiaamuisin ruokalassa klo 8.30-8.50.
Aamupuuron tarjoamista jatketaan, jotta kaikilla olisi mahdollisuus aloittaa koulupäivän oppiminen täydellä vatsalla. Puuron voi tulla syömään rauhallisesti ruokalaan ja sen jälkeen mennä vielä välitunnille ennen tuntien alkua. Aamupuuroa on Kiilassa tarjoiltu vuodesta 2020 alkaen.
Koulu alkaa jälleen tiistaina 16.8.2022. Kaikilla oppilailla on koulua klo 9-13. Opettajat hakevat kaikki oppilaat pihalta ja siitä se lukuvuosi sitten pyörähtää luokissa käyntiin.
Keskiviikkona 17.8. toimitaan jo lukujärjestyksen mukaan. Lukujärjestykset löytyvät wilmasta.
Sunnuntaina 15. toukokuuta 2022 järjestettiin RaseProms konsertti Tammisaaren Palloiluhallissa, jossa 250 oppilasta ja opettajaa esiintyivät. Konsertti oli pitkäaikaisen unelman lopputulos; koota koko musiikkiopisto, sekä nuoria että vanhempia oppilaita kaikista toimipisteistä, yhteiseen konserttiin, jossa saimme kokea taianomaista tunnelmaa ja musiikin iloa. 600 ihmistä tuli nauttimaan tästä konserttikokonaisuudesta, joka oli jaettu kolmeen osaan. Ohjelmassa oli kaikkea täysin klassisesta musiikista musikaali- ja elokuvaklassikkoihin. Konsertin kesto oli 2h 45 min (sis. tauko) ja se järjestettiin ammattimaisessa hengessä, mm. isolla lavalla ja valo- ja äänitekniikalla (Bitoz).
Musiikkiopisto ja vanhempainyhdistys ConAmore ovat kiitollisia kaikille, jotka ovat olleet mukana auttamassa ja tukemassa meitä hienon konsertin aikaansaamiseksi. Yhteistyö Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston kanssa onnistui hyvin ja yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessakin. Vanhempainyhdistys ConAmore näytti kaikin tavoin, kuinka tärkeää vapaaehtoisten vanhempien osuus toiminnassa on. Sillä saadaan lisää “pientä ekstraa” sellaiseen toimintaan, mikä jää opettajien työn ulkopuolelle.
Tänk om projekti on nyt ollut käynnissä lähes koko lukuvuoden. Tässä kohtaa on hyvä miettiä, mitä olemme tehneet ja oppineet.
Kartoitukset antavat pohjan koulutukselle
Ennen varsinaisen kouluttamistyön alkamista olemme kyselyillä kartoittaneet kaikkien kahdeksan koulun henkilökunnan kokemuksen omasta osaamisesta haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Tulokset analysoitiin ja ne antoivat pohjan koulun luentoteemoille.
Koulujen tulokset olivat yllättävän samankaltaisia. Jokaisessa koulussa suurimpia haasteita toivat neuropsykiatrisen lapsen tukeminen ja huomaaminen, haastavien tilanteiden kohtaaminen ja niiden rauhoittaminen sekä ennaltaehkäisy. Tarve näiden tilanteiden kohtaamiselle kasvaa, mutta keinot, joita nyt on käytettävissä, eivät riitä. Muita yhteisiä haasteita olivat vanhempien kohtaaminen ja tukeminen sekä verkostoyhteistyön tekeminen. Verkostoyhteistyön haasteet toki eivät ole ainoastaan opettajien haaste vaan toimivien tapojen löytäminen kuntakohtaisesti ollut myös hankalaa. Monissa kouluissa opettajien oma jaksaminen ja etenkin palautuminen ollut suurena haasteena.
Yhteistä hyvääkin näissä kyselyissä tuli esiin. Kouluhenkilökunta koki useimmiten saavansa kollegoiltaan hyvää tukea, työ nähtiin tärkeänä ja haluttiin löytää tapa tukea kaikkia lapsia.
Lukuvuoden luennot
Useimmat koulut aloittivat luentosarjan kouluviihtyvyyden ja kohtaamisen teemoilla. Luennoilla käytiin läpi seikkoja, jotka tutkimusten valossa vaikuttavat kouluviihtyvyyteen sekä näyttöön perustuvien menetelmien avulla suhteen rakentamista ja ylläpitämistä. Sivuttiin myös sitä, mitä silloin tehdä, jos suhde on jo hankala.
Seuraavana luentona useimmissa kouluissa oli oma jaksaminen, stressi ja tunteiden säätely. Tässä toisaalta mietittiin aikuisten omaa jaksamista ja tunteidenhallintaa toisaalta annettiin keinoja, kuinka oppilaiden kanssa voi käydä teemaa läpi.
Kolmantena luentona oli haastavan käyttäytymisen kohtaaminen ja keinoja siihen vaikuttamiseen. Kävimme läpi tekijöitä, mitkä käytökseen voi vaikuttaa ja miten luokkatilanteissa ennakoida ja rakentaa turvallisempaa ympäristöä näille lapsille. Mietimme myös uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä ja niiden kohtaamista koulussa.
Viimeisenä luentona oli neuropsykiatria. Kävimme läpi neuropsykiatrian kenttää, siihen liittyviä ilmiöitä ja sitä kuinka neuropsykiatrisia lapsia koulussa voidaan tukea.
Pienryhmätapaamiset
Pienryhmissä luentojen teemat on viety syvemmän keskustelun tasolle joko case työskentelyn tai yleisen pohdinnan kautta. Kouluhenkilökunta on hyvin osallistunut projektiin, osa on jo aktiivisesti ottanut menetelmiä omissa luokkatilanteissaan käyttöön, osalla on vielä tarve pohtia aihetta läpi.
Koulumaailmassa tarvitaan erilaisia taitoja kuin ennen
Koulumaailma on nykyään kovin erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Henkilökunnalta vaaditaan erilaisia taitoja kuin ennen ja joskus pelkät pedagogiset taidot eivät riitä, tarvitaan myös taitoa oppilaiden haasteiden kohtaamiseen ja turvallisen kouluarjen turvaamiseksi kaikille oppilaille. Lisäksi tarvitaan taitoja ylläpitää huoltaja- ja ammattilaisyhteistyötä, vaikka suhteissa joskus olisikin haasteita.
Myös työnjako on tärkeää. Opettaja ja avustaja/ohjaaja tarvitsevat tukea muulta kouluhenkilökunnalta, mutta usein myös koko verkostolta. Samoin kuraattori ja terveydenhoitaja tarvitsevat tilaa ja tukea yhteistyöhön opettajien ja avustajien/ohjaajien kanssa. Koulun tehtävä on tukea lapsen oppimista ja kasvatusta. Jos verkostoyhteistyö ei ole tarpeeksi toimivaa, ei se tue lapsen kokonaishyvinvointia.
Tänk om-projekti jatkuu syksyllä 2022 luentojen ja pienryhmien teemoina silloin ovat yhteistyö huoltajien ja verkoston kanssa sekä tukitoimet.
Raaseporin kaupunki ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitos ovat tehneet sopimuksen Ankkuritoiminnan aloittamisesta.
Monialaisen Ankkuritoiminnan tavoitteena on varhainen puuttuminen, syrjäytymisen estäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja rikosten ennaltaehkäiseminen. Kyseessä on valtakunnallinen työmuoto, joka parantaa ja ylläpitää turvallisuutta yhteiskunnassa.
– On todella hyvä, että kaupunki voi tehdä enemmän yhteistyötä poliisin kanssa edistääksemme yhdessä nuorten hyvinvointia. Olemme erittäin huolissamme nuorista tästä kaksivuotisesta pandemia-ajasta ja sen vaikutuksista johtuen, toteaa kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist.
Ankkuritiimin muodostavat poliisin edustaja sekä asiantuntijat kaupungin sosiaali-, nuoriso- ja terveystoimista. Lisäksi ankkuritiimi tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa sivistystoimen kanssa. Tiimin tehtävänä on tavoittaa nuoret ja heidän huoltajansa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta nuoria voidaan tukea tarkoituksenmukaisilla tavoilla, ja tarpeen vaatiessa, ohjata oikeanlaisen avun tai tuen ääreen.
– Sivistystoimessa otamme Ankkuritoiminnan ja sen mukana tulevat uudet mahdollisuudet auttaa nuoria ilolla vastaan. Lopputulos on aina paras, kun eri asiantuntijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa, kertoo sivistystoimen johtaja Tina Nordman.
Yksittäisten asiakastapausten lisäksi Ankkuritoiminnan puitteissa voidaan käsitellä toiminta-alueella esiintyviä ilmiöitä, joihin puuttumalla voidaan ehkäistä yksittäisen henkilön syrjäytymistä tai rikoskierrettä jo ennen kuin henkilö on ankkurin asiakas.
Poliisipäällikkö Timo Saarisen mukaan Länsi-Uudenmaan poliisilaitos on tehostanut ennalta estävän toiminnan rakenteita ja toimintamalleja.
– Tämä kehitys näkyy kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja tavoitteemme on löytää kuhunkin tapaukseen parhaimmat ennalta estävän työn toimenpiteet. Yhteinen tavoite Ankkuritoiminnassa on edistää alueen nuorten ja perheiden hyvinvointia tekemällä tiivistä yhteistyötä kaupungin eri toimijoiden ja poliisin kanssa. Poliisi painottaa kaikessa toiminnassaan ennalta estävää toimintamallia. Tällä saavutetaan parhaat tulokset.
Raaseporin kaupungin kanssa allekirjoitettu sopimus on tärkeä myös Raaseporin poliisiaseman näkökulmasta.
– Nyt saadaan Ankkuritoiminta kunnolla käyntiin ja päästään rakentamaan toimivat prosessit. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut hyvä jo aikaisemmin, mutta tämä antaa entistä paremmat edellytykset menestyksekkäälle yhteistyölle, toteaa Raaseporin poliisiaseman edustaja rikoskomisario Mats Sjöholm.
Kaupungin ja poliisilaitoksen sopimus Ankkuritoiminnasta on voimassa toistaiseksi.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Thomas Flemmich, kaupunginsihteeri, Tina Nordman, sivistystoimen johtaja, Mats Sjöholm, rikoskomisario, Kimmo Markkula, apulaispoliisipäällikkö, Timo Saarinen, poliisipäällikkö ja Ragnar Lundqvist, kaupunginjohtaja.
Olen Pia Sjöberg ja toimin projektissa pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Teen töitä neuropsykiatristen lasten ja nuorten kanssa.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Harrastaan monipuolisesti liikuntaa, ulkoilua koiran kanssa ja mökkeilyä. Vietän aikaa perheen ja ystävien kanssa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Lepo, hyvä ravitsemus ja liikunta . Kahvitauot kollegoiden kanssa.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä huolta omasta jaksamisestasi. Anna aikaa luottamuksellisen suhteen luomiselle.
Olen Tuula Henriksson, projektissa toimin pienryhmänohjaajana. Koulutukseltani olen psykiatrinen sairaanhoitaja AMK ja työskentelen nuorisopsykiatrian poliklinikalla.
Mitä teet vapaa-ajalla, jaksaaksesi paremmin?
Liikunta on mnulle tärkeää; kesällä pyöräily ja uinti, talvella hiihto ja sählyn peluu. Myös ystävyyssuhteet ovat tärkeitä.
Mikä on paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Itsestään huolta pitäminen, tarpeeksi lepoa ja liikuntaa sekä hyvien suhteiden ylläpito työkavereihin.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Pidä hyvää huolta sekä kehosi että mielen hyvinvoinnista. Siten pystyt paremmin hallitsemaan stressiä arjessa.
Varhaiskasvatusmaksut perustuvat varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin (1503/2016), sekä sivistyslautakunnan päätökseen.
Varhaiskasvatusmaksu lasketaan prosenttiosuutena perheen bruttotuloista. Korkein maksu on 295 euroa per kuukausi ja alin maksu on 28 euroa. Toisen lapsen maksu on 40 prosenttia nuorimman lapsen maksusta, eli korkeintaan 118 euroa per kuukausi. Seuraaville lapsille maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta.
Huhtikuun toisena päivänä vietetään kansainvälistä autismipäivää:
”Tämä kansainvälinen huomio on tärkeää stigman vähentämiseksi, tietoisuuden lisäämiseksi ja puutteellisten tukiverkon korjaamiseksi. Nyt on aika työskennellä inklusiivisen yhteyskunnan eteen, nostaa autisminkirjon ihmisten kykyjä esiin ja varmistaa heille mahdollisuus ymmärtää koko potentiaalinsa.”
-Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
Monet ihmiset, jotka ovat autismin kirjolla ovat tunnettuja ja menestyneitä, esimerkiksi Greta Thunberg ja Albert Einstein. Thunberg on usein puhunut autismistaan supervoimana ja on kertonut, että diagnoosin saaminen auttoi häntä ymmärtämään itseään ja saamaan sitä tukea ympäristöltään, jota hän tarvitsi voidakseen paremmin ja saavuttaakseen tavoitteensa.
Autismin kirjo ja stressi
Oppilaat, joilla on autisminkirjon piirteitä tai diagnoosi ovat haavoittuvaisempia stressille.
Stressaavia saattavat olla kiireen ja koulutehtävien lisäksi myös sosiaaliset tilanteet, aistiylikuormitus tai yllättävät asiat. Vaikka oppilaan toiminta ulospäin näyttäisi pääosin samalta kuin muilla oppilailla, voi hän silti stressaantua paljon muille tavallisista tilanteista. Nykypäivän yhteiskunnan tahti on hektinen ja se näkyy myös kouluarjessa.
Koulussa stressi usein näkyy lisääntyneenä jumittumisena, ärtyneisyytenä tai vaikka kieltäytymisenä tehtävien teosta. Joillakin lapsilla kuormittavat tilanteet johtavat meltdowniin, raivokohtaukseen, toisilla taas sulkeutumiseen, pysähtymiseen (fight, flight, freeze).
Stimmaus
Eri oppilaat rauhoittavat itsensä eri tavoin. Jotkut oppilaat tarvitsevat stimulaatiota tunteiden käsittelyyn, rauhoittumiseen ja palautumiseen. Monet autismin kirjon ihmiset käyttävät stimmausta ilmaistakseen tunteitaan, sekä positiivisia että negatiivisia. Stimmausta voi olla ääntelyä, puhetta tai liikehdintää kuten käsien räpyttelyä, heijaamista tai esineen tai jonkun muun esim. hiusten hypistelyä. Stimmaus toimii ikään kuin mindfulness, auttaa löytämään takaisin tähän hetkeen ja itseen.
Jos itse mietit, ehkä myös sinulla on erilaisia tapoja rauhoittaa keho ja mieli? Jokaisella on joitain stimulointia muistuttavia tapoja, useimmiten ne eivät kuitenkaan ole stimmausta. Stimmaus on samanlaisena toistuvaa ja intensiivistä.
Apukeinoja
Aistiyliherkkyyksien apukeinot auttavat pitämään aistikuormituksen siedettävällä tasolla oppituntien ja koulupäivien aikana. Näitä voivat olla esimerkiksi kuulosuojaimet, sermit, pipot, aurinkolasit, Stressilelut (fidgetit) ym. Jotkut lapset ovat aistihakuisia, eli hakevat vahvoja aistikokemuksia. Painot nilkoissa ja ranteissa, kuminauha pulpetin jalkojen ympärillä, purukorut ym. voivat rauhoittaa lasta. Joskus näkyvät apuvälineet koetaan leimaavina eivätkä oppilaat siksi halua niitä käyttää. Olisi hyvä normalisoida näitä välineitä esimerkiksi niin, että kaikki voivat halutessaan niitä käyttää.
Joskus oppilaan stimmaus herättää opettajassa huolta siitä, että se vie huomiota muilta oppilailta tai että toiset oppilaat kokevat epäreiluksi sen, että joku saa toimia eri tavalla. On tärkeää puhua luokan kanssa apuvälineistä ja oppilaiden erilaisista tarpeista sekä normalisoida niitä. On tärkeää, että tukea tarvitseva oppilas sitä saa.
Fyysisten apuvälineiden lisäksi on muitakin tukikeinoja, joita voidaan käyttää. Oppilaan ympärillä olevien aikuisten tulisi olla tietoisia lapsen stressiherkkyydestä ja reagoida, jos näyttää siltä, että lapsen stressi alkaa vaikuttaa toimintaan. Selkeä struktuuri esimerkiksi auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua paremmin. Suunnitellut jaloittelutauot tai ylimääräiset välitunnit voivat ennaltaehkäistä stressiä ja rauhoittaa lasta. Rimaa läksyjen tekemisessä tai tavoitteen saavuttamisessa voidaan hetkellisesti laskea tilanteen rauhoittamiseksi. Stressaantunutta lasta ei myöskään ole hyvä kuormittaa ryhmätöillä ja mahdollisuuksien mukaan voi harkita vaihtoehtoisia välitunteja, joiden aikana lapsi saa rauhoittua ja taukoa sosiaalisesta kuormituksesta.
Sinulla, joka työskentelet koulussa, on mahdollista tukea oppilaita löytämään omia supervoimiaan ja lahjojaan tukemisen ja haasteiden ymmärtämisen kautta. Oppilaalle voi olla haastavaa löytää niitä yksin.
Olen Maria Pörtfors, Tänk om projektissa toimin luennoijana ja ryhmänohjaajana. Työskentelen psykoterapauttina ja työnohjaajana. Vastaanottoni on Tammisaaressa.
Joitain ajatuksia nykypäivän koulukulttuurista:
Koulu on kohtaamispaikka, jossa oppilaat ja kouluhenkilökunta tapaavat viitenä päivänä viikossa useiden tuntien ajan. Kaikki opetus tapahtuu näiden ihmisten välisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa.
Neurotieteellinen tutkimus on osoittanut, että on erityisen tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uuden oppiminen olisi mahdollista. Stressi aktivoi ihmisten puolustusmekanismit, jotka vaikuttavat siihen, ettemme ole vastaanottavaisia uudelle tiedolle. Ajatustoimintamme heikkenee samalla kun puolustusvalmius aktivoituu. Turvaton oppilas ei pysty vastaanottamaan uutta informaatiota eikä stressaantunut opettaja pysty välittämään sellaista rauhallisuuden tunnetta, jota opetustilanne vaatii. Tämän vuoksi koulukulttuuri kehittyisi paremmaksi, jos enemmän aikaa varattaisiin vuorovaikutukselle ja tarjottaisiin pieniä hetkiä palautumiselle.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Tapaan ystäviä, meditoin, laulan ja liikun.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Huomioi viihtymisen ja omien arvojen mukaisen työskentelyn tärkeys. Pidä kahvitauko sellaisen henkilön kanssa, josta pidät. Tee hengitysharjoitus, venyttele, kävele hetki ulkona tai avaa ikkuna.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Usko itseesi. Jos uskot, että jonkun pitäisi muuttua, olet todennäköisesti oikeassa.
Maria
Olen Teija Larsson. Tänk om projektissa toimin ryhmänohjaajana. Työskentelen tällä hetkellä osa-aikaisena opettajana ammattikoulu Omnian hyvinvointialan koulutuksissa. Lisäksi työskentelen yrittäjänä ja teen työnohjauksia sekä terapiatyötä, olen taideterapeutti.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Vapaa-ajalla liikun paljon metsässä ja vuodenajasta riippuen sauvakävelen, hiihdän, melon tai pyöräilen. Rakastan käydä taidenäyttelyissä ja teatterissa.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
On tärkeää kuunnella omia tuntemuksia ja hakea ajoissa apua työterveydestä, jos työ tuntuu liian raskaalta. Työnohjaus auttaa myös voimaan paremmin, kun voi jakaa omat ajatuksensa sekä negatiiviset ja positiiviset tunteensa muiden kollegojen kanssa. Lisäksi on hyvä olla harrastuksia, joista saa energiaa myös arkeen.
Paras vinkkisi koulouhenkilökunnalle?
Luota itseesi ja jaa omia ajatuksiasi ja tunteitasi kollegojen kanssa. Muista että riität omana itsenäsi.
Tällä viikolla juhlittiin Naisten päivää. Naisten asema suuressa osaa maailmaa on kohentunut paljon. Suomessakin on alue, jossa naiset ja tytöt jäävät poikien ja miesten varjoon. Tyttöjen neuropsykiatriset piirteet jäävät usein piiloon ja siten myös hoitamatta.
Tässä muutamia menestyneitä naisia, joilla on nepsydiagnoosi: Greta Thunberg (ilmastoaktivisti), Simone Biles (Maailman paras voimistelija), Billie Ellish (muusikko), Emma Watson (poliittisesti aktiivinen näyttelijä), Jessica McCabe ( youtube, How to ADHD), Hannah Gadsby (koomikko), Jahla Osborne (tutkija), Dr Temple Grandin (tutkija) och René Brooks (yrittäjä, Black Girl Lost Keys).
Neuropsykiatriset pojat usein näkyvät ja kuuluvat. Kouluhenkilökunnan huomio menee näihin näkyvästi oireileviin oppilaisiin.
Onko luokassasi tyttö, joka on hiljainen, tekee useimmiten tehtävänsä kovinkin tunnollisesti ja kuitenkin näyttää ajoittain istuvan omiin ajatuksiinsa uppoutuneena? Hän ei aiheuta suurempia häiriöitä, mutta hyvien kaverisuhteiden löytäminen ja säilyttäminen on vaikeaa. Hän voi myös möläytellä sopimattomaan aikaan asioita, olla näsäviisas ja touhuta omiaan, kun pitäisi keskittyä tekemään jotain ihan muuta.
Miksi tytöt jäävät näkymättömiin?
Yhteiskunnassa on erilaiset odotukset tytöille ja pojille. Tytöt oppivat usein maskeeraamaan piirteitään hyvin. He seuraavat ympäristöä ja yrittävät sovittaa toimintansa siihen sopivaksi. Tätä tapahtuu niin ADHD-, autismin kirjo- kuin tourettetytöillä. Maskeeraaminen kuitenkin vie voimia ja stressikynnys ylittyy helpommin niinä päivinä, kun on oltava sosiaalinen. Tämä saattaa näkyä jumittumisina, raivokohtauksina sekä esimerkiksi koulupoissaoloina. Stressi vaikuttaa myös siihen, että nepsytytöt masentuvat ja ahdistuvat muita helpommin.
Tytöt myös helpomminoppivat kompensoimaan paremmin nepsypiirteitään. He saattavat kehittää systeemejä muistamiseen, ajanhallintaan ja keskittymisen tukemiseen. Joillain tytöillä kompensointikeinoista kehittyy pakko-oireinen häiriö.
Miksi nepsytyttöjen huomaaminen on niin tärkeää?
Tytöt kärsivät nepsypiirteistä paljon. Useimmat tytöt ovat sosiaalisesti hyvinkin taitavia ja nepsytyttö huomaa usein olevansa erilainen. Jos sosiaaliset taidot ovat heikot, on vaikea löytää paikkaansa toisten tyttöjen joukosta. Jotkut liikkuvatkin enemmän poikien kanssa, mutta eivät sielläkään koe täysin kuuluvansa porukkaan. Tytöt saattavat kärsiä paljon ystävävaikeuksista ja oppia häpeämään itseään.
Tyttöjen itsetunto saauseimmiten kouluaikoina suurempia kolauksia kuin poikien. Tämä johtaa monesti alisuoriutumiseen ja mielenterveysongelmiin. Usein tyttö vasta aikuisena alkaa itse tutkia mahdollisia syitä ongelmilleen. Sitä ennen elämään on mahtunut epäonnistuneita tai keskeytyneitä koulutuksia, vaihtuvia ihmissuhteita, haasteita työpaikoilla, työttömyyttä, jatkuvaa epävarmuutta sekä pelkoa epäonnistumisista ja joskus päihteiden väärinkäyttöä.
Jos nepsytytöt huomattaisiin aiemmin, olisi heillä huomattavasti paremmat mahdollisuudet hyvään elämään ja onnistumisiin arjessaan. Kouluhenkilökunta on tässä tärkeässä roolissa. Katso huomenna luokkaasi uusin silmin. Onko sinun luokassasi nepsytyttö joka tarvitsee sinun ja meidän tukea?
Jos haluat tutustua aiheeseen lisää, tässä muutamia kirjavinkkejä. Suomeksi aiheesta on julkaistu hyvin vähän kirjallisuutta.
Flickor med autism och adhd : en guidebok för föräldrar och professionella, Maria Bühler
Flickor med ADHD – Hur de känner och varför de gör som de gör, Kathleen G Nadeau, Ellen B Littman, Patricia O Quinn
Adhd – Från duktig flicka till utbränd kvinna, Lotta Borg Skoglund
Flickor med aspergers syndrom/Högfungerande autism och flickor med AD/HD, Brigitte Oxelqvist
Understanding ADHD in Girls and Women, Andrea Bilbow
Understanding Girls with ADHD: How They Feel and Why They Do What They Do, Kathleen Nadeau , Ellen Littman , Patricia Quinn
Autism and Girls, Temple Grandin , Tony Attwood , Michelle Garnett ym.
Life on the Autism Spectrum – A Guide for Girls and Women, Karen McKibbin , Dr Anthony Attwood
Artikkeli Helsingin sanomissa, Mielen päällä, mielenterveyden professori Anna-Kesi-Rahkonen, avautuu vain tilaajille 9.3.2022 https://www.hs.fi/tiede/art-2000008426255.html
Olen Merja Koponen, toimin projektissa projektikoordinaattorina, luennoitsijana ja pienryhmäohjaajana. Ammatiltani olen sairaanhoitaja YAMK, psykoterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Tänk om ajattelutapa on minulle tärkeä. Työskentelen paljon neuropsykiatristen ja haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Mielestäni jokaisella lapsella on oikeus mahdollisimman hyvään elämään ja koulu antaa siihen hyvän pohjan. Tämän takia kouluhenkilökunnan täytyy osata kohdata myös haastavasti käyttäytyviä lapsia oikein. Oikea toimintatapa auttaa myös kouluhenkilökuntaa: työ koulussa on usein jo itsessään haastavaa.
Kun luokassa on lapsia, joilla on erityistarpeita, saattaa kouluhenkilökunta tuntea keinottomuutta ja avuttomuutta. Tämä lisää työssä uupumisen riskiä. On tärkeää, että kouluhenkilökunta voi hyvin ja saa työssään onnistumisen kokemuksia.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa, liikun, luen ja kuuntelen paljon musiikkia.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Huumori auttaa jo pitkälle. Ja pienet tauot.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Muista, että jollekin oppilaalle jo lyhyt kohtaaminen voi olla se päivän kannustavin hetki.
Merja
Hei!
Olen Ida Ehrstedt ja Tänk om projektissa työskentelen pedagogisena suunnittelijana, luennoitsijana ja pienryhmäohjaajana. Koulutukseltani olen erityispedagogi ja neuropsykiatrinen valmentaja.
Koulu on suuri ja tärkeä osa lasten elämää. Kaikilla lapsialla on oikeus onnistua koulussa, haasteista riippumatta. Koulun aikuisina meillä on velvollisuus kohdata oppilaat kunnioittavasti ja antaa heille sitä tukea, jota he tarvitsevat. On myös tärkeää tietää, millaista tukea koulun ulkopuolella on saatavana. Tänk om projektissa on kyse toimintakulttuurin kehittämisestä niin, että kouluhenkilökunta saa välineitä kaikenlaisten oppilaiden kanssa työskentelemiseen ja heidän tukemiseen.
Mitä teet vapaa-ajallasi jaksaaksesi paremmin?
Jaksaakseni paremmin harrastan liikuntaa ja musiikkia. Jos haluan rauhoittua, luen mielelläni tai kävelen luonnossa. Mieluiten meren lähellä.
Paras vinkkisi työhyvinvoinnista?
Kahvitauot ja nauru.
Paras vinkkisi kouluhenkilökunnalle?
Tärkein tehtäväsi koulussa on olla turvallinen aikuinen oppilaille, mutta se ei tarkoita, että olisi oltava täydellinen koko ajan.
(Verbi 1) Ajattele jos esim. asiat olisivat toisin, 2) Ajatella uusiksi)
Tänk om kehittää toimintakulttuuria ja sitä kautta lisää viihtyvyyttä sekä oppilaiden että kouluhenkilökunnan keskuudessa. Kouluhenkilökunnan kouluttaminen ja ohjaaminen ovat projektin keskeisiä toimintatapoja. Tämän lisäksi kiinnitetään huomiota tukikeinoihin ja niiden prosessien selkeyteen. Tänk om koostuu luentojen ja workshopien yhdistelmästä.
Koko kouluhenkilökunta saa koulutusta:
Oman hyvinvoinnin tukemiseen
Oppilas- ja huoltajasuhteiden rakentamiseen ja parantamiseen
Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden kohtaamiseen ja tukemiseen
Neuropsykiatristen häiriöiden tuntemukseen
Asiantuntijaryhmä- ja verkostotyön tekemiseen niin, että ne tukevat sekä oppilasta että huoltajia
Workshopien aikana käsitellään luennon teemoja syvemmin, henkilökunta saa ohjausta ja vinkkejä työhönsä. Jokaisella ryhmällä on oma ohjaaja, joka tuo turvallisuutta keskusteluihin.
Työryhmä, joka luennoi ja ohjaa pienryhmäkeskusteluita koostuu asiantuntijoista, joilla on pitkä kokemus erityispedagogiikasta, lastensuojelusta ja nuorisotyöstä, lasten- ja nuorisopsykiatriasta sekä neuropsykiatrisesta valmennuksesta.
Pilottiprojektissa koulut saavat kuusi luentokokonaisuutta, joista osa on läsnäololuentoja, osa toimitetaan linkkeinä kouluhenkilökunnalle. Luentoa seuraavana kuukautena kokoontuvat workshopit.
Kouluhenkilökunta on kokenut luennot ajatuksia herättävinä. Workshopit ovat olleet kouluhenkilökunnalle tapahtuma, jossa voi reflektoida omaa työntekoaan ja puhua työstä kollegoiden kanssa.
Tänk om-projekti on vuosina 2021-2022 toteutuva pilottiprojekti, jonka tarkoituksena on lisätä kouluhyvinvointia ja viihtyvyyttä kouluissa. Projektia hallinnoi Raaseporin kaupunki, muut mukana olevat kunnat ovat Hanko, Kemiö ja Parainen. Projektiin osallistuu kahdeksan koulua, joista neljä sijaitsee Raaseporissa. Koska mukana olevat kunnat ovat kaksikielisiä, on projekti myös kaksikielinen. Kaksi mukana olevista kouluista on suomenkielisiä ja kuusi ruotsinkielisiä. Projektin rahoittajina toimivat mukana olevat kunnat sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Kiinnostuitko kuulemaan lisää Tänk om-projektista tai haluaisitko kehittää toimintakulttuuria myös omassa koulussasi?
Ota yhteyttä Tänk omin vastaavaan projektikoordinaattoriin Merja Koposeen. Tänk omia on mahdollista saada yksittäisinä luentoina ja workshopeina, luentosarjoina tietyistä teemoista ja tarvittaessa räätälöimme paketin, joka sopii juuri teidän koululle.
Merja Koponen, vastaava projektikoordinaattori. Luennoija ja workshop-ohjaaja. Ida Ehrstedt, pedagoginen kehittäjä. Luennoija ja workshop-ohjaaja. Maria Pörtfors, luennoija ja workshop-ohjaaja Kati Sell, luennoija ja workshop-ohjaaja. Katja Väänänen, luennoija ja workshop-ohjaaja Eivor Aspholm-Lindqvist, workshop-ohjaaja Tuula Henriksson, workshop-ohjaaja Teija Larsson, workshop-ohjaaja Pia Sjöberg, workshop-ohjaaja
Raaseporin kaupunki on kuluvan lukuvuoden aikana osallistunut opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseen Suomen malli -hankkeeseen. Hanke on suunnattu peruskoululaisille, ja hankkeeseen osallistuu 235 kuntaa ympäri maata. Raasepori hakee ministeriöltä avustusta hankkeelle myös tulevalle lukuvuodelle.
Etsimme nyt uusia harrastuksen järjestäjiä ja toimijoita, jotta voimme tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille mahdollisimman laajan kattauksen erilaisia harrastuksia.
Mikä on Suomen malli?
Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.
Miten toiminta on käynnistynyt Raaseporissa?
Raaseporissa on tällä hetkellä käynnissä 57 kerhoa. Helmikuussa mukaan tulee vielä 10–20 kerhoa. Noin 700 lasta ja nuorta osallistuu säännöllisesti näiden kerhojen maksuttomaan harrastustoimintaan, jota he itse ovat halunneet ja äänestäneet. Raaseporissa toimintaan on osallistunut kymmenen erilaista paikallista harrastustoimijaa. Toimintaa kehitetään jatkuvasti yhteistyössä paikallisen ohjausryhmän, hankekoordinaattorin, järjestäjien ja koulujen kanssa.
Uusia järjestäjiä etsitään
Järjestätkö harrastustoimintaa, jota haluaisit tarjota Raaseporin lapsille ja nuorille? Ota yhteyttä Raaseporin hankekoordinaattoriin Isak Vilanderiin viimeistään 11.2.2022 sähköpostitse: isak.vilander@raasepori.fi . Maaliskuun alussa oppilaat saavat äänestää siitä, mitä harrastuksia he haluavat kouluissa järjestettäväksi lukuvuonna 2022–2023.
Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esikouluopetukseen tai vaihtoehtoisesti muuhun toimintaa, joka täyttää esikoulun tavoitteet. Lapsen huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisenä. Vaihtoehtoisesti hakemuslomakkeen voi tulostaa kaupungin kotisivulta tai hakea sivistystoimen kansliasta/varhaiskasvatus (Raaseporintie 37, II kerros, Tammisaari) sekä mistä tahansa kunnan päivähoitoyksiköstä. HUOM! Kun haet sähköisesti, täytä kaksi erillistä hakemusta per lapsi (esikouluhakemus ja varhaiskasvatushakemus).
Mikäli lapsenne matka esikouluun on 3 km tai pidempi, on lapsella oikeus maksuttomaan esikoulukuljetukseen. Maksutonta tai maksullista esikoulukuljetusta anotaan erilliselllä lomakkeella. Lapsella ei ole oikeutta esiopetuskuljetukseen varhaiskasvatukseen tai varhaiskasvatuksesta.
Päiväkodinjohtajat vastaavat mielellään, esiopetusta koskeviin kysymyksiin.
Joulutervehdysten lähettämisen sijaan Raaseporin kaupunki on perinteisesti lahjoittanut joulukorttirahat hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna, 2021, joulukorttirahat lahjoitetaan kaupungin lasten ja nuorten hyväksi, kaupungin nuorisotoimelle.
Katso tästä kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin tervehdys kaupungin asukkaille ja työntekijöille jouluna 2021.
Toivotamme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä. Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2006 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 750 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa ja lukiossa opiskelevien 1 500 €/kk sekä muiden nuorten 1 350 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika jatkuu 10.3.2021 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
On taas aika nimetä ehdokkaita vuoden 2021 Raasepori-palkintojen saajiksi! Palkinnot jaetaan palkintoseremoniassa vuoden 2022 alussa. Palkintojen kautta kaupunki haluaa huomioida henkilöitä, yhdistyksiä tai järjestöjä, jotka ovat tehneet huomattavan suorituksen tai teon.
Tänä vuonna kaupunki jakaa:
kulttuuripalkinnon, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee
urheilupalkinto, jonka vastaanottajan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee
nuorisopalkinnon, jonka vastaanottajan nuorisovaltuusto valitsee
ympäristöpalkinnon, jonka vastaanottajan kaupunkikehitysosasto valitsee sekä
Vuoden raaseporilainen -palkinnon, jonka vastaanottajasta asukkaat saavat äänestää vuoden 2022 alussa.
Asukkailla on nyt mahdollisuus nimetä ehdokkaita kaikkiin kategorioihin lähettämällä ehdotuksensa seuraavan linkin kautta https://www.lyyti.fi/questions/528214cd68, viimeistään 20.12.2020 mennessä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa myös palkintoja vuoden urheilusuorituksista. Urheilustipendit myönnetään tietyin periaattein, lue lisää tästä.
Lapsen oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin kouluissa ja päiväkodeissa tänään, perjantaina 19.11. Tänä vuonna päivää juhlistetaan yhteisellä videotervehdyksellä, johon kaupungin kaikki vitosluokkalaiset ovat saaneet osallistua. Tähän julkaistaan lyhennetty versio lasten tervehdyksistä. Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on myös lähettänyt videotervehdyksen lapsille. Tämän tervehdyksen voi nähdä kaupungin youtube-kanavalla. Päiväkodit ja koulut liputtavat tänään Lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, jota kansainvälisesti vietetään virallisesti huomenna 20.11.2021.
Tammisaaren kaupungin 450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 3.12.2021.
Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apurahoja voivat hakea toisen tai kolmannen asteen opiskelijat, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin ja joiden kotipaikka on Raasepori.
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse: Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Keväällä 2021 huoltajat Raaseporin varhaiskasvatuksessa saivat osallistua jokavuotiseen kyselyyn ” Lapsen arki”. Saimme yhteensä 674 vastausta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksesta toiminnan kehittämisen tueksi. Arvioinnin tulokset osoittaa että suurin osa huoltajista ovat erittäin tyytyväisiä varhaiskasvatuksen laatuun Raaseporissa.
Sivistyslautakunta päätti kokouksessa 5.10.2021 että päviähoitomaksua ei peritä niiltä päiviltä, jolloin lapsi on asetettu karanteeniin. Karanteenipäivät vähennetään kuukausimaksusta. Tämä poikkeus on voimassa 1.8.2021 – 31.5.2022.
Kiilan koulussa on lauantaina 4.9.2021 koulupäivä. Koulupäivän pituus on kaikilla klo 9-13.
Eri luokka-asteilla luokissa on monenlaista toimintaa liittyen monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (MOK). Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa tarkastellaan oppiainerajat ylittäen todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Toiminnan tapa luokissa voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen.
Syyslauantait ovat olleet Kiilan koulun perinteinen päivä tavata huoltajia avoimien ovien tai markkinoiden merkeissä. Emme valitettavasti voi tänäkään vuonna järjestää Kiilan koulu ja koti yhdistyksen markkina- ja kahvilatoimintaa. Syyskuu on ollut valintana myös siksi, että valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää vietetään 24.9.2021. Kiilan koululle on tärkeää aktiivisesti vaalia kodin ja koulun välistä hyvää yhteistyötä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka huomioi kaikki oppilaat sekä heidän perheensä.
Toiveissa onkin, että olosuhteiden muututtua voidaan järjestää avoimet ovet koululle.
Nuorten virtalähde eli Digivirtaa! -hanke tarjoaa nuorille digitaalisen tapahtumatuotannon koulutusta verkko-oppimisympäristössä. Koulutuksen keskiössä ovat oman tuotantoprojektin rakentaminen sekä perehtyminen digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannon eri vaiheissa. Hankekoulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla asuvat 18-29-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka eivät opiskele tai työskentele päätoimisesti. Muutkin voivat osallistua, jos jää vapaita paikkoja. Koulutukseen mahtuu mukaan 30 osallistujaa.
Koulutuksen aikana nuoret oppivat tapahtumatuotannon perusteita, projektinhallintataitoja sekä tutustuvat digitaalisuuden mahdollisuuksiin tuotannoissa. Näiden opittujen taitojen ja suoritettujen osaamismerkkien sekä koulutukseen sisältyvän uraohjauksen tavoitteena on sujuvoittaa nuorten hakeutumista ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Osallistujat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan oman tapahtuman, joka toteutetaan verkkoympäristössä. Ennakko-osaamista tapahtumatuotannosta ei tarvita.
Projektin koulutuskokonaisuuksista vastaavat kulttuurituotannon ja digitaalisen tuotannon ammattilaiset. Syksyn Digivirtaa!- koulutus starttaa 30.9 ja loppuu 9.12. Koulutus toteutetaan etäopetuksena, tapaamisia on kaksi kertaa viikossa ja näiden lisäksi on tarjolla valmennusta oman tuotannon toteuttamiseen. Ensimmäisen koulutuksen ilmoittautuminen on avoinna 11.8-10.9.2021. Toteutus on osallistujille maksuton. Toinen koulutusjakso on 9.3.-26.5.2022. Koulutuksen sisältö on sama molemmilla toteutuksilla eli tule mukaan joko syksyn tai kevään koulutukseen.
Projektin toteutuksesta vastaa Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak. Hankeen toteutusaika: 12.4.2021-18.11.2022. Rahoittajana hankkeessa on Hämeen ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR).
Kiitos: Kiilan koulu ja koti -yhdistys Laina Aaltonen -säätiö Aktia-Säästöpankki-säätiö Nordea OP Raasepori Lions Club Varuboden Osla Raaseporin suomalainen seurakunta Pohjola Norden Kiila110 -rahasto HopLop
Raasepori osallistuu opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun vuosina 2016 ja 2017 syntyneille lapsille.
Kokeiluun valittiin kokeilulain (1046/2020) mukaisesti satunnaisotannalla yhteensä 105 kuntaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös satunnaisotannalla määrännyt kaksivuotisen esiopetuksen järjestävät toimipisteet. Koska kysessä on kokeilu, kunnat eivät itse ole voineet hakea mahdollisuutta osallistua. Kaksivuotiseen esiopetukseen sovelletaan, mitä perusopetuslain (628/1998) 26 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta esiopetuksesta säädetään.
Kunnan koon perusteella on valittu tietty määrä kokeiluun osallistuvia toimipaikkoja. Ainoastaan kokeiluryhmään osallistuvat saavat maksutonta esiopetusta 4h/pv. Kaikille perheille on lähetetty kirje, jossa on tieto siitä, kuuluuko lapsi kokeilu- vai verrokkiryhmään. Niiden, jotka ovat saaneet kirjeen lapsen kuulumisesta kokeiluryhmään, on haettava esiopetuspaikkaa mikäli haluaa että lapsi osallistuu kaksivuotiseen esiopetukseen. Kokeilukunta tekee päätöksen lapsen valinnasta kokeilutoimipaikassa järjestettävään kaksivuotiseen esiopetukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on määrännyt kuhunkin ryhmään kuuluvat lapset, joten maksuttomaan 4 t/pv kokeiluryhmään ei voi hakea paikkaa, jos lapsi on sellaisessa päiväkodissa, jota ei ole valittu kokeiluun.
Kokeiluun osallistuvat seuraavat päiväkodit: – Labyrintin päiväkoti – Langansböle daghem – Mäntykodon päiväkoti – Skogsgläntans daghem – Mustion päiväkoti
Raaseporin muut päiväkodit kuuluvat verrokkiryhmään.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua seurataan ja arvioidaan tutkimushankkeessa. Seurantatutkimuksen tarkoituksena on arvioida kokeilutoimintaa vertaamalla kokeilu- ja verrokkiryhmää keskenään.
Verrokkiryhmään kuuluminen ei vaikuta lapsenne arkeen, vaan toiminta jatkuu kuten tähänkin asti.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua varten laaditaan uusi paikallinen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmassa kiinnitetään huomiota kokeiluun osallistuviin nuorempiin lapsiin ja pedagogiikassa lähdetään mm. lapsesta, leikistä ja tutkivasta työskentelytavasta. Lasten osaamiselle ei aseteta tavoitteita, vaan kaksivuotisessa esiopetuksessa jokainen lapsi saa oppia omaa tahtia.
Kun esiopetusta järjestetään kahden vuoden ajan, opettajilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet keskittyä pitkäjänteisesti esiopetuksen tavoitteita vastaavaan toimintaan sekä toiminnan kehittämiseen.
Kaksivuotisen esiopetuksen tavoitteena on: – vahvistaa tasa-arvoa opetuksessa – kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta – selvittää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen välistä jaktuvuutta – selvittää perheiden palveluvalinnat – saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehityymis- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon kehityymiseen.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki muuttuu 1.8.2021 alkaen.
Korkein maksu on 288 euroa per kuukausi ja alin maksu on 27 euroa. Toisen lapsen maksu on 40% nuorimman lapsen maksusta, eli korkeintaan 115 euroa per kuukausi. Seuraaville lapsille maksu on 20% nuorimman lapsen maksusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut kaksivuotisen esiopetuksen kokeilutoimipaikoiksi:
Mäntykodon päiväkoti
Skogsgläntans daghem
Langansböle daghem
Labyrintin päiväkoti
Mustion päiväkoti
Kokeilu koskee osaa vuonna 2016 ja 2017 syntyneistä lapsista siten, että elokuussa kokeilussa aloittavat vuonna 2016 syntyneet lapset. Perheet, joita kokeilu koskee, saavat lähipäivinä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun esitteen ja hakuohjeet. Huoltajat hakevat esikoulupaikaa, mikäli he toivovat, että lapsi osallistuu kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun.
Raasepori aikoo hakea hankerahaa lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisäämiseksi. Haku päättyy 15.4. ja tavoitteena on saada ohjattua säännöllistä kerhotoimintaa kaikkiin Raaseporin kouluihin lasten toiveisiin perustuen.
Kyseessä on iso kokonaisuus ja sen valmistelu on jo aloitettu kyselyllä, jossa lasten toiveita on kartoitettu. Vastauksia saatiin yli 2000 kaikilta vuosiluokilta ja kouluilta. Tätä aineistoa puretaan nyt ja paikallisia toimijoita kartoitetaan ohjatun harrastustoiminnan järjestäjäksi.
Kyselyssä lapsille tarjottiin yli 40 erilaista harrastusvaihtoehtoa ja lisäksi kyselyssä oli mahdollisuus esittää omaa ehdotusta. Kaupungin tavoitteena on järjestää mieluisaa, maksutonta ja koulupäivän yhteydessä tapahtuvaa ohjattua toimintaa mahdollisimman laajasti. Idean juuret juontavat Islantiin ja Suomeen soveltuvia kokeiluja on ollut käynnissä pilotteina muutamilla paikkakunnilla tänä keväänä. Raaseporin on tarkoitus liittyä mukaan ensi lukuvuonna.
Eniten toivottujen joukossa ovat mm. Parkour, eläinkerho, eSport, kuvataide, luistelu ja tanssi. Ylitse kaikkien yltää kuitenkin hieman yllättäen ruuanlaitto. Lasten omissa ehdotuksissa ratsastus nousee suosituimmaksi toiveeksi, mutta joukossa myös harvinaisempia ehdotuksia esimerkiksi rekkakuvauksesta ja pimeän tutkinnasta. Harrastukset muuttuvat ajan mukana, mutta klassikot eivät ole toiveista kadonneet. Raaseporin lapset ja nuoret ovat puhuneet ja ainakaan toiveiden puutteesta toteutus ei jää kiinni.
Jos olet harrastustoiminnan järjestäjä ja kiinnostunut tarjoamaan kerhotoimintaa jossain Raaseporin koulussa tai sen lähettyvillä, voit ottaa yhteyttä isak.vilander@raasepori.fi ja kertoa toiminnastasi.
Kesälomat lähestyvät. Kokemus aikaisemmilta kesiltä on osoittanut, että varhaiskasvatuksen käyttöaste laskee huomattavasti juhannuksesta elokuun alkuun, koska monilla lapsilla on loma tai nk. maksuton keskeytys kahden täyden kalenterikuukauden ajan. Tämän seurauksena useamman yksikön toimintaa on keskitetty mainittuna aikana. Perhepäivähoito tekee yhteistyötä päiväkotien kanssa tarpeen mukaisesti.
COVID-19 pandemian aiheuttaman vallitsevan tilanteen takia, tulemme olemaan erityisen varovaisia yksiköiden yhdistämisessä. Pääsääntöisesti jokainen päiväkodinjohtaja tulee pitämään ainakin yhden yksikön avoinna omalla alueellaan.
Voidaksemme suunnitella koko kesän toimintaa, pyydämme teitä huoltajia täyttämään kyselylomake lasten kesälomista/maksuttomasta keskeytyksestä. Toivomme, että ilmoittamanne hoitotarve on todellinen, eikä hoitopaikkaa varata varmuuden vuoksi.
Kysely lasten kesälomista ja maksuttomasta keskeytyksestä 2021
Kouluruoka on noudettavissa maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14.30 tai keittiön kanssa sovittuna aikana osoitetuista paikoista. Älä tule sisälle, vaan odota ulkona, että ruoka tuodaan sinulle.
Ruoka on jäähdytettyä. Maitoa ja näkkileipää ei jaeta.
Tilaa ruokasi kotiasi lähimpänä sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Kerro tilauksessa oppilaan nimi ja mahdollinen erikoisruokavalio, jotta me osaamme pakata oikean määrän ruoka-annoksia ja erikoisruokavaliot tulevat huomioiduksi.
Kertokaa tilauksessa arvioitu noutoaika ja milloin voitte ruuan noutaa, jos 12-14.30 ei käy teille.
Ruokaa voi tilata puhelimella tai sähköpostilla koko etäjaksolle tai ainakin koko viikolle kerralla.
Karjaan keskuskeittiö, Torikatu 10 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Karjaalla tai Mustiolla, 019 289 3750 tai sähköpostilla karola.bollstrom(a)raseborg.fi. Mustion oppilaat noutavat ruoka-annokset Mustion koulusta, Lindnäsintie 19 (keittiön ovelta)
Mariabackan keittiö, Mariavägen 18 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Pohja tai Fiskari, 019 289 3319 tai sähköpostilla marja-liisa.tuukkanen(a)raseborg.fi
EHS, Ekenäs högstadium, Hedvig Solbergsgatan 3 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Tammisaaren keskustassa, Langansbölessä tai Gammelbodassa, 019-289 3519 tai sähköpostilla: christel.sundqvist(a)raseborg.fi
Österby skola, Österbyvägen 51 (keittiön ovelta). Oppilaat, joiden kotiosoite on Österby, Västerby, Trollböle, Skogby 019 289 3749 tai sähköpostilla: maria.danskanen(a)raseborg.fi
Höjdens skola, Västra Ringvägen 3 (keittiön ovelta) Tenholan lähialueilla asuvat oppilaat 040 5434 547 tai sähköpostilla irina.wall(a)raseborg.fi
Wilman mobiilisovellusta käyttävien tulee vaihtaa myös siinä uuteen osoitteeseen alla olevien ohjeiden mukaan:
1. Avaa mobiilisovellus ja valitse Roolit 2. Poista olemassa oleva käyttäjänimet (paina Muokkaa ja poista) 3. Paina ”+” ja valitse vaihtoehto “Valitse Wilma” 4. Etsi raseborg.inschool.fi listasta 5. Kirjaudu käyttäjätunnuksellasi 6. Jos olet unohtanut salasanasi, tämän voi palauttaa sivustolta raseborg.inschool.fi “Unohditko salasansi?” -linkin kautta. Voit palauttaa salasanasi sähköpostiosoitteesi avulla. Oppilaat ja opiskelijat pyytävät salasanan palautuksen koululta. 7. Jos salasanan vaihto ei onnistu tai jos muita ongelmia ilmenee Wilman käytössä, ystävällisesti ota yhteyttä koulun.
Oletko nuori? Onko sinulla ideoita, mutta rahat puuttuvat? Pomoväst jakaa rahaa nuorille joilla on hyviä ideoita, mutta tarvitsevat rahallista tukea niiden toteuttamiseen. Pomo€ash voidaan myöntää ryhmille, vähintään 3 nuorille (11-25 vuotiaita) tai nuorille yrittäjille (11-25 vuotiaita). Jos kaikki hakijat ovat alle 18 vuotiaita, tarvitaan aikuinen yhteyshenkilö. Pomo€ash-tuen suuruus on 100-900 euroa.
Hakemus varhaiskasvatuksesta voidaan jättää minä aikana tahansa vuodesta.
Hakemus on jätettävä viimeistään 4 kuukautta ennen kun hoitoa tarvitaan. Jos hoitopaikka tarvitaan elokuun alusta lähtien, on hakemus jätettävä ennen maaliskuun loppua.
Perheille ilmoitetaan paikkapäätöksestä toukokuun aikana, jos lapsi aloitta varhaiskasvatuksen elokuussa.
Mikäli varhaiskasvatustarve ilmenee työllistymisen, opintojen tai koulutuksen takia tai muutoin siten, ettei ajankohtaa voi hyvissä ajoin ennalta tietää, varhaiskasvatuspaikkaa tulee hakea niin pian kun mahdollista, kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen kun lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisesti mutta sen voi myös tehdä paperilomakkeella.
Raasepori on valittu mukaan kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun, jonka on tarkoitus alkaa elokuussa 2021 ja kestää toukokuun 2024 loppuun. Kokeilussa lapsi osallistuu esiopetukseen kahden vuoden ajan ennen koulun aloitusta, eli lapsi aloittaa esiopetuksessa noin viisivuotiaana.
Vielä ei ole tiedossa, mitkä varhaiskasvatusyksiköt valitaan mukaan kokeiluun ja mitkä toimivat verrokkiryhmänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättävät kokeiluun osallistuvat yksiköt myöhemmin keväällä. Tiedotamme huoltajia heti kun saamme lisätietoja.
Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostamiseen.
Jos oman lapsen yksikkö valitaan kokeiluyksiköksi, tulee perheen sen jälkeen vielä hakea esiopetuspaikkaa. Perheellä on myös oikeus kieltäytyä kokeiluun osallistumisesta 5-vuotiaana ja jatkaa varhaiskasvatuksessa tavalliseen tapaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus tulevat myös tiedottamaan perheitä asiasta.
Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esikouluopetukseen tai vaihtoehtoisesti muuhun toimintaan, joka täyttää esikoulun tavoitteet. Lapsen huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisenä. Vaihtoehtoisesti hakemuslomakkeen voi tulostaa kaupungin koitisivulta tai hakea sivistystoimen kansliasta/varhaiskasvatus (Raaseporintie 37, II kerros, Tammisaari) sekä mistä tahansa kunnan päivähoitoyksiköstä. HUOM! Kun haet sähköisesti, täytä kaksi erillistä hakemusta per lapsi (esikouluhakemus ja varhaiskasvatushakemus).
Mikäli lapsenne matka esikouluun on 3 kilometriä pidempi, on lapsella oikeus maksuttomaan esikoulukuljetukseen. Hakemus maksuttomasta ja maksullisesta esikoulukuljetuksesta tehdään erillisellä lomakkeella. Lapsella ei ole oikeutta esikoulukuljetukseen varhaiskasvatukseen tai varhaiskasvatuksesta.
Raaseporin kaupunki palkkaa tänä kesänä nuoria eri tehtäviin kaupungin yksiköissä.
Työsuhteen kesto on yksi (1) kuukausi. Kyse voi olla eri tehtävistä, kuten esim. puistotyöntekijä, siivooja, keittiöapulainen, museo-opas, urheilukentän hoitaja, uimavalvoja, kirjastotyöntekijä, hoitoapulainen, leiriohjaaja, kulttuurityöntekijä tai kiinteistönhoitaja.
Nuoret, jotka tarvitsevat työharjoittelua opintojaan
varten, ovat etusijalla kesätyöläisiä palkattaessa. Nuorten tulee olla syntyteitä 2005 tai sitä ennen.
Korkeakoulussa ja
ammattikorkeakoulussa opiskelevien palkka on 1 700 €/kk, ammatti-oppilaitoksissa
ja lukiossa opiskelevien 1 450 €/kk sekä muiden nuorten 1 300 €/kk.
Kaikki kesätyöhakemukset tehdään sähköisesti. Hakuaika
jatkuu 5.3.2021 klo.12:00 saakka. Pyrimme ilmoittamaan sinulle viimeistään
huhtikuun puolivälissä mikäli olet saanut kesätyötä vai et.
Kiilan koulun pihalle ilmestyi joululoman aikana uusia keinuja ja liukumäkileikkiteline vanhempaintoimikuntamme Kiilan koulu ja koti yhdistyksen avulla.
Kiitos oppilaille, huoltajille ja Kiilan koulu ja koti yhdistykselle sekä Karjaan Pohjan Säästöpankkisäätiölle.
Pihan uudistukset ovat lähtöisin erityisesti kaikkien lasten toiveista ja ideointi on tapahtunut kuudennen luokan ympäristötiedon rakennettu ympäristömme -kurssista.
Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja, Kiilan koulu ja koti-yhdistyksen puheenjohtaja ja rehtori odottamassa oppilaita paikalle.Viralliset avajaiset pihalla.
Näin se vain joulu tulla jolkottaa ja syyslukukausi on kohta pulkassa.
Joulujuhlapäivänä perjantaina 18.12. koulua on klo 9-13. Luokissa tehdään yhdessä sovittuja asioita, ehkä askarrellaan tai luetaan, ollaan ulkona ja niin edelleen. Joulupuuro tarjoillaan ruokailussa ja joulujuhlavideointi katsotaan etänä luokissa. Välitodistukset ja joulupussit annetaan myös matkaan mukaan.
Suomen itsenäisyyspäivää huomioidaan tänä vuonna kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvistin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Linnéa Henrikssonin videotervehdyksellä. Musiikista vastaa musiikkiopiston selloryhmä Sanna Jääskeläisen johdolla.
Vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi suunniteltuja konsertteja palvelutaloissa ei voitu tänä vuonna toteuttaa. Itsenäisyypäivä on kaupungille aina yhtä merkityksellinen juhlallisuus ja haluamme videotervehdyksen välityksellä toivottavaa kaikille toiveikasta itsenäisyyspäivää.
Kaupunki ja seurakunnat laskevat perinteisesti seppeleet sankarihaudoille.
Lasten oikeuksien päivää vietetään kaikissa Raaseporin
kouluissa ja päiväkodeissa 20.11.2020
Lapsiystävällinen kunta -työryhmä on tänä vuonna päättänyt
5.-luokkalaisten Lapsen päivän -juhlan sijaan huomioida kaikki lapset
varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Ohjelmassa on muun muassa kaupunginjohtajan videotervehdys kaikille kaupungin lapsille ja nuorille, jäätelötarjoilua ja lisäksi pieni yllätystervehdys kaupungin puolesta.
Tammisaaren kaupungin
450-vuotisjuhlarahaston opintoapuraha on haettavana viimeistään 30.10.2020.
Jaettavana on neljä 750 euron apurahaa. Apuraha on tarkoitettu tukemaan toisen
asteen ammattikoulutuksen tai kolmannen asteen koulutuksen opiskelijoita.
Opiskelijan tulee olla Raaseporissa kirjoilla oleva, vuonna 1995 tai myöhemmin
syntynyt ja vähintään toisen vuoden opiskelija.
Vapaasti muotoillusta hakemuksesta tulee ilmetä apurahan käyttötarkoitus ja hakemukseen liitetään opintotodistus. Hakemuksen voi lähettää sähköpostitse: arja.holm@raasepori.fi tai postitse:
Raaseporin kaupunki, Sivistyslautakunta, PL 58, 10611 Raasepori.
Koulusta jaetaan tilauslomake, joka tulee palauttaa ennen kuvausta kouluun. Lomake tulisi olla selkeästi täytettynä ja allekirjoitettuna, jos kuvaukseen haluaa osallistua.
Koko koulun yleisurheilupäivä siirretään perjantaille 18.9. myrskyvaroituksen takia.
Yleisurheilupäivä järjestetään Karjaan yleisurheilukentällä. Lähtö ja paluu tapahtuu koululta. Lapset liikkuvat kentällä ryhmissä luokka-tasoittain. Päälle liikuntavarusteet ja juoma-astia tai juomapullo sekä liikkumisen riemua. Ruokailu on järjestetty kentälle, oma juoma-astia kuitenkin tarvitaan.
Avajaisten yhteydessä järjestämme myös drop in katutaidetyöpajan nuorille ja Raaseporin Nuorisopalveluiden tuorein vahvistus Pantteri (Wauto bil) karauttaa paikan päälle
Katutaidetyöpajan aikana opit maalaamaan graffitia ja saat tietoa tekniikasta, väreistä jne. Pukeudu mukavin säänmukaisiin vaatteisiin ja huomioithan, että vaatteet saattavat likaantua. Käytämme sekä kertakäyttöhanskoja että kasvomaskeja, joita on tarjolla paikanpäällä. Tarjoamme mehua ja pientä purtavaa.
Näkemisiin huomenna,Sebastian Berg, työpajavetäjä & nuoriso-ohjaaja ja Sirpa Huusko, kulttuurisuunnittelija
Kiilan koulun kirjaston kokoelma on mukana kaupungin kirjaston järjestelmässä. Koulun kirjastosta lainataan siis kirjastokortilla.
Kirjastoauto pysähtyy Kiilan koulun portin pielessä torstaisin ja silloin voi käydä oppitunnin aikana hakemassa mieleistä luettavaa. Näihinkin lainauksiin tarvitaan kirjastokorttia. Se kannattaa nyt pakata reppuun mukaan, sillä Karjaan kirjaston lasten kirjallisuudenosasto on toistaiseksi suljettu. Jos korttia ei vielä ole, hakemuksen voi täyttää esimerkiksi Tammisaaren kirjastossa.
”Karjaan kirjasto avataan tiistaina 1.9. klo 10 osoitteessa Nils Grabbenkatu 5, Grabbegården-nimisessä kiinteistössä. Aukioloajat muuttuvat tilapäisesti seuraavasti: maanantai 10-18 , tiistai–perjantai 10–17, lauantai kiinni. Kirjastolla ei ole lastenkirjallisuutta Grabbegårdenissa (hyvin pieni valikoima löytyy) Varata voi toki ihan niinkuin ennen ja saada kirjat Grabbegårdeniin!”
Kirjastoauto pysähtyy Kiilan koululla klo 9.35-10.05 seuraavina torstaipäivinä:
Hallitus päätti keskiviikkona 29.4.2020 purkaa varhaiskasvatuksen rajoitteet 14. toukokuuta lukien. Niiden huoltajien lapset, jotka ovat olleet koronavirustilanteen johdosta kotona voivat nyt palata varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Palaamme arkeen varovaisuutta noudattaen ja otamme huomioon Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman ohjeistuksen. Yksiköt määrittelevät ja ohjeistavat omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Tämä voi esimerkiksi liittyä siihen millä tavalla lapsi otetaan vastaan aamuisin. Muiden kuin lasten sekä varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua varhaiskasvatuksen alueella vältetään. Henkilöstö toimii saman lapsiryhmän kanssa. Ryhmäkokoja ja henkilöstömitoitusta koskeva sääntely on voimassa sellaisena kuin se on voimassa varhaiskasvatusta koskevassa lainsäädännössä. Pyrimme kuitenkin toimimaan pienemissä ryhmissä.
Kesäkuukausina emme voi taata että sama henkilöstö toimii lapsiryhmänsä kanssa. Yritämme välttää lapsiryhmien sekoittamisen niin pitkälle kuin mahdollista. Teemme parhaamme jotta voimme tarjota turvallisen arjen lapsille. Tiedotamme erikseen huoltajille päiväkotien aukioloajoista kesällä. Vietämme paljon aikaa ulkona ja luomme käytäntöjä jossa toimimme porrastetusti. Tänä keväänä ei järjestetä kevätjuhlia tai tutustusmiskäyntejä esikouluun.
Riskiryhmät Hoitava lääkäri arvioi voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännölistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, palata varhaiskasvatukseen tai esiopetukseen.
Varhaiskasvatukseen ei tulla sairaana Lapset eivät saa tulla sairaina päiväkotiin tai esikouluun (hengitysinfektiot, yskä, kurkkukipu, hengistysvaikeudet, lihassärky, vatsaoireet, päänsärky). Jos lapsi sairastuu päivän aikana, hänet tulee viedä erilliseen tilaan odottamaan vanhempia hakemaan hänet kotiin.
Esikoulukuljetus Esikoulukuljetukset jatkuvat normaalin aikataulun mukaisesti. Huoltajien tulee ilmoittaa ohjeistuksen mukaisesti, mikäli lapsi ei osallistu esikoulukuljetukseen.
Ruokailu Ruokailu järjestään omissa ryhmissä ja ruoka sekä välipala tarjotaan lapsille. Kädet pestään ennen ja jälkeen ruokailun. Ruokailun aikana pyrimme mahdollisuuksien mukaan pitämään riittävää etäisyyttä.
Hygienia Kädet pestään päiväkotiin ja esikouluun tultaessa ja lähdettäessä (jos ollan oltu sisätiloissa). Tämän lisäksi kädet pestään ennen ruokailua ja tultaessa pihalta sisään. Kädet pestään myös yskittäessä, niistettäessä ja kun ne ovat likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttökäsipyyhkeisiin. Jos käsiä ei voida pestä, tulee käyttää käsidesiä. Aikuisten tulee huolehtia lasten käsihygieniasta. Niistettäessä tulee käyttää kertakäyttönenäliinaa, joka tulee heittää käytön jälkeen pois. Maskien käyttöä ei suositella.
Suosittelemme että lapsilla on eri vaatteet varhaiskasvatuksessa ja esikouluopetuksessa.
On tärkeää että lapsi saa aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin. Lapset saavat leikkiä ja olla yhdessä. Vähennämme fyysistä kontaktia viettämällä paljon aikaa ulkona. Kokoontumisrajoitukset eivät koske päiväkotia, ei myöskään etäisyyden pitäminen.
Siivous Yhteisen välineiden ja materiaalien käyttämistä on vältettävä niin paljon kuin mahdollista. Päivittäistä siivousta tehostetaan ohjeiden mukaisesti. Lapset eivät tuo omia lelujaan tai unilelua mukaan päiväkotiin tai esikouluun.
Seuraamme tilannetta koko ajan ja noudatamme mahdollisia päivitettyjä ohjeistuksia.
Olen Nina Aartokallio ja aloitin Raaseporin varhaiskasvatuspäällikkönä 6.4.2020. Asun Helsingissä mutta olen kotoisin Tammisaaresta. Raaseporilla on aina ollut erityinen paikka sydämessäni ja innoissani tartun uusiin haasteisiin. Viimeiset viisi vuotta olen toiminut päiväkotiyrittäjänä joka perustuu minulle tärkeisiin arvoihin kuten aitoon kohtaamiseen, ekologisuuteen ja coachaavaan suhtautumistapaan jossa löydetään mahdollisuuksia esteiden sijaan. Ennen päiväkotiyrittäjyyttä olen työskennellyt Åbo Akademin lastentarhanopettajankoulutuksessa Helsingissä, lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävän Friends – ohjelman parissa Aseman Lapset ry:ssä sekä useat vuodet lastentarhanopettajana sekä päiväkodinjohtajana Helsingin kaupungilla. Koulutukseltani olen lastenhoitaja, sosionomi ja kasvatustieteiden maisteri. Innolla otan osaa ja olen mukana kehittämässä sitä erinomaista työtä jota laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen ollaan jo tehty Raaseporissa.
Kesälomat lähestyvät. Kokemus aikaisemmilta kesiltä on osoittanut, että varhaiskasvatuksen käyttöaste laskee huomattavasti juhannuksesta elokuun alkuun, koska monilla lapsilla on loma tai nk. maksuton keskeytys kahden täyden kalenterikuukauden ajan. Tämän seurauksena monen yksikön toiminta keskitetään johonkin keskustassa sijaitsevaan päiväkotiin mainittua aikana. Perhepäivähoito tekee yhteistyötä päiväkotihoidon kanssa tarpeen mukaisesti.
Vastauksien perusteella sekä koronapandemian vallitsevan tilanteen takia teemme arvion kokonaistilanteesta, kun olemme saaneet vastaukset. Mahdollisesti tulee myös muutoksia aukioloajoissa. Rasebon päiväkodissa suoritetaan kesän aikana seinäremontti, jonka takia päiväkoti on suljettu.
Kesällä 2020 päivähoitoyksiköt Raaseporissa ovat auki/suljettu seuraavasti:
Pohjan päiväkoti
Auki
Fiskarin päiväkoti
Suljettu
Muksula ryhmäperhepäiväkoti
Suljettu
Labyrintin päiväkoti (iltahoito)
Auki
Karusellen
Suljettu
Solbackan päiväkoti
Suljettu
Kiilan päiväkoti
Suljettu
Mustion päiväkoti
Suljettu
Lövkullan ryhmäperhepäiväkoti
Suljettu
Nalle ryhmäperhepäiväkoti
Suljettu
Pinjaisten päiväkoti
Suljettu
Langansbölen päiväkoti
Suljettu
Österbon päiväkoti
Suljettu
Björkebon päiväkoti
Suljettu
Rasebon päiväkoti
Suljettu
Mäntykodon päiväkoti Röllit
Auki Suljettu
Tunabon päiväkoti
Suljettu
Båssabodan päiväkoti
Suljettu
Skogsgläntanin päiväkoti
Auki
Solglimtenin päiväkoti Snicknäs
Suljettu Auki
Bromarvin päiväkoti
Suljettu
Jotta voimme suunnitella koko kesän toimintaa, pyydämme teitä huoltajina palauttamaan lomakkeen päivähoitopaikkaan, pyydämme ilmoittamaan tiedot sähköpostitse tai tekstiviestillä päiväkodinjohtajalle viimeistään 30.4.2020.
Niin Raaseporissa, kuin koko Suomessa toteutuu hallituksen esityksen mukaisesti useimpien esioppilaiden esikoulu kotiopetuksena poikkeustilan vallitessa. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne tuottaa huolta meille kaikille. Lapset aistivat aikuisen huolen, joten on tärkeää, että lasten kanssa käsitellään asiaa avoimesti ja rauhallisesti. Poikkeustilanne on muuttanut myös perheiden arkirytmiä ja käytäntöjä ja aikaa vietetään tavallista enemmän vain oman perheen kesken.
Löydätte meidät nyt myös Instagramissa. @uncan_raseborg
Seuratkaa meitä ja vinkkaa kavereille. Tuotamme viikoittain
uutta sisältöä mm. haasteita, kilpailuja, vinkkejä mitä tehdä ja muuta
ajankohtaista infoa. Toivottavasti törmäämme Instagramissa.
Tarvitsetko tukea koulutehtävien kanssa? Kaipaatko sosiaalisia kontakteja? Haluatko saada vinkkejä mitä kaikkea voi tehdä? Ehkä tarvitset jonkun haasteen. Raaseporin nuorisotoimi on avannut vurtuaalisen nuorisotilan Discordiin. Liity mukaan ja kutsu kaverisi myös mukaan. Nähdään Discordissa arkisin klo 10-18 maanantai 30.3.2020 alkaen. Tervetuloa!
Vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua lapsen tulee osallistua vuoden kestävään esikouluopetukseen tai vaihtoehtoisesti muuhun toimintaan, joka täyttää esikoulun tavoitteet. Lapsen huoltajat vastaavat lapsen osallistumisesta.
Hakemus tehdään ensisijaisesti sähköisenä. Vaihtoehtoisesti hakemuslomakkeen voi tulostaa kaupungin kotisivulta tai hakea sivistystoimen kansliasta/varhaiskasvatus (Raaseporintie 37, II kerros, Tammisaari) sekä mistä tahansa kunnan päivähoitoyksiköstä. HUOM! Kun haet sähköisesti, täytä kaksi erillistä hakemusta: esikoulu ja varhaiskasvatus.
Jokainen esikoulu tekee yhteistyötä määrätyn koulun kanssa, jotta yhteistyö esikoulun ja alkuopetuksen välillä helpottuu ja selkeytyy. Kaupungin kotisivulla löytyy luettelo esikoulujen ja koulujen yhteistyöstä.
Mikäli lapsenne matka esikouluun on 3 kilometriä pidempi, on lapsella oikeus maksuttomaan esikoulukuljetukseen. Hakemus maksullisesta tai maksuttomasta esikoulukuljetuksesta tehdään erilliselllä lomakkeella. Lapsella ei ole oikeutta esikoulukuljetukseen varhaiskasvatukseen tai varhaiskasvatuksesta.
Päiväkodinjohtajat vastaavat mielellään esikouluopetusta koskeviin kysymyksiin.
Olemme todenneet, että monet perheet pitävät lomaa koulujen joulu- ja hiihtolomien aikaan. Vähentyneen päivähoitotarpeen johdosta tullaan päivähoitoyksiköitä yhdistämään joulu- ja hiihtolomien aikana. Kaikille päivähoitotarpeessa oleville lapsille tarjotaan hoitoa mutta todennäköisesti muussa toimipisteessä.
Hiihtoloma on tänä vuonna 17.2.2020 – 23.2.2020.
Pohjan alue:
Pohjan päiväkoti – suljettu 23.12.2019 ja 27.12.2019, Pohjan suomenkielinen esikoulu – suljettu 23.12.2019 – 7.1.2020
Raaseporin nuorisoparlamentti järjestettiin tiistaina 10.12 Tammisaaressa, paikalla oli lähes 60 osallistujaa. Kiinnostus päästä mukaan nuorisovaltuustoon vuodelle 2020 oli suuri, 24 ehdokasta asettui ehdolle vaaleihin.
Nuorisoparlamentti äänesti nuorille suunnatuista aktiviteeteista, eniten ääniä saanut ehdotus oli musiikkifestivaalin järjestäminen tulevana vuonna. Muut ehdotukset oli skeittipuisto Tammisaareen, draamakerho, enemmän vapaa-aika paikkoja nuorille, parempaa kouluruokaa sekä leirien järjestäminen.
Raaseporin uusi nuorisovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran tammikuussa jolloin he valitsevat puheenjohtajan sekä edustajansa kaupungin lautakuntiin (vapaa-aika-, sivistys-, sosiaali- ja terveys- sekä tekninenlautakunta).
Seuraavat henkilöt valittiin nuorisovaltuustoon: Anastasia Aitio (KSH) Andreas Bobe (KBG) Alma Björklund (Mikaelskolan) Kaisla Dahlqvist (KBG) Agnes Kvarnström (Mikaelskolan) Henna Lahti (KYK) Lotta Lindvik (KSH) Inka Louneva (KSH) Sofia Mohammad (Karjaan lukio) Jonathan Ramstedt (KBG) Isabell Roman (Mikaelskolan) Edith Spitz (KYK) Ellen Sundström (KSH) Roope Väisänen (KYK) Jan-Erik Wikholm (KYK)
Raaseporin nuorisovaltuusto 2020
Haluamme kiittää tämän vuoden nuorisovaltuuston jäseniä hyvästä vuodesta ja toivottaa heille hyvää jatkoa!
Uuden varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan varhaiskasvatuksen asiakastiedot siirtyvät varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaan.
1.9.2019 alkaen varhaiskasvatuksessa olevan lapsen huoltajien tiedot tallennetaan Vardaan. Tallennettavat tiedot sisältävät henkilötietoja huoltajista.
nimi, henkilötunnus, oppijanumero, äidinkieli, kotikunta ja yhteystiedot
varhaiskasvatuksen asiakasmaksun määrä
varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetuin lain mukaan perheen koko
maksupäätöksen alkamis- ja päättymispäivämäärä
Vardaan tallennetaan huoltajakokonaisuuteen liittyen ainoastaan varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten sekä heidän Väestötietojärjestelmässä olevien huoltajiensa tiedot.
Koulujen alkaessa 50
peruskoulua aloittaa kehittämistoiminnan #Uuttakoulua –hankkeessa
Uudellamaalla. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa tasa-arvoisen
peruskoulun kehittämisohjelmaa. Ohjelman erityisenä tavoitteena on vahvistaa
lasten ja nuorten yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia eri puolilla Suomea.
Uudellamaalla hankkeeseen osallistuu 16 kuntaa: Hanko, Hyvinkää, Inkoo,
Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi,
Pornainen, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula ja Vihti. Tuusulan kunta
koordinoi hanketta yhdessä Lohjan kaupungin kanssa.
Hankkeen yhteistyökumppaneita
ovat Helsingin yliopisto, Vanhempainliitto, Synesis Oy, PositiivinenCV Oy ja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Hankekunnissa hanke on
ensimmäinen tässä laajuudessa toteutettu perusopetuksen kehittämishanke.
Hankekuntien alueella käy koulua 55 000 peruskoululaista, mikä on enemmän
kuin Helsingin kaupungissa. Hankekunnissa on kouluja lähes yhtä paljon kuin
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä. Hanke on erinomainen alku
kattavalle yhteistyölle, sillä hankkeeseen osallistuu lähes neljäsosa hankekuntien
kouluista.
#Uuttakoulua -hankkeen
erityisenä painopistealueena on vahvistaa koulujen uudistumiskyvykkyyttä,
systeemistä kehittämistä ja vahvuuksiin perustuvaa vuorovaikutuskulttuuria.
Hankkeessa koulujen ja kuntien perusopetuksen johtoryhmille toteutetaan
systeemiseen kehittämiseen perustuva johtoryhmävalmennus, jonka vaikuttavuutta
Helsingin yliopisto tutkii. Opettajille järjestetään koulutusohjelma
vahvuuslähtöiseen oppimiseen ja positiivisen CV:n käyttöön. Hankkeessa
toteutetaan palvelumuotoiluun perustuva projekti Vanhempainliiton kanssa
vanhempien opetukseen liittyvien tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi
hankekunnissa. Lisäksi opettajille ja monialaisille työryhmille järjestetään
muotoilutyöskentelyyn perustuva kehittämisohjelma, jossa vahvistetaan
osallistujien kehittämisvalmiuksia oppimisen ja arjen hyvinvointia vahvistavan
toimintakulttuurin kehittämisessä.
Hankkeen
aloitustilaisuus on 11.9.2019 9.30 – 15.00 Aalto Yliopistossa Dipolissa.
Tilaisuuteen osallistuvat kaikkien hankkeeseen osallistuvien koulujen rehtorit
ja kehittämisryhmät.
Hankkeessa
järjestetään 12.11.2019 kello 9.00 – 16.00 Järvenpää-talossa Järvenpäässä
sivistystoimen johdolle, rehtoreille, kehittämisasiantuntijoille ja
poliittisille päättäjille suunnattu alueellinen konferenssi. Tilaisuuden avaa
opetusministeri Li Andersson.
Keväällä 28.4.2020
kello 9 – 16 Etelä-Suomen aluehallintovirasto järjestää hankkeen kanssa
yhteistyössä Heurekassa Vantaalla avoimen hankkeen aiheita ja tuloksia
esittelevän tapahtuman.
Hankkeen lopussa
toteutetaan alueellinen lasten, nuorten ja opettajien yhteinen osaamisfestari.
Karjaan uusi päiväkoti Karuselli on valmistunut. Toiminta on valmis
alkamaan 29.7. uusissa tiloissa osoitteessa Pappilankatu 7.
Yksikerroksinen puurakenteinen rakennus on suuruudeltaan 1 200 m² ja
siinä on tuulettuva alapohja.
Rakennukseen suunniteltiin aluksi kuusi päiväkotiryhmää. Sivistyslautakunta
päätti kuitenkin suunnitteluvaiheessa, että rakennukseen tulee viisi osastoa.
Kuva: Johan Ljungqvist / Multifoto
Päiväkoti on suunniteltu noin 96 lapselle, ja siinä on kolme ryhmää
3–6-vuotiaille lapsille ja kaksi ryhmää 0–3-vuotiaille lapsille. Rakennuksessa
on myös yhteistila, jakelukeittiö, toimistotilat ja henkilökunnan
sosiaalitilat.
Uusi päiväkoti on iso, avara ja tarkoituksenmukainen
ja isolla pihalla on paljon leikkivälineitä ja pyörärata. Sisätilojen
materiaalit ja värimaailma on suunniteltu käyttäjiä silmällä pitäen ja
materiaalit vaimentavat myös melua.
Päiväkodin tilat sopivat erinomaisesti leikkimiseen,
liikuntaan ja pallopeleihin, mutta myös rauhalliset askartelutuokiot ja lepo on
otettu huomioon tilojen suunnittelussa.
Rakennushanke on edennyt suunnitellusti ja myös
talousarvio ja aikataulu ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan. Lisätöitä on
ollut erittäin vähän. Kaupungin investointitalousarvioon oli varattu 3,15
miljoonaa euroa hanketta varten vuosille 2018–2019.
Timelapse-video
Rakennus toteutettiin jaettuna aliurakointina, mikä mahdollisti
myös pienten yritysten osallistumisen tarjouskilpailuun. Tästä urakointitavasta
saimme myönteistä palautetta yrityksiltä.
Hankkeeseen osallistuivat Rakennusliike Jalo & Fagerström Oy
rakennusurakointina, Sähkö-Sinssi Oy sähköurakointina, Auratherm Ab
putkiurakointina, Hangon pelti ja teräs Oy Ab ilmanvaihtourakointina ja Turun
Automaatiokeskus automaatiourakointina. Rakennuksen pääsuunnittelijana ja
arkkitehtinä toimi Arkkitehtitoimisto Küttner, joka on suunnitellut myös
Karjaan paloaseman.
Tämä urakkamuoto edellyttää suurempaa panosta tilahallinnolta, jonka puolelta rakennuttajana toimivat tilahallintopäällikkö Anna Friberg ja hankepäällikkö Kjell Holmqvist. Urakoitsijoiden ja kaupungin välinen yhteistyö sujui joustavasti ja ongelmitta hyvässä hengessä.
Varhaiskasvatuksen tietovaranto (Varda) on uusi, 6.2.2019 käyttöönotettava kansallinen tietovaranto, joka sisältää tietoja varhaiskasvatustoimijoista, varhaiskasvatuksen toimipaikoista, varhaiskasvatuksessa olevista lapsista, lasten huoltajista ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Varhaiskasvatuksen tietovarannosta säädetään varhaiskasvatuslaissa. Tietovarannon pohjalta mm. edistetään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja päätöksentekoa, tilastoidaan ja tutkitaan varhaiskasvatusta sekä hoidetaan viranoimstehtäviä. Varhaiskasvatuksen tietovarannon ylläpidosta vastaa Opetushallitus.
Tervetuloa Mustion uuden päiväkoti-, koulu- ja kirjastorakennuksen
esittelytilaisuuteen. Kokoonumme Mustion Linnan Linnankrouvissa 17.4.2019 kello
18.00.
Yksi Raaseporin
historian vanhimmista urheilutapahtumista pelattiin 9.4. perinteisesti Karjaan
yhteiskoululla.
Mukana oli tällä
kertaa 50 oppilasta suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ja ikähaitari venyi
kaikille luokka-asteille.
Shakki on sama
kaikilla kielillä ja tunnelma oli urheilujuhlan mukainen. Palkinnot jakoi tänä
vuonna Toivo Högberg, joka on paikallinen shakin herrasmies yli 60 kilpavuoden
kokemuksella.
Tuloksia:
Alaluokkien 1-6
sarja
Egor Rybakov 6. lk
Enki Kaatra 5. lk
Noah Hagman 6. lk
Isac Hagman 4. lk
Melwin Höglund 5. lk
Yläluokkien 7-9
sarja
Maurus Blomqvist 7. lk
Max Wahteristo 7. lk
Axel Kivelä 9. lk
Lika Ylson 7. lk
Rasmus Andersson 9. lk
Kiitokset
kaikille osallistujille ja järjestäjille.
Rakennamme uutta päiväkotia Karjaalle Pappilantielle, päiväkoti Karusellen avataan 29.7.2019. Sandbo päiväkoti, Lövkulla ryhmäperhepäiväkoti ja Nalle ryhmäperhepäiväkoti sulkevat kesäksi ja näiden yksiköiden lapsille tarjotaan päivähoitopaikkaa uudesta päiväkodista. Sen lisäksi Karusellen päiväkodissa on vapaita päivähoitopaikkoja.
Karuselleniin suunnitellaan viisi osastoa. Kolme ruotsinkielistä: Tekoppar 1-3 vuotiaille, Bläckfisken ja Hoppslottet 3-5 vuotiaille. Kaksi suomenkielistä osastoa Hattarat 1-3 vuotiaille ja Popparit 3-5 vuotiaille. Esikoulu Karjaan keskustan alueella järjestetään ruotsiksi Labyrintin päiväkodissa, Solbackan päiväkodissa ja Kiilan päiväkodissa. Suomeksi esikoulu järjestetään Kiilan päiväkodissa ja Labyrintin päiväkodissa.
Riikka Jääskeläinen toimii Karusellenin päiväkodinjohtajana ja hän vastaa mielellään päiväkotiin liittyviin kysymyksiin.
Hyvät huoltajat, joilla on koulukuljetukseen oikeutettuja oppilaita!
On aika anoa maksutonta koulukuljetusta tulevalle lukuvuodelle. Anomus on tehtävä 31.03. mennessä. Anomuksen voi tehdä sähköisesti Wilmassa. Tähän mennessä paperilla saapuneet anomukset otetaan huomioon.
Sähköinen hakemus Wilmassa:
Kirjaudu Wilmaan ja mene Hakemukset ja päätökset -välilehdelle. Valitse oikealta ”+Tee uusi hakemus” ja lomake 2020 Hakemus koulukuljetukseen. Muistakaa painaa ”Tallenna tiedot”, jolloin hakemus tallentuu järjestelmäämme.
Kaupungin kotisivuilta löytyvät myös maksuttoman koulukuljetuksen perusteet täältä. Päätökset koulukuljetuksista tehdään touko-kesäkuussa lukuvuodeksi kerrallaan. Näin tehdään siitä syystä, että reitit ja noutopaikat saattavat muuttua.
Mikäli koulukuljetuspäätöstä ei ole lukuvuoden alkaessa, ei oppilas voi käyttää koulukuljetusoikeuttaan. Myös linjaliikenteellä kulkevien tulee anoa koulukuljetusta.
Mikäli teillä on kysyttävää, ottakaa yhteyttä sivistyskanslian koulusihteereihin Katja Roni (puh. 019 289 2143 tai Charlotte Hellman (puh. 019 289 2141).
Raaseporin kaupungin Tilahallintopalvelujen ja Varhaiskasvatuksen sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden viranhaltijat ovat päättäneet kokoontua erikseen Kiilan päiväkodissa tehtävien toimien seuraamiseksi. Ryhmä hoitaa myös jatkossa yhdessä toimien edistymisestä tiedottamisen. Osallistujia ryhmään kutsutaan tarpeen mukaan.
4.2.2019 pidetyssä kokouksessa todettiin Tilahallintopalvelujen koostama aikataulu tehtävien toimien toteuttamiseksi
Keittiön uuden puhaltimen asennus, erillispoistopuhaltimen säätö ja mittaus
Vko 5-7
Olosuhdekysely henkilökunnalle sekä Kiilan että Klockarsin päiväkodeissa
Vko 8
Tilojen silmämääräinen tarkastus ja pintakosteusmittaus
Vko 8-9
Ilmavuotoreittien tutkiminen merkkiainekokeella ja lämpökamerakuvaus, jonka jälkeen tarvittavat rakenneavaukset tehdään tarpeen mukaan
Heinäkuu
Pintavesien ja salaojien korjauksen lopputyöt. Vesikaton uudestaan pinnoitus ja eritysvillan tarkistaminen ja mahdollisesti lisääminen sekä välikaton höyrysulun tarkastaminen
Elokuu
Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmastoinnin tasapainotus kattoremontin valmistuttua
Ryhmä kokoustaa seuraavan kerran 28.2.2019, jonka jälkeen asiasta tiedotetaan seuraavan kerran.
Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi navigoidessasi verkkosivustolla. Näistä evästeistä välttämättömiksi luokitellut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintoja varten. Käytämme myös kolmansien osapuolien evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, kuinka käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus poistaa nämä evästeet. Joidenkin näiden evästeiden poistaminen voi vaikuttaa käyttökokemukseen.
Keräämme evästeitä, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten kävijät käyttävät sivustoamme ja millainen sisältö ja tekniset ratkaisut heitä palvelevat parhaiten. Kävijätietojen analysointi auttaa meitä kehittämään sivustoamme entistä palvelevammaksi. Käytämme tietoja myös markkinoinnin ja myynnin kohdentamiseen.
Verkkosivumme tarvitsevat näitä evästeitä toimiakseen oikein. Ne mahdollistavat perustoimintoja, kuten lomakkeiden toiminnallisuuden, verkko-ostosten tekemisen, palvelujen käyttämisen sisään kirjautuneena tai chat-viestinnän asiakaspalvelumme kanssa. Voit estää näiden evästeiden käytön selaimesi asetuksista. Huomaathan, että silloin sivustomme ei kaikilta osin toimi suunnitellusti.
Cookie
Kesto
Kuvaus
cookielawinfo-checkbox-advertisement
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Advertisement" category .
cookielawinfo-checkbox-analytics
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Analytics" category .
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to record the user consent for the cookies in the "Necessary" category .
cookielawinfo-checkbox-others
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Others".
cookielawinfo-checkbox-performance
1 year
Set by the GDPR Cookie Consent plugin, this cookie is used to store the user consent for cookies in the category "Performance".
cookielawinfo-checkbox-prestanda
1 year
No description
viewed_cookie_policy
1 year
The cookie is set by the GDPR Cookie Consent plugin to store whether or not the user has consented to the use of cookies. It does not store any personal data.
Analytiikan evästeet auttavat meitä seuraamaan sivustomme kävijäliikennettä kuten esimerkiksi kävijämääriä, liikenteen lähteitä ja kävijöiden kulkua sivustolla. Tämän kautta kehitämme sisältöjämme sekä seuraamme mainontamme tehokkuutta. Uutiskirjeistä keräämme tietoa esimerkiksi kirjeiden avaajista.
Cookie
Kesto
Kuvaus
__Host-session-id
session
No description
CONSENT
2 years
YouTube sets this cookie via embedded youtube-videos and registers anonymous statistical data.
iutk
5 months 27 days
This cookie is used by Issuu analytic system to gather information regarding visitor activity on Issuu products.
lastwrite
past
No description
vuid
2 years
Vimeo installs this cookie to collect tracking information by setting a unique ID to embed videos to the website.
Toiminnalliset evästeet auttavat suorittamaan tiettyjä toimintoja, kuten verkkosivuston sisällön jakamista sosiaalisen median alustoilla, palautteiden keräämistä ja muita kolmansien osapuolien ominaisuuksia. Nämä evästeet keräävät anonyymiä tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään miten verkkosivustoamme käytetään. Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia.
Cookie
Kesto
Kuvaus
__cf_bm
30 minutes
This cookie, set by Cloudflare, is used to support Cloudflare Bot Management.
pll_language
1 year
The pll _language cookie is used by Polylang to remember the language selected by the user when returning to the website, and also to get the language information when not available in another way.
Näitä evästeitä asettavat mainonta- ja kohdistustyökalut. Evästeet keräävät kävijöistä tietoja, joiden avulla voimme kohdistaa markkinointia ja sisältöjä kävijöille myöhemmin myös oman sivustomme ulkopuolella. Voit nähdä mainoksia kolmansien osapuolien verkkosivuilla sen perusteella, miten olet toiminut sivuillamme tai mitkä asiat sinua ovat kiinnostaneet. Nämä evästeet eivät tallenna tunnistettavissa olevia henkilötietoja, mutta ne voivat tunnistaa selaimesi sekä laitteen, jolla olet verkossa. Jos et hyväksy näitä evästeitä, näkemäsi mainokset eivät välttämättä vastaa omia mielenkiinnon kohteitasi.
Cookie
Kesto
Kuvaus
mc
1 year 1 month
Quantserve sets the mc cookie to anonymously track user behaviour on the website.
NID
6 months
NID cookie, set by Google, is used for advertising purposes; to limit the number of times the user sees an ad, to mute unwanted ads, and to measure the effectiveness of ads.
VISITOR_INFO1_LIVE
5 months 27 days
A cookie set by YouTube to measure bandwidth that determines whether the user gets the new or old player interface.
YSC
session
YSC cookie is set by Youtube and is used to track the views of embedded videos on Youtube pages.
yt-remote-connected-devices
never
YouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt-remote-device-id
never
YouTube sets this cookie to store the video preferences of the user using embedded YouTube video.
yt.innertube::nextId
never
This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
yt.innertube::requests
never
This cookie, set by YouTube, registers a unique ID to store data on what videos from YouTube the user has seen.
